Lisätietoja Tokosen Kaaposta,s.26.8.1822 Ruovedeltä

[tyynysota]

Kuka voisi kertoa suorasta esi-isästäni Kaapo Gapriel Matinpoika MAUNU TOKOSESTA,s.26.8.1822 k.11.8.1898 joitain lisätietoja.Olen ymmärtänyt, että kun puhutaan kirkkoveneen rakentaja Tokosen vaarista, olisi se tämä isoisän isoisän isäni.Tietämäni mukaan hän tuli Tokoseen Virroilta Hauhuusta, mutta olisiko jollakin historian tietäjällä jotain muutakin tietoa hänen elämästään ja perheen vaiheista?
Hänen poikansa käytti sukunimeä Jussila?tietääkö joku, missä Kekkosella?...oli tila/torppa/tölli Jussila ihan fyysisesti?

etukäteen kiittäen:Liisa

[kaarinan kiulu]

Ruoveden kirkonkirjoissa Keljon Jussilan torppa mainitaan Niiveen töllin tai torpan jälkeen. Olen yrittänyt kysellä sukulaisiltani ja tuttaviltani, jotka ovat Kekkoselta kotoisin, itse olen naapurikylästä Muroleesta lähtöisin. Kukaan heistä ei kuitenkaan muista mainintaa Jussilan torpasta. Aiheesta voisi kysyä vaikka Ruovesi-lehdessä. Lisäksi Ruoveden historian kirjoissa voisi olla jotakin asiaa valaisevaa tietoa. Sen olen lukenut, että Muroleen 3 taloa, joista yksi oli Tokonen, pitivät samaa kirkkovenettä. Muilla kylillä oli yleensä vain 1vene/kylä.

Mummoni suku on myös Tokoselta lähtöisin, mutta he asuivat siellä ennen Virroilta muuttanutta Kaapoa, joten suku ei ole sama.
Yritän vielä kysellä ja palaan asiaan, jos löydän jotakin lisättävää.http://suku.genealogia.fi/images/icons/icon5.gif

[tyynysota]

Kiitos paljon Kaarinan kiulu!:) otinpa vihjeestä vaarin ja kävin vilkaisemassa kansalaisen karttapaikan;niivee löytyi, se on Tokoselta Keljoon päin puolivälissä...eli jossain siellä Torpan olisi pitänyt sijaita?!hienoa jos vaan jaksat auttaa, itse kun en tunne oikein ketään Ruovedeltä:oo:
Historian kirjat olen kyllä aika hyvin "kolunnut" missä Kaaposta puhutaan, mutta kirjoista kun löytää niin vähän tietoa.Tällaisen löysin netistä:
Kevään korvalla v. 1874 tervatessaan ja korjaillessaan kirkkovenettään siitamalaiset totesivat, että tilalle on saatava uusi vene. Mestariksi löytyi Tokosen vaari Ruovedeltä ja apulaiseksi oman kylän kirvesmies Mulinin Kalle.

Kaapon tekemä vene on olemassa Siitaman rannassa, kun saan vahvistuksen että Kaapo on sama esi-isäni, niin käymme tietenkin Venettä katsomassa ensi kesänä kun lähdemme Pirkanmaalle seuraavan kerran:)

[Päivi V.]

Hei,

Olisiko apua niistä Muroleen kyläkirjoista, joita on julkaistu? Itselläni on se vanhempi, ohuempi kirja, mutta se on nyt valitettavasti mökillä, niin etten voi tarkistaa, löytyisikö sieltä mitään Kaaposta, mutta sitten on tuo uudempi Kotiseutumme Murole, jonka on toimittanut Tuomas Hoppu, ilmestynyt v. 2005. Kannattaisi ehkä katsoa, olisiko siinä mitään Kaaposta, joka kuitenkin näyttää kuolemaansa asti asuneen Tokosella, sen jälkeen kun hän sinne muutti Virroilta v. 1865.

t. Päivi V.

[kaarinan kiulu]

Kotiseutumme Murole-kirjassa on sivulla 27 kirkkoveneistä. Kaapo Tokonen 1822-1898 oli kylällä tunnettu kirkkoveneenrakenaja, esim. Salmi-vene oli hänen tekemänsä, samoin Sarvanan kirkkovene . Kirjasa on lisää aiheesta .
Keljon Jussila-torppa ei nimitys ei ollut enää käytössä Murole-kirjassa.
Tokosesta kerrotaan, että se joutui pakkohuutokauppaan 1879.http://suku.genealogia.fi/images/icons/icon6.gif

[tyynysota]

Kiitos hyvät ystävät vinkeistä, nuo murole kirjat kerkesinkin viime kesänä koluta läpi, siellä puhutaan juuri kaapon veneenrakennus taidoista.

