ruotsinkielinen käräjädokumentti 1600-luvun puolivälistä

[M.Sjostrom]

mitä lukee (kohtuullisella tarkkuudella) oheisessa käräjöinnin pöytäkirjatekstissä?

saan selkoa vain jostain satunnaisista kohdista.... siis, ihan kuin kyse olisi matkustajien kuljettamisesta laivalla ja jostakin nuoresta sotilaasta...

[Matti Lund]

mitä lukee (kohtuullisella tarkkuudella) oheisessa käräjöinnin pöytäkirjatekstissä?

saan selkoa vain jostain satunnaisista kohdista.... siis, ihan kuin kyse olisi matkustajien kuljettamisesta laivalla ja jostakin nuoresta sotilaasta...


Ko sivulla näkyy neljä erillistä asiaa, joista viimeinen liittyy matkusteluun ja ilmeisesti sen sisältöä haet takaa.

Kysymys on siitä, että kolme nimeltämainittua kumppania Husulasta (joista ainakin Prusi Tuomaanpoika oli hyväsyntyinen kartanonherra) olivat sitoutuneet maksamaan asianmukaisen maksun hyväsyntyiselle Matti Siivertinpoika Pihljertalle tämän hevosen lainaamisesta Turkuun matkaamista varten, mikä rahamäärä 2 taalaria 12¼ kullekin heistä tuomittiin maksettavaksi. Tulkitsen niin, että koko summaksi Pihljertalle tuli rapiat 7 taalaria.

terv Matti Lund

[M.Sjostrom]

ok, kiitos neljännen selittämisestä.

minua kiinnostavat nuo kolme muutakin. Luulin että näillä kappaleilla olisi tekemistä toistensa kanssa, mutta jos ovat erillisiä käräjäjuttuja niin sitten ovat.

Mitä Siffred Ollinpoika tekee ykköskappaleen asiassa ja mitä tapahtui?

samoin, mitä tämä (samainen) Siffred Ollinpoika teki kakkoskappaleen asiassa ja mitä tapahtui?

Onko kolmoskappaleella tekemistä kenen ja minkä kanssa?
(onko siinä sen enempää Siffred Ollinpoikaa kuin Husulankaan ketään väkeä?)

[Heikki Särkkä]

Ykköskappaleessa määrättiin neljä uskottua miestä tutkimaan, oliko Sipi Ollinpoika viljellyt ja laittomasti käyttänyt (åverkat) nimeltä mainittuja paikkoja. Paikannimet jätän aluetta tuntevien täydennettäviksi.

[M.Sjostrom]

Ykköskappaleessa määrättiin neljä uskottua miestä tutkimaan, oliko Sipi Ollinpoika viljellyt ja laittomasti käyttänyt (åverkat) nimeltä mainittuja paikkoja. Paikannimet jätän aluetta tuntevien täydennettäviksi.

tämähän on jännittävää.

Tiedossa jo muutoinkin on, että Siffred Olavinpoika tuli enemmänkin ikään kuin tyhjästä (ei ollut kenenkään edellisen isännän poika) ja ryhtyi viljelemään maatilaa Salmi-nimisessä rannikkokylässä (tai oikeastaan puolta kyseistä kylää... 1/2 manttaalia oli hänen kirjattu osalukunsa). Salmi -rannikkokylä on tuo tekstissä vilahteleva "Sallmis" joka on Kaarnienen (Koornees) vieressä niin että välissä on lahti. Toisella puolella Salmin aluetta, rannikolla itään, on "Lill Nefvitto"-niminen kylä.
Ja "Stor-Nefwitto" (Iso-Nevitto) tarkoittaa Nummenjoen laaksoa, jossa nykyään on useampikin erillinen maarekisterikylä mutta tulloin se saattoi vielä olla kylien konglomeraattikylä (tai alkukylä). Salmi on maaoikeudellisesti irtautunut omaksi kyläkseen Iso-Neviton konglomeraatista jo ennen tätä ajankohtaa.

