Hans Tysk Muhoksen Kolehmaisessa 1630-1635

[Raimo Ranta]

Faktaa ja pohdintoja
Lohivouti Hans Tysk’stä

Avaan oman viestiketjun koska asia ei mitenkään liity Muhoksen Kesteistä käytyyn keskusteluun.
Monilla nettisivuilla mainitaan liminkalaisen lohivoudin Hans Tysk’in isäksi Kuningas Kaarle IX:n vaasalainen hoviräätäli Anders Tysk (Genealogia Sursilliana).

Kronologisesti Andersin isyys tuntuu mahdottomalle, koska lohivouti Hans Tysk toimii jo voudinmiehenä vouti Lars Fordellin palveluksessa vuonna 1557 ja vouti Joen Vargin alaisuudessa vuosina 1558-1560. Useat sukututkijat ovat arvioineet räätäli Anders Tyskin syntymäajaksi vuodet 1540-1560, joka lieneekin kohdallaan, koska Kuningas Kaarle IX:sta, jonka hovin räätäli hänen sanotaan olleen eli vuosina 1550-1611. Jos Anders Tysk olisi ko. lohivoudin isä olisi hänen pitänyt syntyä vuoden 1500 tienoilla. Anders Tyskin vaimon Margareta Östenintytär Sursillin syntymäaika lienee kohdallaan 1550-60 tienoilla joten hänkään ei voi olla sukukirjassa vuonna 1561 syntyneen Hans Andersinpojan Tyskin äiti.

Leskelä-Lescelius sukukirjan mukaan Ängeslevän Tyyskän talosta Muhokselle muutti Hans Anderss Tysk ja ottaa vuonna 1632 haltuunsa Pehr Kolehmaisen ja Pehr Kärpän talot Laitasaarenkylästä (nyk. Muhos) joihin saanut verovapauden vuosiksi 1632-33.

Asiakirjoista ja kirjallisuudesta poimittua

Lohivouti Hans Nilss Tysk saa haltuunsa v 1569 autiotilan Limingan Ängeslevän kylästä. Samaan aikaan toinen lohivouti Erik Kranck saa haltuunsa entisen Limingan nimismiehen hallussa ollen talon, joka tunnetaan Krankkalana.

Vuodelta 1625 mainitaan Ängeslevällä olevan 3 Tyyskän taloa. Myöhemmin Tyyskän talo jaetaan ja toinen puoli saa nimekseen Leskelä (mk1649). Vuoteen 1675 mennessä Tyyskä on jakautunut neljään osaan, yhteen Tyyskään, yhteen Leskelään ja kahteen Paulukseen.
Leskelä niminen talo Muhoksella esiintyy ensimmäisen kerran verotettavien talojen joukossa v.1635.

Muhoksen Kolehmaiseen tuli Hans Tysk niminen mies v 1629 ja elää yksin. Vuonna 1635 hänen talonsa on merkitty autioksi, eikä häntä enää myöhemmin mainita. Maakirja 1633 ES 853 vol 4969 s.49 ei kerro Hans Tyskin isän nimeä, eikä Kärpän talon haltuunotosta. Kolehmaiseen hän saa verovapauden edellä mainituiksi vuosiksi. Taloon ei ole merkitty vaimoa, eikä lapsia, ei myöskään palvelusväkeä.

Enka Cicilia esiintyy samalla sivulla eri talon haltijana 1/4 manttaalin talollisena. Edelleen (mk 1935 ES 2467 vol. 9098 s.72) Cicilia leski isännöi eri talossa. Vuoden 1641 maakirjassa ei Cisiliaa enää mainita, joten lienee kuollut 1635-1640.

Henkirjoista vuosilta 1629-1635 selviää myös, että Ciciliaa nimitetään kokoajan leskeksi.
Leski Cicilia asuu taloa, joka on tunnistettavissa Kärpäksi (epävarma tieto), jonka Pekka Pekanpoika ja hänen isänsä Pekka Claesinpoika Kärppä jätti autioksi lähtiessään Kemijärvelle. Viimeinen merkintä Muhoksen henkikirjoissa on heistä v 1626 ja Kemijärvelle molemmat merkitään vuonna 1630.

Joen Varg 1558-1560
Limingan voutikunnan -Oulun erämaan -ja Kemin-Lapin vouti

Varg saapui sotaväkensä (n. 200 miestä) kanssa syksyllä 1555 Turusta Oulun satamaan. Hän oli saanut komennuksen puolustaa maakuntaa venäläisten hyökkäyksiltä Sotatoimet päättyivät vuonna 1557 ja hänet nimitettiin Limingan voudin virkaan.

Ensimmäisenä voudinmiesten joukossa mainitaan vuonna 1559 lohivouti Hans Nilsson (Tysk ?). Tehtävän tärkeyttä osoittaa, että hän oli kolmanneksi isopalkkaisin voudinmies heti voudin ja kirjurin jälkeen.

Vouti Lars Fordellin uskottuina miehinä olivat vuonna 1557 Hans Tysk ja Erik Kranck.

Pohjois-Pohjanmaan voudilla Peer Knuutinpojalla oli vuonna 1562 kaksi kirjuria ja kahdeksan voudinmiestä (svenner) heitä nimitettiin myös huoveiksi (hovmän). Voudinmiehistä yksi oli lohivouti Nils Pehrson.

