PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Gustavus Adolphus


Heikki Koskela
18.12.10, 14:30
Löysin kiinnostavan kirjan omasta hyllystäni ja aloin sitä tavailla. Kirjan nimi on "Lützenboken 1632-1932, Stftelsen Lützenfondens Minnesskrift av Per Pehrsson."

Sattui silmiini muutoin niin korkealentoisesti kirjoitetusta kirjasta yksi sivu (155), jota koetan tähän suomentaa minusta hieman dramaattisen sisällön takia. Kirjoits on sivun mittainen ja poimin minua kiinnostaneet kohdat tähän. Voi olla, että teksti kiinnostaa joitakin muitakin:

"Gustavus Adolphus, svealaisten, götalaisten ja vendien kuningas näki vuonna (anno) 1594 joulukuun 9. p:nä päivän valon Tukholmassa...

...kaatui vuonna 1632 marraskuun 6. p:nä taistelussa Lützenin luona...

...sillä sen jälkeen ruumis jo samana päivänä kuljetettiin taistelupaikalta tänne Weissenfelsiin ja 7. päivänä samaa kuuta ruumis avattiin täällä...

...8. päivänä samaa kuuta sydän painaen 1 pund 20 lot tuli haudatuksi saarnastuolin pilarien alle kaupungin kirkossa...sisäelimet sen sijaan haudattiin luostarikirkkoon rumpujen ja trumpettien soidessa, mutta ruumis kuljetettiin Ruotsiin ja haudattiin kuninkaalliseen perhehautaan..."

Sitten tapahtumat jatkuvat: Kustaa Adolf-huoneen ("Geleitshaus") seinälle on maalattu fresko professori Erch Haasen toimesta. Freskossa kuvataan tapahtumaa, jossa edellä mainittu sydän ojennetaan (Casparus König, apteekkari?) saksalaiselle ruhtinaalle (Bernhard von Saxe-Weimar) "testamenttina". Nähtävästi saksalaiset sitten hautasivat sydämen saarnastuolin pilarien alle.

Melkoinen tapahtumasarja käytiin läpi kuninkaan kuoleman jälkeen ennenkuin hän päätyi kotimaahansa.

Heikki Koskela
18.12.10, 17:38
Löysin kiinnostavan kirjan omasta hyllystäni ja aloin sitä tavailla. Kirjan nimi on "Lützenboken 1632-1932, Stftelsen Lützenfondens Minnesskrift av Per Pehrsson."

Sattui silmiini muutoin niin korkealentoisesti kirjoitetusta kirjasta yksi sivu (155), jota koetan tähän suomentaa minusta hieman dramaattisen sisällön takia. Kirjoits on sivun mittainen ja poimin minua kiinnostaneet kohdat tähän. Voi olla, että teksti kiinnostaa joitakin muitakin:

"Gustavus Adolphus, svealaisten, götalaisten ja vendien kuningas näki vuonna (anno) 1594 joulukuun 9. p:nä päivän valon Tukholmassa...

...kaatui vuonna 1632 marraskuun 6. p:nä taistelussa Lützenin luona...

...sillä sen jälkeen ruumis jo samana päivänä kuljetettiin taistelupaikalta tänne Weissenfelsiin ja 7. päivänä samaa kuuta ruumis avattiin täällä...

...8. päivänä samaa kuuta sydän painaen 1 pund 20 lot tuli haudatuksi saarnastuolin pilarien alle kaupungin kirkossa...sisäelimet sen sijaan haudattiin luostarikirkkoon rumpujen ja trumpettien soidessa, mutta ruumis kuljetettiin Ruotsiin ja haudattiin kuninkaalliseen perhehautaan..."

Sitten tapahtumat jatkuvat: Kustaa Adolf-huoneen ("Geleitshaus") seinälle on maalattu fresko professori Erch Haasen toimesta. Freskossa kuvataan tapahtumaa, jossa edellä mainittu sydän ojennetaan (Casparus König, apteekkari?) saksalaiselle ruhtinaalle (Bernhard von Saxe-Weimar) "testamenttina". Nähtävästi saksalaiset sitten hautasivat sydämen saarnastuolin pilarien alle.

Melkoinen tapahtumasarja käytiin läpi kuninkaan kuoleman jälkeen ennenkuin hän päätyi kotimaahansa.

Löysin heti kärkeen poikkeavaa tietoa netistä Toimittaja Matti Jutila kirjoittaa 19.11.1804 korjatussa tekstissään:
" Kuolemansa jälkeen Kustaa II Aadolfin vaimo Maria Eleonora piti miehensä ruumista ja myöhemmin tämän sydäntä makuuhuoneessaan loppuelämänsä ajan. Hautaustoimenpiteet saatiin täytäntöön vasta vuonna 1632. Nykyisin Kustaa II Aadolf lepää Riddarholmskyrkanissa, Tukholmassa."

Samoin kuolinpäivä on toinen Jutilan tekstissä. Hän mainitsee Kustaa Adoldin kaatuneen 16.11.1632 mutta luulen sen olevan kirjoitusvirheen.