PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : polveutuuko kukaan Poitz-suvun myöhemmistä sukupolvista?


M.Sjostrom
17.12.10, 08:19
Vaikka kuinka paljon ovat suomalaiset jne tehneet esivanhempaintaulujaan, eri säätyihin ja alueisiin kuuluvia ihmisiä....
Jos Poitzeilla olisi jälkeläisiä, kaipa jotain niistä polveutumislinjoista jo olisi löydetty....

1700-luvun alussa ja puolivälissä, jalosuisten Poitzien perhe myi parit kartanonsa Vehkalahdella (ensin Poitsilan, sitten Sommarit Vilniemen), ja heidän sukulinjansa katosi minun näkyvistäni...

Kysyn: ketkä nykyään elävät polveutuvat suoraan alenevassa polvessa 1500- ja/tai jopa 1600-luvun Poitzeista?

Miten tästä sukulinjoja jatkuisi nykypäivään?
http://genealogics.org/descend.php?personID=I00573613&tree=LEO

kaarina
17.12.10, 11:49
Onko tässä jotain yhteistä.

http://www.saunalahti.fi/anfag/2801.htm

Kaarina

M.Sjostrom
18.12.10, 07:30
1700-luvun puolivälissä perhe myi parit kartanonsa Vehkalahdella - sitten Sommarit Vilniemen)



tiedetäänkö noille Sommareille jälkeläisiä?
Antti Sommarille tai tämän äidille Anna Poitzille?

Bodniemi37
18.12.10, 09:42
tiedetäänkö noille Sommareille jälkeläisiä?
Antti Sommarille tai tämän äidille Anna Poitzille?

Otaksun (voin tietysti olla väärässäkin) että tämä Väinö Borgin mainitsema Anton Mårteninpoika Sommar syntyi Vehkalahden Hietakylässä 12.12.1761 (HisKi, on nyt tarkistettavissa Arkistolaitoksen skannaamista Vehkalahden kastettujen luetteloista, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7148454) Mårten Sommarin ja Margareta Elisabet Beijerin poikana ja mainitsemasi avioparin pojanpojan poikana(?): "R.P. Hasperilla oli muitakin lapsia, m.m. Helena Kristina, * 1769, http://genealogia.fi/genos/vih.gif 1792 Fasarbyssa, siis veljensä luona, seuraavan kanssa: »Premier Lieutn. och Öfveruppsyningsm. i Kejserl. Rysk tjenst Herr Anton Mårt[en]s[son] Sommer fr. Ryssland». He asuivat Valkealassa, jossa hän oli »natzeratelj», tarkastaja. Heidän jälkeläisiään suoraan alenevassa polvessa ovat Sommersit ja Somersalot [24] (http://genealogia.fi/genos/6/6_1.htm#24).", http://genealogia.fi/genos/6/6_1.htm.

Lapsena ihastelin Aili Somersalon satuja. Useita vuosikymmeniä myöhemmin keskustelin hänestä erään sukuun avioituneen leskirouvan kanssa, jolla ainakin silloin (1990-luvulla) oli elossa olevia lapsia.

[Otaksun muuten, että em. Margareta Elisabet Beijerin äiti Anna Märta Candelin oli Vehkalahden kirkkoherran Arvid Candelinin ja Margareta Hoppian tytär. Viimeksi mainitun sukujuurista en ole selvillä, mutta hän on saattanut kuulua Virolahden Hoppius-sukuun. Hänen isänsä on myös voinut olla Säkkijärven kappalainen (1697-1735) Henricus Claudii Hoppius, http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3098, jonka lapsista tiedetään mielestäni hämmästyttävän vähän, vrt. viestini http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=6523&postcount=7 (Hoppendorff | Henrik Hoppendorffin vanhemmat?) ja Luther, Georg. Herdaminne för Ingermanland II, s. 260, n:o 431.]