Pohjois-Pohjanmaan kolmeen lohijokeen Oulu,- Ii - ja Kemijokiin tarvittiin omat lohivoudit. Vuonna 1564 nimitettiin lohivoudeiksi Nils Pehrssonin lisäksi Hans Nilss (Tysk?) ja Erik Kranck. Hans Tysk on lohivoutina Limingan voutikunnassa 1558-1570.
(Lähde:Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin historia II ( Armas Luukko)

Maakirjat Tyrnävän asutuksesta 1500 luvulla mainitsevat maaveroa maksavina talonpoikina Hans Hans Nilss Tyskin vuodelta 1564 ja Michelss Tyskin vuodelta 1569. Kyseessä on todennäköisesti sama mies ja kirjaus lienee virheellinen. Kymmenysluetteloon vuodelta 1578 on merkitty Hans Michelss Tysk kymmenyksiä maksavana talonpoikana Ängeslevällä. Hänen veronsa oli ko. vuonna 1 nelikko ruista ja 1/2 pannia ohraa. Jouko Vahtola ja Matti Huurre kirjassaan Oulujokilaakson historia mainitsevat Hans Nilss Tysk`n Ängeslevän talollisena ja lohivoutina v.1569.

Kuka oli Muhoksen Kolehmaiseen tullut Hans Tysk ?

On jokseenkin selvää, että lohivouti Hans Tysk ei ole Muhokselle tullut mies koska. hänen ikänsä ei anna siihen mahdollisuutta. Lohivoudin on täytynyt syntyä viimeistään vuosien 1520-1530 tienoilla joten hän olisi ollut liian vanha kyetäkseen vielä vuosina1630-1635 talon pitoon. Puhumattakaan, että olisi avioitunut muhoslaisen lesken, Cicilian kanssa.

Vuodelta 1562 Pohjanmaan vouti Pietari Knuutinpojalla oli lohivoutina Nils Pehrss ja vuonna 1564 lisätään lohivoutien määrää kahdella jotka ovat Hans Nilsson Tysk ja Hans Erikiss Kranck. Tässä yhteydessä on mainittava, että Hans Erikinp Krank’in (Hannu Krankka) isä oli myös lohivouti Miksei toinenkin nimitetty lohivouti olisi lohivouti Nils Pehrssonin poika Hans ? Olihan nepotismi enemmän sääntö kuin poikkeus.
Toistaiseksi en ole löytänyt lohivoutia nimeltään Hans Andersinpoika Tysk. Olisi mielenkiintoista nähdä asiakirja, josta hänet löytäisi.



raimor

[Matti Lund]

En ole noita lohivouteja erityisemmin selvitellyt.

Mutta mielestäni tällainen oli kruununvoudin palvelijoihin eli voudinmiehiin verrattava alemman tason kruunun virkamies, joka teki erittäin rankkaa ja olosuhteiden pakosta erittäin itsenäistä lattiatason verovirkamiestyötä, sitkeää "jalkatyötä" enimmäkseen. Lisäksi hän hoiti kuninkaallista lohi-intressiä sen alimmalla portaalla.

Olen kyllä nähnyt kuninkaallisia kirjeitä 1500 -luvulta koskien lohivouteja. Pitäisi perehtyä vielä niihinkin. Minulla on ne vastikään otettuina koneelleni tutkimuksia varten.


Uskon, että tästä seurasi muutamia lohivoudin aseman erityispiirteitä:

1. Veronkeruun kohteen status oli erittäin korkea, sillä lohia toimitettiin ennen muuta kuninkaan hoviin ja ylhäisaatelistolle Ruotsiin ja jos heiltä liikeni, niin alemmalle aatelille ja suurporvareille. Täten lohivoudilta vaadittava luottoaste oli korkea. (Toisaalta kuninkaalla oli myös joitakin lohen luottokalastajiakin ja pitää pohtia heidän suhdettaan lohivouteihin.)


2. Ja Toisaalta tehtävä oli erittäin itsenäinen niin, ettei ollut jotain esimiestä koko ajan puuskuttamassa niskaan kuten saman portaan voudinmiehillä. Tästä seurasi, että lohivoudille kertyi käytettävissä olevaa vaikutusvaltaa paljon enemmän kuin sen tason verovirkamiehille yleensä.


Tämänkaltaiset seikat näyttävät antaneen hohtoa niille lohivoudeille, jotka osasivat käyttää vaikutusvaltaansa molempiin suuntiin.

------------------------------------------------


En ole erityisesti Hans Tyskiäkään tutkinut, mutta ahkeraan veroluetteloita selaillessani suurinpiirtein samat seikat eli kirjaukset ovat tulleet vastaan kuin Raimollakin.

Myös tarinoinneissa toistetut samat mahdottomuudet ovat herättäneet minunkin huomiotani, joten on aivan oikein ryhtyä tätäkin tapausta ruotimaan ja siivota aivan perättömät toistetut ainekset ympäriltä pois.

terv Matti Lund

[olanyk]

On kerrottu myös että etelän kirkkoherroja mm. Somerus/Tuderus tuli Pohjoiseen lohiveron takia. Kirkkoherra muistaakseni sai lohipadon yhden viikonpäivän tuoton. Tuderuksen sanotaan käyneen luvatonta kauppaa omalla olikohan omalla laivalla?

