PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Oudot sukunimet Lapväärtissä


Simotei
27.11.10, 01:25
Lueskelin Lapväärtin historiaa ja sain jonkinlaista vastausta alueella esiintyneisiin outoihin sukunimiin. Kuinka tavallista oli muualla muokata sukunimi näin?

Nisuls on tullut asukkaasta nimeltä Nils Olofsson
Isuls vastaavasti Isak Olofsson
Nissander nimestä Nils Andersson
Perus nimestä Per Jönsson
Olmans nimestä Olof Månsson
Jossandt nimestä Jöns Andersson
jne.

-Simo-

Simotei
27.11.10, 01:27
Heti korjaus pieneen kirjoitusvirheeseen:

Perjus nimestä Per Jönsson

Matti Lund
27.11.10, 10:13
Lueskelin Lapväärtin historiaa ja sain jonkinlaista vastausta alueella esiintyneisiin outoihin sukunimiin. Kuinka tavallista oli muualla muokata sukunimi näin?

Nisuls on tullut asukkaasta nimeltä Nils Olofsson
Isuls vastaavasti Isak Olofsson
Nissander nimestä Nils Andersson
Perus nimestä Per Jönsson
Olmans nimestä Olof Månsson
Jossandt nimestä Jöns Andersson
jne.

-Simo-

Kyllä tätä nimeämistapaa, että kehitellään talonnimi kuvaamallasi tavalla, on ympäri ruotsinkielistä Pohjanmaata, mutta johdonmukaisinta ja runsainta se on Lapväärtin ja Närpiön alueilla. Talonnimi siirtyy sitten myös lisänimeksi, mutta on mystifiointia puhua siitä sukunimenä, koska lisänimi ei yleensä periydy kantajalle paikasta riippumatta.

Mielestäni se on asutuksen tutkimisen kannalta suuri etu. Joidenkin talojenhan osalta voi seurata ihan nimipohjaisesti, kuinka taloa lohkotaan isiltä pojille. Esimerkiksi keräämällä kylän talojen nimet isonvihan jälkeen ja sitten selaamalla veroluetteloa ajassa taaksepäin, saadaan alustava talojen lohkomiskartta siten, minkä nimiselle isännälle se on lohkottu. Jos taloa on esimerkiksi lohkottu vuonna 1610, mutta nimi esiintyy asiakirjassa ensimmäisen kerran vasta 1670, voidaan tällä varmistaa se, mistä kantatalosta se on lohkottu, jos tilanne on muuten epäselvä ja asiakirjat eivät sitä yksikäsitteisesti kerro.

Vastaavanlaisia etunimellisiä (ja patronyymiin yhdistämisiä) nimeämistapauksiahan on suomenkieliselläkin puolella, mutta Lapväärtin ja Närpiön ruotsinkielinen alue on vertaansa vailla ja tässä tavassa äärimmäisen taipuisa.


terv Matti Lund

Simotei
27.11.10, 14:51
Kiitos tiedoista Matti,

Sitä on vain joskus ihmetellyt outoja nimiä, mutta ei ole tullut ottaneeksi selvää taustoista.

-Simo-

Matti Lehtiö
28.11.10, 11:29
Lainaus: "Nisuls on tullut asukkaasta nimeltä Nils Olofsson"
Jos "pilkkuja halotaan", niin Nisuls ei luonnollisestikaan tullut nimesta Nils, vaan NISU.
Asutusnimenä NISULS on mielenkiintoinen, että se viittaa alunperin suomenkieliseen asukkaaseen tai naapureihin, jotka nimen antoivat. Nimessä on nimittäin todennäköisesti ollut aluksi suomenkielinen muoto: NISUL(A), johon on sitten liitetty ruotsinkielen paikkaa osoittava -S perään, vaikka paikkaa osoittavasta -LA päätteestä onkin jäänyt L-kirjain muistoksi.

Matti Lehtiö

Simotei
28.11.10, 12:49
Itse asiassa kyselyni lähti liikkeelle kirjan talonhaltijaluettelossa esiintyvästä lauseesta "Hemmansnamnet Nissander har uppkommit efter namnet på en bonde på hemmanet med namnet Nils Andersson, liksom namnet Nisuls i Övermark av Nils Olsson, Perjus av Per Jönsson och andra dylika."

Eli kyseinen talonnimi Nisuls oli lainattu Närpiöstä. Sen sijaan Lapväärtistä löytyy lisää vastaavia kuten talon nimi Sjuls, joka kirjan mukaan tulee nimestä Siurdh Olsson (s.n.1470).

-Simo-

***********************
Lainaus: "Nisuls on tullut asukkaasta nimeltä Nils Olofsson"
Jos "pilkkuja halotaan", niin Nisuls ei luonnollisestikaan tullut nimesta Nils, vaan NISU.
Asutusnimenä NISULS on mielenkiintoinen, että se viittaa alunperin suomenkieliseen asukkaaseen tai naapureihin, jotka nimen antoivat. Nimessä on nimittäin todennäköisesti ollut aluksi suomenkielinen muoto: NISUL(A), johon on sitten liitetty ruotsinkielen paikkaa osoittava -S perään, vaikka paikkaa osoittavasta -LA päätteestä onkin jäänyt L-kirjain muistoksi.

Matti Lehtiö