Antti Kettunen - Kettunius?

[Jaakontytär]

Kirjassa Teit‒Teitti‒Teittinen mainitaan juvalaisen Antti Ollinpoika Taipalisen vaimoksi N.N. Kettunen, joka oli "kirkkoherra Antti Antinpoika Kettusen toinen tytär". Syntynyt noin 1580 Jääskessä. Jäi vähän mietityttämään, ettei sanottu minkä paikkakunnan kirkkoherra oli kyseessä. Kirjan mukaan Antti Antinpoika Kettunen s. 1540 Juvalla. Hänen isänsä Antti Kettunen, s. n. 1515, k. 1560, pappi.

Hiskissä on Jääsken pappisluettelo, jossa esiintyy "kettuja" vasta 1600-luvulla:
- kirkkoherra Bartholdus Andreae Kettunius (1612-34)
- kappalainen Andrea Thomae Kettunius
- kappalainen Bartholdus Andreae Kettunis ( -1612) sama kuin yo. kirkkoherra
- kappalainen Magnus Bartholdi Kettunis (1635-66)

Wikipedia puolestaan kertoo Alopaeus-sivullaan seuraavaa:
Suvun vanhin tunnettu jäsen Tuomas Kettunen asui Naukkarilassa Kerimäellä 1500-luvulla. Jotkut suvun jäsenet ovat palauttaneet nimen muotoon Kettunen tai Tuomas-Kettunen. Tuomas Kettusen poikansa Andreas Thomae Kettunius (mainitaan 1578) oli Jääsken kappalaisena, ja tämän poika Bartholdus Andrae Kettunius (k. 1634) Jääsken kirkkoherrana 1612.Mahtoiko Antti Antinpoika Kettusella olla mitään tekemistä em. suvun kanssa? Mietin voiko kirjassa mainittu Antti Antinpoika Kettunen ("kirkkoherra") olla sama henkilö kuin tuo Antti Tuomaanpoika Kettunius (Jääsken kappalainen), mutta jo patronyymi saa epäilykset heräämään.

[Movitz]

Kettunen-Kettunius-Alopaeus-suvun varhaispolviin liittyy paljon epätarkkaa perimätietoa, jonka Kauko Pirisen huolelliset tutkimukset ovat sittemmin palauttaneet "oikeille urille" (ks. Pirisen Savon historia 2:1, jossa hän oikoo Kettuniusten juuret).

Antti Ollinpoika, ratsumies, käytti sittemmin sukunimeä Taipalinen vaimonsa perintötilan Juvan Taipaleen mukaan, jossa hänet mainitaan talollisena ainakin vuodesta 1606, sittemmin henkikirjoitettuna siellä perheineen 1635-41. (syntynyt 1500-luvun lopulla, arvatenkin 1580-90-lukujen tienoilla) - puoliso N.N. Antintytär Kettunen

Antti Antinpoika Kettunen, herra Andreas, mainitaan Juvan neljänneksen Juvan kymmeneksessä 1559, mainitaan seuraavana vuonna pappismieheksi; on kaiketi sukua Partasen suvulle, sillä nimekseen mainitaan vuonna 1562 Antti Partanen eli Kettu. Hänen tilansa sijaitsi Salajärventaipaleella (=Taipale). Juvan kappalainen ehkä jo 1558, ainakin 1559; toimi Säämingin kirkkoherrana 1563-69, Jääsken kirkkoherrana 1569-97. Pitää hallussaan tiluksiaan Juvalla vuoteen 1584, jonka jälkeen tila autioituu, otetaan 7 veromarkan suuruisena uudelleen viljelykseen 1590, mutta häviää kirjoista 1594. Tämä selittynee sillä, että hän joutui vangiksi venäläisten hyökkäyksessä 1590-91 ja kuoli 1597, kaiketikin ehtimättä palata kotimaahansa. Vaimo Anna Pärttylintytär, piti hallussaan Taipaleen tilaa vielä 1600-03.

Antti Kettunen, mainitaan talollisena Juvan neljänneksen Juvan kymmeksessä 7 veromarkan talon omistajana 1550-58, Alopaeus-pappissuvun kantaisä (ei siis Tuomas Kettunen Kerimäen Naukkarilasta - jonka nimistä miestä ei verokirjoissa edes mainita).



