Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Rippikirjojen huono kuvanlaatu Kansallisarkiston sivuilla
Lahjahevosen suuhun ei saisi katsoa, mutta kurkistanpa nyt kuitenkin: miksi nettiin vietyjä kuvia ei voida editoida paremmin luettaviksi?
Ohessa mallina eräs Vehmaan rippikirjan ilmeisesti kosteuden takia vahingoittunut sivu: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7996745 ilmaisohjelmalla pikaisesti paranneltuna. Tämä on ihan helppoa ja nopeaa käyttäjällekin, jos edes kylän ja talon nimet o(lisi)vat luettavissa, mutta kun näitä peräkkäisiä sivuja on kymmenittäin korjaamattomana, niitä käyttäessä alkaa turhautua. Kun aikaa menee "turhien" kuvien editoimiseen luettaviksi, niin yhtä hyvin voisin ottaa talkoohengessä niitä editoitavaksi kotikoneellani silloin tällöin! Ja varmaan moni muukin Kansallisarkiston sivuja käyttävä?
Omat esimerkkini ovat sivuilta, joita käytän paljon. En ole tutustunut muiden alueiden kirkonkirjojen kuviin, mutta arvelen teknistä parannusta kaipaavia kuvia olevan toki muuallakin.
Kysymys Kansallisarkistolle: Tapahtuuko kuvaus niin automaattisesti, ettei kuvien onnistumista pystytä tarkistamaan ennen niiden julkaisua? Ellei voida, niin olisiko sitten mahdotonta teettää editointia vaikka käyttäjillä jälkikäteen, jos KA:n omat resurssit eivät riitä?
Toinen kysymys Kansallisarkistolle: Onko tulevaisuudessa näille sivuille tulossa jonkinlainen indeksointi? Esim. Mynämäen seurakunnan arkistojen yläotsikoissa on pahojakin virheitä (* ja sivujen etsiminen on välillä erittäin vaikeaa puutteellisen aakkostuksen tai numerojärjestyksen takia. Jälkimmäinen ei tietenkään ole KA:n toimista aiheutunut, mutta kaipaisin näitä selvityksiä rippikirjoihinkin: http://digi.narc.fi/digi/hak_view.ka?hakid=1334 Olisivatko ne liian työläitä rippi- yms. kirjoihin tehtynä?
Onko niin, että suuren käyttäjäyleisön talkooapua editointeihin ei haluta tai voida käyttää?
*) Syntyneiden ja kastettujen luettelo 1832-1860 (I C1:5) (http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?ay=286326.KA) kertoo syntyneet vain vuoteen 1837 asti.
Hyviä pointteja kaikki.
Itse ajattelen hommaa lähinnä veronmaksajan kannalta - mitä kaikkea minun(kin) maksamilla rahoilla tehdään? Dokumenttien digitointi on luonnollisesti mahtava homma, mutta jos ao. dokumentti vaatii jatkokäsittelyä yksittäisen harrastajan tarpeita varten, niin kenen se on tehtävä?
Vapaaehtoisten valjastaminen olisi toki hieno homma, mutta sekin vaatii resursseja ts. rahaa. Lisäksi työn jälki täytyisi tarkistaa.
Pelkään pahoin että meistä on tullut aivan liian vaativia. Mietitään tilannetta 20 vuotta sitten - tai vaikka vuonna 2001. Ei ollut vielä tietoa näin upeista ja kattavista kuvatietokannoista. Suttuisilta mikrofilmeiltä joutui kelaamaan ranteet sauhuten sitä tiettyä kylää jne.
Eikä tuo kuvien itsesäätö nyt niin kauhean vaivalloista ole, kuten Tuulakki itsekin myönsi - hoituu kotona vielä ilmaiseksi, kun netistä saa kaikenmaailman softia.
Aina voi pyytää parannuksia, mutta mieluummin antaisin nuo kuvankäsittelyn tarvitsemat lisärahat vaikka vanhustenhuoltoon.
Juha
Olenko minä vaativa, jos en haluaisi "maksaa" (mainitseminasi veroina) jostakin toimimattomasta palvelusta, jonka pitäisi periaatteessa toimia. En nimittäin usko, että kaikki osaavat/haluavat ottaa kuvaa erikseen esille ja editoida sitä, koska se vaatii kuitenkin erillisen perehtymisen kuvankäsittelyohjelmaan. Joten heidän pitää lähteä arkistoon (mikä on sinänsä ihan hauska, mutta huonon kuvan takia turha juttu).
Yksittäisiä harrastajia tällä alalla taitaa olla tuhansia ellei peräti kymmeniä tuhansia, joten en minä toki ole yksin tai omalla asialla liikkeellä! Miksi ylipäätään pitää tuottaa palveluita harrastajillekaan liian nopeasti tai halvalla, jos niiden toimivuutta ei ole testattu?
Mitä menneeseen aikaan tulee, niin kaikkihan oli ennen toisin eli huonommin (ko?) kuin nyt. Paitsi yksi asia: me "vanhat toimistokonkarit" jouduimme tekemään työt kerralla oikein...kun ei ollut editointimahdollisuutta siinä käsikäyttöisessä kirjoituskoneessa 5 kalkkeeripaperin kanssa :eek: kirjoitellessamme ennen valokopiokoneen ja printterin keksimistä. Nyt on - joten editointi käyttöön, please, ennen julkaisuja. Maksakoon pienempi volyymi sitten mitä tahansa per yksikkö! Sama määrä euroja kuluisi, muttei yhtään hukkaan.
Erkki Järvinen
03.12.10, 11:44
kun minä tyhmä en ymmärrä sitä minkä vuoksi rippikirjoja pitää tutkia Kansallisarkiston sivuilta jos ne siellä ovat huonolaatuisia.
Mitä nyt itse SSHY:n sivujen materiaalia olen tutkinut niin ei siellä ainakaan ole eteeni juuri huonoa kuvanlaatua ole ilmennyt.
ristojohannes
03.12.10, 12:05
Maailma muuttuu.
Arkistoissa sukututkijat ovat vähissä.
Nyt harrastajat kiukuttelevat kotonaan harrastuksen vaikeudesta, tietokoneen ääressä.
Kunnia sukututkijoille, jotka tekivät työnsä ennen tietokoneaikaa.
Hei
Yhdyn kyllä edellisiin, kun skannatun kuvan laadusta on kyse. Olen sitä usein harmitellut itsekkin, kun mahdollista on tehdä laadukas skannaus, niin miksi ei sitä tehdä. Vaihtoehtonahan on, että ei skannaa ollenkaan! "Tässähän menee lapsi pesuveden mukana!"
Toinen ihmettelyn aihe on sshy:n sivuilla on se että, sivujen sisältöjä ei ole kirjotettu esiin. ( SSHY:n sivulla poikkeuksena Viipuri maaseurakunnan riippikirja vuodelta 1865 - 1876.... voi, kun kaikki olisi esillä näin!!!!) . Se helpottaisi kummasti tutkijaa, ettei tarvitsisi koko rullaa käydä läpi, sillä pienet kylät eivät ole ollut pastorin kikerikieroksella aina samassa järjestyksessä!
Näin olen asian kokenut!
TEN
Hei
Toinen ihmettelyn aihe on sshy:n sivuilla on se että, sivujen sisältöjä ei ole kirjotettu esiin. ( SSHY:n sivulla poikkeuksena Viipuri maaseurakunnan riippikirja vuodelta 1865 - 1876.... voi, kun kaikki olisi esillä näin!!!!) . Se helpottaisi kummasti tutkijaa, ettei tarvitsisi koko rullaa käydä läpi, sillä pienet kylät eivät ole ollut pastorin kikerikieroksella aina samassa järjestyksessä!
Näin olen asian kokenut!
TEN
Voi kun, voit ilmoittautua tekemään noita sivujen sisältöjä Sinäkin.
Näinkin sen voit kokea.
t Pertti Vuorio
Matti Lund
03.12.10, 13:22
Olenko minä vaativa, jos en haluaisi "maksaa" (mainitseminasi veroina) jostakin toimimattomasta palvelusta, jonka pitäisi periaatteessa toimia. En nimittäin usko, että kaikki osaavat/haluavat ottaa kuvaa erikseen esille ja editoida sitä, koska se vaatii kuitenkin erillisen perehtymisen kuvankäsittelyohjelmaan. Joten heidän pitää lähteä arkistoon (mikä on sinänsä ihan hauska, mutta huonon kuvan takia turha juttu).
Yksittäisiä harrastajia tällä alalla taitaa olla tuhansia ellei peräti kymmeniä tuhansia, joten en minä toki ole yksin tai omalla asialla liikkeellä! Miksi ylipäätään pitää tuottaa palveluita harrastajillekaan liian nopeasti tai halvalla, jos niiden toimivuutta ei ole testattu?
Mitä menneeseen aikaan tulee, niin kaikkihan oli ennen toisin eli huonommin (ko?) kuin nyt. Paitsi yksi asia: me "vanhat toimistokonkarit" jouduimme tekemään työt kerralla oikein...kun ei ollut editointimahdollisuutta siinä käsikäyttöisessä kirjoituskoneessa 5 kalkkeeripaperin kanssa :eek: kirjoitellessamme ennen valokopiokoneen ja printterin keksimistä. Nyt on - joten editointi käyttöön, please, ennen julkaisuja. Maksakoon pienempi volyymi sitten mitä tahansa per yksikkö! Sama määrä euroja kuluisi, muttei yhtään hukkaan.
En nyt ymmärrä valitusaihettasi esittämäsi materiaalin valossa.
Puhut epäonnistuneista skannauksista, mutta minun mielestäni antamassasi KA:n digitaaliarkiston skannatussa kuvassa ei ole mitään skannauksen takia syntynyttä vikaa, vaan skannaus on aivan OK.
Mielestäni kaikki lukemista vaikeuttavat kohdat sivulla johtuvat alkuperäisestä asiakirjasta ja siitä otetussa valokuvasta.