Terveisin,

M.Sjostrom
18.12.10, 10:44
Otaksun (voin tietysti olla väärässäkin) että tämä Väinö Borgin mainitsema Anton Mårteninpoika Sommar syntyi Vehkalahden Hietakylässä 12.12.1761 (HisKi, on nyt tarkistettavissa Arkistolaitoksen skannaamista Vehkalahden kastettujen luetteloista, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7148454) Mårten Sommarin ja Margareta Elisabet Beijerin poikana ja mainitsemasi avioparin pojanpojan poikana(?): "R.P. Hasperilla oli muitakin lapsia, m.m. Helena Kristina, * 1769, http://genealogia.fi/genos/vih.gif 1792 Fasarbyssa, siis veljensä luona, seuraavan kanssa: »Premier Lieutn. och Öfveruppsyningsm. i Kejserl. Rysk tjenst Herr Anton Mårt[en]s[son] Sommer fr. Ryssland». He asuivat Valkealassa, jossa hän oli »natzeratelj», tarkastaja. Heidän jälkeläisiään suoraan alenevassa polvessa ovat Sommersit ja Somersalot [24] (http://genealogia.fi/genos/6/6_1.htm#24).", http://genealogia.fi/genos/6/6_1.htm.

Lapsena ihastelin Aili Somersalon satuja. Useita vuosikymmeniä myöhemmin keskustelin hänestä erään sukuun avioituneen leskirouvan kanssa, jolla ainakin silloin (1990-luvulla) oli elossa olevia lapsia.

[Otaksun muuten, että em. Margareta Elisabet Beijerin äiti Anna Märta Candelin oli Vehkalahden kirkkoherran Arvid Candelinin ja Margareta Hoppian tytär. Viimeksi mainitun sukujuurista en ole selvillä, mutta hän on saattanut kuulua Virolahden Hoppius-sukuun. Hänen isänsä on myös voinut olla Säkkijärven kappalainen (1697-1735) Henricus Claudii Hoppius, http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3098, jonka lapsista tiedetään mielestäni hämmästyttävän vähän, vrt. viestini http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=6523&postcount=7 (Hoppendorff | Henrik Hoppendorffin vanhemmat?) ja Luther, Georg. Herdaminne för Ingermanland II, s. 260, n:o 431.]

Terveisin,

loistavaa, loistavaa,
siis Poitzien vanhimmalla haaralla todennäköisesti on nykypäivään saakka olevia Sommer-linjaisia jälkeläisiä.....

Beijerit eli Beyerit olivat Vehkalahden Myllykylän kartanon omistajasuku tuolloin joskus 1700-luvun puolivälin aikoihin....

Bodniemi37
18.12.10, 13:39
loistavaa, loistavaa,
siis Poitzien vanhimmalla haaralla todennäköisesti on nykypäivään saakka olevia Sommer-linjaisia jälkeläisiä.....

Beijerit eli Beyerit olivat Vehkalahden Myllykylän kartanon omistajasuku tuolloin joskus 1700-luvun puolivälin aikoihin....

Varhaisia Beijereitä oli Viipurissakin, vrt. Kaisa Kyläkosken yhteenveto http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=13592&postcount=8 viestiketjussa Herkepaeus | Maria Elisabet Herkepaeus.

Mårten Sommerin Viipurissa .2.1749 (HisKi/ruots. srk.) vihitty puoliso Margareta Elisabet Beijer syntyi Virolahden Pitkäkosken sahalla 11.6.1728 (HisKi) Viipurissa noin vuodesta 1739 tullivirkailijana ja kaupunginviskaalina toimineen sahankirjuri Isak Beijerin ja Anna Märta Candelinin tyttärenä. [Oman tutkimuksemmekin kannalta tärkeät Virolahden vuosien 1726-1729 kastettujen luettelot puuttuvat mielestäni kokonaan Arkistolaitoksen digitaaliarkistosta ja vuosien 1730-1742 (I C:2) luettelot näyttävät löytyvän otsikon Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1745-1766 (http://suku.genealogia.fi/digi/view.ka?kuid=6420407) alta, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6420413.]

