Muhoksen Laitasaaren Gestilä no. 35

[färinr]

Gestilän taloon tuli Limingasta 1794 Påhl Samueli Bisi s. 1.4.1748
(rk Muhos 1794-1801 kuva 48/42)

Limingan Temmeksen Haurulan kylän Halosen talossa no. 10
asustivat Samuelin pojat Stephan, Samuel ja Påhl
(rk Liminka 1775-1780 kuva 51/46)

Miksi Paulin sukunimi oli Bisi, kun hän perheineen muutti
Muhokselle vuonna 1794 ?

Isä Samuel s. 1711 tuli ymmärtääkseni Halosen taloon vävyksi
avioituen Paulintytär Elinan kanssa.
(rk Liminka 1738-1744 kuva 35)

Olisko Samuelista lisätietoa ?

[Matti Lund]

Gestilän taloon tuli Limingasta 1794 Påhl Samueli Bisi s. 1.4.1748
(rk Muhos 1794-1801 kuva 48/42)

Limingan Temmeksen Haurulan kylän Halosen talossa no. 10
asustivat Samuelin pojat Stephan, Samuel ja Påhl
(rk Liminka 1775-1780 kuva 51/46)

Miksi Paulin sukunimi oli Bisi, kun hän perheineen muutti
Muhokselle vuonna 1794 ?

Isä Samuel s. 1711 tuli ymmärtääkseni Halosen taloon vävyksi
avioituen Paulintytär Elinan kanssa.
(rk Liminka 1738-1744 kuva 35)

Olisko Samuelista lisätietoa ?


Pohjanmaa on sellainen maankolkka, jossa ei mitään "sukunimiä" esiinny, vaan lisänimiä, joita asiakirjoissa annetaan erinäisistä syistä.


Yleisin syy on ehkä sen talon nimi, jossa sattuu asumaan asiakirjan kirjaushetkellä tai jonkin ajan sisällä sitä ennen. Eikä siihen välttämättä tarvita kuin muutaman kuukauden palvelussuhde asianomaiseen taloon, kun se on jo tarttunut kuin takiainen kohdehenkilöön, jos vain kirkonkirjojen pitäjä on mieltynyt sen kuljettamiseen. Toki savolaisilla tämä takiainen on paljon tarttuvampi kuin saaristolaisilla ja savolaisen antama talonnimikin tarttuvampi kuin sellainen talonnimi, jolle on monia vanhoja vaihtoehtoja.

Jos et kuitenkaan löydä etsimääsi Pisiä Limingan Pisilän talon rippikirjoista, ei se vielä todista mitään. On myös monia syitä sille, ettei henkilön ripilläkäyntejä ole merkitty siihen taloon, johon hänen lisänimensä aivan ilmeisestikin viittaa. On selvitettävä olosuhteita, ennen kuin ripilläkäyntipaikasta täsmällisenä asuinpaikkana voidaan vetää johtopäätöstä. - Ja olosuhteissa on moninaisia asianhaaroja, joiden huomioiminen vaatii kovasti uutteruutta ja hyviä "hoksottimia".

Henkikirja on luotettavampi tämän seikan arviointia varten, mutta ei ole aina riittävä, koska monet henkikirjojen vuosikerrat mainitsevat henkilöitä ainoastaan paljaalta etunimeltään ja samassa talossa on voinut asua ja palvella monia samanetunimisiä.

Tätä jäljittämistä vaikeuttaa tutkimusalueellasi kirkonkirjojen aukollisuus, mutta vero- ja tuomiokirjaasiakirjoissa tätä ongelmaa ei ole, joten olisi todella huonoa tuuria, jos ihmettelysi aihe kohdehenkilösi lisänimestä jäisi täysin ratkaisemattomaksi.


terv Matti Lund

[Raimo Ranta]

Kesti no 35 Muhos

Apuja Samuelin taustoihin, suhtaudu varauksella 1600 luvun kirjauksiini koska perustuvat olettamuksiini henki ja maakirjojen perusteella joten syntymäajat voivat heittää paljonkin.


Taulu 1

I Olof Påhlss Bisi eli Gesti, kirkkoväärti talollinen, s. 23.03. 1779 Liminka, k. 30.05. 1841 Muhos Laitasaari.
Vanhemmat taulusta 2 Påhl Samuelss Halonen eli Bisi, Gesti ja Catharina Olofsdr Teppola
Valkola no 39 Muhos Laitasaari
(rk1802-1803 s.88) vävy, kanssa-asuja
Kesti no 35 Muhos Laitasaari: Kirkkoväärti vuosina 1813-1841
(rk1805-1811 s.84) kanssa-asuja
(rk1812-1818 s.116) kanssa-asuja
(rk1819-1825 s.120) talollinen
(rk1826-1832 s.130) talollinen
(rk1833-1839 s.236) talollinen.
Puoliso: 08.01. 1802 Muhos Laitasaari Catharina Andersdr Valkola, s. 20.09. 1782 Muhos, k. 20.05. 1849 Muhos.
Vanhemmat Anders Matss Bajar eli Enberg, Valkola eli Mäkelä ja Anna Eriksdr Heikura
Lapset:
Maria, s. 12.08. 1802 Muhos Laitasaari
Påhl, s. 17.03. 1805 Muhos Laitasaari
Anna, s. 12.12. 1807 Muhos Laitasaari
Catharina, s. 29.03. 1809 Muhos, k. 1833 Muhos
Olof, s. 06.10. 1812 Muhos Laitasaari, k. 30.12. 1813 Muhos, kuolinsyy koppor
Margaretha, s. 14.11. 1814 Muhos Laitasaari
Henrik, s. 04.02. 1817 Muhos Laitasaari, k. 13.02. 1858 Muhos, kuolinsyy lavantauti
Brita, s. 08.03. 1819 Muhos, k. 04.05. 1843 Muhos, kuolinsyy lapsivuode
Olof, s. 15.05. 1822 Muhos Laitasaari, k. 06.01. 1824 Muhos, kuolinsyy Scharl.f.
Anders, s. 20.04. 1825 Muhos Laitasaari, k. 14.10. 1825 Muhos, kuolinsyy Slag l. fandspricning
Johanna Magdalena, s. 08.08. 1827 Muhos Laitasaari
Taulu 2 (taulusta 3)

II Påhl Samuelss Halonen eli Bisi, Gesti, s. 01.04. 1748 Liminka Temmes, k. 02.12. 1837 Muhos.
Vanhemmat taulusta 3 Samuel Stephanss XX, Halonen ja Elin Påhlsdr Halonen
Halonen no 10 Temmes Hauru
(rk1765-1770 s.34) kanssa-asuja, muuttokirja Ouluun 1768
Teppola no 6 Temmes
(rk1771-1774 s.105) vävy, kanssa-asuja
Halonen no 10 Temmes Hauru
(rk1775-1780 s.94/46) kanssa-asuja
Bisi no Liminka
(1790-1797) kanssa-asuja
Gesti no 35 Muhos Laitasaari 1/8 mant. kruununtila
(rk1794-1801 s.42) uudisasukas, tullut Limingasta v. 1797
(hk1810) talollinen
(rk1802-1811 s.84) talollinen
(rk1812-1818 s.116) talollinen
(rk1826-1832 s.130) kanssa-asuja
(rk1833-1839 s.236) kanssa-asuja

Perttunen no 21 Laitasaari
(hk1810)) omistaa 11/48 mant ko. tilasta.
1. Puoliso: 27.01. 1773 Liminka Catharina Olofsdr Teppola, Taulusta 1, s. 28.09. 1748 Temmes, k. 20.10. 1786 Liminka.
Vanhemmat taulusta 10 Olof Teppola ja Beata
Lapset:
Samuel, s. 04.04. 1775 Liminka, k. 22.08. 1837 Oulun msk
Olof, s. 23.03.1779. Tauluun 1.
Margaretha, s. 30.09. 1781 Liminka
Henrik, s. 09.03. 1784 Liminka
Carin, s. 02.07. 1786 Liminka
2. Puoliso: 26.01. 1788 Liminka Maria Isaksdr Pikkarainen, s. 22.06.1750 Liminka, k. 18.02. 1815 Muhos.
Taulu 3

III Samuel Stephanss XX, Halonen, s. 26.08. 1711 Iisalmi ?, k. 22.02. 1770 Temmes.
Halonen no 10 Temmes Hauru
(rk1732-1737 s.161/162) vävy kanssa-asuja
(rk1738-1744 s.35) vävy, kanssa-asuja
(rk1745-1751 s.227) kanssa-asuja
(rk1752-1758 s.30) kanssa-asuja
(rk1759-1765 s.22/43) talollinen
(rk1765-1770 s.34) talollinen.
Puoliso: 27.04. 1735 Liminka Temmes Elin Påhlsdr Halonen, Taulusta 2, s. 01.01. 1717 Liminka Temmes, k. 31.01. 1770 Temmes.
Vanhemmat taulusta 4 Påhl Henrikss Halonen ja Brita Samuelsdr
Lapset:
Staphan, s. 1738 Liminka Temmes
Margareta, s. 26.09. 1742 Liminka Temmes
Samuel, s. 18.05. 1745 Liminka Temmes
Påhl, s. 01.04.1748. Tauluun 2.
Johan, s. 15.06. 1751 Liminka Temmes
Anders, s. 27.10. 1753 Liminka Temmes, k. 21.01. 1770 Temmes
Brita, s. 29.10. 1756 Liminka Temmes, k. 10.12. 1767 Temmes
Taulu 4 (taulusta 5)