Sivun lukukelpoisuutta ei saada enää tästä paremmaksi mikrofilmirullaa skannaamalla. Vanha kuvakaan ei ole epäonnistunut (sellaisiakin on kyllä löydettävissä).
Tämä skannattu kuva, josta valitat, on niin hyvin skannattu, että siitä saa vähäsen paremmin selvää kuin huonolla lukulaitteella skannattua filmiä katsomalla.
Tämä ei ole siis aivan selvästikään epäonnistuminen. Kuva täyttää laatukriteerit.
Ja tämän tekstinhän pystyy lukemaan jopa ilman kuvankäsittelyohjelman apuakin, tosin aikaa enemmän käyttäen, ei läpihuutojuttuna.
On selvää, että jos asiakirjasta tehty mikrofilmi on epäonnistunut, silloin on täydennysprojektissa skannattava suoraan alkuperäisestä asiakirjasta. Tässä projektissa sitä ei suoraan tehdä, vaan sitä varten tulee olla oma projektinsa.
Pahoja fuskufilmejä ei ole minulla tullut vastaan kirkonkirjoista, mutta tuomiokirjoista olen kohdannut sellaisia useamman tuhannen asiakirja-aukeaman verran.
Asiakirjan jonkinasteinen turmeltuminen on aina tutkijalle harmillista, mutta tähän harrastukseen kuuluu painia huonokuntoisten asiakirjalähteitten kanssa ja yrittää saada niistä irti tietoa. Haukut nyt tämän asian kohdalla mielestäni väärää puuta, eli KA:n skannaajia, kun vahingoittumista on tapahtunut asiakirjaan jossain aikaisemmassa vaiheessa, jota ei voida skannauksella eliminoida.
terv Matti Lund
Jos vielä luette tekstini kohdat tarkemmin, niin minä olen tyytymätön kuvien puuttuvaan editointiin, en itse skannaukseen!
Lainaan 1. viestistäni, boldaus jälkikäteen tehty:
Tapahtuuko kuvaus niin automaattisesti, ettei kuvien onnistumista pystytä tarkistamaan ennen niiden julkaisua? Ellei voida, niin olisiko sitten mahdotonta teettää editointia vaikka käyttäjillä jälkikäteen, jos KA:n omat resurssit eivät riitä?...Onko niin, että suuren käyttäjäyleisön talkooapua editointeihin ei haluta tai voida käyttää?
Niin, tämäkö on KA:n skannaajien haukkumista, jos pyytää heille apua? Anteeksi aiheuttamani hämminki! Lupaan olla ehdottamatta täällä enää minkäänlaista porukka- tai talkoojuttua...Lukekaa minun rivini ja rivinvälini tarkkaan, ennen kuin väitätte jotakin asiaa minun mielipiteikseni!:rolleyes: Alla esimerkki väärinkäsityksestä:
Vrt: Matti Lund kirjoittaa
->Haukut nyt tämän asian kohdalla mielestäni väärää puuta, eli KA:n skannaajia, kun vahingoittumista on tapahtunut asiakirjaan jossain aikaisemmassa vaiheessa, jota ei voida skannauksella eliminoida.
Minä kirjoitin tietäen tuon asiakirjan vahingoittumisen (kyseistä kohtaa sai editoitua näkyviin):
-> ...Ohessa mallina eräs Vehmaan rippikirjan ilmeisesti kosteuden takia vahingoittunut sivu...
Ei muuten ole minun syyni, että viime vuosituhannella aloittaneet sukututkijat joutuivat näkemään niin paljon ylimääräistä vaivaa harrastuksensa takia. Jos minä maksan kalliisti laajakaistastani, minkä ihmeen vuoksi lähtisin ajamaan autolla arkistoon joka päivä tutkimaan netissä jo olevia filmejä? On miljoona kertaa helpompaa tehdä se kotona. Liekö ekologisempaakin ? Joka tapauksessa se on minun oma valintani, johon minulla on oikeus. Minä aloitin tämän harrastuksen 2 vuotta sitten ja niin vanhana, että hyvä jos 20-30 vuoden harrastuksen jälkeen kynä pysyy kädessä ja minä rollaattorin kahvoissa. Joten, kenenkään on ihan turha vedota vanhoihin aikoihin ja ajatella, että meidän myöhään aloittaneiden pitäisi ensin kärsiä vuosikymmenten ajan samat tuskat arkistossa ja pappiloissa. Kehitys kehittyy, nauttikaamme siitä kaikki ja olkaa onnellisia, te, jotka ymmärsitte aloittaa sukututkimukset nuorempana.
Minä kunnioitan äärettömän paljon entisaikojen sukututkijoiden työtä, sillä olen seurannut n. 30 vuoden ajan hyvin läheltä heidän pyyteetöntä työskentelyään ja kahden sukukirjan toteutumista!:)
Kyllä se talkooapukin tarkoittaa rahanmenoa siellä toisessa päässä. Usko pois.
Idea on ihan ok ei siinä mitään, mutta onko se sitten sellainen asia joka verovaroin täytyy tehdä onkin jo kokonaan toinen juttu.
Kehitys kehittyy mutta joku raja täytyy silläkin olla mitä halutaan valmiina. Tietysti olisi kaunis idea yksinkertaisesti syöttää Arkistolaitoksen sivuille oma nimensä ja saada paluupostissa täydellinen sukutaulusto ;)
Minulle itselleni suuri osa sukututkimuksesta tapahtuu sen itsensä takia - minusta on kivaa, kun voin löytää jotain mitä ensi näkemältä tuntui mahdottomalta. Toiselle voi olla tärkeää se päämäärä.
Muuten, sinun laajakaistasi hinnalla tuskin on yhtään mitään tekemistä arkistolaitoksen palveluiden kanssa. Tuskin sentään maksat siitä heille, vaan ihan kaupalliselle operaattorille.
Juha
Pölyisestä kellarista nauhoja pyörittämästä tähän päivään kotona tutkiskeluun kellonajasta
välittämättä on jo sinänsä niin upea asia, että turhista ei kannata nurista.
Jokaisen työ on ollut edistystä ja tarpeen ja niin tulee edelleen olemaan.
Käytän itse rinnan SSHY:tä ja kansallisarkistoa toinen toisensa tukena.
Kummallakin on hyvät ja huonot puolensa. Toisella hakemistot ja toisella
parempi laatu. Kumpikin yhtä hyviä ja kiitos siitä kaikille asian eteen työtä tekeville.
Olen itsekin ollut välillä pettynyt vuorotellen molempiin ja nurissut minäkin.
Mutta niinhän se on, että vaatimustaso tuppaa kasvamaan syödessä.
Ja varsinkin silloin, kun itsellä homma on hakusessa. On saanut minultakin,
kirjurit tuherruksistaan ja skannaajat ”osaamattomasta” työstään erinäisiäkin
sanoja mielessäni ja joskus jopa julkikin.
Mutta sitähän tämä on. Innostusta ja lannistusta peräjälkeen.
Kun muistaa aina välillä sen, että heillä, joiden tietoja täällä kaivellaan, ei
ollut kuin puskaradio ja mustavalkoiset valokuvat, niin meillähän on asiat paremmin kuin hyvin.
Jatketaan tutkimista, siinähän koko tämän asian hohto piilee, ainakin harrastajilla ;)
Matti Lund
03.12.10, 18:33
Jos vielä luette tekstini kohdat tarkemmin, niin minä olen tyytymätön kuvien puuttuvaan editointiin, en itse skannaukseen!
Lainaan 1. viestistäni, boldaus jälkikäteen tehty:
Tapahtuuko kuvaus niin automaattisesti, ettei kuvien onnistumista pystytä tarkistamaan ennen niiden julkaisua? Ellei voida, niin olisiko sitten mahdotonta teettää editointia vaikka käyttäjillä jälkikäteen, jos KA:n omat resurssit eivät riitä?...Onko niin, että suuren käyttäjäyleisön talkooapua editointeihin ei haluta tai voida käyttää?
...
Olet ymmärtänyt meneillään olevan skannausprojektin työnkuvan puoliksi ihan oikein.
Kysymys on eräänlaisena nopeana "liukuhihnatyönä" tapahtuva teknisavusteinen skannaustapahtuma mikrofilmirullilta.
Tähän liittyy suhteellisen ankara laadunvalvonta, eli jos jokin häikkä tulee skannauksen yhteydessä ja häiriö aiheuttaa tulostusjäljen huononemista, ei sellaista päästetä läpi ja päivitetä kummasteltavaksi nettiin KA:n digitaaliarkistoon.
Tässä on olennaista nopea läpimeno ja tyydyttävä laatujälki tuotoksessa.
Tällä tavoin synnytetään miljoonia digitoituja asiakirja-aukeamia tehokkaasti ja erittäin halvalla tutkijoiden käyttöön KA:n digitaaliarkistoon.
Projektiin ei kuulu tulosteiden editointi eikä muitakaan manuaalisia toimenpiteitä, pullonkauloina, joihin koko prosessivirta aina pysähtyisi ja tekisi siitä toivottoman hitaan ja kohottaisi olennaisesti sen kustannuksia.
Ja hyvä näin.
Näin saamme käyttöömme nopealla aikataululla suuren määrän asiakirjoja, joiden luettavuus on samaa luokkaa kuin niiden lukeminen arkistossa lukulaitteella, usein jopa luettavampaa, sillä arkistolaitoksella ei ole varaa pitää lukulaitteita tiptop -kunnossa ja osa kopiorullistakin on vähäsen rispaantuneita kovassa kulutuksessa. Noiden rullien tuotantohuiputhat ovat 60 vuoden takaa siinä vuoden 1950 molemmin puolin, jos niiden päiväyksiin luotetaan. Niitä on ehditty siis jo joltisenkin tovin mankeloida arkistoissa.