Kolme uskotuista miehistä lienee ollut asukkaita Metsäkylässä eli Skogbyssä joka on isohko kylä ehkä 10 km pohjoiseen eli sisämaassa, ei suoraan rannikolla. Yksi uskottu mies näyttää olleen Sippolan kylästä, joka on vielä sisämaahan useita kilometrejä Metsäkylästä.

Mitä tekemistä paikkakunnalla läänityksiä omanneella Lorent Creutzilla on tässä jutussa?

Mitä nimeltä mainittuja paikkoja Sipin väitetään käyttäneen laittomasti ?? onko se koko hänen viljelyksensä Salmilla
?
vai onko se jotakin erityisiä pikku alueita, joita hän olisi ryhtynyt käyttämään osana viljelystään ja että siinä tapauksessa itse (pää)viljelys Salmilla olisi tuossa implikoitu kuitenkin pätevästi kuuluneen hänelle, eli tutkinnassa kyse olisi ollut joistain vähäisemmistä lievealueista???
* nimittäin, jos tutkinta kohdistui koko hänen maatilansa saamiseen Salmilla, niin sehän olisi kiehtova vaihe indikoiden että hän olisi tullut kylään kokonaisuudessaan alunperin "luvatta"...

Siffred Olavinpoika on arkistolöytöjeni mukaan ensimmäisen kerran koko maailmassa mainittu vuoden 1621 karjan ja kylvön tarkastusluettelossa, jossa kohtaa hän on ainoana luetteloon päässeenä isäntänä Salmilla (Muut isännät ovat siltä vuodelta kadonneet jonnekin, mutta pulpahtavat taas myöhemmin pintaan). Sitä ennen Siffrediä ei löydy mistään, ainakaan minun kartoittamistani löydöistä. Lisäksi, kun hän eli ainakin vuoteen 1663 saakka isäntänä, hän lienee syntynyt 1590-luvulla (ollakseen tarpeeksi kypsä ja täysi-ikäinen isännäksi 1621) mutta ei kuitenkaan sitten liian vanha vielä 1663.
Eri maakirjoissa myöhempinä vuosina Siffred on sitten pitänyt hallussaan puolta manttaalia Salmilla.

Jotenkin Siffred tuli tyhjemmästä.... Vielä 1620 maakirjassa ja vuoden 1620 tarkastusluettelossa Salmilla viljelijöinä on yksi tai kaksi muuta miestä, joista ainakin toinen jatkaa kylässä Siffredinkin aikana, ja toisella näyttäisi sitten seuraavan sukupolven ikäisen patronyymistä päätellen olleen poika joka joitain vuosia myöhemmin taas maksaa sellaisesta (heidän) tilasta veroa Salmilla.

Siffredin oma patronyymi ei myöskään sovi keneenkään ko kylässä isäntänä olleesen parin edeltävän sukupolven aikakaudella.
Siellä kylässä oli 1500-luvun loppuvuosikymmeninä ja 1600-luvun alussa kaikkiaan enimmillään kolme maatilaa samanaikaisesti. Minkään niiden viljelijät ei oikein sovi Siffredille ainakaan isäksi, eikä kyllä oikein muutenkaan noin manttaalilukuja katsellen.

[Bodniemi37]

oliko Sipi Ollinpoika viljellyt ja laittomasti käyttänyt (åverkat)

Kaarniemen (Kårnäs) tiluksia ja erityisesti sitä (sanakirjan mukaan pienehköä) saarta, jonka Vähä- ja Suur-Neuvoton (Nefwitå, Nevitto) olivat Kaarniemelle luovuttaneet ja jonka Salmi ja Kaarniemi nyt yksin omistivat.

Oliko ensimmäisen uskotun miehen sukunimi Carell? Hän oli kotoisin Korkeakoskelta (Högfors) kuten järjestyksessä toinenkin uskottu mies Krister Eriksson. Jöran oli ilmeisesti kotoisin Skogbystä ja Mats Jacobsson Sippolasta. Sipi Ollinpojan kotipaikka oli Salmi.

