Gabriel Ljungosson Rothenius

[Kataja]

Gabriel Ljungoss Rotheniusk. 22.8.1652 Kokkola. Uudenkaarlepyyn pormestari 1621, Pohjanmaan kihlakunnan lainlukija 1629-41, valtiopäivämies 1649. Pohjanmaan käskynhaltijan sihteeri, Lapuan kruununverojen vuokraaja. Piti Pohjanmaan laamannikäräjät 1630-l jne.
Kysymys: Miksi hänen sukunimensä on Rothenius?
Marjatta

[Jouni Kaleva]

Gabriel Ljungoss Rotheniusk. 22.8.1652 Kokkola. Uudenkaarlepyyn pormestari 1621, Pohjanmaan kihlakunnan lainlukija 1629-41, valtiopäivämies 1649. Pohjanmaan käskynhaltijan sihteeri, Lapuan kruununverojen vuokraaja. Piti Pohjanmaan laamannikäräjät 1630-l jne.
Kysymys: Miksi hänen sukunimensä on Rothenius?
Marjatta
Hyvä kysymys! Ei kait miksikään.

Yrjö Blomstedtin tutkimus "Laamannin- ja kihlakunnantuomarinvirkojen läänittäminen ja hoito Suomessa 1500- ja 1600-luvulla" kertoo näin:

Gabriel Ljungonpoika, vht Kalajoen kirkkoherra, lainsuomentaja Ljungo Thomae ja Margareta. Norrlannin käskynhaltijan Kristoffer Wernstedtin kirjuri. Lapuan pitäjän vuokraaja 1626-27. Uudenkaarlepyyn pormestari 1622-29 jne jne

Gabrielin lapsilla esiintyy tuo Rothenius-nimi -- mistä he sen omaksuivat??

[Tapani Kovalaine]

Gabrielin pojanpoika osoittautui sivutoimiseksi koulukiusaajaksi:

Gustaf Rotheniuksesta oli tullut ylioppilas 1644. Hän sai Turussa 1649 karsseria pohjalaisten ylioppilasjuhlista, joissa hän oli mukana kiusaamassa uusia ylioppilaita. Gustaf oli pannut halon uuden ylioppilaan käteen ja päreen kainaloon, määrännyt hänet toimimaan juomanlaskijana, antanut hänelle toista tusinaa korvapuusteja ja ajanut hänet savupiippuun. Gustaf puolustautui sillä, että hän oli aikanaan joutunut samanlaisen kohtelun alaiseksi. :p: :) :cool:

[olanyk]

Olen Ljungon puoliso atai puoisoita joskus pohtinut?

Gabrielin lapsista muistan Elisabethistä käytetty sukunimeä myös muodossa Rooth. Sattuma kai on että hänen toisen puolison Jakob Nicarlus:n äiti oli Helen Ruuth.

Kun Isän Ljungon uraa katsoo miettii voisiko liittyä noihin Rödh tai Swart sukuihin? Ja miten tuo Henricus Erici Rödh saattaisi heihin liittyä ja /tai Kajanin linna komendatti Erik Pehrsson Roth josta vastikää vanhojen asiakirjojen tutkijat taisi saada jotain uutta irti, esim epäilyksen että olisi Ruotsin Westgötestä.

Tuota Henricus Olai Rödhin arveltua syntyperän löytö pidin merkittävänä!

Olavi

Vanhoja arvelujani ja muistiinpanoja:

Henricus Erici Rödh (1573-76), kotoisin Länsi-Pohjasta, isä
Erik "i Rödh". Pyhäjoen kirkkoherra 24. 2. 1573. Mainitaan tässä
virassa vielä 1576. Tukholman suomalaisen seurakunnan kirkkoherra 6.
11. 1577.161.Vaakunassa kolme tähteä, epäilty Tavsateihin liittyväksi

Saloisten kirkkoherran1566-82 (myös nimismies 1571-72) Henricus Olai Rödhin todetaan toisessa keskustelussa olevan Olof Jakobsson (Stubbe-suku) ja Ingeborg Henriksdr i Merve poika. Henricuksen pojat Johannes kirkkoherroina Orivedellä ja Kangasalalla käyttivät sukunimenään Agricola. Henricus Olaista on käytetty lisänimeä Uhlaträskensis (Oulujärveläinen)?
Heidän esipolvet ovat Suomen merittävimpiä hallintosukuja (maallinen ja kirkollinen) Dieken, Hyvikkälä, Suuripää jne. En olle Pohjanmaalla papien tai halintomiesten kohdalla vastaavaan törmännyt.