Tämä tapa palvelee juuri parhaiten meitä tutkijoita ja kannattaa pysätyä pohtimaan sen etuja haaveilematta liikaa sellaisesta huippudigitoinnista, johon Suomessa ei ole kuitenkaan nykyään varaa.
terv Matti Lund
Kansallisarkiston sivuille on kertynyt kunnioitettava määrä laadukasta digitoitua, hyvin tuorettakin aineistoa. Kuvien yksilöllinen käsittely varmasti ratkaisevasti hidastaa tuotantoa, ellei kuvalukija säätöön pysty. Tuulakin esimerkkitapauksessa kiinnittää huomiota sivujen kääntöpuolen kuultaminen läpi, vaikka paperi ei liene ohuinta laatua. Onneksi kääntöpuolella ei ole paljon tekstiä, joka aiheuttaisi suttua. Mahtaisiko tumma paperi välissä estää ilmiön - skanneri varmasti selviää tilanteesta?
Lauri
Anteeksi, Juha, että nyt minä vastaan "rivinväleihin" sinun viestissäsi: nuo ranskalaiset viivat aloittavat minun kursivoidut kommenttini, muu teksti tähtirivien välissä tämän jälkeen on sinun.
**************
JV: Kyllä se talkooapukin tarkoittaa rahanmenoa siellä toisessa päässä. Usko pois.
- en usko sen ratkaisevasti vaikuttavan, jos hitaasti edetään ja kuvat lähetettäisiin takaisin valmiiksi editoituina = tämä oli alkuperäinen ajatukseni, jota ei kannata enää lisää kommentoida suuntaan eikä toiseen, kiitos.
JV: Idea on ihan ok ei siinä mitään, mutta onko se sitten sellainen asia joka verovaroin täytyy tehdä onkin jo kokonaan toinen juttu.
- en ole puhunut (lisä-)verovarojen käytöstä tähän lisäeditointiin, sinä toit rahapuolen esille viestissäsi, voit tarkistaa.
JV: Kehitys kehittyy mutta joku raja täytyy silläkin olla mitä halutaan valmiina. Tietysti olisi kaunis idea yksinkertaisesti syöttää Arkistolaitoksen sivuille oma nimensä ja saada paluupostissa täydellinen sukutaulusto ;)
- en ole pyytänyt mitään sukutaulustoja valmiina Arkistolaitokselta. Haluaisin "valmiina" luettavia kuvia, koska olen törmännyt moneen seurakuntaan, jossa on pitkä jakso tummia sivuja. Tätäkin on kommentoitu, joten en kaipaa enää lisäkommentteja, kiitos.
JV: Minulle itselleni suuri osa sukututkimuksesta tapahtuu sen itsensä takia - minusta on kivaa, kun voin löytää jotain mitä ensi näkemältä tuntui mahdottomalta. Toiselle voi olla tärkeää se päämäärä.
- tässä olen kanssasi aivan samaa mieltä. Aloittelijana olen välillä joutunut etsimään tuntikaupalla tietyn henkilön mahdottomaltakin tuntuvaa alkuperää. Aloittelijana kärsin vielä vanhempien, välillä huonojen käsialojen lukuvaikeuksista, mutta päämääränäni on oppia aina jotain uutta, vaikka se tapahtuukin toivottoman hitaasti.
JV: Muuten, sinun laajakaistasi hinnalla tuskin on yhtään mitään tekemistä arkistolaitoksen palveluiden kanssa. Tuskin sentään maksat siitä heille, vaan ihan kaupalliselle operaattorille.
- En ole väittänytkään maksavani laajakaistastani arkistolaitokselle! Kommentti oli oikeastaan vastaus ristojohanneksen viestiin, jolla halusin vain sanoa, etten halua jättää käyttämättä näitä netissä olevia mahdollisuuksia, kun kerran maksan yhteyksistä. Saan arkistossa paikan päällä niin vähän aikaan, etten ole sinne kovin usein lähtenyt.
**************
Kiitos, Matti Lund, selventävästä toisesta viestistäsi. Näin minä ounastelin asian olevan ja halusin vain ehdottaa siihen pientä positiivista muutosta talkoohengessä. En kaipaa tähänkään enää lisäkommentteja.
Toivottavasti tämä ketju katkeaa tähän, koska kommentit ovat olleet lähes poikkeuksetta negatiivisia suhteessa siihen, että olen ilmaissut haluni auttaa jossakin, minkä osaan. Hiskin tallentajaksi ei minusta edelleenkään ole puutteellisen kirjojen lukutaidon takia eikä skanneria liene liikuteltu viime aikoina Turun seudulla.
Älkää siis vastatko enää tähän ketjuun, kiitos! Rehellisesti sanoen en halua enää lukea lisää negatiivista palautetta, oli se sitten oikeutettua tai ei.
Mielipiteet tässä kinastelevat eivät ihmiset :)
Ei keskustelun rajoittamisessakaan mitään ideaa ole. Yhdessä kinaten, pohtien ja uudistuen ne asiat muuttuvat.
Minulla lienee oikeus edelleen todeta, että jokainen toimenpide, joka skannatulle kuvalle tehdään, maksaa. Teki sen sitten kuka tahansa. Eikä tuon maksun suuruudella ole oikeastaan merkitystä, Arkistolaitoksen määrärahat ovat niukat. Resurssointi on tärkeää.
Matti Lund tuossa edellä kommentoi omasta mielestäni ansiokkaasti eikä siihen ole minulla mitään taitoa lähteä lisäämään.
Juha
Minusta on ihan oikein vaatia KA:lta kunnon kuvia, kun ne verovaroista maksamme. Muuten koko hommalla ei ole minkäänlaisia perusteita.
Eri asia kokonaan on, kun työ tehdään vapaaehtoisin voimin SSHY:ssa ja siitä materiaalista, mikä ei ole samantasoista kuin mitä KA käyttää ja useissa tapauksissa saadaan parempi tulos kuin KA:ssa.
SSHY:n sivuilla on lisäksi monissa seurakunnissa hakemistot, jotta koko hommaa ei tavitse käydä läpi. Ja hakemistojen tekemiseen voi osallistua
kuka tahansa. Tervetuloa vain mukaan.
Irkku
Olen itsekin kiinnittänyt huomiota huonoon kuvanlaatuun, ainakin osa kuvista on liian tummia ja osassa on ollut epätarkkkuuta. Olen lähettänyt tästä myös suoraa palautetta arkistolaitokselle, mutta vastausta ei ole kuulunut.
Minusta arkistolaitos tekee sinällään arvokasta työtä. Tältä arvokkaalta työltä voidaan odottaa myös hyvää tasoa, varsinkin kun se tehdään ammattimaisesti verovaroin. Tätä työtä on oikeus myös arvioida ja arvostella. Aika omituisia ovat sellaiset perustelut, että työtä ei voitaisi arvostella, koska ennen ovat sukututkijat joutuneet etsimään tietoja paljon hankalammin. Tällä perusteella ei voitaisi arvostella esimerkiksi uusia autoja koska ennen on kuljettu hevosella.
Luulisi, että kuvien tummuutta ja tarkkuutta pystyy säätämään skannauksen yhteydessä. Tai mikäli se on mahdotonta, arkistolaitos voisi vastata, että tämän parempaan ei nyt pystytä.
Mielipiteet tässä kinastelevat eivät ihmiset :)
Juha
Kuulostaa hyvältä! Jos täällä kinastellaan MIELIPITEISTÄ, niin ilmoitanpa asian tiimoilta kaikki omat mielipiteeni kerralla:
- valtakunnan vanhustenhuollon rahoitus ei kuulu mitenkään yhteen KA:n huonojen kuvien kanssa
- viime vuosituhannen hankalien sukututkimusmenetelmien hylkääminen ei saa olla esteenä meidän uusien harrastajien mukaantulolle uusin menetelmin
- minun vähäinen arkistossa käymiseni tai koneen ääressä "kiukuttelemiseni" ei ole missään tekemisissä netissä olevien kirkonkirjojen kuvanlaadun syntymisen kanssa. Laatu netissä on sama, vaikka istuisin kaiket päivät arkistossa.
- liioitellut väitteet vaatimuksistani ovat keksittyjä (napin painalluksella koko sukutaulu tms.)
- sarkastiset viittailut tallentajien tarpeeseen eivät vaikuta KA:n toimintaan
- ketjun aloittajan tarkoittaman ongelman jyrkällä kieltämisellä on piilomerkitys: tuo tyyppi ei osaa jotakin tai on ihan väärällä asialla
- kysymyksiin ei tule vastata sillä periaatteella, että kysyjä on ymmärtänyt asian puoliksi oikein - koska silloin hänen osoitetaan olevan puoliksi väärässä. Vastaus itse kysymykseen riittää.
- minä arvostan suuresti täällä vastailevien kokeneiden sukututkijoiden taitoja ja tietoja, mutta en heidän vähätteleviä huomautuksiaan, varsinkaan asian vierestä (tämä koskee yleensä kaikkia ketjuja!). Jokainen meistä on joskus ollut vasta-alkaja olemattominen taitoineen.
- inhoan keskusteluja, joissa kommentoijien huomautukset saadaan näyttämään kysyjän ominaisuuksilta :mad: tai, joissa ei voida vastata suoraan kysymykseen korostamatta vastaajan käsityksiä ongelman olemassaolon vääryydestä tai oikeudesta.
Eli kun pysytään poissa ketjun juonen sivuraiteilta ja piiloviesteinä esitetyistä henkilökohtaisuuksista, niin mikäs sen mukavampaa kuin kinata! :D:
Takaisin itse asiaan:
Kukaan ei ole vielä kertonut numeroina, mitä se euroina mahdollisesti maksaisi, jos sivustolta vaihdettaisiin esim. 10 käyttäjän editoimaa kuvaa jonkin seurakunnan rippikirjoista. Jos tiedätte sen, kertokaa se ilman viittauksia toimenpiteen tarpeellisuuteen tai oikeutuksiin, hyvyyteen tai pahuuteen, mahdollisuuteen tai mahdottomuuteen! Tähän ei ehkä tarvita koko skannauslaitteistoa ja koko rullaa ja oikean kohdan manuaalista etsimistä rullasta?
