Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Pikkaralan Perttuset
Aloitetaan tänne uusi keskusteluketju Muhoksen Laitasaaren / Pikkaralankylän Perttusista. Vienan Perttusista on oma keskustelualueensa, mutta täälläkin luultavasti sivutaan ko. sukua. http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=3016 Vielä emme ole löytäneet asiakirjalähdettä siihen, miten Laitasaaren Perttuset liittyvät Vienan runonlaulusuku Perttusiin eli Pertujeveihin. On ainoastaan sukutarina tukemassa sukuyhteyttä. Tämän keskusteluketjun tarkoituksena on kartoittaa Perttusten eloa Pikkaralassa.
http://sites.google.com/site/perttusensuku/varhaispolvia
Kyseisellä sivulla on tietoja Perttusen suvun vaiheista ja sukuhaaroista.
Suvun kantaisänä pidetään Perttu Jöranssonia ja hänellä poika Johan, jolla poika Johan s.1615. Tämä Johan on ilmeisesti käyttänyt jo isoisänsä yksilönimeä sukunimenään Perttunen. http://sites.google.com/site/perttusensuku/_/rsrc/1289751667635/juhon_jalkipolvet/sukukartta%5B1%5D.gif?height=275&width=400
Lainaan Raimon viestiä myös tänne:
"Olof Johanss Perttunen ja vaimo Margareta (Märtha) sekä tytär Britha eivät esiinny Muhoksen eikä lähipitäjien kirkonkirjoissa isonvihan jälkeen. Ylikiiminkiin tulee vuonna 1754 venäjältä uudisrakentaja Olof Perttunen perheineen. Olofin syntymäajaksi on merkitty 1682, sekä Märtha vaimo s. 1691 ja lapset Lars s. 1729 k. 1782, Johan s. 1734 k. 1772 ja Luukas s. 1735 k. 1796.
Perttunen Muhos Laitasaari
-1725) kanssa-asuja
Ylikiiminki
(rk750-1756) uudisrakentaja
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4946503
Kun Olof katoaa Muhokselta on vaimon nimi Margareta ja tytär Brita
Kun Vienasta ilmaantuu Ylikiiminkiin todennäköisesti sama mies vaimonsa Martan kanssa eikä tytär Briittakaan näy paluu muutajien joukossa. Kuten rippikirjassa näkyy ovat he kreikkaislkatolisia ja saavat Ylikiimingissä "Lutterin kasteen" Pojat ovat syntyneet venäjällä ja siellä kastetut. Ehkä... vaimon nimi muuttui Vienassa Martaksi tai sitten kysessä on Olofin toinen vaimo. Minulla ei ole kykyä tutkia venäjänkielisiä asikirjoja, joten tämän ongelman ratkaisee varmaan joku muu."
terv raimor
Tässä pieni vinkki kuitenkin, että Olli on ollut Latvajärvellä. Muuttaa siis myöhemmin Ylikiiminkiin jossa kuolee. Jälkipolvia täällä http://84.234.76.121/sukua/perttunen/sukut_jpo/fam00002.html
Varhaisimman asiakirjamerkinnät löytyvät:
(O.Suorsan mukaan) Paetar Baetarsson Taivalssalo v. 1374, Bärtala Raisiossa nv. 1449, Pertula nv. 1506 Loimaalla. Sukua oletetaan tulleen Varsinais-Suomesta Oulujokilaaksoon.
Suvun kantaisä Bertil Jöransson löytyy v. 1568 maakirjasta. Poikia tunnistettu 4:
Bertil, Henrik, Michel ja Thomas Perttunen.
1600 luvun lopulla on yhteensä 8 ruokakuntaa Perttusia Oulunsuun ja Laitasaaren alueilla.
http://sites.google.com/site/perttusensuku/varhaispolvia
Kyseisellä sivulla on tietoja Perttusen suvun vaiheista ja sukuhaaroista.
Suvun kantaisänä pidetään Perttu Jöranssonia ja hänellä poika Johan, jolla poika Johan s.1615. Tämä Johan on ilmeisesti käyttänyt jo isoisänsä yksilönimeä sukunimenään Perttunen. http://sites.google.com/site/perttusensuku/_/rsrc/1289751667635/juhon_jalkipolvet/sukukartta%5B1%5D.gif?height=275&width=400
Keskustelen näemmä täällä yksin tästä suvusta :)
No kun tsekkasin tarkemmin tuota sukutaulua niin sieltä puuttuu Bertil Jöranssonille pojat Heikki, Tuomas, Mikko ja Perttu. Vain Johan mainittu ja sitten vielä ei ole mitään lähdettä mistä tuo Juho on siihen napattu. Onko kellään tallennettuna näitä varhaisimpia polvia. Siis näistä pojista eteenpäin? Tuomas ainakin on asettunut Laitasaareen.
Olen tilannut kaukolainaan Muhoksen kirjastoon Faravid kirjasarjan osia joissa on tutkijoiden tekemiä sukutauluja ko. suvusta.
P. Oilinki on tutkinut noita henkikirjoja 1600 luvulta, mutta en saa nyt tähän Bertil Jöranssoniin siitä yhteyttä. Hänhän mainitaan jo v. 1568 lähtien. http://sites.google.com/site/perttusensuku/talot Jos tuo ensimmäisenä mainittu Jöns Bertuinen on v. 1654 henkikirjassa tämä lähtöhenkilö niin hänhän on siinä jo vanha, mutta ilmeisesti pitäisi olla alle 60-vuotias? (oliko tuohon aikaan vielä se yläikäraja henkiverolle?) Voiko tarkoittaa ko.henkilöä,jos poika Bertil on jo aikuinen v. 1568.
Matti Lund
26.12.10, 19:30
Keskustelen näemmä täällä yksin tästä suvusta :)
No kun tsekkasin tarkemmin tuota sukutaulua niin sieltä puuttuu Bertil Jöranssonille pojat Heikki, Tuomas, Mikko ja Perttu. Vain Johan mainittu ja sitten vielä ei ole mitään lähdettä mistä tuo Juho on siihen napattu. Onko kellään tallennettuna näitä varhaisimpia polvia. Siis näistä pojista eteenpäin? Tuomas ainakin on asettunut Laitasaareen.
Olen tilannut kaukolainaan Muhoksen kirjastoon Faravid kirjasarjan osia joissa on tutkijoiden tekemiä sukutauluja ko. suvusta.
P. Oilinki on tutkinut noita henkikirjoja 1600 luvulta, mutta en saa nyt tähän Bertil Jöranssoniin siitä yhteyttä. Hänhän mainitaan jo v. 1568 lähtien. http://sites.google.com/site/perttusensuku/talot Jos tuo ensimmäisenä mainittu Jöns Bertuinen on v. 1654 henkikirjassa tämä lähtöhenkilö niin hänhän on siinä jo vanha, mutta ilmeisesti pitäisi olla alle 60-vuotias? (oliko tuohon aikaan vielä se yläikäraja henkiverolle?) Voiko tarkoittaa ko.henkilöä,jos poika Bertil on jo aikuinen v. 1568.
Onhan ne minulla, ehkä Raimollakin.
Minulla on vielä muutama vuosikerta täydentämättä, jotka saattavat tuoda jotain lisää tai ainakin ne näyttäisivät vähentävän alkupäästä ja siirtävän myöhempään polveen.
Lisäksi juuri 1560 -luvun tutkinta menossa.
Siis Perttu Yrjänänpoika Perttunen oli aikuinen vuonna 1568. Hänen poikansa Perttu Pertunpoika oli jo syntynyt 1567 (RL 1627, mf WA773: 754) ja Tuomas Pertunpoika on todennäköisesti syntynyt aivan samoihin aikoihin, eli veljeksillä ei liene suurta ikäeroa.
terv Matti Lund
Minulla ei niitä alkupään sukujohtoja ole nyt vielä käytettävissä. Teen tutkintaa noista P.Oilingin henkikirjojen puhtaaksikirjoituksista...
Kas kas! Oulujoen rippikirjoja ja syntyneiden luetteloita katsellessani taisi yksi sukulainenkin olla käyttänyt Berttunen nimeä... poikansa Johanneksen syntyessä mainitaan isäksi Bertil Bertunen eller Lax eller Ritola.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/oulujoki/rippikirja_1811-1825_mko28-32/134.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/oulujoki/rippikirja_1825-1834_mko33-38/145.htm
Tämä Perttu on kyllä Haataja, Alatalo sukuhaaraa, ei siis aito Berttunen...
Matti Lund
26.12.10, 20:25
Kas kas! Oulujoen rippikirjoja ja syntyneiden luetteloita katsellessani taisi yksi sukulainenkin olla käyttänyt Berttunen nimeä... poikansa Johanneksen syntyessä mainitaan isäksi Bertil Bertunen eller Lax eller Ritola.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/oulujoki/rippikirja_1811-1825_mko28-32/134.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/oulujoki/rippikirja_1825-1834_mko33-38/145.htm
Tämä Perttu on kyllä Haataja, Alatalo sukuhaaraa, ei siis aito Berttunen...
Hei Laitasaaren Perttu Pertunpoika Perttulan appi oli Antti Haataja Ängeslevältä.
Antti rupesi riitelemään vävynsä Pertun kanssa (käräjillä 1711, mf ES2048), kun yhteiselo Perttulassa ei Antin mielestä "luonannut" siten kuin hänen mielestään oli sovittu. Siis Perttu tarjosi apelleen syytinkiä "omassa kodossaan", jonne appi oli muuttanut Ängeslevän Haatajalasta.
terv Matti Lund
Mielenkiintoista! Tämän suvun esi-isä on Antti Haataja!
Antti Haataja, arv. 1530 Savo - 1585 jälkeen Tyrnävä Ängeslevä; 1. sukupolvi Manamansalon Haatajia. Perusti Manamansalon Kanta-Haatajan, joka mainitaan jo 1570-luvulla. Antti ja hänen perheensä muuttivat Tyrnävän Ängeslevälle, kun vainolaiset tuohosivat heidän talonsa rappasodan viimeisissä tuhoissa 1584 tai -85.
Oulun Erämaan talvikäräjilla 1564 Pietari Sivoinen ja Antti Haatainen tuomittiin kumpikin kolmen markan sakkoon, koska miehet olivat karkottaneet kirkkoherra Olavin yhteisiltä kalavesiltä ja syöneet hänen eväänsä. Tämä kertonee, että Oulujärven Erämaassa ei tunnettu herranpelkoa, vaan seurakuntalaiset suhtautuivat tuttavallisen läheisesti ja toverillisesti sielunpaimeneeseensa.
Hei Laitasaaren Perttu Pertunpoika Perttulan appi oli Antti Haataja Ängeslevältä.
terv Matti Lund
Eli tämänkö Pertun appi, joka mainittu tuossa oikealla puolella aukemaa Heikki Pertunpojan perheen jälkeen?
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muhos/rippikirja_1699-1722_ik116/92.htm
Noita Berttusia näyttää olleen myös Utajärvelläkin Thomas Bertuinen...
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muhos/rippikirja_1699-1722_ik116/37.htm
Raimo Ranta
26.12.10, 21:00
Hyviä Joulun rippeitä
Näyttäisi kyllä vahvasti siltä, että täällä vaikutti useampikin ”Perttunen” jo 1550 luvulla, Nimet esiintyvät patronyymeinä, joten mitään varmaa tietoa ei sukunimen syntymiseen ole. Bertil nimi lienee kuitenkin loogisesti ajatellen sukunimen kantamuoto.
Olen tehnyt havaintoja kahdesta isännästä jotka tulkitsen Perttusiksi:
Bertil Jöraninp s,n 1550 pso N.N Claesdr
Perttula 1/1 mant. Oulunsuu
(kl1595) Bertil Jöranss
(kl1598) Bertil Jöranss
(kl1601) Bertil Jöranss
(kl 1608) Bertil Jöranss
(1609) Bertil Jöranss
(kl1610) Bertil Jöranss
1.poika Bertil Bertilss s.1577 vmo N.N
Perttula 2/3 mant. Oulunsuu
(kl1616) Bertil Bertilsson
(mk 1627) Bertil Bertilsson 2/3 mant.
(1627) Bertil Bertilsson, karja -ja kylvöluettelo.
(1627) talollinen Bertil Bertilsson 50 v. Pohjanmaan jalkaväkirykmentti ruodutusluettelo 1627 WA773
lapset: Thomas, Jöran, Bertil, Michael s.1607, Simon
2.poika Claes Bertilss s.n 1580 vmo N.N
Perttunen ½ mant. Oulunsuu
(kl1616) Claes Bertilsson
lapset: Henrik s.n 1610, Isak s.1613, Hans s.1618,
Sitten toinen vanha isäntä
Henrik Bertilinp s.1547 k. ennen 1630 vmo N.N
Perttula 1/1 mant. Oulunsuu
(kl1616) Henrik Bertilsson
(mk 1627) Henrik Bertilsson 1/1 mant.
(1627) Henrik Bertilsson, karja -ja kylvöluettelo.
(1627) talollinen, Henrik Bertilsson 80 v. Pohjanmaan jalkaväkirykmentti ruodutusluettelo 1627 WA773
lapset: Jöran, Thomas s.1597, Jöns s.1602 ja nimeltä manitsematonn tytär joka lienee naimisissa Matti Niilonpoika Pukin kanssa ?
Kun Jöns Pukkia on esitetty Perttusten kantaisäksi niin ei tämä minun mielestä oikein natsaa…
-raimor-
Matti Lund
26.12.10, 22:55
Hyviä Joulun rippeitä
Näyttäisi kyllä vahvasti siltä, että täällä vaikutti useampikin ”Perttunen” jo 1550 luvulla, Nimet esiintyvät patronyymeinä, joten mitään varmaa tietoa ei sukunimen syntymiseen ole. Bertil nimi lienee kuitenkin loogisesti ajatellen sukunimen kantamuoto.
Olen tehnyt havaintoja kahdesta isännästä jotka tulkitsen Perttusiksi:
Bertil Jöraninp s,n 1550 pso N.N Claesdr
Perttula 1/1 mant. Oulunsuu
(kl1595) Bertil Jöranss
(kl1598) Bertil Jöranss
(kl1601) Bertil Jöranss
(kl 1608) Bertil Jöranss
(1609) Bertil Jöranss
(kl1610) Bertil Jöranss
1.poika Bertil Bertilss s.1577 vmo N.N
Perttula 2/3 mant. Oulunsuu
(kl1616) Bertil Bertilsson
(mk 1627) Bertil Bertilsson 2/3 mant.
(1627) Bertil Bertilsson, karja -ja kylvöluettelo.
(1627) talollinen Bertil Bertilsson 50 v. Pohjanmaan jalkaväkirykmentti ruodutusluettelo 1627 WA773
lapset: Thomas, Jöran, Bertil, Michael s.1607, Simon
2.poika Claes Bertilss s.n 1580 vmo N.N
Perttunen ½ mant. Oulunsuu
(kl1616) Claes Bertilsson
lapset: Henrik s.n 1610, Isak s.1613, Hans s.1618,
Sitten toinen vanha isäntä
Henrik Bertilinp s.1547 k. ennen 1630 vmo N.N
Perttula 1/1 mant. Oulunsuu
(kl1616) Henrik Bertilsson
(mk 1627) Henrik Bertilsson 1/1 mant.
(1627) Henrik Bertilsson, karja -ja kylvöluettelo.
(1627) talollinen, Henrik Bertilsson 80 v. Pohjanmaan jalkaväkirykmentti ruodutusluettelo 1627 WA773
lapset: Jöran, Thomas s.1597, Jöns s.1602 ja nimeltä manitsematonn tytär joka lienee naimisissa Matti Niilonpoika Pukin kanssa ?
Kun Jöns Pukkia on esitetty Perttusten kantaisäksi niin ei tämä minun mielestä oikein natsaa…
-raimor-
Hei laitan leikkeen vuoden 1627 ruodutusluettelosta (WA773: 754) Oulunsuun kylästä siltä kohtaa, josta silloiset Perttuset näkyvät Perttu Pertunpojasta Heikki Pertunpojan vävyyn Matti Niileksenpoikaan saakka (esiintyy veroluetteloissa myöhemmin Pukin talossa ja lisänimellä, Pukin taloja on siinä vaiheessa 2 kpl).
Siis tässä Perttu Pertunpoika on 60 vuotta vanha, eli s. 1567.
Laitasaaren puolelta löytyy Tuomas (Pertunpoika) Perttunen, mutta ikää ei kirjata, vaan "sokea uudistalollinen". Tuomas on jo 1620 vanha uudistalollinen (vanhuus mainitaan maakirjassakin).
Poika Heikki Tuomaanpoika Laitasaaressa on kirjattu 25 -vuotiaaksi, eli s. 1602.
Joidenkin ikä kerrotaan vain tässä, mutta eräiden iät kerrotaan myös vuosien 1633 ja 1640 luetteloissa.
Onneksi Laitasaaren Tuomas Perttusenkin ikä kirjattiin vuoden 1633 ruodutusten ikäloppujen osastoon ja on siinä 70 vuotta. Siten Tuomas olisi syntynyt 1563. Tosin tätä vuoden 1633 luetteloa vaivaa jonkinlainen iän paisuttelu, sillä Perttu Pertunpoika on kirjattu 80 -vuotiaaksi ja Heikki Pertunpoika 90 -vuotiaaksi, ja muutenkin verrattuna vuoteen 1627 on ikätieto korkeammassa linjassa.
Huomiota kiinnittää nimenomaan Heikki, joka olisi ikätietojen mukaan syntynyt aikavälillä 1543...1547.
Vaikka nämä iät olisivat yläkanttiin, niin Perttu Yrjänänpojan ikäarviota ei voi asettaa niin, että hän olisi nuorempi kuin poikansa Heikki.
Jos Heikin siirtää noin 10 vuoden pykälällä syntyneeksi 1540 -luvun sijasta 1550 -luvulle saatetaan olla lähempänä hänen oikeaa ikäänsä.
terv Matti Lund
Matti Lund
28.12.10, 13:22
Varhaisimman asiakirjamerkinnät löytyvät:
(O.Suorsan mukaan) Paetar Baetarsson Taivalssalo v. 1374, Bärtala Raisiossa nv. 1449, Pertula nv. 1506 Loimaalla. Sukua oletetaan tulleen Varsinais-Suomesta Oulujokilaaksoon.
Suvun kantaisä Bertil Jöransson löytyy v. 1568 maakirjasta. Poikia tunnistettu 4:
Bertil, Henrik, Michel ja Thomas Perttunen.
1600 luvun lopulla on yhteensä 8 ruokakuntaa Perttusia Oulunsuun ja Laitasaaren alueilla.
Hei, kun oikein tarkkoja ollaan, ei Perttu Yrjänänpoikaa löydy vielä vuoden 1568 maakirjasta, vaan vasta 1569 alkaen.
Sen sijaan luettelo, josta nimi kyllä löytyy vuodelta 1568 on Limingan pitäjän kymmenysluettelo ja siinä nimi on Laitasaaren kylän viimeisellä rivillä, kun jatkossa nimi sijoitetaan Oulunsuun kylään ja on seuraavina vuosina puolestaan sen viimeisellä rivillä kymmenysluetteloissa.
Vuotuisveroluettelo on taas päinvastaisessa järjestyksessä, eli Pertun nimi on löydettävissä sen alkupäästä Oulunsuusta.
Siis melkoisella varmuudella Perttu Yrjänänpoika kuuluu myös omiin esi-isiini Kainuun juurieni kautta ja sukupolvien ketju hänestä itseeni menisi tätä rataa:
1. Perttu Yrjänänp.
2. Klaus Pertunp.
3. Iisakki Klaunp. (s. 1612)
4. NN Iisakintytär (Marketta tai Inkeri, selvittämättä kumpi) Pso Antti Nisunp. Läm(p)sä
5. Antti Antinp. Lämsä (Pso Marketta)
6. Matti Antinp. Lämsä (Pso Liisa Tuomaant. Suorsatar vanhempi)
7. Valpuri Matint. Lämsätär (s. 1725) = äiiäiää
8. äiiäiä
9. äiiäi
10. äiiä
11. äii
12. äi
13. äitini (s. 1919)
<-- Alustavasti määritelty liittymiseni Oulunsuun Pikkaralan-Laitasaaren Perttusiin.
Paitsi, että oli Antti Lämsän kanne Oulun pitäjän käräjillä vuonna 1683, joka liittää hänet Iisakki Klaunpojan vävyksi, niin toisaalta Paltamon tuomiokirjoista ja henkikirjoista on pitänyt identifioida neljä aikalaista Antti Lämsää Paltamosta, jotta on voitu erottaa heistä Iisakki Klaunpojan vävy.
Näin on päädytty Antti Nisunpoika Lämsään Veneheitossa.
Antti Nisunpoika Lämsällä oli kaksi poikaa, vanhempi Iisakki ja nuorempi Antti, joista Antti Antinpoika on tuomiokirjojen valossa esi-isäni.
Näistä kahdesta Antti Lämsän pojasta Perttusille muodostuu aika runsaslukuinen sukuhaara Kainuuseen, johon siis itse kuulun ja joille olen jäljittänyt Perttusten lisäksi muitakin sukujuuria Oulujoen suulle (Laitasaareen).
terv Matti Lund
Matti Lund
28.12.10, 17:26
Hyviä Joulun rippeitä
...
Kun Jöns Pukkia on esitetty Perttusten kantaisäksi niin ei tämä minun mielestä oikein natsaa…
-raimor-
Alla vuoden 1568 kymmenysluettelo Oulunsuun ja Laitasaaren kylien osalta kokonaisuudessaan viimeisenä Perttu Yrjänänpoika (-> Perttunen):
Lähde :mf ES827, nide 4695: 44-45, voudintileistä.
Uluswby
Anders Hendsson
Jöns Hendsson
Lasse Korhoinen
Michel pasainen
Jöns Keroinen
Erich Hendsson
Hend Hendsson
Eskil persson
Nils Hendsson
Bengt Hendsson
paual Laliainen
Olff påualsson
Hend Andersson
Clemeth persson
Ahus iönsson
Anders eskilsson
Matz eskilsson
Hend pickarainen
Michel kaupsson
Olff olsson
Matz michelsson
Siffred matzsson
Erich paualsson
Joren erichsson
Hend Laninen
Thomas Kordiainen
Siffred Kordiainen
Olff taskinen
Caup nilsson
Clemeth Siffredsson
Nils persson
per persson
Lasse töreinen
Lasse Kosken
Erich tijricka
Olff Borgmestare
Michel pouttia
Erich quiua
Hend quiua
Anders nilsson
per olsson
Thomas Holsti
Michel olsson
Olff erichsson
Christoffer philpusson
Olff olsson
Nils olsson
Laitesåårby
Loduich persson
Jöns Kereinen
Per Holoppe
paual Kotilainen
Hend Tickainen
Hendrich claesson
Simon Tickainen
magnus kontti
Olff Nykyri
Anders Karialainen
Hend tomber
Påual olsson
Hend Kemere
Hend Haloinen
Morthen Hardicka
Anders Gesti
Påual Hongainen
Lasse Hendsson
Matz Kereinen
Lasse Kereinen
Olli raimalainen
Bengt matzsson
Claus Hansson
Jören Kereinen
Nils Kemileinen
Hend Hackarainen
Staffan Hendsson
Anders Hendsson
Simon metteinen
Hend Koliainen
Philppus Kaupsson
Olff Kaupsson
Claus persson
Per pijnnoinen
Michel pickarainen
Jons puckinen
Hendrich Parhuainen
Bertil iörensson
---------------------------------------
Mitä tulee Jussi Pukkiin, joka tässä esiintyy Pukkisena, niin kysymyksessä on ensiksikin Perttu Yrjänänpojan todennäköinen ikätoveri, vaikka hän tuleekin luetteloon 17 vuotta ennen Perttua. Perttu oli syntynyt todennäköisesti hyvin lähellä vuotta 1530, jos oletetaan, että hänen poikansa Heikki Pertunpojan ikätiedot ovat RL:loissa 1627 ja 1633 lähes 10 vuotta yläkanttiin. (Jos Heikin ikätiedot olisivat oikein, Perttu olisi syntynyt jo noin vuonna 1520, johon hieman oma uskoni horjuu.). Sen sijaa Jussi Pukki on todennäköisemmin syntynyt 1520 -luvulla ja olisi Perttua ~5 vuotta aikaisemmin syntynyt.
Jussi Pukkia ei siis saa oikein millään liittymään Perttu Yrjänänpoikaa edeltävään Perttusten sukupolveen, kuten on yritetty olettaa.
Keräilen useampia vuosia niin, että Laitasaari ja Oulunsuu ovat viimeistä piirtoa myöten mukana, koska muuten luikastellaan jäljityksissä sangen "heikoilla jäillä".
Tallella on tällaisia vuosikertaluetteloita näiltä kyliltä jo kymmeniä, mutta enimmäkseen on otoksia tietyistä taloista, mikä ei tähän tarkasteluun riitä, jotta säästyttäisiin enemmiltä virheiltä (Täysin virheettömiä tuskin kukaan yksin saa näistä luetteloista. Ryhmällä pystyy ainakin lyöntivirheet karsimaan pois.)
terv Matti Lund
Raimo Ranta
29.12.10, 15:32
"Keräilen useampia vuosia niin, että Laitasaari ja Oulunsuu ovat viimeistä piirtoa myöten mukana, koska muuten luikastellaan jäljityksissä sangen "heikoilla jäillä"
Hei Matti
Täällä on myös työnalla henkikirjat vuosivuodelta, mutta minulta puutuu
kirjat 1560-1590. Pitäsi lähteä maakunta-asrkistoon, mutta nyt siihen ei ole aikaa.
Perttulan " kylä " sijaitsi 1600 luvun Oulun pitäjän Oulunsuun ja Laitasaaren kylien rajamailla kahtapuolen Oulujokea. Nykyisin alue tunnetaan Pikkaralan-Viskaalin-Lapinkankaan nimisinä.
Vuoden 1730 maakirjoissa alueella oli neljä Pikkaraisen taloa no;t 34, 35, 36, 37. ja kolme Pertusta no:t 17, 38, ja 39. Hevonoja eli Lapin eli Lappalaisen talot no:t 29 ja 30 sekä Sutela. Perttunen no 17 ristitään Tervaojaksi, Perttunen numero 38 sai nimen Rahko, Pikkaraisen kolme taloa tunnetaan nimillä Kestilä, Alatalo ja Kangastalo.
-raimor-
Matti Lund
29.12.10, 16:27
"Keräilen useampia vuosia niin, että Laitasaari ja Oulunsuu ovat viimeistä piirtoa myöten mukana, koska muuten luikastellaan jäljityksissä sangen "heikoilla jäillä"
Hei Matti
Täällä on myös työnalla henkikirjat vuosivuodelta, mutta minulta puutuu
kirjat 1560-1590. Pitäsi lähteä maakunta-asrkistoon, mutta nyt siihen ei ole aikaa.
Perttulan " kylä " sijaitsi 1600 luvun Oulun pitäjän Oulunsuun ja Laitasaaren kylien rajamailla kahtapuolen Oulujokea. Nykyisin alue tunnetaan Pikkaralan-Viskaalin-Lapinkankaan nimisinä.
Vuoden 1730 maakirjoissa alueella oli neljä Pikkaraisen taloa no;t 34, 35, 36, 37. ja kolme Pertusta no:t 17, 38, ja 39. Hevonoja eli Lapin eli Lappalaisen talot no:t 29 ja 30 sekä Sutela. Perttunen no 17 ristitään Tervaojaksi, Perttunen numero 38 sai nimen Rahko, Pikkaraisen kolme taloa tunnetaan nimillä Kestilä, Alatalo ja Kangastalo.
-raimor-
Hei, kaikki voudintilit ovat itselläni omalla koneellani kopioituina digitaalikameralla Eero Matinollin arkistokokoelmasta. Voin ne jakaa Sinulle, jos lähetät minulle Live-Id -tunnuksesi (ellei sitä Sinulla ole, voit sen muutamassa minuutissa luoda menemällä "Windows livee ja noudattamalla ohjeita). Mutta parempiakin kuvia jo löytynee.
Eli
KA on niitä myös digitoinut. Ne saattaavat nyttemmin löytyä siis myös KA:n digitaaliarkistosta, joten välttämättä ei maakunta-arkistoon tarvitse harppoa.
Otan tuon aikavälin kattavasti, joten kohta kun saan valmiiksi, ne voin toimittaa eteenpäin.
Harmillista on se, että vanhaa maakirjakarttaa ei näyttäisi olevan käytettävissä Pikkaralasta. Rantatuvan saitissa on Muhosta ja Oulunsuuta vain tiedostoniminä, ei kuvina, mutta ei nimien perusteella Oulujoen etelärantaa ollenkaan, vaan pohjoisrantaa. Siten mahdolliset tontinpaikat, joissa taloja ei nykyisellään tai enää 1800 -luvulla ole, jäävät lähinnä tuomiokirjojen perusteella arvioitaviksi (vanhat KA:n kartat Oulunsuusta 1800 -lukua).
Olisiko kuitenkin niin, että ~1620 perustettu Laitasaaren Perttula on aina pysynyt Oulujoen eteläpuolella ja siirretty isossajaossa lähemmäs muuta Pikkaralan rakennusryhmää (kivenheiton päässä Päivärinteen tontilta)?
Vuoteen 1700 mennessä erottuu jo 5 Perttulaa, 3 + 2.
Kalle Heikinpoika, joka tullee tällöin uutena Perttula -talollisena ajoi kahtiajakoasiaa veljensä leskeä vastaan neljillä laamanninkäräjillä, joista minulla on kolme tallella.
Veroluetteloissahan Perttu Yrjänänpoika on yksin vuoteen 1617 asti niin, että hän on vielä yksin 1615 vuotuisvero- ja kymmenysluetteloissa, sitten vielä 1616 vuotuisveroissa, mutta kymmenysluetteloon ovat tällöin tulleet hänen sijalleen kolme poikaansa Heikki, Perttu ja Klaus!
