Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Anna Wiri 1763-1833 Rovaniemeltä
Aloitan uuden ketjun kun en tiedä kuuluuko minun Annani Körckö-ketjuun.T iedostossani tämä Wiriin n. 1797 muuttanut Anna oli naimisissa Eric Takkusen (s. 14.01.1747)kanssa. Pariskunta asui ensin Tackusessa ja sen jälkeen jonkin aikaa Lukkariniemessä, jossa heille syntyi tytär Brita 1784. Vuodeksi 1792 sijoittaisin tähän perheeseen syntyväksi tytär Justiinan, joka on esiäitejäni.
Annan isä oli Johan Putaansuu (Yli-Rompsi) ja äiti Justiina Prompsi.
Wiriin muutolle olen keksnyt selitykseksi että Ericin veli oli tullut isännäksi samaan kylään.
Tämä Justiinan ja Annan selvittäminen on minulle erityisen tärkeää,koska he kuuluvat suoraan äitilinjaani, josta on tehty mitokondrioDNA-tutkimus.
Tarkoitukseni li liittää tähän rippikirjan lenkkejä, mutta ne ovathäipyneet jonnekin.
Wireistä on Wiirilläiset, toimittajina Kati Harjuvaara ja Heli Viiri. 2006.
Siinä Annasta annetaan hiukn erilaista tietoa.
Kertokaapa, Rovaniemen tuntijat, missä olen mennyt pieleen, jos olen.
Anja
Tapani Kovalaine
16.12.10, 19:52
Tässä arviolta laitettuna eräitä liitteitä, jotka eivät päässeet kyselyyn mukaan:
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/2oyz3j?fi+0457+vihityt+341) 18.4.1782 Eric Pehrsson Tackunen Gs.dr. Anna Johans dr. Putahansu
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/2oyz3j?fi+0457+kastetut+1962)6.2.1792 12.2.1792 Eric Luckariniemi Anna Johans dr. Justina
Justiina näyttää aluksi kulkeneen etunimellä Stiina:
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rovaniemi/rippikirja_1796-1816_ik375/27.htm (http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rovaniemi/rippikirja_1796-1816_ik375/27.htm)
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rovaniemi/rippikirja_1796-1816_ik375/102.htm
Tapani Kovalaine
17.12.10, 09:31
Vuodeksi 1792 sijoittaisin tähän perheeseen syntyväksi tytär Justiinan, joka on esiäitejäni.
Annan isä oli Johan Putaansuu (Yli-Rompsi) ja äiti Justiina Prompsi. - Anja
Tuo Justiina Prompsi jäi mietityttämään.
Rippikirjassa lukee, että Justiina on syntynyt 15.2.1737. Ja että aviomiehensä Juho Putaansuu on syntynyt 10.12.1727.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rovaniemi/rippikirja_1765-1786_ik375/119.htm
Hiski tunteen tuon 4.4.1762 vihityn pariskunnan:
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/2ozctd?fi+0552+kastetut+875)15.2.1737 KASTETTU TERVOLASSA 20.2.1737 Matts Johanss. Honganen ell. Mattin (en) Justina
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/2ozctd?fi+0552+kastetut+598)10.12.1727 KASTETTU TERVOLASSA 12.12.1727 Johan Henrichss. Rombsi Johan
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/2ozctd?fi+0552+vihityt+339) VIHITTY TERVOLASSA 4.4.1762 Lapinniemi Romsi Gårds s: Johannes Johannis Pig: Justina Matthiae Mattinen
Tervolassa ja Rovaniemellä puhuminen 1700-luvulla sukunimistä on ollut sanojen helinää, sillä talojen nimillä ihan hyvin pärjäiltiin. Joten tarkoittaako Justiina Prompsi tuon nimisen talon emännäksi tullutta Mattisen talon tytärtä? Tällöin hänen vanhempansa olisivat olleet Matti Juhonp Mattinen ent Honkanen ja 15.10.1734 vihitty vaimonsa (leski) Riitta Juhontr Rötkönen ja he asuivat Ylimattilan talossa. Matin vanhemmat olivat Juho Honkanen 1667-1729 ja Justiina Antintr Akola 1663-1733.
Tapani Kovalaine
17.12.10, 09:56
Jos Justiinan s. 1737 äiti oli Riitta Juhontr Rötkönen, niin Hiskin ja rippikirjan mukaan hän on syntynyt 1709 ja päässyt Tervolan Lapinniemen Rötkösen talossa ensi kerran ripille vuonna 1724 ja ensi avioon vihitty 1729, jäänyt 1733 leskeksi ja sitten 1734 avioitunut uudestaan.
