Helsingin Malmin suvut

[Benedictus]

Olaus Martinin vaimo on todennäköisesti Lapväärtin krha Ericus Henrici Ilonuksen tytär.



Ilonus oli Lapväärtin kappalaisena 1624-29 ja kirkkoherrana 1629-30, jolloin hänet erotettiin levottoman käytöksensä vuoksi (för sin orolighets skull). Hän sai kuitenkin vapautuskirjeen kuningattarelta 30.5.1634, jolla Turun oikeuden päätös kumottiin. Ilonus otti vuonna 1636 viljeltäväkseen Merikarvian Stubilan verohylyn, josta muutti heti seuraavana vuonna Punkalaitumen ensimmäiseksi kirkkoherraksi (1639-44) ja loppuelämänsä hän oli Urjalan kirkkoherra (1648-60). Erään Sipoon käräjillä käydyn jutun yhteydessä 4.-5.3.1664 Bertil Matsson Malmilta kertoo Ilonuksen olleen hänen äitinsä Margareta Henrikintyttären veli.

Yllä oleva Ericus Henrici Ilonus on siis Helsingin Malmilla asuneen vouti? Bertil Matsonin eno.
Olemme selvitelleet kuka voisi olla tuo isä Henrik, vaihtoehtoja on monta.

Suvun täytyy olla kuitenkin melko vaikutusvaltainen, koska vaikka Ilonus sekoili niin Lapväärtissä, kuin Punkalaitumellakin, hän sai kuitenkin aina paremman seurakunnan haltuunsa, mikä ei varmastikaan olisi onnistunut ilman hyviä suhteita ylemmäs.

Latinistit varmaankin osaisivat päätellä, mistä sanasta tai nimestä tuo Ilonus nimi voisi tulla.
-voisiko Ille suvun nimi olla runkona?

[olanyk]

Katselin mistä suvusta Margareta Henriksdr (s. n 1590..1600) Helsinki-Porvoo aluuella voisi olla sekä poika vouti nimismies Bertil Mattson?

Kun vielä Sipoossa on käräjöity tulee mielen Ekelöf-suku jossa mm. Bertil Henriksson jolla oli Illby:n säteri. Hänellä nimeltä tuntemattomia lapsia. Josta voisi periytyä tuo Bertil Mattson

Knaapi nimismies Marcus Jöänsson omisti tilan Malmilla onkohan se paikallistettu? Hänen tyttärensä Anna asui kahden miehensä Henrik Henrikssonin ja Henrik Jönssonin kanssa Grässan rälssii Espossa. Perhe omisti myös Haltiala´n ja Seutulan Knapbackan(Katarinabergin sekä Finnbyssä.

Annan sisarpuoli Margareta Larsdr avioitui Helsingin rikkaan pormestarin Erik Sigfridssonin kanssa.

Margaretan täysveli oli Henrik Larsson:Henrik Laurinpoika Tomtbackan ja Finnebyn herra. Kyminkartanon vouti 1570-73, Vähän-Savon 1574-80, Ylä-Satakunnan 1584, Helsingin kartanon 1587-89. Porvoon lainlukija 1586-89, Halikon 1591. K. luult. 1594. Suku sekoitetaan Creutzhammar sukuun.

Annan veljen poika Johan Bengtsson aateloitiin Hammarstjärnaksi.

Olavi

Bertil Heikinpoika Ekelöf (isä Henrik Hannunpoika Ekelöf, taulu
8). Kuollut 1603 Liivinmaalla. Sai omaisuuden jaossa Söderkullan,
Jöransbackan (Danielsbacka) ja Karhusaaren (Söderkullalandetin).
misti Söderkullan Sipoossa. Allekirjoitti 1589 Narvassa
sotapäällystön kirjelmän kuningas Juhana III:lle. Hämeenlinnan
linnan herra 1593-99. Sai 1599 tehtäväkseen uudistaa linnan, joka
li vaurioitunut tulipalossa. Ratsumestari, lähti 1602
ratsastajiensa kanssa Liivinmaalle. Oli allekirjoittanut suomalaisen
aatelin uskollisuuden vakuutuksen Kaarle herttualle 1602. Palkittu
0.02.1602 Borsbyn ja Massbyn toloilla Sipoossa uskollisesta
aistelusta valyakunnan vihollista vastaan aina ja viimeeksi
Narvassa. -Puoliso Margareta Pertuntytär Mjöhund. Vanhemmat venäjän
kielen tulkki Bertil Yrjönpoika Mjöhund (rekisteröimätöntä aatelia)
ja Elisabet Skalm (aat. n:o 144). Margareta eli vielä 20.10.1614,
jolloin hän sai vahvistuksen sätereilleen Illby'lle ja Pirlaks'ille
Porvoossa.

