Levänluhta ja Pohjanmaan vendit

[ehjelt]

Televisiossa esitettiin viime viikolla mielenkiintoinen dokumentti Isokyrön Levänluhdan kadonneesta kansasta.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Lev%C3%A4nluhdan_muinaisj%C3%A4%C3%A4nn%C3%B6kset

Kielitieteilijä Jaakko Häkkinen puolestaan kirjoitti keväällä mielenkiintoisen artikkelin: Vendejä Pohjanmaalla?

http://www.mv.helsinki.fi/home/jphakkin/Vendit.html

Levänluhta sijaitsee Orismalan kylässsä ja Wendälän (Ventälä) kylä siitä vain noin viiden kilometrin päässä. Onko tämä sattuma, vai onko näillä kahdella asialla jotakin tekemistä toistensa kanssa?

[Jouni Kaleva]

Televisiossa esitettiin viime viikolla mielenkiintoinen dokumentti Isokyrön Levänluhdan kadonneesta kansasta.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Lev%C3%A4nluhdan_muinaisj%C3%A4%C3%A4nn%C3%B6kset

Kielitieteilijä Jaakko Häkkinen puolestaan kirjoitti keväällä mielenkiintoisen artikkelin: Vendejä Pohjanmaalla?

http://www.mv.helsinki.fi/home/jphakkin/Vendit.html

Levänluhta sijaitsee Orismalan kylässsä ja Wendälän (Ventälä) kylä siitä vain noin viiden kilometrin päässä. Onko tämä sattuma, vai onko näillä kahdella asialla jotakin tekemistä toistensa kanssa?

Hei

Mielenkiintoinen kysymys. Tuossa tv-ohjelmassa kävi ilmi ainkain seuraavaa:
radiohiiliajoituksella vainajat haudattu pitkällä jaksolla n. vv. 400-700. 80% vainajista naisia. Mukana arvoikkaita hopeakorulöytöjä (eli varakasta väkeä). Hautapaikka oli tapahtuma-aikana järvi tai lampi, ei suo.

Tuossa siteeratussa artikkelissa taas lukee näin:
Missään tapauksessa vendien eksyminen pohjoiseen ei voi olla viikinkiaikaa (800–1050 jaa.) varhaisempi tapahtuma, koska tätä ennen Etelä-Pohjanmaalla ei vielä ollut itämerensuomalaisiakaan, eikä sukunimistön jatkuvuus selity uskottavasti muuten kuin olettamalla itämerensuomalaisten olleen alueella jo ennen vendejä.

Ajoitukset eivät siis osu kohdalleen, niin että Leväluhdan hautapaikan vainajat eivät sopisi olemaan vendejä.

Näistä vainajistahan yritetään eristää DNA, joka valaisisi asiaa huomattavasti.

[Matti Lehtiö]

Vaikka 1500-luvun veroluetteloiden kirjoittajan korkein esimies olikin mm. vendien kuningas, ei se tarkoita, että Isossakyrössä olisi vendejä ollut. On suuri ero sillä, mitä kirjurille sanottiin ja miten hän sen kirjaansa kirjoitti.

Mielenkiintoisessa ohjelmassa ei kuitenkin paneuduttu alueen maannousemailmiöön. Varsinaista järviä alueella ei ole voinut olla hautauksien ajankohtana, ei myöskään jonkinlaista vesialueen lahtea. Meri pakeni alueelta jo melkein 3000 vuotta sitten, eikä lähialueella ollut veden pakenemista rajoittavia kölikköalueita. Kysymyksessä saattoi olla ainoastaan jokin pieni "lätäkkö".

Lähialue on kuitenkin mielenkiintoinen, sillä sijaitsihan koko Kyrönjoki varren toiseksi suurin (vanhin) asutuskeskittymä, jossa oli pitkälle kolmattakymmentä taloa muutaman sadan metrin sätellä, vain alle kahden kilometrin päässä.

"Vendien" naapurista, vähän matkaa alajuoksulle.

Matti Lehtiö

[Jouni Kaleva]

Vaikka 1500-luvun veroluetteloiden kirjoittajan korkein esimies olikin mm. vendien kuningas, ei se tarkoita, että Isossakyrössä olisi vendejä ollut. On suuri ero sillä, mitä kirjurille sanottiin ja miten hän sen kirjaansa kirjoitti.

Mielenkiintoisessa ohjelmassa ei kuitenkin paneuduttu alueen maannousemailmiöön. Varsinaista järviä alueella ei ole voinut olla hautauksien ajankohtana, ei myöskään jonkinlaista vesialueen lahtea. Meri pakeni alueelta jo melkein 3000 vuotta sitten, eikä lähialueella ollut veden pakenemista rajoittavia kölikköalueita. Kysymyksessä saattoi olla ainoastaan jokin pieni "lätäkkö".

Lähialue on kuitenkin mielenkiintoinen, sillä sijaitsihan koko Kyrönjoki varren toiseksi suurin (vanhin) asutuskeskittymä, jossa oli pitkälle kolmattakymmentä taloa muutaman sadan metrin sätellä, vain alle kahden kilometrin päässä.

"Vendien" naapurista, vähän matkaa alajuoksulle.

Matti Lehtiö
Johtopäätös lampihautauksesta perustui kasvianalyysiin; vesikasveja, ei suokasveja.

