Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Hyvikkälän arvoitus
sukutut642
17.12.10, 16:12
Nyt tulee tosi vanhaa tarinaa. Ensin vähän esitietoa. Olen nimittäin koettanut selvittää erään Anna Gudmundsdotterin taustaa. Hänestä ei paljoa tiedetä, kuoli n.1560 ja oli naimisissa Porvoon Munkebystä kotoisin olevan Porvoon läänin tuomarin Peder Nilsson Dufvan (s.n. 1473, k. jälk.1562) kanssa. (Lähde: Kansallinen elämäkerrasto I). Pederin esipolvet ovat jonkin verran tuttuja, mutta Anna-rouvan äidin tausta kaipaisi eräältä osin tarkennusta, jos sellaista ylipäänsä voi saada. Annan vanhemmat olivat Gudmund Larsson till Tirmula (1507- 1537) ja Malin Arvidsdotter till Hyvikkälä. Malinin isä oli tuomari Arvid Olofsson till Hyvikkälä ja siitä eteenpäin Olof Assersson ja edelleen Asser Torstensson. (Tiedot saatu Tommy Pohjasen sivulta).
Nyt tullaan varsinaiseen kysymykseen. Viimeksi mainittujen herrojen paikkana on mainittu Hyvikkälä, joskus Janakkalassa, joskus taas Hauholla. Onko Hyvikkälöitä kaksi vai oliko Hauho ja Janakkala sama pitäjä? Janakkalan Hyvikkälästä (joka tietääkseni on vieläkin olemassa) on ainakin jonkin verran matkaa Hauholle. Sinänsä ei kovin tärkeä asia, mutta se vaivaa minua silti.
Terv.AA
Hannu Hellsten
17.12.10, 16:29
Hiskin lisätietoa seurakunnasta Janakkalan osalta
http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=129&TYPE=HTML&LANG=FI
ja sitten Hauhon osalta
http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=64&TYPE=HTML&LANG=FI
Tekstissä ei ole minkäänlaista mainintaa ko seurakuntien yhteydestä edes ennen muinoin, molemmissa esiintyy tuo Hyvikkälän kylä ja rajanaapureitakaan eivät ole, mistä voisi päätellä että kaksi eri paikkaa olivat ja ovat edelleen.
Kaksi niitä on.
Hauhon Hyvikkälän kartanon (tarkahko) sijainti:
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=16000&text=Hauhon+Hyvikk%C3%A4l%C3%A4&srs=EPSG%3A3067&y=6780956&x=369809&lang=fi
Janakkalan Hyvikkälän kartanon (likimääräinen) sijainti:
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=40000&text=Janakkalan+Hyvikk%C3%A4l%C3%A4&srs=EPSG%3A3067&y=6751822&x=365327&lang=fi
sukutut642
17.12.10, 18:02
Kiitos, asia selvisi. Aina sitä oppii uutta Suomen maantiedosta ja historiasta.
AA
Tapani Kovalaine
17.12.10, 18:06
Asiahan ei minulle mitenkään kuulu, mutta Hauhon Hyvikkälästä on Kansalaisen Karttapaikan tietojen mukaan sama matka Janakkalan Hyvikkälään kuin on sieltä Hyvinkäälle ja ja Hyvinkään Sälinkäälle. Ovat muuten ihmeen paljon samantapaisia nimiä nuo kaikki. Olisiko jotakin, jos Hyvinkää olisi Hyvinkkälä? ;) Hyvinge liittyy tähän arvoitukseen ja on voinut olla kartanoiden nimeämisen taustalla, jos maallikko alkaisi aprikoimaan.
Törmäsin tähän paikannimistöön esi-isäni, hämeenlinnalaisen pellavankutojan Adam Johansson Hyfvingin (1739? - 1817 H:linna) kautta. Alkuun epäilin häntä Nurmijärven Hyvinkäänkylästä lähteneeksi, mutta sittemin Janakkalan Hyvikkälä on noussut veikkauskärkeen. Äiti, rakuunanleski Maria Bertilsdotter (1711? - 1787 H:linna) voisi olla janakkalaisen rakuunan Johan Grönbergin puoliso.
Muuten, osaako joku sanoa, miten päästä esiäitini Margareta Södermanin (1764? - 1843 H:linna), Adam Hyfvingin neljännen puolison jäljille? Vanhin löytämäni merkintä on avioliittoa 9.10.1790 edeltävä rippikirjamerkintä:
Hämeenlinnan kaupunkiseurakunnan arkisto, Rippikirja 1784-1789, sivu 155, jakso 161 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5929289)
Slottsfogden
...
pig Greta Söderman 1764, merkintöjä 1785-1789
Antti Järvenpää
06.01.11, 19:50
Nyt tulee tosi vanhaa tarinaa. Ensin vähän esitietoa. Olen nimittäin koettanut selvittää erään Anna Gudmundsdotterin taustaa. Hänestä ei paljoa tiedetä, kuoli n.1560 ja oli naimisissa Porvoon Munkebystä kotoisin olevan Porvoon läänin tuomarin Peder Nilsson Dufvan (s.n. 1473, k. jälk.1562) kanssa. (Lähde: Kansallinen elämäkerrasto I). Pederin esipolvet ovat jonkin verran tuttuja, mutta Anna-rouvan äidin tausta kaipaisi eräältä osin tarkennusta, jos sellaista ylipäänsä voi saada. Annan vanhemmat olivat Gudmund Larsson till Tirmula (1507- 1537) ja Malin Arvidsdotter till Hyvikkälä. Malinin isä oli tuomari Arvid Olofsson till Hyvikkälä ja siitä eteenpäin Olof Assersson ja edelleen Asser Torstensson. (Tiedot saatu Tommy Pohjasen sivulta).
Nyt tullaan varsinaiseen kysymykseen. Viimeksi mainittujen herrojen paikkana on mainittu Hyvikkälä, joskus Janakkalassa, joskus taas Hauholla. Onko Hyvikkälöitä kaksi vai oliko Hauho ja Janakkala sama pitäjä? Janakkalan Hyvikkälästä (joka tietääkseni on vieläkin olemassa) on ainakin jonkin verran matkaa Hauholle. Sinänsä ei kovin tärkeä asia, mutta se vaivaa minua silti.
Terv.AA
Tässä sinun sukusikermässä on käsittääkseni kyseessä Hauhon Hyvikkälä. Janakkalan Hyvikkälä sen sijaan oli Valdemar Diekenin jälkeläisten kartano.
Olen joskus koittanut selvitellä tätä Asserinpoikien sukua pääsemättä oikein kunnon lopputulokseen. En tiedä onko aiheesta missään kunnollista kokonais esitystä, vai onko tieto hajautunut sinne tänne ja osittain ristiriitaisena.
Keräilin siis joitakin vuosia sitten kaikenlaista hajanaista tietoa, jonka lähdeviitteet ovat puutteelliset. Seuraavasta voi olla jotakin hyötyä, mutta tietoihin kannattaa suhtautua varovaisesti ja tarkastaa ne. Luultavasti tuossa on myös virheitä, joten sitä ei pidä kopioida sellaisenaan, vaan se toimii enemmänkin tutkimuksen tai keskustelun pohjana. En myöskään osaa kommentoida tuota kovinkaan paljoa, koska aikaa sen keräämisestä on kulunut niin paljon, että muistikuvat ovat hataroita.
Sikermää sopii kommentoida ja kritisoida rajattomasti.