Tuulakki;
Kirjoitin viestini täysin yleisellä tasolla, joten turha ottaa itseensä.
Minulla lisäksi lienee yhtälainen oikeus kertoa omat mielipiteeni asiasta, joka on otettu käsittelyyn - olkoonkin että se olisi täysin päinvastainen ketjun aloittajan kanssa.
En jatka enää tästä asiasta, koska en koe tätä juttua ongelmaksi.
Ei oteta tätä harrastusta niin kamalan vakavasti hyvät ystävät - hauskaa tämän pitäisi olla!
Juha
Heikki Koskela
04.12.10, 09:46
[quote=Tuulakki;79467]Kuulostaa hyvältä! Jos täällä kinastellaan MIELIPITEISTÄ, niin ilmoitanpa asian tiimoilta kaikki omat mielipiteeni kerralla:
- valtakunnan vanhustenhuollon rahoitus ei kuulu mitenkään yhteen KA:n huonojen kuvien kanssa
- viime vuosituhannen hankalien sukututkimusmenetelmien hylkääminen ei saa olla esteenä meidän uusien harrastajien mukaantulolle uusin menetelmin
- minun vähäinen arkistossa käymiseni tai koneen ääressä "kiukuttelemiseni" ei ole missään tekemisissä netissä olevien kirkonkirjojen kuvanlaadun syntymisen kanssa. Laatu netissä on sama, vaikka istuisin kaiket päivät arkistossa.
- liioitellut väitteet vaatimuksistani ovat keksittyjä (napin painalluksella koko sukutaulu tms.)
- sarkastiset viittailut tallentajien tarpeeseen eivät vaikuta KA:n toimintaan
- ketjun aloittajan tarkoittaman ongelman jyrkällä kieltämisellä on piilomerkitys: tuo tyyppi ei osaa jotakin tai on ihan väärällä asialla
- kysymyksiin ei tule vastata sillä periaatteella, että kysyjä on ymmärtänyt asian puoliksi oikein - koska silloin hänen osoitetaan olevan puoliksi väärässä. Vastaus itse kysymykseen riittää.
- minä arvostan suuresti täällä vastailevien kokeneiden sukututkijoiden taitoja ja tietoja, mutta en heidän vähätteleviä huomautuksiaan, varsinkaan asian vierestä (tämä koskee yleensä kaikkia ketjuja!). Jokainen meistä on joskus ollut vasta-alkaja olemattominen taitoineen.
- inhoan keskusteluja, joissa kommentoijien huomautukset saadaan näyttämään kysyjän ominaisuuksilta :mad: tai, joissa ei voida vastata suoraan kysymykseen korostamatta vastaajan käsityksiä ongelman olemassaolon vääryydestä tai oikeudesta.
Eli kun pysytään poissa ketjun juonen sivuraiteilta ja piiloviesteinä esitetyistä henkilökohtaisuuksista, niin mikäs sen mukavampaa kuin kinata! :D: /quote]
Erinomainen analyysi joittenkin kirjoittajien tavasta siirtää asia kysyjän virheiksi ja jopa syyllistää hänen käsityksensä. Sivuraiteille siirryttäessä on helppo kertoa vaikka satuja Lumikista ja Seitsemästä kääpiöstä kunhan vain kykenee ohittamaan kysyjän esittämän ongelman.
Miksi täällä forumilla ei saisi ottaa itseensä? Miksi olisi väärin, että kommentoidun ketjun aloittaja tuohtuu lukemistaan kommenteista? Minua eivät häirinneet lainkaan vastakkaiset mielipiteet asiasta, vaan nimenomaan niiden perustelut ja selitykset vailla mitään yhtymäkohtaa esittämiini ongelmiin.
Ei se tarkoita, ettenkö minä haluaisi pitää täällä hauskaa - päinvastoin! Olisi paljon hauskempaa lukea ketjuissa hauskoja :) kuin syyllistäviä kommentteja, sillä sukututkimustakin oppii helpommin rennon huumorin kuin syyllistävän sanelun avulla.
Hauskaa Itsenäisyyspäivää kaikille! Käsi ylös, kuka sai kutsun linnaan...
;):)
Ingeborg Palmén
04.12.10, 12:48
Olen minäkin sukukeräilijä joka on aloittanut harrastuksen vasta tällä vuosituhannella, siis digitointiaikana. Koska juureni ovat suurelta osin Ruotsissa, aloitin Genlinen kautta. Aika paljon jäi todella hämärän peittoon. en pystynyt lukemaan mitään, vaikka kaikki ao pitäjän kirkonkirjat olivat nähtävissa. Seuraavaksi yritin Svar:ia, ja mahdollisuudet lukea paranivat huomattavasti. Kärpäsen jäljet erottuivat kirjaimista. Vanhimmat, ilmeisesti kosteusvaurioita kärsineet kirjat olivat edelleen vaikeita. Sitten siiryinkin AD:hen, ja yht´äkkiä jopa vanhimmatkin tekstit olivat (melkein) mahdollisia tutkia.
Koska taustalla oleva tekniikka on minulle täysin vieras, saatoin kuitenkin todeta, että on mahdollista jäljentää huonosta alkuperäistekstistä luettavia kuvia. Aikaisemmin elin siinä uskossa, että oli pakko hyväksyä myös täysin kelvottomia sivuja. Nyt siis tiedän paremmin.
Tämän vuoksi minua ihmetyttää että satsataan tekniikkaan (?) joka ei tuo tyydyttävää tulosta.
En kyllä joudu linnaan itsenäisyyspäiväksi, joten vietän sen kirkokirjoja tutkiskellessa. Hyvää Itsenäisyyspäivää siis, toivottaa
Ingeborg
Ingeborg
Hei ja rauhallista itsenäisyyspäivää!
Enpä taida ottaa kantaa Kansallisarkiston kuvien laatuun!
Kiva huomata, että tälläkin keskustelupalstalla joskus leimahtaa, mutta huomatkaa, millä tavalla se yhteinen ymmärrys muodostuu näiden keskusteluvuoroja lukien ja pohtien. En tarkoita suinkaan yhteisymmärrystä, joka on merkitykseltään aika lähellä.
Verovarojen käyttöön voin sen verran kommentoida, että minusta se on aina:
1. ihmisten terveyden säilyttämis- ja edistämistoimenpiteet
2. lakien ja asetusten edellyttämät toimenpiteet
3. muut tms. harrastukset, jos taloudelliset edellytykset ovat olemassa, mikä koskee kansallisarkiston toimintaakin
Silleen
Ehdottaisin nyt, että joku aloittaa itsenäisyyspäivän ja lähestyvän vaalivuoden kunniaksi uuden viestiketjun aiheena suomalaisten verovarojen käyttö.
Minun pointtini tässä ketjussa oli vain ja ainoastaan arkistoitujen kuvien laadun parantaminen talkoovoimin eli ilman kustannuksia.
Matti Lund
04.12.10, 19:30
Hei ja rauhallista itsenäisyyspäivää!
Enpä taida ottaa kantaa Kansallisarkiston kuvien laatuun!
Kiva huomata, että tälläkin keskustelupalstalla joskus leimahtaa, mutta huomatkaa, millä tavalla se yhteinen ymmärrys muodostuu näiden keskusteluvuoroja lukien ja pohtien. En tarkoita suinkaan yhteisymmärrystä, joka on merkitykseltään aika lähellä.
Verovarojen käyttöön voin sen verran kommentoida, että minusta se on aina:
1. ihmisten terveyden säilyttämis- ja edistämistoimenpiteet
2. lakien ja asetusten edellyttämät toimenpiteet
3. muut tms. harrastukset, jos taloudelliset edellytykset ovat olemassa, mikä koskee kansallisarkiston toimintaakin
Silleen
Hei, taas koen velvollisuudekseni hieman oikaista.
Ei kansallisarkiston toiminnan ja palvelujen ylläpitäminen ja rahoittaminen kuulu esiinnostamaasi kohtaan kolme, vaan esiinnostamaasi kohtaan 2.
Kansallisarkisto on opetusministeriön ja sen budjetointivallan alainen ankarasti lakisääteinen julkinen laitos, jonka kaikki toiminnallisuus on sidottu lakiin.
Olen lukenut tuon lain (pääset siihen käsiksi niin KA:n kuin opetusministeriönkin portaaleista) ja itse tulkitsen lain velvoitetta niin, että tämä digitointikin ehdottomasti kuuluu siinä määriteltyihin velvollisuuksiin. Ei siinä ole erikseen määritelty digitointia eikä monia muitakaan arkistolaitoksen erityisiä toimintoprosesseja, vaan KA:n tehtävänä on itse määritellä ne muodot, joiden kautta se täyttää lakimääräisiä velvollisuuksiaan. Ei uusia tekniikan tuomia muotoja voida määritellä lain ulkopuolisiksi syyllistymättä sekopäisyyteen.
Sivitystoimesta säästäminen on aivan väärää säästämistä: henkisen pääoman pienentämistä. Vastaavaa säästämistä olisi säästää tehostetusti elintatvikehuollossa siemenperunasta ja siemenviljasta. Suomen hyvinvointi perustuu pitkälti 1800 -luvun kansallisten valistusmiesten ajamaan satsaamiseen sivistystoimeen. Yleinen kirjastolaitos ja eräät muut sivistyslaitokset (koulut, arkistot ym.) on salainen aseemme. Ilman niitä tai jos ne olisivat yhtä rempallaan kuin monissa muissa maissa ovat, meidän verosmaksu- ja kantokykymme olisi paljon vähäisempi. Olisimme ilman niitä paljon köyhempi kansa. Jos osaa tunnustaa tämän, pitää myöntää, että sivistyksestä säästäminen on aivan tyhmää säästämistä.