Terveisin,

TapioV
18.12.10, 16:36
Vaikka kuinka paljon ovat suomalaiset jne tehneet esivanhempaintaulujaan, eri säätyihin ja alueisiin kuuluvia ihmisiä....
Jos Poitzeilla olisi jälkeläisiä, kaipa jotain niistä polveutumislinjoista jo olisi löydetty....

1700-luvun alussa ja puolivälissä, jalosuisten Poitzien perhe myi parit kartanonsa Vehkalahdella (ensin Poitsilan, sitten Sommarit Vilniemen), ja heidän sukulinjansa katosi minun näkyvistäni...

Kysyn: ketkä nykyään elävät polveutuvat suoraan alenevassa polvessa 1500- ja/tai jopa 1600-luvun Poitzeista?

Miten tästä sukulinjoja jatkuisi nykypäivään?
http://genealogics.org/descend.php?personID=I00573613&tree=LEO
Karin Mårtenintytär Poitzin (s. 1621) ja Martinus Henricin (Sarfve, Pyhtään khra 1584-1614) tytär Brita (k. 13.5.1620) sai miehekseen Porvoon khra Ericus Simonis Borgoensisksen s. 1581, k. 1637. Hänen muistikirjansa on säilynyt. Siinä on tarkat tiedot perheestä aikamerkintöineen. Heidän tyttärensä Kaarina, s. 15.4.1614 vihittiin avioliittoon maisteri Thomas Florinuksen kanssa, k. 1648 Vaasan khrana. Heidän tyttärensä Anna sai miehekseen Iin khra Gabriel Calamniuksen. Meitä heidän jälkeläisiään on runsaasti. Karin Erikintytär tuomittiin avioeroon aviorikoksen vuoksi. Hänellä lienee siis muitakin jälkeläisiä kuin Anna Florinus.
T.V.

Erkki A Tikkanen
19.12.10, 03:14
Karin Mårtenintytär Poitzin (s. 1621) ja Martinus Henricin (Sarfve, Pyhtään khra 1584-1614) tytär Brita (k. 13.5.1620) sai miehekseen Porvoon khra Ericus Simonis Borgoensisksen s. 1581, k. 1637. Hänen muistikirjansa on säilynyt. Siinä on tarkat tiedot perheestä aikamerkintöineen. Heidän tyttärensä Kaarina, s. 15.4.1614 vihittiin avioliittoon maisteri Thomas Florinuksen kanssa, k. 1648 Vaasan khrana. Heidän tyttärensä Anna sai miehekseen Iin khra Gabriel Calamniuksen. Meitä heidän jälkeläisiään on runsaasti. Karin Erikintytär tuomittiin avioeroon aviorikoksen vuoksi. Hänellä lienee siis muitakin jälkeläisiä kuin Anna Florinus.
T.V.

Karin Erikintytärhän tuomittiin alunperin kuolemaan Hannu Hannunpojan kanssa tehdystä aviorikoksesta, mutta armahdettiin. Tämän tiedon lähteen olen hukannut, mutta kirjoittanut tapahtumana talteen. Onko esim. Tapiolla tästä lähempää tietoa?
Annallahan oli lisäksi kolme sisarusta, joiden vanhemmat Thomas F ja Karin olivat. Eron jälkeen Karin meni naimisiin vielä uusikaarlepyyläisen porvarin ja kestikievarin pitäjän Anderds Simoninp. Beyerin (Beijer) kanssa, joilla ei tiettävästi lapsia.