Taulu 1
Anders Munck. Kun kuningas Maunu Eerikinpoika valmisteli kevättalvella 1348 sotaretkeään Venäjälle, hän myönsi Skarassa 24.3.1348 eräälle Andreas MunchilIe täydellisen verovapauden tämän tilojen ja palveluskunnan puolesta (FMU 546). Sama Andreas Munch ilmestyy seuraavalla vuosikymmenellä esiin Suomen puolella. Nuori kuningas Eerik Maununpoika antoi hänelIe Inkoossa 28.8.1357 päiväämänsä kirjeen, jolla hän otti miehen väkineen ja tiloineen suojelukseensa käskien samalla Hämeen linnan päällikköä luovuttamaan hänelIe asevarustuksen, kymmenen markkaa rahaa ja kaiken muun linnasta hänelIe kuuluvan joka vuosi (FMU 667). Sekä vuoden 1348 että vuoden 1357 kirjeet ovat olleet 1586 Pernajan Sarvilahden kartanon arkistossa. Sen omistajana oli ollut 1580-luvulla kuollut Matti Knuutinpoika (Creutz) Asser Torsteninpojan pojan tyttären vävy, joka oli nainut Andreas Munchin eli Anders Munchin jälkeläisen.(Sukujohdosta Eric Anthoni, Kring vår medeltidsgenealogiska forskning, bilaga l, Assersönernas ätt, som förde en stjärna och halvmåne, Societas Scientiarum Fennica, Arsbok Vuosikirja XXV: B:2 (1947)) Koska taas Munck on palvellut Hämeen linnassa, niin hän on luonnollisesti koettanut hankkia myös tiloja Hämeestä. Tuon ajan rälssikirjeet olivat vielä henkilökohtaisia eivätkä tilakohtaisia. Ne antoivat siis verovapauden kaikkiin ratsupalvelusta tekevän tiloihin. Matti Knuutinpojalla oli hallussaan Okerlassa lampuotitila, selvästi Hyvikkälän suvulta peritty, mutta tämä ei vielä todista sitä, että juuri Okerlan tila olisi ollut jo 1300-luvulla rälssiä. Ennemmin Munckilla oli hallussaan jo suvun päätila, Hyvikkälä, jossa hän asui ja josta käsin hän ja hänen miehensä suorittivat ase ja vartiopalvelun Hämeen linnaan. "
Tanskassa eli samoihin aikoihin ylhäisaatelinen Munk-suku, jonka jäsenistä jopa joku käytti etunimeä Anders. Samoin Asser Torsteninpojan kastenimeä esiintyy Tanskassa yleisesti.8 Mitään ei voi varmasti osoittaa, mutta saattaa kuvitella tanskalaisen Munk-suvun sivuhaaran jäsenen Andersin tulleen pohjois-Hallantiin Maunu Eerikinpojan palvelukseen Varbergin linnaan, seuranneen häntä Länsi-Göötanmaalle Skaraan ja sitten kesän 1348 Venäjän retkelle, jääneen Suomeen varuspalvelukseen Hämeen linnaan ja hankkineen Hauholta Hyvikkälän.
Asser Torsteninpojalla oli Birgitta-tyttären lisäksi kolmepoikaa: Vitikka, Antti ja Olavi. Kaikki kolme mainitaan tässä järjestyksessä mukana olleina Turun aateliskokouksessa marraskuussa 1439.9 Vitikka oli Hattulan kihlakunnan tuomarina tai sijaisena 1435 sekä 1444 ja hän eli vielä 1455. Häntä ei koskaan lähteissä liitetä mitenkään Hauholle, jossa hän ei siten liene asunut.
- - - - - - -
7 Sukujohdosta Eric Anthoni, Kring vår medeltidsgenealogiska forskning, bilaga l, Assersönernas ätt, som förde en stjärna och halvmåne, Societas Scientiarum Fennica, Arsbok Vuosikirja XXV: B:2 (1947).
8 Munk-suvusta. Erik Ulsig, Danske adelsgods er i middelalderen (Kepenhavn 1968) ja Asser-nimestä C a rl - Erik Thors, Finländska personnamnsstudier s. 15.
9 FMU III 2310:
Lapsia:
Kaarina Antintytär (Munck), pso Asser Torsteninpoika, Tauluun 2
Taulu 2
Kaarina Antintytär (Munck), pso Asser Torsteninpoika, Hauhon Hyvikkälän rälssitilan omistajat, antavat lokakuun 28.1407.(FMU 1257) tyttärensä Birgitan miehelle Trankerille Porsoon tilan ilman Papinniittyä. Epäilemättä kyseessä on ollut juuri Hauhon Porsoo.
Lapsia:
Birgitta Asserintytär, pso Tranker, hauhon Porsoon omistajat. Eerik Pommerilaisen verokirjassa vuodelta 1413 on merkintä lääninhaltijoista ja yksi heistä oli "Tranekierr i Tawesthus län". Vielä 1431 Tranekaer oli maanluovutuksen vahvistajana Sotjalassa. Vuonna 1435 kuningas Eerik antoi eräälle Jöns Tranker nimiselle miehelle rälssivapauden "på Lechtis gård". Anthonin mukaan kyseessä oli sama Tranker ja Lechtis oli Mynämäen Lehtinen. Syntyperältään 'Tranker oli luultavasti tanskalainen. (BFH III 6 (s. 7).). Seuraavan kerran Porsoo mainittiin vasta 1480. Silloin Perniön Ekekullan Kaarina-vaimo vaihtoi sen Perniön Osalaan.(Eric Anthoni, En godsträta på 1500-talet, Historisk Tidskrift för Finland 1961:2 s. 55-70, jossa vuoden 1480 kirje on kokonaan painettu (sitä ei ole FMU:ssa)) Porsoo oli hänen isänperintöään, mutta lähteet eivät tunne hänen isäänsä. Aviopuolison nimi oli Matti, ehkäpä hän oli se Matti Henrikinpoika, joka mainittiin Hauholla 1486-1500 ja oli todennäköisesti rälssimies. Ainakin Sotjalassa hän on omistanut tilan. (BFH I s. 62, 54) Porsoon uusi omistaja oli Porvoon Vekkoskelta Henrik Pentinpojan (Dufva) vaimo Estrid. Hänen poikansa Henrik joutui Kaarina-vaimon perillisten kanssa riitaan vuoden 1480 vaihtokaupasta ja hankki 1525 Eerik Flemingin tuomion avulla Osalan takaisin. Hän ei kuitenkaan luopunut Porsoosta, vaan myi sen 1543 Eerik FlemingilIe saaden tältä Perniön Broändan. Ehtona oli, että jos Fleming menettäisi jollakin tavoin Porsoon, hän ottaisi takaisin Broändan. Vielä 1555 Ekekullan Kaarinan perilliset käräjöivät Porsoota itselleen, mutta eivät siinä onnistuneet. Tila oli lunastettu Flemingiltä takaisin Hyvikkälälle.
Vitikka Asserinpoika, mainitaan Turun aateliskokouksessa marraskuussa 1439 (2310), Vitikka oli Hattulan kihlakunnan tuomarina tai sijaisena 1435 sekä 1444 ja hän eli vielä 1455. Häntä ei koskaan lähteissä liitetä mitenkään Hauholle, jossa hän ei siten liene asunut. Kuitenkin hänen vaakunakilpensä tunnus osoittaa hänen täysin varmasti kuuluneen Hyvikkälän sukuun. Se oli viisisakarainen tähti ja puolikuu. Sinetin reunakirjoituksena on S. Witic. Asserson. (FMU III 2162, 2598, IV 2976, VA Harvialan kopiokirja s. 808-809. Sinetti Hausenin julkaisussa FMS 182 (21. 10. 1448)).