Olavi

[Raimo Ranta]

Vielä Hans Tyskistä

Tuolla yleisellä puolella keskustellaan Tysk sukunimestä ja keskustelu näyttää sivuavan erästä tutkimukseni kohdetta lohivouti Hans Tyskiä.


Kiinnostukseni Tysk sukuun lähti Oulu -ja Iijoella (1558-1570) toimineen lohivouti Hans Tysk'istä, koska erään sukututkijan mukaan (Leskelä-Lescelius sukukirja) hän olisi minunkin esi-isäni. Olen selvitellyt polkua ko. henkilöön ja tullut siihen tulokseen, että lohivouti Hans Tysk ei ole selvitysteni mukaan Leskelä suvun kantaisä eikä näin ollen myöskään minun esi-isäni. Näitä Pohjanmaalla esintyviä Tysk nimisiä olen kohdannut Oulussa, Oulunsuussa, Haukiputaalla, Iissä, Pudasjärvellä, Muhoksella ja he ovat sotilaita, joten nimi on ollut myös ns. sotilasnimi.


Tyskälä Tyrnävä Ängeslevä

Hans Tysk sai v.1569 haltuunsa tilan Muhoksen tien varrella Ängesleväjoen varrelta. Oliko tila hänen perustama uudistila vai jokin autiotila ? Sukunimi Tysk on sitemmin saanut muodon Tyyskä
(1558-1570) Hans Tysk nimitettiin lohivoudiksi Oulu-Ii ja Kemijoille.
(kl1569) Hans Tyske, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan kymmenysluettelo 1569 (4712) (http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?ay=2141538.KA)
(mk1571) Hans Tysk, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan maakirja ja tilikirja 1571 (4726) (http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?ay=2141559.KA) 7 ½ pa
(mk 1572) Hans Tysk, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan, Oulun erämaan ja Kemin Lapin maakirja 1572 (4733) 7 ½ pa (http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?ay=2141606.KA)(mk1573) Hans Tysk, Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan maakirja ja tilikirja 1573 (4736) (http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?ay=2141621.KA) 7 ½ pa
(kl1573) Hans Michelsson Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan kymmenysluettelo 1573 (4737) (http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?ay=2141626.KA)(mk 1574) Hans Tysk, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan, Oulun erämaan ja Kemin Lapin maakirja 1574 (4739) 9 pa (http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?ay=2141606.KA)(kl1574) Hans Tyske, Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan kymmenysluettelo 1574 (4740) (http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?ay=2141630.KA)(mk 1575) Hans Tysk, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan, Oulun erämaan ja Kemin Lapin maakirja 1575 (4742) 9 pa (http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?ay=2141606.KA)(kl1575) Hans Tysk,Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan kymmenysluettelo 1575 (4743) (http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?ay=2141638.KA)(mk 1576) Hans Tysk, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan, Oulun erämaan ja Kemin Lapin maakirja 1576 (4746) 9 pa (http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?ay=2141606.KA)(mk 1577) Hans Tysk, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan, Oulun erämaan ja Kemin Lapin maakirja 1577(4749) 9 pa (http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?ay=2141606.KA)(kl1577) Hans Michelsson, Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan kymmenysluettelo 1577 (4750) (http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?ay=2141650.KA)(mk 1578) Hans Tysk, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan, Oulun erämaan ja Kemin Lapin maakirja 1578(4752) 9 pa (http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?ay=2141606.KA)(mk 1579) Hans Tysk, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan, Oulun erämaan ja Kemin Lapin maakirja 1579(4755) 9 pa (http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?ay=2141606.KA)(kl1579) Hans Michelsson Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan kymmenysluettelo 1579 (4756) (http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?ay=2141661.KA)(mk 1580) Hans Tysk, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan, Oulun erämaan ja Kemin Lapin maakirja 1580(4758) 8 pa (http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?ay=2141606.KA)(kl1580) Hans Michelsson Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan kymmenysluettelo 1580 (4759) (http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?ay=2141661.KA)(mk1581) Hans Tysk Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan maakirja ja tilikirja 1581 (4761) (http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?ay=2141670.KA) 10 pa
(kl1582) Hans Michelsson, Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan kymmenysluettelo1582 (4765)
(mk1582) Hans Tysk, Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan maakirja ja tilikirja 1582 (4764)
(kl1583) Hans Tysk, Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan maakirja 1583 (4767)
(kl1583) Hans Michelsson,Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan kymmenysluettelo 1583 (4768) (http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?ay=2141680.KA)
(kl1584) Hans MichelssonPohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan kymmenysluettelo1584 (4771)
(mk1584) Hans Tysk. Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan maakirja ja tilikirja 1584 (4770)
(mk1590) Hans Tysk, Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan maakirja ja tilikirja1590 (4790)
(kl1591) Hans Michelsson, Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan kymmenysluettelo 1591 (4794) (http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?ay=2141717.KA)(mk1592) Hans Tysk, Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan maa- ja tilikirja 1592-1592 (4797) (http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?ay=2141724.KA) 12 pa(kl1592) Hans MIchelsson, Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan kymmenysluettelo 1592 (4798) (http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?ay=2141725.KA)
(mk1594) Hans Tysk, Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan maakirja ja tilikirja1594 (4805)
(kl 1595) Hans Michelsson, Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan kymmenysluettelo1595 (4809)
(mk1595) Hans Tysk, Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan maakirja ja tilikirja 1595 (4808) (http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?ay=2141737.KA) 12 pa
(mk1598) Hans Tysk, Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan maa- ja tilikirja 1598-1598 (4811) (http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?ay=2141742.KA) 12 pa
(mk1599) Hans Tysk, Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan maa- ja tilikirja 1599 (4814) (http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?ay=2141748.KA) 13 pa
(mk1600) Hans Tysk, Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan maakirja ja tilikirja 1600 (4818) (http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?ay=2141791.KA) 13 pa
(kl1600) Hans Tysk, Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan kymmenysluettelo 1600-1600 (4819) (http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?ay=2141792.KA)½ mant
(mk1602) Hans Tysk, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan maakirja ja tilikirja 1602 (4828) (http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?ay=2141884.KA) 13 pa
(mk1603) Hans Tysk, Pohjois -Pohjanmaan voutikunnan maakirja ja tilikirja 1603 (4833) (http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?ay=2141891.KA) 13 pa
(kl1608) Hans Michelsson, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan kymmenysl. (kl1609) Hans Tysk, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan kymmenysl. s.19

