Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Merikarvian krha Olaus Martini
p { margin-bottom: 0.21cm; } Olaus Martinista on joskus ollut juttua jossain keskusteluryhmässä, mutta en löytänyt sitä enää. Hän oli Lapväärtin kappalainen 1629-36 ja Merikarvian kirkkoherra 1645-70, mutta asui Merikarvialla jo 1637 ja mainitaan kappalaisena 1639. Olaus kuoli 1669. Vaimon nimi oli Walborg Erikintytär, joka käräjöi myöhemmin seuraavan papin Birgerus Olain kanssa.
Lapsia oli ainakin poika Mårten, joka oli Merikarvian lukkari. Hän asui ensin Kasalankylässä (Kasaböle), mutta joutui luopumaan Aakan talosta velkojen takia. Sai kuitenkin vuonna 1672 ottaa haltuunsa verohylkynä olleen Merikarvian Österbyn, jossa vaimo Kirstin kanssa syntyi liuta lapsia.
Toinen poika oli Olof Olofinpoika, joka meni avioon Lapväärtin Ömossan kylän Skogmanin talon tyttären Brita Hansintyttären kanssa. He asuivat ensin Merikarvian pappilassa ja isä Olaus Martinin kuoleman jälkeen muuttivat Kristiinankaupunkiin. Olof sai porvarisoikeudet kauppiaana 20.3.1671, mutta kuoli jo 1679.
Olaus Martinilla oli myös tytär Elisabet, joka meni naimisiin Mats Klemetinpojan kanssa. He asuivat pari vuotta Kasalan kylässä Aakan talossa (1656-57), mutta katosivat jonnekin?
Keräilin näitä tietoja lähinnä vain käräjäpöytäkirjoista ja SAY:sta, joten kaikki lisäinformaatio esi- tai jälkipolvista olisi tervetullutta.
-Simo-
Benedictus
04.11.10, 20:41
Tämä oli hieno löytö. Minulla on puuttunut tuon Österbyn lukkarin vanhemmat.
On ollut arvelua, että olisi kirkkoherran poika. Nyt on varma.
Lukkari Mårten Olofsson oli Österbyn isäntänä 1672-94
Vaimonsa Kirstin
Seuraajana poikansa Johan Mårtensson, Väkkärin toimi.
Vaimo :Valborg Thomasdr Ahlaisista.
Tytär: Kaisa Johansdr Österby
Puoliso,vävy: Mickell Matsson K. 18.8.1754 v. 56
Isä: mahdollisesti Matts Lukasson Koivisto Isojoelta
-esi-isäksi arvellaan Karvian Skanssin linnakkeen komendanttia Jöran Svindhuvudia. Kansantaru, jota ei ole voitu todistaa.
Poika:Johan Mickelsson Österlund s. 1.5.1730 k. 29.4. 1816 Kankaanpää
-Kankaanpään lukkari
Vaimo: Anna Matsdr Näsi s. 8.10. 1736 Ylikylä Näsi
Tytär:Liisa Johansdr Österlund s. 30.12.1781 Kankaanpää
Puoliso: Johan Mattsson Oukari-Österlund, s. 12.1. 1775 k:pää StorÅkare.
Poika: Matts Johansson Österlund s. 24.2. 1812 Kankaanpää
Kuollut: Siikainen Petkele Österlund/Petkeleen talo.
Ikaalisten pitäjän seppä, kirkonrakentaja, kivisiltojen rakentaja.
Vaimot: 2 vaimoa, kappalainen Stenmanin tytär(Rothovius sukua) ja Talollisentytär Maria Raiskio
Mats Österlundin jälkeläisistä tunnetuin lienee kirjailija Reijo Mäki. Oppinein Akateemikko Päiviö Tommila, jos en nyt ihan sotke sukuja.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=578919
Tuolla SAY:n sivulla näkyy khr Olaus Martinista vielä myöhäismaininta
Her Olof Gråå
Käsittääkseni ei tuolla tarkoiteta muita kuin edellistä kirkkoherraa vaikka aikaa onkin kuolemasta.
Mitä sukua tuo Gråå on pitää tutkia.
Kiitos tiedoista,
Ohessa linkki Ulvilan käräjille 22.6.1672, jossa Mårten anoo Österbyn verohylkyä itselleen.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Tuomiokirjat/ala-satakunnan_tk/tuomiopoytakirjat_1658-1673_porin_krk_fr199_bielke25-27/584.htm
-Simo-
*********************************
Tämä oli hieno löytö. Minulla on puuttunut tuon Österbyn lukkarin vanhemmat.
On ollut arvelua, että olisi kirkkoherran poika. Nyt on varma.
Lukkari Mårten Olofsson oli Österbyn isäntänä 1672-94
Vaimonsa Kirstin
Seuraajana poikansa Johan Mårtensson, Väkkärin toimi.
