Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneet

[Satu Matintytär]

Surullisia tapauksia osui silmääni kronoksessa, kuten Esko Ensio Mikkonen ja ilmeisesti sisarensa Elma Esteri; kuolivat 4- ja 3-vuotiaina Vaalassa sodan melskeisiin.

Kuinka tavallisia lapsiuhrit olivat Suomen sodissa? Miten sellaisiin tilanteisiin jouduttiin?

Ja vielä, kuinka nuoria lähetettiin ihan rintamalle? Silmääni osui ainakin lennokkaan nimen saanut ruotsinkielinen Urban Decider Nordström, joka kronoksen mukaan on ollut lääkintäosastossa ja ikää kaatuessa oli vain 12 vuotta.

[mika68]

Surullisia tapauksia osui silmääni kronoksessa, kuten Esko Ensio Mikkonen ja ilmeisesti sisarensa Elma Esteri; kuolivat 4- ja 3-vuotiaina Vaalassa sodan melskeisiin.

Kuinka tavallisia lapsiuhrit olivat Suomen sodissa? Miten sellaisiin tilanteisiin jouduttiin?

Ja vielä, kuinka nuoria lähetettiin ihan rintamalle? Silmääni osui ainakin lennokkaan nimen saanut ruotsinkielinen Urban Decider Nordström, joka kronoksen mukaan on ollut lääkintäosastossa ja ikää kaatuessa oli vain 12 vuotta.

Ainakin Itä-Lapissa Savukoskella ja Sodankylässä venäläiset tappoivat ihan sylivauvojakin silmätysten ampumalla.
Ei ne tavallisia olleet Suomessa, mutta varsinkin pohjois-Suomessa itärajan tuntumassa sellaista sattui.
Mainitsemani tapaukset olivat partisaanisodan uhreja. Eli jatkosodan aikana 1941-44 suuriakin venäläisiä partisaaniosastoja pääsi häiritsemään ihmisten arkiaskareita syvälläkin Lapissa.

Mika J

[Hannu Hellsten]

Ainakin Itä-Lapissa Savukoskella ja Sodankylässä venäläiset tappoivat ihan sylivauvojakin silmätysten ampumalla.
Ei ne tavallisia olleet Suomessa, mutta varsinkin pohjois-Suomessa itärajan tuntumassa sellaista sattui.
Mainitsemani tapaukset olivat partisaanisodan uhreja. Eli jatkosodan aikana 1941-44 suuriakin venäläisiä partisaaniosastoja pääsi häiritsemään ihmisten arkiaskareita syvälläkin Lapissa.

Mika J

Tietysti siviilejä kuoli vauvasta vaariin, mutta varsinaisesti rintamalla oli ehkä 1926-syntyneet nuorin ikäluokka. Isäni 1925-syntyneenä piti itseään nuorimpana ikäluokkana, mutta ilmeisesti 1926-syntyneitäkin rintamalla oli.
Korjatkoon joku paremmin tietävä, jos puhun läpiä päähäni. Olisiko Lapin sodassa ollut sitten vielä nuorempia?

[Tuisku]

Sukuni ja kyläni miehiä oli 18-vuotiaina Lapin sodassa mukana, eräs täytti 18 juuri Lapin sodan alkupuolella. Nuoriin mieliin jäi lähtemättömät jäljet palavista taloista, joista piilossa olevat juoksivat palavina ulos... Ei Itä-Lapissa.

[mika68]

Tietysti siviilejä kuoli vauvasta vaariin, mutta varsinaisesti rintamalla oli ehkä 1926-syntyneet nuorin ikäluokka. Isäni 1925-syntyneenä piti itseään nuorimpana ikäluokkana, mutta ilmeisesti 1926-syntyneitäkin rintamalla oli.
Korjatkoon joku paremmin tietävä, jos puhun läpiä päähäni. Olisiko Lapin sodassa ollut sitten vielä nuorempia?

en nyt tarkoittanut Lapin sotaa , vaan 1941-44.

Mika J

[mika68]

Sukuni ja kyläni miehiä oli 18-vuotiaina Lapin sodassa mukana, eräs täytti 18 juuri Lapin sodan alkupuolella. Nuoriin mieliin jäi lähtemättömät jäljet palavista taloista, joista piilossa olevat juoksivat palavina ulos... Ei Itä-Lapissa.