Jens

[Movitz]

Tuon monin tavoin ansiokkaan Teittis-kirjan kanssa on syytä olla hieman varovainen, sillä Juvan Taipaleen Taipalisten-Teittisten juuret on johdettu siellä selittämättömällä tavalla oliko se nyt johonkin Antti-voutiin, vaikka K. Pirinen ja S.-E. Åström ovat arvelleet, että ratsumies Antti Olavinpojan isä olisi ollut Juvan viipurilaistaustainen kirkkoherra Olavi Antinpoika (Toiviainen, virassa 1590-1615), ja nimi Teittinen jotenkin kulkeutuisi jälkeläisille herra Olavin vaimolta Kirsti Olavintyttäreltä (Teet).

Jens

[ritva laiho]

Jensin erinomaiseen vastaukseen lisään linkit :

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3143681

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3151738

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3151740

http://digi.narc.fi/digi/fullpic.ka?kuid=3164092

Terv.Ritva

[Tommy Koukka]

Aloin pohtia tuon Juvan kappalaisen, sittemmin Säämingin ja edelleen Jääsken kirkkoherran Antti Antinpoika Kettuniuksen vaimon Anna Pertintyttären taustaa. Jääsken kirkkoherra Antti käytti vuonna 1578 sinettiä (löytyy sivustolta http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/rsinettike.htm), jossa oli nimikirjaimet M B ja kolme rengasta. Sinetti lienee kuulunut Ruokolahden kirkkoherrana 1577-86 toimineelle Magnus Bartholdille eli Mauno Pertinpojalle. Nähtävästi Antti on tuolloin käyttänyt vaimonsa veljen sinettiä. Antti Antinpojalla oli kyllä oma sinetti jo Säämingin kirkkoherrana toimiessaan (kts. Kauko Pirinen, Savon historia II:2, s. 583). Ruokolahden Maunon sinetin kolme rengasta muistuttavat Juvan kirkkoherran Olavi Antinpoika Toiviaisen sinettiä, jossa kolmen renkaan lisäksi on tähti. Tähden Toiviainen on ottanut vaimonsa puoleisesta Teitin suvusta, sillä Mikko Antinpoika Teetin sinetissä on tähti. Näistä kolmesta renkaasta voitaneen päätellä Olavi Toiviaisen olleen Mauno Pertinpojan sukulainen. Olavi Toiviaisen poika Antti avioitui Antti Kettuniuksen tyttären kanssa, joten kyseessä olisi näin ollen ollut sukulaisten välinen avioliitto. Nyt kiinnostaisi, onko muiden vaakunoissa tai sineteissä tavattu vastaavanlaisia renkaita?

[Kimmo Kemppainen]

Kainuun Kettusten kantaisä oli muuten Olli Kettunen, jonka talonpitoa Hyrynsalmen Kytömäessä jatkoi poika Antti Ollinpoika Kettunen.

Olli Kettunen oli syntynyt 1588. Hän puolisonsa oli Valpuri Laurintytär Parratar. Yhteys Partasiin löytyy siis tästäkin sukuhaarasta.
Kimmo Kemppainen

Kettunen-Kettunius-Alopaeus-suvun varhaispolviin liittyy paljon epätarkkaa perimätietoa, jonka Kauko Pirisen huolelliset tutkimukset ovat sittemmin palauttaneet "oikeille urille" (ks. Pirisen Savon historia 2:1, jossa hän oikoo Kettuniusten juuret).

Antti Ollinpoika, ratsumies, käytti sittemmin sukunimeä Taipalinen vaimonsa perintötilan Juvan Taipaleen mukaan, jossa hänet mainitaan talollisena ainakin vuodesta 1606, sittemmin henkikirjoitettuna siellä perheineen 1635-41. (syntynyt 1500-luvun lopulla, arvatenkin 1580-90-lukujen tienoilla) - puoliso N.N. Antintytär Kettunen

Antti Antinpoika Kettunen, herra Andreas, mainitaan Juvan neljänneksen Juvan kymmeneksessä 1559, mainitaan seuraavana vuonna pappismieheksi; on kaiketi sukua Partasen suvulle, sillä nimekseen mainitaan vuonna 1562 Antti Partanen eli Kettu. Hänen tilansa sijaitsi Salajärventaipaleella (=Taipale). Juvan kappalainen ehkä jo 1558, ainakin 1559; toimi Säämingin kirkkoherrana 1563-69, Jääsken kirkkoherrana 1569-97. Pitää hallussaan tiluksiaan Juvalla vuoteen 1584, jonka jälkeen tila autioituu, otetaan 7 veromarkan suuruisena uudelleen viljelykseen 1590, mutta häviää kirjoista 1594. Tämä selittynee sillä, että hän joutui vangiksi venäläisten hyökkäyksessä 1590-91 ja kuoli 1597, kaiketikin ehtimättä palata kotimaahansa. Vaimo Anna Pärttylintytär, piti hallussaan Taipaleen tilaa vielä 1600-03.