Tuo pakkohuutokauppa juttu oli uutta ja juuri kaipaamaani lisätietoa!:)

Saitko kuulla tiedon suvun vanhimmilta vai onko tieto jossain kirjoissa?
kerrottiinko mitään syytä, miksi tila pakkohuutokaupattiin?
itse olen historian kirjoista lukenut, että venemestareille palkka maksettiin joskus viinan muodossa ;) lieneekö tällaisella tiedolla jotain osuutta?

kaikki tiedot otan mieluusti vastaan, minua ei häiritse tiedot että sukuun kuuluisi ihmisiä jotka ovat "kaidalta tieltä" harhautuneet tms.:oo:

Ja missä Kaapo asui elämänsä viimeiset vuodet, jos koti lähti alta? Liekö mennyt poikansa asumuksille, mysteeri Keljon Jussilan torppaan?

[Päivi V.]

Kotiseutumme Murole-kirjassa on sivulla 27 kirkkoveneistä. Kaapo Tokonen 1822-1898 oli kylällä tunnettu kirkkoveneenrakenaja, esim. Salmi-vene oli hänen tekemänsä, samoin Sarvanan kirkkovene . Kirjasa on lisää aiheesta .
Keljon Jussila-torppa ei nimitys ei ollut enää käytössä Murole-kirjassa.
Tokosesta kerrotaan, että se joutui pakkohuutokauppaan 1879.http://suku.genealogia.fi/images/icons/icon6.gif


Säkköpostiin tulleessa ilmoituksessa näkyi antamasi linkki ilmeisesti liittyen tähän pakkohuutokauppaan. Täällä se ei näy viestin lopussa eikä ainakaan minulla aukea, näkyy vain hymiö.

Päivi V.

[tyynysota]

Ja missä Kaapo asui elämänsä viimeiset vuodet, jos koti lähti alta? Liekö mennyt poikansa asumuksille, mysteeri Keljon Jussilan torppaan?[/quote]

No ihan höpöjä laitoin; siis Tokosen Kaapon tytär Anna Tokonen(haudattu Jussilana) oli Kaapon tytär ja Karl Konstantin Jussila Kaapon vävy:oo:

"Kaarinan kiulu", eli ollaanko sittenkin sukua, jos Kaapo on tullut vävyksi Tokoseen:eli Kaapon vaimo Leena Juhontytär
johansdotter TOKONEN
1823 - 1899 on kuitenkin suora esi-vanhempani?Leenan isä oli Juho Matinpoika Tokonen s.1791....

itsekin olen löytänyt sanomalehtiarkistosta jotain juttuja Tokosen huutokaupoista, mutta tuo Pakkohuutokauppa asia on niin vanhaa tietoa etten itse ole löytänyt netistä:confused: eli kaikki tieto on kullanarvoista!!!

[kaarinan kiulu]

Hei! Pitää tarkistaa tuo sukulaisuus.
Katselin tänään Ruoveden kirkonkirjoja 1890-1900 ja Kaapo asui todella kuolemaansa asti Muroleen Tokosella, samoin vaimo ja osa lapsista eli Juha,Heikki, Santra Josehviina. Maininta oli ent.isäntä, vaari. Lapsista Anna Kaapontytär s.16.01.1855 Virrat meni Keljon Jussilan torpaan miniäksi ja heillä oli lapsia Anni Santra, Iita Maria, Karl Heikki, Väinö Johannes, Hulta Johanna, Hilja Heleena, Hilma ja Lempi ja he asuivat Jussilan torpassa.

Rippikirjoissa lukee Kaapon kohdalla ja myös vaimon Leena Juhantyttären kohdalla, että saivat sakkoja reppuryssän hyysäämisestä, nro 37( vuosiluku tästä tapauksesta jäi merkitsemättä munulta). Lapsista jonkun tyttären kohdalla luki ' nuhtele salavuoteudesta' ( tehnyt avittoman lapsen). Jos haluat tarkemmin tietää, niin katselen tietoja uudestaan.

Murole kirjassa mainitaan Tokosen pakkohuutokauppa ja uusi omistaja oli Teiskon LeppälahdestaJuho Simonpoika.

jatketaan tutkimuksia terv. Kaarinan kiulu( marja.vekuna*gmail.com)

[kaarinan kiulu]

Varmistin tuon sukulaisuuden! Olen aika vähän tutkinut mummoni sukua Tokosen puolelta,mutta tulemme näköjään samaan sukuun!
Marja-Terttu:p:

[tyynysota]

No näinhän tämä menee:D:
tuntuu, että aina kun Ruovedeltä jonkun juuret on, niin huomataan että sukuahan sitä ollaan!! se on niin mukavaa joka kerta:)

Kiitos vielä noista täsmennyksistä Kaapon jälkipolviin, siellä tuli uusia nimiä (iso-tätejä)vastaan, jotka olen jopa polvenkorkuisena saattanut nähdäkin, mutta en ole osannut yhdistää.
Nyt pääsen taas lisäilemään MyHeritage-sukutauluuni paljon lisää tietoa!!

täytyypä miettiä tuota Ruovesi-lehteen ilmoittamista, jos joku osaisi sanoa missä tuo Keljon Jussilan torppa on sijainnut ...Keljossa kun kävimme kesällä, mutta ei naapuritkaan tienneet Jussilan-torpasta mitään:confused:

Kaikesta tiedosta olen suunnattoman kiitollinen, mitä joku tietää lisää:)
Super kiitos Marja-Tertulle!!!