Muhokselle tullut Hans Tysk
Vuonna 1630 Muhokselle Kärpän taloon tuli Hans Tysk niminen perheetön mies. Kärpän perhe oli jättänyt talonsa autioksi ja menneet Kemijärvelle. Tysk talosteli Kärpässä noin vuoden päivät kunnes muutti autioituneeseen Kolehmaiseen, jonka Pekka Kolehmainen jätti muutaessaan Niskankylälle. Hans Tysk mainitaan ruodutusluettelossa vuodelta 1633, 36 vuoden ikäiseksi. Tuon mukaan hän on syntynyt 1597. Leskelä –Lescelus sukukirjasa kerrotaan, että hänen vaimonsa olisi ”enka Cicilia”. Tämä ko. leski emäntä löytyy naapuritalosta Leskelästä eli Kuusiniemestä maninnalla Enka, joten lienee uskottava henkikirjoittajaa joka ei ole merkinnyt Hans Tyskille emäntää . Cicilia esiintyy koko ajan eri talon emäntänä ilman miestä. Hans Tyskille ei ole merkitty myöskään Matti nimistä poikaa. Ruodutusluetteloiden mukaan hän ei ikänsäkään puolesta sovi Mats Hansinpoika Leskelän isäksi.

Kärppä 1/2 mant
(rl1630) talollinen. Hans Tysk. Pohjanmaan jalkaväkirykmentti ruodutusluettelo, 1630-1635 WA773
Kolehmainen ¼ mant
(hk1632) talollinen, Hans Tysk
(mk 1633) talollinen Hans Tysk ES853 vol 4969 s.49)
(1633) talollinen, Hans Tysk 36 v. Pohjanmaan jalkaväkirykmentti ruodutusluettelo, 1630-1635 WA773
(karjal. 1935) talollinen Hans Tysk. ES2467 vol.9101 s.227) tilalla oli 1 tammahevonen ja 1 hieho
(mk 1935) talollinen Hans Tysk. ES2467 vol. 9098 s.72) talo merkitty autioksi,

Hiukan Leskelän Matti Hansinpojasta s.n 1608-1611
Oliko hän alkujaan Karvosia ?

Leskelä ¼ mant.
(kl1613) Hans Matss, Pohjois-Pohjanmaan Voudintilit
(1624) Hans Matss , Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan maantarkastuskirja 1624 (4952a)
(rl1627) talollinen, Hans Karfoinen ? Pohjanmaan jalkaväkirykmentti ruodutusluettelo, 1627 (sukunimi epäselvä?)
(hk1632) talollinen, leski Cisilia
(mk 1633) talollinen leski Cicilia. ES 853 vol 4969 s.49)
(mk 1635) talollinen leski Cicilia. ES 2467 vol. 9098 s.72)
(1633) Mats Hansson 25 v. Pohjanmaan jalkaväkirykmentti ruodutusluettelo,1633 (s.1608)
(1637) talollinen, Mats Hanss, Oulun pitäjä Ruotu ja manttaaliluettelo
(1637) kanssa-asuja, veli Hans Hanss, Oulun pitäjä Ruotu ja manttaaliluettelo
(1640) talollinen Mats Hanss. 29 v. Pohjanmaan jalkaväkirykmentti ruodutusluettelo, 1640 WA773 (s.1611)

Mats Hansinpoika Leskelän syntymä-ajat hieman vaihtelee ruodutusluetteloiden mukaan, mutta tämä vaihtelu näyttää olevan aika yleistä. Lienee kuitenkin suuntaa antava.

-raimor-

[olanyk]

Herätti muutamia ajatuksia?