[Simotei]

p { margin-bottom: 0.21cm; } Ilonuksen vaimon nimenä SAY:ssa on koko ajan Brita ilman patronyymiä, mutta yhdessäkään löytämistäni käräjäjutuissa häntä ei mainita. Lapväärtin käräjillä Ilonus esiintyy tiuhaan 1635, mutta pöytäkirjojen sivuista yli puolet on repeytynyt pois joten mehevimmät jutut jäävät ratkeamatta. Vielä 1637 Ilonus riiteli Lapväärtiläisten kanssa korvauksista, joita aiheutui mm. hänen oleskelustaan Upsalassa asiaa selvittämässä. Samassa jutussa tulee esiin, että ainakin yksi erottamisen syy oli erään naisen lyöminen, jonka epäiltiin kuolleen tämän seurauksena. Ilonus syyttelee kiivaasti Piispan edustajana esiintyvää Mester Sveniä, joka piti kortteeria Närpiön pappilassa ja on ehkä sama kuin Sven Petri Notenbergius (myöhemmin Porin koulun kollega) tai samanniminen seudulla oleva läänitysvouti. SAY:ssa on mainittu myös kaksi tytärtä Beata ja Anna, mutta Urjalasta en Ilonuksia enää löytänyt.


Ilola nimisiä paikkoja on runsaasti olemassa, joten nimi voi juontaa sieltäkin. Urjalan naapurissa Vesilahdella on mm. Iloinen-niminen kylä.


-Simo-

[Benedictus]

1652/53 Johan Lignipaeus Johannes Martini, Satacundensis 954 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=954). Vht: Lempäälän kirkkoherra Mårten Lignipaeus (Martinus Jacobi, † 1670) ja Elisabet Mattsdotter. Ylioppilas Turussa 1652/53. Punkalaitumen kirkkoherra 1682. † Punkalaitumella 1689. Pso: (jo 1675) Kristina Arvidsdotter Rothovius (jäi leskeksi).
Appi: Pälkäneen kirkkoherra Arvid Rothovius 81 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=81) (yo 1640, † 1670).
Veli: Pälkäneen kirkkoherra Matias Lignipaeus 556 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=556) (yo 1646/47, † 1699).

KA mf. ES 1720 (bb 6) Helsingin pitäjän ja Sipoon käräjät 4.–5.3.1664 f. 26v (Intygades Uthaf Nämbden att Sahl: her Erich Henrici i Pungalaitio [Punkalaitumen ensimmäinen kirkkoherra Ericus Henrici (Ilonus?), † 1646] war Bertill Matzsons i Malm Modhers, Sahl. Margetha Henrichzdotters brodher, Uthaf een Fadher och Modher, och efter begiäran Attest här å meddelttes

Tämä lienee viite tuohon tietoon sisaresta Margetha Henriksdr:sta.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1460340
Porvoon Illbyssä Herr Henrik 1615
Tårstenssån, Ingemar (http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/ralssimies341.jpg), neljänneksenmestari 1611. Kirjoitti itseänsä Pyhtään Hendersbyn herraksi. Hänellä näkyy olleen veli Brönjel Torstensson, joka niinikään mainitaan Hendersbyssä 1604. Lehti 29 (http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/ralssims2830.htm), 341.

Samalla tilalla näkyy ylläoleva Ingemar.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1110791

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1462166
Her Henrik , jatkaa Nils Ingemarsson
Her Henrik voisi olla Porvoon
Maaseurakunta

Aeschillus (1560)
Henrici Erici (1593-1617)

[Simotei]

Tiedoksi vaan muillekin ketjua lukeville, että viestit vastaavat osittain Merikarvian kirkkoherra Olaus Martinista käytyyn keskusteluun ja nyt osittain yksityisviestein vaihdetuista pähkäilyistä Ilonuksen mahdollisesta polveutumisesta Porvoon Illbystä (Ilola).