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/2ozctd?fi+0552+kastetut+186)12.3.1709 16.3.1709 Johan Olofss. Rötkönen Brita
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/tervola/rippikirja_1701-1725_ik224/90.htm
Äitilinjaa jos pyritään etenemään mahdollisimman pitkälle, niin pitäisi löytää seuraavaksi Juho Ollinp Rötköselle vaimon tiedot jostakin. Olisiko hän Margareetta Kallentr Kupari (Kuppari)?
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/2ozctd?fi+0552+vihityt+46) 17.11.1707 Lapinniemiby Johan Olofss: Rötkön Pijg: Marg: Carlsd:r Kupar Lapinniemiby
Kiitos, Tapani, selkeistä vastauksistasi. jotka tukevat omia selvityksiäni. Vanhimmaksi äitilinjan esiäidikseni olen kirjannut Margaretha Kuparin (k. 1692), jonka tytär myös oli Margaretha (Rötkönen). Margarethalla oli paljon surua, silä hänen 11 lapsestaan suurin osa kuoli julmalla tavalla isonvihan aikana.
Brita-tytär avioitui siis 2 kertaa ja hänen kuoltuaan toinen aviomies Matts Honkanen muutti uudistilalliseksi Rovaniemelle Perunkaan avioituen hänkin vielä uudelleen.
Nimien käyttö on todella vaikeaa, mutta ilman niitä en minä ainakaan pysty tiedostojani hallitsemaan. Pyrin kyllä jollain tavoin kirjaamaan kaikki eri vaiheissa esiintynet talo- ja lisänimet, mutta tulostuksissa ne eivät kaikki näy ja johdonmukaisuus ei valitettavasti ole voimakkaimpia piirteitäni.
"Hakee, hakee, eikä soisi löytävänsä" niitä virheitä. Mutta parempi olisi kun löytyisivät.
Anja
Juhani Mäkitalo
17.12.10, 15:03
Mikä siinä on, ettei voi sanoa Wiiri ja Körkkö ja jne, siten kun
nimet nykyisin ovat ja kirjoitetaan. Kirjurin väännösten tois-
teleminen ei mitään asiaa selvennä, päinvastoin. Näitä pals-
toja lukevat sellaisetkin, jotka eivät oikeasti tiedä miten ni-
met oikein kirjoitetaan. Rohkeasti vain se oikea nimi.
JM
Tapani Kovalaine
17.12.10, 15:54
Mikä siinä on, ettei voi sanoa Wiiri ja Körkkö ja jne, siten kun nimet nykyisin ovat ja kirjoitetaan. Kirjurin väännösten tois-
teleminen ei mitään asiaa selvennä, päinvastoin. Näitä palstoja lukevat sellaisetkin, jotka eivät oikeasti tiedä miten nimet oikein kirjoitetaan. Rohkeasti vain se oikea nimi. - JM
Juhani astuu kommentillaan kahden eri koulukunnan kynnykselle, josta näkyy molempiin suuntiin. Hiskiin liittyy paljon tuota vanhan koulukunnan aikaista tyyliä, kun ei ole paikallistuntemus piisannut kaikkien maakuntien kummallisiin nimimuotoihin ja niiden vakiomiseen. Niinpä me voimme löytää Hiskistä nyt esillä olevan Juhon seuraavasti:
Johan Putahansu
ja mikäs Puta-Hansu se tommoinen on? Ei Loordi ainaskaan!
Sukututkimusjulkaisuissa näkee joskus hyvin orjallista pitäytymistä aivan kirjain kirjaimelta toistettuun tyyliin. Kaikki kirjurin virheet ja lipsahdukset on aivan sellaisinaan laitettu lukijoiden ihmeteltäviksi. Kyse on ilmeisesti suuresta kunnioituksesta menneiden kirjuripolvien työhön ja sen laatuun.
Juhanin mielipide on nykyaikaa. Matti Lund on nostellut kissaa monet kerrat pöydälle näissä nimien kirjoituskysymyksissä. Mutta menee vielä kauan kunnes uusi tyyli omaksutaan. Silloin on tosin vastassa se vaara, että Simoon 1600-luvun alussa tulleista Keckosista ei tule Kekosia vaan Kekkosia... tai Kekhosia! Eläköön uusi koulukunta!
Mikä siinä on, ettei voi sanoa Wiiri ja Körkkö ja jne, siten kun
nimet nykyisin ovat ja kirjoitetaan. Kirjurin väännösten tois-
teleminen ei mitään asiaa selvennä, päinvastoin. Näitä pals-
toja lukevat sellaisetkin, jotka eivät oikeasti tiedä miten ni-
met oikein kirjoitetaan. Rohkeasti vain se oikea nimi.
