Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Kreivin suku Etelä-Portimojärveltä
Hej
Olen itse Kreivi Ylitornion kunnasta ja Etelä-Portimojärveltä. Olen kuullut että Väystäjän Kreivit eivät olisi sukua meille. Joku joka tietää tästä? :)
Juhani Mäkitalo
06.12.10, 16:42
Hei, sinäkö haet niitä, jotka eivät ole sukua - meitä on paljon :)
Eero Karkiaisen kirjassa: "Ylitornion vanhoja sukuja" saattaisi
olla tietoja, koska E.K. oli kotoisin Väystäjästä (tai suku)
Kirja varmasti Ylitornion kirjastossa.
Juhani Mäkitalo - Tornio
Kiitos vihjeestä. Terv Päivi Boodenista.:)
Juhani Mäkitalo
07.12.10, 21:02
Väystäjän Kreivit näyttäisivät olevan:
Lohijärven Isak Johanson Greven (1797 - 1834) lesken
Anna Gretan s. 1803 aviottoman tyttären Evan s. 13.3.1847 Lohijärvi
aviottoman pojan Arvidin s. 6.6.1873 Tengeliö - jälkeläisiä
mm. Juho Arvid (1897 - 1957), Kaarle August s. 1899, Isak Evert s. 1900
ja mahd myös Oskar Benjam s. 1909
Eivät siis oikeastaan ollenkaan kreivillistä sukua
JM
Kiitos sulle vastauksesta - olen nyt niin kiinni tässä Trastin suvussa että en oikein ehdi muuta...mutta pian muutan kiinnostuksen kohteen tuonne Kreivien puolelle - haluan tietää onko meillä kaukaisia sukulaisia Ranskassa tai Belgiassa ja vaikka Amerikassa! Niinkuin melkein kaikilla on kun tarpeeksi kauas mennään... hyvää päivän jatkoa sinulle ja kaikille muillekin tänne Forumiin!:)
Juhani Mäkitalo
08.12.10, 16:29
Kun nyt on löydetty niitä, jotka eivät ole sukua, niin tässä "kreivittärelle"
niitä sukulaisia: suvun salaisuuden olen paljastanut tässä osastossa
olevassa toisessa viestiketjussa 5.9.2010. Kaukaa ei tarvitse sitä
vanhinta tunnettua esi-isää hakea, se löytyy Portimojärveltä, ei
niin kaukana "Puutista"
JM
Kiitos vaan. En ole ehtinyt vielä katsomaan sitä mutta pian sen teen. Täytyy ensin valmistella tuo Trastin haara valmiiksi niin kauas kun nyt olen saanut tietoja....:)
Juhani Mäkitalo
09.12.10, 19:21
Yleistä tietoa Ylitornion Kreiveistä:
Jos Ylitorniolla olisi joskus ollut ranskalaisia kreivejä, niin
näillä olisi ollut tietysti ranskalaiset nimet ja vielä aateliset,
ja samoin etunimet (eikö tämä ole selvä ?)
Aatelisia ei ollut Torniossakaan kuin muutama Tornion komppa-
nian upseeri 1700-luvun alussa, usein vain päällikkö.
Ylitorniolla oli sen sijaan Tornion komppanian ruotu nr 60 Greve,
johon kuuluivat Alkkulan talot: Yrjänä, Karkeinen ja Aho.
Aina kun entinen sotilas erotettiin tai kaatui, otettiin tilalle uusi
mies, joka aina sai nimen Greve.
Esim. ajalla 1711 - 1763 palveli tässä ruodussa ja tällä nimellä
8 sotilasta. Näiden etunimiä olivat mm. Olof, Hindrik, Per, Nils,
Johan ja Jakob - ei kovin ranskalaisia nimiä. Tuskin olivat myös-
kään sukua toisilleen (saattoivat olla)
Kuuden kotipaikka on mainittu, se oli Västerbotten. Usein miehet
olivat näiden ruotutalojen poikia, saattoivat olla kulkumiehiäkin,
jotka joutuivat pestautumaan esim. köyhyytensä takia tähän
ammateista ehkä kurjimpaan (?), josta ei päässyt eroon muuten
kuin kuoleman kautta, tai kun oli sodissa tullut vaivaiseksi murjotuksi, ehkä myös vanhuuden heikkona.
Eiköhän se olisi aika jo lopettaa puheet ranskalaisista kreiveistä
Ylitorniolla.