Vaimo :Valborg Thomasdr Ahlaisista.
Tytär: Kaisa Johansdr Österby
Puoliso,vävy: Mickell Matsson K. 18.8.1754 v. 56
Isä: mahdollisesti Matts Lukasson Koivisto Isojoelta
-esi-isäksi arvellaan Karvian Skanssin linnakkeen komendanttia Jöran Svindhuvudia. Kansantaru, jota ei ole voitu todistaa.
Poika:Johan Mickelsson Österlund s. 1.5.1730 k. 29.4. 1816 Kankaanpää
-Kankaanpään lukkari
Vaimo: Anna Matsdr Näsi s. 8.10. 1736 Ylikylä Näsi
Tytär:Liisa Johansdr Österlund s. 30.12.1781 Kankaanpää
Puoliso: Johan Mattsson Oukari-Österlund, s. 12.1. 1775 k:pää StorÅkare.
Poika: Matts Johansson Österlund s. 24.2. 1812 Kankaanpää
Kuollut: Siikainen Petkele Österlund/Petkeleen talo.
Ikaalisten pitäjän seppä, kirkonrakentaja, kivisiltojen rakentaja.
Vaimot: 2 vaimoa, kappalainen Stenmanin tytär(Rothovius sukua) ja Talollisentytär Maria Raiskio
Mats Österlundin jälkeläisistä tunnetuin lienee kirjailija Reijo Mäki. Oppinein Akateemikko Päiviö Tommila, jos en nyt ihan sotke sukuja.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=578919
Tuolla SAY:n sivulla näkyy khr Olaus Martinista vielä myöhäismaininta
Her Olof Gråå
Käsittääkseni ei tuolla tarkoiteta muita kuin edellistä kirkkoherraa vaikka aikaa onkin kuolemasta.
Mitä sukua tuo Gråå on pitää tutkia.
Benedictus
04.11.10, 22:07
Jos tuolla mainittu Olof Gråå on sama kuin kirkkoherra Olaus Martini niin mahdollisesti hänen isänsä olisi läänitysvouti Mårten Olofsson, jonka lapset käyttivät nimeä Gråå.
lman tuota nimeä arvelisin, että on Ulvilan khr Mårten Olain jälkeläinen. Mitä ajatusta ei tietysti voi hylätä ilman tutkimusta.
Hänen vaimonsa Margareta Sigfridsdr Tacku ei ole lasten äiti, koska nai Mårtenin vasta 1631 noin.
Margaretan 1. puoliso oli Paul Simonsson Callia (lapset tunnetaan Callian voutisukuna) Turun linnankirjuri, jonka suku on hakusessa.
Margareta oli Huittisten nimismies Tackun tytär ja tilat Färkkilä ja Naatula tulivat varmaankin hänen kauttaan.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=346869
Eräs Mårten Olofsson näkyy Maurialan tilalla 1600 alkuvuosina.
p { margin-bottom: 0.21cm; } Mårten Olofsson niminen henkilö on myös omistellut Merikarvian taloja, joten hän lienee mainitsemasi läänitysvouti. Toisaalta isäehdokas voisi paremmin olla pappi, koska Olaus Martinin vaimo on todennäköisesti Lapväärtin krha Ericus Henrici Ilonuksen tytär tai sukulainen.
Ilonus oli Lapväärtin kappalaisena 1624-29 ja kirkkoherrana 1629-30, jolloin hänet erotettiin levottoman käytöksensä vuoksi (för sin orolighets skull). Hän sai kuitenkin vapautuskirjeen kuningattarelta 30.5.1634, jolla Turun oikeuden päätös kumottiin. Ilonus otti vuonna 1636 viljeltäväkseen Merikarvian Stubilan verohylyn, josta muutti heti seuraavana vuonna Punkalaitumen ensimmäiseksi kirkkoherraksi (1639-44) ja loppuelämänsä hän oli Urjalan kirkkoherra (1648-60). Erään Sipoon käräjillä käydyn jutun yhteydessä 4.-5.3.1664 Bertil Matsson Malmilta kertoo Ilonuksen olleen hänen äitinsä Margareta Henrikintyttären veli.
-Simo-
***************************************
Jos tuolla mainittu Olof Gråå on sama kuin kirkkoherra Olaus Martini niin mahdollisesti hänen isänsä olisi läänitysvouti Mårten Olofsson, jonka lapset käyttivät nimeä Gråå.
lman tuota nimeä arvelisin, että on Ulvilan khr Mårten Olain jälkeläinen. Mitä ajatusta ei tietysti voi hylätä ilman tutkimusta.
Hänen vaimonsa Margareta Sigfridsdr Tacku ei ole lasten äiti, koska nai Mårtenin vasta 1631 noin.
