PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Pedersöre ja Pietarsaari


K. Sandström
27.10.10, 10:35
Onko tosiaakin niin että Pedersören ja Pietarsaaren kirkonkirjoja ei ole skannattu? :confused: Vai olenko minä vaan huono etsimään?:D:

Juha
27.10.10, 10:45
Suomen Sukuhistoriallinen Yhdistys toimii vapaaehtoispohjalta, joten jos asia kiinnostaa, niin surffaa www.sukuhistoria.fi ja tarjoudu itse kuvaamaan nuo seurakunnat :)

Siihen mitä Arkistolaitos aikoo tehdä, saat vastauksen tältä sivulta
http://www.arkisto.fi/fi/arkistolaitos/tehtavat/sailyttaminen/digitointi-2010/#kirkonkirja

K. Sandström
27.10.10, 11:43
Kiitti linkistä. Sieltähän tuo tieto oli löydettävissä. Olispa vaan aikaa enemmän niin... Mutta näyttää olevan osittain jo työn alla (Jakobstad=Pietarsaaren ruotsink.) ja lähiaikoina tulossa nuo muutkin kaipaamani. Täytyy siis vaan malttaa mieleni tai mennä tutkailemaan paikanpäälle... :)

Matti Lund
27.10.10, 12:07
Kiitti linkistä. Sieltähän tuo tieto oli löydettävissä. Olispa vaan aikaa enemmän niin... Mutta näyttää olevan osittain jo työn alla (Jakobstad=Pietarsaaren ruotsink.) ja lähiaikoina tulossa nuo muutkin kaipaamani. Täytyy siis vaan malttaa mieleni tai mennä tutkailemaan paikanpäälle... :)


Pedersören rippikirjojen pari ensimmäistä jaksoa 1600-1700 -lukujen taitteesta ovat olleet alunperin sangen heikkolaatuisia ja siten rullilta skannauksen kannalta erittäin ongelmallisia, niin ongelmallisia, että suosittaisin odottamaan, kunnes KA:n ammattilaiset saavat ne skannattua. Toki SSHY:n sivuillekin on muutama lähes yhtä surkea rulla onnistuttu skannaamaan erinomaisella tuloksella (esim. Lapväärtti). Mutta sellainen jokamiehen keskivertoskannaus ei puolla Pedersören eräitten jaksojen osalta paikkaansa, vaan "eksperttiskannaus".

Olen kuvannut arkistooni tilapäisenä käsikirjastona hyvän kolleegan kautta Pedersören rippikirjat 1800 -luvun alkuun asti "auttavaisessa muodossa", joten kysy vaan talokohtaisesti tai muuten osuvasti mielenkiintosi kohteita esim "mitä lukee kylän x talon y jaksoilla m1-n1 ja m2-n2", niin annan Sinulle sivusta "puhtaaksikirjoitetun" version, jos saan selvää. Varauksena annan, että siellä on kymmeniä aukeamia, joista on vaikea saada selvää, mutta satoja aukeamia, joissa ei ole ainakaan itselleni suurempaa ongelmaa.

Pedersörestä on myös muutama jakso SAY -luetteloita, joten niitäkin käyttäen pääset etenemään.

terv Matti Lund

Irkku
27.10.10, 12:56
Muistelen, että vuotta 1860 vanhemmat kirkonkirjat arkistossa kuvataan SSS:n kanssa yhteistyöhankkeena. SSS on siihen rekrytoinut työttömiä eli
valtio maksaa viulut.

Ovatko nämä työttömät ammattilaisia, kuten Lund sanoo?

Irkku

Matti Lund
27.10.10, 13:20
Muistelen, että vuotta 1860 vanhemmat kirkonkirjat arkistossa kuvataan SSS:n kanssa yhteistyöhankkeena. SSS on siihen rekrytoinut työttömiä eli
valtio maksaa viulut.

Ovatko nämä työttömät ammattilaisia, kuten Lund sanoo?

Irkku

Varsinaisten ammattilaisten käyttötarpeen arviointi jää tietysti KA:n harkintaan (ovat etupäässä alihankintana käytettävää osaamisresurssia).

Jos olisin Kecksmetin ohjausporukkaa tai käytettävän alihankintaporukan työhönottaja, rekrytoisin hommaan sellaisia työttömiä, jotka eivät tule aivan "pystymetsästä", vaan ovat käyneet jonkinlaista alan koulutusta ja kurssitusta läpi. Olisin myös valmis sellaista itse järjestämään, jos tarjokkailta puuttuu mielestäni riittävästi sellaista koulutusta.