Kun nämä miehet ovat jo silloin aika vanhoja, noin 50 -vuotiaita tai enemmän, he lienevät asuneet jo omia talonosiaan jonkin aikaa (asuintonttejakin vähintään kaksi ja ehkä yksi torpanpaikka) ja tarjonneet syytinkiä isälleen, vaikka Perttulaa on kokonaisuutena verotettu 1 1/4 manttaalista. Kun sitten Klaus kuolee pian tämän jälkeen, jää Perttula kahden veljen jaettavaksi ja Tuomaan täytyy perustaa Laitasaareen uudistalo päästäkseen talolliskastiin.
Nähtävästi Perttu on elänyt vuoden 1615 vaiheille asti ja saavuttanut siten erittäin korkean iän, siinä noin 85 vuotta.
terv Matti Lund
Hei
Minä keräilen sitten näitä kirjatietoja, joten skaala tutkimukselle on laaja :).... Ja laittelen näistä kirjoista myös lähteet, jos ne on mainittuna.
Faravid 10-86 s. 176.
"Rahkon tila Oulun kaupungin Pikkaralan kylässä on ollut saman suvun hallussa vuodesta 1572. Tänä aikana tilaa ovat hallinneet seuraavat suvun jäsenet:
1. Berttu Yrjönpoika 1572-1612
2. Heikki Bertunpoika Berttunen 1612-1643
3. Tuomas Heikinpoika Berttunen 1643-1654
4 Heikki Tuomaanpoika Berttunen 1654-1670
Tuomas Tuomaanpoika Berttunen 1670-1683
5. Berttu Heikinpoika Berttunen 1683-1704
6. Heikki Bertunpoika Berttunen 1704-1714
7. Berttu Bertunpoika Berttunen 1714-1728
pso Walpuri
Perilliset 1728-1811
8. Aabraham Erkinp. Berttunen 1811-1842
ed.pojanpoika
pso Liisa Lappainen
9. Aabraham Aabrahaminp. Berttunen 1842-1875
Pso Walpuri Paaso
10.Beata Serafina Aabrahamintr Berttunen 1875-1904
Pso Sakari Pekkala
11. Eino Aabraham Sakarinpoika Berttunen 1904-1946
Pso Saimi Margareta Hevonoja
12. Tauno Abram Einonpoika Perttunen 1946-1970
pso Aina Elisabeth Ylipukki
13. Erkki Johannes Taunonpoika Perttunen 1972->
pso Hilkka Kyllikki Kämäräinen
Tämä sukutilakunniakirja on annettu Erkki Perttuselle v. 1982
Hei
Voudintilessä pitäisi olla maininta Bertil Jörenssonista v. 1568
VA 4703:45
Jöns Puckin O.S. on löytänyt jo 1553 Laitasaaresta VA 4548:8
Sitten näistä tiloista joista on jo Raimokin laittanut viestiä on seuraavaa:
Suvun kantatilan nykyinen nimi on Rahko Nro7. Perimätiedon mukaan tämän nimi on ollut Perttula. Vanha Perttula on saanut maanmittauksen uudelleenjärjestelyjen yhteydessä Rahko nro 7. Nykyisen Rahkon kartano on kuulemma tuolloin ollut vanhimman Perttulan kartano.V. 1830 maakirjan mukaan naapuritilojen nimet olivat Perttunen nro 38 ja Perttunen nro 39. Uudelleen järjestelyssä siis Rahko 7 ja Perttula 8.
Tuossa aiemmin sukutilakunniakirjassa on aukko isäntäluettelossa kun perilliset ovat omistaneet tilan eli v. 1728-1811. Se on pitkä aika...sitä ei lukemani mukaan ole pystytty selvittämään riittävällä tarkkuudella. Jos sitä ei ole pystytty selvittämään niin sehän on voinut olla kenen tahansa omistuksessa.?
Matti Lund
29.12.10, 23:01
Nonnin.. palataampa asiaan
....
Kolmannen muuttoaallon 1700-1721 aikoihin Muhoksen Heikurasta lähti väki Pielisjärvelle ja vuoden 1740 tienoilla
Hans Nykyri vei perheensä samaan pitäjään. Laitasaaren Perttulasta lähtee Olof Johaninp Perttunen s.1682 vaimonsa Margaretan kanssa kohti Kainuuta vuoden 1725 tienoilla. Hänen matkaansa Vienaan en ole pystynyt jäljittämään. Ylikiimingin rippikirjaan v 1754 on merkitty uudisrakentaja Olof Perttunen Venäjältä tulleeksi.
Menivätkö Perttuset hieman kauemmaksi, koska heitä tavataan Vienassa ja Pielisessä, mutta ei silloisen Sotkamon alueella.
-raimor-
On saattanut niinkin kauas mennä, en ole sitä selvittänyt, mutta seuraan Perttusen runonlaulajat -ketjua, niin päässen hiljalleen siitä kärrylle.
Toisaalta Perttusia levittäytyy ja "katoaa" ihan lähipitäjiinkin. "Katoaa" siksi, ettei heitä ole säilynyt kirkonkirjoissa.
Voi olla omaa vikaanikin, etten löydä, mutta esimerkiksi talollinen Simuna Hannunpoika Näppä Tyrnävältä oli ottanut yhtiö- ja syytinkimiehekseen Pekka Jaakonpoika Perttusen perheineen ja testamenttasi kaiken omaisuutensa tälle, osan jo elinaikanaan ja osan kuoltuaan. En kuitenkaan saanut Tyrnävän rippikirjojen selailussa silmiini Simuna Hannunpoika Näppää enkä Pekka Perttustakaan, vaikka tämä oli jo vuoden 1748 käräjien aikaan palvellut Näppälässä jo 23 vuotta, eli tullut sinne 1725.
Tämä 23 vuotta oli aivan varma juttu, sillä Simuna Näppä sääsi Pekalle 50 taalarin kr vuosipalkan 23 vuodelta ja antoi tästä 1150 taalariin kohonneen maksumääräyksen, jota kuulutettiin kolmilla käräjillä ja luvut olivat aina samoja. Lisäksi heidän välisensä syytinkikontrahti oli laadittu 10.9.1733, jolla Simuna Näppä julisti vaimonsa Kaarina Matintytär Kassisen kanssa Pekka Perttusen vaimoineen (Keinänen) ja lapsineen ainoaksi perillisekseen.
terv Matti Lund
Ps. Ovatko Näppälässä emäntinä myöhemmin tavattavat Kaarina ja Marketta Pekantyttäret nimenomaan Pekka Perttusen tyttäriä, en ole vielä selvittänyt. Emäntien äitinä näkyy Anna Iisakintytär s. 1700. - Jos he olisivatkin Pekka Perttusen tyttäriä, nämä Perttuset jatkaisivat Näppinä.
Matti Lund
29.12.10, 23:28
Hei
Voudintilessä pitäisi olla maininta Bertil Jörenssonista v. 1568
VA 4703:45
...
Se on vuoden 1569 kymmenysluettelo. Vuoden 1568 kymmenysluettelo, Perttu Yrjänänpojan ensi esiintyminen näkyy aikaisemmassa viestissäni. Tutustu siihen luetteloon. Se on täsmälleen samalla tavalla samaan paikkaan kirjattu vuonna 1569, jota viitteesi tarkoittaa.
Sen sijaan vuoden 1568 vuotuisveronmaksajissa Perttu Yrjänänpojan nimeä ei vielä näy. Perttu Yrjänänpoika on ollut lähellä 40 vuoden ikää ilmaantuessaan ensi kerran Laitasaaren-Oulunsuun veroluetteloihin Limingan suurpitäjässä.
Koska sopivaa Yrjänää ei löydy Limingan veroluetteloista Pertun isäksi ja kun uudistalolliseksikaan Perttua ei sanota, syynä saattaa olla mm:
1. Tuli muualta ja osti talon Pikkaralasta.
2. Oli syntyisin Pikkaralasta, mutta isä oli kuollut ennen vuotta 1547 eikä siksi näy enää veroluetteloissa. Jos niin olisi, todennäköisesti Pertulla olisi isäpuoli, joka näkyy veroluetteloissa.
3. Oli pitäjästä, mutta itsellisväkeä, joka ei näy luetteloissa kuin vasta talolliseksi ryhdyttyään (muttei uudisviljelijänä).
Yritän selvittää analyyseillä, voisiko 2. kohdassa olla perää?
Tullessaan luetteloihin Pertulla oli peltoa ~10 panninmaata ja se siitä hiljalleen lähti kasvamaan. Peltoala edusti Oulunsuun keskikastia, mutta Perttulaa verotettiin kylän ylemmän kastin kerhossa, joten vaatimattomasta peltoalasta huolimatta muut tilukset (metsät, niityt, laitumet) ja kalastuspaikat ovat nähtävästikin olleet tavallista edullisemmat Perttusilla.
terv Matti Lund
Aivan laitoin tuon lähteen Faravidista.
Niin Suorsa on saanut Perttusten jälkipolvilta tietoon, että Oulujoen Perttusista kerrotaan myös sukutarinaa, että kaksi suvun miestä on tullut Oulujoen yläjuoksulta alaspäin ja toinen asettunut asumaan Oulujoen suistolle nyk. Pikkaralanalueelle ja toinen on matkannut eteenpäin meren rannikolle.
Matti Lund
30.12.10, 13:55
Aivan laitoin tuon lähteen Faravidista.
Niin Suorsa on saanut Perttusten jälkipolvilta tietoon, että Oulujoen Perttusista kerrotaan myös sukutarinaa, että kaksi suvun miestä on tullut Oulujoen yläjuoksulta alaspäin ja toinen asettunut asumaan Oulujoen suistolle nyk. Pikkaralanalueelle ja toinen on matkannut eteenpäin meren rannikolle.
Itse yritän nähdä tässä perimätiedossa "totuuden siemenenä" sen tosiasian, että on ollut yhtäältä vanha Perttulan talo Oulujoen pohjoisrannalla, Hevonoja sen sivulla ja Pikkaraisen taloryhmä joen vastarannalla, sekä toisaalta yksi Perttu Yrjänänpoika Perttusen pojista, Tuomas Pertunpoika on perustanut uudistalon noin vuonna 1620 hieman ylemmäs Oulujokivarteen, sen etelärannalle lähelle Laitasaaren ja Oulunsuun kylänrajaa ja talo on tullut luetuksi Laitasaaren puolelle, ja nimi on tullut hänen mukanaan siirtonimenä Oulunsuun puolelta. Tämä asutustapahtuma on mielestäni saanut kertomasi perimätiedon muodon, joka on sijoitettu sitten johonkin epämääräiseen kaukaisuuteen ajassa.
Kun lisäksi Tuomas Pertunpoika oli uudistaloa perustaessaan jo noin 50 -vuotias tai yli, niin onhan hänellä voinut olla jokin tuntematon yritys jossain ylempänä jokivartta. Siellä oli paljon yritystä ja paljon autioitumista. Tosin minulla on sellainen lähtöoletus, että ennemmin hän olisi asunut jotain torppaa isänsä maalla. Sen jälkeen kun isä on kuollut lähellä vuotta 1620, on isäntaloa jaettu kahdelle hänen veljelleen (kolmas veli Klaus oli siinä noin vuoden 1620 vaiheessa kuollut), jolloin Tuomas ei ole mahtunut enää isän taloon. Nähtävästikin hänen veljensä ovat lunastaneet hänet siitä ulos. Luulisi, että siinä vaiheessa Tuomas olisi siirtänyt asuintorppansa uuteen paikkaan ja perustanut siihen uudistalon. Tähän hänet olisi toisaalta pakottanut se, ettei lunastus riittänyt ostamaan jotain vanhaa taloa, ja toisaalta rohkaissut se, että hänellä oli tulossa kolme poikaa ikään, jossa heistä oli yhä enemmän miesapua uudistalon viljelykseen saattamiseksi.
terv Matti Lund
Matti Lund
30.12.10, 14:35
On saattanut niinkin kauas mennä, en ole sitä selvittänyt, mutta seuraan Perttusen runonlaulajat -ketjua, niin päässen hiljalleen siitä kärrylle.
Toisaalta Perttusia levittäytyy ja "katoaa" ihan lähipitäjiinkin. "Katoaa" siksi, ettei heitä ole säilynyt kirkonkirjoissa.
Voi olla omaa vikaanikin, etten löydä, mutta esimerkiksi talollinen Simuna Hannunpoika Näppä Tyrnävältä oli ottanut yhtiö- ja syytinkimiehekseen Pekka Jaakonpoika Perttusen perheineen ja testamenttasi kaiken omaisuutensa tälle, osan jo elinaikanaan ja osan kuoltuaan. En kuitenkaan saanut Tyrnävän rippikirjojen selailussa silmiini Simuna Hannunpoika Näppää enkä Pekka Perttustakaan, vaikka tämä oli jo vuoden 1748 käräjien aikaan palvellut Näppälässä jo 23 vuotta, eli tullut sinne 1725.
Tämä 23 vuotta oli aivan varma juttu, sillä Simuna Näppä sääsi Pekalle 50 taalarin kr vuosipalkan 23 vuodelta ja antoi tästä 1150 taalariin kohonneen maksumääräyksen, jota kuulutettiin kolmilla käräjillä ja luvut olivat aina samoja. Lisäksi heidän välisensä syytinkikontrahti oli laadittu 10.9.1733, jolla Simuna Näppä julisti vaimonsa Kaarina Matintytär Kassisen kanssa Pekka Perttusen vaimoineen (Keinänen) ja lapsineen ainoaksi perillisekseen.
terv Matti Lund
Ps. Ovatko Näppälässä emäntinä myöhemmin tavattavat Kaarina ja Marketta Pekantyttäret nimenomaan Pekka Perttusen tyttäriä, en ole vielä selvittänyt. Emäntien äitinä näkyy Anna Iisakintytär s. 1700. - Jos he olisivatkin Pekka Perttusen tyttäriä, nämä Perttuset jatkaisivat Näppinä.
Tätä Näppä-Perttus -probleemia voin vielä valaista sen verran lisää, että tämä Simuna Hannunpoika Näppä, joka otti Pekka Jaakonpoika Perttusen omaksi pojakseen Näppälään, oli ennen Näpäksi tuloaan ollut Simuna Hannunpoika Keränen.
Toinen Tyrnävän Näpän ½ manttaalin taloista oli jäänyt vaikeina vuosina 1700 luvun alussa verohylyksi ja myös suuriin kauppaporvarin velkoihin ja joutunut kauppakirjalla 21.2.1710 Simuna Hannunpoika Keräselle.
Tämä ilmenee tarkemmin Limingan käräjiltä 17-22.3.1729 s. 716-718 (mf ES2055), kun kauppias Jaakob Estlanderin palveluksessa Oulussa ollut renki Heikki Näppä haki Simuna Hannunpoikaa vastaan isiensä talon omistusoikeutta. Tällöin kävi ilmi, että tämän Heikki Näpän isä oli ollut Heikki Siponpoika Näppä, jonka jälkeen oli isännäksi tullut Heikki Siponpojan toinen poika, renki Heikin veli. Tämä oli kuitenkin pian kuollut ja vaimo mennyt uuteen avioon Heikki Heikinpojan kanssa, jolle Heikki Siponpoika oli velanmaksua vastaan siirtänyt talonsa ja josta oli tullut uusi isäntä Näppälään. Tämä uusi isäntä ei kuitenkaan pystynyt maksamaan velkaa, vaan talo myytiin Simuna Hannunpoika Keräselle 1400 kuparitaalarin summaa vastaan, josta oli vuonna 1729 maksettu 1172 taal 9 äyriä ja jäljellä oli 227 taal 23 äyriä kr (raatimies Iisak Gammanin velkavaatimus oli 332 taalaria kr).
Taloa ei ollut vielä huudatettu kolmatta kertaa, kun lunastustakaan ei ollut täysin loppuun maksettu.
Simuna Hannunpoika Näppä siis säilyi tämän jälkeen Näpän omistajana. Oikeuden päätöksenä nimittäin oli, että kun kantaja Heikki Näppä on rahaton renki eikä omista rahoja talon lunastamiseksi, ei se voi todeta muuta kuin, että on valmis ottamaan asian uudelleen käsittelyynsä vasta sitten, kun Heikki Näppä on tallettanut Näpän talon lunastussumman Limingan pitäjän kirkkoon.
Täten siis Simuna Hannunpoika Keränen oli asunut Näppälää noin 15 vuotta, kun hän otti yhtiökumppanikseen Pekka Jaakonpoika Perttusen.
Vuoden 1733 sopimus viittaa siihen, että Näppälä oli jo täysin lunastettu ja Simuna Hannunpojan omistuksessa. Toisaalta 1150 taalarin maksaminen Pekka Jaakonpoika Perttuselle takasi, että varattomalla Heikki Näpällä oli etisestäänkin vähäisemmät mahdollisuudet havitella Näppälää Pekka Jaakonpoika Perttuselta itselleen.
terv Matti Lund
Ps. Yritin selata läpi Tyrnävän rippikirjan myös Keränen -nimisten osalta, mutta ei silläkään tavalla osunut Simuna Hannunpoikaa silmiin. Vuoden 1724 henkiveroluettelossa Tyrnävän toinen Näppä on kirjattu autioksi ja piika Elina ainoaksi asujaksi ja toisessa on isäntänä Matti Näppä kuten rippikirjassakin.
Matti Lund
30.12.10, 14:42
Eli tämänkö Pertun appi, joka mainittu tuossa oikealla puolella aukemaa Heikki Pertunpojan perheen jälkeen?
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muhos/rippikirja_1699-1722_ik116/92.htm
Noita Berttusia näyttää olleen myös Utajärvelläkin Thomas Bertuinen...
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muhos/rippikirja_1699-1722_ik116/37.htm
Hei
Limingan käräjiltä 17-22.3.1729 s. 700-702 (mf ES2055), on velkomisjuttu, jossa lautamies Pertteli Kosunen Oulun pitäjästä Laitasaaresta vaatii Erkki Paasolta Tyrnävältä 240 taal kr, jotka hänen appensa Antti Haataja on toimittanut Viittalan talon puolesta autuaan raatimiehen Daniel Pilkarin velan ulosmaksamiseksi. Tätä vastaan esitti Paaso maaherra Reinhold W von Essenin 27.2.1726 päätöksen ...
Siis Perttu Perttunen oli tämän mukaan näitä Perttusia, jotka kuuluivat tähän Kosusten sukuhaaraan ja joista oli puhetta Kreus -ketjussa.
terv Matti Lund
Matti Lund
31.12.10, 09:55
Niin, eikös se perinnetarina kerro, että 1. Perttunen tuli Vienaan jonkin kauhean teon tähden?
?
Kuten tuossa jossain aiemmin jo kirjoitin saamelaisista,, jotka eivät halunneet mennä uskontonsa vuoksi Venäjälle. Tämäkin
kertoo "pakkokäännyttämisestä" jo ammoisina aikoina. Saamelaisillahan oli omat pakanajumalansa ja eihän se sovi Venäjän pirtaan.
...
Muhoksen Laitasaaressa oli havaintojeni mukaan yksi sellainen tapaus 1630 -luvulla. Eli Jooseppi Heikinpoika Mikkonen oli tappanut todistajien silmien alla veljensä pojan Pekka Mikonpojan. Ja vuoden 1636 Oulun pitäjän talvikäräjillä (mf ES2027, s. 2-3) kerrottiin, että hän oli paennut sen jälkeen vaimonsa ja lastensa kanssa Venäjänmaalle, jossa hänen tiedettiin edelleenkin oleskelevan. Kerrotaan myös, että Joosepin veljet Olli ja Erkki olisivat karanneet lapsineen pois hänen perässään. Nähtävästi Olli ja Erkki päätyivät rajalle, mutteivät kuitenkaan aivan rajan toiselle puolen, koska he olivat toisaalta tilaisuudessa tunnustamaan Mikkolan talon eräälle Lauri Kinnuselle ja voidaan kohtuudella jäljittää sieltä. Myöskään Joosepin perhe ei välttämättä jäänyt pysyvästi Venäjänmaalle.
Mikkolan ottaja saattaa olla sama Lauri Kinnunen, joka asui taloa Oulunsuussa lähellä Perttuloita.
Tällainen tapaus lähipiirissä on saattanut vaikuttaa perimätietojen sepitykseen, eli on näyttöä siitä, että aineksia otetaan lähipiiristä sellaisiin tarinoihin, joihin ne eivät varsinaisesti liity. Ja tämä seikka on aina otettava huomioon, kun perimätiedon "pupun" seasta yritetään uuttaa jokin "totuuden siemen" jostakin todella tapahtuneesta.
terv Matti Lund
Matti Lund
01.01.11, 02:53
Itse yritän nähdä tässä perimätiedossa "totuuden siemenenä" sen tosiasian, että on ollut yhtäältä vanha Perttulan talo Oulujoen pohjoisrannalla, Hevonoja sen sivulla ja Pikkaraisen taloryhmä joen vastarannalla, sekä toisaalta yksi Perttu Yrjänänpoika Perttusen pojista, Tuomas Pertunpoika on perustanut uudistalon noin vuonna 1620 hieman ylemmäs Oulujokivarteen, sen etelärannalle lähelle Laitasaaren ja Oulunsuun kylänrajaa ja talo on tullut luetuksi Laitasaaren puolelle, ja nimi on tullut hänen mukanaan siirtonimenä Oulunsuun puolelta. Tämä asutustapahtuma on mielestäni saanut kertomasi perimätiedon muodon, joka on sijoitettu sitten johonkin epämääräiseen kaukaisuuteen ajassa.
Kun lisäksi Tuomas Pertunpoika oli uudistaloa perustaessaan jo noin 50 -vuotias tai yli, niin onhan hänellä voinut olla jokin tuntematon yritys jossain ylempänä jokivartta. Siellä oli paljon yritystä ja paljon autioitumista. Tosin minulla on sellainen lähtöoletus, että ennemmin hän olisi asunut jotain torppaa isänsä maalla. Sen jälkeen kun isä on kuollut lähellä vuotta 1620, on isäntaloa jaettu kahdelle hänen veljelleen (kolmas veli Klaus oli siinä noin vuoden 1620 vaiheessa kuollut), jolloin Tuomas ei ole mahtunut enää isän taloon. Nähtävästikin hänen veljensä ovat lunastaneet hänet siitä ulos. Luulisi, että siinä vaiheessa Tuomas olisi siirtänyt asuintorppansa uuteen paikkaan ja perustanut siihen uudistalon. Tähän hänet olisi toisaalta pakottanut se, ettei lunastus riittänyt ostamaan jotain vanhaa taloa, ja toisaalta rohkaissut se, että hänellä oli tulossa kolme poikaa ikään, jossa heistä oli yhä enemmän miesapua uudistalon viljelykseen saattamiseksi.
terv Matti Lund
Vuoden 1600 Limingan pitäjän käräjillä on Perttu Yrjänänpojan langon Heikki Heikinpojan kanne Pertun veljeä vastaan, joka asui suvun vanhaa paikkaa isänsä jälkeen, josta jutusta ilmenee, että Perttu oli lahjoittanut oman kiinteän perintöosansa veljelleen ja siten Pertun asuma talo ei ollut Perttuloiden alkuperäinen talo Oulunsuussa, vaan se talo sijaitsi lähempänä Oulujoen suuta ehkä lähimpänä naapurinaan Laaninen tai Värttö (Parkkisen kaksoistalokaan ei kaukana). Pertulla oli sen mukaan kaksi veljeä ja kahdeksan siskoa, siis sisaruksia yhteensä 11.
Perimätiedossa olisi siten vähän sinne päin, eli että toinen veli oli asettunut Oulujoen suun lähelle ja toinen toinen veli Pikkaralaan, muttei niin, että veljekset olivat tulleet yläjuoksulta alas asuttamaan alajuoksua, vaan päinvastoin, yksi veli pysyi isän talossa joen suulla ja Perttu siirtyi yläjuoksulle päin Pikkaralaan, josta Pertun poika Tuomas Laitasaaren puolelle.
Yritän vielä varmistaa sen, minkä talon vävy Perttu oli.
Palaan tarkemmin asiaan, kun saan koostettua lisää veroluettelotietoja 1500 -luvulta.
terv Matti Lund
Raimo Ranta
01.01.11, 14:35
Hei Matti
Mielenkiintoinen ajatus että Bertil Jöransson olisi asustellut Laanilan Värtön tienoilla. Sieltä kyllä löytyy Eskil Simonss Pikkaraisen talo. Tämä Eskilin Simonsson on todennäköisesti Pikkaraisen kylästä ja valunut alavirran suuntaan.
Pukki/Perttunen 1.1/4 mant
(mk1627) Simon Henriksson ja Jöran Henriksson 1 ¼ mant.
(1627) Henrik Simonsson, karja -ja kylvöluettelo.
(1627) Jacob Simonsson, karja -ja kylvöluettelo.
(1627) talollinen, Henrik Simonss Puck v. Pohjanmaan jalkaväkirykmentti ruodutusluettelo 1627 WA773
(1627) kanssa-asuja Jacob Simonsson Puck v. Pohjanmaan jalkaväkirykmentti
2/3 mant.
(rl1629) Henrik Simonsson , Pohjanmaan jalkaväkirykmentti ruodutusluettelo 1629 WA773
(rl1633) Henrik Simonsson 5o v. Pohjanmaan jalkaväkirykmentti ruodutusluettelo,1633 WA773
(rl1633) kanssa-asuja vävy Hans Claesson 15 v. Pohjanmaan jalkaväkirykmentti ruodutusluettelo,1633
Pikkarainen (naapureina Isteri, Kastelli, Värttö jne..)
(kl1595) Eskil Pikkara
(kl1598) Eskil Pikkara
(kl1601) Eskil Pikkara
(rk1608) Eskil Simonsson ?
(kl1609) Eskel Simonsson
(kl1610) Eskel Simonsson
(kl1611) Eskel Simonsson
(kl1613) Eskel Simonsson
(kl1616) Eskel Simonsson
(mk1627) Eskil Simonsson 1/3 mant
(1627) Eskel Simonsson, karja -ja kylvöluettelo
Pikkarainen 1/1 mant
(mk 1627) Eskil Simonsson 1/1 mant.
(1629) talollinen,Hans Pikkarainen. Pohjanmaan jalkaväkirykmentti ruodutusluettelo,1629 WA773
Kuten listauksestani huomataan Bertil Jöranssonin talo on kirjattu Paason ja Pikkaraisen väliin, joten jos tästa voisi jotain päätellä, niin kysessä on nykyinen Rahko, joka on ajan saatossa ollut monella nimellä. Ainoa poikkeuksen tuossa kylän laitimmaisten talojen joukossa tekee Nils Hiroisen talo jota en toistaiseksi pysty paikantamaan
Nykyinen Hiironen lienee liian kaukana. Nuo muuta talot on tunnistettavissa Oulujoen rannoille Pikkaralan kylään
Limingan voudintilit Kymmenysluetteloissa on kirjattuna kylän laitimmaiset eli Laitasaaren puoleiset talot
Alavirraltä päin lukien
1595
Anders Eskilsson
Jöns Henriksson
Cadrin pasoine
Nils Hiroi
Bertil Jönss
Henrik Pikkara
1598
Jöns Kinnuinen
Carin enkia
Nils Hiroinen
Erik Pukki
Lars Pasoinen
Bertil Jöranss
Henrik Pikkara
Carin enkia
1601
Erik Jönss Pukki
Lasse Hiiroine
Lasse Paasainen
Bertil Jöranss
Henrik Pikkara
-raimor-
Matti Lund
02.01.11, 03:22
Vuoden 1600 Limingan pitäjän käräjillä on Perttu Yrjänänpojan langon Heikki Heikinpojan kanne Pertun veljeä vastaan, joka asui suvun vanhaa paikkaa isänsä jälkeen, josta jutusta ilmenee, että Perttu oli lahjoittanut oman kiinteän perintöosansa veljelleen ja siten Pertun asuma talo ei ollut Perttuloiden alkuperäinen talo Oulunsuussa, vaan se talo sijaitsi lähempänä Oulujoen suuta ehkä lähimpänä naapurinaan Laaninen tai Värttö (Parkkisen kaksoistalokaan ei kaukana). Pertulla oli sen mukaan kaksi veljeä ja kahdeksan siskoa, siis sisaruksia yhteensä 11.
Perimätiedossa olisi siten vähän sinne päin, eli että toinen veli oli asettunut Oulujoen suun lähelle ja toinen toinen veli Pikkaralaan, muttei niin, että veljekset olivat tulleet yläjuoksulta alas asuttamaan alajuoksua, vaan päinvastoin, yksi veli pysyi isän talossa joen suulla ja Perttu siirtyi yläjuoksulle päin Pikkaralaan, josta Pertun poika Tuomas Laitasaaren puolelle.
Yritän vielä varmistaa sen, minkä talon vävy Perttu oli.
Palaan tarkemmin asiaan, kun saan koostettua lisää veroluettelotietoja 1500 -luvulta.
terv Matti Lund
Talon nimi oli Yrjänäinen, 3/4 manttaalia, ja olletikin se oli saanut nimensä Pertun isän etunimestä, eli Yrjänä Erkinpojan.
Yrjänä Erkinpoika oli isäntänä vuoteen 1582 asti. Talon peltoala oli hänen aikanaan enimmäkseen 27 panninmaata.
Talo kuului lukuarvojen perusteella Oulunsuun vanhimpiin ja peltoalan perusteella viljeltiin pysyvästi peltoja, joita varmaankin oli ensin raivattu kaskeamalla.
Yrjänä Erkinpoikaa isäntänä seurasi hänen pojistaan Heikki Yrjänänpoika ja Heikin jälkeen hänen veljensä Erkki.