Margaretan 1. puoliso oli Paul Simonsson Callia (lapset tunnetaan Callian voutisukuna) Turun linnankirjuri, jonka suku on hakusessa.
Margareta oli Huittisten nimismies Tackun tytär ja tilat Färkkilä ja Naatula tulivat varmaankin hänen kauttaan.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=346869
Eräs Mårten Olofsson näkyy Maurialan tilalla 1600 alkuvuosina.
Benedictus
06.11.10, 09:19
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=215644
Tuossa näkyy Malmilla Bertill Mattsson 1641 ryttar
Samalla tilalla aiemmin Erik Henriksson
Tätä ennen Henrik Jörensson
Voisi olla Bertillin äidin kotitila.
Sivulla ekana Matts Persson ryttar, vaimona Hebla Henriksdr eli hebla Erikin sisko.
Tämä voisi hyvinkin olla Mattsin kotipaikka.
Tämä on tietysti vain päättelyä nimien kautta, oletuksella, että naidaan vain naapurista ja silloinkin sukua.
Ilonuksesta ei tunnu löytyvän mitään tietoa.
Olof Mårtensson, Merikarvian khr sopisi mielestäni myös ennemmin papin jälkeläiseksi, tuo Gråå nimi vain kiusaa asiassa.
Mårten Olofsson Gråån eka vaimosta ei ole mitään tietoa, eikä edes mistäpäin voisi olla.
p { margin-bottom: 0.21cm; }a:link { } Eipä tuosta Ilonuksesta ollut apua Olaus Martinin juurien etsinnässä. Kova mies sähläämään, sillä myös Punkalaitumelta tuli kenkää kaikenlaisista rikkeistä. Huittisten käräjillä hän oli syytteessä mm lesken kanssa muhinoinnista pirtin lattialla ja kyläläiset tekivät hänestä kahdeksankohtaisen syytekirjelmän, joista ensimmäinen sai jo suupielet hymyyn. Ilonus oli jumalanpalveluksen sijasta mennyt kapakkaan olutta ottamaan eikä lukkari saanut tätä enää kirkkoon.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Tuomiokirjat/ala-satakunnan_tk/tuomiopoytakirjat_1644-1649_es1921-1922_nidemm6/149.htm
Olisi tietenkin kiinnostava tietää Ilonuksen loppuajan sekoiluista Urjalassa, mutta en löytänyt kyseisiä Sääksmäen kihlakunnan tuomiokirjoja. Joka tapauksessa Lapväärtin papiston juuret johtavat melko varmasti Satakuntaan ja kuuluihan Lapväärtti tuolloin Satakunnan aliseen kihlakuntaan. Myös edeltävä kirkkoherra voisi nimensä puolesta olla Rauman seudulta.
Nicolaus Henrici Remannus oli Lapväärtin kirkkoherrana 1617-28. Hänen leskensä Botilla Peersdr meni uuteen avioon kesällä 1655 kirkkoherra Anders Kempen kanssa.
Remannuksen lapsista Henrikistä tuli ylioppilas Turussa 1641/42 ja myöhemmin sotilaspappi (k.1657). Veli Abraham oli myös sotilaspappi ja sitten Mynämäen apulaispappi. Kolmas poika oli Erik Nilsinpoika, josta tuli kauppias Kristiinankaupunkiin. Neljännestä pojasta Nils Nilsinpojasta en tiedä muuta kuin, että Lapväärtin käräjillä 16.1.1657 riideltiin hänen koulumaksuistaan Porissa.
Etsintä jatkuu siis Satakunnan puolella.
-Simo-
Benedictus
11.11.10, 18:31
Koska Ericus Henrici Ilonius sai pitää papintoimensa ja oikeastaan paransi aina sijotustansa, kaikista sekoiluista huolimatta, voisi päätellä, että hänellä on ollut erinomaisia suhteita ja puolesta puhujia.
Siksi hänen juuristaan oleva maininta Helsingin Malmilla ei liittyne mihinkään pikkutilaan vaan lienee noita mahtitiloja, joiden omistajat olivat osin porvareita ja jo silloin Suomen rikkaimpia henkilöitä.
Sopivan Henrikin löytäminen onkin asia erikseen.
Onkohan Ilonuksen vaimosta mitään tietoa?
p { margin-bottom: 0.21cm; } Olaus Martinin isäehdokas numero yksi oli läänitysvouti Mårten Olofsson, jonka poika Johannes Martini käytti sukunimeä Gråå pappisvirassaan. Sama sukunimi näkyy myös Olaus Martinin viimeisissä merkinnöissä Merikarvialla. Yritin jäljittää Mårtenin perinnönjakoa Huittisissa 1641 jälkeen ja pari juttua löytyykin, mutta varsinainen perinnönjako on suoritettu Turussa.