Terveisin,

[Bodniemi37]

ok, kiitos neljännen selittämisestä.


Neljättä kohtaa selostetaan myös Eeva-Liisa ja Markku Oksasen kirjassa Vehkalahden knaapit sivulla 158:
Talvikäräjillä 1656 "jalosukuiset" Ambrosius Tomasinpoika [Pilhjerta-Heikkilä], Mikael Teofilinpoika [Pilhjerta-Tepponen] ja Erik Andersinpoika [Pilhjerta-Anttila] tuomittiin maksamaan "jalosukuiselle" Mårten Sigfridinpoika Pilhjertalle (Pijllhiertta) korvausta kuluista, joita tälle oli koitunut hänen käydessään Turussa yhteisiä asioita hoitamassa. Haastetut kuuluivat kaikki Pilhjerta-sukuun, mutta pöytäkirjassa sukunimen sai vain Junnilan sukuhaaraan kuulunut Mårten. Terveisin,

[Matti Lund]

Neljättä kohtaa selostetaan myös Eeva-Liisa ja Markku Oksasen kirjassa Vehkalahden knaapit sivulla 158:
Terveisin,


Asiaa voidaan tulkita näinkin, mutta mielestäni jos oikein tarkkoja ollaan ja jätetään tulkinnanvaraisuudet asiasta kokonaan pois, jää jäljelle se, että ilmenee, että Matti Pihljertan hevosta on käytetty näiden kolmen kumppanin laskuun Turun matkaan. Se kuka fyysisesti on hevosta käyttänyt, ei suoraan selviä. Eli työn suorittaja, joka on toimitellut asioita Turussa, on voinut olla joku osapuolista tai jonkun osapuolen renki. Onhan se voinut olla itse Pihljertakin, jos on ollut henkilökohtaisesti avuliaisuuteen taipuvainen ja siten ajomiehenäkin viihtynyt herra.

Ilmaisu "hest legan" on hieman monimerkityksinen, ja se, mihin asti sen käyttöala voitaisiin ulottaa itse liiketoimiaktin, "ydinprosessin" taustalla, jää riippumaan asianhaaroista.




terv Matti Lund

[M.Sjostrom]

Asiaa voidaan tulkita näinkin, mutta mielestäni jos oikein tarkkoja ollaan ja jätetään tulkinnanvaraisuudet asiasta kokonaan pois, jää jäljelle se, että ilmenee, että Matti Pihljertan hevosta on käytetty näiden kolmen kumppanin laskuun Turun matkaan. Se kuka fyysisesti on hevosta käyttänyt, ei suoraan selviä. Eli työn suorittaja, joka on toimitellut asioita Turussa, on voinut olla joku osapuolista tai jonkun osapuolen renki. Onhan se voinut olla itse Pihljertakin, jos on ollut henkilökohtaisesti avuliaisuuteen taipuvainen ja siten ajomiehenäkin viihtynyt herra.

Ilmaisu "hest legan" on hieman monimerkityksinen, ja se, mihin asti sen käyttöala voitaisiin ulottaa itse liiketoimiaktin, "ydinprosessin" taustalla, jää riippumaan asianhaaroista.


terv Matti Lund

eli Oksasen (ja alunperimmin itse asiassa Korhosen 1981, katsokaa joskus sitäkin kirjaa, eikä sitä kuinka Oksanen on jotakuinkin suoraan kopioinut ne) päätelmä Martista asiainhoitajana on tulkintaa, joka ei suoraan ilmenisi nyt tästä käräjätekstistä.
Kiitos Matti. On parempi että tekstit luetaan tarkoin eikä väitetä muusta tehtyjä päätelmiä osaksi sitä mikä on kirjoitettu...

Mitä sanotaan ko tekstinpätkässä aiheesta laamannintuomio, jos siellä sellaista lukee, "lagmans dom", tai mitä siinä lukee?
?