Antti Asserinpoika, mainitaan Turun aateliskokouksessa marraskuussa 1439 (2310),Peri ilmeisesti Hauhon Kokkalan ja lampuotitilan Okerlasta (Hauhon Luopioisten Tuuloksen historia I). Tauluun 3.
Olavi Asserinpoika, omisti Hauhon Hyvikkälän. - Pso porvarintytär N.N. Suuripää Turusta, piispa Lauri Suuripään täti. Tauluun 4.
Taulu 3
Antti Asserinpoika, mainitaan Turun aateliskokouksessa marraskuussa 1439 (2310), oli Hauhon ja Tuuloksen käräjillä 9. 1. 1431 maanluovutuksen vahvistajana kolmantena heti Kyttälän Olavi Broderinpojan jälkeen. Veli Olavi oli samassa tehtävässä järjestyksessä kuudes ja heti hänen jälkeensä oli lanko Tranker (FMU 1991) Toisen kerran Antti ja Olavi Asserinpojat olivat syyskuussa 1454 Olavi Broderinpojan tyttären huomenlahjan todistajana Hauhon Kyttälässä.(FMU 2955). Peri ilmeisesti Hauhon Kokkalan ja lampuotitilan Okerlasta (Hauhon Luopioisten Tuuloksen historia I). Kokkalan oli ehkäpä jo 1445 Antti Asserinpojan asumakartanona. Häneltä se on mennyt vävylle, Porvoon Kråkössä asuneelle Lasse Lydekenpojalle, joka oli Suomenkeskiajan historiassa huomattavaa Lydekenpoikain Djäkn-sukua. Lasse on kuitenkin pitänyt itsellään vain Okerlan kylässä olleen tilansa ja Vankoniemen, kun sen sijaan Kokkala palautui Hyvikkälän kartanolIe. Se oli Arvid Olavinpojalla, koska hänen pojallaan ja kahdella tyttärellään oli siihen osuus.
Lapsia:
N.N. Antintytär, ehkä Karin, pso Lasse Lydekenpoika, ”i Kråko”.
Taulu 4
Olavi Asserinpoika, mainitaan Turun aateliskokouksessa marraskuussa 1439 (FMU 2310). oli em. lisäksi Kokemäellä 1453 tutkijalautakunnan jäsen, Lempäälässä kuninkaanlautakunnassa 1455 ja Pälkäneellä maakuntakatselmusmiehenä 1462.(REA 562, FMU 2981, 3180.), omisti Hauhon Hyvikkälän. - Pso porvarintytär N.N. Suuripää Turusta, piispa Lauri Suuripään täti.
Lapsia:
Kristiina Olavintytär, oli nunnana Naantalin luostarissa 1455. Luostarin hyväntekijä Lucia Olavintytär, laamanni Henrik Klaunpojan rouva, muisti häntä silloin tesiiamentissaan kultasormuksella.( FMU 2970).
Arvid Olavinpoika, pso.*N.N. Bengtsdotter, Tauluun 5
Taulu 5
Arvid Olofsson, "Vapaasukuinen mies" Arfwed Ollsson oli 1482 todistajana rajariidassa ja samana vuonna Arnd Oleffsson todisti Knuut Påssen lahjoituksen Kalvolasta (BFH I s. 58, FMU V 3949). Hollalan kihlakunnan tuomari ainakin 1483 kun Pälkäneen maakäräjillä 1483 tutkittiin Hauhon ja Kulsialan välisen rajan suuntaa ja kun hän oli Turun maanoikeuden lautakunnan jäsen lokakuussa 1488 kihlakunnantuomarien joukossa (FMU 4205-06, 4208, 4212). Virka-aika todennäköisesti 1481-1498, koska hänen edeltäjänsä Hannu Pietarinpoika mainitaan virassa viimeksi 1481 ja seuraajansa vävy Krister Pederinpoika 1495. Turun tuomiorovasti Lauri Suurpää vahvisti Naantalissa 1490 erään luostarille tekemänsä lahjoituksen ja pyysi silloin "rakasta sukulaistaan" Arvid Olavinpoikaa sinetöimään kirjeen. Niin tapahtui, ja sinetti on säilynyt. Sen vaakunakilvessä on kuusisakarainen tähti ja kuunsirppi eli siis melkein sama kuvio kuin Vitikka Asserinpojan vaakunassa. Reunakirjoitus on s. a(r)vid o(l)a ffs'.(BFH I s. 58, FMU 3949.) Allekirjoitti yhtenä Viipurin puolustuksen päälliköistä 14.10.1495 avunpyyntökirjeen Ruotsiin (FMU 4627) Kaatunut luultavasti Viipurin puolustuksessa marraskuussa 1495. - Pso: N.N. Bengtsdotter, vht. Bengt Olofsson ja Margareta? Jakobsdotter (Ille) ?? Oletettavasti vaimon on täytynyt olla Björn Ragnvaldinpojan tytär, koska Kirstulan periytyminen Dorothea Kristiernintyttärelle ei olisi muuten mahdollista.
Lapsia:
N.N. Arvidintytär, pso.*Kristiern Pedersson (Peder Dieknin suku ) Hollolan kihlakunnan hyvin pitkäaikainen kihlakunnantuomari ja toimi tässä virassa n. 1485–1512. Hämeen historian mukaan hänen seuraajansa samassa virassa oli vuodesta 1512 lähtien Lasse-kauppiaan poika Gudmund Larsson, *joka oli myös Kristiernin vaimon sisaren mies.(FMU5322) Hänen edeltäjiään olivat Olavi Niilonpoika Tavast 1433–1460 ja Hannu Pietarinpoika 1461–1485., Kristiernistä tuli appensa Arvidin seuraaja tuomarinvirassa. Siinä hän oli 25. 7. 1498 (ehkä jo 1497) ja vielä kesällä 1505.22 Hän asui Hyvikkälässä, koska käytti 1500 itsestään nimitystä Christiern Peersson i Hywickälä. Näin Hauholla oli Hollolan kihlakunnan tuomarin asunto 1480-luvun alkupuolelta asti usean vuosikymmenen ajan. Lammin Porkkala oli menettänyt entisen asemansa.23 Kristerin vaiheista ennen siirtymistä Hauholle emme tiedä mitään. Eräässä alkuperäisenä säilyneessä tuomiokirjeessä, jonka hän on antanut Sotjalassa 4. 11. 1499, on tallella hänen sinettinsä. Siinä on vaakunakilven tunnuksena pystyyn noussut eläin (susi?) ja reunakirjoituksena Cristiern Ped'son." Lähes samanlainen tunnus on Raaseporin läntisen kihlakunnan tuomarin (1438-55) Abraham Pietarinpojan sinetissä, mutta mahdollinen sukulaisuus jää näyttämättä toteen.(FMS 191) Kristerin lapsista tunnetaan vain yksi tytär, Dorothea. Hän sai aviomiehekseen Pietari Svensken, Ruotsista muuttaneen miehen, josta sittemmin tuli Hämeen linnanvouti ja Hattulan kihlakunnan tuomari ja joka asui Hattulan Vesunnan kartanossa. Hän näyttää vaihtaneen tai myyneen vaimonsa osuuden Hyvikkälästä muilIe perikunnan jäsenille. Jotakin tietä hän oli saanut haltuunsa Syrjäntaan Sorolan, jaka oli hänelIä vielä 1558.(kts. Yrjö Blomstedt, Hämeen historia II 2 s. 42. 63, 135. Syrjäntaan Sorolasta VA 3864 f. 41v.)