Huittisten käräjätapauksissa 1642 esiintyy Mårten Olofssonin poika Studiosus Johan Mårtensson ja vävy Nils Ollsson, joka otti Naatulan tilan haltuunsa (vaimo Anna) sekä vävy Israel Nilsson. Lisäksi poikapuoli Henrik Påhlsson (Callia), jonka äiti oli Margareta Sigfridintytär (edellinen mies Påfvel Simonsson Callia). Yhdessä jutussa Peder Trumbell Turusta kertoo, että edesmenneen Mårten Olofssonin perintöasiaa käsiteltiin Turussa.
Turun tuomiokirjoihin en nyt pääse käsiksi, mutta selasin Genoksesta Toropaisen keräämiä otteita Raastuvanoikeuden pöytäkirjoista. Ainakin kolme juttua on selkeästi kyseistä tapausta:
5.7.1642 Mårten Olofinpojan perijä oli Johan Olofsson.
31.8.1643 Nils Olofinpoika sai oikeudesta takaisin hopeamaljan, jonka hänen lankonsa Johan Mårteninpoika oli toimittanut oikeuteen Mårten Olofinpojan perikunnan puolesta.
9.4.1644 Edesmenneen Mårten Olofinpojan vävy Nils Olofinpoika Barck vaati takaisin appensa hopeapantteja.
Pari muutakin Turun juttua voisi liittyä aiheeseen, mutta samaan aikaan kuoli Turussa myös Mårten Olofsson Lille niminen mies ja ne voivat liittyä mieluummin häneen.
Eli Olof-nimisestä pojasta ei mainintaa ainakaan näissä.
Benedictus
16.11.10, 00:46
Hankalaa löytää tietoa Olaus Martinista.
Tuntuisi, ettei voi olla Martinus Olofssonin poika, koska varmaan olisi mainittu perinnönjaossa.
Calliat ja Barckit olivat senverran ahnetta porukkaa, ettei ne olisi jakanut muille vapaaehtoisesti perintöjä.
Tuli tuossa netissä vastaan eräs Gråå.
Tenholan kirkkoherra Henricus Jacobi Gråå
1608-12 kappalainen
1618-43 kirkkoherra
Pohdin voisiko hän olla Ericus Henrici Ilonuksen isä.
Ajatus lähtee siitä, että Ericuksen tytär nai Olaus Martinin ja vävy olisi ottanut vaimonsa isänisän nimen käyttöön.
Henricus Jacobi Gråå vv. 1616 - 1618. Ylioppilas Wittenbergissä 1601, sittemmin Tenholan kirkkoherra 1618-1643, kuollut viimemainittuna vuonna.
Turun kappalainen 1615, 1616-18
Benedictus
20.11.10, 00:22
Eräs huomio vei Närpiöön. Siellähän oli kirkkoherrana 1610-22 Martinus Mathaei Wargh, myöhemmin Yli-Tornion khr.
Aiemmin oli keskustelu Forumilla Martinuksesta ja vaimostaan, vaimoistaan.
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=7662 Nimellä Pitkään palvelleet.
Keskustelussa tuli esille, että Vaimo oli Valborg Gabrielsdr Wernberg.
tämän perinnöistä kiisteltiin 1652 käräjillä.
Pohdin olisiko mahdollisesti olemassa poika Olaus Martini, Merikarvian(Närpiö naapuripitäjä) kirkkoherra 1645-70
Aiemmin Lafväärtin kappalainen 1629-36.
Käräjillä mainitaan vain tyttäriä, mutta koska on kyse äidinperinnöstä, olisiko niin, että Martinus Wargh on ollut ensin naimisissa Wöyrin khr Jacobuksen tyttären Valborg Jacobsdr kanssa ja sitten Valborg Gabrielsdr:n kanssa.
Tällöin ei Olofilla ollut mitään perittävää, eikä osallistunut riitaan.
Olaus Martini eli 1670 saakka.
Pitää myös huomata, että Merikarvian ja Närpiön välillä oli tuohon aikaan vielä hyvin läheinen suhde, samaten Lafväärtin suuntaa.
Merikarvian ja Siikaisten asutusta on tullut hyvinkin paljon juuri Lafväärtin suunnalta.
Esimerkiksi: Merikarvian Långforssin eli Lankosken perustajat tulivat Lafväärtin Karijoelta.
Långforsin matkaajat tunnistavat Lankosken Kahvila Myllystä.
Långforssi taas sukututkijoille ja yritysmaailmalle on se talo, jonka tyttären, leskiemännän huomattavasti nuorempi Antti Alström nai, saaden siten haltuunsa valtaisat metsät(5000ha?), sahan, myllyt ja lasitehtaan ym. Millä pääomalla perusti ja rakensi alun nykyiselle Alström-konsernille.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.