Vuonna 1602 taloa nähtävästi halottiin, koska peltoala yhdellä rytkäyksellä puolittui ja naapuriin tuli Esko Eskonpoika lähes yhtä suurella peltoalalla. Talon tilukset kuitenkin uudelleen yhdistettiin, kun Esko Eskonpoika siirtyi viljelemään eri paikkaan kylänmaalla 1/4 manttaalin uudistaloa. Tältä vaikuttaa.
Vaikea sanoa, onko talonpaikka ajan oloon muuttunut. Alussa 1500 -luvulla maakirjassa sitä seuraa Laanila, mutta 1600 -luvulla Hintta ja Laanila sen jälkeen. Siis olettaisin sen olleen alunperinkin joen pohjoisrannan tuntumassa ja Värttö lähes vastapäätä joen etelärannassa.
terv Matti Lund
Matti Lund
05.01.11, 02:42
Talon nimi oli Yrjänäinen, 3/4 manttaalia, ja olletikin se oli saanut nimensä Pertun isän etunimestä, eli Yrjänä Erkinpojan.
Yrjänä Erkinpoika oli isäntänä vuoteen 1582 asti. Talon peltoala oli hänen aikanaan enimmäkseen 27 panninmaata.
Talo kuului lukuarvojen perusteella Oulunsuun vanhimpiin ja peltoalan perusteella viljeltiin pysyvästi peltoja, joita varmaankin oli ensin raivattu kaskeamalla.
Yrjänä Erkinpoikaa isäntänä seurasi hänen pojistaan Heikki Yrjänänpoika ja Heikin jälkeen hänen veljensä Erkki.
Vuonna 1602 taloa nähtävästi halottiin, koska peltoala yhdellä rytkäyksellä puolittui ja naapuriin tuli Esko Eskonpoika lähes yhtä suurella peltoalalla. Talon tilukset kuitenkin uudelleen yhdistettiin, kun Esko Eskonpoika siirtyi viljelemään eri paikkaan kylänmaalla 1/4 manttaalin uudistaloa. Tältä vaikuttaa.
Vaikea sanoa, onko talonpaikka ajan oloon muuttunut. Alussa 1500 -luvulla maakirjassa sitä seuraa Laanila, mutta 1600 -luvulla Hintta ja Laanila sen jälkeen. Siis olettaisin sen olleen alunperinkin joen pohjoisrannan tuntumassa ja Värttö lähes vastapäätä joen etelärannassa.
terv Matti Lund
Kesäkäräjillä vuonna 1699, kun Matti Yrjänäninen anoi talon veromanttaalin vähennystä 3/4 :sta ½:een, minkä sitten maaherra vahvisti 1700, esitettiin edellisillä käräjillä valtuutettujen katselmointimiesten raportti, jonka mukaan Yrjänäisen rakennusryhmän paikkaa oli jouduttu aikojen saatossa usean kerran siirtämään kevättulvan aiheuttamien tontille koituneitten vahinkojen takia.
Kertomuksesta saa aika valaisevan kuvan talosta. Märkyys ja tulvat olivat olleet talon jatkuvana riesana.
Olen yrittänyt hahmottaa sen ja muutaman niittyriidan kautta sitä, missä ja millainen talo Yrjänäinen oli. Sen takamaasto on minulle lapsuudesta erittäin tuttu, joten olen hääräillyt sen metsissä ja niityillä tajuamatta, että olen erään esi-isäni hyvin kaukaa menneisyydestä, maalla.
Olen saattamassa taloanalyysiäni jo lopuilleen.
Ennen isoavihaa sitä hallitsivat nämä isännät:
YRJÄNÄINEN, OULUNSUU, 3/4 m. 1608-99, ½ m. 1700-
Yrjänä Erkinp. 1548-81
Heikki Yrjänänp. pk 1582-90
Erkki Yrjänänp. veli 1591-1619
Erkki Erkinp. pk 1620-35 (s. 1567)
Tuomas Erkinp. pk 1637-1669 (s. 1607)
Matti Tuomaanp. pk 1671-1687
Vo Kerttu Pekant.
Pekka Matinp. pk 1688-1699
Vo Anna
Esko Yrjänäinen 1700-13
Vo Maria
(yhtiössä veljensä Matin kanssa)
Vaikka tiedot loppuvat vuotta 1548 edeltävään aikaan saavuttaessa, on pääteltävissä, että myöhemmin Yrjänäiseksi nimitetty talo oli ollut olemassa jo ennen Yrjänä Erkinpoikaa ja nähtävästikin kuului Oulunsuun vanhimpiin taloihin. Tuliko talonnimi juuri Yrjänä Erkinpojasta, ei ole varmaa, sillä saattoihan kukaties jo hänen isoisänsäkin olla Yrjänä?
Talo on siis se kehto, josta löytyi Laitasaaren ja Pikkaralan Perttusten sikäli alkuperäinen koti, ettei asiakirjoilla voida sen pitemmälle päästä.
Talo on yksi keskeisimpiä Oulun seudun asuttamisen kannalta ja suku suurimpiin kuuluva, kun jo tällä Yrjänä Erkinpojalla oli 11 aikuisiksi elänyttä lasta ja yhden heistä Pertun Perttusten sukukuntakin on jo aika suuri.
Talossa asui sama suku siihen asti, kunnes isonvihan jälkeen se joutui vieraille omistajille, kun Pudajärveltä leskiemännän Anna Matintyttären mieheksi (1726) tullut Matti Nuutinpoika Mursu myi sen kauppias Petter Ananderille syytinkiä ja pientä välirahaa vastaan kauppakirjalla 22.2.1746, joka vahvistettiin käräjillä 4.8.1746 (mf ES2077). Kaupoissa oli sotkuja, sillä samaan aikaan Mursun lankopuoli Matti Matinpoika Yrjänäinen oli myynyt talon 1200 taalarilla Muhoksen lukkarille Heikki Bohmille muitten perillisten tietämättä, joka kauppa sitten laittomana peruttiin.
Petter Anander sitten "kierrätti" Yrjänäistä. Hän mm. myi siitä heti perään puolet vävylleen kauppias Jaakko Forbukselle.
Talon vaiheitten selvittely on ollut sangen jännittävä kokemus.
terv Matti Lund
Ps. Isäntäketjun laatimisen tiellä pyrki olemaan muutama ongelma. Eräs niistä oli Erkki Yrjänänpojan isännyyden loppuvuodet 1613-19, sillä nimen patronyymi muuttui vuotuisveroluetteloissa, eli Erkki Yrjänänpoika muuttui niissä Erkki Jönsinpojaksi. Mutta kymmenysveroluetteloissa nimi säilyi Erkki Yrjänänpoikana (Jöran). Nähtävästi yksi pieni satunaninen kirjausvirhe jähmettyi maakirjaan kuudeksi vuodeksi.
kun on hyvin argumentoitu, että nuo Laitasaaren Kosuset olisivatkin alkujaan samaa suurta Perttus-sukua, lienee katsottava, että Perttu Pertunpoika Kosunen löytyy vaimonsa Maria Antintytär Haatajan kanssa Muhoksen vanhimmasta rippikirjasta Perttunen-nimisenä:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muhos/rippikirja_1699-1722_ik116/92.htm
tämä myös selittää, miksi nimi vaihtelee:
22.4.1724 24.4.1724 Berthil Bert.ss. Kosula Maria And.dr. Anders
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/2q662a?fi+0336+kastetut+263)31.10.1726 1.11.1726 Berthel Berthuin Maria Isaac
Onko siis ymmärrettävä, että Laitasaaressa olisikin vanhastaan Kosusen nimeä kantava talo?
Jens
Matti Lund
05.01.11, 15:12
kun on hyvin argumentoitu, että nuo Laitasaaren Kosuset olisivatkin alkujaan samaa suurta Perttus-sukua, lienee katsottava, että Perttu Pertunpoika Kosunen löytyy vaimonsa Maria Antintytär Haatajan kanssa Muhoksen vanhimmasta rippikirjasta Perttunen-nimisenä:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muhos/rippikirja_1699-1722_ik116/92.htm
tämä myös selittää, miksi nimi vaihtelee:
22.4.1724 24.4.1724 Berthil Bert.ss. Kosula Maria And.dr. Anders
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/2q662a?fi+0336+kastetut+263)31.10.1726 1.11.1726 Berthel Berthuin Maria Isaac
Onko siis ymmärrettävä, että Laitasaaressa olisikin vanhastaan Kosusen nimeä kantava talo?
Jens
Vastaus on kyllä.
Nimi esiintyy 1500 -luvun veroluetteloissa muodoissa K/C & o/å & s/ss & o/å & i/tyhjä & n/en.
Konkatenoimalla & -merkin osoittamat osat, saat kaikki ~10 muotoa, joilla nimi on kirjattu.
Nimimuoto on erittäin ambivalentti ja sen tulkinta riippuu kulloinkin kirjurin ääntämistavasta (sillä sen mukaan kirjuri kirjasi, miten nimen kuuli ja miten sen perään itse toisti).
Myös nimen sisältö on erittäin ambivalentti.
Eli onko nimi tullut siten, että eräällä muinaisella isännällä on ollut kalenterinimestä Konstantin johtuva suomalainen etunimi Koso, josta on tullut talonnimi Kosola/Kosula ja siitä on otettu -nen -loppuinen lisänimi Kosunen, vai onko talon perustaja tuonut Savosta siirtonimen Kosunen, josta talo olisi saanut nimen Kosula???
Molemmille vaihtoehdoille löytyvät hyvin tasavertaiset perustelut.
Näet nimen Raimon listoissa, joista Matti Kosunen esiintyi nimenä Laitasaaressa jo Raimon listan esiintymää aikaisemmin 1580 -luvulla.
Matin suku siis jatkui hänen poikansa Pertun kautta Kosulan talossa aina sen ostaneeseen Perttu Perttulaan saakka.
Yksi Perttulan tieltä väistynyt Kosusen poika yritteli taloa Oulunsuussa, koskapa yritti Perttuselta sieltä käsin tavoitella Kosusta takaisin, yksi Kosunen taisi mennä Saloisen pitäjän puolelle. Jos näistä on jatkunut mieslinja, niin geenitestillähän voisi jonkun näytteellä helposti selvittää sen, onko Kosusen talon suku 1500 -luvulta ollut jotain N -tai I -haplotyyppiä, ja siten ratkaista se, oliko sen suvun kanta Savosta vai muualta? - Mieslinjan selvillesaaminen edellyttää taas todennäköisesti sen selvittämistä tuomio- ja perunkirjapainoitteisesti, sillä ainakin 1700 -luvulla entiset Kosuset siirtyivät enimmäkseen alueille, joilla kirkonarkistoa on aika lailla tuhoutunut. Toki Muhoksellekin on joitain rippeitä jäänyt, josta voi päästä entisten Kosusten kärryille moukan tuurilla. Lisänimi on saattanut muuttua moneen otteeseen.
Nykyiset Kosuset Oulun seudulla, jotka pyörittävät siellä kenkäkauppaketjua, ovat anoppini isän siskon jälkeläisiä ja siten vaimoni pikkuserkkuja, mutta ovat N:s eri suku Kosusia, jotka ovat saaneet talon haltuunsa 1800 -luvulla. En ole vielä ehtinyt tutkia heidän juuriaan kovin kauas ajassa taaksepäin.
Oma lukunsa ovat Kosuset Kainuussa. Siellä on ainakin kaksi yrittäjää jo 1500 -luvulla. Toinen oli Perttu, joten Perttu Kosusia on ollut "aina".
Sitä lienee suoraan mahdotonta selvittää, mistä he olivat tulleet Kainuuseen, mutta voisi tietysti yrittää poisulkea Muhoksen suunnan:
Jos siinä onnistuisi vakuuttavasti, voisi Savoa pitää todennäköisempänä. Jos taas siinä epäonnistuisi, olisi sangen todennäköistä, että uudisasuttaja/uudisasuttajat olivatkin tulleet Muhokselta. Jos taas Kainuun Kosuset osoittautuisivat alkuaan Muhoksen Kosusiksi, olisi se jonkinlainen aihetodiste siihen suuntaan, että Muhoksen Kosuset liittyisivät pikemminkin savolaisekspansioon 1400 -luvulla ja olisivat tuoneet nimen siirtonimenä.
Mutta paras johtopäätös kaikesta tästä on: MENE TIEDÄ?
terv Matti Lund
Kiitos Matti taasen hyvästä vastauksesta,
itse jatkan Savon Kosusten varhaisvaiheiden parissa. Itse lienen Kosusten y-kromosomin onnellinen omistaja ja testinkin teettänyt, joten vertailumateriaalia tarvittaessa on...
Limingan-Temmeksen-Tyrnävän seutuvilla asui 1700-luvulla neljä Kosus-veljestä, joiden isä oli paennut veritekoa Leppävirran Kurjalanrannasta Pielisen kautta Tyrnävälle ja sieltä Muhoksen Kylmälään. Hänellä oli vielä 1800-luvun alussa runsaasti nimeä käyttäviä mieslinjaisia jälkeläisiä Oulun seudulla.
Oulunsalossa näkyy olevan Kosusen talo ainakin 1700-luvun alkupuolesta lukien. Jostain olen päätellyt, että sen syntyhistoria saattaisi liittyä Muhoksen Laitasaareen.
Oulun kaupungin Kosunen-Kosander-suku on minulle mysteeri. Kantaisä Abraham ilmestyy sinne heti isonvihan jälkeen. Tuo etunimi esiintyy tavallisena noihin aikoihin vain Leppävirran Kosusten Niinimäen haarassa, mikä ei taas tarkoita yhtään mitään. Ehkä Oulun raastuvanoikeuden pöytäkirjoista löytyisi lisävahvistusta asiaan. Hän oli profossi ja kaupungin hyvä asukas, ei valitettavasti kaiketikaan vannonut porvarinvalaa.
t. Jens
Matti Lund
13.01.11, 11:41
Muhoksen Laitasaaressa oli havaintojeni mukaan yksi sellainen tapaus 1630 -luvulla. Eli Jooseppi Heikinpoika Mikkonen oli tappanut todistajien silmien alla veljensä pojan Pekka Mikonpojan. Ja vuoden 1636 Oulun pitäjän talvikäräjillä (mf ES2027, s. 2-3) kerrottiin, että hän oli paennut sen jälkeen vaimonsa ja lastensa kanssa Venäjänmaalle, jossa hänen tiedettiin edelleenkin oleskelevan. Kerrotaan myös, että Joosepin veljet Olli ja Erkki olisivat karanneet lapsineen pois hänen perässään. Nähtävästi Olli ja Erkki päätyivät rajalle, mutteivät kuitenkaan aivan rajan toiselle puolen, koska he olivat toisaalta tilaisuudessa tunnustamaan Mikkolan talon eräälle Lauri Kinnuselle ja voidaan kohtuudella jäljittää sieltä. Myöskään Joosepin perhe ei välttämättä jäänyt pysyvästi Venäjänmaalle.
Mikkolan ottaja saattaa olla sama Lauri Kinnunen, joka asui taloa Oulunsuussa lähellä Perttuloita.
Tällainen tapaus lähipiirissä on saattanut vaikuttaa perimätietojen sepitykseen, eli on näyttöä siitä, että aineksia otetaan lähipiiristä sellaisiin tarinoihin, joihin ne eivät varsinaisesti liity. Ja tämä seikka on aina otettava huomioon, kun perimätiedon "pupun" seasta yritetään uuttaa jokin "totuuden siemen" jostakin todella tapahtuneesta.
terv Matti Lund
Nyt onkin niin, että tämä Mikkosen tapaus koskettaa Perttusia läheisemmin kuin itse tapauksesta ilmenee.
Nimittäin kun Mikkolan talon tuore isäntä Jooseppi Heikinpoika Mikkonen oli karannut miestapon seurauksia vuonna 1635 Venäjänmaalle ja vielä kaksi hänen veljeäänkin, Erkki ja Olli, lähtenyt hänen perässään talosta pois, talon perimys meni uuteen harkintaan. Sitä yritti kokonaan hänen isoisänsä veljen poika Sipo Heikinpoika, jolle oli ollut lohkaistuna sitä ennen 1/4 manttaalia talosta. Mutta kun Sipo Heikinpoika ei kyennyt vakuuttamaan velkojia, sai Lauri Kinnunen Joosepin ½ manttaalin osaan yllä viittaamillani käräjillä 1636 luvan velkojen maksua vastaan. Kun Sipo Heikinpoika oli kuitenkin jäänyt lähimmäksi perintömieheksi taloon, niin vuoden 1637 laamanninpäätöksellä vahvistettiin Mikkolan sukuoikeus koko 3/4 manttaalin osalta Sipon pojalle Heikki Siponpojalle, joka sitoutui maksamaan sitä vastaan talon porvari- ja kruununvelat.
Tilanne ajautui kuitenkin siihen, ettei Heikki Siponpoikakaan kyennyt maksamaan pois talon suuria velkoja, vaan ne entisestäänkin kasvoivat ja Oulun porvareilla tuli vuonna 1645 mitta täyteen, eli he ajoivat Mikkolan talon myyntiin velkojensa realisoimiseksi. Vuoden 1646 talvikäräjillä Mikkolan taloa kuulutettiin perintömiehille lunastettavaksi kauppias Kaspar Forbuksen puolesta yli 400 taalarin velkoja vastaan, mutta itse käräjille ei kukaan sukuun kuuluva vielä tullut reagoimaan tilanteeseen.
Mutta sitten heti perään vuoden 1646 kesäkäräjillä ostaja Jussi Heikinpoika ja velkojaosapuolen edustaja porvari Esko Keukoinen tulivat esiin ja kertoivat päässeensä sopimukseen Mikkolan 3/4 manttaalin talon ostosta siten, että Jussi Heikinpoika suorittaa ja kuittaa kaiken kaikkiaan 700 taalaria Mikkolan talon lunastamiseksi itselleen sen velkojilta ja saa tämän kautta sukuoikeuden Mikkolan taloon. Tällöin Jussi Heikinpoika tuo esiin, että hän on päättänyt saada Mikkola talon haltuunsa, koska kuuluu sukuun, eli hän on talon aikaisemman omistajan Heikki Siponpojan serkku ("hwilket wedh Laghmans Tinget ähr Henrich Sigfredsson denne Jönses syskona barn war tilldömbdt efter som fordom Lagmans Mester Johan Olufssons breff de dato den 20 Februarij 1637 Uthtryckeligen förmäler")
(Lähteet: Oulun pitäjän talvi- ja kesäkäräjät (s. 117) 1646, mf ES2028.)
Tästä vuodesta 1646 eteenpäin on Mikkolan talon isännän nimi vaihtunut veroluetteloissa Heikki Siponpojasta Jussi Heikinpojaksi ja niin mennään ilman muutoksia, kunnes tämän 3/4 manttaalin talonnimi muuttuu asiakirjoissa lähellä vuotta 1660 Perttulaksi uuden isännän Jussi Heikinpojan tuomana.
Tämä vaihe on omalta kannaltanikin erityisen mielenkiintoinen, sillä olen paikantanut omat juurenikin tähän Mikkolan taloon siten, että minulla on varmuudella Veneheiton juurieni kautta esiäiti Kaarina Heikintytär, jonka lapset hakivat perintöä Laitasaaren talosta. Taas olen päätellyt tämän Kaarina Heikintyttären edellä mainitun Sipo Heikinpoika Mikkosen siskoksi. Kun aikaisemmassa viestissäni viittasin siihen seikkaan, että Antti Nisunpoika Lämsä Veneheitosta haki Oulunsuusta vaimonsa puolesta perintöä appensa Iisakki Klaunpojan (Klaus Pertunpoika Perttusen poika, Hevonojan talon isäntä) jälkeen, niin tämä Antti Nisunpoika Lämsä oli juuri tämän Kaarina Heikintyttären jälkeläinen siten, että hänen äitinsä, Nisu Pekanpoika Lämsän vaimo, Marketta Laurintytär Kirjavatar, oli tämän Kaarina Heikintyttären tytär!
Taas teidän Sari ja Raimo, kannalta tämän Jussi Heikinpojan sukuhaara on käsittääkseni se, jota ajatte koko ajan takaa.
Tämä Jussi Heikinpoika on todennäköisimmin Perttusista hän, joka tätä vuotta 1646 ennen Oulunsuussa näkyy Heikki Pertunpoika Perttusen poikana Jussi Heikinpoikana ja sitten Tuomas Heikinpoika Perttusen veljenä kuten vuoden 1633 ruodutusluettelossa 40 -vuotiaan Tuomas Heikinpojan 30 -vuotiaana veljenä (siis s. 1603).
Jussi Heikinpoika oli sangen vilkas ja omapäinen mies, jolta löytyy sangen räväkkää esiintymistä käräjiltä. Varsinkin 1670 -luvulla hän ajautui monivuotiseen riitelyyn Heikki Halosen kanssa 1/4 osamanttaalin talosta, ja tilusten, varsinkin niittysarkojen jaosta. Tätä puitiin hovioikeudessa saakka. Eräs episodi tässä taistelussa oli tappelu nimismiehen Niilo Arffmannin ja Heikki Halosen kanssa vuonna 1674, kun tämä yritti ulosmitata maaherran päätöksen mukaan heiniä Jussin niityltä. Tällöin Niilo Arffman väitti, että kaikki Jussin seitsemän poikaa uhkasivat häntä kirveet sojossa, joista Perttu -niminen poika etunenässä (asiasta tarkemmin mf ES2033).
Siis tämä Jussi Heikinpojan Perttusen sukuhaara oli myös Mikkosten sukua. Serkkusuhde Heikki Siponpoikaan, jotta Jussi Heikinpoika saattoi 1646 siten vakuuttaa käräjäoikeuden Mikkolan talon läheisenä perintömiehenä kuten tapahtui, menee todennäköisesti hänen äitinsä kautta, siis Heikki Pertunpoika Perttusen vaimo olisi Mikkolan talosta. Läheisimmilläänhän Jussi Heikinpojan serkkusuhde Heikki Siponpoikaan olisi silloin, kun Jussin äiti olisi Heikin isän Sipo Heikinpoika Mikkosen sisko.
Toisaalta ja seuraava kaukaisempi aste Jussin ja Heikin serkkuudessa olisi, että Jussi Heikinpoika Perttunen ja Heikki Siponpoika Mikkonen olisivat olleetkin ainoastaan toistensa pikkuserkkuja. Kun aikaisemmassa viestissäni viittasin vuoden 1600 talvikäräjien (ks. tarkemmin mf ES837) Heikki Heikinpojan perintökanteeseen lankoaan Erkki Yrjänänpoikaa Oulunsuusta (= Yrjänäinen, Perttu Yrjänänpoika Perttusen veli) vastaan vaimonsa Sofia Yrjänäntyttären puolesta, niin on mahdollista, että tämä Heikki Heikinpoika oli Mikkosen talosta. Joka tapauksessa tämänkin Heikki Heikinpojan kautta Jussi Heikinpoika Perttusella oli pikkuserkkuja, eli isoisän siskon Sofia Yrjänäntyttären lapsenlapsia.
Toisaalta epäilyttää se, voisiko näin kaukainen sukulaismies päästä sukulunastukseen, kun näyttäisi olleen niin paljon läheisempiä perintömiehiä taloon. - Ehkäpä kun nämä niin sankalla joukolla karkasivat Venäjänmaalle, ettei Laitasaarelle jäänyt sen läheisempiä, jotka kykenivät talon ottamaan (serkku Heikki Siponpoika joutuessaan luopumaan Mikkolasta saattoi olla myöhemmin Muhoskylässä tavattava Heikki Siponpoika?).
terv Matti Lund
Hei Matti
Tämähän äityy todella mielenkiintoiseksi. Jos tuo Jussi Heikinpoika olisi voinut mennä veneähelle niin hänen nimensä olisi siellä voinut olla Iivana Huotarinpoika. (Ivan Feodorov) Olen saanut luetuksi tuon heinäriidan. Se on jossain EMankisen lähettämissä muistiinpanoissa. Näkyykö tuota Jussi Heikinpoikaa vielä myöhemmissä asiakirjoissa? Koska tuossa on vielä mainittuna v. 1674.
Niin vielä, että tämä saattaa olla sama henkilö Ivan Perttunen joka 1711 on Kajaanin markkinoilla.
Matti Lund
13.01.11, 14:06
Hei Matti
Tämähän äityy todella mielenkiintoiseksi. Jos tuo Jussi Heikinpoika olisi voinut mennä veneähelle niin hänen nimensä olisi siellä voinut olla Iivana Huotarinpoika. (Ivan Feodorov) Olen saanut luetuksi tuon heinäriidan. Se on jossain EMankisen lähettämissä muistiinpanoissa. Näkyykö tuota Jussi Heikinpoikaa vielä myöhemmissä asiakirjoissa? Koska tuossa on vielä mainittuna v. 1674.
Niin vielä, että tämä saattaa olla sama henkilö Ivan Perttunen joka 1711 on Kajaanin markkinoilla.
Kuten edellisessä viestissäni totesin, Jussi Heikinpoika oli syntynyt vuoden 1633 ruodusluettelon mukaan vuonna 1603, joten eihän hän voinut tepastella Vienan raiteilla enää 1700 -luvulla, vaan kuoli nähtävästi sangen iäkkäänä 1680 -luvulla.
Katso myös aikaisempaa viestiäni, jossa käsittelen Perttulan talon omistuskiistaa vuosina 1698 ja 1700, jolloin tulee esiin osa silloin eläneitä Laitasaaren 3/4 manttaalin Perttulan talon perillisiä, käsittääkseni hänen vuonna 1697 kuolleen poikansa Pertun poikia ja veljenpoikia (isänperujen jako heidän välillään 7.11.1697 oli johtanut perinnönjakoriitaan, ks. mf ES2040, s. 297-299, Oulun pitäjän talvikäräjät 21-22.2.1698).
Muuten, onko näiden tuomiokirjatietojen seuraaminen jotenkin vaikeampaa kuin vastaavien tietojen noukkiminen rippikirjoista yms.?
Tähän mennessä siis näistä minun tuomiokirjajäljityksistäni, jotka ovat hieman edistyneet, kun vainuni näyttäisi olleen aika liki kohdallaan, on tuloksena, että Laitasaaren ja Pikkaralan Perttusten suku kuuluu yhtenä sukuhaarana vanhaan Oulunsuun Yrjänäisten sukuun, joka on ollut muinoin paikallinen "mahtisuku", mikä näkyy vielä 1600 -luvulla siten, että Yrjänäisen isäntä Tuomas Erkinpoika ja Perttulan isäntä Perttu Pertunpoika istuivat yhdessä ja yhtäaikaa lautamiehinä käräjiä ja molemmilla oli muitakin luottotehtäviä (olivat myös kirkonisäntinä ja neljännesmiehen tehtävääkin löytyy).
Kummankin talon viljelyalasta on pääteltävissä, että vaikka suku levisi voimakkaasti Kainuuseenkin, niin täällä joensuulla on keskitytty kalastuksen ym. ohella länsisuomalaiseen tapaan pysyä yhdessä paikassa ja harjoittaa pitkäjänteisiä parannustöitä peltoviljelyssä (kaskettukin tietysti on uuden pellon saamiseksi viljelyyn, mutta kaskia ei ole hylätty savolaiseen tapaan maan köyhtyessä, vaan niitä on hyödynnetty ja jatkoraivattu vuoroviljelyllä ja muilla länsisuomalaisilla tekniikoilla).
Yrjänä Erkinpoika Yrjänäisen 11 lapsesta olen pystynyt toistaiseksi nimeämään 5, eli kaikki kolme poikaa: Heikki, Perttu (-> Perttuset) ja Erkki ja 8 tyttärestä kaksi, Sofia, joka oli Heikki Heikinpojan vaimo, ja Riitta, joka asui Yrjänäisessä ja jolle hänen veljensä Erkki tarjosi syytingin perintöosaa vastaan.
Yrjänäisen asuintontti on sijainnut jossain nykyisen Hintan kaupunginosan alueella, mutta sitä on siirretty tulvien takia useaan kertaan, olletikin pois jokitöyräältä vähän larvalle päin (sellaisia hirmu korkeita töyräitähän siellä jokisuulla ei ole ollut kuten Muhoksella taasen on ollut, joista Oulujokivarsi Muhoksen osuudelta on kovin leimallinen, kuten itse sikäläisenä hyvin tiedät). Yrjänäisellä on ollut metsä- ja niittysarkoja kahdella eri suunnalla, yhtäältä Ruskossa, toisaalta Kempeleellä saakka. Talon lohinautinnat lienevät olleet Turkansaaren koskien lähettyvillä.
Perttusista on tuomiokirjoissa kerrottu aika paljon ja luulen, että kun ne on käyty paremmin läpi, jää jäljelle aika vähän arvoituksia ja avoimia asioita, vähemmän kuin monien naapureitten osalta, mutta ainahan niitäkin jonkin verran jää.
Myös on ilmennyt, että ainakin yksi "Perttunen" oli joutunut isonvihan vangiksi Venäjälle, mutta pääsi palaamaan takaisin. Myös on ilmennyt, että toisen Oulunsuun Perttulan väki oli niin kauan isonvihan evakossa, että heidän palatessaan oli talossa uudet asujat, joita vastaan oli ryhdyttävä ajamaan asiaansa. Lisäksi useampi Perttusten miehistä oli joutunut ruotusotamiehiksi ja sitä kautta kauas kotikonnuiltaan. Yksi heistä oli 30 -vuotisen sodan veteraani, joka kaikkien veljien yllätykseksi palasi elävänä sodasta oltuaan kauan kadoksissa ja ryhtyi riitelemään isänperinnöstään, kun veljet olivat sen ehtineet jakaa keskenään.
terv Matti Lund
Raimo Ranta
13.01.11, 15:30
Hei Matti
Vainusi on aivan oikeassa siinä, että Pikkarais-Perttus porukalla on samat alkulähteet. Tuomikirjoista löytyy varmaankin selitys sille mitä tapahtui kun ”yrjänäisessä” vaihtui isäntä Heikistä Eerikkiin 1590, ettei vaan samainen Heikki tullut Pikkarankylään ? Tietenkin hän saattoi kuollakin, mutta minulla on vahvat epäilykseni, että hän tuli Bertilin kanssa Pikkaralankylään. Maa-ja henkirjojen selailu on vielä kesken, tarkoitus on että menen ne vuosivuodelta läpi. Pikkarainen 1, 1/4 manttalin talon jakaa vielä 1627 Simo Henrikinp ja Jöran Henrikinpoika saattavat olla veljeksiä. Minun ruotsikielentaitoni ei riitä tuomiokirjojen tulkaamiseen ja se harmittaa kovasti.