[kaarinan kiulu]

Käytin suhteita hyväkseni ! Veljeni vaimo on Ruovesi-lehdessä toimittajana ja ensi viikon lehteen ( tämän viikon lehti oli jo täynnä) ilmeisesti mahtuu tiedustelu Jussilan torpasta. Pidetään peukkuja, että onnistaa!
terv. Marja-Terttuhttp://suku.genealogia.fi/images/icons/icon11.gif

[Olarra]

Murole kirjassa mainitaan Tokosen pakkohuutokauppa ja uusi omistaja oli Teiskon LeppälahdestaJuho Simonpoika.


Harvoin sattuu minulle, että joku keskustelee täällä aihepiiristä, jota itsekin olen juuri katsellut samaan aikaan. Seurailin esiäitini veljen vaiheita rippikirjoissa ja katselin hänen puolisonsa taustoja juuri eilen. Kangasalan Paalilan Sipilän rusthollari Simo Simonpojan nuorempi poika Juho avioitui vuonna 1868 ja muutti isännäksi vaimonsa kotitaloon Teiskon Leppälahden Leponiemeen.


Juhon vaimo Maija Stina Antintytär ei kuitenkaan ollut syntynyt Teiskon Leponiemessä, vaan talo oli hänen äitinsä kotitalo. Maija Stina Antintyttären syntymätalo oli hänen isänsä talo Ruovedellä. Maija Stina (Ruoveden rippikirjassa Maria Christina) syntyi juuri Tokosella vuonna 1845, hänen isänsä kuoli jo 1847, jolloin Maija Stina palasi äitinsä kanssa tämän kotitaloon Teiskon Leppälahden Leponiemeen. http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ruovesi/rippikirja_1844-1850_hp_tk202-203/28.htm

Katsoessani rippikirjaa Teiskosta ihmettelin muuttoa Teiskosta takaisin Ruoveden Tokoselle vuonna 1880. Olivatko siis Juha ja Anna Stina ostaneet Anna Stinan syntymätalon pakkohuutokaupasta? Tämä oli itselleni kokonaan uusi tieto. Sanottiinko tuosta pakkohuutokaupasta jotain muuta? Talossa asuvat lienevät olleet sukua Anna Stinalle, sisarpuolia tms. Onko jollain tiedossa milloin Juho ja Anna Stina kuolivat?


Juhon vanhempi veli tuli isännäksi Pälkäneen Kirvun Sikalan rustholliin ja sisarista toinen emännäksi Kangasalan Palon rustholliin ja toinen sisar Pälkäneen Kuulialan kartanoon.


Kaikki Tokolaan, Sikalaan ja Paloon 1800-luvun lopulla liittyvä kiinnostaa ja kuulen siitä mielelläni.
t. Olavi A.

[kaarinan kiulu]

Tokosen tilasta vielä tarkennusta. Tila oli siirtynyt ( myyty?) Matti Ylä-Paappaselle 1877 ja hänen alaisuudessaan Tokonen joutui pakkohuutokauppaan 1879 ( ei siis Kaapo Tokosen aikana) maksamattomien verojen ja muiden velkojensa vuoksi. Juho Simonpoika Leponiemi osti tilan ja hän kuului myös tilan velkojiin . Hänen jälkeensä tilan omistivat Manuel Ikkala ja Väinö Kiviranta eli nopeita omistajan vaihdoksia tapahtui. Vuonna 1915 Tokosen osti diplomaatti Rolf Thesleff, joka viihtyi Muroleessa hyvin kesäisin.
Thesleffin suku omistaa edelleen tämän tilan ja nykyinen omistaja on Nina Sarvana-Salmela. Olimme Ninan kanssa samalla luokalla Ruoveden lukiossa 1960-luvun lopulla.
Olavi Arralle tiedoksi , että Maria Stiina Antintr. kuoli 22.04.1895Tokosella.
Miehensä Juha Simonpojan kuolinaikaa en tiedä, mutta se tapahtui 1900-luvun puolella , koska mikrokorttien tiedot loppuvat 1900-luvun alkuun.

Leponiemi on minullekin tuttu, koska Matti Matinpoika Toni , joka tulee minun sukuuni,meni sinne Heta- leskelle uudeksi isännäksi , kun edellinen isäntä, myös Matti kuoli. Hetalla ja ensimmäisellä Matilla oli kaksi tytärtä eli Heta myöh. Löytänä( kuuluisan taidemaalari Kalle Löytänän esiäiti) ja Marian äiti Kreetta ?myöh. Tokonen ja hän tuli takaisin Teiskoon tyttärensä kanssa ja hänellä oli vielä kaksi uutta puolisoa Teiskossakin. Uusien pulisoiden nimiä löytänyt juuri tähän hätään. Tonin Matille ja Heta Juhantyttärelle syntyi vielä 3 tytärtä, joista vain Eeva-Leena Matintytär s.3.10.1833 jäi eloon.