"palavista taloista, joista piilossa olevat.."
Tuskin tuommoista on tapahtunut, koska Lapin siviiliväestö evakuoitiin Ruotsiin ja Pohjanmaalle ennen sotatoimien alkua.

Mika J

[mika68]

mielenkiintoista sinänsä että tulevan vihollisen alueella voitiin hyvässä yhteisymmäryksessä evakuoida siviiliväestö pois sodan jaloista. Siihen aikaan oli yleinen luulo, että venäläiset miehittäisivät Lapin.
Mutta Suomi meni liittoutumaan perivihollisen kanssa...


Mika J

[mika68]

Jatkosodan aikana itä-Lappi oli niin lähellä Saksan ja NL:n välistä rintamaa, joka oli heikosti varmistettu Sallan ja Petsamon välillä, että rajan läpi pääsi suuriakin neuvostopartisaaniosastoja tekemään tihutöitään räjäytellen siltoja, varastellen, siepaten ja tappaen ihmisiä.
Välillä tappoivat kokonaisen kylänkin väestön kuten Savukosken Seitajärvellä ja Sodankylän Lokassa.

Mika J

[mika68]

Partisaanien hyökkäyshän (josta he myöhemmin saivat kunniaa.. lasten tappamisesta) tapahtui Savukosken Seitajärvellä 7.7.1944 ja Sodankylän Lokassa 14.7.1944. Palattuaan heitä kohdeltiin suurina Neuvostoliiton sankareina :mad:

Mika J

[Olarra]

Kuinka tavallisia lapsiuhrit olivat Suomen sodissa? Miten sellaisiin tilanteisiin jouduttiin? Ja vielä, kuinka nuoria lähetettiin ihan rintamalle?

Talvisodan ensimmäinen siviiliuhri oli pommituksessa kuollut 7-vuotias tyttö. Venäläiset pommittivat tuolloin Helsingin linja-autoaseman aluetta, jossa oli paljon lapsia lähtemässä pois turvattomasta kaupungista. Koska sota syttyi ilman julistusta ei lapsiakaan ollut osattu lähettää turvaan. Paikalle on tulossa muistomerkki: http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Lasipalatsin+uusi+salava+omistetaan+sota-ajanlapsille/HS20071127SI1KA02d9p

Toinen paljon lapsiuhreja vaatinut tapaus oli pommin putoaminen Diana-puistossa elokuvateatterin eteen lastennäytöksen alkaessa Helsingissä jatkosodan aikana 1942. Kuolleita siviilejä oli yli 40.

Nuorimmat sotilaat jatkosodassa olivat vapaaehtoisia. Turkulainen suojeluskunnan koululaisista koostunut tykkipatteri siirtyi rintamalle kesällä 1941. Nuorimmat vapaaehtoiset olivat 15-vuotiaita, mutta jo saman vuoden aikana heidät lähetettiin kotiin. Tämän nk. Oravapatterin 15-vuotiaat olivat siis nuorimmat jatkosodan varsinaiset sotilaat: http://www.veteraanienperinto.fi/suomi/Kertomukset/sotilas/sotilas/jatkosota/oravapatteri.htm

Rintaman ulkopuolella olivat sitten suojeluskuntien sotilaspojat, jotka desantteja jahdatessaan saattoivat joutua pahoihinkin paikkoihin: http://fi.wikipedia.org/wiki/Sotilaspojat
Tiedossani ei ole, saiko joku heistä surmansa tai haavoittui.

Sodan sytyttyä oli into puolustaa koteja kova ja tällä selittynee myös vapaaehtoisten suuri määrä. Perinteisesti 15-vuotiasta oli pidetty naimakelpoisena ja työikäisenä, kenties tällä oli vaikutuksensa vielä 1940-luvullakin, joskin asia tämän päivän näkökulmasta tuntuu kovin vaikealta ymmärtää.
t. Olavi A.

[mika68]

Niin läheltä omaa sukuani liippaa nuo neuvostopartisaanien tappotyöt, että Seitajärven hyökkäyksen jälkeen teloitetut Ollilan Valtteri jas Eliisi olivat ukkini serkkuja.
Ja ukkini oli Savukosken poliisi ja joutui tutkimaan partisaanien tihutöitä pitäjässään.