IV Påhl Henrikss Halonen, s. 1687.
Vanhemmat taulusta 5 Henrik Henrikss Halonen ja Elin
Halonen no 10 Temmes
(rk1725-1732 s.31) kanssa-asuja
(rk1732-1737 s.162) talollinen
(rk1738-1744 s.35) talollinen
(rk1745-1751 s.227) talollinen
(rk1752-1758 s.30) talollinen
(rk1759-1765 s.22/43) kanssa-asuja
(rk1765-1770 s.34) kanssa-asuja.
Puoliso: Brita Samuelsdr, Taulusta 3, s. 03.1687.
Lapset:
Elin, s. 01.01.1717. Tauluun 3.
Christer, s. 28.07. 1725 Liminka
Carin, s. 11.05. 1729 Liminka
Taulu 5 (taulusta 6)

V Henrik Henrikss Halonen, s. noin 1650 Liminka Temmes, k. 1729 Temmes.
Vanhemmat taulusta 6 Henrik Henrikss Halonen ja N.N
Halonen no 10 Temmes
(rk1725-1732 s.31) talollinen.
Puoliso: Elin, Taulusta 4 k. noin 1729 Temmes.
Lapset:
Påhl, s. 1687. Tauluun 4.
Lars
Elin
Taulu 6 (taulusta 7)

VI Henrik Henrikss Halonen, s. noin 1628 Muhos, k. Liminka Temmes.
Vanhemmat taulusta 7 Henrik Pehrss Halonen ja N.N
Puoliso: N.N, Taulusta 5.
Lapset:
Henrik, s. 1650. Tauluun 5.
Margeta, s. noin 1655 Liminka Temmes, k. 04.1728
Taulu 7 (taulusta 8)

VII Henrik Pehrss Halonen, s. noin 1600 Muhos, k. ennen 1678 Muhos.
Vanhemmat taulusta 8 Pehr Henrikss Halonen ja N.N
1. Puoliso: N.N, Taulusta 6 k. ennen 1640 Muhos.
Lapset:
Pehr, s. noin 1625 Muhos, k. noin 1660 Muhos
Henrik, s. 1628. Tauluun 6.
2. Puoliso: noin 1659 Muhos Walborg Anderssdr k. ennen 1665 Muhos.
Taulu 8 (taulusta 9)

VIII Pehr Henrikss Halonen, s. noin 1570 Liminka Laitasaari, k. ennen 1625 Muhos.
Vanhemmat taulusta 9 Henrik Påhlss Halonen ja N.N
Halola no 1 Muhos 3/4 mant.
(kl1609) Peer Halonen, Pohjois-Pohjanmaan Voudintilit
(kl1611) Peer Halonen, Pohjois-Pohjanmaan Voudintilit
(kl1613) Peer Halonen, Pohjois-Pohjanmaan Voudintilit
.
Puoliso: N.N, Taulusta 7.
Lapset:
Henrik, s. 1600. Tauluun 7.
Taulu 9

IX Henrik Påhlss Halonen, s. noin 1545 Liminka Laitasaari, k. ennen 1609 Muhos.
Vanhemmat Påhl Haloinen ja N.N
Halola no 1 Muhos 3/4 mant.
(kl1595) Henrik Halonen, Limingan voudintilit kymmenysluettelo
(kl1598) Henrik Haloinen, Limingan voudintilit kymmenysluettelo
.
Puoliso: N.N, Taulusta 8.
Lapset:
Pehr, s. 1570. Tauluun 8.
Taulu 10

III Olof Teppola, talollinen, s. 1695, k. 04.12. 1759 Temmes.
Puoliso: Beata, Taulusta 2 k. 25.12. 1754 Temmes.
Lapset:
Catharina, s. 28.09.1748. Tauluun 2.


terv, raimor

[färinr]

Suurkiitokset:

Matille vankan kokemuksen mukaisista ohjeista.
Raimolle hienoista listoista, joista kysymys Bisi-nimestä selvisi:

Påhl Samuelsson Halonen avioitui 1773 Catharina Olofsdr. Teppolan
kanssa ja nuoripari asusti mm. Limingan Halosella 1772 ja Teppolassa 1773-1774 ja sen jälkeen Limingan Siltakylän Bisin talossa no. 8,
josta muuttivat Muhoksen Laitasaaren Gestin taloon no. 35

Kysymys Halosen talon vävystä Samuel Stephanssonista sai myös
lisävaloa. Vihittyjen tiedoista selviää kuten olet merkinnyt, että
Samuel tuli Idensalmelta eli Iisalmelta. Kirjaamatta on jäänyt
hänen itäsuomalainen sukunimi.

Oma mielenkiintoni kyseiseen sukuun liittyy Olli Paulinpoika Gestin
nuorimman tyttären eli Johannan s. 8.2.1827 kautta, joka avioitui
Heikki Heikinpoika Hyrkkään eli Kassisen s. 8.12.1823 kanssa.
Johanna kuoli 1.6.1908 Ylitorniolla leskenä.

Terveisin

Aulis

[Matti Lund]

Suurkiitokset:

Matille vankan kokemuksen mukaisista ohjeista.
Raimolle hienoista listoista, joista kysymys Bisi-nimestä selvisi:

Påhl Samuelsson Halonen avioitui 1773 Catharina Olofsdr. Teppolan
kanssa ja nuoripari asusti mm. Limingan Halosella 1772 ja Teppolassa 1773-1774 ja sen jälkeen Limingan Siltakylän Bisin talossa no. 8,
josta muuttivat Muhoksen Laitasaaren Gestin taloon no. 35

Kysymys Halosen talon vävystä Samuel Stephanssonista sai myös
lisävaloa. Vihittyjen tiedoista selviää kuten olet merkinnyt, että
Samuel tuli Idensalmelta eli Iisalmelta. Kirjaamatta on jäänyt
hänen itäsuomalainen sukunimi.

Oma mielenkiintoni kyseiseen sukuun liittyy Olli Paulinpoika Gestin
nuorimman tyttären eli Johannan s. 8.2.1827 kautta, joka avioitui
Heikki Heikinpoika Hyrkkään eli Kassisen s. 8.12.1823 kanssa.
Johanna kuoli 1.6.1908 Ylitorniolla leskenä.

Terveisin

Aulis



Tuosta viestistäsi sain mielleyhtymän Kestilän talon vaiheisiin 1600 -luvun alusta, vaikka ne tuskinkaan liittyvät sukujuuriisi.


Kestilän talo on Laitasaaren vanhimpiä taloja ja oli jakautunut jo 1600 -luvun alussa kolmeen osaan, yhteen ½ manttaalin ja kahteen 1/3 manttaalin osaan.

Vuonna 1653 isännät olivat:
½ m. Tapani Antinpoika Kesti
⅓ m. Simuna Antinpoika Kesti
⅓ m. Olli Antinpoika Kesti

Näistä Olli Antinpoika Kesti oli jo vanha ja repaleinen mies, sillä hänet on jo vuoden 1633 ruodutuksessa kirjattu 56 vuotiaaksi, jonka mukaan hän olisi ollut 76 -vuotias vuonna 1653. Tätä tukee hyvin sekin, että vuoden 1627 ruodutuksessa hänet on kirjattu 50 -vuotiaaksi.

Mutta vielä kummempaa on hänestä vuoden 1630 ruodutuksessa, eli on ilmoitus, että on joutunut karhun raapimaksi "Aff Biörn rifwin".

Olli Kestejä oli toinenkin, eli Olli Tapaninpoika Kesti ½ manttaalin talosta, joka oli ruodutuksen mukaan syntynyt 1602.

Mutta sellaista karhun kanssa painia kokenut esi-isäsi kaima on Kestin talossa asustellut 1600 -luvulla ja on jo syntynyt siellä noin vuonna 1577 ja juuri tänä vuonnakin 1577 näkyy Laitasaaren maakirjassa ja kymmenyksissä isännän nimenä Antti Kesti ("Gäst") eli ruotsalainen lausuisi nimen Jästiksi (ja esiintyy jo 1560 -luvulta asti).

Tätä Ollin Kestin sukua oli levinnyt Kainuuseenkin, sillä Oulun ja Hailuodon pitäjien käräjillä 27.2.1643, s. 206 /mf ES2028):

"Heikki Sivonen Oulujärveltä vaati vaimonsa isän veljeltä Olli Kestiltä Laitasaaresta perintöä, joka hänen hallussaan on, 10 taalaria kuparirahaa, jonka suorittamisen jälkeen tämä on vapaa hänen vaatimuksestansa".