JM
En minä itsekään ole tiennyt mikä se oikea nimi on, kun en ole tuntenut ketään suvun jäseniä enkä oikeastaan itse edes kuulu ko. sukuun (luuultavasti). Onneksi sukututkimusohjelmassani (Genos) on mahdollisuus ottaa huomioon kaikki synonyymit, siis Wijri, Wiiri, Wiri, Wijripää, Viri, Viiri, Vijri jne. Toivottavasti en tehnyt kirjoitusvirheitä.
Muuten kirja joka kertoo Tuomas Tuomaanpoika Viirin jälkeläisistä on nimeltään "Wiirilläiset".
Nimen Körckö olisin tietysti voinut kirjoittaa ilman c-kirjainta vai pitäisiköhän nykyisin kirjoittaa Korkko.
Mutta hyvä että joku aina tietää miten asiat ovat oikein. Vieläköhän uskallan tälle palstalle kirjoittaa virheiden pelossa. Taidan uskaltaa!!
Anja
Juhani Mäkitalo
17.12.10, 17:29
Näin nopeasti se löytyi ensimmäinen (?) "tietämätön". Ei tässä ole
tarkoitus viisastella eikä saivarrella, vaan kysymys on ihan oikeasta
asiasta niinkuin Tapani K:kin tässä kertoi. Asiaa on syytä itse kunkin
pohtia.
Yksi kysymys on sekin kuinka hakusysteemit (esim. ctrl F) löytää
nimet, jos ne kirjoitetaan miten sattuu, sanonpa, ettei löydä.
Olen tätä pohtinut joskus kirjoittaessani puhtaaksi erinäisiä kirkon-
kirjojen luetteloita.
JM
Ei SSHY:n hakemistoja tehdessä tarvitse pohtia, miten nimi kirjoitetaan, se kirjoitetaan samalla tavoin kuin ko. rippikirjassa on kirjoitettu, mutta "nokkien" väliin voi kirjoittaa tietämänsä, jos tietää, nykyisen kirjoitustavan.
Esimerkiksi Körckö <Körkkö>
Näin se löytyy molemmin tavoin kirjoitettuna.
Irkku
Juhani Mäkitalo
18.12.10, 16:20
Hyviä neuvoja riittää ! Minä en kyllä puhunut mitään Hiskistä. Olen
täydennellyt Hiskistä puuttuvia tietoja, joita Tornionlaakson osalta
riittää edelleen. Hyvänä neuvona tässä "työttömille" sukututkijoille.
Kas kummaa - Wiriäisestä tulikin Wiiri.
JM
Erkki A Tikkanen
18.12.10, 22:22
Ei SSHY:n hakemistoja tehdessä tarvitse pohtia, miten nimi kirjoitetaan, se kirjoitetaan samalla tavoin kuin ko. rippikirjassa on kirjoitettu, mutta "nokkien" väliin voi kirjoittaa tietämänsä, jos tietää, nykyisen kirjoitustavan.
Esimerkiksi Körckö <Körkkö>
Näin se löytyy molemmin tavoin kirjoitettuna.
Irkku
Tai toisinpäin:
Heikki <Henrik, Henric, Henrich, jne> Viiri <Wijri, Wiiri, Wiri, Wijripää, Viri, Vijri jne> :eek:
Itse olen Matti Lundin kanssa samoilla linjoilla nimen kirjoituksen kanssa ja myös Juhani mainitsee asian niinkuin on käytännöllisintä. Ennen oikeinkirjoitus oli horjuvaa, jokainen kirjuri tuntuu kirjoittaneen saman nimen eri tavalla, niinkuin on sen kuullut, ei ehkä edes nähnyt sitä koskaan kirjoitettunakaan.
Eihän tänään enää voi näitä virheellisiä nimiä pitää "oikeina", vaan Körkkö on Körkkö, ei Körckö.
Asiahan on vähän kuin savon murteessa, kirjoitetaan venesatama, mutta silti lausutaan puattipoukama :cool:
Itse olen merkinnyt sukutietokantaani ajan tyyliin kirjoitettuina ne nimet.
Eli 1700-luvulla vahvasti Ruotsin vallan aikana suomalaiset nimet on kirjoitettu ruotsalaiseen tyyliin, joten olen ne merkinnyt sukutietokantaani ruotsalaiseen tyyliin, en nykysuomen tyyliin. Esim. Jaakkola on 1700-luvulla Jacola, Jackola tai Jaackola.
Saidasta on tulllut 1700-luvun lopulla Saija, joten olen merkinnyt isännän ja lasten ensimmäiseksi sukunimeksi Saida ja myöhemmäksi sukunimeksi Saija.
Kuhmitsa on ollut eka rippikirjoissa Kuhmitsa tai Kuhmits, sitten Cumitz ja sitten taas Kuhmitsa, joten nuo kaikki nimenmuunnokset olen merkinnyt sukunimikenttiin.