Lisäksi työhönottajana en tyytyisi pelkkään muotopuoleen, vaan arvioisin myös pestattavien kehittymiskykyä ja ottaisin ja sekoittaisin porukkaan mukaan pari sellaista nörttiä, jotka hakkaavat keskiverto ammattilaisen mennen tullen ja panen heidät puolinäkymättömästi samalla sparraamaan ja ohjaamaan keskiverto-osaajia parempaan saavutukseen, niin että kun nämä ovat muutaman viikon urakoineet, alkaa työ olla ammattilaistasoa. Pelit ja vehkeethän sitä ovat, joten tulee vain niiden käyttäjät mukauttaa niitä hyödyntämään fasiliteetin mukaan.

Rullilta skannaushan ei edellytä kovin suurta vaativuutta, vaan on aika lailla "liukuhihnatyötä". Toista on monenlaisilta niteiltä skannaaaminen, joka onkin sitten jo aivan oma projektinsa.


terv Matti Lund

Ps. On sivistysvaltiolle suureksi taloudelliseksi eduksi ja kunniaksi, että valtio maksaa viulut ,ja sille suureksi häpeäksi, mitä enemmän joudutaan turvautumaan vapaaehtoiseen kansalaistoimintaan, ja henkisten voimavarojen käytölle suorastaan turmiollista, jos kaupalliset toimijat päästetään jotenkin ohjaamaan tutkimukseen tarkoitetun lähdemateriaalin käyttöä.

Irkku
27.10.10, 13:48
Eivät siis välttämättä ole ammattilaisia, kuten Lundinkin vastauksesta selviää ja hänen tekstissään sanotaan myös, että rullilta skannaus on suuremmalta osalta liukuhihnatyötä, joten uskon myös vapaaehtoisten, joukossa myös hyviä ammattilaisia, osaavan liukuhihnatyötä.

Meillekin, siis vapaaehtoisille, on pidetty kursseja ja koulutusta ja saamme paikalle tarvittaessa opastajan, hyvän sellaisen.

Toisten työn ainainen ja jatkuva halveeraminen ei mielestäni ole
sopivaa tälläkään palstalla.

Se, että valtio maksaa viulut, on tietysti ok, mutta minusta se pitää tehdä arkistolaitoksen budjetin kautta.

En jatka hyödytöntä kinaamista.
Irkku

Matti Lund
27.10.10, 14:42
Eivät siis välttämättä ole ammattilaisia, kuten Lundinkin vastauksesta selviää ja hänen tekstissään sanotaan myös, että rullilta skannaus on suuremmalta osalta liukuhihnatyötä, joten uskon myös vapaaehtoisten, joukossa myös hyviä ammattilaisia, osaavan liukuhihnatyötä.

Meillekin, siis vapaaehtoisille, on pidetty kursseja ja koulutusta ja saamme paikalle tarvittaessa opastajan, hyvän sellaisen.

Toisten työn ainainen ja jatkuva halveeraminen ei mielestäni ole
sopivaa tälläkään palstalla.

Se, että valtio maksaa viulut, on tietysti ok, mutta minusta se pitää tehdä arkistolaitoksen budjetin kautta.

En jatka hyödytöntä kinaamista.
Irkku


En ole mitenkään halveerannut tästä asiasta näillä palstoilla ketään muuta tekijää kuin itseäni.

Olen useasti käyttänyt itseäni esimerkkinä siitä, mihin johonkin tehtävään täysin sopimattoman on turha pistää nenäänsä ja siksi en ole esimerkiksi tupannut itseäni SSHY:n tai muunkaan käytettäväksi pilaamaan sen sivuja.

Pitäisi olla rehellinen ennen muuta itse itselle ja katsoa mihin sopii. Se on tässä lähtökohtana.


Itse uskon olevani näyttöjeni perusteella kelvoton käsityöläinen skannaus mukaanlukien, mutta ihan kelvollinen skannauksen ja arkistoinnin menestyksellisten edellytysten suunnittelija ja ohjaaja. Siksi esitän mielipiteeni sellaisessa yhteydessä, johon uskon itselläni olevan jotain annettavaa, eikä pelkästään töpättävää. Näiden neuvojen antaminen ei ole mitään halveeraamista.

Eihän tuloksen jälkeä kykene parantamaan, ellei osaa arvostella tehdyn työn jälkeä tai jos ei ole pyrkimystäkään parantaa omaa työtään.


Vapaaehtoistyö on vaikeimmillaan silloin, kun ei ole siihen muuta annettavaa kuin suuri into ja suuria tunteita, jolloin tekemisen kahlitseminen voi tuntua äärimmäisen epäoikeudenmukaiselta.


On vain niin, että todellisuus tuo eteen lähes kaikilla aloilla, tälläkin, helppoja ja vaikeita töitä, ja on järkevää käyttää osaamiseen perustuvaa valikointia ja antaa vaikeimmat työt parhaiten osaaville henkilöille.


Vapaaehtoistyössä (mm. SSHY), jossa ei ole organisoitua reaalista laatuohjausta, tätä itsestäänselvyyttä on luonnollisesti vaikea ellei mahdoton toteuttaa, joten kannattaa keskittyä teknisesti helppoihin töihin.