Pikkarainen 1 ¼ mant.
(mk1627) Simon Henriksson ja Jöran Henriksson 1 ¼ mant.
Pikkarainen 2/3 mant
(kl1613) Jöran Henriksson
(kl1616) Jöran Henriksson
(1622) Jöran Henriksson, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan karja- ja kylvöluettelot 1622 (4944a)
(1627) Jöran Henriksson , karja -ja kylvöluettelo.
(1627) Jöran Henriksson, karja -ja kylvöluettelo.
(1627) talollinen Jöran Henrikss v. Pohjanmaan jalkaväkirykmentti ruodutusluettelo 1627 WA773
(1627) kanssa-asuja, poika Erik Jöransson 30 v. Pohjanmaan jalkaväkirykmentti ruodutusluettelo 1627 WA773
(1627) kanssa-asuja, poika Eskil Jöransson. Pohjanmaan jalkaväkirykmentti ruodutusluettelo 1627 WA773
Perttunen 1/1 mant
(kl1595) Bertil Jöranss
(kl1598) Bertil Jöranss, Limingan voudintilit , kymmenysl 1598
(kl1601) Bertil Jöranss(kl 1608) Bertil Jöranss
(1609) Bertil Jöranss
(kl1610) Bertil Jöranss
(kl1611) Bertil Jöranss
(kl1616) Bertil Bertilsson
Perttula 2/3 mant.
(1622) Bertil Bertilson, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan karja- ja kylvöluettelot 1622 (4944a)
(mk 1627)Bertil Bertilsson 2/3 mant.
-raimor-
Raimo Ranta
13.01.11, 16:09
Tämä Jussi Heikinpoika on todennäköisimmin Perttusista hän, joka tätä vuotta 1646 ennen Oulunsuussa näkyy Heikki Pertunpoika Perttusen poikana Jussi Heikinpoikana ja sitten Tuomas Heikinpoika Perttusen veljenä kuten vuoden 1633 ruodutusluettelossa 40 -vuotiaan Tuomas Heikinpojan 30 -vuotiaana veljenä (siis s. 1603).
Hei Matti
Kyllä minulla on huomattavasti nuorempi Vienaan menijä Juho Perttunen. Hän on Juho Pertunpoika Perttunen 1660 tienoilla,
Perttunen 3/4 mant. Laitasaari
(hk1677) kanssa-asuja Johan Bertilss, Pohjanmaan lääni läänintili, 1677 ES2474_ Nide 9174
(hk1678) kanssa-asuja, Johan Bertilsson ja vmo Carin Henriksdr, Pohjanmaan lääni läänintili, 1678 ES2474_Nide 9175
Seuraavissa kirjoissa vaimo Carin näkyy ilman mistään mutta ei manintaa leskeydestä.
Vielä vanhan kertausta koska näitä juttuja on nyt kahdella foorumilla
Matti Pöllä ja Matti Kuusi ovat esittäneet, että merkittävä osa kalevalaisesta runodesta olisi tullut Karjalaan Pohjanmalta ja Savosta tulleiden siirtolaisten mukana. Pöllän mukaan Vienan alueella talletetun runouden juuret löytyvät Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla esiintyneestä perinteestä, mutta siinä on myös Karjalasta ja Savosta saatuja vaikutteita.
Eräs olettamus on, että Ivan on lukuisissa kansansuussa liikkuvissa tarinoissa mainittu Vienaan muuttanut Juho Perttunen. (Vienan suuren runonlaulaja Arhippa Perttusen muhoslaiset sukujuuret. Pekka Oilinki)
Kainuun historian kirja I s. 255 mainitsee Kajaanin markkinoilla elokuussa 1711 käyneistä vienan kauppiaista joita syytettiin tavaran kätkennästä ja tullimaksujen laiminlyönnistä. Heidän joukossaan oli Iivana eli Juho Perttunen niminen mies
Kainuun sarkasota joka levisi laajemmallekin Kainuusen kuin Kajaanin, josta se sai alkunsa v 1712. Sodan syyt juontuvat tapahtumaan elokuulta 1711.
Kajaanin tullikirjuri Petter Jenhaus apurinaan ruotusotamiehet Jöran Sihvonen ja Pehr Leinonen takavarikoivat kevättalvella 1711 Paltamon kirkonkylän Hevossaarella 4300 kyynärää (n.2.550 m) sarkaa.Sarkaerän omistivat vienanvenäläiset kauppiaat Filip Simonsson, Stapan Tiivonainen, Ivan Perttunen ja Jacob Rämsy (Jaakko Remsu). Iso sarkaerä oli tullattu ja ollut myynnissä edellisenä kesänä Kajaanin markkinoilla, josta myymättä jäänyt osa vietiin varastoitavaksi Pietari Tolosen riiheen Ristijärvelle. Ristijärveltä he kuljettivat sarkaerän Paltamon Hevossaaren ja ryhtyivät myymään sitä ennakkoon kysellen löytyisikö erälle ostajaa.
Oululainen porvari Jacob Estlander ryhtyi kauppoihin vienalaisten kanssa, mutta ei saanut tingittyä hintaa itselleen sopivaksi, joten hän päätti käräyttää kauppiaat "tullaamattomasta" sarkaerästä. Kokemansa vääryyden johdosta vienalaiset uhkasivat kostotoimilla, joka toteutuikin jo kevättalvella 1712. Venäläisistä sotilaista ja vienan talonpojista koottu joukko sai vielä vahvistusta Pielisläisistä talonpojista jotka liittyivät mukaan Kainuun hävitysretkeen.
Vienassa ja Oulujokivarressa samanlaisena säilyneeseen perinnetietoon täsmää oletus, että juuri hän olisi ollut se "Perttulankylästä" Vienaan muuttanut Juho Perttunen, jonka poika tai pojanpoika Arhippa Perttusen isä "Iivana" mahdollisesti oli. Iivana nimen suomalaista vastinetta Juhoa tavataan sukupoltevasta toiseen käytettynä etunimenä sekä Laitasaaren että Oulunsuun kylien Perttusilla.
Pentti Virrankosken tutkimuksen mukaan Perttuset asui Oulun pitäjään kuuluneiden Oulunsuun ja Laitasaaren rajalla. Virrankosken tutkimusten mukaan, jota perimätieto tukee, yksi pojista muutti Vienaan mahdollisesti juuri Latvajärvelle, jossa oli Perttunen -niminen talo ja jossa Perttusten runonlaulajasuku asui. Johan (Ivan) Perttusen muutto on ajoitettu, runonkerääjä Axel August Borenius 1870-luvulla arvioi muuton tapahtuneen jo vuonna 1682. Dosentti Antero Heikkisen tutkimusten mukaan se tapahtui v. 1687.
Perimätietona kerrotaan (kertoja Tatjan Perttunen suuren Miihkailin pojan pojan vaimo) Vuokkiniemellä, että Latvajärven runonlaulajasuku Perttusten suku olisi lähtöisin Muhokselta ja ensimmäinen Perttunen olisi Johan (Juho) Perttunen. Perttunen olisi tullut (sovan aikana / häiskyaikana vävyksi Vuokkiniemelle)
Tarinan mukaan ensimmäinen Perttunen eli Mantso asettui Latvajärven vaaralle rakensi tuvan ja kuokki pellot. Vaaran nimi Mantso olisi ensimmäisen asukkaan mukaan saanut nimensä, tai päin vastoin? (Veli Holapan selvitykset)
-raimor-
Matti -anteeksi huolimaton lukeminen... kyllä siis joku tämän Jussi Heikinpojan jälkeläisistähän pitäisi sinne olla mennyt eikä itse Jussi joka siis synt. 1603.
Minusta tuo Mantso-asia on nyt hiukan kinkkinen, koska kuten toisessa ketjussa kirjoitin lainauksen Pekka Pertun kirjasta. En usko hänen olevan alkuperttunen..laitan lainauksen pian tännekin.
Raimo Ranta
13.01.11, 17:37
Perttusista vielä
Ulosmittaus Laitasaaressa Bertil Juhonpoika Perttusen tilalla tammikuussa 1678.
Nimismies Nils Arffman tuli ulosmittaamaan heiniä, jotka Perttunen oli hovioikeuden päätöksen mukaan luovutettava Muhoskylän talolliselle Henrik Haloselle. Perttusessa asui suurperhe, johon kuului useita aikuisia miehiä isännän veljiä ja vävyjä, joten nimismies oli varautunut pahimpaan ottamalla mukaan useita avustajia. Mukanaan hänellä oli myös saamamies Henrik Halonen petruska aseenaan. Arffman taivutteli järkipuhein luovuttamaan heinät Haloselle. Tulokseton neuvottelu johti siihen, että päätettiin mennä pellolle ottamaan heinäsuovasta Haloselle tuomitut heinät. Tämä ei sopinut Perttusen väelle vaan ärsyyntyneenä he turvautuivat aseisiin. Nimismies Arffmannin mukaan 15 miestä ja naista seisoi yhtenä rintamana hänen edessään kirveet, seipäät, heinähangot ojossa. Muutama iskuja nimismiehen miesten kanssa vaihdettiinkin. Arffman sai maistaa hangonvartta kun Bertil Bertilinpoika Perttunen sai lyötyä tätä parikertaa käsivarteen. Mekkala jäi pääosin suunsoiton asteelle.
Nimismiehen ja Halosen siirtyessä tukijoukkoineen heinäsuovalle äityi isäntä Bertil Perttunen uhkailemaan;
"Minnen suinkaan tällä kertaa anna periksi, ennen ku minä tai te kuoletta. Ei yhtäkään, niin kauan ku henki pihisee ja yksi lapsi pystyssä pyssyy". Nuorempi Bertil oli sanonut että " Eikö me tältä kälämiltä pitäis otettamaan petruska pois". tarkoittaen Halosta. Ulosotto hommat jäivät sillä kertaa sikseen.
Talvikäräjillä todistajat kertoivat muistavan isäntä Bertil Perttusen sanoneen.
" En minä huoli maaherrasta, enkä maaherran kirjasta. Kyllä kirjoja saatta hössrätistä ja maaherralla jos kellä paljon niitä kirjoja on, tuomio on väärä, en minä huoli niistä kirjosta. Kyllä hän koira Halonen saapi mennä valehtelemaan, esivallan eessä, kun en minä ollu vastaamassa".
Käräjillä Perttusen miehet saivat kovat sakot. Isäntä Perttunen myöntää päätodistajan lausumat omikseen:
" kovin on totta puhunut, mutta mitäs se auttaa kun se hulluudesta on tapahtunut".
Mitä lienee Perttunen tarkoittanut, osoittiko katumusta, vai voisiko puheen käsittää niin, että Halonen olisi hulluudessaan lahjonut todistajaa.
Oulun pitäjän kesäkäräjät v.1683
Perttusen ja Halosen välisen Niittyriidan selvittelyä jatkettiin ja siihen kytkeytyi myös noituuteen turvautuminen. Pekka Heikinp Halosen vaimo Ingrid haastettiin oikeuteen v 1682. Ingridin oli kerrottu leikanneen Perttusten asianajaja porvari Johan Bochmöllerin vaatteista kolme palasta tarkoituksenaan aiheuttaa tälle niiden avulla vahinkoa. Kerrottiin hänen laittaneen poikansa Juhon viemään vaate tilkut Lappiin Lapin-noitien noiduttavaksi. Heitä pidettiin todellisina kaikkivoipina noitataitojen haltijoina.
Kun Bochmöller oli valitellut julkisesti niskakipujaan oli Pekka Halosen tytär mennyt höläyttämään Muhoksen kappalaiselle Salanderille äitinsa Ingridin sanoneen "että nyt se piru alako vääntämään Bochmöllerin niskaa". Tästä varomattomasta lausumastaan seurasi se että jouduttiin käräjille ja hän joutui todistamaan äitiään vastaan.
Käräjillä Ingrid pantiin vannomaan puhdistusvala ja seuraavilla käräjillä isäntä Pekankin oli se vannottava. Kihlakunnan oikeus ei uskonut kuulopuheisiin perustuvia todisteita, vaan totesi Halosen tyttären puhuneen omiaan ja vapautti Haloset noituuden harjoittamis-syytöksistä v 1683. Oikeuden päätöksen kuultuaan Ingrid vaimo ei malttanut pitää suutansa kiinni vaan tokaisi " jo sen suuta Perkele moinen rupesi niskoille vääntämään vaan ei voinut", tästä sanomisesta Ingridille määrättiin sakot.
Pöytäkirjassa on jopa suomenkielisiä lauseita, liekkö kirjurilla ollut vaikeuksia käänttää Perttusten puheita ruotsiksi.
Isoviha 1713 -1721
Puute ja kurjuus alkoi alueen katojen, ruttoepidemian ja raskaiden verojen vuoksi jo ennen vuotta 1714 jolloin venäläiset miehittivät koko
Oulujokivarren.
Muhoslaiset joutuivat tämän tästä pakenemaan metsiin ja piilopirtteihin mistä on säilynyt paljon perimätietoa. Lukemattomia ryöstöjä ja surmatöitä sekä talojen hävityksiä. Totaalinen hävitys oli kohtaamassa koko kylää ellei talonpoika Hans Puhakka pelastanut kotikyläänsä maksamalla venäläisille runsaat lahjusrahat ( ns. paloverot) Isonvihan loputtua 1720 luvulla kylän jälleenrakennus pääsi käyntiin, tosin taloja autioitui eikä kaikkia taloja saatu elinvoimaisiksi
Vuoden 1723 talvikäräjillä määrättiin kruunu korvaamaan Puhakalle ns. palovero, mutta ei ole tietoa siitä saiko hän rahansa. Isoviha päättyi uudenkaupungin rauhaan 30.8.1721.
Eräs paikallinen tapahtuma keväällä v. 1715 kun pahamaineinen venäläiskenraali Fjodor Tsekinin ratsuväki mellastasti Muhoksella pakenivat kyläläiset Muhosjokivartta pitkin ylävirtaan ns Muhosperän Hevonharjuun. Vihollisten seuratessa väki asettui vastarintaan ja Bertil Tuomaanp Perttusen eli Henttusen kerrotaan työntäneen jyrkältä joen töyräältä vihollisten ratsukoita Muhosjokeen aiheuttaen näin kaaoksen hyökkääjien joukkoon. Ylivoimaisen vihollisen edessä hän haavoittui ja joutui vangiksi useiden muiden muhoslaisten kanssa. Vihollinen raahasi vankejaan metsiä pitkin Kylmälän Tuppun kautta Etelä-Suomeen ja edelleen Venäjälle kuljetettavaksi. Samassa rytäkässä vangittiin myös Henttulan renki Lauri Pikkarainen joka katosi sille tielleen. Perinnetarinan mukaan Bertil saavutti luottovangin aseman, jonka turvin hän vapautti tovereitaan ja pääsi pakenemaan.
Tarina ns. "luottovangin asemasta" saattaa hyvinkin pohjautua tosiasioihin, sillä Tsekinin joukkojen alipäällystö otti lähelleen useitakin ns. palvelijoita eli "ryssänrenkejä".
-raimor-
Pekka Perttu, Väinämöisen venehen jälki s. 52
Pekka Perttu käy Latvajärvessä vuosina 1973-74 josta hänen oppaansa kertoo Mantsonvaarasta:
"Tässä on Mantsonvaaran ensimmäisen eläjän Mantson talon paikka, hän kertoo - Mistä lie tänne eksynyt, sitä ei tiedetä. Mutta tästä se on koko kylä saanut alkunsa. Tämä vaara kun on kuivaa maata, niin talon perusta on säilynyt kuinka kauan lieneekään maailman ajat.
Hänen kertomansa mukaan Matsolla on ollut seitsemän poikaa. Kaksi heistä on lähtenyt maailmalle työtä-ruokaa etsimään. Kaksi on jäänyt isänsä tanterille tänne Mantsonvaaralle, yksi asettunut asumaan parin kilometrin päähän pohjoiseen korkealle Haapavaaralle, jonka taloja näkyy vieläkin metsän yli. Kuudes Mantson poika valitsi asuinpaikakseen Sramppalan termän, jossa on Arhippa Perttusen talon paikka, ja seitsemäs Ivaskon niemen. Nämä kaksi viimeistä paikkaa kuuluvat keskuskylään (Latvajärvi) Veljesten jälkeläiset ovat sitten hajaantuneet edelleen vaaroille, niemiin ja lahtiin sinne kotinsa rakentaen ja kylää laajentaen."
ja sivu 55:
"Mantson poikien jälkeläiset hajaantuivat elämään yhä laajemmalle alueelle. Rahvasta tuli muualtakin,kuka kotivävyksi vauraampiin taloihin,kuka valitsi muuten elinpaikakseen Latvajärven heinäisät tienoot. Aikojen kuluessa ilmestyi uusia sukuja, uusia sukunimiä. Perttusten ja Karhujen lisäksi tuli Lesosia, Ahosia."
Tähän siis vielä muistiksi toisesta ketjusta tämä tieto Tupenkolahuttajien mailla Vuokkiniemen historia.
"Miihkaili Perttunen on kertonut, että Perttuset ovat Latvajärven vanhin suku. Se perimätieto ei kuitenkaan ihan pidä paikaansa, sillä Karhuset ovat olleet Latvajärvellä ennen Perttusia. Heidän tiedetään siellä asuneen jo 1670-luvulla. V. 1718 kevättalvella Engbergin johtamat joukot polttivat Latvajärven, kuten myös Kivijärvikin tuhottiin samaan aikaan. Nämä kylät sijaitsevat Suomeen tulevan reitin varrella. Myös Vuokkiniemi hävitettiin Enbergin sissien toimesta tuolloin. Seuraavan kerran Latvajärvellä tavataan asutusta v. 1745-54 välisenä aikana. Nämä ovat todennäköisesti sitten olleet Pertujevejä, josta Miihkaili muisteli sata vuotta myöhemmin että suku on ensimmäinen Latvajärvellä."
Olisiko Tatjana Perttusella (os. Lukkinen joka ei ollut "oikea" Perttunen - hän oli naimaperttunen) sekaisin mennyt tuo, että Arhipan talo on sijainnut Mantson vaaralla ja sen perustaja ollut Mantso. Arhipan talo rakennettu paljon myöhemmin.
Matti Lund
13.01.11, 19:12
Perttusista vielä
Ulosmittaus Laitasaaressa Bertil Juhonpoika Perttusen tilalla tammikuussa 1678.
...
-raimor-
Jostain tuntemattomasta lähteestä lainaamaasi versioon näytään sekoitetun jonkin perimätiedon ja käräjäpöytäkirjan katkelmia keskenään.
Osa Perttusen tokaisuista on lähes samoin pöytäkirjassa, osaa tekstisi sanomisista ei siitä ilmene, eli ne murteelliset sanat on kai tempaistu jostain perimätiedosta?
Myös Perttusen pojan ja isän sanomisia on sekoitettu keskenään, mutta pöytäkirjakin on sekava tältä osalta, eli on vaikea päätellä, milloin sanoja vaihtuu isä Perttusesta poika Perttuun. Muiden poikien sanomisia Niilo Arffman ei ota käsittelyssä esiin.
Niilo Arffman siis mainitsee "seitsemän veljestä eli koko miesväki kirveineen". Kun näin paljoa veljeksiä ei luetteloista keräämällä saada, siinä joukossa saattaa olla 1-2 vävyä.
Arffmanilla oli siis aseenaan piiska, jota hän käytti yhden kerran, mutta sai muutaman veljeksen siitä kimmppuunsa, jotka pitelivät häntä kiinni niin tiukasti, että Arffman valitti saaneensa siitä suuren kivun ja joutui lähtemään niityltä kiireen vilkkaa tyhjien kärryjen kanssa.
Perttusen poika Perttu ilkkui, että niin oli käynyt Arffmanin edeltäjällekin, eli tämä ei ollut ensimmäinen hankaus virkavallan kanssa. Vähän oli elkeet Perttusilla kuin Isoolla Antilla.
terv Matti Lund
Perttusista vielä
Ulosmittaus Laitasaaressa Bertil Juhonpoika Perttusen tilalla tammikuussa 1678.
Nimismies Nils Arffman tuli ulosmittaamaan heiniä, jotka Perttunen oli hovioikeuden päätöksen mukaan luovutettava Muhoskylän talolliselle Henrik Haloselle. Perttusessa asui suurperhe, johon kuului useita aikuisia miehiä isännän veljiä ja vävyjä, joten nimismies oli varautunut pahimpaan ottamalla mukaan useita avustajia. Mukanaan hänellä oli myös saamamies Henrik Halonen petruska aseenaan. Arffman taivutteli järkipuhein luovuttamaan heinät Haloselle. Tulokseton neuvottelu johti siihen, että päätettiin mennä pellolle ottamaan heinäsuovasta Haloselle tuomitut heinät. Tämä ei sopinut Perttusen väelle vaan ärsyyntyneenä he turvautuivat aseisiin. Nimismies Arffmannin mukaan 15 miestä ja naista seisoi yhtenä rintamana hänen edessään kirveet, seipäät, heinähangot ojossa. Muutama iskuja nimismiehen miesten kanssa vaihdettiinkin. Arffman sai maistaa hangonvartta kun Bertil Bertilinpoika Perttunen sai lyötyä tätä parikertaa käsivarteen. Mekkala jäi pääosin suunsoiton asteelle.
-raimor-
Tästä on ilmeisesti kirjoitettu Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin läänin historia III 1600 luvulla. En omista valitettavasti tuota kirjaa..
Matti Lund
13.01.11, 20:33
Tästä on ilmeisesti kirjoitettu Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin läänin historia III 1600 luvulla. En omista valitettavasti tuota kirjaa..
Ei varmaankaan juuri tuota tekstiä, sillä ainakin ennen noin vuotta 1990 painetuissa maakuntahistorioissa ym. on kirjoittajina vanhemman kaartin historiantutkijoita, joilla on selväkielinen ja normalisoitu kielenkäyttö eikä murreteksti mene juuri tuolla tavalla leipätekstin limiin.
Tietysti tuossa voi olla pohjana otoksia maakunta- tai muusta historiasta ja ne on muunneltu omaan malliin ja pantu sitten sukututkijan perimätietomyllyyn.
terv Matti Lund
Raimo Ranta
14.01.11, 08:24
Huomenta
Asioiden kulun voi heinäriidan suhteen itsekukin lukea alla olevasta linkistä. Kuten kerroinkin, en itse kykene sanasta sanaan kääntämään tuota tekstiä, jospa joku kääntäisi tuon monisivuisen jutun ihan "viralliseen" muotoon.
Tämä ei ole ainoa asiaa koskeva pöytäkirja vaan asiaa on käsitelty useilla käräjillä. Se mitä aiemimmin kirjoitin on kooste asia ytimestä.
http://digi.narc.fi/digi/fullpic.ka?kuid=3723713&zoom=1&x=1&y=1&sx=400&sy=400
-raimor-
Matti Lund
14.01.11, 12:27
Huomenta
Asioiden kulun voi heinäriidan suhteen itsekukin lukea alla olevasta linkistä. Kuten kerroinkin, en itse kykene sanasta sanaan kääntämään tuota tekstiä, jospa joku kääntäisi tuon monisivuisen jutun ihan "viralliseen" muotoon.
Tämä ei ole ainoa asiaa koskeva pöytäkirja vaan asiaa on käsitelty useilla käräjillä. Se mitä aiemimmin kirjoitin on kooste asia ytimestä.
http://digi.narc.fi/digi/fullpic.ka?kuid=3723713&zoom=1&x=1&y=1&sx=400&sy=400
-raimor-
Hei, olen noin puolet itse pääjutusta (8 asiakirja-aukeamaa) kihlakunnan käräjiltä kääntänyt. Se puolikas jäi tiistaina rikki menneeseen koneeseeni ja jatkan siitä, kun saan koneen korjattuna, ehkä 2-3 viikon päästä?
Harmi on se, että heinänulosmittausriidassa ilmitulleita vanhoja Jussi Perttusen ja Heikki Halosen välisiä riitoja käsiteltiin useilla laamanninkäräjillä ja hovioikeudessa kuten itse käräjäjutusta selviää, mutta kun nämä olivat tapahtuneet aikavälillä 1670 ... 1673, niistä käsittelyistä ei ole säilynyt asiakirjoja. Lamaanninkäräjiä on säilynyt Oulun pitäjän osalta vuodesta 1674 alkaen.
Asiakirjoja voi tietysti kääntää jollakin vapaudella, jotta historiaan saadaan elävyyttä ja tekstiin notkeutta, mutta niiltä osin, kun on reaalisia määreitä kuten sukusuhdeilmauksia, tarkkoja päivämääriä ja omistussuhteita, pitää olla erityisen tarkkana, jottei käännös johda pahaan sekaannukseen. Myös kirjurivirheet on selvitettävä eikä perimätietoja saa sekoittaa asiakirjatekstin sekaan niin, ettei niitä ole selvästi erotettu toisistaan. Eriarvoisia tietoja ei voi sepittämällä samanarvoistaa. Eräissä Perttusten jutuissakin näyttäisi olleen patronyymivirheitä yms., jotka kääntäjän on selvitettävä.
Kun käännetään historian tapahtumaa elävästi, on teksti myös käännettävä linjaan: nimet on normalisoitava suomen kieleen jne. eikä harrastettava sekakielisyyttä. Jos haluaa käännöksessä esittää myös ruotsinkielisiä tekstiosia, on ne osoitettava tarvittavilla lausemerkeillä ja jaotteluilla erikseen. Näin saadaan aikaan vähemmän sekava tulos, josta on apua tutkimukselle.
terv Matti Lund
Tarkastelen erästä Perttusten haaraa. Kenenkäs poika se tämä Heikki Erkinpka Hevonoja eli Perttunen s. 1740 on?
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/oulujoki/rippikirja_1785-1792_mko15-17/10.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/oulujoki/rippikirja_1793-1799_mko18-22/18.htm
Alempana on äiti Walborg s 1700 ja k. 1785
http://digi.narc.fi/digi/fetch_lqjpg.ka?kuid=9348614 Onko tuo Henrik Eriksson kuollut 1802 vaiko 1807?
Jos 1807 niin eräs Henrik Eriksson Honkala kuolee 19.6.1807 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/oulu/kuolleet_1792-1855_tksrk_ik139/54.htm
Tarkastelen erästä Perttusten haaraa. Kenenkäs poika se tämä Heikki Erkinpka Hevonoja eli Perttunen s. 1740 on?
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/oulujoki/rippikirja_1785-1792_mko15-17/10.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/oulujoki/rippikirja_1793-1799_mko18-22/18.htm
Alempana on äiti Walborg s 1700 ja k. 1785
Selvitin tämän Heikin eli on Erkki Barckmanin poikia ja Erkki sukujaan Karhu Muhokselta. Tämä on nimenomaan Rosvo Perttusen sukua. Heikki vaihtoi sukunimensä Perttukseksi kun meni avioon Marketta Jaakontr Perttusen kanssa.
Matti Lund
20.12.11, 16:30
Selvitin tämän Heikin eli on Erkki Barckmanin poikia ja Erkki sukujaan Karhu Muhokselta. Tämä on nimenomaan Rosvo Perttusen sukua. Heikki vaihtoi sukunimensä Perttukseksi kun meni avioon Marketta Jaakontr Perttusen kanssa.
Hieno juttu, että selvisi.
Perttuset ja Hevonojat (jotka siis alunperin Perttusia) kiertyvät vielä isonvihan jälkeen siten uudestaan yhteen, että Hannu Perttunen ja Valpuri Iisakintytär Hevonoja avioituivat keskenään.
Hevonoja oli ennen isoavihaa jaettuna kahteen 1/4 manttaalin verotaloon, jotka oli jonkin aikaa sitten jaettu veljesten/veljenpojan välillä.
Isonvihan jälkeen toinen puoli jäi aivan tyhjilleen ja yhdistettiin taas toiseen osaan. Tämän ½ manttaalin pääperilliseksi jäi juuri tämä Valpuri Iisakintytär Hevonoja.
Iisakki Hevonoja anoi 1/4 m. tilusten yhdistämistä ½:ksi vuoden 1723 käräjillä (mf ES2950), koska toinen puoli oli sortunut asumattomaksi, jolloin oikeus määräsi syynimiehet Iisakille. Henki oli tähän asti säästynyt Iisakilla, mutta venäläiset olivat mm. tappaneet hänen naapurinsa 1/3 m. Lapin talon isännän Iisakin ja hävittäneet lähes täysin hänen asuintonttinsa, eli tykkänään kolme rakennusta.
Vuoden 1728 käräjillä (mf ES2054) käy ilmi, että Valpuri Iisakintytär Hevonoja myi oman perintöoikeutensa ½ manttaalin Hevonojan perintötalon, 180 taalarilla kr, äitipuolelleen Marketta Heikintyttärelle.
Isoavihaa edeltävissä henkiveroluetteloissa Iisakki Hevonojan vaimon nimenä on Elina. Tosin vuoden 1712 luettelossa ei näy vaimon etunimeä (9262:420), mutta näkyy tytär Inkeri ja vielä vuoden 1711 luettelossa (9258:543) Elina. Toisessa 1/4 m. Hevonojassa asui tällöin Samuli Hevonoja.
