vouti Kristoffer Jakobsson Blome

[kati tuloisela]

Laitan tänne vielä uudemman kerran kyselyni, joka oli jokin aika sitten varsinaissuomalaisissa, jospa joku osaisi selventää/kommentoida:

Turun linnankirjuri Tomas Eskilsson'in (Blom) eno Kristoffer Jakobsson Blomelle olen kerännyt eri lähteistä seuraavanlaista meriittilistaa: Turun linnassa 1542-47. Pyhäjoen läänin vouti 1558-61, Vehmaan 1564-65. Vehmaan tuomarinsijainen 1565, 1569, Maskun 1569. Pohjanmaan vouti 1566-67, Hämeenlinnan 1569-70, Vehmaan 1571-77, Pohjois-Suomen 1579-82. (Tiedot mm. Vähäkankaan ja Blomstedtin julkaisuista).

Löysin Väinö Perälän Mynämäen historiasta mielenkiintoisen kappaleen koskien Vehmaan seutua:
"...Veronkoontipiirit muodostettiin 1550-luvulla uudelleen. Mynämäen, Vehmaan ja Nousiaisten pitäjät muodostivat yhteisen voutikunnan, jonka keskuspaikaksi tuli aluksi Mynämäen Pyheen (Pyhäjoen), sitten Saaren kartano. Mynämäen voutina tunnetaan 1558-61 Kristoffer Blome, joka oli myöhemmin Vehmaan voutina. 1562-67 asui Saaren kartanossa vouti Sten Pietarinpoika…"[Väinö Perälä,1963: Mynämäki 1260-1960 s.77]

SIIS MITÄ?!? Missä Kristoffer Blome oikein toimi 1558-61, Mietoisissa vai siellä Pohjanmaalla?? Olin luullut että Pyhäjoen Pohjankylän Voudila jotenkin liittyi Blomeen (ainakin vuosina 1566-67) ja että seuraajansa 1668 siellä Pyhäjoella oli Hans Knutsson Fordell.

[Jouni Kaleva]

Hei

Heti ensi lukemalta tuntui oudolta tuo määritelmäsi Pyhäjoen läänin vouti 1558-61. Tuohon aikaan oli voutikuntia, käsite lääninvouti olisi looginen mahdottomuus tässä yhteydessä.

Fordellien "pesäpaikka" oli Pinonäsin kartano, nykyisen Pietarsaaren alueella. Ei liity tässä mielessä Pyhäjoen seurakuntaan.

Kyllä tämä Kristoffer on toiminut nyk. Varsinais-Suomen alueella. Tuo "Pohjois-Suomikin" tarkoitti suunnilleen nykyistä Varsinais-Suomen pohjoisosaa tai silleen.

[TapioV]

Hei

Heti ensi lukemalta tuntui oudolta tuo määritelmäsi Pyhäjoen läänin vouti 1558-61. Tuohon aikaan oli voutikuntia, käsite lääninvouti olisi looginen mahdottomuus tässä yhteydessä.

Fordellien "pesäpaikka" oli Pinonäsin kartano, nykyisen Pietarsaaren alueella. Ei liity tässä mielessä Pyhäjoen seurakuntaan.

Kyllä tämä Kristoffer on toiminut nyk. Varsinais-Suomen alueella. Tuo "Pohjois-Suomikin" tarkoitti suunnilleen nykyistä Varsinais-Suomen pohjoisosaa tai silleen.

Näin on, mutta sen lisäksi on huomattava, että Helgå kungsgårds län sijaitsi Perniössä. Toinen vastaava varhaiselta keskiajalta periytyvä lääni sijaitsi Sauvoassa, Runagårdslän. Kihlakuntien voutien lisäksi Kustaa Vaasa hoidatti eräitä tiluskokonaisuuksia omilla voudeillaan, esim arv och egit, tuomiokapitulilta otetut tilat olivat joskus oman voudin alaisia.
T.V.

[Jari T.M.]

