PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Eeva Strengell


Sari
04.11.10, 17:04
Nyt on kateissa Eeva Strengell, tai pikemminkin hänen vanhemmat ja muut juuret. Eeva oli Joroisten kirkkoherranvirastosta saamani paperin mukaan syntynyt 1.3.1868 Leppävirralla. Oli naimisissa Karl Ropposen kanssa (synt 29.7.1869 Joroinen). Eeva on muuttanut Leppävirralta Joroisiin 3.8.1889 josta sitten miehensä kanssa Jäppilään 1903, vihkimäajasta ei ole merkintää. Ropposen suku on selvillä, mutten löydä Eevaa Leppävirralta, enkä Joroisista. Eikä kummastakaan oikein näytä löytyvät edes muitakaan Strengeleitä, vaikka siellä niitä kuulema pitäisi olla.

Voisiko olla, että ovat muuttaneet jostain muualta.. Strengellin suku on kuitenkin ihan tunnettua ja tätini mukaan suvulle on tullut kutsuja sukukokouksiin asti, joten ihan sukua pitäisi kai sitten olla... :)

JHissa
04.11.10, 17:49
Nyt on kateissa Eeva Strengell, tai pikemminkin hänen vanhemmat ja muut juuret. Eeva oli Joroisten kirkkoherranvirastosta saamani paperin mukaan syntynyt 1.3.1868 Leppävirralla. Oli naimisissa Karl Ropposen kanssa (synt 29.7.1869 Joroinen). Eeva on muuttanut Leppävirralta Joroisiin 3.8.1889 josta sitten miehensä kanssa Jäppilään 1903, vihkimäajasta ei ole merkintää. Ropposen suku on selvillä, mutten löydä Eevaa Leppävirralta, enkä Joroisista. Eikä kummastakaan oikein näytä löytyvät edes muitakaan Strengeleitä, vaikka siellä niitä kuulema pitäisi olla.

Voisiko olla, että ovat muuttaneet jostain muualta.. Strengellin suku on kuitenkin ihan tunnettua ja tätini mukaan suvulle on tullut kutsuja sukukokouksiin asti, joten ihan sukua pitäisi kai sitten olla... :)
Eva näyttää löytyvän Leppävirran Osmajärvi 3 lastenkirjasta
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/leppavirta/lastenkirja_1867-1876_mko63-92/479.htm
eli vanhemmat näyttäisivät olevan Olof Strengell ja Karolina Huupponen.

Sari
04.11.10, 21:18
No just :) Olin sitten ihan oikeilla jäljillä. Olin kirjannut Olofin ylös lapsineen, mutta otin tiedot Hiskistä, ja sieltä en Eva löytänyt. Kaikki muut lapset löytyivät kyllä. Sehän minut johtikin harhaan, kun toiset lapset olivat syntyneet Tihusniemellä, niin en osannut yhdistää heitä heti Osmajärvelle, joka on eri suunnalla.

Kiitos taas :)

markku-s
06.11.10, 21:10
Hieno juttu Sari! Hyvä suunta!
Tietoja Erkki Strengellin kirjasta: Strengellien sukukirja I (jos nyt katsoin oikein)
Tässä on näitä sukupolvia VII - I

VII Eva Strengell ( s.1.3.1868 Pieksämäki n:o 7. Muutti Leppävirralle 3.12.1870. Kuollut 61 -vuotiaana 4.1.1930 Jäppilä. Puoliso Kalle Roponen. Neljä lasta avioliitosta. Perhe muutti Joroisista 26.1.1903 Jäppilään.TAULU 496

(taaksepäin historiassa)-->
VI Olof Strengell s. 29.2.1831 Pieksämäen mlk TAULU 431-->
V Adam Strengell s.1784 Vilhula, Pieksämäki TAULU 372-->
IV Olof Strengell s. 8.3.1755 Walkiamäki, Pieksämäki TAULU 289-->
III Olof Strengell s. 28.9.1725 Walkiamäki Pieksämäki TAULU 4-->
II Samuel Strengell (Stränghell) s. 1688 Iisalmi, Kuopio TAULU 2
Samuel joutui mm. sotavangiksi Norjaan tehdyllä sotaretkellä, mutta karkasi.
Hän toimi sitten maanviljelijänä Pieksämäen Valkeamäessä.