Oulujärveltä löydän kaksi Heikki Sivosta, joista tämä Kestin sukulaismies on nähtävästi vuoden 1643 ruodutukseen isännäksi Melalahden
¼ manttaaliin ja nihdiksi merkitty Heikki Niileksenpoika Sivonen, tuolloin iältään 23 -vuotias eli olisi syntynyt 1621, joten sopisi ikänsä puolesta parhaiten Olli Kestin veljen tyttären mieheksi.

Itselläni menee sukujuuri Paltamon Sivosiin, joten sitä silmälläpitäen olen tämän Kestin tapauksen ottanut ylös itselleni ja Laitasaaresta kerään muutenkin tietoja.

terv Matti Lund

[färinr]

Kiitokset Matille perin mielenkiintoisesta Kestin talon historiasta.

Kesteistä hieman lisää:

Johanna Magdalena Kesti s. 8.8.1827 Muhos k. 1.6.1908 Ylitornio
Johanna eleli nuorimman lapsensa Berndtin eli Bertun s. 1.5.1868
taloudessa Torniojokivarressa.

Johannan vanhempi sisko Katariina s. 1.12.1809 k. 12.1833
oli vihitty avioon 2.1.1827 Johannan aviomiehen sedän
Olli Heikinpoika Hyrkkään kanssa. Katariina kuoli jo 24-vuotiaana.

Ollin isä puolestaan oli Henrik Klausinpoika Leskelä eli Hyrkäs
s. 16.4.1756 k. 23.3.1830.
Hänen sukujuurensa juontavat Leskelän sukukirjan mukaan
lohivoutina toimineeseen Hans Andersson Tyskiin s.n. 1561 Liminkaan
ja edelleen Anders Tyskiin s.n. 1530 Vaasa, jonka kerrotaan olleen
Kaarle IX:n räätäri ja avioituneen Margareta Östenintytär Sursillin kanssa.

[Raimo Ranta]

"Ollin isä puolestaan oli Henrik Klausinpoika Leskelä eli Hyrkäs
s. 16.4.1756 k. 23.3.1830.
Hänen sukujuurensa juontavat Leskelän sukukirjan mukaan
lohivoutina toimineeseen Hans Andersson Tyskiin s.n. 1561 Liminkaan
ja edelleen Anders Tyskiin s.n. 1530 Vaasa, jonka kerrotaan olleen
Kaarle IX:n räätäri ja avioituneen Margareta Östenintytär Sursillin kanssa".[/quote]


Hei

Näyttääpä sille että olemme sukuakin Lekelöiden kautta, mutta en voi lukea itseäni lohivouti Hans Tysk'n jälkeläisiin, jjosta seuraavassa perusteluni.

Lohivoudista
Kolehmainen 1/4 manttaalia Muhos
(mk 1633 ES853 vol 4969 s.49) talollinen
(karjaluettelo 1935 ES2467 vol.9101 s.227) talollinen, tilalla oli 1 tammahevonen ja 1 hieho . Vaimosta ei mainintaa
(mk 1935 ES2467 vol. 9098 s.72) talo merkitty autioksi, mutta peltoalaa on viljelykseen merkitty, olettaisin että verovapaiden vuosien päätyttyä peltoja viljeli jokin toinen. Todennäköisesti Hans Tysk ei asunut tilalla koska veroja hän ei maksanut. Hänen nimensä puuttuu ruodutusluetteloista, joka viittaa siihen että tila oli asumaton.
(henki-ja karjaluettelo 1941 ES2468 vol.9110 s.41) Hans Tysk`iä ei enää mainita,

Saa haltuunsa Pehr Kolehmaisen 2/3 mant. tilan Muhoksen kylästä. Merkitty marginaaliin, että on saanut verovapauden tilaan vuosiksi 1632-33. Talon on jättänyt Pehr Kolehmainen autioksi v.1626. Vaimosta ei mainintaa. Asuinrakennukset ovat sijainneet Muhosjoen varressa Muhoksen Honkalankylässä.
Tuossa 1633 luettelossa Kolehmaisen ("Peer Colomas hemman") talo on 2/3 manttaalia ja reunassa lukee: "Hafuer Hans Tysk påtagit och under frijht eller wälb.ne Ståthållars bref på 632 och 633". Se on tuon mukaan ollut jalosyntyisen käskynhaltijan kirjeellä verovapaaksi otettu Hans Tyskin toimesta.

Perinnetarina
Siinä kohti, missä nyt on Leskelän Sipola niminen viljamaa lähellä taloa on ennen ollut kruunun asessorin eli voudin talo. Voudilla oli viho-venäläisen tullessa paljon kruunun rahoja hallussaan, kätki hän ne Muhosjokeen laskevaan Sipolanojaan. Vanhakansa kertoo Leskelän miesten sitemmin kaivanneen ojaa ja saaneen rahat käsiinsä, mutta kun rahoja kruunu alkoi kaipailemaan rahoja takaisin, eivät kaivajat saaneet yölläkään rauhaa, veivät he rahat takaisin entiseen paikkaansa. Tarinan mukaan vasta sitten voisi rahat saada omakseen, kun kätköpaikkaan pantaisiin yksivuotias valkopäinen poikalapsi ja

Sevitettävää:

-Maakirja ei kerro Hans Tyskin isän nimeä eikä Kärpän talon haltuunotosta
yhtään mitään (mk 1633 ES 853 vol 4969 s.49). Leskelä Lescelius sukukirjassa vaimoksi mainittu Cicilia on leski. Hän esiintyy samalla sivulla eri talon haltijana muutamaa riviä alempana 1/4 manttaalin talollisena.
- Edelleen (mk 1935 ES 2467 vol. 9098 s.72) Cicilia leski isännöi eri talossa ja Tysk'in pojaksi mainittu Mats Hanss myöskin eri taloa. Vuoden 1641 maakirjassa ei Cisiliaa enää mainita joten lienee kuollut 1635-1640. Sukukirjassa on virhe, kun vaimoksi mainitaan Cicilia leski joka asuu eri taloa ja poika Matti jolla myöskin oma talo.
Henkirjoista 1629-1641selviää myös, että Ciciliaa nimitetään kokoajan leskeksi. Cicilia lesken talo jota hän asuu on tunnistettavissa
Kärpäksi, jonka Pekka Pekanpoika ja hänen isänsä Pekka Claesinpoika Kärppä jätti autioksi lähtiessään Kemijärvelle.Viimeinen merkintä Muhoksen henkikirjoissa on heistä v 1626 ja Kemijärvelle molemmat merkitään vuonna 1630.

Sukukirja

-Leskelä-Lescelius sukukirjassa suvun kantaisäksi mainitaan isäksi Kuningas Kaarle IX:n hoviräätäli Anders Tysk ja sukua jatkaa hänen poikansa Hans Anderss Tysk (Genealogia Sursilliana tuntee molemmat)

Leskelän sukukirjan mukaan "lohivouti Hans olisi syntynyt noin 1561. Hänen sanotaan tulleen Ängeslevän Tyyskän talosta vuonna 1629 Muhokselle muuttanut ja vuonna 1632 saanut haltuunsa Pehr Kolehmaisen ja Pehr Kärpän talot Laitasaarenkylästä, joihin saanut verovapauden vuosiksi 1632-33. Muhoksen taloa on perimätiedon mukaan alettu sanomaan Leskeläksi. Nimi lienee muotoutunut kansan suussa leskeksi jääneen Cicilia vaimon mukaan". Sukukirjan tekijän mukaan Hans Tysk on tämän suvun ensimmäinen Leskelä ja siis suvun kantaisä.

Hans Tysk oli lohivoutina Oulu ja Kemijoilla 1557-1570 ja ensimmäiset merkinnät hänestä löyty Tyrnävältä 1550 luvulta. Tyrnävällä hänet manitaan vuoroin Mikonpoikana ja Niilon poikana. Toista saman nimistä lohivoutia ei silloisessa Limingan pitäjässä ollut. Lohivouti Hans Tysk toimi ennen lohivoudiksi nimittämistä voudinmiehenä 1550 luvulla

terv. raimor

[färinr]

Kiitokset tiedoista, jotka tuovat lukuisia epävarmuustekijöitä Leskelän
sukukirjan alkulähteisiin, joista olen jo aiemmin saanut vihiä.