-Simo-

[Simotei]

Rinki tiivistyy.... Yhdessä Sipoon käräjäjutussa 8.5.1633 on juttua Margareta Hindersdotterista (i Hindersby), jonka naapuri on Mats Larsson. En jaksa enää tänään tulkita tarinaa, mutta ohessa linkki.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3789852

-Simo-

[olanyk]

Hyvin mielenkiintoista tietoa!

Kappalainen 1593-17 Henricus Erici, puoliso Johanna Hansdr Poitz, äiti ehkä Anna Henriksdr Ekelöf´, jos niin on yksi veli oli Torsten Henriksson Ekelöf. Henricus Erici oli ehkä kirkkoherran Ericus Petrin poika, jonka isäksi olen itse epäillyt Petrus Ragvaldia.

Mm siksi että hänen veljenä pitämääni Sipoosta oleva Hans Ericson omisti Helsingin Domarbyn (jota sanotaan hänen äidin perinnöksi) ja Bracvikin ja lisäksi hänellä oli rälssioikeuksia mm. Kirkniemeen. Jos Petrus on ollut naimisissa epäilen häntä Domarbyssä asuneen nimismies seffer Anderssonin vävyksi.

Jos Margareta Henriksdr olisi kappalaisen tytär

Torsten Heikinpoika Ekelöf. Kuollut noin 1650. isä Henrik Hannunpoika Ekelöf, äiti Dordi Larsdr Teit.

Sai läänityksenä tilan Sääksmäen kihlakunnasta 60 taalarin korolla.
mainitaan ritarihuoneen luettelossaa 1633 kotona olevaksi ja
tosivanhaksi (utgammal). -Puoliso Karin Sabelhjerta.
Lapset:
Henrik Torsteninpoika Ekelöf. Kuollut ennen 1673.
Hans Torsteninpoika Ekelöf. Kuollut ennen 1673.
Brita Torstensdotter, Seckler.arn:

Ramsay kertoo Torstenin Henrikinpojan lapsiksi vain Henrikin ja
Hansin, kun taas Elgenstierna tuntee myös Britan:

Torstenilla oli veli Henrik Henriksson Ekelöf jota sanotaan lapsettomaksi:
Henrik Heikinpoika Ekelöf. Kuollut 1610. Nuorimpana veljenä perii
ainoastaan Norrkullasta ositetun uudisviljelmän, ns. Langnäsintorpan
(liitettiin 1610 Norrkullaan), sekä pienen Löthensin tilan Nikkilästä.
ai 1603 ratsupalveluksesta palkkioksi Borttarbakan Sipoossa.

Olavi

[olanyk]

Mistähän Illby on saanut nimensä? Tulee mieleen Ille suvun voimakas vaikutus Helsingin Pitäjän rälssien taustalla.

Kuisman mukaan Sipoon ja Helsingin Pitäjässä oli 1600-luvulla yhteiset käräjät? Onko vaikutusta noihin "hienoihin" käräjäpöytäkirjojen tulkintaan, joka mielestäni voi "muuttaa historiankirjoitusta".

Huomio kannattaa kiinittää myös noiden pappien virkaveljiin kun yleensä kytkeytyvät sukuun. Merikarvia oli Ulvilan kappeli jossa kirkkoherrana oli Johannes Sigfridsson Forsskåhl. Ulviallaisia kävi Helsingissä kaupunkia "perustamassa" vaikka olen paljon sitä mieltä että paljolti Kaupungin perustajat olivat Uudenmaan "maakauppias-rälssisuvut".

Olavi

[Simotei]

Lapväärtin Historia osa I kertoo, että Ilonuksesta käytettiin inventointipöytäkirjoissa myös nimeä Hoppius.

Kirjasta paljastuu myös, että aikaisemmassa viestissä pähkäilemäni piispan edustaja Närpiössä oli Maisteri Sven Vigelius (piispan vävy).