Se, että Martti-herra näyttäisi itse oikeasti olleen matkalainen (ja arvoisien "kartanonherrojen" sekä oman itsensä yhteinen asiamies) Turussa tuossa asiassa, käynee enemmänkin ilmi sitten siitä että se lienee hänen nimiinsä asetettuna se oikeusjutun ratkaisu jonka nämä Husulan herrakaarti sai.
Kyseessä nimittäin oli rälssimaaomaisuudesta käräjöinti, ihan hovioikeutta myöten, ja he voittivat juttunsa, vähintäänkin osittain jollei jopa kokonaan. Martille ja hänen asiakumppaneilleen tuli kiinteistömassaa, joka näkyy vielä tänäkin päivänä tiettyjen enklaavimaisten sijaintien muodossa kun katselee ko taajama-alueen lukuisien omakotitonttien maarekisterinumerointia (niin kuin minä tein maanmittauslaitoksen konttorissa juuri viime viikolla) - minua auttaneella virkalijalla oli tietokoneensa kanssa hetkittäin työlästä erottaa klikkaustuloksista mikä oli Husulan numero kakkosta ja mikä Salmenkylän numero kakkosta, kun niitä olikin ihan sumpussa samassa karkea-pinossa, eikä hänen mielestään niiden välisessä rajassa ollut mitään järkeä.

Näiden kartanotkin olivat vähän kyllä kuin soutuvenettä kutsuisi laivaksi...
Herra Eerikki Antinpojan mahtikartano näyttäisi olleen noin 1/3 manttaalia, herra Mikael Theophilusinpojan mahtikartano vaikuttaa 1/3 manttaalin kokoluokkaiselta, ja herra Prusius Tuomonpojan mahtikartanosta ei enää rekonstruktiolla ota selvää, mutta se lienee ollut pienempi kuin 1/3 manttaalia.
Martti Sihvonpoika oli joukosta se jolla oli eniten maata: näyttää siltä että hänelle kuului jo ilman oikeusjutun kohdettakin noin 1/2 manttaalia. Lisäksi hän näyttäisi pitäneen hallussaan valtaosaa siitä maasta joka oli oikeusjutun kohteena, ja rekonstruktioni mukaan se merkitsi hänelle noin 1/3 manttaalia. Kun voittivat jutun, niin Martilla oli lähes täysi manttaali maata, ja myöhempinä aikoina isojaossa hänen maatilansa näyttää saaneen noin 270 hehtaaria. (Siinä jakokunnassa, yksi manttaali oli efektiivisesti noin 300-350 ha)

[M.Sjostrom]

mitä tämä (samainen) Siffred Ollinpoika teki kakkoskappaleen asiassa ja mitä tapahtui?



olen yhä epävarmempi tulkintaideoistani..... mutta, jossakin vaiheessa olin tuon kakkoskappaleen alkuosaa tavaillut vähän seuraavanlaisesti:

Sipi Ollinpoika Salmilla --mutinaa-- hänen laivallaan... Rääveliin... --mutinaa-- että Matti Heikinpojan veljen poika Tuomas Heikinpoika Iso-Nevitosta ---mutinaa monta sanaa--- sotaan (eikö siinä lukisi "till kriigh")....
(ja mitä sen jälkeen...???)

Onko noissa käsialantulkinnoissani mitään kunnossa, vai mitä tuossa oikeammin lukee?

Saako kukaan täällä mitään selvää tuosta kakkoskappaleesta?

[Bodniemi37]

...katsokaa joskus sitäkin kirjaa,..

Oksasten teos valittiin Sukututkimusseuran vuoden 2003 sukukirjaksi...