Anna Arvidsdotter, pso.*Jeppe (Kaas)(FMU 5780). Myöhemmät tiedot väittävät tämän olleen kotoisin Tanskasta ja sukunimen olleen Kaas. Vuonna 1508 ilmeisesti naimaton Arvidin tytär myi osuutensa Kokkalasta Jepelle. Kokkala oli nähtävästi joutunut uudelleen Hyvikkälän omistajille, ja sieIIä asuivat Jeppe ja Anna, viimemainittu vielä 1529, jolloin häntä kutsuttiin "Kokkalan vaimo Annaksi" (FMU VI 5340. Jully Ramsay,).Arvid Arvidinpoika ja Valpuri Arvidintytär luovuttivat osuutensa sisarelleen AnnalIe ja tämän miehelle Jeppe l. Jaakko Henrikinpojalle (FMU 5340, 5780. Molemmat asiakirjat ovat kotoisin Jepen pojanpojan Arvid Henrikinpojan arkistosta, josta Brocman on ne tavannut. Hän on lukenut Jepen isännimen Antiksi, mikä lienee väärin). Vuoden 1520 (p.o. 1521) taIvikäräjillä "ärlig man Jacob Hindersson till Kockala" ja hänen vaimonsa (Anna?) Arvidintytär tunnustivat myyneensä maata ja ulkopalstan Luopioisten kylän asukkaille. Saman todistuksen "Kokkalan Anna" antoi Hauhon käräjillä 1529 (FMU VIII 6027, 6463). Jeppe Henrikinpoika oli sukutraditioiden mukaan kotoisin 'tanskasta ja sieltä tunnettua Kaas-sukua. Miten lienee, mutta ei ainakaan hänen poikansa Henrik näy pitäneen isänsä sukua kovin suuressa arvossa, koska omaksui äitinsä suvun vaakunan. Hänen sinetissään on kuusisakarainen tähti ja kasvava puolikuu sekä kirjaimet H.I. (1544).( BFH III 202). Henrik antoi vielä pojalleen nimeksi traditioiden mukaan Arvid, mutta jostakin selvittämättömästä syystä Arvid Henriklnpoika ryhtyi käyttämään sukunimeä Tavast. Hänen sukulaisuuttaan tunnettuun keskiajan Tavast-sukuun ei voi mitenkään osoittaa. Arvid Henrikinpojasta tuli Suomen huomattavimpia aatelismiehiä 1500-luvulla, mutta se ei kuulu enää tämän kirjoituksen puitteisiin (W. Tavaststjerna, Arvi Henrikinpoika Tawast, Historiallinen Arkista XXVIII, 6 (Helsinki 1920)).
Malin Arvidsdotter, m.*Gudmund Larsson (FMU 5322), vuonna 18.5.1508 sanotaan Arvid Arvidinpojan tehneen vävyn Gudmund Larsinpojan kanssa maanvaihtokaupat javaihtaneen Hattulan Kärsälään veljenosan Hyvikkälän kylästä.(FMU 5322), katsottiin jo syntyperäiseksi jalosukuiseksi, sillä 1527 hän oli "välbördig Gudmund Larsson till Hyffwickälä" (FMU 6355), isänsä syntyperän hän tahtoi kuitenkin unohtaa, sillä hän omaksui vaimonsa suvun vaakunan. Siinä oli 1518 tunnuksena viisisakarainen tähti polviorren päällä.
Walborg Arvidsdotter, tämän niminen vaimo myi Kokkalan Niemen puolikkaan Jeppe Andersinpoika Tavastille marianpäivänä 1508.(FMU 5340) Kyseessä lienee leski, koska kaupanteossa ei mainita miestä.
Arvid Arvidinpoika, ilmeisesti vielä alaikäinen isän . kuollessa. Vuonna 1508 Arvid Arvidsson till Hyvikkälä vaihtoi lankonsa Gudmund Laurinpojan kanssa maita niin, että antoi tälle veljenosuutensa Hyvikkälästä ja sai tilalle Hattulasta Kärsälän (FMU 5322) Asserinpoikain suku sammui miehen puolelta Arvid Arvidinpoikaan joskus 1500-luvun alkupuolella.
Tässä sinun sukusikermässä on käsittääkseni kyseessä Hauhon Hyvikkälä. Janakkalan Hyvikkälä sen sijaan oli Valdemar Diekenin jälkeläisten kartano.
Olen joskus koittanut selvitellä tätä Asserinpoikien sukua pääsemättä oikein kunnon lopputulokseen. En tiedä onko aiheesta missään kunnollista kokonais esitystä, vai onko tieto hajautunut sinne tänne ja osittain ristiriitaisena.
Keräilin siis joitakin vuosia sitten kaikenlaista hajanaista tietoa, jonka lähdeviitteet ovat puutteelliset. Seuraavasta voi olla jotakin hyötyä, mutta tietoihin kannattaa suhtautua varovaisesti ja tarkastaa ne. Luultavasti tuossa on myös virheitä, joten sitä ei pidä kopioida sellaisenaan, vaan se toimii enemmänkin tutkimuksen tai keskustelun pohjana. En myöskään osaa kommentoida tuota kovinkaan paljoa, koska aikaa sen keräämisestä on kulunut niin paljon, että muistikuvat ovat hataroita.
Sikermää sopii kommentoida ja kritisoida rajattomasti.
Taulu 1
Anders Munck. Kun kuningas Maunu Eerikinpoika valmisteli kevättalvella 1348 sotaretkeään Venäjälle, hän myönsi Skarassa 24.3.1348 eräälle Andreas MunchilIe täydellisen verovapauden tämän tilojen ja palveluskunnan puolesta (FMU 546). Sama Andreas Munch ilmestyy seuraavalla vuosikymmenellä esiin Suomen puolella. Nuori kuningas Eerik Maununpoika antoi hänelIe Inkoossa 28.8.1357 päiväämänsä kirjeen, jolla hän otti miehen väkineen ja tiloineen suojelukseensa käskien samalla Hämeen linnan päällikköä luovuttamaan hänelIe asevarustuksen, kymmenen markkaa rahaa ja kaiken muun linnasta hänelIe kuuluvan joka vuosi (FMU 667). Sekä vuoden 1348 että vuoden 1357 kirjeet ovat olleet 1586 Pernajan Sarvilahden kartanon arkistossa. Sen omistajana oli ollut 1580-luvulla kuollut Matti Knuutinpoika (Creutz) Asser Torsteninpojan pojan tyttären vävy, joka oli nainut Andreas Munchin eli Anders Munchin jälkeläisen.(Sukujohdosta Eric Anthoni, Kring vår medeltidsgenealogiska forskning, bilaga l, Assersönernas ätt, som förde en stjärna och halvmåne, Societas Scientiarum Fennica, Arsbok Vuosikirja XXV: B:2 (1947)) Koska taas Munck on palvellut Hämeen linnassa, niin hän on luonnollisesti koettanut hankkia myös tiloja Hämeestä. Tuon ajan rälssikirjeet olivat vielä henkilökohtaisia eivätkä tilakohtaisia. Ne antoivat siis verovapauden kaikkiin ratsupalvelusta tekevän tiloihin. Matti Knuutinpojalla oli hallussaan Okerlassa lampuotitila, selvästi Hyvikkälän suvulta peritty, mutta tämä ei vielä todista sitä, että juuri Okerlan tila olisi ollut jo 1300-luvulla rälssiä. Ennemmin Munckilla oli hallussaan jo suvun päätila, Hyvikkälä, jossa hän asui ja josta käsin hän ja hänen miehensä suorittivat ase ja vartiopalvelun Hämeen linnaan. "
Tanskassa eli samoihin aikoihin ylhäisaatelinen Munk-suku, jonka jäsenistä jopa joku käytti etunimeä Anders. Samoin Asser Torsteninpojan kastenimeä esiintyy Tanskassa yleisesti.8 Mitään ei voi varmasti osoittaa, mutta saattaa kuvitella tanskalaisen Munk-suvun sivuhaaran jäsenen Andersin tulleen pohjois-Hallantiin Maunu Eerikinpojan palvelukseen Varbergin linnaan, seuranneen häntä Länsi-Göötanmaalle Skaraan ja sitten kesän 1348 Venäjän retkelle, jääneen Suomeen varuspalvelukseen Hämeen linnaan ja hankkineen Hauholta Hyvikkälän.