-Simo-

[Benedictus]

Osaapahan olla kiemurainen nimijuttu.
Netin kautta noita Hoppiuksia löytyy vasta myöhemmin tuolta, ovat kyllä itärajan pitäjistä, että suunta Pyhtäätä ajatellen olisi oikea.

Toisaalta Johan Mårtensson Gråå oli Pyhtään khr.

Tässä on varmaankin sama ratkaisu kuin monesti tuohon aikaan. Sukunimet kyllä oli perheillä niitä ei vain käytetty.
Ja käytetty nimi saattoi olla myös aiempien sukujen ja usein äidin puolelta, jos oli parempaa väkeä.

Mahtaisiko tuo Henriksbyn Ingemar Torstensson olla Thorsten Ekelöfin poika.
ja Nils Ingemarsson olisi luontevasti taas poikansa.
Her Henrik voisi siis olla siskonpoika, ajallisesti vävy ei sovi.

4) Torsten k. n. 1650.
Omisti Norrkullan Sipoossa, peri sen vuonna 1602. Kuului kuningas Sigismundin kannattajiin ja lähetettiin v. 1597, kuninkaan kirje mukanaan, Moskovan suuriruhtinaan luokse "hyvillä vaatteilla ja käyttörahoilla" varustettuna. Maaherra Arvid Stålarmin tallimestari v. 1598. Allekirjoitti suomalaisen aatelin uskollisuuden vakuutuksen Kaarle herttualle v. 1602. Kuljetti rahaa Liivinmaalle v. 1602 ja oli mukana Venäjän 10-vuotisessa sodassa. Sai 23.03.1603 Klossarön Pyhtäältä aateliskartanokseen. Suomalaisen aatelislippueen majoitusmestari. Korotettiin vänrikiksi samaan lippukuntaan v. 1614, sai läänityksen Sääksmäen kihlakunnasta 60 taalarin korolla. Mainitaan ritarihuoneen luettelossa v. 1633 kotona olevaksi ja "ikivanhaksi" (urgammal).

Puolisot:
¤¤ 1) Sabelhjerta, Karin
Vanhemmat Benkt Larsson (Sabelhjerta nro 186) ja Brita Jaakontytär
Lapset:
1) Brita k. viim. 1644. Puoliso Gotthard von Seckler. Kuollut 1656.
2) Henrik
Omisti Norrkullan n. 1650 - 1668, minkä jälkeen sen omistivat valtaneuvos Lorenz Creutz 1668 - 1676 ja Adolf Mellin 1676 - 1710.
Torstenin vanhin poika, kuollut ennen vuotta 1673, lunasti ilmeisesti jo vuonna 1665 veljensä panttaaman Långnäsin itselleen velkaantuen kuitenkin niin, että joutui myymään Norkullan 04.01.1668. Palkkasi syksyllä 1663 tilalleen ojankaivajia. Riiteli vuonna 1668 myllyvuoroista ja todettiin käräjillä syyllistyneen väärään tekoon yrittäessään jauhaa viljaa toisten vuorolla.
Puoliso Elisabet Böning. Eli leskenä 1673.
2) Hans k. viim. 1673.
Sihteeri Johan Henrikinpoika Axelhjälm vaati kapteeni Hans Ekelöfiltä tämän vaimon äidin sisaren Margareta Willman till Attu velkaa vuodelta 1639. Osan velkaa oli maksanut Johan Stålhandske, joka oli rouvan perillinen. (501. TKO 14.11.1655 - Tietoja 1600-luvun turkulaisten sukulaisuussuhteista; Genos 3 - 2003)
Nuorempi veli Hans Ekelöf peri Långnäsin, mutta asui Varsinais-Suomessa, jossa avioliiton kautta omisti Sjölaxin kartanon Kemiössä ja Pohjankylän kartanon Perniössä. Panttasi Långnäsin rahapulassaan vuonna 1665.
3) Margareta Puoliso 1644 Jonas P. Blom. Syntynyt ehkä noin vuonna 1600 - 1620.
5) Brita k. viim. 1630.
Kustaa Vaasa aateloinut isoisän v. 1558 nimellä Ekelöf
Puolisot:
¤¤ 1) Bertilsson, Lars (Olkkala) s. 1568 - 1574 Vihti, Olkkala, k. aik. 1640. Alilaamanni ja Turun hovioikeuden jäsen.
<< Olkkala Taulu 3
Lapset:
1) Brita (Birgitta) s. n. 1600 - 10 Vihti, k. 1644 Loimaa.
Britan 1. puolisosta ei voi olla varma. Eräiden lähteiden mukaan hän oli Matthias Laurentii, Jokioisten kappalaisena 1632 - 34 ja Tammelan kappalaisena 1635 - 1640 ollut henkilö, joka kuoli 1644. Tämä Matti oli Tammelan kappalaisena 1572 - 1737 olleen Laurentius Matthiaeun poika, jonka isä taas oli Tammelan kirkkoherrana 1550 - 1575 ollut Matthias Johannes Mulli. Toinen Matthias Laurentii, Lohjan kirkkoherrana 20.02.1636 kuollut, voi tulla kyseeseen 1. puolisona myös.
>> Tammelinus Taulu 3
2) Henrik Larsinpoika k. 1660 Vihti, haudattu 1661 Vihdin kirkko. Majuri, Turun linnan komendantti (aatelinen, sukunro 285).
3) Johan Larsinpoika
4) Anna k. syks. 1676 Vihdin Kourula, haudattu 1677.
6) Anna
Annan ja Tomaksen tytär Margareta oli naimisissa Nils Larsinpoika Stålhanen kanssa.
Puolisot:
¤¤ 1) Petri, Ericus k. 1579. Porvoon kirkkoherra 1560 - 1579.
¤¤ 2) Skrivars, Tomas Henriksson k. n. 1590. Vouti Porvoon läänissä. Asuinpaikka Hagelby, Sipoo.
¤¤ 3) Poitz, Peter Antoi Annalleen huomenlahjana Poitselan kartanon Vekkelaksissa
7) Felissa Eli v. 1602, isän perinnönjaossa