Henricuksen vaimon on olettetu olleen Saloisten edellisen kirkkoherran 1561-65 Henricus Laurentii Swartin vävyksi jonka talo oli Fordelin ja Juusolan talojen välissä? Ja hänen sukutaustaa on vastaavasti epäilty periytyvän Fordelleista.

Ljungo Thomanpoika seuraa Henricus Olaita kirkkoherrana 1582-92 Saloisissa josta siirtyy Pyhäjoelle ja sitten vielä Kalajoelle. Olen jo aiemmin esittänyt arvelun että Lars Lithovius ensimmäinen puoliso olisi ollut Ljungon sisar. Olisihan hieman outoa että Limingan kirkkoherran Thomas Ingonis luovuttaisi virakansa "Omaisuutensa-pappilan" vieraalle ja poika lähtisi Saloisiin kirkkoherraksi. Ljungo Thomanpoika tunnettiin Pohjanmaan vaikuttajana Nuijasodassa, Maalain suomentajana, ja rauhantekoon liittyvänä rajankävijänä.

Veli Gustaf oli kauppias laivanomistaja Limingassa ja nimismies 1500-luvun lopussa, hän oli 1602-07 Pohjanmaan voutina osalistuen kirkkoherra veljensä kanssa mm.rauhan tekoon ja rajankäyntiin. Jo Isä kirkkoherra Thomas Ingonis oli kahteen otteeseen Limingan nimismiehenä.

Henricus Olain isoäidin toinen puoliso oli voutina (hänen ensimmäisen puolison jälkeen) Peder Larsson Svenske. Voisiko olla hänen poikansa Limingassa nimismiehenä 1565 Thomas Ingoniksen jälkeen.

Limingan nimismiehenä tunnettiin 1570-luvulla myös Erik Pietarinpoika usein voudinmiehenä myös mainittu. Oliko hän Oulunlinnan päälikkönä ja Paltamossa nimismiehenä tunnettu Erik Pietarinpoika Roth jonka jälkeen Cajanukset 100 v.

Vielä tulee esiin että Henricus Olai Rödhin äiti olisi Frille-sukua ja äidinäiti ehkä Dufa tai Ille-sukua. Henricuksen sisko Karin oli ehkä naimisissa Claes Månsson Grabben kanssa, jonka äiti oli Beat Boije ja isä Raaseporin kihlakunnan tuomari. Claesin toinen puolisona pidetään Elin Boijea. Juuri tuota Karinia ja hänen sisartaa Walborg liittyy Porvoon Tjusterbyhyn jonka väitetään olleen Kirkkonummen Korkkulan nimismiessuvun Antti Erikinpojan (Cajanus) suvun ratsutilana. Jotain sukuyhteyttä juuri Stubbe ja/tai Grabbe sukuihin on epäiltävissä. Olipa Henricus Olai Rödhin serkku naimisissa Cajanusten yhteydessä paljon puhutun Gyllenhjerta suvussa (Clas Kristersson).

[Essimi]

Skannasin oheisen sivun Ernst Grapen teoksesta Postkontor och postmästare. Surkea kuva, mutta jotenkin kait saa selvää. Gabriel Ljungonpoikaa nimitetään Rothiksi, samaa nimeä hänestä käytetään sivuilla Nykarlebyvyer (http://www.nykarlebyvyer.nu/sidor/index2.htm) (etsi-toiminnolla löytää hakemansa)

[Juha]

Eli onko kyseessä saman nimikäytäntö kuin suvun Rothovius kohdalla? Heidänkin alkuperäinen nimi oli Roth, joka sitten esitettiin lopulta latinalaisessa muodossa..


Juha

[petergmdale]

Greetings,

I set forth below a query that I posted on another family forum regarding the Ruuth family. I also attach a link to the forum itself as I reference it in my post. (see - http://aforum.genealogi.se/discus/messages/576/143973.html?1274656380 (http://aforum.genealogi.se/discus/messages/576/143973.html?1274656380)). I’d welcome any thoughts, conjecture or pure speculation on the background and origin of Simon Nicolai Ruuth and the Ruuth family from Lohja/Lojo discussed by Leif Tennare in the prior link. Kiitos! Pete

“I’m seeking information regarding my 12th Great-Grandfather Simon Nicolai Ruuth. I suspect he was from, or originated near, Lojo/Lohja where he was the Assistant Vicar in 1573. I see that there is an entry in this thread which refers to Ruuth families from Lojo/Lohja. I’d be grateful for any information whatsoever regarding such families or any thoughts on the background or parentage of Simon. I set forth his details below. Thank you!