Itse asiassa halusin tuoda Oksasten tulkinnan käräjäpöytäkirjasta esille siksi, että siinä käräjänkävijät mainitaan oikeilla nimillään, olenhan itsekin hivenen verran kiinnostunut Vehkalahden knaappiaatelisista, joista jotkut Brandstakat ja Husgafvelit liittyvät löyhästi omiin tutkimuksiimme. Korhosen sukutauluissa [Korhonen, Martti. Vehkalahden pitäjän historia II. Hamina 1981, s. 164 (Taulu: Brandstaka - Pukkila)] mainittu Helena Eliaantytär Brandstaka (Pukkila) oli esisetäni Sigfrid Sigfridinpoika Strandman puoliso (ei siis Standmanin. kuten Korhosen taulussa lukee); Eva Johanintytär Husgafvelista (vht Johan Erikinpoika Husgafvel ja Maria Erikintytär Licin) tuli puolestaan jälkimmäisen avioliittonsa vuoksi (Vehkalahden ruotsinkielisen srk:n lukkarin Johan Lifmanin kanssa) esienoni Karl Jakob Sorénin anoppi (viimeksi mainittu vihittiin Vehkalahdella 9.3.1777 Eva Johanintytär Lifmanin kanssa).

Aiheetta enempään,

[M.Sjostrom]

....

Eeva-Liisa ja Markku Oksasen kirjassa Vehkalahden knaapit sivulla 158:

Talvikäräjillä 1656 "jalosukuiset" Ambrosius Tomasinpoika [Pilhjerta-Heikkilä], Mikael Teofilinpoika [Pilhjerta-Tepponen] ja Erik Andersinpoika [Pilhjerta-Anttila] tuomittiin maksamaan "jalosukuiselle" Mårten Sigfridinpoika Pilhjertalle (Pijllhiertta) korvausta kuluista, joita tälle oli koitunut hänen käydessään Turussa yhteisiä asioita hoitamassa. Haastetut kuuluivat kaikki Pilhjerta-sukuun, mutta pöytäkirjassa sukunimen sai vain Junnilan sukuhaaraan kuulunut Mårten.



niin, näissä käytetyissä nimissä on noita vakavia ongelmia joita usein tulee kun tehtyjä rekonstruktioita sukulinjoista ryhdytäänkin pitämään ainoina oikeina tulkintoina.
Sen vuoksi nimenomaan haluan sanoutua irti kuvitelmista että noihin tapauksiin voisi varauksetta soveltaa nimiä Heikkilä, Anttila ja Tepponen.

Kyllä minä olen tietoinen mistä rekonstruktiosetistä nuo nimet ovat tulleet. Rosenin ja Korhosen tekemät, josta sitten Oksanen on suoraan kopioinut. Mutta nyttemmin on jo osoittautunut olevan hienoisia vikoja ja väärintulkintoja juuri niissäkin rekonstruktioissa. Ei toki niin että Oksanen olisi niitä havainnut.

Jo noiden ihmisten omana aikana näyttää olleen jokin lisänimikäyttö, joka viittaisi siihen että Ambrosius (tai Prusi) olisi ollut Tepponen-haaraa.
Heikkilä-nimike hänelle on hyvin suuren kysymysmerkin takana (vielä korhonen käytti sitä kysymysmerkkiä, mutta näyttää siltä että Oksanen on pudottanut senkin varauksellisuuden pois ja saanut todennäköisesti väärän tuloksen)
Tuo konnektio Heikkilöihin nimittäin on mahdollisesti epäonnistuneen konstruktion tulos jossa mies on patronyyminsä johdosta yhdistetty pojaksi sukupolvea aiemmin vaikuttaneelle sopivannimiselle miehelle - mutta vaikuttaisi siltä että maanomistukset eivät aivan tue sellaista yhdistämistä.

Ei ole aivan taattua että Mikael Joffelinpoika olisi ollut Tepponen-haaraa. Hänen haarastaan onkin käytetty enempikin nimeä Joffel.
Nykyisten Tepposten yhdistäminen Joffeleihin on myöskin tuotosta eräästä patronyymin takia tehdystä oletuksesta, jolla on heikkoutensa silläkin.
sitäpaitsi, nykyiset Tepposet lienevät dna-testillä saaneet tuloksen että he eivät olekaan mieslinjaisia Piljertoja. Tuo patronyyminen ja mahdollisesti epäonninen yhdistäminen voi olla juuri samoilla kohdilla oleva virhe kuin olisi perinnönsaanti esiäidin kautta.