Hei

Oli sopivasti luettavana minulla A. Luukon Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin historia 2. Jos lisäisin tämän pohjalta jotain. Varmasti Teille tuttu kirja, mutta kuitenkin tässä osittaisia lainauksia:

Pinonäsin ja Limingan voutikunnat yhdistettiin alkuvuonna 1562. Uuden Pohjois-Pohjanmaan vuotikunnan sai haltuunsa mainittu Blome. Oli ollut Vehmaan kihlakunnan voutina 1566-1567. Kristoffer Blome toimi uudessa virassaan parisen vuotta. Kiitos ahneen seuraajan Hannu Fordellin...
Blome teki kyllä tilit pohjoisestakin, mutta hänen palveluskuntaan kuului erityinen lapinvouti, Martti Jaakonpoika.
Tämä Martti viljeli (jossain vaiheessa) Pyhäjoen Pohjankylän Voutilaa...

- Jari -

[Jouni Kaleva]

Joudun pyörtämään mieleipiteitäni:
Kyösti Kiuasmaa: Suomen yleis- ja paikallishallinnon toimet... (1560-1600)
s. 240
"Laajimman maakunnallisen virkakierron ... suoritti Lounais-Suomesta kotoisin oleva Vehmaan vouti Kristofer Blome, joka täältä siirtyi Pohjanmaan voudiksi ja sieltä Hämeenlinnan kautta takaisin entiseen voutikuntaansa, Maskuun. Hänen Vehmaan palvelijakunnastaan kaksi miestä siirtyi Pohjanmaalle, ja samat miehet myös palaavat sieltä isäntänsä mukana Hämeeseen...."

Tässä kirjassa mainitaan myös mm. Porvoon lääni ja Raaseporin lääni.

Pohjanmaan l. Korsholman linnaläänistä todetaan (s. 138) että maakunta oli yhtenäisenä hallinotalueena v:een 1556, jolloin muodostettiin entisen Korsholman l. Etelä-Pohjanmaan lisäksi Pinonäsin ja Limingan kartanovoutikunnat. Tämä oli voimassa vuoteen 1562, jolloin hallintoalueiden luku pienennetiin kahteen ja lopullisesti v. 1573 ... vain yksi voutikunta.

- siis ei "Pyhäjoen lääniä" missään.

[Benedictus]

Blome teki kyllä tilit pohjoisestakin, mutta hänen palveluskuntaan kuului erityinen lapinvouti, Martti Jaakonpoika.
Tämä Martti viljeli (jossain vaiheessa) Pyhäjoen Pohjankylän Voutilaa...

Tytär, joka on ollut naimisissa aatelittoman Tuomas Matinpojan kanssa. Hänen omakseen merkittiin vuonna 1557 2/3 Brunilasta, ts. Olof Mårteninpojan peruuttama osuus. Tuomas viljeli luostarin lampuotina myös 1/3 Brunilasta. Sama mies (tai samanniminen) on merkitty myös Rymättylän Kuivisen luostarin tilan lampuodiksi. [63] (http://www.genealogia.fi/genos/69/69_125.htm#63) Muissa verolähteissä oli vuosina 1556-64 Brunilan lampuotina Martti Jaakonpoika. [64] (http://www.genealogia.fi/genos/69/69_125.htm#64) Onko hän sama mies, josta tuli myöhemmin Kuuslahden uusi isäntä? Brunilan luostarintila siirtyi 1570-luvulla läänityksenä Isonkylän Mårten Olofinpojalle.

Ylläolevassa Tapio Vähäkankaan Peder Dansken jälkeläiset otteessa mainitaan Brunilan lampuotina Martti Jaakonpoika.

Voisiko hän olla sama kuin yllämainittu Kristoffer Blomen lapinvouti? Miten olisi sukua ?

Satakunta osiossa Cristina Florina ketjussa esitin ehdotuksen Thomas Eskilsson Blomen ja Peder Friisin lasten holhous kysymykseen.

Olisin sitä mieltä, että Thomas Eskilsson oli Peder Friisin veljen pojanpoika.