Henricus Erici sopii liiankin hyvin Anna Ekelöfin ja Ericus Petrin pojaksi. Vaimo Anna Poitz varmistaa asiaa, koska äidin 3. mies oli Peter Poitz.


Jos Ericus Henrici Ilonus oli Henrikus Ericin poika, niin ajatellen hänen rauhatonta uraansa, niin ainakin tuossa on melkoisen vaikutusvaltaisia henkilöitä sukulaisiksi.


Tuo pöytäkirja ote ei ihan aukea minulle. Tarkoitettiinko Margareta Henriksdr i Hindersby, ja naapuri Matts Larsson Malmilta?

[olanyk]

Jos Ericus Henrici käytti nimeä Hoppius. Katselin mitä tuosta suvusta tiedetään.

Virolahden kirkkoherrojen Ericus Jakobi (Hermingerin kirkkoherra 1614-54 ensin isänsä apulaisena Vehkalahdella) 1611 ja seuraajan Martinus Henrici Fatburin vihitty 1656 (Virolahden kirkkoherra 1656-65) puoliso oli Maria Henriksdr Hopp, Hoppius joka vielä avioitu viipurilaisen kauppiaan Haas Rolofin kanssa.

Henricus Hoppius oli Virolahden kirkkoherra 1665-95 syntynyt jo 1624 joten voisi olla Marian velikin. Puoliso oli Margareta Petter Stråhlham, jonka äiti oli Karin Mårtensdr Poitz.

Henricus Hoppiuksen patronyymiksi on arveltu Henrik (?Hoppius) ja äiti olisi Christina Mårtensdr. Tuo Henrik ei oikein sovi Porvoon Henricus Ericiksi.

Yitin googlailla tuon Ekelöf suvun tietoja 1600-luvulta, mutta ylättävän huonosti löytyy.

Mietin mistä nimi Hopp voisi tulla mieleen tuli Helsingin Huopalahti Hoplax. Christina Mårtnsdr:n suvlle taas olisi vaihtoehtoja Porvoon seudulla.

Tietääkö joku noista "viipurilaisita" johon nuo nimet kovin viittaa.