Hulvaton yhteinen varainkäyttö on sitten asia erikseen ja sitä tapahtuu yhteiskunnan muilla aloilla.
terv Matti Lund
Sami Lehtonen
04.12.10, 19:38
Ehdottaisin nyt, että joku aloittaa itsenäisyyspäivän ja lähestyvän vaalivuoden kunniaksi uuden viestiketjun aiheena suomalaisten verovarojen käyttö.
Minun pointtini tässä ketjussa oli vain ja ainoastaan arkistoitujen kuvien laadun parantaminen talkoovoimin eli ilman kustannuksia.
Tuohon kansallisarkiston kuvien laatuun haluaisin kiinnittää huomiota erityisesti siihen, että heidän laatukriteerinsä edellyttävät, että informaatio säilyy. Tämä tarkoittaa sitä, ettei kuvassa saa olla yhtään täysin valkoista pistettä, joka olisi indikaatio puhkipalaneesta so. ylivalottuneesta kohdasta. Tämä siksi, ettei mikään sivussa oleellinen osa katoaisi.
SSHY:n kuvissa taas usein säädöt ovat olleet vaaleammalla - joskus aivan liian vaalealla - jolloin lopputulos on enemmän tai vähemmän puhkipalanut kuva. Jos teksti on siltä välttynyt, niin tausta on kauniin valkoinen ja siten helppolukuinen. Tietysti on mahdollista, että joku himmeämpi teksti katoaa tässä yhteydessä. KA:n kriteereillä tällaista ei satu, mutta toisaalta luettavuutta auttaisi, jos kuvan parametreja voisi muuntaa helposti.
Heitänkin tässä pallon ohjelmointia harrastaville tai enemmän tietokoneiden kanssa touhuaville, joilla sen lisäksi on ylimääräistä aikaa (jota minulla ei ole). Firefoxiin olisi mahdollista tehdä plugin, jonka säätimillä onnistuisi käden käänteessä kuvan säätö luettavuuden parantamiseksi. KA voisi vaikka integroida sen latauksen omille sivuilleen.
< Ei kansallisarkiston toiminnan ja palvelujen ylläpitäminen ja rahoittaminen kuulu esiinnostamaasi kohtaan kolme, vaan esiinnostamaasi kohtaan 2. >
Oikeassa olet, mutta siinä kohdassa niitä asetuksia, joita ei välttämättä yksityinen iohminen kaipaa eikä ole tarvetta heti toteuttaa, kun ei ole mitään sanktioitakaan, kuten jätevesilakiuudistus osoittaa.
On tässä jo monta vuotta tehty päätökset samalla periaatteella ja hoikein hyväksi koettu, kunpa muutkin käyttäisivät päätään.
Ensin tehdään ja toteutetaan päätökset, jotka vaikuttavat ihmisen terveyteen tai turvallisuuteen
Sitten vasta lakien ja asetusten vaatimat toimenpiteet, jos tekniset edellytykset ja taloudelliset voimavarat antavat myöten. Jos ne vievät tulevaisuutta eteenpäin tai säästävät taloudellisia voimavaroja.
Muut asetukset ja lait täytetään, jos on mahdollista. Tuskin kaikkia asiakirjoja koskaan täysin digitoidaan. On otettava huomioon taloudelliset ja tekniset voimavarat. Hyvä on olla menneisyyttä tallessa, mutta se ei ole välttämätöntä, koska olemme tulleet niitä ilman toimeen jo satoja vuosia hitaammallakin rytmillä paperein. Kannatan silti kulttuurin säilyttämistä.
Vanhojen asiakirjojen kopiointi on vasta välivaihe, koska nykyisin on jo olemassa kaunokirjoitusta lukevia ja tulkitsevia kuvanlukijoita sekä niitä kääntäviä järjestelmiä. Olisi otettava vain vielä yksi tiikerinloikka eteenpäin, että ne saatettaisiin tietosisällöltään määrämuotoiseen muotoon, jotta niitä olisi helpompi käsitellä etsintä- ja hakutoiminnoilla.
P.S. Taitaa mennä paljon sivuun aiheesta, mutta olkoon tämän kerran.
Kulttuuri kunniaan
Kiitos Samille asiantuntevasta vastauksesta ja tuosta plugin-ehdotuksesta. Ehtisitkö vielä vähän valaista, miten pluginin integrointi tapahtuu...:cool: ?
Arvannet jo muutenkin, keneen katseet kohdistuvat: http://www.sukuhistoria.fi/phpBB3/viewtopic.php?f=4&t=1386 eli sinuun ja P.T.Kuusiluomaan.
T.
Heitänkin tässä pallon ohjelmointia harrastaville tai enemmän tietokoneiden kanssa touhuaville, joilla sen lisäksi on ylimääräistä aikaa (jota minulla ei ole). Firefoxiin olisi mahdollista tehdä plugin, jonka säätimillä onnistuisi käden käänteessä kuvan säätö luettavuuden parantamiseksi. KA voisi vaikka integroida sen latauksen omille sivuilleen.
Erinomainen ratkaisuehdotus, Sami. Jään odottamaan, että voin vähän valkaista taustaa esim. seuraavannäköisetä sivusta. Tarttuisipa joku toimeen, onhan Suomi kohta puolillaan diginatiiveja. Kiitos-
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5801342
Matti Lund
05.12.10, 12:33
Kiitos Samille asiantuntevasta vastauksesta ja tuosta plugin-ehdotuksesta. Ehtisitkö vielä vähän valaista, miten pluginin integrointi tapahtuu...:cool: ?
Arvannet jo muutenkin, keneen katseet kohdistuvat: http://www.sukuhistoria.fi/phpBB3/viewtopic.php?f=4&t=1386 eli sinuun ja P.T.Kuusiluomaan.
Ensinnäkin toivon, että joku ottaa onkeensa Samin järkevän plugin -ehdotuksen ja kehittää pluginin, jolla voi säätää näyttökuvaa niin, että kuvan piirteet erottuvat jonkin verran terävämmin ja vaalentaen niin, että piirteet erottuvat kuvan taustasta paremmin "etualalle", jolloin tekstiä on hieman vaivattompaa lukea (siis parisen kuvankäsittelyohjelman perusominaisuutta liitettynä avoimelle nettiselaimelle). Näin riittäisi näihin talkoisiin yhden henkilön puuhailu yhteen kertaan ison köörin sijasta ja monien kertojen sijaan, saman asian ajamiseksi.
Ketjussa on käynyt tässä vaiheessa selväksi, että ketjun aloittaja oli muotoillut ketjun otsikon harhaanjohtavasti, eli hän ei ajanutkaan takaa kuvien huonoa laatua, vaan sitä, että digitaaliarkiston kuvia säädettäisiin tai jatkojalostettaisiin automaattisesti, jos ne eivät olisi optimaalisen näyttöystävällisiä. Otsikko on ikään kuin jäänyt huonoksi reklaamiksi KA:n digitointien vedoksille, vaikka kysymyksessä ovat mikrofilmirullilta skannatut kuvat, joiden keskeisenä kriteerinä on, kuten Sami paljon paremmin kuin minä, toteaa, että yksikään täplä asiakirjassa ei saa jäädä asiakirjasta puuttumaan, vaikka käytännössä onkin sitten niin, että mukaan tulee jonkin verran lukemista hankaloittavia täpliä, eli ikään kuin melua tyhjästä.
On varmaankin käynyt jo selväksi, ettei kuvan tekstitäpliä pystytä erottelemaan kuvan muista täplistä kuin säätämällä erikseen "manuaalisesti" kuvankäsittelyohjelmalla ja sitten eliminoimalla tekstitäplistä erotetut täplät kuvasta pois, eli ikään kuin polttamalla kuvan niistä kohdista puhki.
Mitä tulee siihen, että loukkaannutaan siitä, että totean asian tulleen puolittain ymmärretyksi, niin voin lohduttaa, ettei muuten voi ollakaan ja etten minä itsekään voi paljoa enempää ymmärtää, koska en ole osallistunut KA:n digitointiprojektiin enkä kuulu sen suunnittelijoihin. Siksi itsekin lähinnä päättelen siitä, miltä asiat näyttävät, toki runsaita kokemuksia saaneena, joten rohkenen vaikutelmiani esittää.
Sen verran olen projektiin ad-hoc "osallistunut", että minultakin on kysytty mielipidettä ennen projektin toteuttamista, miltä kuulostaa tehdä se juuri siten kuin se on sitten toteutettukin, ja olen siihen vastannut, että se sopii minulle ja uskoakseni asiakirjoja käyttävien tutkijoiden enemmistölle sen kokemuksen perusteella, mitä olen arkistomateriaalien käytöstä kokemuksia itse kunkin kanssa arkistojen tiloissa vaihtanut. Ja uskon, että samaa on kysytty monilta muiltakin tutkijoilta, koska itse en ole edes kovin tunnettu tutkija. Täten uskon projektin taustalla olevan hyvän käsityksen kokeneen tutkijakunnan toiveista ja taas vähemmän kokeneitten toiveet on helposti pääteltävissä tältä ja monelta muultakin forumilta.
Täten on parempi osoite valittaa meistä kokeneista tutkijoista, jotka olemme käyttäneet tutkimuksiimme kaikenlaisia materiaaleja ja siten hankkineet niistä erittäin monipuolisen kokemuksen, jos niin halutaan tehdä, että olemme olleet täysin rinnoin kannattamassa tätä tapaa suorittaa digitointia.