Omat tietoni alkavat vasta Muhoksen seurakunnan rippikirjoista eli
vuodesta 1699, joka kertoo Muhoskylän Leskelän talon no. 17
asujista kutakuinkin seuraavaa:

Abraham Leskelä
Hust. Carin
Brors Son Mads
Hust. Margetha
Hanses Enckia Margaretha
Abrahams Son Anders
Madses Son Thomas
Abrahams Son Abraham
Abrahams Sonahustr. Brijta
Anders Hustr. Brijta
Abrahams Son Matts
Dito Peer
Sahl Hans dr Brijtha
dito Hindrick
Legokarl Anders Tickan
Madses Sn Claes
Thomas Hust Margeta
dr Britas Son Per
Bertun
Thomas Son Mats

ja vuonna 1722:

Thomas Leskelä
Hust. Margeta
Moder Margeta
Broder Claes
Syster Son Peer
Sonen Matts
Dito Anders
Pigan Lisa Rautio
Drengen Hindrick

Yllä olevan mukaan näyttää Leskelän talossa Muhoskylä no. 17
asuneen 1600-luvun jälkimmäisellä puoliskolla kaksi veljeä:
Abraham Leskelä ja Hannu Leskelä.

Näistä Abraham Leskelän perhe häviää Isonvihan aikana.
Hannu Leskelä jälkeläisineen jatkaa 1800-luvulle Leskelän talossa.

[färinr]

Tarkennuksena aiempaan loppukommenttiini:

Hannu Leskelä oli kuollut jo ennen vuotta 1699 ja vaimonsa Margetan
kanssa perheeseen kuuluivat:
Matti kuollut 1699-1722 välillä
Briita Tyrnävälle vuoden 1723 jälkeen
Henrik poistuu kirjoista 1722 jälkeen

Matin vaimo Margeta s.n. 1638 k. 4.4.1746 (108 vuotta ?)
Lapsia heillä oli Anders. Tuomas s. 1660 ja Klaus, joka muutti
Liminkaan v. 1723 jälkeen (Lesceluis-haaran alku)

Nämä tiedot perustuvat kirkkoherra K.A. Strömmerin laatimaan
sukuselvitykseen Muhoksella 9.5.1935

[Raimo Ranta]

Faktaa ja pohdintoja
Lohivouti Hans Tysk’stä

Monilla nettisivuilla mainitaan liminkalaisen lohivoudin Hans Tysk’in isäksi Kuningas Kaarle IX:n vaasalainen hoviräätäli Anders Tysk (Genealogia Sursilliana).

Kronologisesti Andersin isyys tuntuu mahdottomalle, koska lohivouti Hans Tysk toimii jo voudinmiehenä vouti Lars Fordellin palveluksessa vuonna 1557 ja vouti Joen Vargin alaisuudessa vuosina 1558-1560. Useat sukututkijat ovat arvioineet räätäli Anders Tyskin syntymäajaksi vuodet 1540-1560, joka lieneekin kohdallaan, koska Kuningas Kaarle IX:sta, jonka hovin räätäli hänen sanotaan olleen eli vuosina 1550-1611. Jos Anders Tysk olisi ko. lohivoudin isä olisi hänen pitänyt syntyä vuoden 1500 tienoilla. Anders Tyskin vaimon Margareta Östenintytär Sursillin syntymäaika lienee kohdallaan 1550-60 tienoilla joten hänkään ei voi olla sukukirjassa vuonna 1561 syntyneen Hans Andersinpojan Tyskin äiti.

Leskelä-Lescelius sukukirjan mukaan Ängeslevän Tyyskän talosta Muhokselle muutti Hans Anderss Tysk ja ottaa vuonna 1632 haltuunsa Pehr Kolehmaisen ja Pehr Kärpän talot Laitasaarenkylästä (nyk. Muhos) joihin saanut verovapauden vuosiksi 1632-33.

Asiakirjoista ja kirjallisuudesta poimittua

Lohivouti Hans Nilss Tysk saa haltuunsa v 1569 autiotilan Limingan Ängeslevän kylästä. Samaan aikaan toinen lohivouti Erik Kranck saa haltuunsa entisen Limingan nimismiehen hallussa ollen talon, joka tunnetaan Krankkalana.

Vuodelta 1625 mainitaan Ängeslevällä olevan 3 Tyyskän taloa. Myöhemmin Tyyskän talo jaetaan ja toinen puoli saa nimekseen Leskelä (mk1649). Vuoteen 1675 mennessä Tyyskä on jakautunut neljään osaan, yhteen Tyyskään, yhteen Leskelään ja kahteen Paulukseen.
Leskelä niminen talo Muhoksella esiintyy ensimmäisen kerran verotettavien talojen joukossa v.1635.

Muhoksen Kolehmaiseen tuli Hans Tysk niminen mies v 1629 ja elää yksin. Vuonna 1635 hänen talonsa on merkitty autioksi, eikä häntä enää myöhemmin mainita. Maakirja 1633 ES 853 vol 4969 s.49 ei kerro Hans Tyskin isän nimeä, eikä Kärpän talon haltuunotosta. Kolehmaiseen hän saa verovapauden edellä mainituiksi vuosiksi. Taloon ei ole merkitty vaimoa, eikä lapsia, ei myöskään palvelusväkeä.

Enka Cicilia esiintyy samalla sivulla eri talon haltijana 1/4 manttaalin talollisena. Edelleen (mk 1935 ES 2467 vol. 9098 s.72) Cicilia leski isännöi eri talossa. Vuoden 1641 maakirjassa ei Cisiliaa enää mainita, joten lienee kuollut 1635-1640.


Henkirjoista vuosilta 1629-1635 selviää myös, että Ciciliaa nimitetään kokoajan leskeksi.
Leski Cicilia asuu taloa, joka on tunnistettavissa Kärpäksi (epävarma tieto), jonka Pekka Pekanpoika ja hänen isänsä Pekka Claesinpoika Kärppä jätti autioksi lähtiessään Kemijärvelle. Viimeinen merkintä Muhoksen henkikirjoissa on heistä v 1626 ja Kemijärvelle molemmat merkitään vuonna 1630.

Joen Varg 1558-1560
Limingan voutikunnan -Oulun erämaan -ja Kemin-Lapin vouti

Varg saapui sotaväkensä (n. 200 miestä) kanssa syksyllä 1555 Turusta Oulun satamaan. Hän oli saanut komennuksen puolustaa maakuntaa venäläisten hyökkäyksiltä Sotatoimet päättyivät vuonna 1557 ja hänet nimitettiin Limingan voudin virkaan.

Ensimmäisenä voudinmiesten joukossa mainitaan vuonna 1559 lohivouti Hans Nilsson (Tysk ?). Tehtävän tärkeyttä osoittaa, että hän oli kolmanneksi isopalkkaisin voudinmies heti voudin ja kirjurin jälkeen.


Vouti Lars Fordellin uskottuina miehinä olivat vuonna 1557 Hans Tysk ja Erik Kranck.

Pohjois-Pohjanmaan voudilla Peer Knuutinpojalla oli vuonna 1562 kaksi kirjuria ja kahdeksan voudinmiestä (svenner) heitä nimitettiin myös huoveiksi (hovmän). Voudinmiehistä yksi oli lohivouti Nils Pehrson.

Pohjois-Pohjanmaan kolmeen lohijokeen Oulu,- Ii - ja Kemijokiin tarvittiin omat lohivoudit. Vuonna 1564 nimitettiin lohivoudeiksi Nils Pehrssonin lisäksi Hans Nilss (Tysk?) ja Erik Kranck. Hans Tysk on lohivoutina Limingan voutikunnassa 1558-1570.
(Lähde:Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin historia II ( Armas Luukko)

Maakirjat Tyrnävän asutuksesta 1500 luvulla mainitsevat maaveroa maksavina talonpoikina Hans Hans Nilss Tyskin vuodelta 1564 ja Michelss Tyskin vuodelta 1569. Kyseessä on todennäköisesti sama mies ja kirjaus lienee virheellinen. Kymmenysluetteloon vuodelta 1578 on merkitty Hans Michelss Tysk kymmenyksiä maksavana talonpoikana Ängeslevällä. Hänen veronsa oli ko. vuonna 1 nelikko ruista ja 1/2 pannia ohraa. Jouko Vahtola ja Matti Huurre kirjassaan Oulujokilaakson historia mainitsevat Hans Nilss Tysk`n Ängeslevän talollisena ja lohivoutina v.1569.

Kuka oli Muhoksen Kolehmaiseen tullut Hans Tysk ?

On jokseenkin selvää, että lohivouti Hans Tysk ei ole Muhokselle tullut mies koska. hänen ikänsä ei anna siihen mahdollisuutta. Lohivoudin on täytynyt syntyä viimeistään vuosien 1520-1530 tienoilla joten hän olisi ollut liian vanha kyetäkseen vielä vuosina1630-1635 talon pitoon. Puhumattakaan, että olisi avioitunut 1620 luvun lopulla lähes 100 vuotiaana muhoslaisen lesken, Cicilian kanssa.

