Autiotilojen asuttaminen isonvihan jälkeen

[tellervoranta]

Mieltäni on askarruttanut se, mistä saatiin lupa autiotilojen asuttamiseen isonvihan jälkeen. Otan esimerkin Kiimingistä:
Kiimingissä oli ennen isoavihaa, vuonna 1713, asuttuna 32 taloa ja yksi torppa. Kun isoviha oli ohi ja rauha palannut, oli v. 1723 asuttuna vain 13 taloa eli autiona n. 60%.
Kiimingin historiakirjassa on lueteltu asutut talot (sukunimi+etunimi).
Vuoteen 1730 mennessä oli asuttamatta enää kolme taloa.

Mistä löytyy tietoja tietyn autiotalon asuttamisesta?
Se, mitä ko historian kirjassa on kerrottu kahden talon asuttamisen vaiheesta antaa kuvan siitä, että tarvittiin käräjillä käynti ( Iin ja Pudasjärven kesä/talvikäräjät 1721, 1723) sekä katselmus että taas käräjät.

Voinko löytää jostakin tietoa kotitilamme asuttamisesta ?

[Ahti2]

Muistaakseni tilan merkitseminen autiotilaksi ei välttämättä tarkoittanut sen tosiasiallista autioitumista. Arkistolaitoksen Portista löytyikin tällainen autiotilaluetteloihin liittyvä teksti voudintileistä kertovassa artikkelissa (http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Voudintilit):

"Autiotilaluetteloihin merkittiin autioina ne talot, jotka olivat veronmaksukyvyttömiä. Talon kuuluminen autiotilaluetteloon ei välttämättä merkitse sitä, että se olisi autioitunut. Talo oli saattanut vain köyhtyä niin paljon, ettei se kyennyt maksamaan verojaan ja näin ollen merkittiin luetteloihin autioksi. Kun autiotilaluetteloita vertaa maakirjoista verotusperusteiden muutosten myötä poistettuihin tiloihin, voidaan tehdä johtopäätöksiä todellisesta autioitumisesta."

Ehkä suuri osa autioitumisista olikin tällaista köyhtymisestä johtuvaa "autioitumista" ja talot tulivat taas "asutuiksi" kunhan saavuttivat veronmaksukyvyn? Ja ehkä todellisia uusia asuttamisia voisi selvittää maakirjoista, kuten yllä viitataan? Itselläni ei tästä tosin kokemusta ole...

[Heikki Särkkä]

Kannattaa etsiä läänintileistä otsikolla "Specification öfwer optagne hemman på frijhet i xxxx härad etc."

Jos on mainittu, että paikka on esim. Christer Ilkoins öde ja mainitaan uusi asukas, on todennäköistä, että paikka oli jäänyt asumattomaksi. Eihän kruunun olisi ollut mielekästä häätää edes maksukyvytöntä asukasta pois, koska hän kuitenkin olisi jäänyt kruunun kannalta tuottamattomaksi muuallakin, ellei sitten edellinen asukas ollut kerta kaikkiaan työhön kykenemätön esim. iän tai sairauden takia. Usein mainitaan viljelykseen oton vuosi ja ensimmäisen veronmaksun vuosi.

Indeksoiduista läänintileistä entiset autiot löytyvät usein otsikolla "Viljelykseen otetut tilat".

[Matti Lehtiö]

Autiotaloja oli kahdenlaisia: asuttuja autioita eli kameraalisesti autioita, so. joissa ei viljelty, mutta asuttiin ja sitten täysin autioita. Isonvihan loppuajoilla moni talo oli nimenomaan kameraalisesti autio.


Tässä esimerkki yrityksestä ottaa autiotila viljelykseen:

Isonkyrön käräjät 1721 s.272

Olli Ollinpoika Orismalasta pyysi oikeutta alkaa asua ½ manttaalin kruunun autiotilaa Orismalassa. Nimismies Iisakki Komsi ja 2 lautamiestä määrättiin tulevana kesänä tarkastamaan tilan ja seuraavilla syyskäräjillä antamaan lausunnon tilan kunnosta, minkä jälkeen asumisoikeudesta päätettään.