I Olof Strengell (Strenghell) puoliso Beata Cajanus TAULU 1
-Olof toimi mm. nimismiehenä (ainakin 1692 - 1706)ja Kuopion pitäjän kirjurina vv. 1696 - 1723.


Kirjan julkisun jälkeen on löytynyt käräjäpöytäkirjoja:
-Olof Strenghell esiintyy Mikrofilmirullassa 2005
Iisalmen kihlakunnan talvikäräjät helmikuun 11,12 ja 13 pv 1689
alkuperäisellä nimellään Olof Finberg.
Olof Finberg, syntynyt Ruotsissa Strängnäs-nimisessä kaupungissa.
Hän on muuttanut Suomeen Iisalmen pitäjään nuorena miehenä.
Hän on ollut pari vuotta renkinä luutnantti Gustav Lorentz von Birkenholtz-nimisen miehen talossa.
Ruotsista tullut taloll. poika olof Finberg
-ei ole varhempaa tietoa
terv. markku-s ( Strengellien sukuseuran varapuheenjohtaja)

JHissa
07.11.10, 16:45
Kirjan julkisun jälkeen on löytynyt käräjäpöytäkirjoja:
-Olof Strenghell esiintyy Mikrofilmirullassa 2005
Iisalmen kihlakunnan talvikäräjät helmikuun 11,12 ja 13 pv 1689
alkuperäisellä nimellään Olof Finberg.
Olof Finberg, syntynyt Ruotsissa Strängnäs-nimisessä kaupungissa.
Hän on muuttanut Suomeen Iisalmen pitäjään nuorena miehenä.
Hän on ollut pari vuotta renkinä luutnantti Gustav Lorentz von Birkenholtz-nimisen miehen talossa.
Ruotsista tullut taloll. poika olof Finberg
-ei ole varhempaa tietoa
terv. markku-s ( Strengellien sukuseuran varapuheenjohtaja)
Luutnantti (kapteeni vuodesta 1702) Gustav Lorentz Johaninpoika von Birckholtzin anoppi olisi Beata Christerintytär Gyllenjherta. Tämä vain koska Cajanus-sukua on aikaisemmin pyritty yhdistämään Gyllenhjherttoihin.
Vuoden 1690 Iisalmen mantaaliluettelossa Iisalmenkylässä nimismies Samuel Andersinpoika Cajanuksen luona mainitaan vävy Olof vaimoineen.

Sari
07.11.10, 20:54
Kiitoksia kovasti. Minä pääsenkin näköjään helpolla :) Jo kolmas sukuhaara, jota ei itse tarvitse tutkia kovinkaan pitkälle, vaan joku on jo aiemmin sen tehnyt. Kaikki ovat ns. ei ihan niin yleisiä sukunimiä.
Itse olen aina niin skeptinen näiden kanssa, että luin kyllä tuosta Olof Finbergistä Strengellien sivuilta, mutten uskonut itse kuuluvani siihen millään tavalla. Mutta näin vaan kävi.

Sari
07.11.10, 21:35
voi voi, annetaanko minun nyt sitten ymmärtää että tuo Finbergin jälkeläiset olisivat alenevassa polvessa sukua Cajanuksille? Huono juttu, näytti tuo Cajanus keskustelu sen verta rönsyilevälle... ja putkahti näköjään joku Sursillkin viimein sieltä esille. (minä jo kuulunki ao. jälkeläisiin..)

markku-s
07.11.10, 23:30
Beata Cajanus on niinkuin kantaäiti, jonka vanhemmat ovat Samuel Cajanus ja Anna Laukatar. Erkki S:llä lienee tietoa Cajanus nimistä.
Otaksuma että tämän Cajanuksen pitäisi olla paremmassakin kirjassa kannattaneen jättää tutkittavaksi myöhemmin, kun on vaikeaa - jos aikaa jää.

Sari
08.11.10, 16:36
Juu, aluksi tyydyn kaivelemaan kirkonkirjoja ihan itte :) ja tutkailen mitä ihmeellisyyksiä löytyy Suhosten, Tyrväisten ja muiden ihan tuikitavallisten nimien takaa. Mutta mielenkiintoista tuo, että jotain sukua on mahdollista seurata kauemmas. Kun suurin osa sukuhaaroista on ihan vaan renkejä ja talonpoikia, joista loppuu tutkimus lyhyeen.