PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Puolisisarukset?


hipi
16.11.10, 15:46
Miten oikeasti määritellään biologiset sisarussuhteet? Kun esim. itselläni on sisarus, jonka kanssa minulla on sama isä, mutta meillä on eri äidit. Olemmeko sisaruspuolia vai sisarukset? Tästä on hyvin erilaisia käsityksiä eri tahoilla. Enkä nyt hae ollenkaan asian juridista puolta vaan sukulaisuuteen liittyvää näkemystä.

Erkki Järvinen
16.11.10, 15:58
Miten oikeasti määritellään biologiset sisarussuhteet? Kun esim. itselläni on sisarus, jonka kanssa minulla on sama isä, mutta meillä on eri äidit. Olemmeko sisaruspuolia vai sisarukset? Tästä on hyvin erilaisia käsityksiä eri tahoilla. Enkä nyt hae ollenkaan asian juridista puolta vaan sukulaisuuteen liittyvää näkemystä.

saman äidin ja saman isän jälkeläiset ovat sisaruksia eli siis täysiä sisaruksia.

Jos lapsella / lapsilla on sama äiti isän ollessa eri tai sitten päivastoin niin silloin on kysymys sisarpuolista.

Mutta sisarpuolet hyvin usein pitävät käytännössä toisiaan sisaruksina.

JHissa
16.11.10, 16:04
Sisarpuolet voidaan jakaa kahteen osaan:
1) puolisisarukset, joilla toinen biologinen vanhempi on yhteinen,
2) uussisarukset, joilla kumpikaan biologinen vanhempi ei ole yhteinen.

Sami Lehtonen
16.11.10, 17:26
Aikaisemmin kuuli monasti sellaista näkemystä, että sisarukset oli sisaruksia jos isä oli sama - äidillä ei niin väliä. Käsitykset muuttuvat ja terminologia siinä sivussa.

Genealogisessa mielessä sukulaisuutta tietysti on vain, jos molemmat tai toinen vanhemmista on sama. Siitä on helppo laskea, että täyssisaruksella molemmat vanhemmat ovat samoja ja puolikkaalla toinen. Täyssisaruksilla on keskenään keskimäärin 50% yhteisiä geenejä ja sisarpuolilla 25%. Edellä mainituilla uussisaruksilla 0%.

kkylakos
16.11.10, 18:47
Edellä mainituilla uussisaruksilla 0%.
Oletusarvoisesti, ei väistämättä. Vanhempansahan (esim ne jotka eivät muodosta uusioparia) voivat olla sukua keskenään. Vaikkapa identtiset kaksoset...

Sami Lehtonen
16.11.10, 19:29
Oletusarvoisesti, ei väistämättä. Vanhempansahan (esim ne jotka eivät muodosta uusioparia) voivat olla sukua keskenään. Vaikkapa identtiset kaksoset...

Puhumattakaan siitä, että heillä voi olla samoja geenejä, vaikkeivät mitään lähisukua olisikaan. Tuo laskennallinen yhden sukupolven osuus geenien periytymisestä ei luonnollisesti ota tätäkään huomioon.

K. Sandström
16.11.10, 19:51
Mulla ja isännällä on samoja geenejä. Mitä se tietää meidän lapsukaisten geeniperimälle? :eek: Mielenkiintoista!:D:

M.Sjostrom
16.11.10, 22:47
Mulla ja isännällä on samoja geenejä. Mitä se tietää meidän lapsukaisten geeniperimälle? :eek: Mielenkiintoista!:D:

ei kannata huolestua. Elämän ja lisääntymiskykyisyyden ehtona on, että geenistöt ovat kuitenkin jossakin määrin samoja.

Tilanne olisi huolestuttavampi, jos teillä isäntä olisi paratiisilintu ja sinä piikkisika (tai toisinpäin). Kyseinen geenistön lievä erilaisuus merkitsisi että eläviä jälkeläisiä ei todennäköisesti olisi edes syntynyt.

Taikka jos sinä olisit aasi ja isäntä hevonen (tai toisinpäin). Jos vaikka lapsia olisikin siitä syntynyt, heillä tiettävästi olisi sitten taipumusta olla lisääntymiskyvyttömiä.

Muuan islantilaiseen aineistoon pohjautunut tutkimus tuossa joku vuosi sitten, näytti saavan tuloksia että jos ihmislapsi syntyy pariskunnalle joka on toisilleen 3.-4.asteen serkut, niin lapsi lienee yleisesti himpun terveempi kuin muutoin ihmislapset; ja/tai että sille pariskunnalle syntyy hiukka useampia terveempiä lapsia kuin jos olisivat kaukaisemmin vain sukua (tai sitten lähemmin sukua) toisilleen.

