Flänki-suku Kemistä

[mika68]

Minua on pitkään askarruttanut Kemin Flänki-suvun alkuperä. Sukunimi on kirjoitettu myös muodoissa Flänkki, Flankki, Flanki ja Fläncke.
Olisiko se Kemin keskiajan saksalaissiirtokunnasta?
Saksan kielessähän flanke tarkoittaa laitaa, kylkeä, laitamaa, marginaalia, pieltä, pientaretta, reunaa, reunamaa, sivua, syrjää, viertä.
Eli ollut talon nimenä, josta muodostunut sukunimeksikin.
Eihän suomenkieliset käyttäneet suoraan ulkomaan kielestä peräisin olevia paikan nimityksiä. Korkeintaan ulkomaisista etunimistä väänsivät suomalaiseen muotoon.
Flänki-suvun kantatila sijaitsi käsittääkseni Kemin Liedakkalassa, jonne asettui kai saksalaissiirtokunta (mukana ollut ehkä muitakin kansallisuuksia). Liedakkala kai tulee saksan kielen sanasta liedecke. Kemissä on myös Lyypäkinjärvi (Saksan Lübeck).
Osaakohan kukaan selittää mistä sukunimi Flänki ja sen muunnokset ovat tulleet?

Mika J

[Juhani Mäkitalo]

Onhan näitä teorioita esim. Vahtolan teoksessa: Tornionjoki- ja Kemi-
jokilaakson asutuksen synty:" pitäisin tätäkin (Flänkki) vierasperäisenä
vaikka kotoperäinenkin etymologia lienee nimelle ajateltavissa". Taitaa
olla hyödytöntä pohdintaa, joka ei koskaan ratkea.
Pidän saksalaista vaikutusta nimistön pohjalta pääteltynä vahvasti
liioiteltuna täällä. Ensinnäkin mitä ne täällä olisivat tehneet ?
Löytyykö veroluetteloista saksalaisia etunimiä - eipä montakaan.
Varmasti saksalaisia ei löydy Tornion historiastakaan vanhoilta ajoilta.
Ei löydy eteläisestä Ruotsistakaan tulleita. Liedakkalakin on välillä
saksalainen ja välillä se on sigtunalaisten porvarien perustama kauppa-
tukikohta Sigtuna. Eikö tuo ole järjetön ajatus, että perustetaan toinen
Sigtuna. Torniossa on ns. Pikku-Berliini, mutta sitä eivät nimenneet
parakkikylän rakentaneet saksalaiset vaan suomalaiset.
Saksalaisiahan oli 1500/luvuilla etelän kaupungeissa Turussa, Viipurissa
ja oliko Raumallakin, mutta ei paljon pohjoisempana. Täältähän on joku
nimi voinut kulkeutua vähitellen pohjoiseen ja vääntyä sitten suomalaiseen
suuhun sopivaksi.
Puhuu Vahtola Lyypäkinjärvestäkin. Jos se olisi edes Lyypäkkiläisen järvi
sen ymmärtäisi, mutta Lyypäkki. Onko joku perustanut sinne ensin Lyypekin (ei kaupunki kuitenkaan) ja siitä nimi vai löytyykö jostakin henkilö
Lybeck. Vielä nimi on välillä myös Nyypäkki - siis mikä loppujenlopuksi ??
Päkkihän on selvästi ruotsin puro eli bäck.
Löytyy myös nimi Tyyskä ja sen johdannaiset. Johtuu selvästi ruotsin
sanasta "tysk". Onko ruotsinkielentaidoton suomalainen käyttänyt saksa-
laisesta tätä nimeä, tai saksalainen itse - ei varmasti.
Nämä nimet mitä ilmeisimmin saaneet alkunsa yleisestä sotilasnimestä Tysk, jolla ei ole mitään tekemistä saksalaisuuden kanssa.
Mikä on Aavasaksa - onko sielläkin ollut saksalainen ?? Ruotsin Ylitorniolla
vaara Saksalainen - mistä tämä ??
Täyttä höpinää suureksi osaksi nämä nimiteoriat !

JM

[mika68]

liedecke voisi olla yhdyssana sanoista laulu ja kulma eli laulukulma, eli jonkinlainen laulupaikka.

onkai niitä saksalaisia, ruotsalaisia, venäläisiä (ja karjalaisia) sekä norjalaisia käynyt Kemin ikivanhalla markkinapaikalla Kemijoen suulla keskiajalta lähtien. osa on sitten jäänyt pysyvästi asumaan sinne. ja ei niitä kovin montaa ole tarvinnut jäädä pysyävsti asumaan, mutta esim. Flänkki-suku voisi olla sellainen, tietysti aluksi ollut vain yksi kantaisä.
kyse ei tietenkään ole Turun tai Viipurin kaltaisesta kaupungista, vaan pelkästä haminasta eli markkinapaikasta. vrt. Iin Haminaan, jonne lienee asettunut saksalaisperäinen Kurtti-suku. Kauppa se on vetänyt siirtolaisia Kemijokisuulle asumaan, varsinkin kun 1300-luvulta 1500-luvulle elettiin Hansan kukoistuskautta.

Ecke tarkoittaa nurkkaa tai kulmaa. Flanke taas kylkeä, sivua, sivustaa. voisi ajatella, että kauas maailmanääriin Itämeren perukalle tulleet saksalaissiirtolaiset nimesivät Kemin seudun paikkoja tyyliin, että asutaan reunalla, nurkassa.


Mika J

[Juhani Mäkitalo]

Tehdäänpä tässä tiedustelu kuinka monelta Lapinläänin
asukkaalta löytyy varmasti saksalainen esi-isä.
(jätetään ne viine sodanaikaiset ulkopuolelle)
Löytyykö edes saksalaisia nimiä, jos jätetään nämä Flänkit
ja vastaavat pois. Saksalaisia etunimiä kuten Winich ja Franz
löytyy kyllä Tornionlaaksosta, mutta niidenkään alkuperästä
ei ole tietoa milloin ja mistä. Liikkuivathan nimet vanhoina ai-
koina niinkuin tänäänkin ilman, että siihen henkilön muuttamista
tarvittiin.
Minulta löytyy tod. näk. saksalainen esi-isä: Turun pormestari
(1620) Hans Platz.

JM

[Juhani Mäkitalo]

Kävihän niitä kauppiaita Torniossakin, joka lienee ollut
huomattavampi kauppapaikka kuin Kemijokisuu, mutta
ei ne tänne jääneet (mitä ne täällä olisi tehneet ?)
Tornion Suensaarella, jossa kauppapaikka lienee sijainnut,
oli 1539 5 taloa joide isäntinä 1 Markus, 1 Olof ja 3 Nilsiä,
alkuperää voi arvella.
Sitä ei taida tietää kukaan mitä oli 1100-luvulla.
Karjalan ryssiä tänne kai ei asettunut koskaan, ainakaan
pitemmäksi ajaksi. Ei löydy norjalaisiakaan, taisi olla pikem-
min niin, että suomalaiset kävivät Norjassas, tästä on tie-
toja. Toivat mukanaan luultavasti Anund-nimiä.
Taitaa todistelu jäädä sill asteelle, että on saattanut....

JM