Mika J

[Tuisku]

"palavista taloista, joista piilossa olevat.."
Tuskin tuommoista on tapahtunut, koska Lapin siviiliväestö evakuoitiin Ruotsiin ja Pohjanmaalle ennen sotatoimien alkua.

Mika J

Kyllä näin on tapahtunut, eikä todellakaan kaikkia evakuoitu.

[Onerva]

Mika katsoo asiaa kovin itäiseltä kannalta. Kyllä osa läntista Lappia jäi piilopirteille ja suoladoille odottamaan saksalaisten poisajamista pohjoiseen. Turvaan vietiin ihmiset ja karja - kunkin parhaansa mukaan. Taisteluitakin käytiin saksalaisten ja suomalaisten välillä. Saksa noudatti poltetun maan taktiikkaa ja poltti pohjoisten osien kyliä ja taloja. Lappalaisetkin olivat hätää kärsimässä omilla piiloasumuksillaan, lappilaiset samoin, sillä alppijääkärit olivat taitavia kairassa kulkijoita.

Onerva

[Satu Matintytär]

Minua hieman hämmentää tämä Urban. Hänet on kuitenkin merkitty lääkintäkomppaniaan ja ikää hänellä oli vasta 12 vuotta.

http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index.php?id=9505&raportti=1

[Olarra]

Etsin laittamasi linkin avulla Urbanin tiedot. Urban kuoli Helsingissä 8.11.1942. Hän ei siis ollut varsinaisella rintamalla eikä hänelle ole merkitty mitään sotilasarvoa. Ainoa on tuo lääkintäkomppania.

Mitä tapahtui tuona päivänä Helsingissä? Vuonna 1942 ei pommituksia juuri ollut. Juuri tuona päivänä kuitenkin tapahtui jo aiemassa viestissäni mainittu tapaus, jolloin yksinäinen Petljakov Pe-2 pudotti pomminsa Gloria-teatterista purkautuvan ja Tivoli-teatteriin jonottavan yleisön joukkoon. Pommituksessa kuoli lähteistä riippuen 20-40 ihmistä ja useampi sata haavoittui.
Katso hesarin uutinen muistolaatasta:

http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Ilmapommituksen+muistolaatta+paljastettiin+IsollaR oballa/HS20091109SI3KA025v4

Kaikella todennäköisyydellä Urban oli yksi näistä lapsiuhreista. Kenties hän oli joku apulainen tai lähetti (sotilaspoika?) tuossa komppaniassa, kun on merkitty kaatuneeksi. Oliko vapaalla menossa elokuviin vai palvelustehtävissä olisi selvitettävä muuta kautta.
t. Olavi A.

[Erkki Järvinen]

Etsin laittamasi linkin avulla Urbanin tiedot. Urban kuoli Helsingissä 8.11.1942. Hän ei siis ollut varsinaisella rintamalla eikä hänelle ole merkitty mitään sotilasarvoa. Ainoa on tuo lääkintäkomppania.

Mitä tapahtui tuona päivänä Helsingissä? Vuonna 1942 ei pommituksia juuri ollut. Juuri tuona päivänä kuitenkin tapahtui jo aiemassa viestissäni mainittu tapaus, jolloin yksinäinen Petljakov Pe-2 pudotti pomminsa Gloria-teatterista purkautuvan ja Tivoli-teatteriin jonottavan yleisön joukkoon. Pommituksessa kuoli lähteistä riippuen 20-40 ihmistä ja useampi sata haavoittui.
Katso hesarin uutinen muistolaatasta:

http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Ilmapommituksen+muistolaatta+paljastettiin+IsollaR oballa/HS20091109SI3KA025v4

Kaikella todennäköisyydellä Urban oli yksi näistä lapsiuhreista. Kenties hän oli joku apulainen tai lähetti (sotilaspoika?) tuossa komppaniassa, kun on merkitty kaatuneeksi. Oliko vapaalla menossa elokuviin vai palvelustehtävissä olisi selvitettävä muuta kautta.
t. Olavi A.