12th Great-Grandfather - Simon Nicolai Ruuth – Simon likely came from Nyland/Uusimaa. Records reveal that Simon was the Assistant Vicar of Lohja from 1573(http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=PRIESTS&ID=300&TYPE=HTML&LANG=FI (http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=PRIESTS&ID=300&TYPE=HTML&LANG=FI)), Assistant Vicar of Alatornio (on the east side of the river) – 1596-1603 (http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=PRIESTS&ID=7&TYPE=HTML&LANG=FI (http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=PRIESTS&ID=7&TYPE=HTML&LANG=FI)), Assistant Vicar of Kemi – 1586-1593 and Clergyman of Kemi – 1593-1608 (http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=PRIESTS&ID=190&TYPE=HTML&LANG=FI (http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=PRIESTS&ID=190&TYPE=HTML&LANG=FI)). According to H. J. Boström’s book “Shepherd memory of the town of Alatornio and Tornio during Sweden’s power”, Simon was named Assistant Vicar of Alatornio in 1596 after having served 13 years as an Assistant Vicar of Lohja and 8 years as a Military Chaplain.

The Bishop of Turku sent Simon to Tornio at the request of the Clergyman Eschillus Andreae Ruuth who was seeking an Assistant Vicar. I suspect that Eschillus was his maternal uncle as Simon’s mother’s patronymic is Andersdotter (see - http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2160 (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2160)). Simon died suddenly at the pulpit of the Church of Kemi from which the parishioners carried his body into the mortuary. This likely occurred in 1609 because he was still alive on March 6, 1609. His spouse was Anna Henrikintytär and his daughter was Helena who was born in 1581. Helena’s second husband was the Clergyman of Nykarleby John Jacobi Nycarlus born June 2, 1589 and died March 1636. (source: http://www.genealogia.fi/vsk/12/12_22.htm (http://www.genealogia.fi/vsk/12/12_22.htm))”

[petergmdale]

Greetings,

I am follow-up on my post above regarding Simon Nicolai Ruuth. I would be very interested in any new information, theories or conjecture regarding which Ruuth family he belonged to or any other information regarding Ruuth family connections in Uusimaa. Thank you.

Cheers,

Pete

[petergmdale]

Greetings,

Just checking in to see if there has been any progress or new information with respect to the Ruuth family in the past few years. I’d be most grateful for any update or additional information. Many thanks.

Cheers,

Pete

[JHissa]

Huomasin Gustavus Gabrielis Rotheniuksen ylioppilasmatrikkelin 692 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=692) viitteistä, että Gabriel Ljungonpojan toinen vaimo Gunilla oli Johannes "Hans" Simonis Nurcheruksen, † 1641, leski
KA mf. ES 2032 (rr 12) Kokkolan käräjät 29.–30.7.1670 f. 471v, 472 (Lagless: wel:t Gustaf Gabrielsson lett nu igenom sin uthskickade [Munsterskrif:n] Gabriel Josepss: protestera emoth det kiöp befahl:n Christian Willingzhuussen om Nerfuila Hemman á 1/3 Mant: skatt giort haf:r ... huar effter een Stundh förekom Göstaf Gabrielsson sielf och Således förklarade Saaken Nembl: dett Peer Matzon Nerfwils Farfadher Peer Michelssonn skall besutit och ägt samma hemman, men som han är kommen i Stoor rest haf:r då warande befahl:n Anderss Månsson det upkiöpt, och sedhermera, som ingen war af Erfwingerna Solvendo det att inbörda, försåldes samma hemman till H:r Hans Nurcerum [Kokkolan kappalainen, vuodesta 1639 Kälviän kirkkoherra Johannes Simonis Nurcherus, † 1641], huilkens Enckia Göstaf Gabrielssons fadher för medelst Gifftermåhll bekom, att således hemmaneth honom och tillföll, på huilken han Sedhermehra Lagmans Confirmation skall ehrhollit ... dy förmente han sigh wara nermare effter Lagh, Nerfuila hemman att inlössa än Willingzh:
Gunilla näkyy henkikirjassa Kaarlelan Långnääsissä 1641
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13593070
ja saman aikaan Gabriel Ljungonpoika on Kokkola pormestarina ilman vaimoa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13593086
tämän jälkeen Långnääsin tila siirtyykin Gabriel Ljungonpojan haltuun 1642
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12131126
samalla Gabriel Ljungonpoika on saanut vaimon Kokkolaan
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12131124
Sursillin mukaan Gunilla on Bygdeån kirkkoherran tytär, joista sopivin olisi Bygdeån kappalainen 1591, kirkkoherra 1593 Nicolaus Petri (Turdinus), joka kuolee Bygdeåssa 1626
http://www.solace.se/~blasta/herdamin/bygdea.pdf
toinen vaihto ehto olisi Bygdeån kappalainen 1555 ja kirkkoherra 1557 Jonas Jonæ, joka kuolee Bygdeåssa 1593.

