Rantasalmi Enokosken saha Antti Kilpeläinen v. 1800

[Olarra]

Sahamies Antti Kilpeläinen ja vaimonsa Maria Kosuin näkyvät rippikirjan alussa ja heidän poikansa Antti vaimoineen sitten perässä. Tietääkö kukaan mistä Antti ja Maria ovat lähtöisin?

Antin poika, Antti junior näyttää olleen hetken sotilaana nimellä Kolf (vid: Öfv: comp: n:o 47 And: Kilpeläin el: Kolf), joten isälläkin voi olla sotilastaustaa ja joku muu nimi aiemmin. Rippikirjassa on syntymävuosi 1761, mutta sehän voi olla virheellinenkin. Kaikki apu Antin ja vaimonsa Maria Kosuin osalta on tervetullutta.

En löydä Enokosken sahaa Rantasalmen rippikirjasta ennen vuotta 1800, tietääkö joku tästä?

tässä linkki rippikirjaan:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rantasalmi/rippikirja_1800-1811_uk887/465.htm (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rantasalmi/rippikirja_1800-1811_uk887/465.htm)
t.. Olavi A.

[Terho Asikainen]

Enokosken saha tarkoittaa Enonkosken sahaa, josta on saanut alkunsa nykyinen Enonkosken kunta:

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?map.x=307&map.y=303&e=599843&n=6885932&scale=200000&tool=pienenna&styles=normal&lang=fi&tool=pienenna&lang=fi

Seurakunta perustettiin 1800-luvun lopulla Rantasalmen, Heinäveden, Säämingin ja Kerimäen takamaista. Savolaiseen kaskikulttuuriin liittyvien kaukopalstojen takia näiden seutujen sukututkimus on hiukan haastavaa. Maanomistus oli sirpaleista; jotkut enonkoskelaiset saattoivat olla kerimäkeläisiä, heidän naapurinsa sääminkiläisiä jne.

Soppaa hämmentää se, että tässäkin Rantasalmen kirkonkirjassa on itse asiassa luetteloitu Kerimäen ja Säämingin seurakuntien jäseniä, kun kirjaa selataan eteenpäin. Enonkosken sahan jälkeen kirjassa tulee Vuokalan saha, joka sijaitsi Savonrannalla. Periaatteessa Savonranta muodostui kuitenkin Kerimäen takamaista. Samoin Enonkosken saha sijaitsi periaatteessa Kerimäellä.

Selitys näihin monimutkaisuuksiin löytyy Turun rauhan rajasta, joka kulki lähellä Enonkosken sahaa vuosina 1743-1809, ja erotti monien kerimäkeläisten ja sääminkiläisten asuinpaikat heidän omista takamaistaan.

Siitä ymmärtääkseni johtuukin, että Rantasalmen papit pitivät näillä takamailla asuneista tässä vaiheessa kirjaa. Rantasalmen kirkonkylä kun jäi vuonna 1743 Ruotsin puolelle.

Terho Asikainen

[Terho Asikainen]

"Savon rykmentin sotatuomari Herman Johan Heintzius ja katselmuskirjuri, kersantti Henrik Kyander saivat luvan perustaa vesisahan Enonkoskeen vuonna 1774. Maapohjan he vuokrasivat Rantasalmen Parkumäen Juvosilta sekä [Kerimäen] Makkolan Makkosilta ja Redsveneiltä. Kaikki maanomistajat olivat Venäjän puolella asuvia talonpoikia."

Mielonen, Asko: Vanhan Kerimäen historia I:1,442.

Raja halkaisi siis myös Rantasalmen: vaikka suurin osa pitäjää jäikin Ruotsin puolelle, muun muassa Parkumäen kylä jäi Venäjälle.

[Olarra]

Kiitos Terho lisävalaistuksesta alueen ominaispiirteisiin, oma tuntemukseni tuosta alueesta on erittäin vähäinen.