1600-luvulla Tyrnävä-Muhos suvut liittyvät Paltamon Koutaniemeen. Siellä (Swahnin suvun kantaisänä) oli Hans Eriksson s.n. 1602 ja k.n 1655 (oli rampa), hän oli isäpuolensa jälkeen isäntä 1633-55. Isäpuoli oli kappalainen Mathias josta on kerottu, ( eli on epäselvää onko Paltamossa kaksi Matiasta?) :

Mathias Johanis kapplainen 1620-1628, Mathias Laurentii kirkkoherra 1628-44

Tuli Koutaniemen isännäksi isäpuolensa 1633 tai 1634 isäpuolens Paltamon kappalaisen Matts:in jälkeen. Matts mainitaan kylässä vuodesta 1622 ja osti sieltä lisää maata 1624. Hän on luuntavasti se Matts Johanis joka mainitaan kappalaisena v 1629. Häntä sanotaan Kajaanin linnan saarnaajaksi vuoteen 1613 asti jonka jälkeen 1613 alkaen Thoamas Nicolai. Paltamon kappalainen oli Mathias Georgi (Fordelius?)

Mattias Laurentii mainitaan Oulun kappalaisena v. 1618-19 ja 1628 eli hän tuli Paltamoon Oulun kautta. Samalla herää kysymys myös Häntä ennen Oulun kappalaisena 1613 mainittu Mathias Mansveti MONTANUS jota pidetään paltamon / Iiin kirkkoherran poikana.

Kajaanin linnan kapteenina oli Pehr Jakobsson Tysk jonka toinen puoliso oli Ericus Georgi Montanuksen leski Margareta Berg. Poika Jakob Pehrsson Teudschovius s. n 1627 oli Kajanin linnansaarnaaja jo 1648 ja kirkkoherra 1651-1679

Mielestäni Schroderus-suku jotenkin kytekeytyy noihin Koutaniemen sukuihin. Ilmeisesti virhetietoina kantaisänä on sukutarinana (Bergholm) esiintynyt sakaslaissyntyinen Kajanin linnan vanki Ivar Schröder sekä erääällä kotisivulla Vaasalainen kauppias Anders Skröder. VOIKO OLLA YHTEYKSIÄ TYSKEIHIN?

Olavi

[Jouni Kaleva]

Mattias Laurentii mainitaan Oulun kappalaisena v. 1618-19 ja 1628 eli hän tuli Paltamoon Oulun kautta. Samalla herää kysymys myös Häntä ennen Oulun kappalaisena 1613 mainittu Mathias Mansveti MONTANUS jota pidetään paltamon / Iiin kirkkoherran poikana.

Olavi
Hei

Wallin Genos-artikkeli Montan-suvusta http://www.genealogia.fi/genos/29/29_85.htm todella esittää: "Paltamon, sittemmin Sotkamon kirkkoherran Mansvetus Jacobii Fellmannin poika oli ilmeisesti Matthias Mansvetii Montanus Paldamoensis, Oulun kappalainen 1613, ei enää 1623. Tämän poika oli Jacob Matthiae Montanus, ylioppilas Turussa 1650, sittemmin sotilaspappi, kuoli Tallinnassa 1658."

Mielestäni tuo on vain irrallinen heitto. Tämä Oulun kappalainen on kaiketi synt. joskus 1590 tienoolla, ehkä ennenkin. Isäksi epäilty Mansvetus (Fellman) arvioidaan syntyneen 1580 tienoolla ja hänen ainoa tunnettu poikansa Esaias on synt. n. 1630. Jo tämä karkea ikävertailu osoittaa Wallin väitteen epärealistiseksi. Eikähän nimi Montanus muutenkaan mitenkään yhdisty Mansvetus Jaakonpoikaan (Fellman).

[Kimmo Kemppainen]

Itse asiassa Mansvetus Jacobilla oli varmuudella yksi tytär ja kaksi poikaa, Esaias ja Johan. Johanin patrilineaarinen linja luultavasti jatkuu eräässä Sotkamon talonpoikaissuvussa tähän päivään.
Kimmo Kemppainen

Hei

Wallin Genos-artikkeli Montan-suvusta http://www.genealogia.fi/genos/29/29_85.htm todella esittää: "Paltamon, sittemmin Sotkamon kirkkoherran Mansvetus Jacobii Fellmannin poika oli ilmeisesti Matthias Mansvetii Montanus Paldamoensis, Oulun kappalainen 1613, ei enää 1623. Tämän poika oli Jacob Matthiae Montanus, ylioppilas Turussa 1650, sittemmin sotilaspappi, kuoli Tallinnassa 1658."

Mielestäni tuo on vain irrallinen heitto. Tämä Oulun kappalainen on kaiketi synt. joskus 1590 tienoolla, ehkä ennenkin. Isäksi epäilty Mansvetus (Fellman) arvioidaan syntyneen 1580 tienoolla ja hänen ainoa tunnettu poikansa Esaias on synt. n. 1630. Jo tämä karkea ikävertailu osoittaa Wallin väitteen epärealistiseksi. Eikähän nimi Montanus muutenkaan mitenkään yhdisty Mansvetus Jaakonpoikaan (Fellman).

[Kimmo Kemppainen]

Mansuetus Jacobin tyttären nimi oli siis Juliana Mansueti.
Kimmo Kemppainen

Itse asiassa Mansvetus Jacobilla oli varmuudella yksi tytär ja kaksi poikaa, Esaias ja Johan. Johanin patrilineaarinen linja luultavasti jatkuu eräässä Sotkamon talonpoikaissuvussa tähän päivään.
Kimmo Kemppainen

[Kimmo Kemppainen]

Jakob Persson Teudschoviuksen isä Per Tysk sai muuten vanhan kertomuksen mukaan nimensä siitä, että hän palveli Oulun pormestari Anders Tyskiä. Ei siis ilmeisesti ollut samaa sukua.