Eerikki Antinpoika lienee todellisuudessakin ollut Anttila (hänen isoisänsä on voinut olla se eponyymi) mutta....
Emme voi tietää oliko hänkään aito Piljerta, sillä hänen mieslinjansa sammui sadat vuodet sitten eikä testaamaan enää päästä.

[Matti Lund]

olen yhä epävarmempi tulkintaideoistani..... mutta, jossakin vaiheessa olin tuon kakkoskappaleen alkuosaa tavaillut vähän seuraavanlaisesti:

Sipi Ollinpoika Salmilla --mutinaa-- hänen laivallaan... Rääveliin... --mutinaa-- että Matti Heikinpojan veljen poika Tuomas Heikinpoika Iso-Nevitosta ---mutinaa monta sanaa--- sotaan (eikö siinä lukisi "till kriigh")....
(ja mitä sen jälkeen...???)

Onko noissa käsialantulkinnoissani mitään kunnossa, vai mitä tuossa oikeammin lukee?

Saako kukaan täällä mitään selvää tuosta kakkoskappaleesta?



En nyt tiedä, ajatko tätäkään takaa, mutta luulen kakkoskappaleen olevan minulle täysin selvää, eli toisessa kappaleessa lukee:


"Sipi Ollinpoika Salmilta antoi valallisen lausuntonsa kirjan päällä, ettei hän tiennyt, että Matti Heikinpojan veljen poika Tuomas Heikinpoikaa Isoltanevistolta olisi tänä vuonna nimitetty nihdiksi saatikka että hänen, mainitun Tuomaan olisi pitänyt jäädä Rääveliin, kun kerran tämä matkasi hänen kanssaan lahden yli takaisin. Täten valankäynnin ja lautamiesten päätöksen nojalla julistettiin, että yllämainittu Sipi Ollinpoika on vapaa kirjurin Pekka Laurinpojan vaatimuksesta koskien Tuomas Heikinpojan takaisintoimittamista."


Asia paljastuisi paremmin jostain edeltävästä asian käsittelystä, sillä tätä ei voi ymmärtää ilman sellaista edelläkäyntiä, jossa on ollut riitaa siitä, kenelle oikein tämä Tuomas on luvattu nihdiksi. Joku eli Pekka -kirjuri on vedonnut omassa kannassaan siitä, kenen kanssa Tuomas on tehnyt kontrahdin, Sipiin, mutta Sipi antaa ymmärtää, ettei Tuomas ole käyttäytynyt hänen kanssaan ollessaan siten kontrahdin tehneenä kuin kirjuri Pekka haluaa ymmärtää. Kummaa jutussa on tämän otteen perusteella, että Tuomas on jotain puhunut Pekan kanssa nihdiksi ryhtymisestä, mutta tämä, vaikka on kirjuri, ei ole laatinut asiasta kirjallista sopimusta, vaikka on kirjuri. Näistä nihdiksi pestaamisista ei 1600 -luvulla aina tehty kirjallista sopimusta, vaan palkkariidoissa laskettiin tilit ja lautakunta päätti maksuista sen perusteella, mitä käyvästä nihdintaksasta oli rästiä, jos kirjallista sopimusta ei ollut. Suullinen sopimus oli siis peruspalkan osalta yhtä turvallinen kuin kirjallinenkin sopimus, jos nihdillä oli näyttöä siitä, että hän oli suorittanut palvelusta.


terv Matti Lund

Ps. Paikallisista oloista minulla ei ole minkäänlaista tuntemusta. Nimet on vedetty siksi ihan "hattutuntumalta" ja saattavat olla "metsässä". Käännökset yritän tehdä ilman sievisteleviä koketeerauksia ja puhdistaa ne svetisismeistä onnistuen siinä tovittain ontuvalla tavalla.