Jos tuo optimin löytö pitää jotensakin kutinsa, niin sitten suomalainen talonpoikaisto yleisesti ottaen erinäiset vuosisadat toimi jotakuinkin optimaalisella tavalla, jälkikasvuuntumistaan jnpp ajatellen. Joko he innostuivat seksiin noin suunnilleen 3.-4.serkkujensa kanssa (siinä ei ole mitään pervoa), tai ahtaat senaikaiset ympyrät eivät jättäneet suurestikaan muita mahdollisuuksia - tai syyt jopa molempia.

M.Sjostrom
16.11.10, 23:02
Sisarpuolet voidaan jakaa kahteen osaan:
1) puolisisarukset, joilla toinen biologinen vanhempi on yhteinen,
2) uussisarukset, joilla kumpikaan biologinen vanhempi ei ole yhteinen.

Suomen kieli perinteisessä ja tavanomaisessa termistössään ei ole kovin hyvä ilmaisemaan tarkasti näitä asioita.
Sen sijaan englanninkielessä on termit half-sibling (half-sister, half-brother)
ja step-sibling (step-sister, step-brother)
ja ruåttin kielessä halvsyskon (halvsyster, halvbror) - styvsyskon (styvsyster, styvbror)
Uusperheet olivat hyvinkin tavanomaisia vanhoina aikoina. Koska ihmisiä kuoli kupsahteli paljon enemmän jo kesken nuorempaa ikäänsä, ja koska avioliitto oli sosiaaliturvan päämuoto (ei ollut varaa lekotella leskenä, ellei ollut varaa...).

Tuossa vuosi tai pari sitten joku vähän avuton tyyppi esitteli salaliittoteorioita että Suomessa olisi ollut puolisisarusten välisiä avioliittoja, vastoin kaikkia kirkollisia kieltoja ja ihmisyhteisöissä yleisiä tabuja - mutta raukkaparalta olisi jäänyt huomaamatta että hänen poimimansa tapaukset olivatkin noita stepsibling, styvsyskon -tapauksia.
Moiset avioitumiset olivat aikanaan aika tavallisiakin: jos vanhemmat olivat panneet hynttyyt yhteen, heidän edellisistä siipoistaan olleet lapsetkin saattoivat päätyä avioitumaan joko sen takia että omaisuutta haluttiin pitää paremmin koossa tai koska tilaisuus pariutumiseen oli helpompi tai molempia (ja sitäpaitsi, jos se vanhempasi pitää tiettyä ulkonäköä, temperamenttia yms houkuttelevana, niin semmoistenkin asioiden jonkinasteinen perinnöllisyys merkitsee että sinäkin saatat olla samaan houkuttelevuuteen kallellaan mutta valinta osuu askelta nuorempaan sukupolveen)

K. Sandström
17.11.10, 08:52
Moiset avioitumiset olivat aikanaan aika tavallisiakin: jos vanhemmat olivat panneet hynttyyt yhteen, heidän edellisistä siipoistaan olleet lapsetkin saattoivat päätyä avioitumaan joko sen takia että omaisuutta haluttiin pitää paremmin koossa tai koska tilaisuus pariutumiseen oli helpompi tai molempia (ja sitäpaitsi, jos se vanhempasi pitää tiettyä ulkonäköä, temperamenttia yms houkuttelevana, niin semmoistenkin asioiden jonkinasteinen perinnöllisyys merkitsee että sinäkin saatat olla samaan houkuttelevuuteen kallellaan mutta valinta osuu askelta nuorempaan sukupolveen) http://suku.genealogia.fi/images_Suomi_1/quote.gif (http://suku.genealogia.fi/newreply.php?do=newreply&p=78402)

Ei tuo ole pelkästään menneen ajan juttuja... Tunnen uusioperheen jossa puolisoiden ei-yhteiset lapset seurustelevat nykyään keskenään. Tosin nämä nuoret ei ole kasvaneet edes yhdessä ja samassa taloudessa, mutta yhtäkaikki vanhemmat ja nuoremmat sisarukset ovat.

olanyk
17.11.10, 09:14
Miten tuo vanha termi "orpana" määritellään?

Olavi

mika68
17.11.10, 09:19
sellainenkin tapaus on sattunut eteen sukututkimuksessa, että perheen äidin kuoleman jälkeen isäntä on mennyt uusiin naimisiin poikansa ikäisen naisen kanssa. muutaman vuoden jälkeen poika on mennyt naimisiin samaisen naisen kanssa jopa ennen isänsä kuolemaa. Jonkinlainen avioero sitä ennen kai on tehty, vaikka virallisesti se kai tuohon aikaan oli mahdotonta. Ainakaan en ole törmännyt yhteenkään avioeroon ennen 1900-lukua omissa tutkimuksissani ja tutkittuja perheitä on sentään tuhansia.
lapsia ei isä uuden vaimosna kanssa saanut, mutta pojan ja vaimonsa vaiheita en ole seurannut häistä eteenpäin.