Hypoteesi Kilpeläisistä sotilaina toi eteeni rakuuna Erkki Kilpeläisen samalta ajalta ja ainakin rippikirjassa aivan Enokosken vieressä, nimittäin Mielojärveltä. Sikäläisten rakuunoiden tavoin myös Erkillä on hetkittäin nimi Melón.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rantasalmi/rippikirja_1800-1811_uk887/463.htm

Erkille löytyykin sitten Hiskin kautta helposti syntymäpaikka ja aika, joka johtaa Rantasalmen Hiltulan kylään, jossa toimi torpparina Ivar Kilpeläinen:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rantasalmi/rippikirja_1761-1772_uk886/109.htm

Ivarin lasten joukosta bongaamme Erkin veljen Antin, jolla rippikirjassa on tuo tuttu syntymävuosi 1761, vaikka Hiskin syntyneistä huomaamme hänen syntyneen aivan vuoden 1760 lopusssa 2. joulukuuta yhdessä kaksoisveljensä Matin kanssa. Vielä havaitsemme rippikirjasta Antin avioituneen sopivaan aikaan ollakseen Antti juniorin isä. En kuitenkaan löydä puolison nimeä tai tietoa Erkin oleilusta välillä 1785-1800. Onko ehdotuksia?

Vaikka olin jo valmis heittämään hohtimet kaivoon, niin ääneen ajattelu sotilaista johdatteli oikeaan. :)
t.Olavi A.

[Movitz]

Kun Antti hyvin vakuuttavasti solmii avioliiton 1785, on paljon puhuvaa se, ettei vihkimerkintää tahdo löytyä. Looginen selitys on usein se, että morsian on toisaalta ja häitä tavataan viettää morsiamen kotiseurakunnassa. Marian tapauksessa kyseeseen tulisi todennäköisimmin Rantasalmi, Heinävesi tai Leppävirta: Rantasalmelta häntä ei tavata eikä myöskään Heinävedeltä. Leppävirta on puolestaan Kosusten ydinaluetta, mutta sen historiakirjat onnettomasti puuttuvat 1780-luvulta. Rippikirjat 1777-83 ja 1790-1801 ovat lisäksi hyvin puutteellisia, eikä ainakaan niissä ole sopivia Marioita.

Rantasalmen-Heinäveden suunnalla Kosusia asui useita sukuhaaroja, ja minulla pitäisi olla tiedot kaikista. Tarkastan papereista kunhan kerkiän, mutta osa etenkin tyttäristä jää melkein pakosta hämäriin. Mahdollisia kotipaikkoja Marialle olisivat ainakin Rantasalmen Pisamalahti sekä Heinäveden Suurmäki/Parkumäki.

Jens

[Movitz]

Tällä sivulla on Enonkosken saha vuoden 1797 rippikirjassa:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8610643

sieltä löytyykin sopivasti sahamies Antti Kilpeläinen s. 1761 ja vaimonsa Maria Kosonen s. 1766.

Alempaa sivulta löytyy myös Enonkosken torppari Olli Kosonen s. 1772 (oik. 8.1.1773), äitinsä Liisa Sallinen, tytär Silja sekä vävy Pertti Lyytikäinen. Voivat olla jotain sukua Marialle tai olla olematta.

Rantasalmen rippikirjasta 1761 ei löytynyt lähimainkaan sopivaa Mariaa, ei myöskään Heinävedeltä. On pidettävä avoinna sitä vaihtoehtoa, että hän kuuluisikin Säämingin-Kerimäen laajaan Kosos-sukuun.

Tuo Liisa Sallinen on puolestaan Olli Ollinpoika Kosusen leski Heinäveden Suurmäeltä. Heille syntyi myös tytär Maria, mutta vasta 1775, joten on aivan liian nuori ollakseen sopiva.


Jens

[Terho Asikainen]

Joudun vähän tarkentamaan eilistä luulotteluani: kylläpäs vain Kerimäenkin papit pitivät 1700-luvun lopulla huolta Enonkosken sahan väestä. Tässä vuosien 1787-1801 rippikirjassa sahan väkeä on kolme sivua:

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kerimaki/rippikirja_1787-1801_tk2153_osa1/178.htm

Antti Kilpeläistä ei näistä silti näyttäisi löytyvän. Mutta Kerimäen kirjoista löytyy myös "Enaniemen" kylä, jossa vuosien 1775-87 rippikirjassa mainitussa torppari Lassi Kososen perheessä olisi sopivasti 1766 syntynyt Maria-tytär:

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kerimaki/rippikirja_1775-1787_tk2153/47.htm

"Enaniemi" tarkoittaa Enonniemeä, koskapa paikallisessa murteessa Enonkoskikin on oikeastaan "Enaankoski".