Olemme katsoneet niillä resursseilla, mitä KA:lla on, nykytilanteessa tämän tavan edullisimmaksi saattaa mahdollisimman suuri määrä asiakirjoja aika hyvällä vauhdilla digitoituun muotoon tutkittaviksi siten, että se palvelee tutkimuksen edistämistä tehokkaimmalla tavalla olematta kuitenkaan ihanteellisin vaihtoehto, koska siiten ei ole realistisia mahdollisuuksia.
terv Matti Lund
Huvudstadsbladet tänään 5.joulukuuta 2010. Artikkeli sivulla 32 "Gammalt ur arkiven finns på nätet". Ruotsalainen yritys Arkiv Digital on tehnyt Ahvenanmaalla arkistojen digikuvausta suoraan alkuperäisistä. 30 hyllymetriä ja 140 000 kuvaa on käsitelty tähän mennessä. Kuvaustahti on noin 500 kuvaa tunnissa. Kuvausta on tehty kahden miehen voimin. Värikuvauksen vuoksi alkuperäisissä olleet kosteustahrat voidaan paremmin käsitellä pois. Artikkeli ei kerro, tehdäänkö tahran poistoa ennen internettiin vientiä vai ei. Materiaalia on ainakin tullut verkkoon luettavaksi.
Minusta KA:n digikuvaus on yksi välttämätön välivaihe sen hyvän kustannustehokkuuden vuoksi. Onhan mustista kirjoistakin aikanaan otettu filmejä ennen kuin uudemmat ratkaisut olivat saatavilla. Aikaa myöten saattaa olla perusteltua tehdä uusintakuvauksia väreissä heikoista ruuduista tai kokonaisista niteistä siihen tapaan kuin Digital Arkiv on tehnyt. Ja onhan kokonaisia niteitäkin kokonaan kuvaamatta. Ainakin Joutsenon vanhempia kirkonkirjoja on luettavissa vain Mikkelissä. Niiden kohdalla olisikin syytä mennä suoraan digikuvaukseen.
Olisiko kenties syytä keskittyä seuraavaan kierrokseen, luetteloimaan niitä jaksoja, joiden kohdalla tämä uusi kuvaus tai jopa ensimmäinen kuvaus olisi eri syistä toivottavaa. Sen jälkeen olisi helpompi lobata sille työlle maksajaa.
Matti Lund
05.12.10, 16:28
Huvudstadsbladet tänään 5.joulukuuta 2010. Artikkeli sivulla 32 "Gammalt ur arkiven finns på nätet". Ruotsalainen yritys Arkiv Digital on tehnyt Ahvenanmaalla arkistojen digikuvausta suoraan alkuperäisistä. 30 hyllymetriä ja 140 000 kuvaa on käsitelty tähän mennessä. Kuvaustahti on noin 500 kuvaa tunnissa. Kuvausta on tehty kahden miehen voimin. Värikuvauksen vuoksi alkuperäisissä olleet kosteustahrat voidaan paremmin käsitellä pois. Artikkeli ei kerro, tehdäänkö tahran poistoa ennen internettiin vientiä vai ei. Materiaalia on ainakin tullut verkkoon luettavaksi.
Minusta KA:n digikuvaus on yksi välttämätön välivaihe sen hyvän kustannustehokkuuden vuoksi. Onhan mustista kirjoistakin aikanaan otettu filmejä ennen kuin uudemmat ratkaisut olivat saatavilla. Aikaa myöten saattaa olla perusteltua tehdä uusintakuvauksia väreissä heikoista ruuduista tai kokonaisista niteistä siihen tapaan kuin Digital Arkiv on tehnyt. Ja onhan kokonaisia niteitäkin kokonaan kuvaamatta. Ainakin Joutsenon vanhempia kirkonkirjoja on luettavissa vain Mikkelissä. Niiden kohdalla olisikin syytä mennä suoraan digikuvaukseen.
Olisiko kenties syytä keskittyä seuraavaan kierrokseen, luetteloimaan niitä jaksoja, joiden kohdalla tämä uusi kuvaus tai jopa ensimmäinen kuvaus olisi eri syistä toivottavaa. Sen jälkeen olisi helpompi lobata sille työlle maksajaa.
Hei, nämä on demonstroitu KA:n hankkeesta vastaaville ja tämä viesti, eli tarpeet digitoida niteiltä erinäisissä tapauksissa, kun mikrofilmirullan laatu on kelvotonta. Siis on annettu vertailtavaksi esimerkiksi tuomikirja-aukeama, josta ei saa mitään tolkkua rullalta, mutta juuri siitä renovoidusta niteestä, josta epäonnistunut rulla on kuvattu, saadaan 5 pikselin digipokkarilla otetusta aukeamasta täysi selko, vaikka niteen kahden sivun toisiinsa painuma ja osittainen kuluma tekee lukemisen tavallista hitaammaksi ja monivaiheisemmaksi.
"Sponsori" näille on selvä:
Jos KA:n tiimi ei saa jostain syystä tarvittavia määrärahoja, siihen suuntaan on lobattava ja tuoda esiin digitoinnin edullisuus pitkällä tähtäimellä toimialan ja tutkijoitten taloudelle.
terv Matti Lund
Kysymys Kansallisarkistolle:Tapahtuuko kuvaus niin automaattisesti, ettei kuvien onnistumista pystytä tarkistamaan ennen niiden julkaisua? Ellei voida, niin olisiko sitten mahdotonta teettää editointia vaikka käyttäjillä jälkikäteen, jos KA:n omat resurssit eivät riitä?
Toinen kysymys Kansallisarkistolle:Onko tulevaisuudessa näille sivuille tulossa jonkinlainen indeksointi? Esim. Mynämäen seurakunnan arkistojen yläotsikoissa on pahojakin virheitä (* ja sivujen etsiminen on välillä erittäin vaikeaa puutteellisen aakkostuksen tai numerojärjestyksen takia. Jälkimmäinen ei tietenkään ole KA:n toimista aiheutunut, mutta kaipaisin näitä selvityksiä rippikirjoihinkin: http://digi.narc.fi/digi/hak_view.ka?hakid=1334 Olisivatko ne liian työläitä rippi- yms. kirjoihin tehtynä?Onko niin, että suuren käyttäjäyleisön talkooapua editointeihin ei haluta tai voida käyttää?
Vastaan rönsyilleen keskustelut alussa oleviin kahteen kysymykseen.
Vuoden 2010 digitointihankkeessa on käynnissä vanhimpien kirkonkirja-aineistojen eli ns. mormonifilmien digitointi. Kyseistä aineistoa on noin 5.800 rullaa, 5,5 miljoonaa kuvatiedostoa, jotka on kuvattu Rekolid Oyn toimesta vuodesta 1948 alkaen seurakuntien tiloissa. Kuvaajilla on ollut mikrofilmilaitteisto mukanaan. Monesta syystä tallemikrofilmien kuvanlaatu on huono - usein tumma, osin epätarkka, kontrasti/valaistus vaihtelee nurkista/reunoista kuva-alan keskelle.
Skannausprosessissa kuvan tummuuden ja kontrastin säätö tapahtuu valaistuksen avulla skannauksen yhteydessä, softalla ei voida näitä jälkeenpäin säätää. Prosessissa koko rulla skannataan kerralla, joskus jos valaistuksen erot vaativat, useaan kertaan eri valotuksilla. Rullan skannaukseen kuluu 10 minuuttia, ja koko rullan kuvat käsitellään kerralla. Näin saadaan kustannustehokkaasti puolessa vuodessa kyseinen aineisto digitoitua.
Kuvien laatu tarkastetaan massana ennen syöttöä Digitaaliarkistoon, mutta osa alkuperäisistä filmeistä on huonolaatuisia. Myös osa alkuperäisistä kirkonkirjoista voi sisältää lukemista vaikeuttavia muste- tai kosteusvaurioita.
Kuten tässä on jo todettu, kuvat eivät saa olla puhki eli liian vaaleita, ja kuvanlaadun tärkein kriteeri on luettavuus. SSHYn mustavalkokuviin tottuneita osan Digitaaliarkiston kuvien tummuus saattaa olla joillekin käyttäjille hankalaa.
Yksittäisten kuvien editointi, tai uudelleen skannaus alkuperäisistä on toki mahdollista, mutta vaatii resursseja. Kyse ei suinkaan ole haluttomuudesta tehdä yhteistyötä. Vaikka editointia tehtäisiin talkootyönä, vaatii kuvien liittäminen oikeaan yhteyteen Kansallisarkiston resursseja. Tällä hetkellä priorisoimme aineiston digitointia, ja tulevina vuosina tulemme tuottamaan kyseisiin aineistoihin hakemistoja.
Käyttäjällä on mahdollisuus tallentaa itselleen Digitaaliarkistosta haluamansa sivut, ja kuvankäsittelyn avulla vaalentaa sivuja haluamakseen.
Vastauksena toiseen kysymykseen, tulossa on aineiston indeksointia hakemistojen myötä. Miten asia tullaan toteuttamaan teknisesti, on parhaillaan työn alla. Tässä työssä yhteistyö sukututkijoiden kanssa on tärkeää ja talkootyöllekin on käyttöä.
Digitoinnin etenemisestä kertova sivu http://www.arkisto.fi/fi/arkistolaitos/tehtavat/sailyttaminen/digitointi-2010/ päivitetään viikoittain.
István Kecskeméti
Yksikönjohtaja, digitointihankkeen johtaja
Kansallisarkisto
Matti Lund
05.12.10, 17:50
...
"Sponsori" näille on selvä:
Jos KA:n tiimi ei saa jostain syystä tarvittavia määrärahoja, siihen suuntaan on lobattava ja tuoda esiin digitoinnin edullisuus pitkällä tähtäimellä toimialan ja tutkijoitten taloudelle.
terv Matti Lund
Jos ei tullut selväksi, mitään muuta "sponsoria" ei olisi suotavaa käyttää kuin opetusministeriötä.
Toisaalta täysin ilman vapaaehtoistoimijoitakaan ei toimeen tulla.
Jos käytetään esimerkkejä Ruotsista, niin jos jätetään pois se, että joku osaaja on tuottanut hyvää kuvanlaatua ja huomioidaan lähes kaikki muu, niin sieltä on saatavissa vain huonoa esimerkkiä, rahastusta tutkimuksen edistämisen kustannuksella.