Vuodelta 1562 Pohjanmaan vouti Pietari Knuutinpojalla oli lohivoutina Nils Pehrss ja vuonna 1564 lisätään lohivoutien määrää kahdella jotka ovat Hans Nilsson Tysk ja Hans Erikiss Kranck. Tässä yhteydessä on mainittava, että Hans Erikinp Krank’in (Hannu Krankka) isä oli myös lohivouti Miksei toinenkin nimitetty lohivouti olisi lohivouti Nils Pehrssonin poika Hans ? Olihan nepotismi enemmän sääntö kuin poikkeus.
Toistaiseksi en ole löytänyt lohivoutia nimeltään Hans Andersinpoika Tysk. Olisi mielenkiintoista nähdä asiakirja, josta hänet löytäisi.



raimor

[mika68]

Vuoteen 1595 astihan nykyinen Oulun lääni Pyhäjoen pohjoispuolelta, Kainuu, Lappi ja suurin osa pohjois-Savoa kuului virallisesti Venäjälle
Silti Ruotsi katsoi ainakin rannikon Tornioon asti kuuluvan itselleen ja tuki savolaisten levittäytymistä P-Savoon, Kainuuseen ja Pohjanmaalle.

Vienankarjalaiset kai ne pääasiassa tekivät hävitysretkiä Pohjanmaalle ja Kainuuseen. Vähemmässä määrin nykyiseltä Pielisen alueelta ja Laatokan Karjalasta tulleet karjalaiset.


Voisiko sanoa, että 25-vuotisen sodan (1570-95) suurin syy oli suomalaisen uudisasutuksen levittäytyminen vuoden 1595 rajan pohjoispuolelle ja ärsyttävästi vanhan karjalaisten kauppareitin Oulujoen vesistön varteen?


Mika J

[Matti Lund]

...


Voisiko sanoa, että 25-vuotisen sodan (1570-95) suurin syy oli suomalaisen uudisasutuksen levittäytyminen vuoden 1595 rajan pohjoispuolelle ja ärsyttävästi vanhan karjalaisten kauppareitin Oulujoen vesistön varteen?


Mika J

Liivinmaa oli sen sodan ruutitynnyri ja sikäli Suomenlahden pohjoispuoli periferiassa, joka "eskaloitui" tähän primaarikonfliktiin mukaan. Eniten Iivana Julmaa harmitti kiusanteko eteläsuunnasta. Tietysti Iivana Julma sai tuta myös Kustaa Vaasan pystyttämän apparatuurin ja sen orastavat suurvalta-aikeet ja siten "Lännen uhkakin" oli noussut Moskovan näkökulmasta uusiin sfääreihin.

Vienalaisten vaurastumishalun pääsuuntakin oli vielä jäämeren elinkeinoissa.

Pohjalaisten ja vienalaisten väliillä oli vanha monisatavuotinen kostonkierre ihan omien nautintareviirienkin takaa, mutta yhtäältä Venäjän ja toisaalta Ruotsin hallitsijahuoneitten laajentumispolitiikka teki heistä hiljalleen ja 25 -vuotisessa sodassa jo täydellä rähinällä tämän suurvaltapolitiikan rukkasia, välikappaleita, ihmiskilpiä, mikä on aiheuttanut suuren ja julman monivuosisataisen kärsimyshistorian esivanhemmillemme.

terv Matti Lund

[Raimo Ranta]

Hei

"Hannu Leskelä oli kuollut jo ennen vuotta 1699 ja vaimonsa Margetan
kanssa perheeseen kuuluivat:
Matti kuollut 1699-1722 välillä
Briita Tyrnävälle vuoden 1723 jälkeen
Henrik poistuu kirjoista 1722 jälkeen

Matin vaimo Margeta s.n. 1638 k. 4.4.1746 (108 vuotta ?)
Lapsia heillä oli Anders. Tuomas s. 1660 ja Klaus, joka muutti
Liminkaan v. 1723 jälkeen (Lesceluis-haaran alku)
Nämä tiedot perustuvat kirkkoherra K.A. Strömmerin laatimaan
sukuselvitykseen Muhoksella 9.5.1935"
[/quote]


Nämä listaukseni ovat varmaankin sinulle tuttuja lukuisista eri lähteistä.
Selvityksiä Muhoksen Leskelöistä 1500 luvun lopulta ja 1600 luvun alkupuolelta on julkaistu Leskelä Lescelius sukukirjassa. Olen selvityksissäni päätynut toisenlaisiin tuloksiin kirjallista tietoa sekä perinnetietoa rinnastamalla.


Matias Leskelä
Lescelius suvun kantaisä

Taulu 1

I Mats Anderss Lescelius, Leskelä, syntynyt 1713 Muhos, kuollut 18.01. 1785 Ylistaro.
Vanhemmat taulusta 2 Anders Matss Leskelä, Könönen ja Lisa Iisaksdr Pikkarainen
Ylioppilas Turussa sl. 1738 Pohjalaisen osakunnan jäsen 15.12.1738
Ylioppilas Uppsalassa 10.12.1745
Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 9.1747.
Alahärmän kappalaisen apulainen 1747. Ylistaron kappalainen 1753.

Genealogia Sursilliana mainitsee hänen syntymäajakseen vuoden 1713 Ylistaron seurakunnan kuolleitten luettelossa kuolinpäiväksi on merkitty 14.1.1765 ja kuolinijäksi 56 vuotta, joten sen mukaan hän olisi syntynyt 1709.
Puoliso: 22.11. 1748 Härmä Margaretha Risslachius, syntynyt 26.05. 1730 Härmä, kuollut 25.05. 1793 Ylistaro.
Vanhemmat Gabriel Gabrielss Rislachius ja Maria Henriksdr Tilgren
Lapset:
Anders, syntynyt 19.01. 1750 Härmä, kuollut 14.05. 1821 Lapua
Maria Elisabeth, syntynyt 02.05. 1752 Ylistaro, kuollut 11.10. 1756 Ylistaro
Margaretha, syntynyt 13.06. 1754 Ylistaro, kuollut 18.11. 1754 Ylistaro
Gabriel Matias, syntynyt 02.06. 1756 Ylistaro, kuollut 26.07. 1803 Paltamo
Birgitta Christina, syntynyt 19.01. 1758 Ylistaro, kuollut 11.05. 1827 Lohtaja
Claudius, syntynyt 01.04. 1760 Ylistaro, kuollut 10.07. 1761 Ylistaro
Anna, syntynyt 08.07. 1762 Ylistaro, kuollut 08.05. 1763 Ylistaro
Taulu 2 (taulusta 3)

II Anders Matss Leskelä, Könönen, syntynyt 1670 Muhos, kuollut 12.03. 1745 Tyrnävä Ängeslevä.
Vanhemmat taulusta 3 Mats Matss Leskelä ja Margetha Jacobsdr

Leskelä Muhos 5/8 manttaalia perintötila Muhos
(hk1695) talollinen
(rk1699-1712) kanssa-asuja
10.2.1713 päivätyssä Muhoksen manttaaliluettelossa hänen vaimonsa Liisa Pikkarainen mainitaan ensimmäisen kerran

Könölä 1/8 manttaalin perintötila Tyrnävä Ängeslevä
(rk1722-1727kuva 72) talollinen
(rk1732-1737 s.10) talollinen (kuva78)
(rk1738-1740 s.) talollinen

Perunkirjoituksesta poimittua

Perunkirjoitus Anders Matsson Leskelän jälkeen elokuun 12 p:nä 1745

Läsnä oli vainajan leski Brita Erkintytär Riski, josta avioliitosta on tyttäret Valpuri joka kuollut v.1742, sekä Maria ja Marketta. Heidän etua valvoi tyttärien isän veli Klaus Leskelä eli Anttila. Anders Leskelä oli ollut avioliitossa aiemmin Liisa Iisakintytär Pikkaraisen kanssa ja tästä aviosta elää poika, ylioppilas Matthias Lescelius. Isä Anders Matsson Leskelä oli 26:s tammikuuta 1719 antamalla kirjallisella vakuutuksella luvannut pojalle äitinsä perintönä 150 taalaria kuparirahaa.