Vanhan Kerimäen historian I:1 -osan sivuilla 56-57 puhutaan siitä, kuinka Kosolan Kososet valtasivat Enonlahdenpohjan eräomistuksekseen jo 1500-luvulla.

t. Terho

[Movitz]

Tuo Maria on hyvin mahdollisesti etsitty Maria, sillä Kosusten riveistä häntä ei löydy. Kosusten ja Kososten nimiraja kulkee juuri Rantasalmen ja Säämingin välissä niin, että Säämingin puolelle eksyneet Kosuset ovat useimmiten hoksanneet olevansa yks kaks Kososia ja päin vastoin. Ja eikös se Dallapén Alvar Kosunenkin tituleerannut itseään Kososeksi ;)


Jens

[Tapani Kovalaine]

Tuosta paikannimestä Enanniemi kannattaa kertoa, että käydessäni siellä 10 vuotta sitten, se kuului Kiteen kaupunkiin ja niin kuuluu vieläkin. Enanniemi on niemi, joka on Enanlahden itärannalla ja asutusta on kertynyt niin paljon, että Enanniemi on myös kaupunginosa.

Kansalaisen karttapaikan kuva kertoo, että vesistöisiä yhteyksiä on ja on ollut runsaasti: http://kansalaisen.karttapaikka.fi/karttalinkki/karttalinkki.html?map.x=299&map.y=308&e=640082&n=6891868&scale=80000&tool=siirra&styles=normal&lang=fi&tool=siirra&lang=fi

Kaikkein mielenkiintoisin paikka Enanniemen alueella on joidenkin mielestä Karistajansaari - ja miksi?
Eräs perhe oli ostellut ruokatarvikkeita ajan tavan mukaan velaksi Puhoksessa olevasta kauppaneuvos Fritjiof Neppenströmin kaupasta. Kun ei sitten kyennyt velkaa maksamaan, se vuonna 1905 kuitattiin 10 hehtaarin luhtapalstalla, johon kuului vain yhden hehtaarin verran kovaa maata eli vain Karistajansaaren verran ja kaikki muu oli hanttavitelikköä.

Kauppaneuvos kuoli heti kohta Karistajansaaren saannon tapahduttua. En muista oliko luovuttajaperhe Kososia tai Kilpeläisiä, mutta kun myyjien joukossa oli kaksi alaikäistä, niin jäätiin odottelemaan heidän täysi-ikäiseksi tulemistaan. Tuon takia tila unohtui 25-sivuisesta perukirjasta pois. Vasta 1992 veroluokituksessa huomattiin, että tuo 10 hehtaarin luhtapalsta oli vailla kunnollista omistajaa, sillä joku kauppaneuvos Neppenström oli sen ostanut noin 90 vuotta sitten ja mitään ei ollut sen jälkeen tapahtunut...

Lyhyt tiivistelmä: tarkoitukseni oli kertoa, että Enanniemi on Kiteellä nykyään eikä enää Kerimäellä.

[Olarra]

Kiitos Terho ja Jens antamistanne tiedoista ja linkeistä. Tuo Terhon esiin nostama Maria vaikuttaa erittäin todennäköiselta ja Jensin löytämä Enokosken rippikirja Rantasalmelta on hämmästyttävä, sillä SSHY:n hakemistossa ei sanota Enokoskesta mitään, vaan sanotaan, että Woinsalmi. Valitettavasti nuo Enonkosken merkinnät eivät tuo muuta lisävalaistusta asiaan kuin sen, että Antti oli sahurina jo ennen 1800-luvun alkua. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8610643

Jos Lauri Kososen ja Cicilia (pitäisikö nimi yrittää kääntää: Siiri? Entä Marian sisko Ingeborg?) Nousiaisen tytär Maria olisi etsitty Kilpeläisen Antin vaimo, niin hänelle näyttäisi käyneen syntymäajan suhteen kuin Antillekin, mutta toisin päin. Loppuvuonna 1760 syntynyt Antti nuoreni vuodella (1761), mutta Hiski-haulla esiin noussut Maria vanheni vuodella synnyttyään 25.1.1767, mutta päätyessään rippikirjaan vuodelle 1766. Seitsemän vuoden ikäero kaventui viideksi – ei huano!