TapioV
20.12.10, 17:12
Karin Erikintytärhän tuomittiin alunperin kuolemaan Hannu Hannunpojan kanssa tehdystä aviorikoksesta, mutta armahdettiin. Tämän tiedon lähteen olen hukannut, mutta kirjoittanut tapahtumana talteen. Onko esim. Tapiolla tästä lähempää tietoa?
Annallahan oli lisäksi kolme sisarusta, joiden vanhemmat Thomas F ja Karin olivat. Eron jälkeen Karin meni naimisiin vielä uusikaarlepyyläisen porvarin ja kestikievarin pitäjän Anderds Simoninp. Beyerin (Beijer) kanssa, joilla ei tiettävästi lapsia.
Armas Luukko Vaasan historiassa ja ?? Åkerblom muistaakseni Korsholman historiassa ovat yksityiskohtaisesti käsitelleet avioeroprosessia. Karin Erikintyttären vävy tapasi "itse teosta" Karinin ja Hannu Hannunpojan. Muistaakseni lopullista tuomiota ei ole tiedossa. Joka tapauksessa Thomas Florinus solmi uuden avioliiton. Ilman aviorikokseen perustuvaa avioeroa se ei olisi ollut mahdollista.
T.V.

sommers
16.02.12, 21:05
Löysin yllättäen vanhan viestiketjun, joka koskee Poitzin myöhempiä sukupolvia. Nils Poitzin tyttärestä nykypäivään jatkuva ketju on selvä, ja henkilöiden elämästä aika paljon tietoja perhearkistossamme.

Kirjoitan paraikaa sukutarinaa Anna Poitzin ja Mårten Sommarin myöhäisille jälkeläisille...

Irma Sommers
Tampere

Matti Lund
16.02.12, 21:40
Karin Erikintytärhän tuomittiin alunperin kuolemaan Hannu Hannunpojan kanssa tehdystä aviorikoksesta, mutta armahdettiin. Tämän tiedon lähteen olen hukannut, mutta kirjoittanut tapahtumana talteen. Onko esim. Tapiolla tästä lähempää tietoa?
Annallahan oli lisäksi kolme sisarusta, joiden vanhemmat Thomas F ja Karin olivat. Eron jälkeen Karin meni naimisiin vielä uusikaarlepyyläisen porvarin ja kestikievarin pitäjän Anderds Simoninp. Beyerin (Beijer) kanssa, joilla ei tiettävästi lapsia.


Kyllä niin, mm.

Vaasan raastuvan istunnossa 20.9.1645 Herra Thomaksen edellisen vaimon mieheltä Anders Simoninpojalta kysyttiin, olivatko kaikki sovitut tavarat tulleet jo hänen tykönsä vaimon pappilasta muuton jälkeen (lähde nide U.2, mf ES1424, saattaa muuten jo olla digitoituna KA:n digitaaliarkistoon, jonne on tullut viime päivinä Vaasan tuomiokirjojakin).

Siis tuossa vaiheessa oli muutettu eri talouksiin.

Thomas Florinus kyllä viittaa jossakin valituksessaan lopulliseen päätökseen, mutta minulla ei ole nähtävästi sitä ylhäällä enkä muista tarkoin missä muodossa hän siihen viittaa. Voi olla epäsuoraa viittausta, josta ei yksityiskohtia selviä.

Thomas Florinus joutui kirjaimellisesti seurakuntalaisten sylkykupiksi, esimerkiksi vuoden 1647 Mustasaaren kesäkäräjillä:

":212
Eerik Knuutinpoika Helsingbystä on jättäytynyt pappilan taksvärkistä ja sylkäissyt kirkkoherraa herra Thomasia kasvoihin, josta tuomitaan 3 mk:n sakkoon"
(mf ES2028, nide rr.47)

Tämä Eerik oli Kullin talon isäntä ja jo kohtalaisen vanha mies, erään esi-isäni lanko.


terv Matti Lund

Erkki A Tikkanen
17.02.12, 13:01
Kyllä niin, mm.

Vaasan raastuvan istunnossa 20.9.1645 Herra Thomaksen edellisen vaimon mieheltä Anders Simoninpojalta kysyttiin, olivatko kaikki sovitut tavarat tulleet jo hänen tykönsä vaimon pappilasta muuton jälkeen (lähde nide U.2, mf ES1424, saattaa muuten jo olla digitoituna KA:n digitaaliarkistoon, jonne on tullut viime päivinä Vaasan tuomiokirjojakin).

Siis tuossa vaiheessa oli muutettu eri talouksiin.