[Outika]

Saattavatko nämä Torniossa ja Kemissäkin vaikuttaneet henkilöt jotenkin liittyä tähän Kalajoen Ljungo Tuomaanpoikaan ja kuinka nämä mainitut ehkä liittyisivät Ruuthin sukukuntaan.

Lauri Hannunpoika (Laurentius Henrici Nylandus) tuli Tornioon kappalaiseksi ja toimi myöhemmin myös Kemin kirkkoherrana. Laurin vaimoa ei tunneta. On luultavaa, että perhe tuli Rauman seudulta koska Abraham Laurinpoika mainitaan raumalaisena kipparina ja hänellä oli muutoinkin haaparantalaisena paljon yhteyksiä Rauman porvariperheisiin aikanaan. Myös isän mainitaan olleen uusimaalainen, joka tuli Tornion seudun kappalaiseksi vuonna 1564. Laurentiusta suositti tehtävään Eskil Antinpoika Ruuth ja Laurentius matkusti itse Tukholmaan ottamaan tehtävän vastaan. Hänet mainitaan Kemin kirkkoherrana vuonna 1578 ja mainitaan ehkä Lautiosaaressa: ”D.Laurentius i Lautiosaari”. Herra Laurentiuksella oli vauras pappila ja oletetaan, että hän rikastui lohenkalastuksella, joka mahdollisesti kuului pappilalle tai se oli hänen henkilökohtainen omistuksensa (Snell, Brottstycken ur det tidiga Haparanda – Tornio). Laurentius toimi Tornion komministerina 14 vuotta ja kertoi saaneensa vähän palkkaa ja kärsineensä paljon. Hän teki paljon Lapinmatkoja ja kärsi venäläisten vihollisuuksissa Isonvihan aikana. Samoilta suunnilta lienevät tulleet pohjoiseen Simon Nikolai Nylandus (Ruuth) sekä Theodorici Petri Nylandesis (Didrik Persson Ruuth).

Ruuthit laivasivat tavaraa ahkerasti ja eikö Jäämeren valloitusta yrittänyt amiraali Peter Bagge kuljetuttanut sotatarvikkeita ja sotaväkeä herra Aeschilluksen omistamalla, Tornion ja Tukholman väliä purjehtivalla aluksella. Carl Eskilinpojan leski oli Iliana Ljungontytär, jonka isä oli Österbottenin pohjoisen kirkkokunnan tuomiorovasti Ljungo Tomasson. Iliana asui Laivaniemessä 1609. Ilmeisesti Carlin jälkeen eräs Olli Bengtinpoika vaimonsa Iliana Ljungontyttären kanssa ylösotti Lauri Ollinpojan tilan Yliraumolla ja vastaavasti Laivaniemeen muutti Eskilin tytär Anna miehensä ja Putaan tila jaettiin Danielille ja Jönssille. (Snell, Brottstycken ur det tidiga Haparanda – Tornio, Bebyggelsen och människorna 1500 – 1700.)[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1)

Erään tarinan mukaan Rechardtin Lauri Laurinpoika Haaparannalta saattoi olla ehkä Kemin kirkkoherra Lauri Henrikinpojan poika. Lauri Laurinpoika toimi lapinvouti Jacob Ollinpoika Burmanin kirjurina Tornion Lapissa 1617 (Per-Olof Snell, Torne-Kemi lappmarker[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn2)).
_____________
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) http://familjenbostrom.se/genealogi/norrbotten/Haparanda-Tornio.pdf
[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref2) http://familjenbostrom.se/genealogi/norrbotten/Torne_Kemi_lappmarker.pdf