Varmaksi ei heitä uskaltane vielä parittaa? Missä ihmeessä Antti vaimoineen huiteli vuodet 1785-1897, yli kymmenen vuotta, kadottuaan kotitorppansa rippikirjasta ja ilmestyttyään Enokosken sahalle? Jos avioitumisvuosi on 1785, niin mitä tarkoittaa rippikirjaan merkitty päivämäärä vuodelle 1783. http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rantasalmi/rippikirja_1761-1772_uk886/109.htm

Pidän edelleen yhtenä vaihtoehtona myös sitä, että isoveli Antti olisi Erkki Kilpeläisen tavoin ollut sotilaana ja ehkä piileskellyt jonkin toisen sukunimen takana poissa näkyviltämme. Kun hänen poikansa Antti Antinpoika Kilpeläinen-Kolf syntyi noin 1788, niin jossainhan senkin pitäisi näkyä.



Tässä taitavat olla Marian vanhemmat ja kaksi sisarusta (Cecilia ja Petteri) vuosina 1787-1801, Marian katoaminen rippikirjasta vahvistaa hänen avioitumistaan vuoden 1785 paikkeilla: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kerimaki/rippikirja_1787-1801_tk2153_osa2/168.htm Syntymävuodet ja etunimet täsmäävät, mutta äidin sukunimi näyttää tuossa oudolta.


Todella hankalaksi menee nuo historiakirjat. Rippikirjat löytyy Enonkoskelta jonkinlaisina ennen vuotta 1800, mutta syntyneitä löytyy Hiskin avulla Rantasalmen kirjoista jo vuodelta 1785.


Kiitos Tapani, että toit etäisen hämäläissukulaisen, Neppenströmin tarinaan mukaan, tällä seudulla heistä on aiemmin seikkaillut vain Kiteen kuhmalahtelais-syntyinen kappalainen Wehonius 1800-luvun alussa.


Lopuksi: auki on yhä se, missä Antti oli vuodet 1785-1797 ja ennen muuta varmistus esiin tuodusta Mariasta Antin vaimona. Edelliseen saatu selvyys selvittänee myös jälkimmäisen asian.
t. Olavi A.

[Movitz]

Olen samaa mieltä, että olisi kohtuuttoman kehnoa tuuria, jos sekä Antti Seniorin vihkimerkintä että Antti Juniorin syntymämerkintä olisivat vain lipsahtaneet pois kirjoista. Luulisi, että jostain löytyisi.


Ceciliat olivat 1600-luvulla usein Siisoja tai Seikkoja, 1700-luvulla olen törmännyt tuomiokirjassa asuun Sisilja, joka lienee lyhentynyt Siljaksi. Ingeborg näyttäisi olleen Inka (ainakin Leppävirralla nimi kirjoitettiin useasti vain Inga), mutta miksei myös Inkeri, määttuotatiijjä :)


Jens

[Terho Asikainen]

Lyhyt tiivistelmä: tarkoitukseni oli kertoa, että Enanniemi on Kiteellä nykyään eikä enää Kerimäellä.

Tässä kävi nyt seuraavasti: minä ajattelin, että "Enanniemi" tarkoittaa Ylä-Enonveteen pistävää Enonniemeä:

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?map.x=363&map.y=358&e=604723&n=6881812&scale=40000&tool=suurenna&styles=normal&lang=fi&tool=suurenna&lang=fi

Tapani puolestaan ajatteli, että se tarkoittaa Kiteen Enanniemeä:

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/karttalinkki/karttalinkki.html?map.x=299&map.y=308&e=640082&n=6891868&scale=80000&tool=siirra&styles=normal&lang=fi&tool=siirra&lang=fi

Mutta loppujen lopuksi sekä Terho että Tapani olivat kuitenkin tällä kertaa erhettyneet. Oikeasti tuo Kerimäen rippikirjan Enanniemi sijaitsi nimittäin Punkaharjulla:

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/karttalinkki/karttalinkki.html?map.x=291&map.y=303&e=625802&n=6851888&scale=200000&tool=suurenna&styles=normal&lang=fi&tool=suurenna&lang=fi

Tuossa karttakuvassahan Enanniemi ja Laukansaari ovat somasti vierekkäin, aivan samon kuin tuossa Kerimäen rippikirjan otsakkeessa

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kerimaki/rippikirja_1775-1787_tk2153/47.htm

Eli eivät ne Enanniemi ja Enonkoski sitten sijaitsekaan ihan samalla kylällä....