[M.Sjostrom]

En nyt tiedä, ajatko tätäkään takaa, mutta luulen kakkoskappaleen olevan minulle täysin selvää, eli toisessa kappaleessa lukee:


"Sipi Ollinpoika Salmilta antoi valallisen lausuntonsa kirjan päällä, ettei hän tiennyt, että Matti Heikinpojan veljen poika Tuomas Heikinpoikaa Isoltanevistolta olisi tänä vuonna nimitetty nihdiksi saatikka että hänen, mainitun Tuomaan olisi pitänyt jäädä Rääveliin, kun kerran tämä matkasi hänen kanssaan lahden yli takaisin. Täten valankäynnin ja lautamiesten päätöksen nojalla julistettiin, että yllämainittu Sipi Ollinpoika on vapaa kirjurin Pekka Laurinpojan vaatimuksesta koskien Tuomas Heikinpojan takaisintoimittamista."


Asia paljastuisi paremmin jostain edeltävästä asian käsittelystä, sillä tätä ei voi ymmärtää ilman sellaista edelläkäyntiä, jossa on ollut riitaa siitä, kenelle oikein tämä Tuomas on luvattu nihdiksi. Joku eli Pekka -kirjuri on vedonnut omassa kannassaan siitä, kenen kanssa Tuomas on tehnyt kontrahdin, Sipiin, mutta Sipi antaa ymmärtää, ettei Tuomas ole käyttäytynyt hänen kanssaan ollessaan siten kontrahdin tehneenä kuin kirjuri Pekka haluaa ymmärtää. Kummaa jutussa on tämän otteen perusteella, että Tuomas on jotain puhunut Pekan kanssa nihdiksi ryhtymisestä, mutta tämä, vaikka on kirjuri, ei ole laatinut asiasta kirjallista sopimusta, vaikka on kirjuri. Näistä nihdiksi pestaamisista ei 1600 -luvulla aina tehty kirjallista sopimusta, vaan palkkariidoissa laskettiin tilit ja lautakunta päätti maksuista sen perusteella, mitä käyvästä nihdintaksasta oli rästiä, jos kirjallista sopimusta ei ollut. Suullinen sopimus oli siis peruspalkan osalta yhtä turvallinen kuin kirjallinenkin sopimus, jos nihdillä oli näyttöä siitä, että hän oli suorittanut palvelusta.


terv Matti Lund

Ps. Paikallisista oloista minulla ei ole minkäänlaista tuntemusta. Nimet on vedetty siksi ihan "hattutuntumalta" ja saattavat olla "metsässä". Käännökset yritän tehdä ilman sievisteleviä koketeerauksia ja puhdistaa ne svetisismeistä onnistuen siinä tovittain ontuvalla tavalla.


Kiitos.

Kyllä tuo käännös on omassa kontekstissaan ymmärrettävissä....

Siffred Olavinpoika oli tiettävästi laivuri, ja hän kuljetti Suomenlahdella ja lahden ylitse.
Nyt hänellä tuolla kertaa näyttää olleen naapurikylästä mm tuo matkustaja, jota ryhdyttiinkin sitten nähtävästi syyttämään sotilaskarkuruudesta...

Siffred lienee ollut tuota puhdistusvalaa antaessaan (1656) jo noin kuudenkymmenen ikäinen - eihän muuten olisi mahdollista että hän oli jo 1621 isäntänä...

Kyllä minua kiinnostavat näiden kaikkien kohtien oikeat käännökset. Tämä ja myös nuo muut. Ykköskappalekin on hyvin hyödyllinen, se kun kertoo samaisen Sipin maanomistusurasta.

Ei taida siellä ykköskappaleessakaan olla mitään mainintaa tai vihjettä Sipin alkuperästä?
Mitään vinkkiä mistä kylästä, paikasta tai taustasta hän olisi itse tullut ennen kuin Salmille asettui?