Marketta Heikintytär näyttää saaneen 4.12.1729 uuden miehen ja isännän Hevonojaan Torniosta, Heikki Matinpojan.
terv Matti Lund
Arvoitukseksi vielä mulla jäi tämä Heikki Erkinpjan 2.pso Marketta Jaakontr Perttunen joka oli leski mennessään Heikin kanssa naimisiin. Katselin pikaisesti noita Perttusia ja eräällä Erkki Perttusella oli vaimo Marketta ja sama synt.vuosi 1750 kun Heikin vaimolla. Erkki näytti kuolevan muistaakseni 1782.
Onkohan Kemijärven ja Sodankylän 1600-1700-lukujen Bertusilla mitään tekemistä Oulun seudun Perttusten kanssa?
Jos on, niin osaako kukaan luotettavasti vetää sukulinjat Oulun seudun ja Itä-Lapin välille Perttusten kohdalla?
Sukunimi Bertunen ei näytä olevan Itä-Lapissa keksitty.
Koska olen huono lukemaan vanhaa kirjoitusta,en ole pystynyt selvittämään
kuuluuko tämä Temmeksen Bertel Hindricsson tähän Perttusten sukuun.
Siellä nimi Berttel ja Thomas esintyvät,ja talon nimikin oli Perttula/Haapa.
Veroluettelossa 1615 Bertil Hindricsson 1653 Bertel Hapoja ja 1680 Bertel Berttilsson Haapa.
Olavi
Matti Lund
21.12.11, 16:33
Koska olen huono lukemaan vanhaa kirjoitusta,en ole pystynyt selvittämään
kuuluuko tämä Temmeksen Bertel Hindricsson tähän Perttusten sukuun.
Siellä nimi Berttel ja Thomas esintyvät,ja talon nimikin oli Perttula/Haapa.
Veroluettelossa 1615 Bertil Hindricsson 1653 Bertel Hapoja ja 1680 Bertel Berttilsson Haapa.
Olavi
Täsmennetään tätä Haapaa/Perttulaa poimintoina RLo:jen kautta, Temmes, Limingan pitäjä.
KYMM 1614, ES844:4896A:83 Perttu Heikinp. - ei vielä vuotuisveroluettelossa (MK)
KYMM 1615, ES845:4903:112 Perttu Heikinp.
KYMM 1616, ES846:4908:91 Perttu Heikinp.
... jne...
RL:ssa 1627 (WA773:754)
½ m. Perttu Heikinp. 50 v. (s. 1577)
Pk Olli Pertunp. 20 v (s. 1607)
RL:ssa 1629 (WA773:755)
½ m. Perttu Heikinp. 52 v. (s. 1577)
Pk Olli Pertunp. 22 v (s. 1607)
RL:ssa 1630 (WA773:758)
½ m. Perttu Heikinp. 53 v. (s. 1577)
RL:ssa 1633 (WA773:760:251)
5/8 m. Perttu Pertunp. 19 v. (s. 1614)
RL:ssa 1640 (WA773:763)
½ m. Perttu Pertunp. 34 v. (s. 1606)
RL:ssa 1653 (WA774:776)
½ m. Perttu Pertunp., HAAPAOJA
RL:ssa 1655 (WA774:777)
½ m. Perttu Pertunp.
Perttu Heikinpojasta taisi vaihtoehtonimi tulla tälle Haapaojan/Haapan talolle.
Ehkä toinen kylän talo Haapaniemikin pyrki asukkaitten puheenparressa lyhentymään Haapaksi, joten ne saattoivat puheissa mennä sekaisin.
terv Matti Lund
Hei taas
Matti kirjoitit tuosta Iisakista.. yritin katsella noita Oulujoen rippikirjoja ja en kyllä saa nyt tolkkua niistä. Olen jumissa nyt tässä Isak Hevonojassa s. 1718 ja vaimona käsittääkseni 1 pso Kaarina Tikkanen ja 2 pso Marketta Kettunen. Kaarinan kanssa 3 lasta ja Marketan ainakin 7. Yritin sitten katsella tälle Iisakille näitä esipolvia, niin meni sekaisin, koska Oulujoen rippikirjoissa on 2 Iisakkia, toinen nimellä Hevonoja ja toinen Berttula...
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/oulujoki/rippikirja_1732-1733_mko3/7.htm kumpaakohan tuo tarkoitaa luku 1730 ja lyhenne abs? Heikki Matinpkaa vaiko Iisakki Hevonojaa? Edellisessä rk.ssa 1728-> on isäntänä Heikki Hevonoja, Iisakki Hevonoja nimistä ei löydy siinä. Ja ilmestyy siis taas uudelleen Iisakki Hevonoja tässä 1732-> rk.ssa. Rk 1723->on Isakki Hevonoja
Marketta Heikintytär näyttää saaneen 4.12.1729 uuden miehen ja isännän Hevonojaan Torniosta, Heikki Matinpojan.
terv Matti Lund
Tästä porukasta kyse siis noissa rk.ssa mitä aiemmin laitoin.
Siis melkoisella varmuudella Perttu Yrjänänpoika kuuluu myös omiin esi-isiini Kainuun juurieni kautta ja sukupolvien ketju hänestä itseeni menisi tätä rataa:
1. Perttu Yrjänänp.
2. Klaus Pertunp.
3. Iisakki Klaunp. (s. 1612)
4. NN Iisakintytär (Marketta tai Inkeri, selvittämättä kumpi) Pso Antti Nisunp. Läm(p)sä
5. Antti Antinp. Lämsä (Pso Marketta)
6. Matti Antinp. Lämsä (Pso Liisa Tuomaant. Suorsatar vanhempi)
7. Valpuri Matint. Lämsätär (s. 1725) = äiiäiää
8. äiiäiä
9. äiiäi
10. äiiä
11. äii
12. äi
13. äitini (s. 1919)
<-- Alustavasti määritelty liittymiseni Oulunsuun Pikkaralan-Laitasaaren Perttusiin.
terv Matti Lund
Matti,
Onko mulla nyt yksi Iisakki välistä pois vaiko miksi mulla näyttää niin oudolta tämä?
1. Perttu Yrjänänpka
2. Klaus Pertunpka
3. Iisakki Klasunpka s 1612
4. Iiisakki Iisakinpka s. 1718??
Eihän tuo voi olla noin jos kerran Iisakki vanhempi s. 1612?
Matti Lund
22.12.11, 10:36
Matti,
Onko mulla nyt yksi Iisakki välistä pois vaiko miksi mulla näyttää niin oudolta tämä?
1. Perttu Yrjänänpka
2. Klaus Pertunpka
3. Iisakki Klasunpka s 1612
4. Iiisakki Iisakinpka s. 1718??
Eihän tuo voi olla noin jos kerran Iisakki vanhempi s. 1612?
Hei,
Tottahan siinä välissä on kaksikin sukupolvea.
Iisakki Klaunpojallahan oli ainakin kaksi poikaa Jooseppi ja Mikko. Mikkoa ei näy henkiveroluetteloissa, mutta mies tulee ilmi vuoden 1681 käräjillä, kun Hevonojan ½ manttaalin taloa anotaan jaettavaksi kahtia, jolloin toisen osan isännän Samuli Mikonpojan isä Mikko nimetään Jooseppi Iisakinpoika Hevonojan veljeksi.
Samulin vaimon nimi on Liisa. Samulille ilmenee myös veli Klaus, jolla vaimona Kirsti.
Jooseppi Iisakinpojan vanhin poika oli Juho, joka tulee ensin toisen osan isännäksi. Lisäksi on kaksi muutakin poikaa : Iisakki ja Heikki.
Jooseppi Iisakinpojan vaimon nimi on Valpuri Tuomaantytär.
Iisakki tulee isännäksi 1700 -luvun alussa. Katson vielä tarkan vuoden.
terv Matti Lund
Hei,
Tottahan siinä välissä on kaksikin sukupolvea.
Jooseppi Iisakinpojan vanhin poika oli Juho, joka tulee ensin toisen osan isännäksi. Lisäksi on kaksi muutakin poikaa : Iisakki ja Heikki.
Iisakki tulee isännäksi 1700 -luvun alussa. Katson vielä tarkan vuoden.
terv Matti Lund
Ja tämän Iisakin poika Iisakki on s. 1718?
Valpuri, Elina ja Inkeri ovat hänen sisariaan ( siis Iisakki s. 1718 sisaria)?
Matti Lund
22.12.11, 15:56
Hei,
...
Iisakki tulee isännäksi 1700 -luvun alussa. Katson vielä tarkan vuoden.
terv Matti Lund
Tuohon en saanut vielä aivan tarkkaa isännänvaihdosajankohtaa.
Iisakki on vuoden 1704 henkiveroluettelossa isäntänä, mutta Juho ainakin vielä 1701 niin henkiverossa kuin maakirjassakin. Tällöin Juho on menettänyt (nähtävästi jo parisen vuotta aikaisemmin) vaimonsa ja Iisakin vaimo Elina on merkitty jo vuoden 1701 luettelossa lyhenteellä: "M:M:" = emäntä. Vaihdos jo siis meneillään, mutta veronmaksajana vielä Juho.
Käräjiltä en löytänyt vielä asiakirjaa, jossa ilmenisi jotain tarkempaa isännänvaihdoksesta ja sen syistä.
terv Matti Lund
Hei Matti
Kiitokset näistä tiedoista. Olen aloittanut nyt sukuohjelmaan laittamaan näitä Raimon ja Sinun ja muidenkin tietoja Perttusten sukutietokantaan. Voisin lähettää ne teille molemmille luettaviksi, että onko nuo alkupään Perttuset mulla oikein? Se on siis täysin alkuvaiheessa ja olen käynyt nämä meidän keskustelut läpi kaikki ja pyrkinyt laittamaan tiedot talteen ja myös Matti sinun nämä tekstit on niissä tallennettuna viitteineen mikäli olet sen laittanut tänne.
Siihen voisi sitten lisätä aina tarpeen tullen uusia sieluja. Hiukan samalla tavalla kuin tehtiin se Cajanus yhteistyö...
Matti tätä taisi jossain viestissä hiukan sinnepäin ehdottaakin...
En usko että kellään tällaista vielä on tallennettuna. Minulla tämä on ollut ajatuksena tehdä jo ajat sitten vaan en ole saanut aikaiseksi....
Matti Lund
22.12.11, 20:36
Tuohon en saanut vielä aivan tarkkaa isännänvaihdosajankohtaa.
Iisakki on vuoden 1704 henkiveroluettelossa isäntänä, mutta Juho ainakin vielä 1701 niin henkiverossa kuin maakirjassakin. Tällöin Juho on menettänyt (nähtävästi jo parisen vuotta aikaisemmin) vaimonsa ja Iisakin vaimo Elina on merkitty jo vuoden 1701 luettelossa lyhenteellä: "M:M:" = emäntä. Vaihdos jo siis meneillään, mutta veronmaksajana vielä Juho.
Käräjiltä en löytänyt vielä asiakirjaa, jossa ilmenisi jotain tarkempaa isännänvaihdoksesta ja sen syistä.
terv Matti Lund
Iisakki on isäntänä vuoden 1703 henkiveroluettelossa vaimonaan Elina.
Toisessa 1/4 m. Hevonojan osassa isäntänä Samuli. Aikaisemmin vaimon nimenä oli Liisa, mutta nyt Marketta.
terv Matti Lund
Kenenkäs poikia se tämä Perttu Perttunen on ?
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muhos/rippikirja_1699-1722_ik116/88.htm
Vaimo Valpuri ja tytöt Riitta ja Valpuri sekä poika Perttu. Seuraavasta rk:sta en häntä löydä..ainakaan Perttusen nimellä.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/oulujoki/rippikirja_1723-1727_mko1/8.htm Onko hän sama mitä edellisessä viestissäni?
eli olisi siis muuttunut Oulujoen seurakunnan puolelle...
Raimo Ranta
23.12.11, 14:45
Kenenkäs poikia se tämä Perttu Perttunen on ?
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muhos/rippikirja_1699-1722_ik116/88.htm
Vaimo Valpuri ja tytöt Riitta ja Valpuri sekä poika Perttu. Seuraavasta rk:sta en häntä löydä..ainakaan Perttusen nimellä.
Hei
Selvitysteni mukaan em. sivulla on Bertil Bertilinp Perttunen ja vmo
Walborg Andersintr Haataja
poika Bertil sitemmin Kosula s.n1683 k.22.11.1751
tytär Walborg s.n 1690 ei enempää tietoa
tytär Brita s.n 1695 avioitui myöhemmin Zacharias Turkan kanssa
Hieman on riskaapelia selvittää nämä isonvihan aikaiset tapahtumat, mutta tälle se näyttää. Poika Pertil ja tytär Brita jatkavat sukua, mutta isovihan jäkeen ei vanhempia eikä tytär Walboria näy, tulivatko surmatuksi vai katosivatko vain muuten.
Perttula 3/4 mant. Oulunsuu
(1680) kanssa-asuja Bertil Bertilsson , Pohjanmaanlääni henkikirja ES2474_NIDE9179
(1681) kanssa-asuja Bertil Bertilsson, Pohjanmaanläänin tiliLT1522_NIDE9182
Perttula no 22 1/2 manttaalia Muhos Laitasaari:
(hk1688) talollinen, kanssa-asukkaana velipojat Johan ja Jacob Perttunen
(hk1695) talollinen, kanssa-asukkaina velipojat Henrik ja Jacob Perttunen
Raimo Ranta
23.12.11, 14:54
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/oulujoki/rippikirja_1723-1727_mko1/8.htm Onko hän sama mitä edellisessä viestissäni?
eli olisi siis muuttunut Oulujoen seurakunnan puolelle...
Nonnin.. ja vielä
Kyseessä on eri Bertil ja Walborg, tässä on kysessä Bertil Bertilinp Perttunen eli Rautio s.n 1682 k. 1760 ja vmo Walborg Zakariaksen Turkka s.n 1681 k.13.10.1771
Perttula no 19 Oulunsuu
(rk1723-1727) talollinen
Perttunen no 19 -17 Oulunsuu (Rahko)
(rk1733-1740 s.8) talollinen
(rk1741-1748) talollinen
(rk1749-1756) talollinen
(rk1757-1759 s.8) kanssa-asuja
(rk1760-1765 s.256) kanssa-asuja
(rk1766-1771 s.343) kanssa-asuja
Selvitystyö Bertil Bertilinp Raution eli Perttusen vanhemmista jatkuu
Raimo Ranta
23.12.11, 15:05
Hieno juttu, että selvisi.
Perttuset ja Hevonojat (jotka siis alunperin Perttusia) kiertyvät vielä isonvihan jälkeen siten uudestaan yhteen, että Hannu Perttunen ja Valpuri Iisakintytär Hevonoja avioituivat keskenään.
Hevonoja oli ennen isoavihaa jaettuna kahteen 1/4 manttaalin verotaloon, jotka oli jonkin aikaa sitten jaettu veljesten/veljenpojan välillä.
Isonvihan jälkeen toinen puoli jäi aivan tyhjilleen ja yhdistettiin taas toiseen osaan. Tämän ½ manttaalin pääperilliseksi jäi juuri tämä Valpuri Iisakintytär Hevonoja.
Iisakki Hevonoja anoi 1/4 m. tilusten yhdistämistä ½:ksi vuoden 1723 käräjillä (mf ES2950), koska toinen puoli oli sortunut asumattomaksi, jolloin oikeus määräsi syynimiehet Iisakille. Henki oli tähän asti säästynyt Iisakilla, mutta venäläiset olivat mm. tappaneet hänen naapurinsa 1/3 m. Lapin talon isännän Iisakin ja hävittäneet lähes täysin hänen asuintonttinsa, eli tykkänään kolme rakennusta.
Vuoden 1728 käräjillä (mf ES2054) käy ilmi, että Valpuri Iisakintytär Hevonoja myi oman perintöoikeutensa ½ manttaalin Hevonojan perintötalon, 180 taalarilla kr, äitipuolelleen Marketta Heikintyttärelle.
Isoavihaa edeltävissä henkiveroluetteloissa Iisakki Hevonojan vaimon nimenä on Elina. Tosin vuoden 1712 luettelossa ei näy vaimon etunimeä (9262:420), mutta näkyy tytär Inkeri ja vielä vuoden 1711 luettelossa (9258:543) Elina. Toisessa 1/4 m. Hevonojassa asui tällöin Samuli Hevonoja.
Marketta Heikintytär näyttää saaneen 4.12.1729 uuden miehen ja isännän Hevonojaan Torniosta, Heikki Matinpojan.
terv Matti Lund
Tervehdys
Mielestäni Hevonojan vävy Hans Hanss Perttunen s.n 1708 ei ole alkujaan Perttusia vaan Raappanoita Niskan kylältä
Perttula Oulunsuu
(rk1733-1740 s.38) talollinen
(rk1741-1748) talollinen
(rk1757-1759 s.11) talollinen
(rk1760-1765) s.258) talollinen
(rk1766-1771 s.345) talollinen
(rk1772-1777 s.7) talollinen
Hänen isänsä on:
Hans Raappana eli Sangi äiti Carin Lämsä
Hansin toinen vmo Lisa Andersintr Sangi
Raappana no 2 Muhos Niska 3/8 mant
(rk1699-) kanssa-asuja
Sangi no 1 Oulunsuu 2/3 mant.
(rk1728-1732) vävy kanssa-asuja
(rk1741-1748) talollinen
(rk1760-1765 s.270) kanssa-asuja
(rk1766-1771 s.358) kanssa-asuja
(rk1772-1777 s.18) kanssa-asuja
Matti Lund
23.12.11, 15:19
Tervehdys
Mielestäni Hevonojan vävy Hans Hanss Perttunen s.n 1708 ei ole alkujaan Perttusia vaan Raappanoita Niskan kylältä
Perttula Oulunsuu
(rk1733-1740 s.38) talollinen
(rk1741-1748) talollinen
(rk1757-1759 s.11) talollinen
(rk1760-1765) s.258) talollinen
(rk1766-1771 s.345) talollinen
(rk1772-1777 s.7) talollinen
Hänen isänsä on:
Hans Raappana eli Sangi äiti Carin Lämsä
Hansin toinen vmo Lisa Andersintr Sangi
Raappana no 2 Muhos Niska 3/8 mant
(rk1699-) kanssa-asuja
Sangi no 1 Oulunsuu 2/3 mant.
(rk1728-1732) vävy kanssa-asuja
(rk1741-1748) talollinen
(rk1760-1765 s.270) kanssa-asuja
(rk1766-1771 s.358) kanssa-asuja
(rk1772-1777 s.18) kanssa-asuja
En minäkään sitä tarkoittanut, sillä onhan hän vihittyjenkin luettelossa nimeltään Hannu Hannunpoika Sanki, mikä sekin oli tiedossani. Ja rippikirjan mukaan hän oli Sankilan talon isännän Antti Sankin kotivävyn poika (äiiti Liisa Antintytär Sanki).
Eli lisänimi on muuuttunut asuintalon mukaisesti, Sankin rippikirjasivulta on huomautus Hannun kohdalta, että "Perttulassa".
terv Matti Lund
Raimo Ranta
23.12.11, 15:23
Onkohan Kemijärven ja Sodankylän 1600-1700-lukujen Bertusilla mitään tekemistä Oulun seudun Perttusten kanssa?
Jos on, niin osaako kukaan luotettavasti vetää sukulinjat Oulun seudun ja Itä-Lapin välille Perttusten kohdalla?
Sukunimi Bertunen ei näytä olevan Itä-Lapissa keksitty.
Hei
Tämmöisiä muistiin merkitsemisiä ko Perttusista;
Simon Matinp Pelkonen vmo NN
Pelkonen eli Järvelä ¾ mant. Muhos Sotkajärvi
(kl1608) Simon Matss, Pohjois-Pohjanmaan Voudintilit
(kl1609)Simon Pelkoinen, Pohjois-Pohjanmaan Voudintilit
(kl1611) Simon Pelkoinen, Pohjois-Pohjanmaan Voudintilit
(kl1613)Simon Matss Pelkoinen, Pohjois-Pohjanmaan Voudintilit
(kl1616)Simon Matss Pelkoinen, Pohjois-Pohjanmaan Voudintilit
(1624) maantarkastuskirjan mukaan tilalla oli vileltyä peltoalaa 2.16 äyrinmaata ( 1 äyrinmaa = 0,462 ha)
(kl1626) talollinen, talooon on merkitty 1 härkä, 1 sonni, 4 lehmää, 3 vasikaa, 6 lammasta.
(mk1627) talollinen Simon ja Henrik Pelkonen
(rl 1629) talollinen Simon Pelkonen v 1627-1629 mainitsee Simon ja hänen 30 vuotiaan poikansa Matin
(mk 1633-1634) talo on merkitty autioksi
Pelkonen Muhos Sotkajärvi 3/8 mant
(mk1633) autio
(mk1635) autio
pojat Simon ja Matti
Simon Simonp Pelkonen käytti myös nimiä Perttunen ja Tapio
vmo N.N
Pelkonen eli Järvelä 3/4 mant. Muhos Sotkajärvi
(hk-1631) kanssa-asuja
Kemijärvi
(hk1631-) talollinen
Se mistä Simo koppasi Perttusen sukunimekseen on vielä avoin kysymys, asui mahdollisesti jollain Perttusella vävynä ennen Kemijärvelle tuloaan, näin oletan, mutta asiakirja tietoa en toistaiseksi ole löytänyt. Sen kuitenkin katson selvitetyksi, että hän itse ei ole Perttus lähtöä.
-raimor-
Hei
Selvitysteni mukaan em. sivulla on Bertil Bertilinp Perttunen ja vmo
Walborg Andersintr Haataja
poika Bertil sitemmin Kosula s.n1683 k.22.11.1751
tytär Walborg s.n 1690 ei enempää tietoa
tytär Brita s.n 1695 avioitui myöhemmin Zacharias Turkan kanssa
Hieman on riskaapelia selvittää nämä isonvihan aikaiset tapahtumat, mutta tälle se näyttää. Poika Pertil ja tytär Brita jatkavat sukua, mutta isovihan jäkeen ei vanhempia eikä tytär Walboria näy, tulivatko surmatuksi vai katosivatko vain muuten.
Perttula 3/4 mant. Oulunsuu
(1680) kanssa-asuja Bertil Bertilsson , Pohjanmaanlääni henkikirja ES2474_NIDE9179
(1681) kanssa-asuja Bertil Bertilsson, Pohjanmaanläänin tiliLT1522_NIDE9182
Perttula no 22 1/2 manttaalia Muhos Laitasaari:
(hk1688) talollinen, kanssa-asukkaana velipojat Johan ja Jacob Perttunen
(hk1695) talollinen, kanssa-asukkaina velipojat Henrik ja Jacob Perttunen
Ok eli tämä on juuri se tapaus mistä puhuttiin, että Antti Haataja on tämän Pertun appiukko. Kiitokset selvennyksistä molempiin Perttu Perttusiin niin Muhoksella kuin Oulujoellakin. Aika herkästi kyllä menee harhaan näiden kanssa kun monta samannimistä samaan aikaan olevaa henkilöä alueella ja lähialueilla.
Faravid 10-86 s. 176.
"Rahkon tila Oulun kaupungin Pikkaralan kylässä on ollut saman suvun hallussa vuodesta 1572. Tänä aikana tilaa ovat hallinneet seuraavat suvun jäsenet:
1. Berttu Yrjönpoika 1572-1612
2. Heikki Bertunpoika Berttunen 1612-1643
3. Tuomas Heikinpoika Berttunen 1643-1654
4 Heikki Tuomaanpoika Berttunen 1654-1670
Tuomas Tuomaanpoika Berttunen 1670-1683
5. Berttu Heikinpoika Berttunen 1683-1704
6. Heikki Bertunpoika Berttunen 1704-1714
7. Berttu Bertunpoika Berttunen 1714-1728
pso Walpuri
Perilliset 1728-1811
8. Aabraham Erkinp. Berttunen 1811-1842
ed.pojanpoika
pso Liisa Lappainen
9. Aabraham Aabrahaminp. Berttunen 1842-1875
Pso Walpuri Paaso
10.Beata Serafina Aabrahamintr Berttunen 1875-1904
Pso Sakari Pekkala
11. Eino Aabraham Sakarinpoika Berttunen 1904-1946
Pso Saimi Margareta Hevonoja
12. Tauno Abram Einonpoika Perttunen 1946-1970
pso Aina Elisabeth Ylipukki
13. Erkki Johannes Taunonpoika Perttunen 1972->
pso Hilkka Kyllikki Kämäräinen
Tämä sukutilakunniakirja on annettu Erkki Perttuselle v. 1982
Matilta saamani s-postin johdosta herätän tätä nyt eloon. Faravid kirjassa siis Perttu Yrjönpojalle on merkittynä, että on Rahkon tilan isäntänä tämän mukaan. Se ei mitä ilmeisemmin pidäkään paikkaansa?
Matti Lund
23.12.11, 16:11
Ok eli tämä on juuri se tapaus mistä puhuttiin, että Antti Haataja on tämän Pertun appiukko. Kiitokset selvennyksistä molempiin Perttu Perttusiin niin Muhoksella kuin Oulujoellakin. Aika herkästi kyllä menee harhaan näiden kanssa kun monta samannimistä samaan aikaan olevaa henkilöä alueella ja lähialueilla.
Hei, mielestäni olen referoinut aikaisemmin käräjäpöytäkirjaa, jossa oli esillä Perttu Kosunen eli Perttunen ja hänen appensa Antti Haataja Ängeslevältä.
Etkö Sinä sitä löydä etsi -toiminnolla?
Viittaus on nähdäkseni viestissä lähes vuoden takaa: 30.12.10, 14:42. Saat sieltä käyttämäni lähteen tälle tiedolle ja olit ottanut siihen myöhemmin kantaa.
Antti Haatajiahan oli useampia, mutta tästä ilmenee yksikäsitteisesti, että kysymyksessä oli Ängeslevän Antti Haataja.
terv Matti Lund
Raimo Ranta
23.12.11, 16:55
Tevehdys Matti
Pieni täsmennys suotakoon, Hans Hansinp Sangin eli Perrtusen äiti ei ole Liisa Sangi vaan Carin Lämsä Veneheitosta
Hansin isä Hans Raappana tuli Oulunsuun Sangintaloon poikansa Hansin kanssa Niskan kylältä noin 1715-1718
Hans Hanss Sangin perunkirjasta
ES3584 kirja Oulu322 ja sivu 395.
Vuonna 1776 18 Elokuuta pidettiin 2/3 manttaalin Sangin verotalossa Oulunsuun kylässä Oulun pitäjässä Hannu Hannunpoika Sangin perukirjoitus. Ensimmäisen kerran edesmennyt oli naimisissa Karin Lämsän kanssa joka noin kuusikymmentä vuotta sitten kuoli ja josta liitosta poika Hannu. Toisen kerran edesmennyt oli naimisissa Liisa Antintyttären kanssa josta liitosta pojat Antti, Aapo, Juho, Matti, Heikki, Jaakko ja Tapani sekä tyttäret Kaisa, Liisa…
-raimor
Hei, mielestäni olen referoinut aikaisemmin käräjäpöytäkirjaa, jossa oli esillä Perttu Kosunen eli Perttunen ja hänen appensa Antti Haataja Ängeslevältä.
Etkö Sinä sitä löydä etsi -toiminnolla?
Viittaus on nähdäkseni viestissä lähes vuoden takaa: 30.12.10, 14:42. Saat sieltä käyttämäni lähteen tälle tiedolle ja olit ottanut siihen myöhemmin kantaa.
Antti Haatajiahan oli useampia, mutta tästä ilmenee yksikäsitteisesti, että kysymyksessä oli Ängeslevän Antti Haataja.
terv Matti Lund
Matti juu löysin sen ja vieläpä muistin :) En vaan osannut jostain syystä yhdistää heti.
26.12.10, 20:25
Matti Lund
Forumin jäsen - Medlem i forumet
Liittynyt: Nov 2007
Sijainti: Pohjanmaalta, asun toistaiseksi Turussa
Viestejä: 1,698
Vs: Pikkaralan Perttuset
Lainaa:
Alkuperäinen lähettäjä Sari H
Kas kas! Oulujoen rippikirjoja ja syntyneiden luetteloita katsellessani taisi yksi sukulainenkin olla käyttänyt Berttunen nimeä... poikansa Johanneksen syntyessä mainitaan isäksi Bertil Bertunen eller Lax eller Ritola.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirj...o28-32/134.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirj...o33-38/145.htm
Tämä Perttu on kyllä Haataja, Alatalo sukuhaaraa, ei siis aito Berttunen...
Hei Laitasaaren Perttu Pertunpoika Perttulan appi oli Antti Haataja Ängeslevältä.
Antti rupesi riitelemään vävynsä Pertun kanssa (käräjillä 1711, mf ES2048), kun yhteiselo Perttulassa ei Antin mielestä "luonannut" siten kuin hänen mielestään oli sovittu. Siis Perttu tarjosi apelleen syytinkiä "omassa kodossaan", jonne appi oli muuttanut Ängeslevän Haatajalasta.
terv Matti Lund
#10
26.12.10, 20:36
Sari H
Forumin jäsen - Medlem i forumet
Liittynyt: Sep 2007
Sijainti: Muhos
Viestejä: 1,596
Vs: Pikkaralan Perttuset
Mielenkiintoista! Tämän suvun esi-isä on Antti Haataja!
Antti Haataja, arv. 1530 Savo - 1585 jälkeen Tyrnävä Ängeslevä; 1. sukupolvi Manamansalon Haatajia. Perusti Manamansalon Kanta-Haatajan, joka mainitaan jo 1570-luvulla. Antti ja hänen perheensä muuttivat Tyrnävän Ängeslevälle, kun vainolaiset tuohosivat heidän talonsa rappasodan viimeisissä tuhoissa 1584 tai -85.