Asser Torsteninpojalla oli Birgitta-tyttären lisäksi kolmepoikaa: Vitikka, Antti ja Olavi. Kaikki kolme mainitaan tässä järjestyksessä mukana olleina Turun aateliskokouksessa marraskuussa 1439.9 Vitikka oli Hattulan kihlakunnan tuomarina tai sijaisena 1435 sekä 1444 ja hän eli vielä 1455. Häntä ei koskaan lähteissä liitetä mitenkään Hauholle, jossa hän ei siten liene asunut.
- - - - - - -
7 Sukujohdosta Eric Anthoni, Kring vår medeltidsgenealogiska forskning, bilaga l, Assersönernas ätt, som förde en stjärna och halvmåne, Societas Scientiarum Fennica, Arsbok Vuosikirja XXV: B:2 (1947).
8 Munk-suvusta. Erik Ulsig, Danske adelsgods er i middelalderen (Kepenhavn 1968) ja Asser-nimestä C a rl - Erik Thors, Finländska personnamnsstudier s. 15.
9 FMU III 2310:
Lapsia:
Kaarina Antintytär (Munck), pso Asser Torsteninpoika, Tauluun 2
Taulu 2
Kaarina Antintytär (Munck), pso Asser Torsteninpoika, Hauhon Hyvikkälän rälssitilan omistajat, antavat lokakuun 28.1407.(FMU 1257) tyttärensä Birgitan miehelle Trankerille Porsoon tilan ilman Papinniittyä. Epäilemättä kyseessä on ollut juuri Hauhon Porsoo.
Lapsia:
Birgitta Asserintytär, pso Tranker, hauhon Porsoon omistajat. Eerik Pommerilaisen verokirjassa vuodelta 1413 on merkintä lääninhaltijoista ja yksi heistä oli "Tranekierr i Tawesthus län". Vielä 1431 Tranekaer oli maanluovutuksen vahvistajana Sotjalassa. Vuonna 1435 kuningas Eerik antoi eräälle Jöns Tranker nimiselle miehelle rälssivapauden "på Lechtis gård". Anthonin mukaan kyseessä oli sama Tranker ja Lechtis oli Mynämäen Lehtinen. Syntyperältään 'Tranker oli luultavasti tanskalainen. (BFH III 6 (s. 7).). Seuraavan kerran Porsoo mainittiin vasta 1480. Silloin Perniön Ekekullan Kaarina-vaimo vaihtoi sen Perniön Osalaan.(Eric Anthoni, En godsträta på 1500-talet, Historisk Tidskrift för Finland 1961:2 s. 55-70, jossa vuoden 1480 kirje on kokonaan painettu (sitä ei ole FMU:ssa)) Porsoo oli hänen isänperintöään, mutta lähteet eivät tunne hänen isäänsä. Aviopuolison nimi oli Matti, ehkäpä hän oli se Matti Henrikinpoika, joka mainittiin Hauholla 1486-1500 ja oli todennäköisesti rälssimies. Ainakin Sotjalassa hän on omistanut tilan. (BFH I s. 62, 54) Porsoon uusi omistaja oli Porvoon Vekkoskelta Henrik Pentinpojan (Dufva) vaimo Estrid. Hänen poikansa Henrik joutui Kaarina-vaimon perillisten kanssa riitaan vuoden 1480 vaihtokaupasta ja hankki 1525 Eerik Flemingin tuomion avulla Osalan takaisin. Hän ei kuitenkaan luopunut Porsoosta, vaan myi sen 1543 Eerik FlemingilIe saaden tältä Perniön Broändan. Ehtona oli, että jos Fleming menettäisi jollakin tavoin Porsoon, hän ottaisi takaisin Broändan. Vielä 1555 Ekekullan Kaarinan perilliset käräjöivät Porsoota itselleen, mutta eivät siinä onnistuneet. Tila oli lunastettu Flemingiltä takaisin Hyvikkälälle.
Vitikka Asserinpoika, mainitaan Turun aateliskokouksessa marraskuussa 1439 (2310), Vitikka oli Hattulan kihlakunnan tuomarina tai sijaisena 1435 sekä 1444 ja hän eli vielä 1455. Häntä ei koskaan lähteissä liitetä mitenkään Hauholle, jossa hän ei siten liene asunut. Kuitenkin hänen vaakunakilpensä tunnus osoittaa hänen täysin varmasti kuuluneen Hyvikkälän sukuun. Se oli viisisakarainen tähti ja puolikuu. Sinetin reunakirjoituksena on S. Witic. Asserson. (FMU III 2162, 2598, IV 2976, VA Harvialan kopiokirja s. 808-809. Sinetti Hausenin julkaisussa FMS 182 (21. 10. 1448)).
Antti Asserinpoika, mainitaan Turun aateliskokouksessa marraskuussa 1439 (2310),Peri ilmeisesti Hauhon Kokkalan ja lampuotitilan Okerlasta (Hauhon Luopioisten Tuuloksen historia I). Tauluun 3.
Olavi Asserinpoika, omisti Hauhon Hyvikkälän. - Pso porvarintytär N.N. Suuripää Turusta, piispa Lauri Suuripään täti. Tauluun 4.
Taulu 3
Antti Asserinpoika, mainitaan Turun aateliskokouksessa marraskuussa 1439 (2310), oli Hauhon ja Tuuloksen käräjillä 9. 1. 1431 maanluovutuksen vahvistajana kolmantena heti Kyttälän Olavi Broderinpojan jälkeen. Veli Olavi oli samassa tehtävässä järjestyksessä kuudes ja heti hänen jälkeensä oli lanko Tranker (FMU 1991) Toisen kerran Antti ja Olavi Asserinpojat olivat syyskuussa 1454 Olavi Broderinpojan tyttären huomenlahjan todistajana Hauhon Kyttälässä.(FMU 2955). Peri ilmeisesti Hauhon Kokkalan ja lampuotitilan Okerlasta (Hauhon Luopioisten Tuuloksen historia I). Kokkalan oli ehkäpä jo 1445 Antti Asserinpojan asumakartanona. Häneltä se on mennyt vävylle, Porvoon Kråkössä asuneelle Lasse Lydekenpojalle, joka oli Suomenkeskiajan historiassa huomattavaa Lydekenpoikain Djäkn-sukua. Lasse on kuitenkin pitänyt itsellään vain Okerlan kylässä olleen tilansa ja Vankoniemen, kun sen sijaan Kokkala palautui Hyvikkälän kartanolIe. Se oli Arvid Olavinpojalla, koska hänen pojallaan ja kahdella tyttärellään oli siihen osuus.
Lapsia:
N.N. Antintytär, ehkä Karin, pso Lasse Lydekenpoika, ”i Kråko”.