JM
Tehdään niin. Kylläkin mainitsin tuon Ranskan Kreivit vähän huumori mielessä... oli mukava leikkiä ajatuksella kuitenkin. Toisaalta on siihen perustelu koska isäni on kertonut että me tulemme alunperin Belgian ja Ranskan rajamailta.Entiedä mikä se huhu sitten oli. Minun setäni olisi tehnyt sukututkimusta kerran ja päätynyt siihen tulokseen. Onhan nuita vallooneja muitakin. Mutta en sano sen enempää nyt tästä vaan tutkin sen minkä voin tutkia siitä asiasta ja sittenhän se selviää. Jos selviää. Mutta kuitenkin : Kiitos vastauksestasi.
toinen Kreivien keskustelupalsra syntynyt mutta mikäs siinä, ei se haittaa.
Hei päivi! siekin sitten eksyit tänne :) olen mieki kuullut siitä Ranskatarusta mutta en tiedä miten ne liittyy sitten meihin Kreiveihin (mutta kun hakee esimerkiski Facebookista sukunimeä Grefve, löytyy tosiaan Grefve sukunimisä Ranskasta tai sieltä suunnalta :P. mutta niillä ei ole merkitystä) mutta taitaa olla huhu joka kulkee tässä suvussa,. Muuan Sulo Kreivi on kuulemma tehnyt sukututkimuksen Ranskasta tulleihin Kreivien aikaan, mutten mene takuuseen enää itsekää Ranskatarusta. syntynyt mistä syntyny se tarina.
Olen selvittänyt muuten Kustaa Kreivin (ja sisarustensa) esipolvet kummankin vanhempien kautta jotenkuten, ja stoppi tuli vastaan ruotsista tulleen epätiedon kohdalla.
Juhani Mäkitalo
10.12.10, 16:23
Jatketaanpa vielä näitä todisteita Kreivien länsipohjalaisuudesta.
Länsipohjan rykmentin Tornion komppanian pääkatselmus 1.7.1802
kertoo: Sotilas nr 60 Isak Olofson Greve - syntymäpaikka Västerbotten (paikka ilmaistiin vain läänin tarkkuudella, Ylitornio
kuului juuri tähän lääniin.)
Toinen Kreivien päähaara on sitten Lohijärveltä alkava, jonka kanta-
isä: Johan Johanson Greve s. 18.11.1757 Lohijärvi,
vanhemmat: Jöns (Johan) Jönson Ollikainen (1710 - 18.12.1775 Meltosjärvi) Tengeliöstä lähtöisin, äiti Ella Hindriksdr.
Erik Wahlberg mainitsee Johanin olleen sotilas. Itse en ole tällaista
sotilasta löytänyt, mutta ehkä jonkun lyhyemmän ajan palveli, koska
tämän nimen sai 1785 mennessä.
Tämä taisi minulta syksyllä jäädä sanomatta, arvailin silloin, että oli
sotilaan poika.
PS. Saattaahan se olla, että Isak on Portimojärven tytöille kertonut,
että "Minä olla yksi kreivi Ranskanmaalta, nimi jääköön salaisuudeksi"
ja tämä on sitten jäänyt kansan suuhun kiertämään ja jatkuu ...............
JM
:D näin on, saattohan se mennä niinkin ja sitten tarina on otettu siitä lähtien todeksi..
Matti Sandqvist
10.12.10, 21:27
JM:n kirjavihje "Ylitornion vanhoja sukuja" osoittautuikin hyväksi. Kreivit vähissä mutta paljon muuta väylänvarren uteliaille (mm. Grapen jälkeläisille). Löytyi Rovaniemenkin kirjastosta.
Matti Sandqvist
Matti Sandqvist
10.12.10, 21:58
Piti vielä lisätä, että ensimmäinen Arendt Grabe tuli Saksasta Tukholman kautta Torniojokivarteen n. 1650. Vielä ainakin 1700 -luvun lopulla siellä elää Arendt Grabe. Tämäkin osoittaa kuinka nimillä niin kuin muullakin kulttuurilla on pitkä jatkumo niin hyvässä kuin pahassakin. Kyllä ranskalaisuus olisi näkynyt Greven/Grefven nimissäkin.