Matti Lehtiö

[tellervoranta]

Lämpimät kiitokset vastauksista Ahti, Heikki ja Matti :).

Ensimmäinen kysymys, mikä nousi mieleen on se, löytyykö läänintilejä ko vuosilta netistä.
Toinen ongelma on se, että sekä isovihan edellinen asukas oli Matti (Puitti eli Honkala, mahdollisesti Timonen), joka kuoli vihollisuuksissa v.1716 52vuotiaana poikansa Pekan, 20v ja Tuomaan, 16v kanssa (vaimosta ei tietoa) ja uusi asuttaja oli Matti, alkuaan Kokko Pudasjärveltä, vaan nimenä Timonen ja Honkanen.

Sellainen tieto minulla on, että isonvihan jäljiltä lähes puolet Alakiimingin tiloista oli autioina vuonna 1721 ja Iin käräjäkirjoihin on merkitty naapuri Juuso Mikkoselle ( Matinpka Oinas eli Panuma Pudasjärveltä) lupa korjata heinät Timosen autiotilan pelloilta ).

[tellervoranta]

Jatkan vielä. Olen OMA:ssa pyöritellyt filmejä: Henkikirjat Oulun pohjoinen voutikunta. Löysin 1727 LT 1014 nide 9286 f.37 seuraavaa:
Nederkimingiby
9 Kanniainen Heikki 16
21 Karjala Anders 16
23 1/2 1/4 .....Martz 16
4 1/2 Kontio Simon 1
5 1/2 Hurula Påhl 1
27 1/4 Timonen Matts 16 24 24
30 1/8 Saarijärvi Jacob

Vuodelta 1725 löysin vain 30 Saarijärvi Jacob

En käsitä muuta kuin alussa olevat talojen numerot ja manttaalin.
Tellervo is out..

[Ahti2]

Katsoin läänintiliasiaakin Portista (http://wiki.narc.fi/portti/index.php/L%C3%A4%C3%A4nintilit) ja näyttäisi siltä ettei niitä ainakaan Digitaaliarkistoon ole laitettu. Mikrofilmien kiertämiseksi taitaa siis mennä.

[tellervoranta]

Kiitos Ahti :)
Kun minäkään en ole ihan vasta-alkaja, niin lappasin aikani SSHY:n jäsensivuja ja unohduin lueskelemaan muutamia perunkirjoja, jotka nekin olivat uudempia kuin annettiin ymmärtää.
Lisäksi tutkailin Pudasjärvellä ja Kainuussa isonvihan aikaan olleita suomalaisia sissejä ( Peter Longström, Lauri Kärkisudd ja Lauri Häikäläinen), mm. sitä oliko näistä, nimenomaan Lari Häikäläisestä tehty sukuselvitystä. Oli tehty, nimi Lorenz Heikel. Luin myös Paholaisen sota opusta.

[TimoT]

Yleensähän näissä ns. veroautioissa taloissa saivat entiset asukkaat asua siihen asti, kunnes kruunu löysi uudet veronmaksukykyiset asukkaat tilalle. Nämä saatoivat olla entisenkin perheen jäseniä heidän taloustilanteensa parannuttua. Kiimingin historiakirjan mukaanhan esim. Hurun tila näytti olleen "autio" isonvihan jälkeen, mutta palautui sitten suvulle melko pian.
Isonvihan terrori saattoi kyllä tehdä tiloja kokonaan asumattomiksikin pahimmilla seuduilla, jolloin piti löytää uudet asukkaat.

[else-maj]

Kiitos Ahti :)
Kun minäkään en ole ihan vasta-alkaja, niin lappasin aikani SSHY:n jäsensivuja ja unohduin lueskelemaan muutamia perunkirjoja, jotka nekin olivat uudempia kuin annettiin ymmärtää.
Lisäksi tutkailin Pudasjärvellä ja Kainuussa isonvihan aikaan olleita suomalaisia sissejä ( Peter Longström, Lauri Kärkisudd ja Lauri Häikäläinen), mm. sitä oliko näistä, nimenomaan Lari Häikäläisestä tehty sukuselvitystä. Oli tehty, nimi Lorenz Heikel. Luin myös Paholaisen sota opusta.