Eli itse ainakin olern noudattanut ajan kirjoitustyyliä, joka kuvastaa hyvin sen ajan valtasuhteita ja kulttuuria. 1700-luvun Ruotsissa Suomen maakunnat olivat valtakunnan itäisiä maakuntia, eivät Suomen maakuntia, vaikka kieli yhdistikin valtakunnan itäosan maakuntia toisiinsa.
Toki kirjureiden vaihtelevat kirjoitustyylit olen ottanut huomioon. Mutta esim. tuo Saida on saamelainen sukunimi, niin sen ensimmäiset kantajat ovat puhuneet Kemin Lapin saamenkieltä ja ovat voineet lausua sukunimensä Saida, 1700-luvun lopulla saamelaisten suomalaistuttua niin he ovat voineet lausua sukunimensä Saija.
Mika J
Juhani Mäkitalo
19.12.10, 16:47
Voihan noista kirjurin väännöksistä kirjoittaa yhden luvun suku-
tutkimukseensa, jos se nyt jotain sattuisi kiinnostamaan. Yksi
kysymys on myös nimien kääntäminen tai kääntämättä jättäminen.
Sukututkijahan tietää mistä on kysymys, mutta asiaatuntematonta
voi ruotsalainen nimi suomalaisella alueella ihmetyttää ja maallikkojakin
on ajateltava ainakin julkaisuissaan.
Tärkeintähän on, ettei väärinkäsityksiä synny esim. henkilön ruot-
sinkielisyydestä ja että pysyy selkeänä kenestä kysymys.
PS Vieläkö muistatte mainoksen Viri, Viri, Viri ........, mikä se olikaan ?
Päästiinhän tässä asiaankin.
JM
Juhani Mäkitalo
24.12.10, 02:35
Jouluvisailun vastausaika on päättynyt - ei vastauksia.
Oikea vastaus olisi ollut: Viri oli kaakao ja Viiri se rovaniemeläinen suku.
Nyt sen varmasti kaikki tämän lukeneet muistavat
PS Pieni tonttuilu sallittaneen näin yleisenä tonttuilukautena
Hyvää Joulua vain kaikille !
JM
Tapani Kovalaine
25.12.10, 19:00
Hiskin kautta törmää moniin alussa vaikealta tuntuviin sukunimiin, joista selvän ottaminen vaatii ponnistuksia ja työtä. Ikaalisissa on niin vähän tuntureita ja vaaroja, että Hätävaran suvun tutkija empii, voiko olla kysessä Kiitti vaan ja Hätävaara. Ja onko Viri Viiri.
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/2pg2bb?fi+0114+vihityt+4323) 26.1.1845 Kilvackala (126) B:S:n Carl Johanss: Kitti B:D:n Eva Mattsd:r Hätävara Kilvackala
Karungissa taas on helpompi väittää Palovaraa Palovaaraksi:
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/2pg2bb?fi+0176+umuutt+83)1825 Bd:dr. Anna Ersd:r Palovara Svenska Karungi
Kun vastaan tulee sukunimi Suotar ja Vaatar, niin kokeneempi luulisi kyseessä olevan Suorsan tai Vatasen, mutta mitenkään varmana ei asiaa voi alussa pitää. Niinpä sitten Raudussa tulee vastaan Sviri ja mikähän tuon sukunimen takaa löytyykään? Sviirikö vaiko Sviridoff tai jospa peräti Sviri? Ymmärrän Juhanin kannanoton tähän Viiri-asiaan niin, että selviltä tuntuvissa tapauksissa pitäisi löytyä valmiudet luopua kirjureiden kömpelöistä kirjauksista. Vaikeat tapaukset ovat sitten asia erikseen.
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/2pg2bb?fi+0449+haudatut+18689)11.2.1876 20.2.1876 Wakkila Brofogde E:a Anna Herlin f. Sviri Wattensot 64 3 11
Juhani Mäkitalo
26.12.10, 16:21
Puhutaanpa tässä edelleen lisää asian vierestä - Wiiri-suvun tutkijat
tietysti hiljaa mielessään kiroilevat.
Jatketaanpa Palovarasta. "Lapinläänin suvut" palstalla kirjoitin "fileisiin"
Karl Gustavin vihityt. 22.4.1800 siellä oli Palovara alkup. tekstissä.
Vaikka hyvin tiesin, että kysymys Korpikylän Palovaarasta kirjoitin
Palovara. Jos haen (ctrl F) tekstistä Palovaaraa, sitä ei kone sieltä
löydä. Palovaarojen tutkija hakee tietysti nimeä oikeinkirjoitettuna,
eikä löydä. Taisin tehdä virheen.
JM
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.