Matti Sandqvist
Onko siis tämä Saksasta tullut Grape sitten Kreiveihin liittyvää? jos vaikka Saksa onki jotenki sekoitettu RANSKAAN? täytyy itseki lukea kirja joskus
Hej!
Olen kyllä nähnyt sen ketjun mutta ajattelin vain heittää tuon kysymyksen Väystäjän Kreiveistä ja katsoa mitä se synnyttää...Mutta aion kyllä perehtyä juuri tuohon "ranskalaisuuteemme". Oliko se sitä vai ei??? Ja on hyvä kun on ihmisiä muitakin joita kiinnostaa tämä aihe. Olen vain sitä mieltä että on paras itse tutkia ja käyttää kylläkin apuna noita teidän toisten tietoja.
Juuri tuli mieleen jos "se joka mahollisesti tuli Ranskasta" tai sieltä päin, ei mahdollisesti käyttänyt nimeä Grefve vaan jotakin muuta nimeä, uskoisin "Grefven" tulleen 1600-1700 välissä sieltä euroopasta jostakin Tornionjokilaaksoon.
kyllä me Päivin kanssa Iisakki ja Maria Kreivin jälkeläisinä ollaan kuultu tuo "Ranskatarina" useaan kertaan mutta ilmeisesti emme olekaan ole ainoat Kreivit, muistin juuri kun muuan toisesta Kreivin haarasta silloisessa "KReivit Tornionjokilaaksosta," ryhmästä Facebookissa (ei ole enää) kyseli kesällä ranskatarinasta koska hekin kuulleet siitä joskus 60.luvulla, mutten muista tän nimeä ja katosi ilmeisesti Facebookista kun kommenttiki oli häipynyt.
Mutta pysytäänpä nyt aiheessa. Eli siis Kreivejä on Merilapissa, Tornionjokilaaksossa ainakin kolme eri Kreivin haaraa, emmekä kaikki ole siis keskenämme sukua, etelä-länsisuomessakin Kreivejä asustelee ja idässäkin ollut joskus sukunimi Grefve.
Lopettakaa ihmeessä tuo arvelu Grefve/Kreivi -nimen ranskalaisuudesta! Tällä palstalla on selkeästi ja yksiselitteisesti todettu, että nimi on Ruotsi-Suomen ruotujakolaitoksen sotilasnimi. Tornionlaaksossa, joka kuului Västerbottenin lääniin, ruotunimet olivat harvaa poikkeusta lukuunottamatta ruotsinkielisiä. Myöhemmin ruotujakolaitoksen jälkeen Suomen puolella sukunimiksi jääneet ruotunimet saivat suomenkielisen muodon, esimerkiksi Kreivi.
Ruotukomppanian kirjuri sai ilmeisen omavaltaisesti antaa ruodun ensimmäiselle ruotumiehelle nimen. Tämä nimi siirtyi aina seuraavallekin ruodun sotilaalle, oli hän sukua tai ei. Oma mielenkiintoinen ruotusotilasnimiryhmä ovat selvästi henkilökohtaisten ominaisuuksien perusteella annetut nimet. Tällainen oli ehkä myös Grefve/Greve. Alavojakkalan kylässä oli ruotunimi Gouverneur/ Kuvernööri. Ruotsin puolella Tornionlaaksossa esiintyy myös nimi Maaherra, liekö sekin ruotunimi.
Ensimmäinen ruotumies sai varmaankin henkilökohtaisten ominaisuuksien perusteella mm. nimen Oförsagd (suupaltti), Trög (hidas), Menlös (viaton), Enfaldig (typerä), Mjuk (pehmeä), Snabb (nopea), Tjäderhane (ukkometso) jne..
Juhani Mäkitalo
11.12.10, 18:00
Ja sitten se viimeinen naula ranskalaisen kreivin arkkuun:
Tohtori Erik Wahlbergin kokoelman tietojen (mikrokortti 168) mukaan:
Isak Olofson Greve s. 25.12.1768 Tengeliö
vanhemmat: Olof Jönsön Korpi (1739 - 1824, vih. 6.5.1760 Övertorneå
ja Margareta Johansdr. Kerttu (1735 - 1795)
sama suku on asunut Tengeliössä ainakin 1660-luvulta alkaen.
Jokohan me voimme myöntää näille Suomen/Ruotsin kansalaisuus ?
Ottakaa nyt ensi kesänä ne sukunne kokoon ja kertokaa miten asia on.