Mitä Schroderuksiin tulee, niin Kainuussa oli 1600-luvulla useita pommerilaissyntyisiä henkilöitä, muiden muassa Samuel Långin ensimmäinen vaimo, joka tuli Stralsundista. Voi olla, että ensimmäinen Schroderus oli sukua jollekulle heistä.
Kimmo Kemppainen

Herätti muutamia ajatuksia?
Kajaanin linnan kapteenina oli Pehr Jakobsson Tysk jonka toinen puoliso oli Ericus Georgi Montanuksen leski Margareta Berg. Poika Jakob Pehrsson Teudschovius s. n 1627 oli Kajanin linnansaarnaaja jo 1648 ja kirkkoherra 1651-1679

Mielestäni Schroderus-suku jotenkin kytekeytyy noihin Koutaniemen sukuihin. Ilmeisesti virhetietoina kantaisänä on sukutarinana (Bergholm) esiintynyt sakaslaissyntyinen Kajanin linnan vanki Ivar Schröder sekä erääällä kotisivulla Vaasalainen kauppias Anders Skröder. VOIKO OLLA YHTEYKSIÄ TYSKEIHIN?

Olavi

[Raimo Ranta]

Hei

Oulun pormestari oli Jacob Anderss Tysk s.n.1590 k. Oulu

Raatimies Oulussa 1628-1633
Oulun pormestari 1634-1640
kauppias ja laivuri, valittiin 08.11.1633 ensin väliaikaiseksi pormestariksi ja 03.05 1634 hänen virkansa vakinaistettiin. Edusti Oulua Tukholman valtiopäivillä v.1629 ja 1634,

Jaakko Antinpoika (Tysk) hänen skotlantilaissukuinen vävynsä oli Turusta Ouluun muuttanut porvari ja vouti Anders Kithe (Kitt, Kieth, Keith?) (ks. GS, s. 263, jossa virheellisesti »borgmästare») sekä toinen vävy, mainittu Yrjänä ( Jöran Lytter-Lythraeus), joka toimi myöhemmin voutina.

-raimor-

[Kimmo Kemppainen]

Varmasti asia on juuri näin. Joka tapauksessa, lähde (Johan Forsman), jota siteerasin, kuuluu sanatarkasti:

"Jacob Petri Theuschovius [...] Han[s] Far kallas Pehr Tysk, därföre at han tjent Anders And:s Tysk, Borgm: i Uleå".

Kimmo Kemppainen


Hei

Oulun pormestari oli Jacob Anderss Tysk s.n.1590 k. Oulu

Raatimies Oulussa 1628-1633
Oulun pormestari 1634-1640
kauppias ja laivuri, valittiin 08.11.1633 ensin väliaikaiseksi pormestariksi ja 03.05 1634 hänen virkansa vakinaistettiin. Edusti Oulua Tukholman valtiopäivillä v.1629 ja 1634,

Jaakko Antinpoika (Tysk) hänen skotlantilaissukuinen vävynsä oli Turusta Ouluun muuttanut porvari ja vouti Anders Kithe (Kitt, Kieth, Keith?) (ks. GS, s. 263, jossa virheellisesti »borgmästare») sekä toinen vävy, mainittu Yrjänä ( Jöran Lytter-Lythraeus), joka toimi myöhemmin voutina.

-raimor-

[antero65]

Kiinnostaa kyllä Tyskit sikäli, että isänäitini puolelta yksi esivanhemmistani pitäisi olla

Matti Hansinpoika Tysk, Leskelä (1585-1674),

joka siis saattaisi olla otsikon Hansin ja Cicilian poika. Vaiko eikö?

Lieneekö kukaan ketjussa alkanutta selvittelyä jatkanut?

[Raimo Ranta]

Kiinnostaa kyllä Tyskit sikäli, että isänäitini puolelta yksi esivanhemmistani pitäisi olla

Matti Hansinpoika Tysk, Leskelä (1585-1674),

joka siis saattaisi olla otsikon Hansin ja Cicilian poika. Vaiko eikö?

Lieneekö kukaan ketjussa alkanutta selvittelyä jatkanut?

Tervehdys

Voidaanpa todeta, että Mats Hansinpoika Leskelä ei ole Tysk kuten jo viestissäni 24.04.2011 #4 kirjoitin. Kuten huomataan em. viestissä niin Matti on syntynyt (1600-1620) Lisävahvistusta asiaan on löytynyt joka sulkee Lohivoudin Hans Tyskin pois isäehdokkaista. Lainauksia muutamista käräjirjoista Näistä selviää, että Mats Hansinpoika Leskelä on vahvasti sidoksissa Lotvolaan. Leskelä on aikoinaan ollut yksi Lotvolan savuista. Kantaisä Ludvig Pietarinpoika. Jos asia kiinnostaa muitakin, niin käräjäkirjoja selaamalla saattaisi selvitä enemmänkin