Terho

[Terho Asikainen]

Varmaksi ei heitä uskaltane vielä parittaa? Missä ihmeessä Antti vaimoineen huiteli vuodet 1785-1897, yli kymmenen vuotta, kadottuaan kotitorppansa rippikirjasta ja ilmestyttyään Enokosken sahalle? Jos avioitumisvuosi on 1785, niin mitä tarkoittaa rippikirjaan merkitty päivämäärä vuodelle 1783. http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rantasalmi/rippikirja_1761-1772_uk886/109.htm

Pidän edelleen yhtenä vaihtoehtona myös sitä, että isoveli Antti olisi Erkki Kilpeläisen tavoin ollut sotilaana ja ehkä piileskellyt jonkin toisen sukunimen takana poissa näkyviltämme. Kun hänen poikansa Antti Antinpoika Kilpeläinen-Kolf syntyi noin 1788, niin jossainhan senkin pitäisi näkyä.

Ei heitä tosiaan varmasti uskalla vielä parittaa. Koska Rantasalmen rippikirjat ovat tuhoutuneet vuosilta 1773-1796, niin todennäköisesti Antti on huidellut juuri niissä... henkikirjoista voisi olla apua, vaan ne eivät tältä ajalta ole vielä netissä.

Hiskin Kerimäen vihityistähän löytyy seuraavia johtolankoja, joita kannattanee tutkailla ainakin poissulkemismielessä:

19.12.1787 Alakuona Sold. Samuel Pöttröin Maria Kosoinen Enonnemi
21.10.1789 Laukonsari Enkl. Johan Laukain Maria Kosoin Enonnemi

Näistä edellinen pariskunta löytyy ainakin täältä

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kerimaki/rippikirja_1787-1801_tk2153_osa1/9.htm

ja lapsia täältä:

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kerimaki/lastenkirja_1790-1816_tk2157/147.htm

Siinäkin olisi siis vuonna 1766 syntynyt Maria Kosonen... mutta onko hän oikea vai väärä, siinä taitaa olla vielä selvitettävää.

Tähän mennessä on siis opittu ainakin se, että niin "Kosunen" ja "Kosonen" kuin myös "Eno" ja "Ena" saattavat tarkoittaa samaa, tai saattavat olla tarkoittamatta...http://suku.genealogia.fi/images/icons/icon12.gif

[Olarra]

Olen katsellut vähän sieltä ja täältä (jopa Juvan sotilaita), muttei ole tärpännyt. Kehittelin seuraavanlaista hypoteesia:


Rantasalmen vihityistä ei löydy Anttia koska, kuten Jenskin totesi, häät pidettiin morsiamen luona. Kerimäeltä löytyisi sopivan niminen ja sopivana vuonna syntynyt Maria Kosuin, mutta Kerimäeltä ei ole säilynyt luetteloja vihityistä. http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirj..._tk2153/47.htm (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kerimaki/rippikirja_1775-1787_tk2153/47.htm)

Maria häviää (=seuraavassa rippikirjassa häntä ei mainita) vanhempiensa luota rippikirjasta samoihin aikoihin kuin Antti Rantasalmen rippikirjan mukaan avioitui (1785). Mielestäni se, ettei merkintöjä avioliitosta löydy muualtakaan vahvistaa juuri sitä, että merkinnät olisivat olleet Kerimäen hävinneissä kirjoissa. Heidän olinpaikkansa selvittämistä tämän jälkeen vaikeuttaa mm. Rantasalmen rippikirjojen puuttuminen ko. ajalta.


Pari ilmaantuu sitten Rantasalmella Enonkosken sahalle 1797 ja 1800-luvun alussa on heillä rippikirjassa vain yksi lapsi, mikä osaltaan myös vaikeuttaa selvitystyötä. Melko harvinaista muuten sikiäväisillä Kilpeläisillä, joita juuri Antti-nimisinä suorastaan vilisee Rantasalmella. Rippikirjan mukaan Antin syntymävuosi olisi 1788.