Olavi

[Simotei]

Kävin läpi 40 vuoden käräjäkirjat välillä Porvoo-Helsinki eikä Ilonuksen suvusta löytynyt muita merkintöjä kuin tuo aikaisemmin esillä ollut Bertil Matsinpojan mainita äidin veljestä Punkalaitumella.

Bertil Matsinpoika asui ensin Skomakarbölessä vuodesta 1633 ja osti sitten tilan Malmilta (Philipuses hemman), joka ostotapahtuma on kirjattu Helsingin käräjillä 30.10.1643. Tyhjilleen jääneen Suutarilan tilan osti Mårten Simonpoika ja tämä on kirjattu käräjillä 13.11.1644.

Bertil oli katselmuskirjuri ja vaimon nimi oli Anna Peerintytär. Taloudessa asui myös Bertilin veli Peer Matsinpoika perheineen.

Työnsä puolesta Bertil esiintyi useasti käräjillä, mutta sukulaisuussuhteita näistä jutuista on vaikea löytää.

-Simo-

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=200271

Vaikka tämä on hakuammuntaa, niin Bertilin talossa Skomakarbölessä asui aiemmin laivanrakentaja Mats Olofsson 1579 alkaen, ja sitä ennen jo 1540 näkyy Olof Olofsson.

Tuonajan laivarakennusmestarit eivät taineet olla köyhimmästä päästä mestareita. Eli pojan saattoi kouluttaa ja tyttäret naittaa rahalla.Voisi hyvinkin olla Bertilin isä.

[Simotei]

Luulisi että loppuu hakuammunta kun lueskelee käräjäkirjoja, mutta mitä vielä. Nytkin kummitteli kolme eri Bertil Matsinpoikaa melkein joka käräjillä, yksi Bodbysta (taitaa olla Puotila?), toinen Porvoon läheltä ja kolmas tämä oikea. Saati sitten äiti Margareta Henrikintytär, joita käveli vastaan jatkuvasti ja joista yhtä jo tarjosin listallekin. Parasta ehdokasta vielä tutkailen Martinkylässä.

-Simo-

****************************
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=200271

Vaikka tämä on hakuammuntaa, niin Bertilin talossa Skomakarbölessä asui aiemmin laivanrakentaja Mats Olofsson 1579 alkaen, ja sitä ennen jo 1540 näkyy Olof Olofsson.

Tuonajan laivarakennusmestarit eivät taineet olla köyhimmästä päästä mestareita. Eli pojan saattoi kouluttaa ja tyttäret naittaa rahalla.Voisi hyvinkin olla Bertilin isä.

[olanyk]

Mårten Simonsson (Brennerus) sanotaan kuolleen noin 1630. Toinen puoliso Margaret Knutsdr kuoli ilmeisesti Espoossa n. 1645. Tulee mieleen olisko kaksi ? Mårten Simonssonia? Sopiiko tullainen laivuri ja sotatelakan päälikkyys voudin ja lainlukijan rooliin?

Minulla tai Kuisman Helsingin historia ei tunne toista Mårten Simonssonia. Ja Brennerus-suvun kantaisähän oli Kulosaaren rälssitilan "herra" ja tuunettu Malmin Filipuksen omistajana ilmeissti ensimmäisen puolison suvun Anders Filipussonin jälkeen.

Kulosaaren sukuhan liittyi vahvasti Helsingin kaupungin ja kuninkaankartanon vaatimista maan luovutuksista ja vaihdoista.

Malmin naapurin Suutarilla tuntuu liittyneen Vuosaaressa olleen kruununtelakan "mestareiden" asumiseta.

Mårtenia väitettään Kalukkalan Klocke suvun jälkeläiseksi. Tosin tuntuu urakehitys yllättävän monipuoliselta

Aikoinaan keskusteltiin Antti Laurinpoika Nylänningh ja samalla ihmeteltiin miksi Brennerus suvussa ei esiinny nimi Anders. Kiinitettiin Laivojen nimissä esiintyneissiin Huopalahteen ja Klaokkalaan viittaviin nimiin?