Oulun Erämaan talvikäräjilla 1564 Pietari Sivoinen ja Antti Haatainen tuomittiin kumpikin kolmen markan sakkoon, koska miehet olivat karkottaneet kirkkoherra Olavin yhteisiltä kalavesiltä ja syöneet hänen eväänsä. Tämä kertonee, että Oulujärven Erämaassa ei tunnettu herranpelkoa, vaan seurakuntalaiset suhtautuivat tuttavallisen läheisesti ja toverillisesti sielunpaimeneeseensa.
__________________
Sari Heimonen, Muhos
"Jokainen tietäjä on myös runonlaulaja, jokainen runonlaulaja ei ole tietäjä"
Matti Lund
23.12.11, 17:18
Tevehdys Matti
Pieni täsmennys suotakoon, Hans Hansinp Sangin eli Perrtusen äiti ei ole Liisa Sangi vaan Carin Lämsä Veneheitosta
Hansin isä Hans Raappana tuli Oulunsuun Sangintaloon poikansa Hansin kanssa Niskan kylältä noin 1715-1718
Hans Hanss Sangin perunkirjasta
ES3584 kirja Oulu322 ja sivu 395.
Vuonna 1776 18 Elokuuta pidettiin 2/3 manttaalin Sangin verotalossa Oulunsuun kylässä Oulun pitäjässä Hannu Hannunpoika Sangin perukirjoitus. Ensimmäisen kerran edesmennyt oli naimisissa Karin Lämsän kanssa joka noin kuusikymmentä vuotta sitten kuoli ja josta liitosta poika Hannu. Toisen kerran edesmennyt oli naimisissa Liisa Antintyttären kanssa josta liitosta pojat Antti, Aapo, Juho, Matti, Heikki, Jaakko ja Tapani sekä tyttäret Kaisa, Liisa…
-raimor
Tottahan toki tämän tunnustan, kun asiakirjassa niin myös seisoo, ja jotenkuten ulkoakin asian niin muistan olevan.
Eikö se ollut niin, että tämä perukirja oli esillä toisessa ketjussa muutama vuosi sitten ja sitä silloin joukolla ruodittiin, jotta lapset eri avioliitoista menisivät oikein. Muistelisin Sinun silloinkin ottaneen puheeksi Raappanan.
Toisin sanoen lähdeviitekin on saatavissa siitä ketjusta.
Siis Liisa Antintytär Sanki oli Hannu Hannunpojan äitipuoli. Hannusta tuli Valpuri Iisakintytär Hevonojan puoliso.
Tästäkin nähtiin, että Veneheiton Lämsät olivat suuntautuneet etsimään aviopuolisoita Oulun seuduilta (myös Limingasta). Kainuusta lähetettiin tyttäriä piikomaan Oulun seudulle tuttuihin taloihin sillä silmällä, että heistä saataisiin emäntiä joihinkin taloihin. Pohjalla olivat vanhat Lämsien sukuverkostot Oulun seudulla. Se saattoi olla Kaarina Lämsänkin taustalla.
Veneheiton Lämsistäkin olen kerännyt tukun tietoja tarkoituksena kartoittaa ne kaikki noin vuoteen 1800 asti. Joiltain osin se on hankala pala, mutta juuri siksi se kiinnostaakin.
terv Matti Lund
Onko Raimo tai Matti törmännyt siihen että Oulujokivarren Perttusista olisi joku muuttanut tuonne Joutsan seudulle? Minulla haussa ollut pidemmän aikaa tämä Juho joka synt. noin 1720 maissa.
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=14697&highlight=Perttunen
Lainaan Raimon viestiä myös tänne:
"Olof Johanss Perttunen ja vaimo Margareta (Märtha) sekä tytär Britha eivät esiinny Muhoksen eikä lähipitäjien kirkonkirjoissa isonvihan jälkeen. Ylikiiminkiin tulee vuonna 1754 venäjältä uudisrakentaja Olof Perttunen perheineen. Olofin syntymäajaksi on merkitty 1682, sekä Märtha vaimo s. 1691 ja lapset Lars s. 1729 k. 1782, Johan s. 1734 k. 1772 ja Luukas s. 1735 k. 1796.
Perttunen Muhos Laitasaari
-1725) kanssa-asuja
Ylikiiminki
(rk750-1756) uudisrakentaja
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4946503
Kun Olof katoaa Muhokselta on vaimon nimi Margareta ja tytär Brita
Kun Vienasta ilmaantuu Ylikiiminkiin todennäköisesti sama mies vaimonsa Martan kanssa eikä tytär Briittakaan näy paluu muutajien joukossa. Kuten rippikirjassa näkyy ovat he kreikkaislkatolisia ja saavat Ylikiimingissä "Lutterin kasteen" Pojat ovat syntyneet venäjällä ja siellä kastetut. Ehkä... vaimon nimi muuttui Vienassa Martaksi tai sitten kysessä on Olofin toinen vaimo. Minulla ei ole kykyä tutkia venäjänkielisiä asikirjoja, joten tämän ongelman ratkaisee varmaan joku muu."
terv raimor
Tässä pieni vinkki kuitenkin, että Olli on ollut Latvajärvellä. Muuttaa siis myöhemmin Ylikiiminkiin jossa kuolee. Jälkipolvia täällä http://84.234.76.121/sukua/perttunen/sukut_jpo/fam00002.html
Raimo mistä sinulla on tuo tieto Ollin patronyymistä Johansson? Perttuset ovat laittaneet tämän Ylikiimingin Olli Perttusen Pertun pojaksi... (ilman lähdetietoa)
Henkikirja 1654
Vuoden 1654 henkikirjassa on Pekka Oilingin mukaan seuraava merkintä:
1654: ¾ Jöns Berdunen
¼ Thomas Berdunen
Mainittu ¾ manttaalin Jöns Perdunen voidaan tulkita vuosisadan lopussa Laitasaaren tiloiksi n:o 21 ja 22 jaetun kantatilan isännäksi, joka lienee siirtynyt Laitasaareen uudisasukkaaksi Oulunsuun kylän puolelta. Pienemmän, ¼ manttaalin, tilan Thomas Berdunen puolestaan lienee myöhemmin Kosulana tunnetun talon tuolloinen isäntä. Thomas (Isaac) Berduinen mainitaan jo vuosien 1649 ja 1652 henkikirjoissa.
Kenenkähän Iisakin poika se tämä Tuomas on? Ei välttämättä ainakaan Isak Klaunpka Pertusen sn. 1612. Tuomas Iisakinpka on jo aikuinen 1649 eli ei passaisi. Isakki olisi 18 vuotias noin 1630 ja olisi pitänyt tehdä Tuomas heti sinä 1630 jotta Tuomas olisi 19 vuotias v. 1649. Olisiko niin että Jöns ja Tuomas ovat veljekset?
Laitasaaressa läänintilissä 1649 ainakin Bertil Kosunen ja Tuomas Bertuinen
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Laanintilit/pohjanmaan_laani/laanintili_1649-1649_es2469_nide9129/kuvat/70.jpg
Raimo Ranta
07.01.12, 15:50
Raimo mistä sinulla on tuo tieto Ollin patronyymistä Johansson? Perttuset ovat laittaneet tämän Ylikiimingin Olli Perttusen Pertun pojaksi... (ilman lähdetietoa)
Tervehdys
Siinäpä se... kun lähteet puuttuvat. Olen veivannut 1500-1600 lukujen henki-vero-ja maakirjoja ja näyttää sille että uusiin puihin menee monilta osin Perttuset.
Erittäin paljon on ristiriitaista tietoa, myöskin Perttusten henkikirjoissa, yksityiskohtiin palaan myöhemmin.
Ollin patronyymi on mielestäni näkyvissä Ylikiimingin rippikirja sivulla jossa he esiintyvät ensikerran.. tosin voi merkitä muutakin (sold Joh?) toisekseen Perttusten perinne ristiä lapset esivanhmepien mukaan.. niin tässäkin.
Laitasaaresta löytyy kaksi olli Perttusta 1680-1690 syntynyttä
Oulunsuusta en ole löytänyt yhtään samalle ajankohdalle, vanhempi Olof Simonp joka ei sovi näihin raameihin. Tosin Olof Simonpojalla saattaa olla Olof niminen poika josta en kuitenkaan ole saanut havaintoa.
-raimor-
Pitääpä laittaa tänne sivu tuosta Oulujoen manttaalitilojen vaiheita kirjasta. Satuin siivoamaan arkistojani cd levyjä ja löysin tällaisen enkä muistanut sitä olevan.
Kuvassa Yrjänäisen talo, Perttusten alkukehto.
Hei Matti ja Raimo
Tuossa kirjassa Oulujoen manttaalitiloja on Pikkaralassa JÖRÄNÄ niminen tila v. 1966 ja sitten on YRJÄNÄ niminen tila Oulunsuussa. Voisiko tuo Jöränä tila liittyä Perttusiin?
Matti Lund
21.01.12, 11:53
Hei Matti ja Raimo
Tuossa kirjassa Oulujoen manttaalitiloja on Pikkaralassa JÖRÄNÄ niminen tila v. 1966 ja sitten on YRJÄNÄ niminen tila Oulunsuussa. Voisiko tuo Jöränä tila liittyä Perttusiin?
Nimimuoto "Jöränä" on kummallinen. Onko sellainen oikein jossain tiluskartassa? Kenen kirjoittama se kirjoitus oikein on? - Mikä on lähdeviite?
Pikkaralassa oli veroluetteloitten mukaan 1600 - luvulle tultaessa Esko Simunanpojan (myöhemmän Iisakki Perttula-Hevonojan Hevonoja) ja Perttu Yrjänänpoika Perttulan naapurissa vielä kaksi Pikkaran taloa, joista toista asui silloin Yrjänä Heikinpoika, joka oli isäntänä yli 30 vuotta. Vuoden 1627 RL:ssa hän on ikäloppu ja hänen poikansa Erkki, seuraava tämän talon isäntä vuodesta 1629 alkaen, 30 -vuotias ja poika Esko mainitaan vammaiseksi.
Voisi ajatella, että taloa nimitettiin isäntänsä mukaan myös Yrjänäksi, mutta 1600 -luvun veroluetteloissa lisänimeä ei ilmene kuin muutaman kerran ja se on silloin Pikkarainen ja talonnimi esim. vuoden 1645 kymmenysluettelossa Pikkaralaksi kuten myös vuoden 1653 ruodutusluettelossa.
Vanhojen talonnimien perusteella vaikuttaa Yrjänä olleen Pohjanmaalla valtamuoto niissä etunimissä, jotka kirjurit ovat normaalistaneet ruotsinkielisiin veroluetteloihin Jöraniksi, mutta Jyrä -nimistöstä päätelleen myös Jyri oli 1500 -luvulla kohtalaisen yleinen etunimi Pohjanmaalla ja myös Hämeessä.
Kun tätä Pikkaran taloa ei ole nimitetty suomalaisella Yrjänä -muodolla, tulee mieleen että isäntä on hyvinkin saattanut olla Jyri Pikkarainen.
Yrjänä Heikinpoika Pikkaraisen isä Heikki Pikkarainen oli todennäköisesti Perttu Yrjänänpoika Perttusen lanko ja saattoi siten liittyä Perttusiinkin.
terv Matti Lund
Matti
Katso tämä liite, siinä Jöränä talo. Kirjassa Oulujoen manttaalitilojen vaiheita ja se on tehty vuonna 1966. Kirjoittanut Heikki Koskela. Koskela on itse tutkinut nämä tilat ja suvut.
Raimo Ranta
21.01.12, 15:08
Hei
En ole tutustunut ko. kirjaan, mutta olisko kysessä nimi virhe.
Kysessä liennee 1900 luvulla perustettu tila, tuosta on vaikea mennä sanomaan mistä tilasta Jöränä on lohkaistu, kun ei ole ilmoitettu rekisterinumeroa. 1800 luvun kirjaukset eivät tunne tuon nimistä tilaa. Tiedätkö tilan rek numeron niin selviäsi, että liityykö se Yrjänäiseen. Olettaisin että ei koska tiedossani ei ole että Ala-Laanilan -Laanilan-Hintan alueella olisi Jöränä niminen tila.
-raimor-
Raimo
Laitatko mulle pikaisesti yks. viestiä s-postiosoitteesi, mulla on näytettävää netistä sulle yksi juttu! ja mulla ei ole sinun s.postiosoitetta.
Sari
Hei
En ole tutustunut ko. kirjaan, mutta olisko kysessä nimi virhe.
Kysessä liennee 1900 luvulla perustettu tila, tuosta on vaikea mennä sanomaan mistä tilasta Jöränä on lohkaistu, kun ei ole ilmoitettu rekisterinumeroa. 1800 luvun kirjaukset eivät tunne tuon nimistä tilaa. Tiedätkö tilan rek numeron niin selviäsi, että liityykö se Yrjänäiseen. Olettaisin että ei koska tiedossani ei ole että Ala-Laanilan -Laanilan-Hintan alueella olisi Jöränä niminen tila.
-raimor-
Raimo ei harmainta aavistustakaan tästä tilasta ei rek nrosta eikä muusta. Luultavasti on aivan tässä Muhoksen ja Oulun rajalla ollut..tuo kirja nimittäin menee järjestyksessä nuo talot.
Matti Lund
21.01.12, 15:33
Hei
En ole tutustunut ko. kirjaan, mutta olisko kysessä nimi virhe.
Kysessä liennee 1900 luvulla perustettu tila, tuosta on vaikea mennä sanomaan mistä tilasta Jöränä on lohkaistu, kun ei ole ilmoitettu rekisterinumeroa. 1800 luvun kirjaukset eivät tunne tuon nimistä tilaa. Tiedätkö tilan rek numeron niin selviäsi, että liityykö se Yrjänäiseen. Olettaisin että ei koska tiedossani ei ole että Ala-Laanilan -Laanilan-Hintan alueella olisi Jöränä niminen tila.
-raimor-
Tämä selventää jonkin verran, eli vahvistaa epäilyäni, että nimi on luettu jostakin paperista jonkin verran väärin tai harhauduttu käyttämään nimenä tekstikohtaa, joka ei sitä varsinaisesti tarkoita.
En ole tutkinut Yrjänäisen historiaa 1800 -luvulta, mutta kyllä 1700 -luvulle saakka ja olen muutamia löytämiäni siihen liittyviä asiakirjoja täälläkin esitellyt tai referoinut.
Sillä perusteella pidän mahdottomana, että olisi suoritettu sellainen tilusten siirtojako, että joku olisi myynyt osan Yrjänäistä käytännössä aivan eri asuinkylästä ja ostaja olisi saanut vastineeksi joitaikin vaihtotiluksia Pikkaralasta, joista tämä tila olisi muodostettu.
Luontevimmaksi selitykseksi näen toistaiseksi sen, että se olisi lohkottu toisesta Pikkaralan talosta ja kun toisessa on ollut pitkäaikaisena isäntänä viittaamani Yrjänä Heikinpoika Pikkarainen, nimi olisi tullut siitä. Tutkimalla talon historiaa 1900 -luvun alusta 1800 -luvun alkuun, selviää, onko näin vai jotenkin toisin.
Useat nimet, jotka ilmenevät asiakirjoista vasta jonkin uuden lohkotilan niminä, ovat osoittautuneet lähemmissä voudintilien tutkimuksissa tilusten vanhoiksi nimiksi. Pohjanmaalla ei ole tavatonta, että jollakin talolla oli neljäkin vaihtoehtonimeä. Läänintileissäkin on kohtalainen määrä taloja, joiden nimi näyttää vaihtuvan esimerkiksi 1600 -luvulta 1700 -luvulle tullessa ilman mitään ilmeistä syytä. Useimmiten "uusi" nimi on vain vanha nimi, joka on tullut takaisin käyttöön myös maakirjoihin.
terv Matti Lund
lainaus tuolta linkissä olevalta sivulta: "Olen saanut kuulla, että Kestinranta on ollut asutettuna aina ammoisista ajoista, millä tarkoitan ainakin 1500-luvun puolesta välistä lähtien, kunnes sitten 1800-luvun alussa usein toistuvien kevättulvien vuoksi rantamaiden talot purettiin hirsi kerrallaan ja kuljetettiin ylemmäs mäelle pystytettäviksi uudelleen suojaan tulvilta. Näin ovat muodostuneet nuo nykyiset ja jo melkoisen vanhat talonpaikat, kuten Pikkarainen, Alatalo, Ketola, Jöränä, Kangaspelto ja Kangasaho joitain kylän taloja mainitakseni. "
http://www.pesamaa.fi/Oulujoesta_oivallus.pdf
Lainaus jälleen: Pikkaralassa ovat Kourinoja, Alapukki, Pukki, Hiltunen (KUVA 3), Sutela ja Alasutela, Vasankangas,
Ylivasala ja Alavasala, Hekanaho, Alatalo ja Ylitalo, Tikkala, Nurkkala, Peltola, Kujala, Jöränä ja Pikkarainen
http://www.ouka.fi/yleiskaavoitus/yleiskaavat/oulujoki/pdf/rakennusperinto.pdf
ja
OSOITE KESTINTIE 39 PIKKARALA
KOHDE Jöränä (238)
TILA 405 / 15:41
OMISTAJA Pelkonen Aune ja Arvo
ALKUPER. / NYK. KÄYTTÖ Maatila / maatila
SUUNNITTELIJA -
ARVORAKENNUKSET Päärakennus (1860), navetta, talli-puohi, 3 aittaa ja liiteri (1800-l.), ym.
A Kolmelta sivulta rajattu pihapiiri. Päärakennuksen ulkoasu muutettu 1960-luvulla.
H Oulujoen vanhoja maatiloja. Osa rakennuksista hyvin säilynyt.
Y Osa Pikkaraisenkylän arvokasta aluetta. Maisemallisesti peltojen reunalla, näkyy Oulujoelle.
Aitat rajaavat rantaan vievää tietä.
OSOITE VAALANTIE 1764 LAPINKANGAS
KOHDE Perttunen (111)
TILA 405 / 8:26
OMISTAJA Rahkola Olli
ALKUPER. / NYK. KÄYTTÖ Maatila / asuinpihapiiri
SUUNNITTELIJA -
ARVORAKENNUKSET Päärakennus ja puohi (1800-l. loppu), luonnonkivinavetta, talli, elosuoja ja kellari (1900-l. alku).
A Yhtenäinen pihapiiri. Vanhan päärakennuksen uusi kuistiosa ja uusi päärakennus rikkovat
hieman kokonaisuutta.
H Osa Perttusen kantatilaa, joka perustettu 1572. Oulujokivarren vanhoja maatiloja.
Y Osa Lapinkankaan arvokasta aluetta. Maisemadominantti Pikkaralan lossin ympäristössä.
Tuolla http://www.ouka.fi/yleiskaavoitus/yleiskaavat/oulujoki/pdf/rakennusperinto.pdf kerrotaan että Alatalo olisi Pikkaralan kylän vanhin talo!!!
Raimo Ranta
21.01.12, 16:15
Nonnin… pengotaampa vielä
Kiitos Matti avarsit näkökulmaani, Jöränä nimi saattaa hyvinkin tulla nimestä Yrjänä, nimittäin tämä vahvistaisi olettamustani Pikkaraisen 2/3 manttaalin tilasta ja sen asukkaista. Mielestäni kyse on yhdestä Perttusten sukuhaarasta, joka näkyy myös nimellä Pukki. Simo joka käsitykseni mukaan on Jöranin veli
näkyy Pukki nimellä ja tulee Pikkarainen (Perttunen 1 ¼ mant tilan toiseksi isännäksi.
Perttunen 1/ 1/4 Oulunsuu
(kl1613) Jöran Henriksson
(kl1616) Jöran Henriksson
(1627) Jöran Henriksson , karja -ja kylvöluettelo.
Perttunen eli Pikkarainen 1.1/4 mant. Oulunsuu
(mk1627) Simon Henriksson ja Jöran Henriksson
Pikkarainen 2/3 mant.Oulunsuu
(1627) talollinen Jöran Henrikss, ikäloppu, Pohjanmaan jalkaväkirykmentti ruodutusluettelo 1627 WA773
(rk1633) talollinen Jöran Henrikss 65 v. Pohjanmaan jalkaväkirykmentti ruodutusluettelo 1633 WA773
Pojat Erik Ja Eskil
-raimor-
Raimo elikäs tuossa olisi niitä Jöränän talon ihmisiä tila olisi Perttusen tilasta lohkaistu? Huomastiko viestini siitä, että laittaisit mulle sinun s.postiosoitteesi..
Raimo Ranta
21.01.12, 16:27
Katveeseen on jäänyt
Tuossahan se.. ja varmasti jostain Pikkaraisen kantatilasta erotettu.. sen rekisterinumero selvittäisi mistä tilasta
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/paikannimihaku.html?e=443503&n=7198643&scale=8000&tool=suurenna&width=600&height=600&lang=fi
-raimor-
OSOITE KESTINTIE 39 PIKKARALA
Jöränä (238) TILA 405 / 15:41
Eikös tuo ole rek.nro?
Raimo Ranta
21.01.12, 16:36
Sari kiitos linkistä
meni ristiin nämä viestitykset eli linkintakaahan löytyy Jöränän rek no
-raimor-
Hyvä että huomasit :)
Sitten tämä myös on erikoinen tieto että Alatalo olisi Perttulan kylän vanhin tila???
HARAKKAMÄENTIE 45 PIKKARALA
KOHDE Alatalo (226), TILA 405 / 12:29
OMISTAJA Alatalo Kari, Tikkanen Eila, Tikkanen Piia, Tikkanen Marko
ALKUPER. / NYK. KÄYTTÖ Maatila / maatila
ARVORAKENNUKSET Päärakennus (1881), navetta (1800-l.). Navetta ja talli-puohi (1880-l.), maakellari (1891-1916). Aitta ja jauhoaitta (1800-l.), riihi (1930-l.), aitta (1920-l.) Klassistinen kokonaisuus. Yhtenäinen pihapiiri, huolellisesti detaljoitua rakennuskantaa. Oulujoen vanhoja maatiloja. Hyvin säilynyt vanhaa maatilakeskus. Pikkaraisenkylän vanhin tila vuodelta 1578. Muodostaa kokonaisuuden yhdessä Ylitalon pihapiirin kanssa. Osa Pikkaraisenkylän arvokasta aluetta. Maisemallisesti kylän keskuspeltojen reunalla. SUOJELUSTATUS SUOJELUMERKINTÄ OULUN YLEISKAAVASSA 2010 (PPSKL 78.1)
Lähde: OULUJOKIVARREN r a k e n n u s p e r i n t ö
Raimo Ranta
21.01.12, 16:54
Kestilä no 15 Pikkarala (kahden savun talo)
talokkaat 1900 luvun taitteessa
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=17687&pnum=51
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=17687&pnum=50
-raimor-
Matti Lund
21.01.12, 17:08
OSOITE VAALANTIE 1764 LAPINKANGAS
KOHDE Perttunen (111)
TILA 405 / 8:26
OMISTAJA Rahkola Olli
ALKUPER. / NYK. KÄYTTÖ Maatila / asuinpihapiiri
SUUNNITTELIJA -
ARVORAKENNUKSET Päärakennus ja puohi (1800-l. loppu), luonnonkivinavetta, talli, elosuoja ja kellari (1900-l. alku).
A Yhtenäinen pihapiiri. Vanhan päärakennuksen uusi kuistiosa ja uusi päärakennus rikkovat
hieman kokonaisuutta.
H Osa Perttusen kantatilaa, joka perustettu 1572. Oulujokivarren vanhoja maatiloja.
Y Osa Lapinkankaan arvokasta aluetta. Maisemadominantti Pikkaralan lossin ympäristössä.
Tuolla http://www.ouka.fi/yleiskaavoitus/yleiskaavat/oulujoki/pdf/rakennusperinto.pdf kerrotaan että Alatalo olisi Pikkaralan kylän vanhin talo!!!
Kiitos linkistä ko. dokumenttiin.
En ollut äkännyt sitä netistä.
Se on arvokasta kulttuurityötä.
Toisaalta, jotain korjattavaa/tarkennettavaa jäi.
Ensinnäkin Perttu Yrjänänpojan talo?
Perttu on mielestäni tullut asumaan omaa nimikkotaloaan 1567, koska näkyy siitä vuodesta alkaen isäntänä veroluetteloissa. - Millähän kriteerillä vuosi 1572 on valittu tähän perustamisvuodeksi?
Mielestäni emme voi tarkasti edes tietää Pertun talon perustamisvuotta, koska se on nähdäkseni aloitettu ennen vuotta 1546, jolta ensimmäiset talokohtaiset veroluettelot ovat käytettävissä.
Sen tiedämme, että Perttu Yrjänänpoika tulee asumaan erästä taloa Pikkaralaan viimeistään 1568 alkaen. Talo on nähdäkseni ollut asuttu ennen tätä ja todennäkäisesti Perttu Yrjänänpoika Yrjänäinen tuli taloon vävyksi.
Sama kummastelu koskee, millä kriteerillä Alatalo on erotettu kirjoituksessa erikseen kylän vanhimmaksi taloksi?
Nähdäkseni kylän lähtökohtana on yksi muinainen Pikkaran talo, joka on 1500 -luvulle tultaessa lohkottu jo 3-4 eri verotaloksi. Kuka osaa varmuudella sanoa, mikä näistä on ensin lohkaistu tai mitkä talot kylässä olivat aivan eri taloja, joilla ei ollut yhtään mitään tekemistä kantatalon kanssa?
Huomiota kiinnittää, että nämä kiinnostuksemme kohteet, Pikkarat ja Yrjänäiset olivat oletettavasti koko Oulunsuun vanhimpia taloja ja ne olivat peltopinta-alaltaan vielä 1500 -luvun lohkaisujen jälkeenkin koko kylän suurimpia. Lisäksi niillä näyttää olleen hyvät nautinnatkin. Niissä oli siis huomattava lohkomiskapasiteetti, joka niistä ulosmitattiinkin ja 1600 -luvun lopulla talot olivatkin rahavaikeuksissa, eli niiden kantokyky oli vedetty siihen mennessä lähelle kestorajansa "tappia" eikä niillä enää ollut arvioni mukaan riittävää "puskuria" vaikeuksien yllättäessä.
terv Matti Lund
Lainaapa kirjasta taas:Isojaon yhteydessä Pikkaraisen talot nrot:34-36 saivat nimet Alatalo, Kestilä ja Kangastalo. Myöhemmin Alatalo on reknrolla 99. Jakautuminen on tapahtunut noin 1840 luvulla. Kestilä on jakautunut 1790 luvulla.
Sitten, kun katsoo tätä karttaa niin Perttusen taloja näyttäisi olevan useita...
en tiedä miltä ajalta tuo kartta on..löyty SSHY:n sivuilta.
Varmaankin Kemijärvelle tullut Heikki Pikkarainen (toimi Kemijärven lukkarina, kuoli n. 1697) oli samoja Oulujokisuun Pikkaraisia.
Olisi mielenkiintoista saada selville hänen vanhempansa ja esivanhempansa.
Mika J
Raimo Ranta
21.01.12, 17:32
Hei
Talojen numerointia en ole tavannut 1600 luvulta, joten on mahdoton sanoa minne nämä 1700 luvulla alkaneet numeroinnit johtavat. Olen Matin kanssa samaa mieltä ja asiakirjatkin sen vahvistavat että kaikki lähtee yhdestä ja samasta kantatilasta. Alatalo näkyy nimenä varsin myöhään kuten listauksestani huiomataan.
Olof Pikkarainen no 18 s.n.1670
Erik Olofinp Pikkarainen no 18 s.n.1700
Henrik Erikinp Pikkarainen no 35 s.1734
Hans Erikinp Pikkarainen no 35 s.1759
Hans Hanssinp Pikkarainen no 35 s.1789
Erik Hansinpoika Pikkarainen eli Alatalo no 35 s.1808
Erik Hansinp Alatalo no 12 s.1808
Erik Erikinp Alatalo no 12 s.1836
Antti Ylikinnunen Alatalo no 12 vävy s.1858
-raimor
Jos tuo Pikkarainen nro 35 on Alatalo 35 niin tuossa kirjassa kerrotaan että se on isossajaossa nimetty Alataloksi. Isojakohan alkoi 1750 luvun jälkeen.
Tuo kartta mua edelleen ihmetyttää, siinäkin on Alatalo ja 2 muuta Pikkaraisen taloa...
Siis Digiarkiston sivuilla on tämä kartta eikä SSHY:
http://digi.narc.fi/digi/fetch_lqjpg.ka?kuid=6276398
Harmi kun tuossa ei ole mitään aikaa milloin tuo kartta on tehty. Kuitenkin tuossa on jo Hekanahon ja Hiltulan talot jotka ovat syntyneet 1760 luvulla. Tapanilakin näkyy, josta sanotaan että on syntynyt 1780 luvulla. Toivanen ja Maijala 1790- luv alussa. Kotimäkeä tai Vasankangasta ei näy, ja ne ovat syntyneet 1800 luv. alussa.
Hei
Talojen numerointia en ole tavannut 1600 luvulta, joten on mahdoton sanoa minne nämä 1700 luvulla alkaneet numeroinnit johtavat. Olen Matin kanssa samaa mieltä ja asiakirjatkin sen vahvistavat että kaikki lähtee yhdestä ja samasta kantatilasta. Alatalo näkyy nimenä varsin myöhään kuten listauksestani huiomataan.