Leskelä ¼ mant.
(1633) Mats Hansson 25 v. Pohjanmaan jalkaväkirykmentti ruodutusluettelo,1633 (s.1608)
(1637) talollinen, Mats Hanss, Oulun pitäjä Ruotu ja manttaaliluettelo
(1637) kanssa-asuja, veli Hans Hanss, Oulun pitäjä Ruotu ja manttaaliluettelo
(1640) talollinen Mats Hanss. 23 v. Pohjanmaan jalkaväkirykmentti ruodutusluettelo, 1640 WA773
(kl1649) talollinen, Mats Hanss, Oulun pitäjä 1649 kymmenysluettelo
(mk1650) talollinen, Mats Hanss, Länsipohjanlääni maakirja 1650
Leskelä 1/2 mant Muhos
(vl1651) verollinen, Mats Hanss, Länsipohjan lääni kruunun verolista,Oulun pitäjä
(hk1654) talollinen,Mats Hanss, vmo,poika ja pojan vmo, Länsipohjan lääni henkikirja Oulun pitäjä
(hk1655) talollinen, Mats Hanss,vmo ,poika ja pojan vmo, Länsipohjan lääni henkikirja Oulun pitäjä
(hk1658) talollinen, Mats Hanss ja vmo, Länsipohjan lääni henkikirja Oulun pitäjä 1658
(mk1660) talollinen, Mats Hanss, vmo ja pojan vmo, Länsipohjan lääni maakikirja Oulun pitäjä 1660
(mk1661) talollinen, Mats Hanss, Pohjanmaan lääni maakirja Oulun pitäjä 1661
(hk1665) talollinen Mats Hanss, vmo 2 poikaa, tois. vmo, Länsipohjan lääni henkikirja Oulun pitäjä
(mk1669) talollininen, Mats Leskelä, vmo,poika ja pojan vmo, Pohjanmaan läänintilit,Oulun pitäjä ES2472 nide 9155
(hk 1671) talollinen Mats Leskelä, vmo,poika ja pojan vmo, Länsipohjan lääni henkikirja
(1673) talollinen, Mats Hanss , Oulun pitäjä 1673. ES2472_NIDE9159
(mk1675) Mats Hanss Leskelä , Pohjanmaan lääni maakirja Oulunpitäjä 1675 ES2473_NIDE9162
(mk1676) talollinen,Mats Hanss Leskelä, Pohjanmaan lääni maakirja Oulun pitäjä, OS100 nide 9167

Talvikäräjät 20-21.2.1649 kuva 424.s. 419v

Mats Hansson Muhos vastaan Eskil Puhakka Muhos niityistä, erikoisesti Ahkiokorpi, mitkä niityt Johan Jacobsonin alilaamannin kirjeessä on tuomittu Hans Hinderssonille ja hänen serkkunsa lapselle vaimo Cicilialle, siis koska Mats Hansson on vaimo Cicilian poika, saa nauttia äitinsä osuuden, Puhakka sanoo että niityt vanhastaan olleet hänen tilallaan, ja että hänen (Cicilian) perilliset sittemmin hänelle myyneet, mutta hän ei voinut todistaa…

Käräjät 13.6.1661 Muhos
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3711348
s. 87v

Mats Hansson Muhokselta nauttimaan ja pitämään 29.2.1615 laillisen kirjeensä sisällön mukaan 1/8 osan Erik Olssonin kanssa 1/4 osan Lådwan tilasta, ja Erik Olsson saa 1/2 maksetuista rahoista nimittäin 55 rahaa Mats Hanssonilta. (Ks. 11.2.

Käräjät 11.2.1662 Oulu/Muhos(?) kuva 180
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3711562
Koska Brita Henriksdotter on lähempänä perimässä lunastakseen osan Ladwon tilasta Muhoksella kuin Mats Hansson, viitataan tuomioon 1660 tässä asiassa… (ks. 13.6.1661 s. 88)

Raimor

[skoykka]

Kiinnostaisi tietää, onko Tyyskän suvun DNA tutkittu. Ja tuloskin tietysti.

[tnylund]

Tämä Tysk/Leskelä-keskustelu kiinnostaa minua, sillä Lescell/Leskelä-sukua löytyy sukupuustani.

Koska syntymäajoista ei ole varmuutta, jättää se melkoisia "tulkinnanvaraisuuksia" asiaan.
- Joissain lähteissä mainitaan, että Anders Tysk olisi syntynyt ~1510-1520, joissain maininta ~1530. Tuolloin hänen poikansa, Hans Andersson Tyskin kohdalla esitetty ~1561 on mahdollinen. Samoin Margaretha Sursillin kohdalla tuo arvioitu syntymäaika osuu 1540-1560 välille, esim. 1545 olisi edelleen mahdollinen Hans Tyskin syntymälle.
- Matts Hansson Tyskille on esitetty syntymäaikaa 1585. Hans Andersson Tysk olisi tuolloin n. 24-vuotias. Mahdollista kai sekin.

Mm. Matti Rekunen on esittänyt, että Anders Tysk olisi syntynyt ~1540 ja Hans Andersson ~1580. Margaretha Sursill ~1565. Matts Hansson Tysk olisi tämän mukaan syntynyt ~1600 ja kuollut 1674.

Kuinka paljon tämä syntymävuosien tulkinta mahdollistaa tai kumoaa Tysk-Leskelä -yhteyttä?