Hautausjakso n. 300 vuotta ja vainajia n. 100. Siis vain yksi hautaus kolmessa vuodessa. Jos vainajat olisivat yhdestä ja samasta populaatiosta ja kaikki saman populaation vainajat olisivat tässä joukossa ja kuolleisuus olisi (hatusta vedettynä)3% niin populaatio olisi luokkaa 30 henkeä. Olisipa tosi pieni kylä. Tässä on paljon virhelähteitä, olennaisimpana se, että miksi tässä oli enimmäkseen naisia haudattuna? Oliko joku esikristillisen ajan tapa, että naiset haudattiin erikseen? (jos ymmärsin, tässä oli lapsiakin vain hyvin vähän)

[Matti Lehtiö]

Kasvillisuus lähteessä on luontevaa ja aivan varmaankin siinä on ollut pieni "potti", ei kuitenkaan järveä ei edes lampea ja sen on täytynyt olla hyvin matala. Jossakin minulla on kaapissa alueen isojakokartta.

Siitä toiselta tuoselta jokeahan sitten löytyy se päällikköhauta. Jospa naiset haudattiin toiselle puolelle jokea ;-))))) tai uroot kuolivat sotaretkillä?

Matti
Ps. Onhan siinä lähellä Viemerökin, jonka jokin on selittänyt merkinneen, että asuja on ollut Saksan Weimarista. Kansainvälistä seutua ;-))))

[ehjelt]

Vaikka 1500-luvun veroluetteloiden kirjoittajan korkein esimies olikin mm. vendien kuningas, ei se tarkoita, että Isossakyrössä olisi vendejä ollut. On suuri ero sillä, mitä kirjurille sanottiin ja miten hän sen kirjaansa kirjoitti.

Ei varmaankaan. Viestiketjun aihe liitty kuitenkin ajanjaksoon 300 - 1000 jKr. Eikö Ruotsin kuningas lisännyt arvonimen "vendien kuningas" vasta satoja vuosia myöhemmin. Jos lukee Jaakko Häkkisen artikkelin, niin hänen argumenttinsa perustuvat geneettisiin tutkimuksiin eli nykyisen Puolan pohjoisosan ja Pohjanmaan miesten Y-kromosomien haplotyyppien vertailuun. Kuninkaan arvonimet ja kirjureitten työtavat eivät varmaankaan ole vaikuttaneet miesten Y-kromosomeihin.

Mielenkiintoisessa ohjelmassa ei kuitenkin paneuduttu alueen maannousemailmiöön. Varsinaista järviä alueella ei ole voinut olla hautauksien ajankohtana, ei myöskään jonkinlaista vesialueen lahtea. Meri pakeni alueelta jo melkein 3000 vuotta sitten, eikä lähialueella ollut veden pakenemista rajoittavia kölikköalueita. Kysymyksessä saattoi olla ainoastaan jokin pieni "lätäkkö".

Tuskin maannousu ja se, onko Levänluhta ollut suota vai lätäkkö, myöskään on vaikuttanut alueen miesten haplotyyppeihin.

Tv-ohjelmassa esitettiin lisäksi miten alueella nykyään elävät miehet antoivat innolla DNA-näytteitä. Jos vainajien luista onnistutaan konstruoimaan tarpeeksi DNA:ta, niin vertailu tulee olemaan mielenkiintoinen. Kun näitä kahta ryhmää vielä verrataan vuonna 2006 tehtyyn koko Suomea koskevaan geneettiseen tutkimukseen Pohjanmaan osalta ja Häkkisen artikkelissa mainittuun vuoden 2010 Pohjois-Puolan tutkimukseen, niin silloin alkaa tulla relevantteja vastauksia tämän viestiketjun alkuperäiseen kysymykseen.

[Matti Lehtiö]

Häkkisen artikkeli on otsikoitu Vendejä Pohjanmaalla", joten yritys kytkeä vendit ja eteläpohjalaiset oli hyvin vahvasti läsnä. Televisio-ohjelmassa taas annettiin suuri merkitys siihen, haudattiinko pohjalaiset suohon vai järveen.
Henkilökohtaisesti olin mukana paikallisesti ko. projektissa, mutta päällekkäisen oman ohjelman vuoksi olin estynyt tuosta DNA-näytteenottotilaisuudesta.

Matti Lehtiö

[Radi]

Vanha ketju, mutta tuleepahan vastattua nyt kun testimenetelmät ovat kehittyneet. Kyllä meitä "vendi Y-länsislaaveja (R1a1a-L260)" joiden alkuperä on Pohjanmaalla löytyy. Tosin on meitä on hieman muuallakin Länsi-Suomessa. Joka tapauksessa teoria on ihan relevantti, alkuperästä onkin sitten vaikeampi tehdä päätelmiä, mutta perinteisellä sukututkimuksella on helppo todeta että todennäköisesti keskiajalla tai aiemmin on esi-isä Suomeen tullut.

[Sari H]

ja Vienassa ainakin 4 vendiä joilla osalla GD 67/66 Piippolan vendiin :) http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=29762

[Jaska]

Tässä on haplotyyppisukupuu suomalaisista R1a-ryhmistä, mukana "maanpaonvendiläinen" ryhmä:
http://www.elisanet.fi/alkupera/R1a1Finnish.pdf

Se näyttää tulleen Pohjanmaalle jostain Oderin tienoilta ehkä vasta 1000 vuotta sitten.