SSHY:n ongelmana on, että on osaajia, mutta osaajia ei saada osumaan kuin harvoihin vaativiin kohteisiin, joita on tullut eteen.

SSHY:ssäkin näyttäisi olevan mukana ammattilaisten veroisia pitkänlinjan kuvankäsittelyn harrastajia, joiden osaamisen hyödyntämiseksi sinne tulisi järjestää ongelmallisten skannattavien reititys ja kierto. Tämä kyllä edellyttäisi, että rullat pitäisi tarkastaa ja jakaa "keskitetysti", ennen kuin ne annetaan skannattaviksi.

Toki SSHY:n toimintamuodot ovat huimasti kehittyneet alkuaikoihin nähden ja organisaation ylläpitäjät tekevät niin erinomaista työtä kuin vallitsevissa olosuhteissa on mahdollista.

terv Matti Lund

K. Sandström
28.10.10, 09:02
Pedersören rippikirjojen pari ensimmäistä jaksoa 1600-1700 -lukujen taitteesta ovat olleet alunperin sangen heikkolaatuisia ja siten rullilta skannauksen kannalta erittäin ongelmallisia, niin ongelmallisia, että suosittaisin odottamaan, kunnes KA:n ammattilaiset saavat ne skannattua. Toki SSHY:n sivuillekin on muutama lähes yhtä surkea rulla onnistuttu skannaamaan erinomaisella tuloksella (esim. Lapväärtti). Mutta sellainen jokamiehen keskivertoskannaus ei puolla Pedersören eräitten jaksojen osalta paikkaansa, vaan "eksperttiskannaus".

Olen kuvannut arkistooni tilapäisenä käsikirjastona hyvän kolleegan kautta Pedersören rippikirjat 1800 -luvun alkuun asti "auttavaisessa muodossa", joten kysy vaan talokohtaisesti tai muuten osuvasti mielenkiintosi kohteita esim "mitä lukee kylän x talon y jaksoilla m1-n1 ja m2-n2", niin annan Sinulle sivusta "puhtaaksikirjoitetun" version, jos saan selvää. Varauksena annan, että siellä on kymmeniä aukeamia, joista on vaikea saada selvää, mutta satoja aukeamia, joissa ei ole ainakaan itselleni suurempaa ongelmaa.

Pedersörestä on myös muutama jakso SAY -luetteloita, joten niitäkin käyttäen pääset etenemään.

terv Matti Lund


Kiitos Matti! Palaan asiaan kun olen vähän selvitellyt päätäni tässä asiassa. Nämä etsimäni henkilöt eivät ole suoranaisesti sululaisiani, vaan eräs esiäitini oli kasvattina tässä perheessä. En vain löydä mistään "virallista" merkintää siitä, en edes pastorinkanslian kautta! Kirjoilla hän oli Helsingissä, mutta asui 100% varmasti tässä perheessä pikkutytöstä naimisiin menoon saakka... Outoa...:confused:

Matti Lund
28.10.10, 11:20
Kiitos Matti! Palaan asiaan kun olen vähän selvitellyt päätäni tässä asiassa. Nämä etsimäni henkilöt eivät ole suoranaisesti sululaisiani, vaan eräs esiäitini oli kasvattina tässä perheessä. En vain löydä mistään "virallista" merkintää siitä, en edes pastorinkanslian kautta! Kirjoilla hän oli Helsingissä, mutta asui 100% varmasti tässä perheessä pikkutytöstä naimisiin menoon saakka... Outoa...:confused:


No, ei sitten minulta tähän löytyne Sinulle pikaisia apuja, eli tiedontarpeesi lienee ensi alkuun 1900 -luvun pinnassa eikä 1700 -luvun alussa.

Lisäksi kansallisarkiston meneillään olevassa projektissa digitoidaan ainoastaan rullilta ja ne päättyvät useimpien seurakuntien kohdalla sinne 1860- tai 1870 -luvuille. Tarkista se, mikä on Pedersören päättymisvuosi.

SSHY:ssä kyllä sitten tähytään näiden jatkojen skannaamista mikrokorteilta ja niiltä on sinne skannattu nähtävästi jo monia seurakuntia Pohjanmaaltakin, jolloin liikutaan jo 1900 -luvun pinnassa. Itselläni ei ole näistä tarkkaa käsitystä, koska en ole SSHY:n jäsen ja niihin pääseminen vaatii tätä jäsenyyttä.

Sinne jäseneksi kyllä kannattaa liittyä, sillä siellä on joka tapauksessa paljon aineistoa, joka tulee itse kullakin jossain vaiheessa joskus eteen.


terv Matti Lund

K. Sandström
28.10.10, 12:30
Olen kyllä sshy:n jäsen, mutta ei sekään nyt auta tässä tapauksessa. :) Täytyy yrittää keksiä jotain muuta!