Taulu 4
Olavi Asserinpoika, mainitaan Turun aateliskokouksessa marraskuussa 1439 (FMU 2310). oli em. lisäksi Kokemäellä 1453 tutkijalautakunnan jäsen, Lempäälässä kuninkaanlautakunnassa 1455 ja Pälkäneellä maakuntakatselmusmiehenä 1462.(REA 562, FMU 2981, 3180.), omisti Hauhon Hyvikkälän. - Pso porvarintytär N.N. Suuripää Turusta, piispa Lauri Suuripään täti.
Lapsia:
Kristiina Olavintytär, oli nunnana Naantalin luostarissa 1455. Luostarin hyväntekijä Lucia Olavintytär, laamanni Henrik Klaunpojan rouva, muisti häntä silloin tesiiamentissaan kultasormuksella.( FMU 2970).
Arvid Olavinpoika, pso.*N.N. Bengtsdotter, Tauluun 5
Taulu 5
Arvid Olofsson, "Vapaasukuinen mies" Arfwed Ollsson oli 1482 todistajana rajariidassa ja samana vuonna Arnd Oleffsson todisti Knuut Påssen lahjoituksen Kalvolasta (BFH I s. 58, FMU V 3949). Hollalan kihlakunnan tuomari ainakin 1483 kun Pälkäneen maakäräjillä 1483 tutkittiin Hauhon ja Kulsialan välisen rajan suuntaa ja kun hän oli Turun maanoikeuden lautakunnan jäsen lokakuussa 1488 kihlakunnantuomarien joukossa (FMU 4205-06, 4208, 4212). Virka-aika todennäköisesti 1481-1498, koska hänen edeltäjänsä Hannu Pietarinpoika mainitaan virassa viimeksi 1481 ja seuraajansa vävy Krister Pederinpoika 1495. Turun tuomiorovasti Lauri Suurpää vahvisti Naantalissa 1490 erään luostarille tekemänsä lahjoituksen ja pyysi silloin "rakasta sukulaistaan" Arvid Olavinpoikaa sinetöimään kirjeen. Niin tapahtui, ja sinetti on säilynyt. Sen vaakunakilvessä on kuusisakarainen tähti ja kuunsirppi eli siis melkein sama kuvio kuin Vitikka Asserinpojan vaakunassa. Reunakirjoitus on s. a(r)vid o(l)a ffs'.(BFH I s. 58, FMU 3949.) Allekirjoitti yhtenä Viipurin puolustuksen päälliköistä 14.10.1495 avunpyyntökirjeen Ruotsiin (FMU 4627) Kaatunut luultavasti Viipurin puolustuksessa marraskuussa 1495. - Pso: N.N. Bengtsdotter, vht. Bengt Olofsson ja Margareta? Jakobsdotter (Ille) ?? Oletettavasti vaimon on täytynyt olla Björn Ragnvaldinpojan tytär, koska Kirstulan periytyminen Dorothea Kristiernintyttärelle ei olisi muuten mahdollista.
Lapsia:
N.N. Arvidintytär, pso.*Kristiern Pedersson (Peder Dieknin suku ) Hollolan kihlakunnan hyvin pitkäaikainen kihlakunnantuomari ja toimi tässä virassa n. 1485–1512. Hämeen historian mukaan hänen seuraajansa samassa virassa oli vuodesta 1512 lähtien Lasse-kauppiaan poika Gudmund Larsson, *joka oli myös Kristiernin vaimon sisaren mies.(FMU5322) Hänen edeltäjiään olivat Olavi Niilonpoika Tavast 1433–1460 ja Hannu Pietarinpoika 1461–1485., Kristiernistä tuli appensa Arvidin seuraaja tuomarinvirassa. Siinä hän oli 25. 7. 1498 (ehkä jo 1497) ja vielä kesällä 1505.22 Hän asui Hyvikkälässä, koska käytti 1500 itsestään nimitystä Christiern Peersson i Hywickälä. Näin Hauholla oli Hollolan kihlakunnan tuomarin asunto 1480-luvun alkupuolelta asti usean vuosikymmenen ajan. Lammin Porkkala oli menettänyt entisen asemansa.23 Kristerin vaiheista ennen siirtymistä Hauholle emme tiedä mitään. Eräässä alkuperäisenä säilyneessä tuomiokirjeessä, jonka hän on antanut Sotjalassa 4. 11. 1499, on tallella hänen sinettinsä. Siinä on vaakunakilven tunnuksena pystyyn noussut eläin (susi?) ja reunakirjoituksena Cristiern Ped'son." Lähes samanlainen tunnus on Raaseporin läntisen kihlakunnan tuomarin (1438-55) Abraham Pietarinpojan sinetissä, mutta mahdollinen sukulaisuus jää näyttämättä toteen.(FMS 191) Kristerin lapsista tunnetaan vain yksi tytär, Dorothea. Hän sai aviomiehekseen Pietari Svensken, Ruotsista muuttaneen miehen, josta sittemmin tuli Hämeen linnanvouti ja Hattulan kihlakunnan tuomari ja joka asui Hattulan Vesunnan kartanossa. Hän näyttää vaihtaneen tai myyneen vaimonsa osuuden Hyvikkälästä muilIe perikunnan jäsenille. Jotakin tietä hän oli saanut haltuunsa Syrjäntaan Sorolan, jaka oli hänelIä vielä 1558.(kts. Yrjö Blomstedt, Hämeen historia II 2 s. 42. 63, 135. Syrjäntaan Sorolasta VA 3864 f. 41v.)
Anna Arvidsdotter, pso.*Jeppe (Kaas)(FMU 5780). Myöhemmät tiedot väittävät tämän olleen kotoisin Tanskasta ja sukunimen olleen Kaas. Vuonna 1508 ilmeisesti naimaton Arvidin tytär myi osuutensa Kokkalasta Jepelle. Kokkala oli nähtävästi joutunut uudelleen Hyvikkälän omistajille, ja sieIIä asuivat Jeppe ja Anna, viimemainittu vielä 1529, jolloin häntä kutsuttiin "Kokkalan vaimo Annaksi" (FMU VI 5340. Jully Ramsay,).Arvid Arvidinpoika ja Valpuri Arvidintytär luovuttivat osuutensa sisarelleen AnnalIe ja tämän miehelle Jeppe l. Jaakko Henrikinpojalle (FMU 5340, 5780. Molemmat asiakirjat ovat kotoisin Jepen pojanpojan Arvid Henrikinpojan arkistosta, josta Brocman on ne tavannut. Hän on lukenut Jepen isännimen Antiksi, mikä lienee väärin). Vuoden 1520 (p.o. 1521) taIvikäräjillä "ärlig man Jacob Hindersson till Kockala" ja hänen vaimonsa (Anna?) Arvidintytär tunnustivat myyneensä maata ja ulkopalstan Luopioisten kylän asukkaille. Saman todistuksen "Kokkalan Anna" antoi Hauhon käräjillä 1529 (FMU VIII 6027, 6463). Jeppe Henrikinpoika oli sukutraditioiden mukaan kotoisin 'tanskasta ja sieltä tunnettua Kaas-sukua. Miten lienee, mutta ei ainakaan hänen poikansa Henrik näy pitäneen isänsä sukua kovin suuressa arvossa, koska omaksui äitinsä suvun vaakunan. Hänen sinetissään on kuusisakarainen tähti ja kasvava puolikuu sekä kirjaimet H.I. (1544).( BFH III 202). Henrik antoi vielä pojalleen nimeksi traditioiden mukaan Arvid, mutta jostakin selvittämättömästä syystä Arvid Henriklnpoika ryhtyi käyttämään sukunimeä Tavast. Hänen sukulaisuuttaan tunnettuun keskiajan Tavast-sukuun ei voi mitenkään osoittaa. Arvid Henrikinpojasta tuli Suomen huomattavimpia aatelismiehiä 1500-luvulla, mutta se ei kuulu enää tämän kirjoituksen puitteisiin (W. Tavaststjerna, Arvi Henrikinpoika Tawast, Historiallinen Arkista XXVIII, 6 (Helsinki 1920)).