Olof Pikkarainen no 18 s.n.1670
Erik Olofinp Pikkarainen no 18 s.n.1700
Henrik Erikinp Pikkarainen no 35 s.1734
Hans Erikinp Pikkarainen no 35 s.1759
Hans Hanssinp Pikkarainen no 35 s.1789
Erik Hansinpoika Pikkarainen eli Alatalo no 35 s.1808
Erik Hansinp Alatalo no 12 s.1808
Erik Erikinp Alatalo no 12 s.1836
Antti Ylikinnunen Alatalo no 12 vävy s.1858
-raimor
Voisko olla niin, että tämä Pikkarainen nro 35 joka myöhemmin Alatalo 35 olisikin se vanhin Pikkarainen?
http://www.ouka.fi/yleiskaavoitus/pdf/arvokkaat_alueet/arvokkaat_osa2.pdf tuollainenkin löytyi!
ja lainaus:"Pikkaraisenkylän kohdalla jokivarressa on ollut satama ja kauppamakasiini jo 1500-luvulla. Vuosisadan
puolivälissä mäen harjanteelle alkoi muodostua asutusta. Seudun asukkaista Heikki Pikkarainen
on mainittu vuoden 1544 veroluettelossa. Seuraavan vuosisadan puolivälin maakirjassa
on mainittu kaksi Pikkarala-nimistä taloa. Pikkaraisenkylän nykyisistä taloista Alatalo on ollut
saman suvun hallussa 1500-luvulta saakka."
Käyn läpi tätä asiaa
Perttusen eli Rahkon sanotaan olleen saman suvun hallinnassa 1500 luvulta. Kuitenkin sinä on melkoisen pitkä aukko tuossa väliss kun sanotaan että perilliset ajalla 1728-1811.
Tässä se listan pätkä Faravidista:
7. Berttu Bertunpoika Berttunen 1714-1728
pso Walpuri
Perilliset 1728-1811
8. Aabraham Erkinp. Berttunen 1811-1842
ed.pojanpoika
pso Liisa Lappainen
Nyt olen selvittänyt seuraavaa rippi ja henkikirjoista ja jotain napannut Matiltakin. :
Vuonna 1811 todella talossa asuu Abraham Erikinpoika Perttunen koska edellinen isäntä Olli Ritola kuolee v. 1811. Olli ei käsittääkseni kuulu Perttusten sukuun. Olli Ritola vihitään 1795 talollisen lesken Carin Perttusen kanssa. Carin oli naimisissa ennen Ollia Isak Hansinpoika Perttusen s. 25.11.1742 ja Isak kuolee 25.1.1792. Isak siis ehti olla Perttusen isäntänä 1786-1792. Sen jälkeen tilaa emännöi kolmisen vuotta eli vuoteen 1795 Carin Perttunen os. Keinänen leskiemäntä.
Isakin isä oli Hans Perttunen s. 1708 ja tämä kuoli 1786. Hans on alkuaan Raappana eli myöhemmin Sangi ja syntyisin Utajärven Niskankylästä. Vaimona hänellä on Perttunen eli Walborg Isakintytär Perttunen sn. 1710 myöhemmin käyttänyt Hevonoja nimeä. Vuoden 1728 käräjillä (mf ES2054) käy ilmi, että Valpuri Iisakintytär Hevonoja myi oman perintöoikeutensa ½ manttaalin Hevonojan perintötalon, 180 taalarilla kr, äitipuolelleen Marketta Heikintyttärelle. Valpuri siis asustelee aviossa Perttusessa, eikä tarvitse kotitilansa tiluksia.
Kummastuttaa että kun Perttu Pertunpoika Perttunen (joka mainitaan isäntänä listalla vuosina 1714-1728) sai poikia niin eikö olisi voineet jäädä taloa pitämään? Hans Raappanan porukka asustelee siellä v 1757 rippikirjassa. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9348248 ja sitten vasta myöhemmin Perttu Perttusen pojan poika Aabraham tulee taloon isännäksi. Mitä ihmettä siinä on tapahtunut?
Perttula NRO 38
Olli Ritola ja vmo Carin Keinänen http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9348421 Rippikirja 1793-1799 kuva 3
Hannu Perttunen s. 1708-1786, leskenä
poika Isak Perttunen s. 1742-1792, vmo Carin Keinänen http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9348319 Rippikirja 1785-1790 kuva 16
Hannu Perttunen ja vaimo Walborg http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9348248 Rippikirja1757-1770 kuva 11
Hannu Perttunen, vmo Walborg http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9348147 Rippikirja 1749-1756 kuva 10
Hannu Perttunen, vmo Walborg http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9348064 Rippikirja 1741-1748 kuva 10
Hannu Perttunen, vmo Walborg http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9347999 Rippikirja 1733-1740 kuva 10. Hannulle maininta vid i p 20. Huom myös talon nro 38 mainittuna ja sivulla 20 Sangin talossa vävyn pojalle Hansille mainittuna i Perttula
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9348008 Rippikirja 1733-1740 kuva 20
Kun Hannu ja Walborg vihitään on Hannun sukunimenä Sangi ( talon mukaan) ja Walpurilla Isakintr Perttula vihitty: 22.7.1733, B:son Hans Hansson Sangi ja E: Walborg Isaacsdr: Berttula. Valpuri mainitaan leskeksi.
1732-33 rippikirjassa Isak Hevonojan tytär Valpuri mainitaan olevan naimisissa Peer Perttulan kanssa. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9347960 Rippikirja 1732-1733 kuva 3 ja muistetaan että Matti löysi tiedot että Valpuri Isakintr Hevonoja myy osuutensa v. 1728 äitipuolelleen. Hiskistä löytyy, että Valpuri Hevonoja olisi vihitty renki Pehr Mannisen kanssa. Vihitty 8.2.1729 Drengen Pehr Carlsson Manninen ja P: Walborg Isachsdr: Hefwonoja. Tämä pariskunta löytyy myös Iisak Perttusen taloudesta rippikirjasta 1732-33 kts edellinen linkki.
Tässä samaisessa rippikirjassa Isak Perttulan taloon on myöhemmin korjattu isännäksi Hans (Isakin nimen päälle) ja sitten Isakin nimen alle Walborg. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9347962 Rippikirja 1732-1733 kuva 5
Kenen kanssa Valpuri Isakintr Perttula oli naimisissa ennen avioitumistaan Hannu Sangin kanssa?
Mutta kuka on tämä Hannu Sangin vaimo Walborg Isakintr Perttula? Onko tämä Isak ja Liisa Perttusen tytär ja Hannu siis tulee vävyksi taloon?
Raimo Ranta
22.01.12, 17:25
Perttula NRO 38
Olli Ritola ja vmo Carin Keinänen http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9348421 Rippikirja 1793-1799 kuva 3
Hannu Perttunen s. 1708-1786, leskenä
poika Isak Perttunen s. 1742-1792, vmo Carin Keinänen http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9348319 Rippikirja 1785-1790 kuva 16
Hannu Perttunen ja vaimo Walborg http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9348248 Rippikirja1757-1770 kuva 11
Hannu Perttunen, vmo Walborg http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9348147 Rippikirja 1749-1756 kuva 10
Hannu Perttunen, vmo Walborg http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9348064 Rippikirja 1741-1748 kuva 10
Hannu Perttunen, vmo Walborg http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9347999 Rippikirja 1733-1740 kuva 10. Hannulle maininta vid i p 20. Huom myös talon nro 38 mainittuna ja sivulla 20 Sangin talossa vävyn pojalle Hansille mainittuna i Perttula
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9348008 Rippikirja 1733-1740 kuva 20
Kun Hannu ja Walborg vihitään on Hannun sukunimenä Sangi ( talon mukaan) ja Walpurilla Isakintr Perttula vihitty: 22.7.1733, B:son Hans Hansson Sangi ja E: Walborg Isaacsdr: Berttula. Valpuri mainitaan leskeksi.
1732-33 rippikirjassa Isak Hevonojan tytär Valpuri mainitaan olevan naimisissa Peer Perttulan kanssa. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9347960 Rippikirja 1732-1733 kuva 3 ja muistetaan että Matti löysi tiedot että Valpuri Isakintr Hevonoja myy osuutensa v. 1728 äitipuolelleen. Hiskistä löytyy, että Valpuri Hevonoja olisi vihitty renki Pehr Mannisen kanssa. Vihitty 8.2.1729 Drengen Pehr Carlsson Manninen ja P: Walborg Isachsdr: Hefwonoja. Tämä pariskunta löytyy myös Iisak Perttusen taloudesta rippikirjasta 1732-33 kts edellinen linkki.
Tässä samaisessa rippikirjassa Isak Perttulan taloon on myöhemmin korjattu isännäksi Hans (Isakin nimen päälle) ja sitten Isakin nimen alle Walborg. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9347962 Rippikirja 1732-1733 kuva 5
Kenen kanssa Valpuri Isakintr Perttula oli naimisissa ennen avioitumistaan Hannu Sangin kanssa?
Mutta kuka on tämä Hannu Sangin vaimo Walborg Isakintr Perttula? Onko tämä Isak ja Liisa Perttusen tytär ja Hannu siis tulee vävyksi taloon?
Hei Sari
Walpurin edellinen mies oli Pekka Kallenpoika Manninen vihittiin 08.02.1729
Mannisen kuolin ajasta minulla ei ole tietoa-
Avioliitosta lapsi Carin s.08.02.1731 Oulunsuu
Tarkastappa Isak Hannunp syntymä- aika, tuo 1742 syntynyt Isakki on kuollut ja perheeseen syntyy toinen Iisakki 14.11.1748 josta nyt on kyse
Hans Sangin eli Perttusen vaimo on Valpuri Isakintytär Perttunen ja hänen vanhempansa ovat Isak Jaakonp Perttunen eli Hevonoja ja Elin
-raimor-
Kiitos Raimo
Nämä on todella haastavia rippikirjoja...
Kun vain nyt jostain löytyisi faktaa tuo Mannisen kuolinajasta, niin sitten passaisi.
Raimo Ranta
23.01.12, 14:13
Sari
Katteleppa näitä rippikirjoja niin olis faktaa Mannisesta.
Perttula Oulunsuu
(rk1723-1727) renki (Isak Perttulalla)
(rk1729-1732) renki
(rk1732-1733) talollinen,
-raimor-
Sari
Katteleppa näitä rippikirjoja niin olis faktaa Mannisesta.
Perttula Oulunsuu
(rk1723-1727) renki (Isak Perttulalla)
(rk1729-1732) renki
(rk1732-1733) talollinen,
-raimor-
Hei Raimo,
löydän kyseisestä rk:sta vain renkinä Perttulassa ( en talollisena?) tuon Mannisen, eikä mitään faktaa siitä että kuollut?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9347962
Raimo Ranta
24.01.12, 13:41
Hei
Nämä Oulunsuun rippikirjat ovat eittämättä aika haastavia. Pehr Manninen ja Walborg ovat siirrety samalla sivulla isäntäpariksi.. entiset Isak ja Lisa yliviivattu
Seuraavassa rippikirjassa tuleekin Walpurin uusi mies Hans Sangi isännäksi
eli Pehr Mannisen tilalle. Ja koska Walpuri mainitaan v 1733 leskenä vihityksi
todistaa se Mannisen kuolleen lapsen Carinin syntymän 08.02.1731 jälkeen mutta ennen 22.07.1733.
Kestilä eli Jöränä
Muhoslainen Johan Heikinp Pelkonen menee vävyksi Kestilä no 15 tilalle Pikkaralan kylään avioituu Hilma Katariina Aapontr Kestin kanssa.
Hilma on alkujaan Laxeja
Lienee niin että tuo Jöränä on tuolloin heille lohkottu.
-raimor-
Hei Raimo
On tosiaan haastavia ja saa olla tarkkana. Etsin toissapäivänä sitä Abraham Erkinpka Perttusta joka muuttaa isännäksi Perttunen nro 38 ja sai sitä katsella tarkkaan noita kun Aabrahamilla s.aika 1782 ja sitten toisessa oli 23.10.1774 ja kuitenkin näytti olevan kyseessä sama Aapo. Ja vielä maustetta lisäsi se, että eräälla ANDERS Erikinpojalla oli täysin sama syntymäaika... huoh!! Ei varmaan papit itsekään saaneet kynttilänvalossa tolkkua näistä.
Suurensin tuota kuvaa rippikirjasta, ja kyllä siinä taitaa olla Isakin nimen yläpuolella ensin kirjoitettuna Peer ja sitten vielä päälle kirjoitettu Hans. kts. liite.
Hei
Kestilä eli Jöränä
Muhoslainen Johan Heikinp Pelkonen menee vävyksi Kestilä no 15 tilalle Pikkaralan kylään avioituu Hilma Katariina Aapontr Kestin kanssa.
Hilma on alkujaan Laxeja
Lienee niin että tuo Jöränä on tuolloin heille lohkottu.
-raimor-
Ahaa, eli taitaa olla näitä mun Laxeja... Eräs sopiva Aapo tietokannassa Hilman isäksi voisi olla: Lax, myöhemmin Toivanen Aabraham s. 17.12.1854, vmo Riitta Matintr Kestilä s. 24.01.1849. Mahdollisesti näitä Perttusen eli Kestilän tyttöjä.
Raimo Ranta
24.01.12, 18:54
Juuu vanhemmat ovat
Abraham Abrahaminp Lax eli Toivonen ja vmo 03.03.1876
Brita Matintr Haipus eli Kestilä s. 24.01.1849
Toivonen no 18 Oulun msk Pikkarala 1/12 mant
(rk1871-1880 s.19) kanssa-asuja
Kestilä no 15 Oulunsuu Pikkarala 5/16 mant
(rk1871-1880 s.17) vävy, kanssa-asuja
(rk1891-1900 s.50) talollinen
-raimor-
Tuon Aabrahamin äiti oli Riitta Pikkarainen ja tämän äiti puolestaan Anna Perttunen s. 1788. Muutapa en tästä Perttusen Annasta olekaan tallentanut esipolvia.
Heikki ja Tuomas Perttunen, Perttusen yhden manttaalin talosta, ovat toimineet 1640 luvulta Oulunsuun nimismiehinä. (Heikki s. 1602 ja ilmeisesti hänen veljensä Tuomas).
Matti Lund
25.01.12, 12:57
Heikki ja Tuomas Perttunen, Perttusen yhden manttaalin talosta, ovat toimineet 1640 luvulta Oulunsuun nimismiehinä. (Heikki s. 1602 ja ilmeisesti hänen veljensä Tuomas).
Silmään ei ole tarttunut muistiinpanoistani muuta Oulun pitäjän nimismiestä 1640 -luvulta kuin Sakarias Ficke Oulusta, joka oli joka tapauksessa useampana vuonna nimismiehenä.
Perttuset ovat olleet lähes keskeytyksettä lautamiehinä Oulun pitäjän käräjillä, eli heistä saadaan vuosien saatossa pitkä nimilista. Mutta juuri 1640 -lukuun sattui heidän osaltaan se pitempi keskeytys.
1500 -luvulla oli pitkäaikaisin Oulunsuusta ollut lautamies Heikki Pikkarainen tai niitä saattoi olla isä ja poika Heikki Pikkarainen.
Läpi koko vuosikymmenen toimivat Tuomas Erkinpoika (Yrjänäinen) ja Hannu (Eskonpoika) Pikkarainen lautamiehinä Oulunsuusta. Lisäksi oli Heikki Heikinpoika ainakin 1646 lautamiehenä. Ja hänen tilalleen näyttää tulleen Matti Erkinpoika Oulunsuusta, eli varmaankin Matti Erkinpoika Sanki Sankilan talosta.
Saamasi tieto ei voi sellaisenaan pitää paikkaansa, eli jokin osa siinä mättää.
terv Matti Lund
Kemijärven lukkari 1600-luvun lopulla Heikki Jaakonpoika Pikkarainen oli varmaankin samoja Pikkaraisia.
Suvun miehet näyttävät saaneen luottamustehtäviä.
Matti tuo tieto on kirjasta Oulujoen historia s. 252. Siinä kerrotaan että Oulun pitäjän nimismiehenä maakirjoissa 1630-luvulla oli Hannu Pietarinpoika ja 1640 -luvulta lähtien em. Perttuset. Lähteenä vain Läänintilit. Sitten vielä sanotaan, että kuitenkin pitäjässä oli myös toinen nimismies, joka oli alunperin virkamiestyyppinen.
Mika68 jostain näistä kirjoista luin listaa Torniojokilaaksoon muuttaneita muhoslaisia ja utajärveläisiä... etsin sen kohdan ja kirjoitan ne vaikka tänne...
Mika68: " Hyvin merkittävä oli se muutto, joka Oulujokilaaksosta suuntautui 1600 -luvun alussa Kemijoen yläjuoksulle, erityisesti Kemijärvelle, Torniojokivarteen ja Muonionjoellekin. Kysymys oli näiden alueiden uudisasutuksesta. Halosen, Kärpän, Honkasen, Häikiön, Kätön, Pelkosen, Hamaran, Könösen ym Utajärven ja Muhoksen suvut olivat panemassa alkuun Kemijärven seudun asutusta 1600-luvun ensimmäisillä vuosikymmenillä. Muhoksen Ähkysen suku oli aloittamassa Muonion asutusta." Tämän lisäksi mainitaan, että Antti Kaakinen Laitasaaresta muutti vuoden 1670 tienoilla Kemijärvelle, menetettyään talonsa verorästien vuoksi. " Lähteenä näihin: Virrankoski Pohjois-Pohjanmaan historia s.27-28 ja Vahtola Torniojokilaakso s. 439-455
Raimo Ranta
25.01.12, 17:36
Silmään ei ole tarttunut muistiinpanoistani muuta Oulun pitäjän nimismiestä 1640 -luvulta kuin Sakarias Ficke Oulusta, joka oli joka tapauksessa useampana vuonna nimismiehenä.
Perttuset ovat olleet lähes keskeytyksettä lautamiehinä Oulun pitäjän käräjillä, eli heistä saadaan vuosien saatossa pitkä nimilista. Mutta juuri 1640 -lukuun sattui heidän osaltaan se pitempi keskeytys.
1500 -luvulla oli pitkäaikaisin Oulunsuusta ollut lautamies Heikki Pikkarainen tai niitä saattoi olla isä ja poika Heikki Pikkarainen.
Läpi koko vuosikymmenen toimivat Tuomas Erkinpoika (Yrjänäinen) ja Hannu (Eskonpoika) Pikkarainen lautamiehinä Oulunsuusta. Lisäksi oli Heikki Heikinpoika ainakin 1646 lautamiehenä. Ja hänen tilalleen näyttää tulleen Matti Erkinpoika Oulunsuusta, eli varmaankin Matti Erkinpoika Sanki Sankilan talosta.
Saamasi tieto ei voi sellaisenaan pitää paikkaansa, eli jokin osa siinä mättää.
terv Matti Lund
Terve Matti
Minulla on muistiinpanoissani merkintä Tuomas ja Henrik Perttusesta kokomanttaalin talosta Pikkaralankylästä vuodelta 1640 läänintilit VA :346
En ole aivan varma olinko mekinnyt tuon lähteen oikein. Minulla ei ole käsillä
tuonajan läänintilejä, olin tehnyt tuon merkinnän vuosia sitten käydessäni maakunta-arkistossa.
-raimor-
Matti Lund
25.01.12, 18:56
Terve Matti
Minulla on muistiinpanoissani merkintä Tuomas ja Henrik Perttusesta kokomanttaalin talosta Pikkaralankylästä vuodelta 1640 läänintilit VA :346
En ole aivan varma olinko mekinnyt tuon lähteen oikein. Minulla ei ole käsillä
tuonajan läänintilejä, olin tehnyt tuon merkinnän vuosia sitten käydessäni maakunta-arkistossa.
-raimor-
Joo, eivät ne näy yhtäaikaa. Heikki Pertunpoika näkyy Perttulan talossa vielä 1644 kymmenysluettelossa ja hänen poikansa Tuomas Heikinpoika näkyy mm. kymmenysluettelossa vuonna 1645.
Heikkihän oli vuoden 1633 RL:ssa kirjattu 90 -vuotiaaksi. Siinä lienee lähes kymmenen liikaa, kun Heikki on isäntänä vielä vuonna 1644, on vielä vuoden 1643 RL:ssakin, jossa ikää ei merkitty, eli elossakin.
Tuomas Heikinpoika on veronmaksajana vuodesta 1645 alkaen, mutta esimerkiksi vuoden 1640 ruodutusluetteloon häntä ei ole kirjattu, vaan isännäksi Jussi Heikinpoika, 38 -vuotias ja hänen lisäkseen veljen poika Heikki Tuomaanpoika, vain 15 -vuotias. Siis tämä Heikki syntynyt 1625.
Heikki Pertunpojan pojat Tuomas ja Jussi (Jöns) näyttävät asuneen yhtä manttaalia siinä vaiheessa yhtiönä. Naapurin Perttu Pertunpojan talon oli siinä vaiheessa 2/3 manttaalia.
terv Matti Lund
Raimo Ranta
26.01.12, 08:04
Huomenta Matti
Olen päätynyt samaan tulokseen katsellessani ruodutusluetteloita, niin ei niissä todellakaan ole tulkinnan varaa, asiat ovat kuten sanoit. Mutta... juttu nimismiehistä jai kuitenkin muistiinpanoihini, en vaan tyhmyyttäni merkinnyt aikoinaan lähdettä riittävän selkeästi, läänintileistä 1640 luvulta oli kuitenkin kysymys.
Tuolloin tein seuraavaa listaa selvittääkseni Oulujokilaakson historiankirjassa
manittuja Perttus nimismiehiä. Listaa en voi taata täydelliseksi ja virkavuosissakin on epätarkkuuksia.
Oulun pitäjän nimismiehet
Daniel Simonsson Nurkka 1610-
Zacharias Ficke 1640-
Hans Pehrsson Hourenius
Oulun pitäjän nimismiehen sijainen 1641
Henrik Forbus 1640-
Thomas Bertilss Perttunen 1640 -
Nils Arffman 1670
Johan Kranck 1700-1710 ?
Isak Gisselkors 1740-
Johan Polviander 1760-
Muhoksen pitäjän nimismiehet
Barthol Levandr (Lievonen) 1780-1815
Alexsander Schoderus 1786-1791
Natanael Emeleus (Aejmealeus) 1803-1820
Gabriel Pettersson 1846-1853
Erik Kraftenberg 1855-1857
Aleksander Thesleff 1862-1873
Johan Viktor Parlin 1873-1893
Axel Melart 1893-
-raimor-
Perttuset ovat olleet nk. talonpoikais nimismiehiä ja sitten on vissiin ollut erikseen virkamiesnimismies...
Matti Lund
26.01.12, 12:02
Perttuset ovat olleet nk. talonpoikais nimismiehiä ja sitten on vissiin ollut erikseen virkamiesnimismies...
Ei silloin 1640 -luvulla pitäjässä ollut kuin yksi ainoa nimismies, joka oli Sakarias Ficke ainakin vuosina 1640 ja 1642-49. Läänitysaikana myöhemmin oli sitten pitäjässä erikseen kruununnimismies ja läänitysherran nimismies.
Jollekin vuodelle tietysti saattoi osua kaksikin nimismiestä, jos toinen vaihtui toiseen kesken vuotta, mutta yhtä aikaa he eivät voineet hoitaa virkaa.
Vuosilta 1640-41 ei käräjiltä ilmene virkaa hoitavan nimismiehen nimeä, mutta esimerkiksi vuoden 1640 ruodutusluettelossa (WA773:763) lukee selvästi "Kyrkiaherden sampt Ländzman Boo Uthj Stadhen". Koska Sakarias Ficke asui kaupungissa, hän oli todennäköisesti vuonna 1640 nimismiehenä. Kumpikaan mainituista Perttusista ei asunut kaupungissa, joten tämä sulkee heidät ulos.
Jos jossakin vuoden 1640 toisessa veroluetteloasiakirjassa on nimismiehen nimi eri ja lisäksi tämä on kaupungin ulkopuolella asuva, se on vähemmän uskottava. Sanoisin sitä virheelliseksi kirjaukseksi ja RL:n kirjausta oikeaksi, koska se on luonteeltaan myös ajantasainen kirjaus.
Se että nimismiehenä olisi vuonna 1641 ollut Tuomas Pertunpoika Perttunen, siis Laitasaaren Perttulan uudistalon perustaja ja isäntä, niin se ei ole uskottavaa, koska hänhän oli jo RL:ssa 1633 kirjattu ikäloppujen osastossa 70 -vuotiaaksi, eli lähenteli sen mukaan vuonna 1641 jo 80 ikävuottaan. Vuoden 1640 RL:ssa on isännäksi kirjattu hänen poikansa Tuomas Tuomaanpoika, ikä 25 vuotta.
Mutta minulla ei ole myöskään lähteitä, joilla voisin vuoden 1641 osalta sulkea pois vt -nimismiehen mahdollisuuden. On mahdollista, että Sakarias Ficke on ollut estynyt hoitamaan sinä vuonna nimismiehen tehtäviä?
Jos tieto on historiateoksessa (kirjoittaja ei ole tullut ilmi, Jouko Vahtolanko kirjoittamassa?), se perustuu johonkin lähteeseen, jossa niin saattaa lukea (maakirjako?), mutta esittämäni ristiriidan johdosta se lähde ei ole mielestäni luotettava eikä Tuomas Pertunpoika Perttusen osalta uskottavakaan.
Minulla on kyllä koneellani vuoden 1640 Pohjanmaan maakirjoja, mutta se on se osa, joka on rullalla ES2467, nidettä 9107, ja siinä lista menee poikki, ennen kuin Oulun pitäjän ja Pohjois-Pohjanmaan osuus tulee vuoroon, joten sitä minulla ei ole nyt käsillä, eli se mennee niteen 9108 puolelle ja rullalle ES2468.
terv Matti Lund
Raimo Ranta
26.01.12, 16:06
Hei
Jouko Vahtolan ja Matti Huurteen toimittamassa Oulujokilaakson historia kirjassa sivulta 252 suora lainaus.
" Oulun pitäjän nimismiehenä mainitaan maakirjoissa 1630 luvulla Hannu Pietarinpoika ja 1640 luvulta lähtien Perttusen kokomanttaalin talon isännät Tuomas ja Heikki Perttunen" lähde viittaus sama jonka jo aiemmin mainitsin
läänintilit VA:346
-raimor-
Matti Lund
26.01.12, 22:22
Hei
Jouko Vahtolan ja Matti Huurteen toimittamassa Oulujokilaakson historia kirjassa sivulta 252 suora lainaus.
" Oulun pitäjän nimismiehenä mainitaan maakirjoissa 1630 luvulla Hannu Pietarinpoika ja 1640 luvulta lähtien Perttusen kokomanttaalin talon isännät Tuomas ja Heikki Perttunen" lähde viittaus sama jonka jo aiemmin mainitsin
läänintilit VA:346
-raimor-
Edelleenkään en saa mitenkään mahtumaan historiaan tätä väitettä Perttus -nimismiehistä 1640 -luvulla.
Vuoden 1640 maakirjassa on nähtävästi jokin epäselvä reunahuomautus, jota Vahtola-Huurre ovat käyttäneet ja jota nyt heti ei päästä tarkastamaan.
Tämä saattaa olla vaikeasti tulkittavissa oleva tekstinpätkä, ehkä osin piilossakin kuten esimerkiksi aivan reunassa oleva huomautus vuoden 1635 maakirjassa (ES2467:9098) Oulunsuun talollisten Matti Paavonpojan ja Matti Jussinpojan kohdalla, mutta sen verran hyvin luettavissa, että siinä lukee "Ländzmans Frijhetz Hem:" eli nimismiehen vapaatalot. Toisin sanoen nämä isännät eivät ole nimismiehiä, mutta heidän talonsa ovat eräänlaisina nimismiehen " vapaina läänitystaloina". - Voisiko olla niin, että Perttuset olisivat vuonna 1640 sitä?
Nimittäin mm. vuosien 1635 ja 1637 veroluetteloitten perusteella, että nimismies asui silloin kaupungissa. Ainakin vuonna 1635 nimismiehenä olisi ollut Hannu Pietarinpoika eikä vielä Sakarias Ficke. Tosin vuoden 1635 luettelot eivät tätä yksiselitteisesti ilmoita, mutta Oulun luetteloissa hallintomiehet ovat yleensä etusivulla kuten Sakarias Fickekin 1640 -luvulla, mutta vuoden 1635 Oulun kaupungin luetteloissa Hannu Pietarinpoika on sillä paikalla ja myöhemmin käräjilläkin.
Nimismiehen tarkkaa vaihdosvuotta niistä ei voi kuitenkaan selvittää ja renovoiduissa tuomiokirjoissakaan nimismiestä ei ole joka vuosi nimetty. Hannu Pietarinpoika oli nimismiehenä vuoden 1638 käräjillä ja oli juuri toinen vieras mies lautamies Hannu Pikkaraisen kanssa, jotka määrättiin laskemaan perintöä Pentti Rahkosen Laitasaaresta ja Erkki Yrjänänpojan Oulunsuusta (siis Pikkaraisen) välillä ja lisäksi oli perinnönjakajana Jussi Heikinpoika Oulunsuusta (siis 1 manttaalin Perttulan isäntä). (Nide RR.4, mf ES2028).
Vuoden 1639 talvikäräjillä ei nimetä nimismiestä, mutta kesäkäräjillä se on Hannu Pietarinpoika.
Siten nimismiehen vaihtuminen Hannu Pietarinpojasta Sakarias Fickeen menee joko vuodelle 1640 tai vuodelle 1641.
Ja lähes kaikkien Oulun pitäjän veroluetteloitten lopuilla 1630- ja 1640 -luvuilla lukee, että nimismies asuu kaupungissa eikä Perttuset tietääkseni tässä vaiheessa sitä tee. 1700 -luvulla on kyllä Perttula -nimisiä porvareita Oulussa.
terv Matti Lund
Sellainen tieto Perttulankylästä, että kylä on vielä mainittu 1850 Vasalan tilan papereissa. En muista oliko joku ositus tai myytipaperi kyseessä. Sain tiedon Rahkon isännältä pari päivää sitten puhelimitse.