[TapioV]

Blome teki kyllä tilit pohjoisestakin, mutta hänen palveluskuntaan kuului erityinen lapinvouti, Martti Jaakonpoika.
Tämä Martti viljeli (jossain vaiheessa) Pyhäjoen Pohjankylän Voutilaa...

Tytär, joka on ollut naimisissa aatelittoman Tuomas Matinpojan kanssa. Hänen omakseen merkittiin vuonna 1557 2/3 Brunilasta, ts. Olof Mårteninpojan peruuttama osuus. Tuomas viljeli luostarin lampuotina myös 1/3 Brunilasta. Sama mies (tai samanniminen) on merkitty myös Rymättylän Kuivisen luostarin tilan lampuodiksi. [63] (http://www.genealogia.fi/genos/69/69_125.htm#63) Muissa verolähteissä oli vuosina 1556-64 Brunilan lampuotina Martti Jaakonpoika. [64] (http://www.genealogia.fi/genos/69/69_125.htm#64) Onko hän sama mies, josta tuli myöhemmin Kuuslahden uusi isäntä? Brunilan luostarintila siirtyi 1570-luvulla läänityksenä Isonkylän Mårten Olofinpojalle.

Ylläolevassa Tapio Vähäkankaan Peder Dansken jälkeläiset otteessa mainitaan Brunilan lampuotina Martti Jaakonpoika.

Voisiko hän olla sama kuin yllämainittu Kristoffer Blomen lapinvouti? Miten olisi sukua ?

Satakunta osiossa Cristina Florina ketjussa esitin ehdotuksen Thomas Eskilsson Blomen ja Peder Friisin lasten holhous kysymykseen.

Olisin sitä mieltä, että Thomas Eskilsson oli Peder Friisin veljen pojanpoika.
Kirjoitin tähän pitkän ja perusteellisen selvityksen sukulaissuhteista, mutta se katosi jonnekin lähetysvaiheessa.
T.V.

[Juha]

Harmillista tuo katoaminen.

Ylläpidolta sellainen vinkki, että jos haluatte lähettää oikein pitkän kirjoituksen, tehkää se ensin vaikka Notepadilla.

Sitten vain kopioitte sen tekstinne tänne forumille - näin ei ole vaaraa katoamisesta esimerkiksi jonkun selaimen aikakatkaisun takia tms.



Suomen Sukututkimusseura
Suku Forumin ylläpidon psta
Juha

[Benedictus]

Joudun pyörtämään mieleipiteitäni:
Kyösti Kiuasmaa: Suomen yleis- ja paikallishallinnon toimet... (1560-1600)
s. 240
"Laajimman maakunnallisen virkakierron ... suoritti Lounais-Suomesta kotoisin oleva Vehmaan vouti Kristofer Blome, joka täältä siirtyi Pohjanmaan voudiksi ja sieltä Hämeenlinnan kautta takaisin entiseen voutikuntaansa, Maskuun. Hänen Vehmaan palvelijakunnastaan kaksi miestä siirtyi Pohjanmaalle, ja samat miehet myös palaavat sieltä isäntänsä mukana Hämeeseen...."

Tässä kirjassa mainitaan myös mm. Porvoon lääni ja Raaseporin lääni.

Pohjanmaan l. Korsholman linnaläänistä todetaan (s. 138) että maakunta oli yhtenäisenä hallinotalueena v:een 1556, jolloin muodostettiin entisen Korsholman l. Etelä-Pohjanmaan lisäksi Pinonäsin ja Limingan kartanovoutikunnat. Tämä oli voimassa vuoteen 1562, jolloin hallintoalueiden luku pienennetiin kahteen ja lopullisesti v. 1573 ... vain yksi voutikunta.

- siis ei "Pyhäjoen lääniä" missään.
__________________
Jouni Kaleva
Konnevesi

Cristoffer Blomen palveluskuntaan kuului erityinen lapinvouti Martti Jaakonpoika.