Vuonna 1788 syntyi Rantasalmella yksi Antti Antinpoika Kilpeläinen: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rantasalmi/syntyneet_1777-1809_uk896-897/151.htm
Paikka Kilpelä eli Pisamalax 2 ja äidin etunimi väärä, siksi olen tähän asti skipannut hänet. Kilpelässä (=Pisamalax 2) eleli todellakin vuonna 1748 syntynyt Antti Antinpoika Kilpeläinen, jossa vaimona oli Helena (Elin) Kosutar/Kosuin.


Hiskin haulla löytyy Pisamalaxin Antti Kilpeläiselle ja Helena Kosuttarelle (myös Kosuin) seuraavat lapset:
1782 Christina, 1786 Brita Catharina, 1788 Anders, 1790 Abel, 1794 Henrik.


Lastenkirjassa ei kuitenkaan Pisamalax 2 (eli Kilpimäki) kohdassa Andersia näy: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8617208 Vai näkeekö joku, kuvahan on aika heikko, eikä narcista vastaavaa vielä löydy.


Ikänsä puolesta 1788 syntyneen Antin ei kai tässä rippikirjassa (1797-1800) vielä pitäisikään näkyä: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8610816 Mutta ei hän ole seuraavassakaan, jossa äiti on merkitty tilan isännäksi: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8611498
Hiskin kuolleistakaan ei tätä Anttia löydy.


Olisiko mahdollista, että vuonna 1788 syntynyt Antti Kilpeläinen olisi virheellisesti merkitty Kilpimäen Antin ja tämän vaimon nimelle? Väärin olisivat menneet äidin etunimi (sukunimihän on sama) ja kotipaikka. Pidättekö mahdollisena tällaista kaksinkertaista virhettä, vai olenko huuhaan tiellä?


Kuvan laatu on heikko tuossa syntyneissä, eivätkä omat tekstintulkintakykyni ole sen paremmat, ketkä mahtavat olla kummeja tuolle v. 1778 syntyneelle Antille. Ehkä heidän avullaan kumoutuu tai verifioituu myös esitetty hypoteesini?
t. Olavi A.

[Movitz]

Pieni harharetki: Rantasalmen rippikirjoista.

1. Rantasalmen varhaisimman säilyneen rippikirjan laadinta aloitettiin 1759 kirkkoherra Helsingiuksen toimesta, kuten rippikirjan kauniisti painettu nimiösivu kertoo. Rippimerkinnät kattavat vuodet 1761-1771.

2. Rantasalmen toisen rippikirjan vuosiksi ilmoitetaan 1797-1800. Tämä on hieman kohtuutonta. Jos tarkkoja ollaan, kyseessä lienee oikeastaan kaksi rippikirjaa.

2.1. Tässäkin rippikirjassa on kauniisti painettu nimiösivu, josta käy ilmi, että rippikirjaa on alettu laatia kirkkoherra Krogeruksen toimesta vuonna 1771 - eli samana vuonna, johon edellinen rippikirja päättyy. Tätä kirjaa on pidetty käsialalla, joka lienee sama kuin edellisen rippikirjan käsiala, ja monet seikat (esim. kuolintiedot) viittaavat siihen, että sitä on pidetty 1770-luvulla, joskin ehkä hieman leväperäisesti, sillä sitä on selvästi täydennetty toisella, hieman myöhäisemmällä käsialalla.

2.2. Sivulta 307 alkaa uusi rippikirja, jota on pidetty samalla käsialalla kuin rippikirjan 2.1. lisäystietoja. Näyttääkin mielestäni siltä, että tämä "käsi 2" on päivittänyt rippikirjan 2.1. talollisten osalta vastaamaan 1790-luvun tilannetta ja laatinut torppareista etc. erillisen rippikirjaliitteen mieluummin kuin kirjoittanut koko rippikirjan uudelleen (kauhistuttava urakka!)