Hei, Tellervo
Kirjoitit ylläolevassa että Lorenz Heikelistä on tehty sukuselvitys.
Olen yrittänyt etsiä tätä sukuselvitystä löytämättä. Tiedustelisin nyt mistä voisin etsiä sillä tamä Lars Häikäläisen sukuselvitys kiinnostaa kovasti.
terv. else-maj

[eeva häkkinen]

Mieltäni on askarruttanut se, mistä saatiin lupa autiotilojen asuttamiseen isonvihan jälkeen. Otan esimerkin Kiimingistä:
Kiimingissä oli ennen isoavihaa, vuonna 1713, asuttuna 32 taloa ja yksi torppa. Kun isoviha oli ohi ja rauha palannut, oli v. 1723 asuttuna vain 13 taloa eli autiona n. 60%.
Kiimingin historiakirjassa on lueteltu asutut talot (sukunimi+etunimi).
Vuoteen 1730 mennessä oli asuttamatta enää kolme taloa.

Mistä löytyy tietoja tietyn autiotalon asuttamisesta?
Se, mitä ko historian kirjassa on kerrottu kahden talon asuttamisen vaiheesta antaa kuvan siitä, että tarvittiin käräjillä käynti ( Iin ja Pudasjärven kesä/talvikäräjät 1721, 1723) sekä katselmus että taas käräjät.

Voinko löytää jostakin tietoa kotitilamme asuttamisesta ?

Olen itse käynyt läpi savolaisen tutkimusalueeni tilojen vaiheita. Niinkuin vastauksissa on kerrottu, on maininta autiotalon viljelyyn ottamisesta läänintilien osiossa "Optagne Ödes hemman" tms. ja läänintilit on suurelta osin digitoitu verkkoon sekä KA:n että SSHY:n toimesta. Asian tarkempaa käsittelyä ei näistä yhteenvedoista kuitenkaan löydy. Prosessihan oli sellainen, että kruununvouti myönsi immission eli majoituskirjan ja maaherra sille vahvistuskirjeen (stadfästelsebref). Aiemmin kihlakunnan käräjillä otettiin tilalle uusi asukas lautamiesten todistettua tilan asumattomaksi. Molemmissa tapauksissa piti uuden asukkaan esittää kaksi takuumiestä. Vuoden 1634 hallintolain jälkeen alkoivat hallinnolliset tehtävät lipsua oikeushallinnosta esim. lääninhallinnolle tai pitäjänkokouksille, mutta en tiedä, milloin tässä asiassa tapahtui muutos, koska Suur-Savon tuomiokirjat puuttuvat noin sadalta vuodelta juuri tältä ajalta ja lääninhallinnon paikallinen arkisto tuhoutui pikkuvihan aikaan. "Alle til Lands Cancelliet i Län hörande handlingar wid Willmanstrands Stads öfwergång om hösten 1741 godt förlorade" toteaa maaherra valitellen, kun hänelle tuotiin ennen isoavihaa aloitettua juttua jatkettavaksi. Matti Lehtiön vastineen mukaan asukkaaksiottoja on käsitelty käräjillä vielä 1720-luvulla. Olisiko kenelläkään tarkempaa tietoa siitä, milloin tämä muutos tapahtui?

Asiakirjat, joista tietoja pitäisi löytyä olisivat
- myönnetyt immissiot kruununvoudin arkistossa
- tuomiokirjat (1600-luvulta jonnekin 1700-luvulle)
- lääninkanslian päätösdiaarit (viimeistään 1740-luvulta alkaen)

En tunne lainkaan kysyttyä aluetta, edes sen lääninjakoa, mutta VAKKA-tietokanta palauttaa läänit valitsemalla Tarkennettuun hakuun arkistonmuodostajaksi Lääninhallitukset. Sieltä voi sitten valita sopivan läänin ja tutkistella mitä asiakirjoja on tallella. Digitoituina näitä ei juurikaan löydy, eli arkistolle on jalkauduttava näitä käyttääkseen.

Immissioista on käyty keskustelua aiemmin täällä:

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=8457&highlight=immissiokysymyksi%E4