Anders on muuttanut leskimiehenä Tyrnävän Ängeslevälle isonvihan 1713-1721 aikana, jolta ajanjaksolta ei ole merkintöjä. Isonvihan jälkeisten kirkonkirjojen mukaan on Ängeslevän Könölään ilmaantuu uusi isäntänä nimeltään Anders ja vaimo Brita. Näyttäisi siltä että Könölän tilan Anders Leskelä hankki uuden vaimonsa Brita Riiskin kanssa josta mainitaan perunkirjassa

Vuosien 1703-1708 rippikirjassa Könölässä isännöi Erik Könönen ja vmo Vendela
manttaalikirja v1713, mainitsee Könölän tilan omistajaksi Tuomas Könölän.
Anders Leskelän eli Könösen omaisuus oli perunkirjan mukaan yli 2 1/2 tuhatta taalaria.
1. Puoliso: Muhos Lisa Iisaksdr Pikkarainen, Taulusta 1, syntynyt 1670 Oulunsuu, kuollut ennen 1722 Muhos.
Vanhemmat taulusta 6 Isak Hanss Pikkarainen ja Lisa
Lapset:
Mats, s. 1713. Tauluun 1.
2. Puoliso: 1715 Brita Eriksdr Riski, syntynyt 1674 Tyrnävä Ägeslevä.
Lapset:
Walborg, syntynyt noin 1715 Tyrnävä Ängeslevä, kuollut 1742 Tyrnävä
Anders, syntynyt noin 1715 Tyrnävä
Maria, syntynyt noin 1717 Tyrnävä Ängeslevä
Margaretha, syntynyt noin 1718 Tyrnävä Ängeslevä
Carin, syntynyt noin 1720 Tyrnävä
Taulu 3 (taulusta 4)

III Mats Matss Leskelä, syntynyt noin 1625 Muhos, kuollut ennen 1685 Muhos.
Vanhemmat taulusta 4 Mats Hanss Leskelä ja Margaretha

Leskelä Muhos 5/8 manttaalia perintötila
(hk1667) talollinen, Mats Matss ja vaimo, Pohjanmaan läänintilit henkikirja
(hk1674) talollinen, Mats Matss Leskelä, Länsipohjan lääni henkikirja
(hk1674) kanssa-asuja, veli Abraham Matss, vmo Carin Philipsdr, Länsipohjan lääni henkikirja
(hk1674) kanssa-asuja, veli Jacob Matss , Länsipohjan lääni henkikirja
(hk1675) talollinen, Mats Leskelän vmo Margareta Jacobsdr, Pohjanmaan lääni läänintili,1675 ES2473-2474_NIDE9166
(1679)Mats Leskelä näkyy verojäämälistalla, Muhos 1679 ES2474_NIDE9177
(hk1680) kanssa-asuja, Mats Leskelä, Pohjanmaanlääni henkikirja ES2474_NIDE9179

Puoliso: Margetha Jacobsdr, Taulusta 2, syntynyt 1638, kuollut 04.04. 1746 Muhos.
Lapset:
Hans, syntynyt noin 1655 Muhos, kuollut ennen 1699 Muhos
Mats, syntynyt noin 1657 Muhos, kuollut noin 1712 Muhos
Jacob, syntynyt noin 1658 Muhos
Thomas, syntynyt 1660 Muhos, kuollut 02.03. 1761 Muhos
Anna, syntynyt noin 1665 Muhos
Claes, syntynyt noin 1672 Muhos
Anders, s. 1670. Tauluun 2.
Taulu 4 (taulusta 5)

IV Mats Hanss Leskelä, syntynyt noin 1591 Muhos, kuollut 1675 Muhos.
Vanhemmat taulusta 5 Hans Kuuselainen ja Helgard (Helka)

Kuusiniemi eli Leskelä 1/2 mant Muhos
(mk1635) talollinen Mats Hanss
(hk1636) talollinen, Mats Hanss
(1637) talollinen, Mats Hanss, Oulun pitäjä Ruotu ja manttaaliluettelo
(1637) kanssa-asujana veli Hans Hanss, Oulun pitäjä Ruotu ja manttaaliluettelo

Leskelä Muhos 5/8 manttaalia perintötila
(henki-ja karjaluettelo v.1941 ES2468 vol.9110 s.41)
(kl1649) talollinen, Mats Hanss, Oulun pitäjä 1649 kymmenysluettelo
(mk1650) talollinen, Mats Hanss, Länsipohjanlääni maakirja 1650
(vl1651) verollinen, Mats Hanss, Länsipohjan lääni kruunun verolista,Oulun pitäjä
(hk1654) talollinen,Mats Hanss, vmo,poika ja pojan vmo, Länsipohjan lääni henkikirja Oulun pitäjä
(hk1655) talollinen, Mats Hanss,vmo ,poika ja pojan vmo, Länsipohjan lääni henkikirja Oulun pitäjä
(hk1658) talollinen, Mats Hanss ja vmo, Länsipohjan lääni henkikirja Oulun pitäjä 1658
(mk1660) talollinen, Mats Hanss, vmo ja pojan vmo, Länsipohjan lääni maakikirja Oulun pitäjä 1660
(mk1661) talollinen, Mats Hanss, Pohjanmaan lääni maakirja Oulun pitäjä 1661
(hk1665) talollinen Mats Hanss, vmo 2 poikaa, tois. vmo, Länsipohjan lääni henkikirja Oulun pitäjä
(mk1669) talollininen, Mats Leskelä, vmo,poika ja pojan vmo, Pohjanmaan läänintilit,Oulun pitäjä ES2472 nide 9155
(hk 1671) talollinen Mats Leskelä, vmo,poika ja pojan vmo, Länsipohjan lääni henkikirja

Leskelä 1/4 mant
(1673) talollinen, Mats Hanss , Oulun pitäjä 1673. ES2472_NIDE9159
(mk1674) kanssa-asuja, Mats Hanss
(mk1675) talollinen Mats Hanss Pohjanmaan lääni maakirja Oulunpitäjä 1675 ES2473_NIDE9162
(mk1676) talollinen,Mats Hanss Leskelä, Pohjanmaan lääni maakirja Oulun pitäjä, OS100 nide 9167.
Puoliso: Margaretha, Taulusta 3, syntynyt noin 1605 Muhos.
Lapset:
Mats, s. 1625. Tauluun 3.
Abraham, syntynyt noin 1635 Muhos
Jacob, syntynyt noin 1640 Muhos
Hans, syntynyt noin 1645 Muhos, kuollut noin 1697 Muhos
Anna, syntynyt noin 1647 Muhos
Taulu 5

V Hans Kuuselainen, syntynyt noin 1560. kuollut perinnetarinan mukaan Kuolan retkellä 1591

Kuusiniemi eli Leskelä Muhos

Rappasotien ajalta kerrotaan tarinaa Muhoksen Leskelästä.

Leskelän talon sanotaan olevan kylän vanhimpia. Talon kohdalla Muhosjoen rannalla on ollut vanha lautaikkunoin varustettu rakennus, sen hirsissä useammassakin kohdassa oli polttamalla tehty vuosiluku 1594. (muistitieto 1900 luvun alusta). Tätä rakennusta ei enää ole. Leskelän talon tunnettiin tuolloin Kuusiniemi nimellä. Talon isännästä "Kuuselaisesta" on jäänyt elämään tarina, jonka mukaan hän on ollut voimakas ja rohkea mies. Hänen koostaan sanotaan, että kun hän laittoi jalkansa roikkumaan polvitaipeestaan pystyssä olevan tervatynnyrin päälle ylsi hänen jalkapohjansa tasaalleen maahan. Kesällä 1591 tehtiin kostoretki Kuolaan Tarina kertoo seudun mahtavimpien miesten kokoontuneen yhteen joukkoon ja lähteneen vihollisen maahan kostoretkelleen. Kun joukko saapui Kuolan linnan porteille Kuuselainen, joka oli porukan johtaja ja raajin mies rynni ensimmäisenä sisään.

Tarinan mukaan Kuuselaisen vaimo Helka nimeltään odotti lasta miehen lähtiessä Kuolaan. Tarina etenee kahdella tavalla kertojasta riippuen, toisen mukaan vaimo oli paennut vihollista Utoksen Potkunjärven piilopirtille ja synnyttänyt siellä Matti nimisen pojan. Toinen tarina kertoo vaimon piiloutuneen kotitalonsa lattian alle ja säilyttäneen siten henkensä. Tämän jälkeen taloa alettiin kutsua leskentaloksi eli Leskeläksi. Matti pojasta kerrotaan kasvaneen yhtä vahvan kuin isänsäkin. Hän oli mm. yhden päivän aikana niittänyt suoniittyä niin paljon kuin koko muu talon väki oli päivässä pystynyt. Kerrotaan Matin ennustaneen, ettei vasta tule niin vahvaa miestä Leskelään. Leskelässä oli yksi lehmä, josta vanhakanssa runoili seuraavasti" Kaks on lehmä Leskelässä, joita Hekka heruttelee, niistä Matti maijon juopi karjaviljan kallistaapi"

Siinä kohti, missä on Leskelän Sipola niminen viljamaa lähellä taloa, on ennen ollut kruunun asessorin eli voudin talo. Voudilla oli viho-venäläisen tullessa paljon kruunun rahoja hallussaan, kätki hän ne Muhosjokeen laskevaan Sipolanojaan. Vanhakansa kertoo Leskelän miesten sitemmin kaivanneen ojaa ja saaneen rahat käsiinsä, mutta kun rahoja kruunu alkoi kaipailemaan rahoja takaisin, eivät kaivajat saaneet yölläkään rauhaa, veivät he rahat takaisin entiseen paikkaansa. Tarinan mukaan vasta sitten voisi rahat saada omakseen, kun kätköpaikkaan pantaisiin yksivuotias valkopäinen poikalapsi ja vuorokauden vanha valkea jääkaritsa. ( A.H. Virkkunen)

Tunnetuin talonpoikaispäällikkö on Alakiimingin talonpoikaispäällikö Pekka Vesainen. Hänen toinen retkensä Venäjän Kuolaan noin 100 hengen joukon kanssa 1589. Retki ei ollut erityisen menestyksekäs, koska Vesainen menetti partiostaan 60 miestä kaatuneina ja 30 vankeina. Joukon rippeet pakenivat Suomeen Tuulomajokea pitkin, ja sitten Sotataipaleen kautta ja Kemijokea pitkin takaisin Pohjanlahdelle. Heti perään, vuonna 1591 Hannu Laurinpoika teki Kuolan retken vielä isommalla joukolla. Myös Hannu Laurinpojan retki epäonnistui ja suomalaisten mieshukka oli suuri. Sotataipaleen läpi ja Kemijokea pitkin Kemiin pääsi silti vielä 1200 soturin suomalaisosasto.