Pienintäkään viitettä mistään kreiveistä eikä ranskalaisuudesta ole
missään näkynyt. Johan se joutuu koko suku epämääräiseen valoon
tällaisten puheiden kanssa.
Tämä em. syntymäaika olisi kyllä syytä tarkistaa, sillä rippikirjassa
se on 1764 ja ruoturullassa 1802 ikä 38 v.
Melkein kuitenkin luotan Wahlbergin tietoon, sillä siirtyminen sotilaaksi
pitäisi olla nähtävissä Övertorneån vanhimmassa rippikirjassa 1783 -,
eikä tässä pitäisi olla mitään ongelmaa, eipä vain ole tullut katsottua.
Ruotutorppa oli Taroniemessä eli Alkkulan pohjoispäässä.
Juhani Mäkitalo - Tornio
Juhani Mäkitalo
11.12.10, 18:07
Vielä tuosta sotilaiden nimittelystä. Sehän oli ruodun nimi,
eikä tässä pitäisi olla miehen ominaisuudella mitään tekemistä -
yleinen väärinkäsitys.
Kun ruotujakolaitos luotiin, niin määrättiin mitkä talot muodostavat
ruodun ja sitten annettiin sille nimi, luulisin paikallistasolla, sillä siellä
näkyy nimistöä, jota esikunnassa ei luultavasti tunnettu.
JM
Juhani Mäkitalo
12.12.10, 15:52
Vielä sotilasnimistä, koska se olennaisesti tähän yhteyteen liittyy.
Oli siis valmis ruotujakolaitos, johon ruotutalolliset (rotebönder)
palkkasivat miehen. Nimi oli siis jo tässä vaiheessa ennaltamäärätty.
Kyllä tuntuu oudolta, että jotakin miestä olisi alettu Yksinkertaiseksi
(Enfaldig) nimittelemään jostain henkilökohtaisesta syystä. Nimet
olivat läpi Ruotsin paljolti samoja ja samantapaisia.
Esim.
Tässä yksi selitys Tornion komppanian ruodun nr 6 nimelle Snällfoth
(Nopeajalka) Tärännössä - Erik Wahlberg Tornedalica nr 5 s. 316
"Luultavasti nimestä Vikevä, joka tarkoittaa (sikäläisessä murteessa)
nopeaa ja joka on Tärännön Laurin tilan vanhempi nimi".
Tätäpä voitte pohtia miten, missä ja milloin tämä nimi ruodulle syntyi.
JM
Juhani! Kirjoitit tossa toisessa ketjussa
"Sitten Portimojärven klaanille:
Isak Olofson Greve s. 25.12.1768 Tengeliö (huom vuosi)
vanhemmat: Olof Jönson Korpi s. 1739 ?, vih. 1760 ? ja
Margeta Johansdr. (1731 - 95)
Isakin siirtyminen sotilaaksi näkyy selvästi rippikirjassa 1781 -
sivulta 341 > s. 329"
Kiitos tuosta tiedosta!
tuo mainitsemasi Olof kuolee tässä
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ylitornio/rippikirja_1820-1825_ik188/66.htm (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=4097&pnum=66)jonka kai olet löytänytkin,
Oletko löytänyt mistä Olof on syntynyt, isä on patronyymin mukaan Jöns, ja MArgetan isä Johan?
edit_ Taisit mainita ton jo tässäkin ketjussa. Ylitornion kirkonkirjoja ei juuri ole 1820 taaksepäin
394 Korpi Jöns Olofsson
Född: 1686
Död: 1761-10-20 i Tengeliö, Övertorneå f.s. av ålderdom & bröstsjuka Blev 75år
Noteringar: (Korpi Jöns Olsson) husbonde på Korpi gård i Tengeliö period 1720-1740, period 1741-1760
ja vaimo
395 Elisabet Andersdotter
Död: 1728
Margareta Jönsdotter
Född: 1712 i Juoksengi??
Noteringar: Vigsel 1733- 4-17 i Övertorneå f.s. han änkling från Tengeliö hon piga från Tengeliö. Barn döda i unga år: Adam f. 1734- 6-24 Tidigt död., Jöns 1736-1737, Aaron 1737-1738, Ella 1742-1743, Malin f.d. 1749, Mickel f.d. 1750, Apollonia 1751-1752. Margareta gifter om sig 1763- 6- 9 i Övertorneå f.s. med änklingen Nils Mickelsson i Närki hon änka från Tengeliö.