Olavi


Antti Laurinpoika Nylänningh toimi 1558-59 .Åbo Hopen. ja .Flysponen. -alusten ylilaivamiehenä ja laivurina, mahdollisesti 1560-luvun alkupuolella (1564) .Långe barken-aluksen asemestari, 1586 .Engelsk Leijonen -aluksen laivanpäällikkö, 1570-73 .Stålnebben-aluksen laivanpäällikkö, mainitaan 1574 porvarina ja laivanpäällikkönä (Helsingistä), joka on suorittanut kruunun kuljetuksia omalla aluksellaan, 1575 esiintyi .Björneborgs galleja. -aluksen päämiehenä suorittamassa talvileirin vartiointia, 1578 Jonas -aluksen laivanpäällikkö, laivanpäällikkö 1580 aluksella .Kloshuggaren, osallistui 1580-81 Klaus Åkenpojan sotaneuvotteluun Hämeenlinnassa ja vm. vuonna talvileirin vartiointiin Helsingissä. Hän esiintyi 1580-luvulla .Lybske Delfin-aluksen ja .Lille Hoplax-aluksen laivanpäällikkönä, joka lienee ollut hänen yksityisomistuksessaan, jaon suorittanut useita sotilaskuljetuksia rintama-alueille. Ollut palveluksessa vielä 1590-luvun alkupuolella. Josep ja. Jungfrun -alusten päämiehenä.

Martti Simonpoika Klook
Palveli laivurina lippulaivalla 1586, aluksella Uttern. Käkisalmen laivastos-
sa 1590-luvun alussa, satama- ja aselaivanrakennuskirjuri (myös tykistön kopiokirjuri) 1592-99 (1603-04) toimipaikkanaan Helsingin satama, Klaus Flemingin lippulaivalla 1593, Arvi Eerikinpojan 1598. Helsingin satamakapteeni 1604. Raaseporin lainlukija 1609-27 .Elossa vielä 1629.

Mårten Simonsson:
Porvoon läänin voudin kirjuri 1580-luvulla, sittemmin lainlukija Raaseporin läänissä 1609-1627. Omisti laivan ja palveli ajoittain laivankapteenina. Otti haltuunsa appensa isän jälkeen Brändön (Kulosaaren) tilan Helsingin pitäjässä säilyttäen verovapauden, osti tilan Malmilta ja omisti perintötilat Pukinmäellä ja Malmilla v:sta 1600, mahd. aikaisemmin. Mainitaan 1609 omistavan maata Vartiokylässä ja vsta 1626 ratsutilan siellä. Esiintyy aatelisten säteritilojen luettelossa 1600 ja aatelisten ratsupalvelurekisterissä 1602. Allekirjoitti Suomen aateliston uskollisuusvakuutuksen Kaarle-herttualle 9.1.1602.

Martti Simonpoika, Kiuasmaalla myös Klook, on Uudenmaan
Brennereitten kantaisä ja Ericus Erici Alftanuksen Helena-vaimon isä
siinä samalla. Paitsi laivanpäällikkönä ja sotatelakan pomona hän
toimi Raaseporin läänin lainlukijana. Samaan tapaan kuin Kulosaaren
Erkin rälssiä epäiltiin, piti hänenkin oikeuksiaan perustella, mutta
vaimon kautta oli selvä näyttö, ja asemaltaan häntä, samoin vanhaa
Erkkiä, oli pidetty rälssimiesten vertaisena. Kaarle-herttuan miehet
kun polttivat Helsingin seudun rälssikirjoja niin sitten piti
selvitellä. Marttia pidettiin aikaisemmissa tutkimuksissa Erkin vävynä, mutta Olav Rundt on osoittanut että välissä oli yksi polvi: Erkin Anders-nimisen pojan (ehkä nuorena miehenä kuolleen) pitäisi oleman tuo Martin appi, mitä kautta Brändö periytyi (<<Brenner?) Martille.
No tämä Klook-nimi, Tapio Vähäkangas on arvellut ja näyttänyt
todennäköiseksi että Klaukkalassa asui äijiä joiden sukunimi
kirjoitettiin vahtelevasti tuohon tapaan. "Klaugh-Klok" jne.
Suomalaisittain äännetty klook saattaisi olla lähempänä totuutta.

[olanyk]

Brennerusten yhteydessä myös pohdittiin Espoon Klbbskogin (Nuijala) ja Kalaukkalan sekoittamista?

Olavi