Thomas Florinus kyllä viittaa jossakin valituksessaan lopulliseen päätökseen, mutta minulla ei ole nähtävästi sitä ylhäällä enkä muista tarkoin missä muodossa hän siihen viittaa. Voi olla epäsuoraa viittausta, josta ei yksityiskohtia selviä.

Thomas Florinus joutui kirjaimellisesti seurakuntalaisten sylkykupiksi, esimerkiksi vuoden 1647 Mustasaaren kesäkäräjillä:

":212
Eerik Knuutinpoika Helsingbystä on jättäytynyt pappilan taksvärkistä ja sylkäissyt kirkkoherraa herra Thomasia kasvoihin, josta tuomitaan 3 mk:n sakkoon"
(mf ES2028, nide rr.47)

Tämä Eerik oli Kullin talon isäntä ja jo kohtalaisen vanha mies, erään esi-isäni lanko.


terv Matti Lund
Kiitos Matti vinkistä! Harmillisesti näyttää siltä, että Vaasan raastuvanoikeuden digiversiot alkavat vasta 1650, joten enpäs päässytkään heti lukemaan koko tarinaa.

Vaasan historiassa kerrotaan, että seurakuntalaiset olivat pahoillaan kirkkoherransa vuoksi, tarinasta ei käynyt selville, että olisi mitenkään yleisesti joutunut kärsimään vaimonsa (esiäitini:oo:) tekojen vuoksi.

Niinpä tämä esi-isäsi lanko voisi olla vihainen jostain muusta asiasta sylkiessään minun esi-isääni kasvoille :cool:

Matti Lund
17.02.12, 13:25
Kiitos Matti vinkistä! Harmillisesti näyttää siltä, että Vaasan raastuvanoikeuden digiversiot alkavat vasta 1650, joten enpäs päässytkään heti lukemaan koko tarinaa.

Vaasan historiassa kerrotaan, että seurakuntalaiset olivat pahoillaan kirkkoherransa vuoksi, tarinasta ei käynyt selville, että olisi mitenkään yleisesti joutunut kärsimään vaimonsa (esiäitini:oo:) tekojen vuoksi.

Niinpä tämä esi-isäsi lanko voisi olla vihainen jostain muusta asiasta sylkiessään minun esi-isääni kasvoille :cool:

Kyllä varmaan myötätuntoakin tuli. Florinus ei ollut seurakunnan ainoa pappi, jolle kävi niin onnettomasti.

Mustasaaren ja Vaasan seurakuntien viranhoitajien ja seurakuntalaisten välit olivat myrskyisiä 1600 -luvulla eräiden muiden osalta. Jonkin sattuman oikusta seurakunta sai omituisia pappeja. Sukupuolimoraaliasiat eivät olleet ainoa skandaalien aiheuttaja, vaan jopa murhista pappeja siellä syytettiin.

Lisäksi olivat "noitavainot", joihin jotkin seurakunnan papit hurahtivat silloin.

Pappien rouvat olivat myös aika värikkäitä keskinäisine kärhämineen ja kovine kielenkäyttöineen. Pastori Bohmin tyttäret olivat muuten vain erittäin värikkäitä eläväisiä.

Naisväen hermojen kirraaminen kirkkosalin ahtaudessa aiheutti useita käräjöintejä ja johti eräissä tapauksissa ylempiinkin oikeusasteisiin, kun sapattina kesken palvelusta käytettiin kirkkosalissa ruokotonta kieltä. Tällöin tapahtuneitten lipsahdusten takia jouduttiin pappilan salavuoteusepäilyjäkin käräjillä puimaan.


terv Matti Lund

M.Sjostrom
28.02.12, 19:14
Tähän aiheeseen liittyen joku on yrittänyt lähettää minulle foorumin kautta yksityisviestin. Yksityisviestilaatikkoni on kuitenkin täynnä, eikä kuulemma ole luvassa foorumlaatikoiden kapasiteetin laajennusta.

Minua voi yksityisesti tavoitella sähköpostiosoitteella QSJ5 (at) yahoo.com