Käännös englanniksi

[skoykka]

Amerikan suomalainen pyytää käännöstä seuraavalle:

LUUKAS JUSSINPOIKA mk 1558- , pm 1562- . K 1558:6. Luchas Kontti
mk 1558-61, 1564-68, pm 1562-71. Lucas Jonnson mk 1569-71.
Eom 1552 Lucas Kontti ja hänen kolme jakoveljeään (eli kaikki
Konttilan talot) omistivat kalastamon wid Pukara träsk 14 peninkulman
päässä kotoa (ilmeisesti Honkajoen Pukarassa). Ek 1555 Lucas Kontti
Iämiierffuen.
Sak sk 1563 Luchas Kontti huonot aidat ja sillat, kk 1564 Lucas Konti
Iämiierffuen huonot aidat ja sillat.
Hv 1571 Lucas Kontti ku 40, hev 4, le 13, nk 0-3-3-0, la 7, rahaa
annettuna lainaksi 30 markkaa, oa 266:2, ny 24.875.

Pystyn kääntämään tämän jutun osittain, mutta osa voisi mennä arvailuksi, enkä keksinyt minkä otsikon alle tämä kysymys kuuluisi.:rolleyes:

[pietheik]

Teksti on lainaus prof. Suvannon laatimasta luettelosta sivulta 490 www.narc.fi/suvanto/ (http://www.narc.fi/suvanto/) Suvannon lyhenteet aukikirjoittamalla teksti olisi:

LUUKAS JUSSINPOIKA maakirja 1558- , papin manttaaliluettelo 1562- . K 1558:6. Luchas Kontti maakirja 1558-61, 1564-68, papin manttaaliluettelo 1562-71. Lucas Jonnson maakirja 1569-71.
Erämaan omistaja 1552 Lucas Kontti ja hänen kolme jakoveljeään (eli kaikki Konttilan talot) omistivat kalastamon wid Pukara träsk 14 peninkulman <84 km> päässä kotoa (ilmeisesti Honkajoen Pukarassa). Erämaakalastuksesta verotettu 1555 Lucas Kontti Iämiierffuen <Jämijärviläinen>. Sakkoluettelo syyskäräjät 1563 Luchas Kontti huonot aidat ja sillat, kesäkäräjät 1564 Lucas Konti Iämiierffuen huonot aidat ja sillat. Hopeaveroluettelo 1571 Lucas Kontti kuparia 40, hevosia 4, lehmiä 13, nuortakarjaa 0-3-3-0, lampaita 7, rahaa annettuna lainaksi 30 markkaa, omaisuuden arvo yhteensä 266:2 <markkaa:äyriä>, nautayksikköluku 24.875.

Teksti on täynnä käsitteitä (maakirja, papin manttaaliluettelo, erämaa, jakoveli, hopeaveroluettelo, nautayksikköluku jne.), joiden suora kääntäminen ei avaa asiaa, jos niille englanninkieliset termit löytäisikin).

[skoykka]

Teksti on lainaus prof. Suvannon laatimasta luettelosta sivulta 490 www.narc.fi/suvanto/ (http://www.narc.fi/suvanto/) Suvannon lyhenteet aukikirjoittamalla teksti olisi:

LUUKAS JUSSINPOIKA maakirja 1558- , papin manttaaliluettelo 1562- . K 1558:6. Luchas Kontti maakirja 1558-61, 1564-68, papin manttaaliluettelo 1562-71. Lucas Jonnson maakirja 1569-71.
Erämaan omistaja 1552 Lucas Kontti ja hänen kolme jakoveljeään (eli kaikki Konttilan talot) omistivat kalastamon wid Pukara träsk 14 peninkulman <84 km> päässä kotoa (ilmeisesti Honkajoen Pukarassa). Erämaakalastuksesta verotettu 1555 Lucas Kontti Iämiierffuen <Jämijärviläinen>. Sakkoluettelo syyskäräjät 1563 Luchas Kontti huonot aidat ja sillat, kesäkäräjät 1564 Lucas Konti Iämiierffuen huonot aidat ja sillat. Hopeaveroluettelo 1571 Lucas Kontti kuparia 40, hevosia 4, lehmiä 13, nuortakarjaa 0-3-3-0, lampaita 7, rahaa annettuna lainaksi 30 markkaa, omaisuuden arvo yhteensä 266:2 <markkaa:äyriä>, nautayksikköluku 24.875.

Teksti on täynnä käsitteitä (maakirja, papin manttaaliluettelo, erämaa, jakoveli, hopeaveroluettelo, nautayksikköluku jne.), joiden suora kääntäminen ei avaa asiaa, jos niille englanninkieliset termit löytäisikin).


Kiitos! Nuo lyhenteet siinä olivatkin vaikeimmat. Minkälainen on muuten ollut sen aikainen kalastamo?

[pietheik]

Kalastamo lienee ollut nuottapaikka, jossa oli vedetty joko kesänuottaa tai talvinuottaa. Nuottakalastuksessa kun tarvittiin enemmän väkeä eli useampi talollinen ryhtyi jakoveljiksi. Verkkoja ja katiskoja saattoi laittaa yksikin talo. Pohjois-Satakunnan vedet kuuluivat (olivat nautintana) jo 1500-luvulla kantapitäjien kylille, joten kalastus oli tarkoin säädeltyä ja käräjillä käsiteltiin juttuja, joissa vieraan kylän miehet olivat kalastaneet kylän vesillä. Lähde: Satakunnan historia IV, Talous 1500 ja 1800 luvuilla

[skoykka]

Kalastamo lienee ollut nuottapaikka, jossa oli vedetty joko kesänuottaa tai talvinuottaa. Nuottakalastuksessa kun tarvittiin enemmän väkeä eli useampi talollinen ryhtyi jakoveljiksi. Verkkoja ja katiskoja saattoi laittaa yksikin talo. Pohjois-Satakunnan vedet kuuluivat (olivat nautintana) jo 1500-luvulla kantapitäjien kylille, joten kalastus oli tarkoin säädeltyä ja käräjillä käsiteltiin juttuja, joissa vieraan kylän miehet olivat kalastaneet kylän vesillä. Lähde: Satakunnan historia IV, Talous 1500 ja 1800 luvuilla

Kiitos! Kalastamo kuulostaa aika modernilta, mutta tuo nuottapaikka selventää asiaa maallikollekin. :)

[Seppo T.]

Kalastamosta sen verran, että kun katselee tuota Pukaran aluetta kartalta, niin näkee, että järvi on nykyisin kokonaan kuivanut/kuivatettu. Matala se on ollut muinoinkin, ja näyttäisi siltä, että tässä tapauksessa kyseeseen tulisi kutuhauen kalastus rantavesistä keväällä ja sen kuivaaminen kapakalaksi.

[skoykka]

Kalastamosta sen verran, että kun katselee tuota Pukaran aluetta kartalta, niin näkee, että järvi on nykyisin kokonaan kuivanut/kuivatettu. Matala se on ollut muinoinkin, ja näyttäisi siltä, että tässä tapauksessa kyseeseen tulisi kutuhauen kalastus rantavesistä keväällä ja sen kuivaaminen kapakalaksi.

Kiitos mielenkiintoisista lisätiedoista! :)