Näyttää siltä, ettei rippikirjan 2.1. kirjoittaja vaivautunut täyttämään ehtoollissarakkeita. Voi olla, että kirja pitäisikin ymmärtää mieluummin kinkerikirjaksi kuin varsinaiseksi rippikirjaksi, eli sen funktio olisi ollut luku- ja kristinopintaidon kontrolli, ei ehtoollisellakäynnin seuranta. Tai sitten pappia ei ole vain huvittanut tuo hurja työmäärä: piispantarkastuspöytäkirjoissa usein nuhdellaan paimenia huonosti pidetyistä kirkonkirjoista (pitäisi lukea Rantasalmen tarkastuspöytäkirjoja ja katsoa, mitä sanotaan). Oli miten oli, 1790-luvun "käsi 2" on ottanut sarakkeet käyttöön ja peukaloinut vuosiluvut 1790-luvun tilannetta vastaavaksi: näin kaksi rippikirjaa on tavallaan sulautunut yhteen.

Tässäpä esimerkki, josta hyvin näkyvät kerrokset 1770-luvulta 1790-luvulle:

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rantasalmi/rippikirja_1797-1800_uk886-887/105.htm

Jens

[Movitz]

eipä näy Anttia ei...

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8617208

toinen ruokakunta, Helena Kosutar:
1782 Christina And., d. 1788
1786 Brita Catharina
1790 son Abel

Mutta tämä ei ehkä tarkoita vielä tarpeeksi: sekaannus on toki mahdollinen, mutta Riitta Kaisa ja Aapelin väliin mahtuu hyvin yksi lapsi, ja Antti-nimikin kyllä kuuluisi tähän katraaseen. Antti, joka muuten sai hätäkasteen, on hyvin voinut kuolla saman tien, eikä välttämättä olisi päässyt kuolleiden luetteloon saati lastenkirjaan.

[Olarra]

eipä näy Anttia ei...

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8617208

toinen ruokakunta, Helena Kosutar:
1782 Christina And., d. 1788
1786 Brita Catharina
1790 son Abel

Mutta tämä ei ehkä tarkoita vielä tarpeeksi: sekaannus on toki mahdollinen, mutta Riitta Kaisa ja Aapelin väliin mahtuu hyvin yksi lapsi, ja Antti-nimikin kyllä kuuluisi tähän katraaseen. Antti, joka muuten sai hätäkasteen, on hyvin voinut kuolla saman tien, eikä välttämättä olisi päässyt kuolleiden luetteloon saati lastenkirjaan.

Olet oikeassa, epävarmalta näyttää tämäkin, kaikki jää tässäkin turhauttavasti auki. Onko asia tulkittava tuossa Antin syntymän kohdalla: ( http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirj...96-897/151.htm (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rantasalmi/syntyneet_1777-1809_uk896-897/151.htm) ) niin, että joku Kilpeläinen antoi sen hätäkasteen? Keitä ovat tuon Kilpeläisen (etunimi?) ohella nuo muut kastetodistajat, en oikein saa selvää?
Olavi A.

[Terho Asikainen]

Olet oikeassa, epävarmalta näyttää tämäkin, kaikki jää tässäkin turhauttavasti auki. Onko asia tulkittava tuossa Antin syntymän kohdalla: ( http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirj...96-897/151.htm (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rantasalmi/syntyneet_1777-1809_uk896-897/151.htm) ) niin, että joku Kilpeläinen antoi sen hätäkasteen? Keitä ovat tuon Kilpeläisen (etunimi?) ohella nuo muut kastetodistajat, en oikein saa selvää?
Olavi A.

Nöddöpt af Lars Kilpeläin, And. Eroin, Anna Heiskatar.

Eli eiköhän tuo tarkoittane sitä, että Lassi Kilpeläinen toimitti kasteen, ja Antti Eronen ja Anna Heiskatar ovat kummeja.

Pisamalahti 4:ssä asunut talollinen Antti Eronen on muuten minun esi-isäni, mutta hänen vaimonsa ei ollut Anna, vaan Riitta Heiskatar.

Terho

[jorma oksanen]

Hei onko tietoa tuossa linkissä esiintyvässä Adam Ikoin ja vaimonsa Regina Nickoin parista. He lienevät vaimoni esivanhempia.

Jorma

Joudun vähän tarkentamaan eilistä luulotteluani: kylläpäs vain Kerimäenkin papit pitivät 1700-luvun lopulla huolta Enonkosken sahan väestä. Tässä vuosien 1787-1801 rippikirjassa sahan väkeä on kolme sivua:

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kerimaki/rippikirja_1787-1801_tk2153_osa1/178.htm