I (Övertorneå f.s. 1781-1800 bild 147 s. 351 inhyses i Tengeliö finns en Nils Mickelsson f. 1695 d. 1785 kan det vara han?)
ja vielä linkki kun ei onnistunu tuleen muokkaamisen mukana http://www.distans.org/anor/anor2/tengelio.html#korpijonsolofsson1686
Pääsisikä tosta taaksepäin mitenkää?
Juhani Mäkitalo
13.12.10, 15:57
Enpä muistanut yhtään, enkä lukenut vanhoja kirjoituksiani,että
tarkistelin tämän asian jo syksyllä. Sitä on ollut niin monessa mukana
sen jälkeen, eikä tämä ollenkaan liity minun sukuihini.
Korvessa oli isäntänä n. 1665 - 1680 Jöns Jönson ja n. 1685 - 1705
Olof Jönson. (lähde: henkikirjat, jotka minulla on vain 5 vuoden välein)
Ihmettelen, että sinäkin puhuit vielä viime viikolla Ranskasta, etkä
muistuttanut näistä vanhoista kirjoituksistani.
Mistä sinä olet lainannut (?) tämän ruotsalaisen tekstisi ??
JM
Ranskajuttu on oikeastaan mitä on, mistä lie alkunsa saanut.
tuossa on linkki ylhäällä joka tuli sattumalta vastaan kun hain muuta henkilöä, sieltä löytyy kaikki Tenheliössä asuneet tai siellä päin, ruotsinkielellä kaikki.
EDIT: Sivu ei toiminutkaa, eilen se vielä toimi ainakin. tässä kuitenkin uusi http://www.distans.org/anor/anor2/
ja Tengeliö osio pitäisi löytyä jostakin
Juhani Mäkitalo
14.12.10, 16:21
Nyt toimii. Itsellänikin on tämä linkki, johon olen merkinnyt perään
varmuuden vuoksi "höpö höpö", jotain siellä oli sellaista, että ole
varovainen. Aletaan olla 1300-luvulla ja aatelisvaakunoita näkyy jne.
Tottakai voi olla osaksi oikeaakin tietoa, mutta kuinka niistä sitten
siilailet sen oikean.
JM
Kiitos sinulle avustasi mutta mielestäni tämä minun sukututkimusjuttu menee vähän pieleen nyt. Ajattelin rauhassa tutkia tätä mutta nyt olen tietyssä stressissä tämän suhteen. En halua haastaa mitään "riitaa" vaan haluan rauhassa mennä tämän kanssa eteen päin. Mutta kiitos sinun antamastasi tiedoista. Kiitän sinua siitä että olet halunnut auttaa minua tässä.
Hei! olisiko Vallooneilla mitään tekemistä Grefven esipolvien kanssa? tosin mitään ranksalaisuuteen viittaavaa ei ole löytynyt mutta http://www.vallon.se/ mikä asema Vallooneilla oli Tornionjokilaaksossa ruotsin että suomen puolella tuohon aikaan ja jonkun naimakaupan mukaan "grefve" olisi valloonien jälkeläisiä, tosin sukunimi ei olisi ollut Grefve kuin vasta jälkeläisillä. mutta toki voisin sanoo tätäkin "höpöhöpö" varmuuden vuoksi. mutta antaisiko Vallooni seppä tai mestari poikaansa sotilaaksi?`tosin toi aiemmin mainitsemani Jöns Korpi olisi tullut Ruotsista.
Juhani Mäkitalo
07.02.11, 14:09
Valloneja tai vallonien jälkeläisiä tuli Pohjois-Ruotsin ruukeille,
Kengikseen, Svappavaaraan, Torneforsiin jne - sepiksi ym
ammattitöihin, joihin olivat perehtyneet Etelä-Ruotsin ruukeilla
tai kotimaassaan. Kaikilla oli tietysti ranskalaiset nimet !
Jos et löydä esi-isistäsi ranskalaisia nimiä, niin asia lienee selvä,
että siellä ei ranskalaisia ole.
Greve on puhdasta ruotsia ja Tornion komppanian ruotunimi,
ko. miehet palvelivat sotilaina, tämä lienee selvästi osoitettu.
Korven suku oli asunut viimeistään jo 1680-luv. Tengeliössä,
eikä siellä ranskalaisia nimiä näy.