Antti Kettunen, mainitaan talollisena Juvan neljänneksen Juvan kymmeksessä 7 veromarkan talon omistajana 1550-58, Alopaeus-pappissuvun kantaisä (ei siis Tuomas Kettunen Kerimäen Naukkarilasta - jonka nimistä miestä ei verokirjoissa edes mainita).



Jens

[Movitz]

sivupolku:

Olen tässä selaillut O.N. Teittisen laajaa teosta Teit-Teitti-Teittinen sukuhistoria ja -kirja. Siinä esitetään, että Antti Ollinpoika Taipalinen olisi sama mies, joka mainitaan jo vuonna 1604 Juvan hallintopitäjän Joroisten neljänneskunnan Joroisten kymmenyksessä. Voi olla, mutta tuntuisi hieman aikaiselta.

Hänen isäkseen Teittinen ei esitä kirkkoherra Olavi Antinpoika Toiviaista, vaan erästä Olavi Antinpoikaa, joka olisi ollut ratsumies ja rusthollari. Teittinen sanookin löytäneensä Juvan neljänneskunnasta (Teittisen mukaan mahdollisesti Ollikkalan kylää) vuoden 1593 maakirjassa Olavi Antinpojan, joka on kirjattu ratsumies Pål Snickaren sekä Mikko ja Antti Kämäräisen kanssa 'samalla tilalla' (tarkoittanee samaa arviokuntaa?). Olavi Antinpoika mainitaan Teittisen tutkimusten mukaan vielä 1600-01 Lauri Hyvösen kanssa Vesikansan neljänneksessä.

Tämän Olavi Antinpojan isäksi on merkitty maakirjuri Antti Antinpoika. Toiminut Partalan kuninkaankartanon kirjurina. Mainitaan vielä hopeaveroluettelossa 1571 Vesikansan / Vehmaan kymmenyskunnassa.

Pirisen ja Åströmin esittämä näkemys Antti Olavinpoika Taipalisen isästä on niin vahvasti argumentoitu, että en kykene ymmärtämään, miten Teittinen on päätynyt näihin hitusen epämääräsiin henkilöihin. Jos joku keksii, kuulisin kernaasti.

Jens

[Jaakontytär]

Myöhästyneet kiitokset kaikille ketjussa vastanneille ja kommentoineille! Tämäkin asia ja koko sukututkimus jäi hetkeksi unholaan, kun vuodenvaihde ja alkuvuosi on mennyt oman jälkipolveni ensimmäistä edustajaa hoitaessa ja ihmetellessä. :)

Hienoa että noihin Kettusten juuriin löytyi täältä parempaa tietoa! Ja tämä tietenkin tarttui silmään:
ratsumies Antti Olavinpojan isä olisi ollut Juvan viipurilaistaustainen kirkkoherra Olavi Antinpoika (Toiviainen, virassa 1590-1615), ja nimi Teittinen jotenkin kulkeutuisi jälkeläisille herra Olavin vaimolta Kirsti Olavintyttäreltä (Teet).

Tähden Toiviainen on ottanut vaimonsa puoleisesta Teitin suvusta, sillä Mikko Antinpoika Teetin sinetissä on tähti.

Pyydän vielä vinkkiä. Miten voisin selvitellä Kirsti Olavintyttären esipolvia, kun en ole vielä harjaantunut lukemaan tuon aikakauden käsialoja? Tähänkin ketjuun on linkitetty hienoja vanhoja dokumentteja, mutta en saa niistä selvää, enkä edellämainitsemastani syystä ehdi millekään vanhojen käsialojen kurssille ainakaan lähitulevaisuudessa. Onko netissä tai kirjoissa jossakin saatavilla luotettavaa, tarunomaisuudesta karsittua tietoa Teet/Teit-sukupuusta? :confused:

Entä mistä kannattaisi lähteä selvittämään Olavi Antinpojan viipurilaista taustaa?