Malin Arvidsdotter, m.*Gudmund Larsson (FMU 5322), vuonna 18.5.1508 sanotaan Arvid Arvidinpojan tehneen vävyn Gudmund Larsinpojan kanssa maanvaihtokaupat javaihtaneen Hattulan Kärsälään veljenosan Hyvikkälän kylästä.(FMU 5322), katsottiin jo syntyperäiseksi jalosukuiseksi, sillä 1527 hän oli "välbördig Gudmund Larsson till Hyffwickälä" (FMU 6355), isänsä syntyperän hän tahtoi kuitenkin unohtaa, sillä hän omaksui vaimonsa suvun vaakunan. Siinä oli 1518 tunnuksena viisisakarainen tähti polviorren päällä.
Walborg Arvidsdotter, tämän niminen vaimo myi Kokkalan Niemen puolikkaan Jeppe Andersinpoika Tavastille marianpäivänä 1508.(FMU 5340) Kyseessä lienee leski, koska kaupanteossa ei mainita miestä.
Arvid Arvidinpoika, ilmeisesti vielä alaikäinen isän . kuollessa. Vuonna 1508 Arvid Arvidsson till Hyvikkälä vaihtoi lankonsa Gudmund Laurinpojan kanssa maita niin, että antoi tälle veljenosuutensa Hyvikkälästä ja sai tilalle Hattulasta Kärsälän (FMU 5322) Asserinpoikain suku sammui miehen puolelta Arvid Arvidinpoikaan joskus 1500-luvun alkupuolella.
Kommentoin lyhyesti:
Anders Munckin rälssikirjeen pitäisi tietojen mukaan olla Sarvilahden arkistossa. Reinhold Hausen kopioi kartanoiden kopiokirjoja, mm. Sarvilahden. Sieltä en ole löytänyt Munckin rälssikirjettä. Joko se oli kadonnut ennen Hausenin kopiontia tai tieto ei ole luotettava tai en vain ole sitä huomannut. Hausen oli ertittäin tarkka, joten hänen huolimattomuutensa tiliin puuttumista ei voi laskea.
Olavi Asserinpojan vaimo ei näytä olleen Suurpään tytär, vaan sukulaisuuden luonne oli toinen. Olavin sisar oli naimisissa Jöns Tranekerin kanssa. Niittykakartanon Jöns Pietarinpojan vaimo Rikissa, Peder Karpalaisen vaimo Ingegerd Jönsintytär ja pormestari Mikko Suurpään vaimo näyttävät heidän tyttäriltään. Genos 1987:126-129.
Krister Perssonin vaimo oli Valborg Arvidintytär, joka on jäänyt leskeksi 1508 mennessä ja solminut uuden avioliiton Katinalan Jön Grelssinpojan kanssa. Heidän poikansa Anders Jönsinpoika Juttila käytti Asserinpoikien vaakunaa ja oli suvun sisäisissä perinnönjaossa mukana. Genos 2003:85-87.
Tapio Vähäkangas
Hei Antti.
Olen tutkailut sukuyhteyksiäni Hauhon Bockien kautta Knuuti-kirjuriin, Tavasteihin, Kaasiin, Asserinpoikiin ym. keskiaikaisiin sukuihin.
Kirjallisuudessa ja keskusteluissa todetaan, että Arvid Henrikinpoika Tavastilla (ja sisaruksilla) ei ole todistettavasti yhteyksiä keskiaikaiseen Tavast-sukuun.
Asialla on siis hyvinkin laajaa mielenkiitoa.
Olenko ihan hukassa, kun eri lähteitä vertailemalla olen päätynyt siihen tulokseen, että Arvid Henrikinpoika Tavastin äidin Cecilia Andersd Kokkalan (pso. Henrik Kaas) isän, Andreas Erikss Bitzin äiti on Metta Olofsd Tavast.
Tämä tarkoittanee sitä, että välissä olisi pari sukupolvea, jossa Tavast-nimi on hyllyllä ja Jaakko Kaasin lapset ovat ehkä ottaneet äidin puolelta tulevan historiallisen nimen käyttöön.
AR.
Antti Järvenpää
13.03.12, 15:32
Hei Antti.
Olen tutkailut sukuyhteyksiäni Hauhon Bockien kautta Knuuti-kirjuriin, Tavasteihin, Kaasiin, Asserinpoikiin ym. keskiaikaisiin sukuihin.
Kirjallisuudessa ja keskusteluissa todetaan, että Arvid Henrikinpoika Tavastilla (ja sisaruksilla) ei ole todistettavasti yhteyksiä keskiaikaiseen Tavast-sukuun.
Asialla on siis hyvinkin laajaa mielenkiitoa.
Olenko ihan hukassa, kun eri lähteitä vertailemalla olen päätynyt siihen tulokseen, että Arvid Henrikinpoika Tavastin äidin Cecilia Andersd Kokkalan (pso. Henrik Kaas) isän, Andreas Erikss Bitzin äiti on Metta Olofsd Tavast.
Tämä tarkoittanee sitä, että välissä olisi pari sukupolvea, jossa Tavast-nimi on hyllyllä ja Jaakko Kaasin lapset ovat ehkä ottaneet äidin puolelta tulevan historiallisen nimen käyttöön.
AR.
Empä osaa sanoa tuohon mitään. Maailmaan mahtuu vaikka kuinka paljon oletuksia ja arvauksia, mutta niiden todistaminen on sitten toinen asia. Anders Bitz on mystinen henkilö ja hänet on paremminkin oletettu olevan Klas Bidzin poika eikä Erikin. Metta oli aviossa Erikin kanssa ja heidän lapsensa olivat kai Henrik ja Anna.
Tuo Bock suku on kiinnostanut itseänikin ja montaa muuta, koska Virmailan poika tulee Hauholle ja lunastaa entisen sukutilan, mutta tätäkään Virmailan ja Hauhon Bock suvun yhteyttä ei ole onnistuttu kaiketi mitenkään todistamaan, eikä sitä mihin tuo Virmailasta tullut joukko lähti Hauholta. Itse ole mitiinyt olisiko mennyt Inkeriin tai muille uusille valtakunnan aluille. Oleellista on, että tuo joukko häviää kuin tuhka tuuleen.
Anders on tosiaan syntyperältään arvoituksellinen kuten Antti totesi. Metta Olofintytär Tawastin toinen avioliitto Jeppe Persson [Ille] kanssa on varmempi linkki nuorempaan Tawast-sukuun, tosin muutamia sukupolvia pidemmälle.
Ivar Arvidsson Tawastin puoliso Karin Stensdotter Ille oli Metta Tawastin tyttären (Metta) pojan (Sten) tytär.
Ramsayn ilman asiakirjatodisteita esittämä nuoremman Tawast-suvun polveutuminen tanskalaislähtöisestä Kaas-suvusta on käsittääkseni pelkkä heitto ja arvaus, joka on valitettavasti jäänyt elämään sen todenperäisyyttä tarkemmin tutkimatta.