JM
Hei,
saa kai tässä sivullinen panna pienen sivuhuomautuksen. Kumma olisi ellei Tornionjokilaaksossa ranskalaista verta olisi, onhan siellä ainakin pari retkikuntaa majaillut - kerrankin kuusi raavasta miestä puolitoista vuotta. Nimistä en sano mitään, enkä kreiveistä.
ph
Hei,
saa kai tässä sivullinen panna pienen sivuhuomautuksen. Kumma olisi ellei Tornionjokilaaksossa ranskalaista verta olisi, onhan siellä ainakin pari retkikuntaa majaillut - kerrankin kuusi raavasta miestä puolitoista vuotta. Nimistä en sano mitään, enkä kreiveistä.
ph
Humoristisena lisäyksenä vielä, että venäjän tytöt käyvät tyydyttämässä Lapin poikamiesten miehisiä tarpeita nykyäänkin.
Juhani Mäkitalo
08.02.11, 13:25
Totta kai Tornionlaaksossa on vallonien jälkeläisiä ja ihan avioliitoissakin
syntyneitä ja muut päälle, mutta täytyy ensin löytää henkilö, jolla on
ranskalainen nimi ja niinkuin olen aikaisemmin jo sanonut:
Jokaisella ranskalaisella kreivillä se nimi on vielä aatelinen !
Joissakin hoitolaitoksissa on henkilöitä, jotka kuvittelevat olevansa
kreivejä tai kreivien jälkeläisiä. Syytä on siis puheitansa varoa niin
kauan kuin ei pienintäkään todistetta asialle ole.
JM
vieläkö tämä keskustelu jatkuu? nyt Ranska ja venäjä puheet pois ja jäähylle tämä keskustelu. ja kiitos Juhani vielä noista tiedoistasi. Kuten sanoit. kuten toisin todetaan.
Olen nyt tutkinut yhdessä muutamien sukulaisten kanssa sen mistä meidän suku on kotosin alunperin. Olemme lähtöisin Belgiasta ja sieltä Vallooniasta. Esi isämme Pierre Servais tuli sieltä 1600 luvun alkupuolella ja oltuaaan ensin Södermanin läänissä kaivostyöläisenä, tuli hän Pohjois Suomeen (Pajalaan) ja vaikutti siellä. Hänen sukulaisia on nyt pitkin Suomea ja Ruotsia.
Lainaus (https://www.geni.com/people/Pierre-Petter-Servais-Servio-Pierre-Servais/6000000002650237218)
Serviot jäivät pohjoisen kaivosseuduille ja avioliittojen kautta sukuun on tullut ainakin saksalaista, ruotsalaista ja suomalaista verenperimää ja kaikki ovat puolestaan tuoneet geeniperimänsä myös meidän sukuhaaraamme. Peter Serviolle on näiden miltei 400 vuoden aikana syntynyt tuhansia jälkeläisiä joten eli Tornionlaaksossa on valloniverta monissa suvuissa.
Ihmisessä on keskimäärin 5 litraa verta eli jos se jaetaan sukupolvien lukumäärällä esim. 11 ja jos oletetaan puolison olleen ns. ei vallooni, niin kait sitä voi pari desiä löytyä ( minustakin :rolleyes:)
Ihmisessä on keskimäärin 5 litraa verta eli jos se jaetaan sukupolvien lukumäärällä esim. 11 ja jos oletetaan puolison olleen ns. ei vallooni, niin kait sitä voi pari desiä löytyä ( minustakin :rolleyes:)
Lasketaanpa vähän tarkemmi. Lapsillani on kaksi vanhempaa (1. polvi), 4 isovanhempaa (2. polvi), 8 isoisovanhempaa (3. polvi) jne. Kun Peter Servio tulee vastaan 14. esipolvessa, tuon tason esi-isiä on 2 potenssiin 14 = 16 384. Desit jää siis aika paljon vähemmäksi:)
T Pekka
Totta kirjoitat!
Ei tainut sitten 11 polvessakaan kuin pari millilitraa ranskan verta??
Juhani Mäkitalo
06.04.17, 13:25
Vieläkö tämä jatkuu ?
Tuli mieleen , että voisiko tämän suvun naispuolinen jäsen muuttaa
sukuinimensä muotoon "Kreivitär", sehän olisi siinä, mutta ei taida onnistua.
JM
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.