Tukeutuuko perinnetarina Kuolan kostoretkeen kesällä 1591 ?

Kesällä 1591 tehtiin kostoretki Kuolaan, joukkoa johti Hannu Laurinpoika. Hänellä oli mukanaan 1200 miestä, jotka lähtivät heinäkuussa Kemijokea ja Tulomajokea pitkin Kuolaan. Elokuun 13. päivänä saavuttiin Kuolan edustalle ja kolme päivää turhaan yritettyään rynnäköllä vallata linnaa he saivat poltetuksi vain kaksi puutornia linnoituksesta. Heidät lyötiin joka kerta takaisin verissä päin. Puolustajia kaatui 25 ja hyökkääjiä 215. Hannu Laurinpoika perääntyi Norjan kautta ja menehtyi vammoihinsa. Muu joukko palasi Pohjanmaalle Kemijokea pitkin, levättyään kaksi päivää Kemissä.
Toisen tarinan mukaan "Kun vihollisia alkoi tulla linnasta joka suunnalta kuin "turkin hijasta" lähtivät muut pakoon jättäen Kuuselaisen yksinään vihollisen käsiin. Kuuselainen tapettiin Kuolan linnassa raa`alla tavalla "hänen kurkkuunsa valettiin sulaa tinaa".


Limingan Temmeksen kylästä kotoisin oleva Jaakko Jaakonpoika, hänet mainitaan asiakirjoissa nimellä ”Talvi-Kauppi”, sai 22 tammikuuta 1591 aseita ja ammuksia talonpojille jaettaviksi. I, A.H. Virkkunen otaksuu, että Talvi-Kauppi oli mukana vuoden 1591 retkellä. Kirjeessään 1593 Kaarle-herttua vapauttaa Jaakon kolmannesta osasta suorittamistaan veroistaan, ”uskollisen palveluksensa vuoksi” (Talwj Kaup frijhet på 1/3 deeli af hemanes Rente”. Vuonna 1602 mainitaan, että venäläiset ovat hänet ampuneet. Kyseessä lienee sama Kauppi, mutta se ei kuitenkaan ole varmaa.
Virkkunen kertoo, että vuoden 1595 tilien mukaan entinen vouti Niilo Olavinpoika oli tuonut 12 ampuma-asetta Tukholmasta ja jakanut ne talonpojille. Luettelossa mainitaan aseensa menettäneitä, ja Kuolassa käyneiden joukossa esiintyy talonpoika Henrik Vilmi Muhoksen Laitasaaren kylästä.

Puoliso: Helgard (Helka), Taulusta 4.
Lapset:
Hans, syntynyt noin 1589 Muhos
Mats, s. 1591. Tauluun 4.
Taulu 6

III Isak Hanss Pikkarainen, syntynyt noin. 1640 Oulunsuu

Pikkarila 1/4 manttaalia Oulunsuu

Puoliso: Lisa, Taulusta 2.
Lapset:
Lisa, s. 1670. Tauluun 2.

Terv
raimor

[mika68]

Hei,

mihin perustuu noiden sotajoukkojen miesmäärä?
1200 miestä tuohon aikaan on valtava määrä yhdestä pitäjästä.
Kun ei Suomen sodankaan 1808-09 aikana Sandelsilla ollut kuin noin 7000 miestä, ja siinä oli kymmenien pitäjien miehiä.

Mika J

[Matti Lund]

Hei

"Hannu Leskelä oli kuollut jo ennen vuotta 1699 ja vaimonsa Margetan
kanssa perheeseen kuuluivat:
Matti kuollut 1699-1722 välillä
Briita Tyrnävälle vuoden 1723 jälkeen
Henrik poistuu kirjoista 1722 jälkeen

Matin vaimo Margeta s.n. 1638 k. 4.4.1746 (108 vuotta ?)
Lapsia heillä oli Anders. Tuomas s. 1660 ja Klaus, joka muutti
Liminkaan v. 1723 jälkeen (Lesceluis-haaran alku)
Nämä tiedot perustuvat kirkkoherra K.A. Strömmerin laatimaan
sukuselvitykseen Muhoksella 9.5.1935"



Nämä listaukseni ovat varmaankin sinulle tuttuja lukuisista eri lähteistä.
Selvityksiä Muhoksen Leskelöistä 1500 luvun lopulta ja 1600 luvun alkupuolelta on julkaistu Leskelä Lescelius sukukirjassa. Olen selvityksissäni päätynut toisenlaisiin tuloksiin kirjallista tietoa sekä perinnetietoa rinnastamalla.


Matias Leskelä
Lescelius suvun kantaisä

Taulu 1

I Mats Anderss Lescelius, Leskelä, syntynyt 1713 Muhos, kuollut 18.01. 1785 Ylistaro.
Vanhemmat taulusta 2 Anders Matss Leskelä, Könönen ja Lisa Iisaksdr Pikkarainen
Ylioppilas Turussa sl. 1738 Pohjalaisen osakunnan jäsen 15.12.1738
Ylioppilas Uppsalassa 10.12.1745
Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 9.1747.
Alahärmän kappalaisen apulainen 1747. Ylistaron kappalainen 1753.

Genealogia Sursilliana mainitsee hänen syntymäajakseen vuoden 1713 Ylistaron seurakunnan kuolleitten luettelossa kuolinpäiväksi on merkitty 14.1.1765 ja kuolinijäksi 56 vuotta, joten sen mukaan hän olisi syntynyt 1709.
Puoliso: 22.11. 1748 Härmä Margaretha Risslachius, syntynyt 26.05. 1730 Härmä, kuollut 25.05. 1793 Ylistaro.
Vanhemmat Gabriel Gabrielss Rislachius ja Maria Henriksdr Tilgren
Lapset:
Anders, syntynyt 19.01. 1750 Härmä, kuollut 14.05. 1821 Lapua
Maria Elisabeth, syntynyt 02.05. 1752 Ylistaro, kuollut 11.10. 1756 Ylistaro
Margaretha, syntynyt 13.06. 1754 Ylistaro, kuollut 18.11. 1754 Ylistaro
Gabriel Matias, syntynyt 02.06. 1756 Ylistaro, kuollut 26.07. 1803 Paltamo
Birgitta Christina, syntynyt 19.01. 1758 Ylistaro, kuollut 11.05. 1827 Lohtaja
Claudius, syntynyt 01.04. 1760 Ylistaro, kuollut 10.07. 1761 Ylistaro
Anna, syntynyt 08.07. 1762 Ylistaro, kuollut 08.05. 1763 Ylistaro
Taulu 2 (taulusta 3)

II Anders Matss Leskelä, Könönen, syntynyt 1670 Muhos, kuollut 12.03. 1745 Tyrnävä Ängeslevä.
Vanhemmat taulusta 3 Mats Matss Leskelä ja Margetha Jacobsdr

Leskelä Muhos 5/8 manttaalia perintötila Muhos
(hk1695) talollinen
(rk1699-1712) kanssa-asuja
10.2.1713 päivätyssä Muhoksen manttaaliluettelossa hänen vaimonsa Liisa Pikkarainen mainitaan ensimmäisen kerran

Könölä 1/8 manttaalin perintötila Tyrnävä Ängeslevä
(rk1722-1727kuva 72) talollinen
(rk1732-1737 s.10) talollinen (kuva78)
(rk1738-1740 s.) talollinen

Perunkirjoituksesta poimittua

Perunkirjoitus Anders Matsson Leskelän jälkeen elokuun 12 p:nä 1745

Läsnä oli vainajan leski Brita Erkintytär Riski, josta avioliitosta on tyttäret Valpuri joka kuollut v.1742, sekä Maria ja Marketta. Heidän etua valvoi tyttärien isän veli Klaus Leskelä eli Anttila. Anders Leskelä oli ollut avioliitossa aiemmin Liisa Iisakintytär Pikkaraisen kanssa ja tästä aviosta elää poika, ylioppilas Matthias Lescelius. Isä Anders Matsson Leskelä oli 26:s tammikuuta 1719 antamalla kirjallisella vakuutuksella luvannut pojalle äitinsä perintönä 150 taalaria kuparirahaa.