Sitävastoin RA:n Svenskt Diplomatariums huvudkartotek över medeltidsbreven sisältämä Ingeborg Andersdotter Tawastin ja Godeke Nilsson (Fincke)n Paavillinen avioliittolupa tuo esiin tuntemattoman keskiaikaisen Anders Tawastin, joka saattaa olla myöhemmän Tawast-suvun Jakob Anderssonin isä.
http://www.riksarkivet.se/default.aspx?id=2453&refid=8005
SHDK-nummer = 42338
terv. Hannu
M.Sjostrom
19.08.13, 16:31
Krister Perssonin vaimo oli Valborg Arvidintytär, joka on jäänyt leskeksi 1508 mennessä ja solminut uuden avioliiton Katinalan Jön Grelssinpojan kanssa. Heidän poikansa Anders Jönsinpoika Juttila käytti Asserinpoikien vaakunaa ja oli suvun sisäisissä perinnönjaossa mukana. Genos 2003:85-87.
Tapio Vähäkangas
Impolan (s 36) mukaan hän käytti Suontaan vaakunaa...
Impola näyttää haluavan sanoa että Katinalan Jussi Rekonpoika nuorempi ei olisi ollut Hyvikkälän tyttären Valpurin aviomies. Miten silloin perinnönjaot selittyvät?
Impola näyttää haluavan sanoa että Katinalan Jussi Rekonpoika nuorempi ei olisi ollut Hyvikkälän tyttären Valpurin aviomies. Miten silloin perinnönjaot selittyvät?
Tapio Vähäkangas on selostanut Hyvikkälän periytymistä (Genos 2003:86), mutta hän ei mainitse - eikä missään muuallakaan mainita - Jöns Grelssonia ja hänen poikaansa Anders Jönssonia Hyvikkälän yhteydessä. Tämä tukee jo sinänsä epäsuorasti Love Kurténin teoriaa, jota olen seurannut. Sen mukaan Jöns Grelssonin vaimo oli Suontaan Erland Nilssonin pojan- tai tyttärentytär ja Suontaka periytyi Anders Jönsson ille hänen kauttaan.
Henrik Impola
Hiskin lisätietoa seurakunnasta Janakkalan osalta
http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=129&TYPE=HTML&LANG=FI
ja sitten Hauhon osalta
http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=64&TYPE=HTML&LANG=FI
Tekstissä ei ole minkäänlaista mainintaa ko seurakuntien yhteydestä edes ennen muinoin, molemmissa esiintyy tuo Hyvikkälän kylä ja rajanaapureitakaan eivät ole, mistä voisi päätellä että kaksi eri paikkaa olivat ja ovat edelleen.
Tuskin tästä, myöhässä tulevasta, on mitään hyötyä, mutta tuotakoon se nyt oli kuitenkin. On ihan luonnollista, että Hämeessa on kaksi Hyvikkälää. Nimen alkuperän on selvittänyt professori Jouko vahtola on kahdessakin kirjoituksessaan selvittänyt asiaa:
Vahtola, Jouko; En gammel germansk invandring till västrä Finland i bynamnens belysning. Historisk Tidskrift föt Finland, 68, 1983, s. 274.
Vahtola, Jouko; Suomen historia, Otava, Helsinki, 2003, s. 25
Vahtolan mukaan Hyvikkälä nimi tulee noin parisen tuhatta vuotta sitteen meille vanhasta saksalaisista miehennimestä, joka oli Huffeke, Hüffe tai Huvika.
Lisäisin vielä, että ehkä vuoden merkittävin arkeologinen löyty tehtiin Janakkalan Hyvikkälästä. Se pääsi myös laajalti kansainväliseen lehdistöönkin. Siitä esimerkkinä hyvin kuvin varustettu artikkeli; http://www.huffingtonpost.com/2013/11/19/finnish-swordsman-buried-two-blades_n_4304980.html
Palaan vielä tähän vanhaan aiheeseen, Arvid Tawastin äiti. Useilla nettisivuilla Arvidin äidiksi on mainittu tässäkin ketjussa mainittu Cecilia "Bidz" ja edelleen sitä kautta yhteys vanhempaan Tawast-sukuun.
Ulla Koskisen "Hyvien miesten valtakunta" -kirjassa mainitaan T. Vähäkankaan löydöksestä, että Arvidin äiti saattaisi olla linjalta Vestgöte - Djula. Onkohan tähän löytynyt lisää tietoa suuntaan tai toiseen?
-Pekka A
Ramsayn ilman asiakirjatodisteita esittämä nuoremman Tawast-suvun polveutuminen tanskalaislähtöisestä Kaas-suvusta on käsittääkseni pelkkä heitto ja arvaus, joka on valitettavasti jäänyt elämään sen todenperäisyyttä tarkemmin tutkimatta.
terv. Hannu
Näin minäkin aluksi luulin, mutta nyt olen tullut siihen tulokseen että Jacob Kaas eli Jeppe Andersson eli suurella todennäköisyydellä Jacob Andersson Slatte otti tuon Kaas nimen käyttöönsä varsin tarkoituksellisesta syystä. Koko oman Tawast suvun selvityksen taustalla on ollut unionikuningas Kristian II siunaama Tukholman verilöyly vuonna 1520 ja siitä Ruotsissa seurannut kasvava tanskalaisvastaisuus, joka huipentui 1500-luvun lopun ja 1600-luvun alun mestauksiin, joissa suurelta osin päätä lyhempinä joutui poistumaan nimenomaan tanskalaisista juuristaan epäiltyä aatelistoa ja muuta ylhäistöä.
Ei tuo Kristian II ollut kuitenkaan pelkkä ruotsalaisylimystön vihamies vaan hän vastusti myös Tanskan aatelistoa, niinpä Kristian II kaivoi jopa häntä vastustaneen Mogens Thomesen Kaasin (med mur) haudastaan ja pystytti hänen ruumiinsa teiliseipääseen kaiken kansan nähtäväksi Århusissa sekä koko Kaasin silloinen omaisuus takavarikoitiin. "Med alvorlige beskyldninger mot seg fra kongens allierte hadde Mogens Thomesen søkt til Gråbrødreklosteret i Århus for å renvaske seg for anklagene. Men her hadde han i mellomtiden dødd og blitt begravet. Da den adelsfiendtlige kong Christian 2. erfarte dette, fikk han Mogens' lik gravd opp og hengt på "steile", til spott og spe på torget i Århus. Slekten ble videre - uten lov og dom - fratatt alt sitt gods. (https://translate.google.com/translate?hl=fi&sl=da&tl=sv&u=https%3A%2F%2Fslektenkaas.com%2Femne%2FKaas%20be fore1650&anno=2&sandbox=1)" Lopulta Jyllannin aatelisto sai tuosta Kristian II:sta tarpeekseen ja ajoi hänet maanpakoon, jonka jälkeen Tanskan kruunun otti Kristian II setä Fredrik I. Tuolta pohjalta katsoen Jacob Andersson (Kaas) sukunimen valinta Hauholla oli järkivalinta, koska skånskan vivahteesta puheessa ei hevin pääse eroon, mutta ajatus siitä että vihollisen vihollinen eli Kaas suku Tanskassa saa kerättyä edes hivenen sympatiaa Ruotsinmaalla, oli mitä mainioin, sillä Ruotsiinhan Hauhokin silloin vielä kuului.
Älkää sitten yrittäkökään kääntää linkittämääni sivustoa tanskasta ruotsiksi, kun nyky insinööri-, ohjelmoitsija- ja kielenkääntäjäosaaminen on sitä luokkaa että "adelsfiendtlige kong" kääntyy ruotsiksi muotoon "anti-fientliga kungen" tai linkatun sivun kääntöpuolella "Den jydske adelen" kääntyy taas muotoon "Den judiska adeln". :mad:
t. RistoIT!
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.