[ritva laiho]

Hei
Mieleeni tulee professori Sven-Erik Åströmin kirjoittama artikkeli Savon Teittejä (Genos 1986:2-18), jonka lähdeluettelokin on hyödyllinen.
Terv. Ritva

[Movitz]

Antti Olavinpoika Toiviaisen juurista ei ole juurikaan varmaa tietoa. On esitetty epäilys, että hänen isänsä olisi Viipurissa 1540-luvulla mainittu raatimies Antti Toiv(i)ainen, josta löytyy jotakin tietoa Laguksen Viipurin historiasta.

Tuo Åströmin artikkeli on ehdottomasti paras johdatus Teittien maailmaan.

[Jaakontytär]

Kiitokset, Ritva ja Jens! Täytyy hankkia käsiini tuo Genoksen artikkeli. :)

[Heikki Jokipii]

Sivupolku tämäkin. Netistä löytyy tieto ...

https://www.geni.com/people/Anna-Kettunen/6000000005221540190

... että Johan Argillanderin vaimo Anna olisi Kettunius-sukua. Onko tähän mitään lähdepohjaa?

[ritva laiho]

Hei
En osaa ottaa kantaa siihen, onko Argillanderin vaimo Kettus-sukua. Sen sijaan Tuomas Kettusta ei 1550-luvun asiakirjoista löydy. Juvan Teittiset polveutuvat Juvan kirkkoherra Toiviaisesta ja hänen Teet-sukuisesta vaimostaan, kuten Jensin ja minun löytöni toisessa ketjussa todistavat.
Olen joskus ajatellut onko tutkija, jonka jäljiltä tämä käsitys Tuomas Kettusesta on jäänyt elämään sekoittanut Kettusen nimen Kietäväiseen, joka joissain asiakirjoissa on kirjoitettu mm. Ketuain. Erehdys olisi ymmärrettävä varsinkin jos ei ole tutustunut alueen talonpoikaissukuihin.
Terv. Ritva

[Robinson Korhonen]

Hei,

Kettusia koskevat tapaukset Viipurin läänin tuomiokirjasta v. 1584 lienevät tiedossa, mutta linkki ei taida olla tullut esille ainakaan tässä ketjussa? Laitanpa sen tänne vastuksiksi muiden joukkoon:

Tontti/perintöasiassa mainitaan Jääsken kirkkoherra "her Anders" ja veljensä "Per Kätuinen/Ketuinen/Kättoinen". Perin lesken toiseksi mieheksi mainitaan "Oluff Kätoinen/Katoinen". Herra Andersin isänveljen taas mainitaan asuvan "i Sawolax". http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=52245708

Seuraavassa asiassa samalla sivulla mainitaan Äyräpään talonpojan Lasse Talisunin veljenpojan, nuoren Säkkijärven kappalaisen nimeltä "Johannes Petri" testamentanneen omaisuutensa Jääsken herra Andersille, koska tämä oli häntä kovasti opintiellä avittanut.

t: Antti

[ritva laiho]

Hei
Katselin Juha Tuomaanpoika Kauhanen-ketjua ja siellä on Jensin löytämä käräjäote Juvan käräjiltä v.1606. Siitä ilmenee, että Johan Larsson Kauhanen oli naimisissa Anders Olssonin vaimon sisaren kanssa.
Kyseessä ovat Antti Kettusen tyttäret, joiden miehet viljelivät 1600-luvun alussa yhdessä Antti Kettusen perintötilaa ja jolle Kettusen leski oli saanut elinikäisen verovapauden . Tila on myöhempi Teittisten Taipaleen rustholli.
Katselin myös vuoden 1562-63 maantarkastusluetteloa, josta löytyy Puumalasta (kuului silloin Sääminkiin) hauska nimi Thomas Ketäuäin. Ei aivan heti arvaa nimen olevan Kietäväinen.
Terveisin Ritva

[Bodniemi37]

Sivupolku tämäkin. Netistä löytyy tieto ...

https://www.geni.com/people/Anna-Kettunen/6000000005221540190

... että Johan Argillanderin vaimo Anna olisi Kettunius-sukua. Onko tähän mitään lähdepohjaa?

Ks. nimim. Movitzin viesti (http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=86484&postcount=56) viestiketjussa Kröger | Olaus Andreae Krögerin savolaisia jälkipolvia.

Terveisin,