Onkohan mahdollista, että tämä Mårten Jacobsson olisi sama mies kuin myöhempi Sääksmäen kihlakunnanvouti Mårten Jacobsson, joka yhdisti Tammelan Saaren kylän talot yhdeksi kartanoksi.

Lainaus Stuut-Stutaeus ketjusta.

Jos Bengt Jönssonin poika Laurentius Bengtsson Sarin on Laurentius Johansson Sareniuksen veljen poika, on heillä varmaankin sama esi-isä joka oli Laurentius eli Lars.

Mathias Laurentii Stutaeuksen isä oli myös Lars.

Olisiko mahdollista, että Bengt ja Lars ovat veljeksiä ja isänsä oli tuo Tammelan Saaren Hans Mårtensson.

Hans Mårtenssonin vaimo tai äiti saattoi olla juuri tuon Larsin tytär, mahdollisesti siis Mathias Laurentii Stutaeuksen sisar.

Olikohan niin, ettei Anna Paikull ollut Hannu Martinpojan äiti. Noita Tammelan Saaren alkuvaiheita pohdiskellessa on tullut mieleen, josko Kiikalan kirkkoherra Laurentius Johannis (Sarenius), k. 1688, oli Hannu Martinpojan poika. Laurentiuksen vaimon Märta Kaspersdotterin oletan olleen von Lunden-sukua.
_______________
Matti Pesola

Sarenius, Laurentius Johannis (1602–1688/89 )

Lars Johansson
S hautajaisrunon mukaan Tammela (”i Tammla Sochns planer”) 1602.
Kävi Turun katedraalikoulua 19-vuotiaana noin 1621 ja ilmeisesti toimi myöhemmin katedraalikoulun opettajana.
Vihittiin papiksi Turussa 1640. Kiikalan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5033) kappalainen 1642, kirkkoherra 1649.

Jos Hans Mårtenssonin vaimo oli N. Larsdotter, olisi hän syntynyt viimeistään 1585, ollakseen khr Laurentius Sareniuksen äiti.

Ilmajoen khr Mathias Laurentii olisi ollut liian vanha hänen veljekseen.

Täten pitää pohtia olisiko tuo N. Larsdsotter ollutkin Hans Mårtenssonin äiti, Sääksmäen voudin Mårten Jacobssonin vaimo, tällöin hän sopii ajallisesti täysin Mathias Laurentiin sisareksi.

Hannu Martinpoika oli Saaren ratsumiehenä 1612-1619. Hänen isänsä oli Martti Jaakonpoika, Sääksmäen kihlakunnan vouti, joka muodosti Saaren kylän kuudesta tilasta kartanon ja sai sille 1606 verovapauden. Martti Jaakonpojan puoliso oli Anna Paikull. Annan toinen puoliso oli everstiluutnantti Frans Johnstone. (Tammelan historia 109-110, ilm. 1992.)

Mitä sukua oli tämä vouti Mårten Jacobsson ja miksi hän muodosti juuri Saaren tiloista kartanon?
Oliko tila hänen tai hänen 1. vaimonsa omaisuutta?

Kuka olisi ollut tuo Lars mahdollisesti vouti Mårten Jacobssonin appi ja khr Mathias Laurentiin isä?

Jos tuo Martti Jaakonpoika ja Mårten Jacobsson ovat sama mies, niin voisi pohtia oliko hänen 1. vaimonsa mahdollisesti pohjanmaalta muistona tuosta Cristoffer Blomen vouti ajasta?

Kuka olisi tuohon aikaan 1560-70 ollut mahti Lars Pohjanmaan alueella, mies joka voisi samalla olla Ilmajoen khr Mathias Laurentiin isä?

[Halicoensis]

Törmäsin tähän vanhaan keskusteluun googlaamalla. Pyhäjoen lääni saataa tarkoittaa Pyhäjoen kuninkaankartanon läänitystä. Helgå kungsgård ruotsiksi. Se on sijainnut Perniössä, Varsinais-Suomessa.