[JHissa]

Matti Hannunpoika Leskelä oli vuoden 1633 ruotuluettelon mukaan 16-vuotias https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055059_00544
vuoden 1638 ruotulettelon mukaan 21-vuotias https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053351_00106
ja vuoden 1640 ruotulettelon mukaan 23-vuotias https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053360_00069
eli hän olisi syntynyt siis noin 1617. Mikä selittää sen, että hänen äitinsä leski Cecilia isännöi tilaa ainakin vuoteen 1635. En löydä heitä vuoden 1636 henkikirjasta https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0021564_00517

Vuoden 1630 ruotuluettelon mukaan https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053127_00167
ja https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055059_00463
1627 Muhokseen saapuva Hans Tysk taas mainitaan olevan vuoden 1633 ruotuluetelon mukaan 36-vuotias https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055059_00544
eli hän olisi syntynyt noin 1597, joten hän voi hyvinkin olla Oulun porvari Jakob Anderssonin veli, joka taas ilmoitetaan olevan vuoden 1627 ruotuluetttelossa 30-vuotias https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055059_00161
eli hänkin olisi syntynyt noin 1597, joten Hans Tysk voisi olla se Hans Andersson, joka mainitaan Vaasassa vuoden 1618 Älvsborgin lunnaiden kantoluettelossa https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=8437067303&aineistoId=1586003894
tai sitten maksaja voi olla samalla sivulla oleva leski Margareta.

Sursill-tutkimuksissa Margareta Östenintyttären (GS 7515) ja hänen miehensä räätäli Anders Tyskillä mainitaan lisäksi pojat Tuomas, Daniel ja Karl, sekä tytär Karin, jonka pitäisi olla naimisissa kapteeni Henrik Jöranssonin kanssa, mutta en ole onnistunut löytämään häntä sotilasrullista https://sok.riksarkivet.se/armens-rullor
joten hän on voinut kuolla ennen vuotta 1620.
Räätäli Anders Tysk sopisi siis hyvin lohivouti Hans Tyskin pojaksi, sillä Kaarle IX oli Ruotsin hallitsija vuosina 1599–1611.

Mitä tulee kapteeni Peder Jakobsson Tyskiin, niin hänet mainitaan olevan vuoden 1627 ruotuluettelossa 24-vuotias https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055059_00162
joten hän on syntynyt noin 1603. Lisäksi hänet mainitaan sotilasrullassa korpraalina 1638 https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0053340_00131
hopmannina ja maakapteenina 1641
KA valtakunnanregistratuura 20.4.1641 f. 68 (Fullmacht för Peder Jacobszon Tysk, att wara Hoppman eller Capitein på Cajanaborgh)
https://ylioppilasmatrikkeli.fi/henkilo.php?id=576

Lisätään vielä Östenintyttärien ikävertailu toisesta keskustelusta
Anna Östenintytär saa ensimmäiset lapsensa luultavasti 1570-luvun lopulla, sillä Vöyrin kappalainen Hans näyttää kuolevan noin 1580.
Karin Östenintytär saa ensimmäiset lapset 1570-luvun lopussa, sillä Sinius suvun kantaisä Hans Laurinpojan ilmoitetaan olevan 48-vuotias vuoden 1627 sotaväenottoluettelossa
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055059_00162
Kristina Östenintytär saa ensimmäiset lapsensa luultavasti 1590-luvulla, sillä esim. Ahlholm-suvun kantaisä Henricus Johannis Limingius tulee Iin kappalaiseksi 1626 ja Caspar Forbuksen leski Brita Johanintytär Lithovius kuolee 96-vuotiaana Iissä 1696.
Margareta Östenintytär näyttää saavan lapsensa 1590-luvulla, sillä hänen poikansa Jakob Andersinpoika Tysk, ilmoitetaan olevan 30-vuotias vuoden 1627 sotaväenottoluettelossa
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055059_00161
Brita Östenintytär saa myös lapsensa 1590-luvulla, sillä poika Hans Petterinpoika Gumse ilmoitetaan olevan 33-vuotias vuoden 1727 sotaväenottoluettelossa
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055059_00128
Malin Östenintytär saa luultavasti lapsensa 1600-luvun alussa, sillä vanhin poika Calamnius-suvun kantaisä Gabriel Petri on ylioppilaana vasta 1623.
Erik Östeninpoika mainitaan isäntänä Uumajan Tegbyssä isänsä jälkeen vuodesta 1583 ja hänen lapsensa näyttävät syntyvän 1590-luvulla.
Barbro Östenintyttären ilmoitetaan vain olevan naimisissa Tukholmassa, joten hänestä ei ole muuta tietoa.
Avioton poika Hans Östeninpoika, voi olla se poika joka mainitaan 1564-65, hänestä tuli Kokkolan lukkari 1588 ja hänen poikansa ns. Vaasan suurjunkkari Hans Hansinpoika ilmoitetaan olevan 50-vuotias vuoden 1627 sotaväenottoluettelossa
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055059_00169

Näyttää siis siltä, että avioton poika Hans Östeninpoika olisi vanhin ja hän olisi syntynyt luultavasti 1540-luvun lopussa. Avioliitossa syntyneistä ainoastaan Anna ja Karin Östenityttäret näyttävät syntyneen 1550-luvulla, muut vasta 1560-luvun puolella ja heistäkin Malin Östenintyär ehkä vasta 1570-luvulla.