Ruotsi on erinomainen esimerkki vikasuuntauksesta, kun julkinen laitos on väistänyt vastuutaan.
Kaikille rahastaville saiteille, jotka tarjoavat digitalisoitua materiaalia, pitäisi jonkun kopioida ja perustaa näitä vastaan täysin vapaat ja ilmaiset saitit samalle aineistolle, joka vie niiden tutkimukselle kiusantekoa aiheuttavalta rahastukselta pohjan pois. Mitä tehokkaammin sellainen tyrmätään, sitä parempi tutkimukselle. On täysin moraalitonta näillä rahastaa erikseen, vaan sellainen tulee kustantaa julkisin varoin.
terv Matti Lund
Vielä pieni kysymys, kun asiantuntijoita on paikalla. Mistä tuo ohut valkoinen, hieman häiritsevä ruudutus on ilmaantunut digikuvasivuille (vai onko kyseessä vain oman koneeni säädöt)?
Kiitos monista kuvaukseen liittyvistä vastauksista ja selvennnöksistä.
...Vastauksena toiseen kysymykseen, tulossa on aineiston indeksointia hakemistojen myötä. Miten asia tullaan toteuttamaan teknisesti, on parhaillaan työn alla. Tässä työssä yhteistyö sukututkijoiden kanssa on tärkeää ja talkootyöllekin on käyttöä.
...
István Kecskeméti
Yksikönjohtaja, digitointihankkeen johtaja
Kansallisarkisto
Kiitos vastauksesta. Koska olen aloittanut Mynämäen seurakunnan rippikirjojen ja syntyneiden luettelon indeksointia omin päin, olisin kiinnostunut tietämään, mitä "sarakkeita" indeksointiluetteloon mahdollisesti KA:n sivustolla on suunniteltu?
Ehdotin jo aikaisemminkin juuri Mynämäen kirjojen osalta talkootyötä: http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=77867&postcount=34. Kts. viestin jälkimmäinen puoli. Vastauksia ei ole tullut, mutta olen valmis tekemään KA:lle indeksointilistoja Mynämäen alueelta heidän ohjeistuksensa mukaan ja/tai tietylle lomakkeelle. Tässä vaiheessa viimeistään sitten olisi hyvä tietää, onko joku muu tehnyt Mynämäestä indeksointilistoja?
Voisiko layout olla sama kuin SSHY:llä?
Kansallisarkiston digitoitujen tiedostojen asiakirjatasolla tapahtuva indeksointityön suunnittelu ja siihen liittyvien metatietokenttien toteutus exceliin sekä tekninen testaus on parhaillaan käynnissä. Uskoisin että alkuvuodesta 2011 pääsemme yhteistyössä SSS ja SSHYn kanssa toteuttamaan indeksointia. Tästä asianomaiset tahot tulevat aikanaan tiedottamaan.
Istvan Kecskemeti, Kansallisarkisto
Kimmo Kemppainen
05.12.10, 20:33
Omasta puolestani olen ollut erinomaisen tyytyväinen Digitaaliarkiston kuvien laatuun, sillä olen onnistunut lukemaan sellaisia kohtia, joita ei voi mikrofilmeiltä mitenkään erottaa.
Se asia, johon todella kaipaisin parannuksen, on se, että 1600-luvun ja 1700-luvun asiakirjoja on käyttörajoituksen alaisena ilmeisesti siksi, että asiakirjasarja ulottuu 1880-luvun jälkipuolelle. Eikö näitä hieman alle 125 vuotta vanhoja asiakirjoja voisi sijoittaa erikseen, jottei 300 vuotta vanhoja papereita tarvitsisi sijoittaa tutkijan ulottumattomiin?
Sitä paitsi, millä perusteella seurakunnan vuoteen 1870 ulottuva kalusteluettelo ylipäätään on käyttörajoituksen alainen?
http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?sartun=95477.KA
Kimmo Kemppainen
Omasta puolestani olen ollut erinomaisen tyytyväinen Digitaaliarkiston kuvien laatuun, sillä olen onnistunut lukemaan sellaisia kohtia, joita ei voi mikrofilmeiltä mitenkään erottaa.
Se asia, johon todella kaipaisin parannuksen, on se, että 1600-luvun ja 1700-luvun asiakirjoja on käyttörajoituksen alaisena ilmeisesti siksi, että asiakirjasarja ulottuu 1880-luvun jälkipuolelle. Eikö näitä hieman alle 125 vuotta vanhoja asiakirjoja voisi sijoittaa erikseen, jottei 300 vuotta vanhoja papereita tarvitsisi sijoittaa tutkijan ulottumattomiin?
Sitä paitsi, millä perusteella seurakunnan vuoteen 1870 ulottuva kalusteluettelo ylipäätään on käyttörajoituksen alainen?
http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?sartun=95477.KA
Kimmo Kemppainen
Totta, suuri osa ainakin tuomiokirjoissa on selkeästi luettavaa, varsinkin zoomaamalla suuremmaksi. Tässä yksi vahingossa löytämäni vinkki: Jos köytössä on Windosin Snipping Tool, kuvapohjan saa kokonaisuudessaan vaaleammaksi napsauttamala Snipping Toolia. Teksti näkyy jopa melkein mustien sotkujen alta. Näin esim. vuoden 1683 Pohjois-Pohjanmaan kesäkäräjien pahoin vaurioituneissa tuomiokirjoissa, esim. Ii, sivu 276 alkaen.
Hyvää Itsenäisyyspäivää!
...Tarttuisipa joku toimeen, onhan Suomi kohta puolillaan diginatiiveja.
Vastoin omaa toivomustani poikkean hieman juonesta: Diginatiivi on uusi ja naseva termi! Mikähän olisi diginatiivin vastakohta...?
Vastoin omaa toivomustani poikkean hieman juonesta: Diginatiivi on uusi ja naseva termi! Mikähän olisi diginatiivin vastakohta...?
Eipä liene ainakaan digifossiili, elleivät sukututkijat sitten tuhannen vuoden kuluttua tarkastele meitä sellaisena, :D:
vrt.
http://www.aamulehti.fi/teema/tiede/akillesjanteen-puute-oli-varhaisten-esi-ihmisten-akilleen-kantapaa/46095
M.Sjostrom
06.12.10, 14:07
Vastoin omaa toivomustani poikkean hieman juonesta: Diginatiivi on uusi ja naseva termi! Mikähän olisi diginatiivin vastakohta...?
digikalkkis
digilahjaton
digiepäpätevä
Minä luulin, että kansanradio on se negatiivisimman ilmaisun paikka ;-)
Mormonien rahoittamalla mikrofilmauksella on monta originaalia säästetty - vaikka filmit olisivat huonojakin. Vilkaiskaapa heidän uutta hakukonettaan, niin ei tarvitse lukea niitä "huonoja" mikrofilmejä. Kaikenkaikkiaan FS on ihan kiva apuneuvo "selailuun"...
Ne mikrofilmit taitavat olla sävyttömiä - ts mustaa valkoisella, joten skannaaminen ei tietoa lisää. Skannatut kuvat lienevät sävykuvia, joten kirkkaus/kontrasti säädöin (olemasssaoleva) tieto voi tulla esiin... Oikea alkuperäisen kuvaaminen olisi tietty... vaan ei ole dollareita euroja tai jenejä jollei velkaakaan ;-)
Vastoin omaa toivomustani poikkean hieman juonesta: Diginatiivi on uusi ja naseva termi! Mikähän olisi diginatiivin vastakohta...?
No tuo diginatiivi on vilahdellut siellä täällä. Olisikohan sille suomenkielistä vastinetta? Vastakohdalle vaikea löytää positiivista ilmaisua mutta ero näkyy selkeästi toiminnassa; Esim. itse käyttelen "sujuvasti" kaikenlaista vempainta, kunhan joku on ensin asennellut yhteydet ja ohjelmat. Ongelman tullen huudan lapset apuun ja hetkessä ongelma poistuu: "niillä on vain niin huono käyttöjärjestelmä, tee näin..." Ehkäpä olen siis epädigiivi ilman selkäydin- tai lihasmuistia.:confused: . Mutta hyvä näinkin kuvien jatkojalostusta odotellessa,
Heikki Koskela
09.12.10, 16:24
No tuo diginatiivi on vilahdellut siellä täällä. Olisikohan sille suomenkielistä vastinetta? Vastakohdalle vaikea löytää positiivista ilmaisua mutta ero näkyy selkeästi toiminnassa; Esim. itse käyttelen "sujuvasti" kaikenlaista vempainta, kunhan joku on ensin asennellut yhteydet ja ohjelmat. Ongelman tullen huudan lapset apuun ja hetkessä ongelma poistuu: "niillä on vain niin huono käyttöjärjestelmä, tee näin..." Ehkäpä olen siis epädigiivi ilman selkäydin- tai lihasmuistia.:confused: . Mutta hyvä näinkin kuvien jatkojalostusta odotellessa,
Diginatiivi on alle 10-vuotias koulupoika tai -tyttö tietokoneen ym digilaitteen asiantuntija.
Diginatiivin vastakohta on yli 60-vuotias mies tai nainen (antidiginatiivi), joka osti tietokoneen käyttöön 5 vuotta sitten ja osaa laittaa virran päälle.
Minä luulin, että kansanradio on se negatiivisimman ilmaisun paikka ;-)
Niin minäkin, siksi en ottanut sinne yhteyttä:)
Vilkaiskaapa heidän uutta hakukonettaan, niin ei tarvitse lukea niitä "huonoja" mikrofilmejä. Kaikenkaikkiaan FS on ihan kiva apuneuvo "selailuun"...