Hei
Selvitysteni mukaan em. sivulla on Bertil Bertilinp Perttunen ja vmo
Walborg Andersintr Haataja
poika Bertil sitemmin Kosula s.n1683 k.22.11.1751
tytär Walborg s.n 1690 ei enempää tietoa
tytär Brita s.n 1695 avioitui myöhemmin Zacharias Turkan kanssa
Hieman on riskaapelia selvittää nämä isonvihan aikaiset tapahtumat, mutta tälle se näyttää. Poika Pertil ja tytär Brita jatkavat sukua, mutta isovihan jäkeen ei vanhempia eikä tytär Walboria näy, tulivatko surmatuksi vai katosivatko vain muuten.
Perttula 3/4 mant. Oulunsuu
(1680) kanssa-asuja Bertil Bertilsson , Pohjanmaanlääni henkikirja ES2474_NIDE9179
(1681) kanssa-asuja Bertil Bertilsson, Pohjanmaanläänin tiliLT1522_NIDE9182
Perttula no 22 1/2 manttaalia Muhos Laitasaari:
(hk1688) talollinen, kanssa-asukkaana velipojat Johan ja Jacob Perttunen
(hk1695) talollinen, kanssa-asukkaina velipojat Henrik ja Jacob Perttunen
Hei Raimo
Elikäs sinulla tämä olisi se Perttu, joka riitelee appensa Antti Haatajan kanssa talon omistuksesta?
Minä olen laittanut Antin apeksi Perttu Pertunpoika Perttuselle s. 1682 jolla vaimona Maria Antintr Haataja s.n 1690 Tyrnävä Ängeslevä ja k. 11.12.1769
Antti Haataja on s. 1665 noin. Hän ei voi olla tuon vanhemman Pertun appi, koska tuon ylläolevan Valpurin pitäisi olla synt. noin 1660 maissa jos kerran poika on jo s. 1680 luv. Eli Valpuri ja Antti Haataja olisivat samaa ikäluokkaa..
21.2.1712 kuva 20 Anders Haataja låtat intechna 2. gången Mågen
Bertill Bertulas hemman för 844 dhlr 30 kmt.
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15724&pnum=20
26.1.1713 alkaa kuvasta 25 oikealla alhaalla:
Laitasaari nro 18 Bertula bördehemman upläts
andra resan för Anders Haatases säkerheet.
Laitasaari 18 Perttulan perintötalo annettu toisen kerran A.H:lle vakuudeksi.
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15724&pnum=25
3. huuto:
5.10.1713 kuva 30
Antti Haatajalle nyt 3. lainhuuto vävynsä Perttu Perttulan 1/2 mtl:n Laitasaaressa sijaitsevaan perintötaloon huomattavasta velkasaatavasta.
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15724&pnum=30
Kun jos ajatellaan niin tämän Antin täytyy olla ajallisesti se synt 1665.
Raimo Ranta
08.02.12, 10:21
Hei Raimo
Elikäs sinulla tämä olisi se Perttu, joka riitelee appensa Antti Haatajan kanssa talon omistuksesta?
Minä olen laittanut Antin apeksi Perttu Pertunpoika Perttuselle s. 1682 jolla vaimona Maria Antintr Haataja s.n 1690 Tyrnävä Ängeslevä ja k. 11.12.1769
Antti Haataja on s. 1665 noin. Hän ei voi olla tuon vanhemman Pertun appi, koska tuon ylläolevan Valpurin pitäisi olla synt. noin 1660 maissa jos kerran poika on jo s. 1680 luv. Eli Valpuri ja Antti Haataja olisivat samaa ikäluokkaa..
nonnin...
Bertil Perttula eli Kosula oli se mies jonka vaimo oli Maria Antintr Haataja
ja jonka kanssa Antti Haataja riiteli.. Matti selvitti tuon asian jo aiemmin.
Jotta puurot vellit menisi entistä enemmän sekaisin :) niin kerron että
Antti Haatajan sisar Valpuri avioitui em.Bertil Perttusen eli Kosusen isän kanssa
Näitä Haatajia olen vähemmän tutkinut mutta jotain on, eli Matti jo mainitsikin ettei siltä suunnalta löydy Staffan nimistä poikaa -- olen samaa mieltä
Bertil Bertilss Perttula s.n 1660
vmo Walpuri Larsintr Haataja s. 1660
lapset
Bertil vmo Maria Antintr Haataja
Walborg
Brita pso Sakari Turkka
Antti Haataja
vmo 1 Carin Kallentr
vmo 2 Christina
Tyrnävän Haatajia
Haataja 1/4 mant. Tyrnävä Ängeslevä
(hk1660 kuva 240) Lars Andersson, ja vmo Länsipohjan lääni henkikirja, 1660 CD992
(hk1665 kuva 180) Lars Haatainen, Länsipohjan lääni henkikirja, 1665 CD992
(hk1669 s.589) Lars Haatainen, Pohjanmaan lääni läänintili, 1669 ES2472_Nide 9155
(hk1671 s.85) Lars Haataja vmo ja poika, Länsipohjan lääni henkikirja,1671 CD994
(hk1674 kuva 67) Lars Haataja, Länsipohjan lääni henkikirja, 1674 CD995
(kl1676 s.101) Lars Haataja, Pohjanmaan lääni läänintili, 1676 OS100_Nide 9167
Anders Larsson Haataja
Haataja 1/4 mant. Tyrnävä Ängeslevä
(hk1674 kuva 67) Anders Larsson Haataja Länsipohjan lääni henkikirja, 1674 CD995
(rk1703-1708) talollinen
(rk1709-1714 kuva 47) talollinen
Perttula eli Kosula Muhos Laitasaari
(1710-) syytinkiläinen
Saatampa olla kovastikin metsässä näiden kanssa, mutta Ängeslevällä ei tunnetusti ole metsää :)
-raimor-
Ok Raimo, no nyt hiukka selvisi tämä..joo metsässä olen melkein Laitasaaressa, mutta vellit vielä omanaan ja puurot voi olla jo pikkasen sekasin. On nämä melkoisia tutkittavia. :)
Vielä sen verran näistä Haatajista, liikkeellä on T O D E L L A monta eri versusta sukupuusta, olen päättänyt että enpä niitä jaksa vatvoa kun jokaisessa eri versionsa... JA oletuksensa...
Matti Lund
08.02.12, 12:02
Hei Raimo
Elikäs sinulla tämä olisi se Perttu, joka riitelee appensa Antti Haatajan kanssa talon omistuksesta?
Minä olen laittanut Antin apeksi Perttu Pertunpoika Perttuselle s. 1682 jolla vaimona Maria Antintr Haataja s.n 1690 Tyrnävä Ängeslevä ja k. 11.12.1769
Antti Haataja on s. 1665 noin. Hän ei voi olla tuon vanhemman Pertun appi, koska tuon ylläolevan Valpurin pitäisi olla synt. noin 1660 maissa jos kerran poika on jo s. 1680 luv. Eli Valpuri ja Antti Haataja olisivat samaa ikäluokkaa..
Hei,
Tämän vävy -Pertun ja Ängeslevältä pois muuttaneen apen Antti Haatajan väleistä on kerrotavaa vuosien 1711-12 käräjien perusteella, että Antti Haataja valitti kovasti vävystään (siis oli käräjillä kantajana) ja syytti tätä talonsa menettämisestä. Vaikuttaa siltä, että Antti oli aidosti suuttunut Pertulle ja katsoi, että vävy on häntä härskisti höynäyttänyt (ankarimmat valitukset löytyvät rullalta ES2048).
terv Matti Lund
Kosuset järjestyksessä :) Oli homma etsiä se viesti, mutta selvitys löytyi sieltä Muhoksen Kestin talon ketjusta.
Matti täällä aiemmin kirjoitit, että Perttu Yrjänänpoika olisi tullut vävyksi johonkin taloon. "Perttu Yrjänänpoika tulee asumaan erästä taloa Pikkaralaan viimeistään 1568 alkaen. Talo on mitä ilmeisemmin ollut asuttu jo ennen tätä ja mitä todennäköisimmin Perttu Yrjänänpoika Yrjänäinen tuli taloon vävyksi. Tullessaan luetteloihin Pertulla oli peltoa ~10 panninmaata ja se siitä hiljalleen lähti kasvamaan. "
Käsitinkö sitten myöhemmistä viesteistä oikein että aiot katsella sitä 1500 luv. asiakirjoista? Jos ehdit silloin katsella niin mitä löysit? Sehän kyllä löytyi että Perttu oli Yrjänästä, mutta että tuliko vävyksi johonkin taloon jossa sitten oli kymmenisen panninmaata..
Antti Haataja
vmo 1 Carin Kallentr
vmo 2 Christina
Haataja 1/4 mant. Tyrnävä Ängeslevä
(hk1674 kuva 67) Anders Larsson Haataja Länsipohjan lääni henkikirja, 1674 CD995
-raimor-
Raimo- tsekkasin tuon hk:n ja katottiin sitä kahden naisen voimin ja meidän mielestä Kaarina vaimon patronyymi on Erss dr
Raimo Ranta
08.02.12, 17:58
juuuu
passaa niinkin:)
-raimor-
Raimo Ranta
08.02.12, 18:36
hei Matti
Lainaan tekstiäsi:
Heikkihän oli vuoden 1633 RL:ssa kirjattu 90 -vuotiaaksi. Siinä lienee lähes kymmenen liikaa, kun Heikki on isäntänä vielä vuonna 1644, on vielä vuoden 1643 RL:ssakin, jossa ikää ei merkitty, eli elossaki.
Laittaisitko linkin jossa Henrik Bertilsson näkyy. kun en saa häntä silmiini ruodutusluetteloista vuoden 1627 jälkeen, silloin hän on 80 v.
seuraavissa:
Thomas Henriksson. Pohjanmaan jalkaväkirykmentti ruodutusluettelo,1629 WA773
Thomas Henrikss. Pohjanmaan jalkaväkirykmentti ruodutusluettelo,1630 WA773
Thomas Henriksson 40 v.. Pohjanmaan jalkaväkirykmentti
ruodutusluettelo,1633
-raimor-
Matti Lund
08.02.12, 18:55
hei Matti
Lainaan tekstiäsi:
Heikkihän oli vuoden 1633 RL:ssa kirjattu 90 -vuotiaaksi. Siinä lienee lähes kymmenen liikaa, kun Heikki on isäntänä vielä vuonna 1644, on vielä vuoden 1643 RL:ssakin, jossa ikää ei merkitty, eli elossaki.
Laittaisitko linkin jossa Henrik Bertilsson näkyy. kun en saa häntä silmiini ruodutusluetteloista vuoden 1627 jälkeen, silloin hän on 80 v.
seuraavissa:
Thomas Henriksson. Pohjanmaan jalkaväkirykmentti ruodutusluettelo,1629 WA773
Thomas Henrikss. Pohjanmaan jalkaväkirykmentti ruodutusluettelo,1630 WA773
Thomas Henriksson 40 v.. Pohjanmaan jalkaväkirykmentti
ruodutusluettelo,1633
-raimor-
Hei se on Oulun pitäjän lopussa olevissa sairaalloisiksi ja ikälopuiksi kirjatuissa, eli kun kahlaat RL:n 1633 pitäjän loppuun (nide 760:251): Oulunsuun kylä ja siinä veljekset aika vanhuksina.
Minulla on se itselläni 3 mt:n kuvana, joten se ei mahdu tänne ja jos sen pienentää tänne mahtuvaksi (0,15 mt eli ~10% alkuperäisestä) kuvankäsittelyllä, se saattaa mennä huonosti luettavaksi, sillä se on aika rakeinen kuva.
Tuomas Heikinpoika on 40 -vuotiaana normaalilla paikalla.
Joka tapauksessa kun Heikki Pertunpoika nähtävästi elää tästäkin 1633:sta vielä muutaman vuoden eteenpäin, hän on elänyt todennäköisesti sinne 90:n korville.
Näitä tervaskantoja näyttää mahtuvan Perttus -esi-isiin huomattava määrä.
Tuohon, että Heikki olisi ollut elossa vielä 1643 pitää suhtautua varauksella, sillä nimen taakse on saattanut kätkeytyä 18 -vuotias pojanpoikakin Heikki.
terv Matti Lund
Perttusesta eli Rahkosta. Omistajaväki kertoo, että tilan nimeksi piti tulla Hannu kun sitä isossajaossa muutettiin. Talossa on asunut Rahkonen niminen mies vävynä tai isäntänä 1700 luv. josta nimitys Rahko. Vastapäätä nykyistä Rahkoa on Rahkola, joka on eri tila mutta Perttusen tilasta kuitenkin isossajaossa erotettu. Moni menee näissä kahdessa sekaisin. Maanmittari on kuitenkin laittanut väärin nimen Rahko, olisi pitänyt tulla Hannu.
Nyt onkin niin, että tämä Mikkosen tapaus koskettaa Perttusia läheisemmin kuin itse tapauksesta ilmenee.
Nimittäin kun Mikkolan talon tuore isäntä Jooseppi Heikinpoika Mikkonen oli karannut miestapon seurauksia vuonna 1635 Venäjänmaalle ja vielä kaksi hänen veljeäänkin, Erkki ja Olli, lähtenyt hänen perässään talosta pois, talon perimys meni uuteen harkintaan.
terv Matti Lund
Matti, onko sinulla tietoa tulivatko nämä pois tuolta venäjänmaalta? En muista kirjoititko siitä jonnekin tänne, mutta ei ole jäänyt mieleen...
Jäin vain miettimään, että olisiko tässä yksi vaihtoehto Perttusten Vienan kantaisälle? Jooseppi olisi ottanut Perttusen sukunimen Vienassa käyttöön. Jooseppi voisi kääntyä Ivaniksi siellä. On arvioitu että Vienaan mennyt Perttunen on mennyt sinne noin 1670 (muistaakseni) mutta hehän ovat ensin asuneet Akonlahdessa, sitten vasta ylempänä. Ei olisi mikään ihme, että joku olisi mennyt jo paljon aiemmin. Se Latvajärven tieto, että siellä on asunut x sukupolvea Perttusia ennen Arhippaa vaiko oliko Miihkalia, voi tarkoittaa sitä, että ovat nimenomaan asuneet Latvajärvessä sen ajan. Ei sulje pois sitä ajatusta että on menneet eri paikkakunnalle jo aiemmin. Akonlahdessahan asuu Perttusia nimellä Artemjev yhä edelleen.
Sellainen pieni mielenkiintoinen tieto koskien Pikkaralan kylän asutusta, on että Perttu Yrjänänpojan jälkeläisen testissä 25 markkerissa on osumana eräs Pikkarainen. Lähetin hänelle s-postia ja katsotaanpa mitä vastailee varhaisimmasta esi-isästä. Harmi että tuo Pertun jälkeläinen on vasta ottanut 25 markkeria, tiedän että harkitsee nostamista 67 :een markkeriin. Jos siinä on Pikkaraiset osumana (vähillä geneettisillä eroilla) niin se puolestaan sitten kertoo että Pikkaraiset ja Perttuset ovat samaa sukua noin 1500 luv. (siis jos ei ole noita geneettisiä askelia kovin monta).
Raimo Ranta
09.02.12, 18:02
hei
Kun näitä vanhoja henki-maa ja verokirjoja selaa niin eipä juuri muuhun johtopäätökseen voi tulla kuin siihen että ne ylävirtaan nousseet Yrjänänpoikien jälkeläiset ottivat kylän nimen sukunimekseen. Jostain muinais tarinoista olen lukenut että paikkaa olisi aikoinaan tunnettu Pirkkalana
-raimor-
Matti Lund
09.02.12, 19:05
hei
Kun näitä vanhoja henki-maa ja verokirjoja selaa niin eipä juuri muuhun johtopäätökseen voi tulla kuin siihen että ne ylävirtaan nousseet Yrjänänpoikien jälkeläiset ottivat kylän nimen sukunimekseen. Jostain muinais tarinoista olen lukenut että paikkaa olisi aikoinaan tunnettu Pirkkalana
-raimor-
Hei nimensaantoasiassa olen aivan päinvastaisella kannalla.
Luulen, että sattuman oikusta minulla on tähän harvinaisen laaja omakohtainen perspektiivi, jonka katson tässä näkemyksessäni eduksi.
Pikkarainen
Ensinnäkin nimi esiintyy usein voudintileissä ja vanhimmissa tuomiokirjoissa muodossa Pikkara, -la pääte esiintyy niin talonnimessä, kylännimessä ja myös joskus lisänimessäkin. Lisänimi esiintyy muodoissa Pikkara ja Pikkarainen ja -nen -muotoa tavataan lisänimessä jonkin kerran jo 1540 -luvulla.
Lisäksi nimi esiintyy muutamia kertoja ilman -ra -tavua muodossa Pikkala.
Sama nimi tavataan Isonkyrön Hevonkosken Pikkalan talon nimenä. Isonkyrön Pikkalakin on kirjattu joissakin vanhoissa kirjauksissa Pikkaraksi. Lisänimeä ei ole kuitenkaan kirjattu Pikkaraiseksi, vaan Pikkalaksi ja Pikkalaiseksi. Itse asiassa tämän Pikkalan talon isäntäväki on verisukulaisiani, lähimmät yhteiset esivanhempamme syntyneet 1700 -luvun loppupuoliskolla ja eläneet lähelle vuotta 1840.
Sen sijaan mielestäni Pirkka ja Pikka ovat aivan eri nimiä, mutta kun vanhoissa saksan mallin mukaisissa kirjauksissa nimi on kirjattu "Picka", niin c -kirjain on voitu sotkea r -kirjaimeen (ne ovat usein voudintileissä häviävän pieninä kirjaimina, joita on vaikea erottaa olemattomuutensa takia toisistaan), jolloin jonkun tulkinnaksi on voinut tulla "Pirka". Kirjurikin on voinut joskus tehdä virheen nimen kirjauksessa.
Mitä tulee Pikkaralaan kylännimenä, niin ensin on mielestäni ollut muinoinen Pikkaran talo, joka on ajan oloon laajentunut ja lohkottu useampaan kertaan. Tuloksena on syntynyt Oulunsuuhun yläjuoksun suuntaan erillinen kyläasutus Laitasaarta vasten, jota on alettu nimittää kantatalon ja sen asukkaitten mukaan Pikkaralan kyläksi.
Lienee myös niin päin, että nimi on kulkeutunut täältä Pikkaralasta siihen Pikkaran taloon, joka on jonkin matkaa alajuoksulle päin, josta lautamies Pikkaraiset ovat kotoisin ja joka talo joutui 1600 -luvun lopulla Klaes Jenderjanin omistukseen. Tämä Pikkaran talo oli ollut ennen lohkomista yksi Pohjanmaan suurimpia viljelyksiä peltopinta-alaltaan, nähtävästi lähellä 60 panninmaata 1500 -luvun alussa. Myös Pikkaralan taloilla olivat kohtalaiset peltopinta-alat vielä lohkomisten jälkeenkin vaikkakin Perttu Yrjänänpojan talolla alkuun vain 10 pannin peltoviljelys, mikä oli sellainen keskimittainen peltoala Oulunsuussa.
Mitä tulee sitten kantatalon Pikkaran nimen saannosta, niin sitä on vaikea sanoa, onko sen syntynyt paikalla paikallisista tekijöistä käsin vai muualta kulkeutunut. Molemmat vaihtoehdot ovat nähdäkseni yhtä mahdollisia. Yleensä ottaen jos ei kyetä erityisesti osoittamaan nimen erityispiirteillä ja historialla sen kulkeutumista, sitä on järkevämpää pitää paikallisesti syntyneenä. Paikannimi on joka tapauksessa vanha, kun 1400 -luvun lopulla syntyneet ovat kantaneet sitä myös lisänimessään ja useita polvia ennen heitä samalla paikalla on asuttu.
PERTTUNEN
Mitä taas tulee tähän Perttunen -nimeen, se esiintyy vasta Perttu Yrjänänpojan tuomana ja on aivan taatusti hänen etunimestään otettu lisänimi. Se esiintyy paljon myös Perttula -muodossa kuten on tapana useimmilla Pohjanmaan lukuisista Perttulan taloista, joiden nimen saannista tiedetään useimpien kohdalla, että se on tullut Perttu -nimisestä isännästä. Viimeksi olen tämän todistanut yhden osalta Isonkyrön Torkkkolan Perttulaa käsittelevässä selvityksessäni, joka on julkaistu Eteläpohjalaiset Juuret lehden viime numerossa 2011/4. Se on vain yksi Pohjanmaan Perttulan taloista, johon omatkin juureni menevät aina 1500 -luvulla eläneisiin isäntiin saakka.
Siis Perttunen on täysin paikallinen nimi, jonka saanti on riippunut Perttu Yrjänänpojan etunimestä ja hänen omistusoikeudestaan paikkaan.
Yhden Perttulan korvanneen Lappalan saannista olen jo aikaisemmin antanut arvioni.
Perttula -nimen väistymiseen vaikutti selvästi Perttuloitten tavaton lisääntyminen.
Laitasaaren Tuomas Pertunpojan Perttulaahan alettiin nimittää noin 1680 Mäkeläksi.
Toisaalta Mikkola muuttui siellä Oulunsuun Jussi Heikinpojan tuomana Perttulaksi, ja vastaavanlainen muutos kävi siis yhdelle Muhoskylän Tikkaloistakin.
terv Matti Lund
Raimo Ranta
09.02.12, 19:21
Nonnin
Tuskimpa meidän nyt tästä asiasta kannattaa olla kovin erimieltä
Pirkka.. Pirkkala tunnettiin vanhana venäläisten ja suomalaisten kauppapaikkana
Oli mm määräys että venäläiset eivät saaneet laskeutua Turkansaarta alemmas kaupustelemaan ja kuten tiedämme muodostui alueelle vilkas kauppapaikka.
Mm. Lappaisen talo on todennäköisesti saanut myös nimensa Lapinkangas nimisestä paikasta jonka alueella talo sijaitsee, kuten muutama Perttulakin
-raimor-
Laitasaaren Tuomas Pertunpojan Perttulaahan alettiin nimittää noin 1680 Mäkeläksi.
terv Matti Lund
Hei tämähän on mielenkiintoinen.
tässä linkki rippikirjaan
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muhos/rippikirja_1699-1722_ik116/91.htm Mäkelä Tuomas. Eli on siis sukujaan Perttunen?
Tuomas Mäkelää ei enää ole seuravassa rk:ssa. Ilmeisesti kuollut ennen v. 1723?
Matti Lund
10.02.12, 18:40
Hei tämähän on mielenkiintoinen.
tässä linkki rippikirjaan
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muhos/rippikirja_1699-1722_ik116/91.htm Mäkelä Tuomas. Eli on siis sukujaan Perttunen?
Tuomas Mäkelää ei enää ole seuravassa rk:ssa. Ilmeisesti kuollut ennen v. 1723?
Hei, ettei tulisi väärinkäsitystä, niin totean, että sivun pikavilkaisulla takaan vain sen, että oikealla puolella oleva Juho Mäkelä on varmuudella Perttusia jo usean polven takaa.
Nimittäin jonkin aikaa sen jälkeen, kun Juho oli kuollut, hänen vaimonsa Riitta Ollintytär ryhtyi riitelemään käräjillä molempien Mäkelän talojen omistusoikeudesta, koska hänen tyttärensä oli tullut juuri siihen ikään, että saattaisi ottaa talot hallintaansa.
Tällöin hän ajoi 1/8 manttaalin Mäkelöitten yhdistämistä takaisin entiselleen siksi 1/4 manttaalin taloksi, jonka Tuomas Pertunpoika Perttunen oli perustanut.
Hän valitti sitä pahaksi virheliikkeeksi, että hänen autuaan miehensä isänisä Heikki oli suostunut jakamaan talon kahtia.
Toisen puolen Mäkelä oli joutunut porvarin haltuun ja sen jälkeen talon oli saanut omistukseensa Elias Määttä ja Riitta ajoi Eliasta pois, koska tämä oli vieras taloon eikä talossa asunut muita talon perintömiehiä kuin hänen lapsensa.
Tässä talon yhdistämisessä Riitta ei kuitenkaan onnistunut, koska Elias oli ehtinyt laillisesti huudattaa kauppaansa eikä taipunut.
Tämä on nyt vain muististani, sillä en nyt löydä sitä tiedostoa, johon olen tämän ottanut ylös.
terv Matti Lund
Raimo Ranta
10.02.12, 18:43
hei taas
Kysessä oleva Thomas Thomass Mäkelä Laitasaaren Mäkelässä on selvitysteni mukaan Bertil Thomass Perttusen eli Tiikasen veli, samaa porukkaa josta tässä on jo väännetty viikko tolokulla :)
-raimor-
Kiitokset Raimo ja Matti :) Hyvä että selvisi tuokin Tuomas :)
Raimo Ranta
10.02.12, 18:56
[quote=Matti Lund;109813]Hei, ettei tulisi väärinkäsitystä, niin totean, että sivun pikavilkaisulla takaan vain sen, että oikealla puolella oleva Juho Mäkelä on varmuudella Perttusia jo usean polven takaa.
Nimittäin jonkin aikaa sen jälkeen, kun Juho oli kuollut, hänen vaimonsa Riitta Ollintytär ryhtyi riitelemään käräjillä molempien Mäkelän talojen omistusoikeudesta, koska hänen tyttärensä oli tullut juuri siihen ikään, että saattaisi ottaa talot hallintaansa.
Tällöin hän ajoi 1/8 manttaalin Mäkelöitten yhdistämistä takaisin entiselleen siksi 1/4 manttaalin taloksi, jonka Tuomas Pertunpoika Perttunen oli perustanut.
Hän valitti sitä pahaksi virheliikkeeksi, että hänen autuaan miehensä isänisä Heikki oli suostunut jakamaan talon kahtia.
Toisen puolen Mäkelä oli joutunut porvarin haltuun ja sen jälkeen talon oli saanut omistukseensa Elias Määttä ja Riitta ajoi Eliasta pois, koska tämä oli vieras taloon eikä talossa asunut muita talon perintömiehiä kuin hänen lapsensa.
Tässä talon yhdistämisessä Riitta ei kuitenkaan onnistunut, koska Elias oli ehtinyt laillisesti huudattaa kauppaansa eikä taipunut.
Tämä on nyt vain muististani, sillä en nyt löydä sitä tiedostoa, johon olen tämän ottanut ylös.
terv Matti Lund[/quote
tevehdys
Taitaa olla kyse tästä isännästä
Perttunen eli Mäkelä 1/8 mant. Laitasaari
(hk1689) talollinen Johan Jöranss Perttunen, Pohjanmaan lääni henkikirja 1689 nide 9218
-raimor-
Matti Lund
12.02.12, 01:51
Hei, ettei tulisi väärinkäsitystä, niin totean, että sivun pikavilkaisulla takaan vain sen, että oikealla puolella oleva Juho Mäkelä on varmuudella Perttusia jo usean polven takaa.
Nimittäin jonkin aikaa sen jälkeen, kun Juho oli kuollut, hänen vaimonsa Riitta Ollintytär ryhtyi riitelemään käräjillä molempien Mäkelän talojen omistusoikeudesta, koska hänen tyttärensä oli tullut juuri siihen ikään, että saattaisi ottaa talot hallintaansa.
Tällöin hän ajoi 1/8 manttaalin Mäkelöitten yhdistämistä takaisin entiselleen siksi 1/4 manttaalin taloksi, jonka Tuomas Pertunpoika Perttunen oli perustanut.
Hän valitti sitä pahaksi virheliikkeeksi, että hänen autuaan miehensä isänisä Heikki oli suostunut jakamaan talon kahtia.
Toisen puolen Mäkelä oli joutunut porvarin haltuun ja sen jälkeen talon oli saanut omistukseensa Elias Määttä ja Riitta ajoi Eliasta pois, koska tämä oli vieras taloon eikä talossa asunut muita talon perintömiehiä kuin hänen lapsensa.
Tässä talon yhdistämisessä Riitta ei kuitenkaan onnistunut, koska Elias oli ehtinyt laillisesti huudattaa kauppaansa eikä taipunut.
Tämä on nyt vain muististani, sillä en nyt löydä sitä tiedostoa, johon olen tämän ottanut ylös.
terv Matti Lund
Myös toisen 1/8 manttaalin Mäkelän talon asujaksi vuoden 1723 kesäkäräjillä ilmoittautunut Juho Manninen valitteli tilusten niukkuutta ja anoi toisen puolen Juho Mäkelän 1/8 talon yhdistämistä hänen talonsa alaisuuteen ja oli jo aikaisemmin anonut syyniä, joten hänellä oli toimituskirja siitä syynimiesten lautamiesten Tikan ja Roinisen allekirjoittama 25.6.1723.
Rakennusten, Elias Mäkelän yläkartanoksi nimitettyjen sanottiin olleen alassortuneitten ja lähinnä polttopuiksi kelpaavia, ja syynääjät arvioivat asuin- ja karjarakennukset vain 37 taalarin 16 äyrin kr arvoon.
Syynistä on yli kolmen asiakirjasivun selostus.
Talon aikaisemmasta halkomisesta lautamies Sakris Turkka totesi, että muistaa hyvin sen tapahtuneen 40 vuotta sitten sen takia, kun perilliset eivät tulleet keskenään toimeen (osämja).
Molemmat talonosat olivat sen jälkeen vajonneet heikkoon kuntoon.
Oikeus totesi, että sellainen jako kahtia olisi kunikaallisen säädöksen 10.6.1684 vastainen ja patisti yhdistämään talonosat. Täyden veron niiden pitäisi maksaa vuodesta 1726 alkaen.
(s. 2105-2109, mf ES2051)
Kiinnittää huomiota, että Sakris Turkka muisti hyvin asiat ja kahtiajako tästä oikeuden kannasta huolimatta pysyi.
terv Matti Lund
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.