Mika J

kkylakos
17.11.10, 10:11
Miten tuo vanha termi "orpana" määritellään?

Olavi

Eikös se ole nykykielellä serkku, eli yhteiset isovanhemmat? Suomalainen ja ruozalainen sana-kirja (http://books.google.com/books?id=sdgpAAAAYAAJ ) ainakin nämä yhdistää ja kääntää ruotsisksi syskonbarn.

Juha
17.11.10, 10:30
Orpana on nimenomaan serkku ja kyllä se minun lähipiirissäni on edelleen käytössä oleva termi



Juha

vikmapi
17.11.10, 10:32
Tutkimissani suvuissa on useampi tapaus, jossa vaimo on kuollut ja leski on avioitunut vaimon sisaren kanssa. Molemmista avioliitoista on syntynyt lapsia. Lapset ovat siis keskenään sisar- ja velipuolia sekä serkkuja.

kkylakos
17.11.10, 10:42
Palaten lähemmäs alkuperäistä aihetta. Vanha sanakirja (http://books.google.com/books?id=2HkCAAAAQAAJ ) tarjoaa nykyistä runsaamman sukulaisuussanaston uusperheille:

styfbarn - lapsipuoli, lapsilentämä
styfbror - velipuoli
styfdotter - tytärlentämä
styffar - Isäpuoli, isintimä
styfmor - äitipuoli, emintimä
styfson - pojintimä
styfsyster - sisarpuoli

kkylakos
17.11.10, 11:45
Ja Niiniojan Sepolta sain tällaisen linkin http://www.tuomas.salste.net/suku/sukulaiset.pdf , siltä varalta, että jotain jäi vielä epäselväksi.

eeva häkkinen
17.11.10, 21:40
sellainenkin tapaus on sattunut eteen sukututkimuksessa, että perheen äidin kuoleman jälkeen isäntä on mennyt uusiin naimisiin poikansa ikäisen naisen kanssa. muutaman vuoden jälkeen poika on mennyt naimisiin samaisen naisen kanssa jopa ennen isänsä kuolemaa. Jonkinlainen avioero sitä ennen kai on tehty, vaikka virallisesti se kai tuohon aikaan oli mahdotonta. Ainakaan en ole törmännyt yhteenkään avioeroon ennen 1900-lukua omissa tutkimuksissani ja tutkittuja perheitä on sentään tuhansia.
lapsia ei isä uuden vaimosna kanssa saanut, mutta pojan ja vaimonsa vaiheita en ole seurannut häistä eteenpäin.

Mika J
En tiedä mitä "tuohon aikaan" tarkoittaa, kun et kertonut tapauksen ajankohtaa, mutta kyllä avioeroja myönnettiin ainakin koko 1800-luvun ajan. Juuri tänään kävin läpi Porvoon tuomiokapitulin aineistoa ja siellä näkyi määrätyn avioero jutussa, jonka kihlakunnanoikeus oli käsitellyt. Perusteena se, että mies oli jättänyt perheensä ja oleskellut tietymättömissä. Samanlaisia juttuja olen nähnyt jo 1800-luvun alkupuolelta. Vaimo sai yleensä avioeron melko automaattisesti, jos mies oli pysytellyt vuoden poissa ja vaimo oli häntä tuloksetta kolmasti kuuluttanut palaaman kotiinsa. Myös aviorikos oli eroperuste.

Tuo juttusi kuulostaa muutenkin erikoiselta. Tutkimuksiini on osunut yksi samanlainen tapaus, jossa perheen jo itsekin avioitunut poika ajautui suhteeseen leski-isän uuden vaimon kanssa, joka oli isää yli 30 vuotta nuorempi. Asia käsiteltiin oikeudessa isän ja miniän avioerokanteina, mutta syypäät tuomittiin, paitsi avioeroon, myös "sukurutsauksesta ja samalla tehdystä kahdenpuolisesta huoruudesta" peräti kuolemaan, joka kuitenkin lievennettiin neljän vuoden kuritushuonetuomioksi. Tämä tapahtui n. 1890, hovin tuomio 1892. Tuo "sukurutsaus"-kohta kuulostaa vähän erikoiselta, kun eivät osapuolet olleet mitään sukua toisilleen. Tarkoitatko, että oma juttusi meni pelkkänä avioerona? Sekin, että syylliset olisivat saaneet mennä keskenään naimisiin, kuulostaa sen aikaisen lain vastaiselta. Jollet ole katsonut jutun oikeuskäsittelyä, kannattaisi siihen tutustua.