Käytän yleensä visaisissa tapauksissa kaikki vaihtoehdot: SSHY, Narc, Hiski, Family Search, mutta mikään ei voita alkuperäisiä kuvia dokumenteista. Jos niissä on virhe, se toistuu tietysti muissakin lähteissä, mutta esim. rippikirjan sivulta saa usein arvokasta lisätietoa henkilön liikkeestä ja perheestä. Family Searchistä ei näy kylää, mikä pistää sitten aprikoimaan, onko löydetty henkilö sama Matti Matinpoika, jota etsin. Näppituntumalla veikkaisin, että jos henkilöä ei helposti löydy muualta (esim. sotilasnimisiä), niin ei sitä löydy FS:stäkään, taikka sitten käy vain huono tuuri.
Olen löytänyt hyvällä tuurilla FS:stä jopa elossa olevien henkilöiden tietoja lisättynyä parinkin sukupolven matkaa alaspäin. Sitä voi kutsua jo lottovoitoksi, kun siellä mainitulle henkilölle voi soittaa, ja kertoa olevansa sukulainen.
Diginatiivi on alle 10-vuotias koulupoika tai -tyttö tietokoneen ym digilaitteen asiantuntija.
Diginatiivin vastakohta on yli 60-vuotias mies tai nainen (antidiginatiivi), joka osti tietokoneen käyttöön 5 vuotta sitten ja osaa laittaa virran päälle.
Mitähän ne 11-59 -vuotiaat ovat nimeltään...tai sitten ne yli kuusikymppiset, jotka ovat yli 5 vuotta puuhastelleet tietokoneella? Eiköhän tuo digikalkkis sopisi jälkimmäisiin ;o)
Niin kai me muutkin - kaikki mahdolliset ja mahdottomat vaihtoehdot ja lähteet läpi käymme (meille annetun ajan puitteissa). FS:llä vain on uusi hakulomake, jolla ehkä/mahdollisesti saa arkistoa kaivettua entistä tehokkaammin.
Alkuperäisiä kuvia dokumenteista - mikrofilmejäkö? Niistähän Hiski ja Fs tietonsa ovat poimineet (tarkalleen sama kait on lähde) - tulkitsijan mieltymysten mukaan. Alkuperäisiin tai edes monisävykuviinkaan ei ensi-istumalta pääse edes käsiksi - jos on aihettakaan... On siis tyytyminen mikrofilmeihin ja niiden skannauksiin.
FS:n (sukunimi)logiikka ei helposti avaudu (sukunimi ja patronyymi sujuvasti vaihtelevat, ääkkösten puute haittaa jne...). Mielestäni kuitenkin FS:n selailu antaa ihan kivoja vinkkejä tarkemman tutkailun pohjaksi. Jollei muuta löydy, niin saapahan "toisen lausunnon" epäselvästä merkinnästä; eikös vain voisi olla noinkin ;-)
FS sisältänee pääosin vain ja ainoastaan ne "mikrofilmit luettuna/tulkittuna" - joskin olen tavannut kuolinajasta ja iästä päivän tarkkuudella lasketun syntymäajan (1700-luvun alku) siirtyneen ansiokkaan avustajan* toimesta mormonien tietokantaan. Pseudotietoa vai miksi sitä nimttäisi ;-)
____
*ansiokas avustaja on täydentänyt matemaattisella "iteraatiolla" tietokantaa siellä jo olevan tiedon perusteella synnyttäen uutta tietoa.
_____________________
Käytän yleensä visaisissa tapauksissa kaikki vaihtoehdot: SSHY, Narc, Hiski, Family Search, mutta mikään ei voita alkuperäisiä kuvia dokumenteista. Jos niissä on virhe, se toistuu tietysti muissakin lähteissä, mutta esim. rippikirjan sivulta saa usein arvokasta lisätietoa henkilön liikkeestä ja perheestä. Family Searchistä ei näy kylää, mikä pistää sitten aprikoimaan, onko löydetty henkilö sama Matti Matinpoika, jota etsin. Näppituntumalla veikkaisin, että jos henkilöä ei helposti löydy muualta (esim. sotilasnimisiä), niin ei sitä löydy FS:stäkään, taikka sitten käy vain huono tuuri.
Olen löytänyt hyvällä tuurilla FS:stä jopa elossa olevien henkilöiden tietoja lisättynyä parinkin sukupolven matkaa alaspäin. Sitä voi kutsua jo lottovoitoksi, kun siellä mainitulle henkilölle voi soittaa, ja kertoa olevansa sukulainen.
Kuvia alkuperäisistä dokumenteista olisi ollut oikea sanamuoto! Eli esim. netissä olevat arkistot ovat niitä verrattuna Hiskin ja FS:n erillisiin tallennuksiin. Ellei nyt sitten oteta huomioon, että kuvat voivat olla mikrofilmistä otettuja. Alkuperäinen dokumentti siinä kuitenkin kuvataan.
Pilot- ja Beta-hakuvaihtoehdot ovat olleet käytössäni, tutustuin niin kevään sukututkimuspäivillä. Hakukriteereitä kaventamalla löytyykin henkilöitä mukavasti, jos vaan on löytyäkseen. Mainitsemasi (_eOw_) "toinen lausunto" on osoittautunut oivaksi tarkistusvaihtoehdoksi, kun koskaan ei voi olla varma esim. lasten määrästä.
Onko sinulla joku kikka "sukunimen" eli mahdollisen talon nimen löytämiseksi FS:stä? Siinä yleensä epäonnistun, jos tiedän talon.
Kuva ja kuva - mikrofilmit eivät ole sävykuvia. Jyrkkä musta-valkoinen "kuva" ilman sävyjä kadottaa yksityiskohtia... Mustavalkosävykyvä antaisi tarkalle lukijalle ja kuvankäsittelylle tekemistä ja väri vielä lisää.
FS on niistä sävyttömistä luettua. Lukijasta riippuen tulkinta voi vaihdella - kannattaa kehitellä mahdollisia vaihtoehtoja - sellaisia jotka mahdollisesti tulkittaessa ovat riittävästi muuttuneet. Tulkitsijan kielikin on kait ollut "toinen", joten nimien aukeaminen on voinut olla vaikeaa. Vähänäkki muuttuu Vahanakiksi (ihan oikeasti - kansanedustaja Vähänäkin email oli Vahanakki) sitten ihan toisesta syystä ;-).
Mahdollisella patronyymillä aina kannattaa hakea - alkuperäisessäkin dokumentissa (esim syntyneissä) on/voi olla patronyymi vaikka henkilö muutoin esiintyykin sukunimellisenä ja on muutoinkin selvästi tunnistettavissa.
Sami Lehtonen
09.12.10, 20:37
Kuva ja kuva - mikrofilmit eivät ole sävykuvia. Jyrkkä musta-valkoinen "kuva" ilman sävyjä kadottaa yksityiskohtia... Mustavalkosävykyvä antaisi tarkalle lukijalle ja kuvankäsittelylle tekemistä ja väri vielä lisää.
FS on niistä sävyttömistä luettua. Lukijasta riippuen tulkinta voi vaihdella - kannattaa kehitellä mahdollisia vaihtoehtoja - sellaisia jotka mahdollisesti tulkittaessa ovat riittävästi muuttuneet. Tulkitsijan kielikin on kait ollut "toinen", joten nimien aukeaminen on voinut olla vaikeaa. Vähänäkki muuttuu Vahanakiksi (ihan oikeasti - kansanedustaja Vähänäkin email oli Vahanakki) sitten ihan toisesta syystä ;-).
Mahdollisella patronyymillä aina kannattaa hakea - alkuperäisessäkin dokumentissa (esim syntyneissä) on/voi olla patronyymi vaikka henkilö muutoin esiintyykin sukunimellisenä ja on muutoinkin selvästi tunnistettavissa.
Itse asiassa se, onko mustavalkoisessa kuvassa harmaasävykuvaa vähemmän informaatiota riippuu resoluutioista. Myös yhdellä bitillä voidaan esittää sama informaatio kuin useammalla bitillä, kunhan näytteenottotaajuutta kasvatetaan. 300dpi 8-bittinen harmaasävykuva vastaa suurin piirtein 900dpi mustavalkokuvaa. Usein käytetty algoritmi mustavalkokuvien ditheroimiseksi on Floyd-Steinberg, jolla väriin käytetyn yhden bitin tuottama värivirhe diffusoidaan naapuripikseleihin.
Ihan totta?
Tuota ei usko vanha Erkkikään: Jyrkkäsävyisiin mustavalkomikrofilmeihin saadaan lisätarkkuutta skannaamalla kuvat suuremmalla tarkkuudella. Ihan vain ajattelumalli: Skannataan (mikrofilmikuva) mahdollisimman suurella resoluutiolla - kuvankäsittelyllä tehdään (synnytetään uutta tietoa) sävykuva ja niinpä meillä kohta on alkuperäistä enemmän tietoa.. tehdään sama toistuvasti ja ... Alkutilanne oli siis sävytön mikrofilmi ja lopputulos sama sävytettynä...
Myös yhdellä bitillä voidaan esittää... Kyllä se vaan on niin, että yhdellä bitillä voi olla vain kaksi tilaa (1/0, on/ei, menee/tulee) eikä se siitä kuvankäsittelylläkään parane...
Resoluutio, siis se kuinka monen (on/ei) pisteen tarkkuudella kuva tehdään lisää niitä bittejä per mahdollinen(lopullinen/näkyvä/esitettävä)/kuvapiste.
Olemassaolevan tiedon esittäminen eri tavalla eri kuvankäsittelykeinoin mahdollisesti lisää luettavuutta itse tiedon määrää lisäämättä, mutta se onkin jo toinen asia...
Mustavalkokuvassa ei ole värejä, joten "värivirheen diffusoiminen" ei auta...
Kaikenkaikkiaan siis jos kuvapisteellä voi olla vain yksi arvo, niin millään algoritmilla (paitsi arvaamalla) tarkkuutta ei voi lisätä. Jos lopullisella kuvapiste on alunperin (resoluutio!) useampi on/ei-tila, niin tietty yhdistelemällä ja määrätyin matemaattisin menetelmin (ne algoritmit) (resoluution kustannuksella) voidaan luoda "harmaasävyjä".
________
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.