1: NORDSTRÖM, URBAN DECIDER
sääty: naimaton
sukupuoli: mies
kansalaisuus: FI
kansallisuus: FI
äidinkieli: ruotsi
lasten lukumäärä: 0
ammatti:
sotilasarvo:
joukko-osasto: Lääk.Kompp.
joukko-osastokoodi:
syntymäaika: 17.03.1930
synnyinkunta: Helsinki
kotikunta: Helsinki
asuinkunta: Helsinki
haavoittumisaika:
haavoittumispaikka: haavoittumiskunta:
katoamisaika:
katoamispaikka:
katoamiskunta:
kuolinaika: 08.11.1942
kuolinpaikka:
kuolinkunta: Helsinki
hautauskunta: Helsinki
hautausmaa: Helsinki, Hietaniemi
hautapaikka 2597
menehtymisluokka: kaatui, siunattu ja haudattu
vapaa paikkatieto

[Olarra]

Googlettamalla hakusanalla sotilaspojat löytää paljonkin muisteluita sota-ajalta, jotka vahvistavat käsitystäni Urbanista esim. lähettinä, kuten tässä:

http://www.veteraanienperinto.fi/suomi/Kertomukset/TietoP/lapset/muisteluita_1939.htm

Helsinkiläisistä koulupojista esim. tässä:

http://www.norssit.fi/sivut/3_10_norssin_sotilaspojat.php

Osallistuin hiljakkoin entisen oppikouluni perustamisen 105-juhliin, jossa koulun entinen opettaja muisteli talvisodan syttymisen vaikutuksia silloin Viipurissa toimineeseen kouluun. Nyt yhdeksänkymppinen opettaja kertoi poliisin hakeneen koulun poikaoppilaat luokasta vartiotehtäviin kaupungille, ettei kauppoja ryösteltäisi yms. kun pommit ovat särkeneet ikkunoita jne.
t. Olavi A.

[Tuisku]

Eikö nuorukaisia ja nuoria naisia käytetty sotilaallisissa vartiotehtävissä (ilmatorjunta), viestinviejinä jne.? Jos en aivan väärin muista joissain vanhoissa elokuvissa on ollut tällaista.

[Heikki Koskela]

Eikö nuorukaisia ja nuoria naisia käytetty sotilaallisissa vartiotehtävissä (ilmatorjunta), viestinviejinä jne.? Jos en aivan väärin muista joissain vanhoissa elokuvissa on ollut tällaista.

Suomen kansan orientoituminen varsinkin jatkosodan aikana oli sotaponnistelujen osalta erittäin aktiivista. Erikoisesti lotta-työ vapautti tuhansia rintamasotilaita rintamantakaisista tehtävistä. Samoin oli sotilaspoika-toiminta hyvin aktiivista. Lottia todella käytettiin mm. ilmavalvonta- ja muonitustehtävissä. Osa lotista joutui tekemään työtä jopa rintamaoloissa (esim. kenttäsairaalat).

Euroopan sotaakäyvistä maista Suomen tasolle ylsi vain Saksa, jossa organisaatiot olivat vieläkin täsmällisempiä kuin meillä.

[Tuisku]

Erään miehen tiedän sota-aikana olleen ruumiiden kuljettajana. Kaatuneiden ruumiit tuotiin junalla paikkakunnalle ja nuorukaiset sitten kuljettivat nämä kaatuneet hautuumaalle. Tämä mies oli 16-vuotiaana tässä hommassa ja menetti talvipakkasella varpaansa kummastakin jalasta. Lapsena aina ihmettelimme miehen jalkoja, miten ne voivat olla sellaiset. Eräs sukulaiseni oli piilopirttiin viejänä.

[Leo Suomaa]

Tyyne Martikainen on tutkinut ja selostanut näitä asioita, esim:
Martikainen, Tyyne: Neuvostoliiton partisaanien tuhoiskut siviilikyliin 1941-44: Kemi-Sompion kairan Kuosku, Maggan talot, Seitajärvi ja Lokka partisaanihyökkäysten kohteina. (Savukosken-Sodankylän kunnat), 1998.
Martikainen, Tyyne, Loisa, Kalevi & Mäntyniemi, Meimi: Partisaanisodan Siviiliuhrit. Värisuora-kustannus, 2002.LS