Anders on muuttanut leskimiehenä Tyrnävän Ängeslevälle isonvihan 1713-1721 aikana, jolta ajanjaksolta ei ole merkintöjä. Isonvihan jälkeisten kirkonkirjojen mukaan on Ängeslevän Könölään ilmaantuu uusi isäntänä nimeltään Anders ja vaimo Brita. Näyttäisi siltä että Könölän tilan Anders Leskelä hankki uuden vaimonsa Brita Riiskin kanssa josta mainitaan perunkirjassa

Vuosien 1703-1708 rippikirjassa Könölässä isännöi Erik Könönen ja vmo Vendela
manttaalikirja v1713, mainitsee Könölän tilan omistajaksi Tuomas Könölän.
Anders Leskelän eli Könösen omaisuus oli perunkirjan mukaan yli 2 1/2 tuhatta taalaria.
1. Puoliso: Muhos Lisa Iisaksdr Pikkarainen, Taulusta 1, syntynyt 1670 Oulunsuu, kuollut ennen 1722 Muhos.
Vanhemmat taulusta 6 Isak Hanss Pikkarainen ja Lisa
Lapset:
Mats, s. 1713. Tauluun 1.
2. Puoliso: 1715 Brita Eriksdr Riski, syntynyt 1674 Tyrnävä Ägeslevä.
Lapset:
Walborg, syntynyt noin 1715 Tyrnävä Ängeslevä, kuollut 1742 Tyrnävä
Anders, syntynyt noin 1715 Tyrnävä
Maria, syntynyt noin 1717 Tyrnävä Ängeslevä
Margaretha, syntynyt noin 1718 Tyrnävä Ängeslevä
Carin, syntynyt noin 1720 Tyrnävä
Taulu 3 (taulusta 4)

III Mats Matss Leskelä, syntynyt noin 1625 Muhos, kuollut ennen 1685 Muhos.
Vanhemmat taulusta 4 Mats Hanss Leskelä ja Margaretha

Leskelä Muhos 5/8 manttaalia perintötila
(hk1667) talollinen, Mats Matss ja vaimo, Pohjanmaan läänintilit henkikirja
(hk1674) talollinen, Mats Matss Leskelä, Länsipohjan lääni henkikirja
(hk1674) kanssa-asuja, veli Abraham Matss, vmo Carin Philipsdr, Länsipohjan lääni henkikirja
(hk1674) kanssa-asuja, veli Jacob Matss , Länsipohjan lääni henkikirja
(hk1675) talollinen, Mats Leskelän vmo Margareta Jacobsdr, Pohjanmaan lääni läänintili,1675 ES2473-2474_NIDE9166
(1679)Mats Leskelä näkyy verojäämälistalla, Muhos 1679 ES2474_NIDE9177
(hk1680) kanssa-asuja, Mats Leskelä, Pohjanmaanlääni henkikirja ES2474_NIDE9179

Puoliso: Margetha Jacobsdr, Taulusta 2, syntynyt 1638, kuollut 04.04. 1746 Muhos.
Lapset:
Hans, syntynyt noin 1655 Muhos, kuollut ennen 1699 Muhos
Mats, syntynyt noin 1657 Muhos, kuollut noin 1712 Muhos
Jacob, syntynyt noin 1658 Muhos
Thomas, syntynyt 1660 Muhos, kuollut 02.03. 1761 Muhos
Anna, syntynyt noin 1665 Muhos
Claes, syntynyt noin 1672 Muhos
Anders, s. 1670. Tauluun 2.
Taulu 4 (taulusta 5)

IV Mats Hanss Leskelä, syntynyt noin 1591 Muhos, kuollut 1675 Muhos.
Vanhemmat taulusta 5 Hans Kuuselainen ja Helgard (Helka)

Kuusiniemi eli Leskelä 1/2 mant Muhos
(mk1635) talollinen Mats Hanss
(hk1636) talollinen, Mats Hanss
(1637) talollinen, Mats Hanss, Oulun pitäjä Ruotu ja manttaaliluettelo
(1637) kanssa-asujana veli Hans Hanss, Oulun pitäjä Ruotu ja manttaaliluettelo

Leskelä Muhos 5/8 manttaalia perintötila
(henki-ja karjaluettelo v.1941 ES2468 vol.9110 s.41)
(kl1649) talollinen, Mats Hanss, Oulun pitäjä 1649 kymmenysluettelo
(mk1650) talollinen, Mats Hanss, Länsipohjanlääni maakirja 1650
(vl1651) verollinen, Mats Hanss, Länsipohjan lääni kruunun verolista,Oulun pitäjä
(hk1654) talollinen,Mats Hanss, vmo,poika ja pojan vmo, Länsipohjan lääni henkikirja Oulun pitäjä
(hk1655) talollinen, Mats Hanss,vmo ,poika ja pojan vmo, Länsipohjan lääni henkikirja Oulun pitäjä
(hk1658) talollinen, Mats Hanss ja vmo, Länsipohjan lääni henkikirja Oulun pitäjä 1658
(mk1660) talollinen, Mats Hanss, vmo ja pojan vmo, Länsipohjan lääni maakikirja Oulun pitäjä 1660
(mk1661) talollinen, Mats Hanss, Pohjanmaan lääni maakirja Oulun pitäjä 1661
(hk1665) talollinen Mats Hanss, vmo 2 poikaa, tois. vmo, Länsipohjan lääni henkikirja Oulun pitäjä
(mk1669) talollininen, Mats Leskelä, vmo,poika ja pojan vmo, Pohjanmaan läänintilit,Oulun pitäjä ES2472 nide 9155
(hk 1671) talollinen Mats Leskelä, vmo,poika ja pojan vmo, Länsipohjan lääni henkikirja

Leskelä 1/4 mant
(1673) talollinen, Mats Hanss , Oulun pitäjä 1673. ES2472_NIDE9159
(mk1674) kanssa-asuja, Mats Hanss
(mk1675) talollinen Mats Hanss Pohjanmaan lääni maakirja Oulunpitäjä 1675 ES2473_NIDE9162
(mk1676) talollinen,Mats Hanss Leskelä, Pohjanmaan lääni maakirja Oulun pitäjä, OS100 nide 9167.
Puoliso: Margaretha, Taulusta 3, syntynyt noin 1605 Muhos.
Lapset:
Mats, s. 1625. Tauluun 3.
Abraham, syntynyt noin 1635 Muhos
Jacob, syntynyt noin 1640 Muhos
Hans, syntynyt noin 1645 Muhos, kuollut noin 1697 Muhos
Anna, syntynyt noin 1647 Muhos
Taulu 5

V Hans Kuuselainen, syntynyt noin 1560. kuollut perinnetarinan mukaan Kuolan retkellä 1591

Kuusiniemi eli Leskelä Muhos

Rappasotien ajalta kerrotaan tarinaa Muhoksen Leskelästä.

Leskelän talon sanotaan olevan kylän vanhimpia. Talon kohdalla Muhosjoen rannalla on ollut vanha lautaikkunoin varustettu rakennus, sen hirsissä useammassakin kohdassa oli polttamalla tehty vuosiluku 1594. (muistitieto 1900 luvun alusta). Tätä rakennusta ei enää ole. Leskelän talon tunnettiin tuolloin Kuusiniemi nimellä. Talon isännästä "Kuuselaisesta" on jäänyt elämään tarina, jonka mukaan hän on ollut voimakas ja rohkea mies. Hänen koostaan sanotaan, että kun hän laittoi jalkansa roikkumaan polvitaipeestaan pystyssä olevan tervatynnyrin päälle ylsi hänen jalkapohjansa tasaalleen maahan. Kesällä 1591 tehtiin kostoretki Kuolaan Tarina kertoo seudun mahtavimpien miesten kokoontuneen yhteen joukkoon ja lähteneen vihollisen maahan kostoretkelleen. Kun joukko saapui Kuolan linnan porteille Kuuselainen, joka oli porukan johtaja ja raajin mies rynni ensimmäisenä sisään.

Tarinan mukaan Kuuselaisen vaimo Helka nimeltään odotti lasta miehen lähtiessä Kuolaan. Tarina etenee kahdella tavalla kertojasta riippuen, toisen mukaan vaimo oli paennut vihollista Utoksen Potkunjärven piilopirtille ja synnyttänyt siellä Matti nimisen pojan. Toinen tarina kertoo vaimon piiloutuneen kotitalonsa lattian alle ja säilyttäneen siten henkensä. Tämän jälkeen taloa alettiin kutsua leskentaloksi eli Leskeläksi. Matti pojasta kerrotaan kasvaneen yhtä vahvan kuin isänsäkin. Hän oli mm. yhden päivän aikana niittänyt suoniittyä niin paljon kuin koko muu talon väki oli päivässä pystynyt. Kerrotaan Matin ennustaneen, ettei vasta tule niin vahvaa miestä Leskelään. Leskelässä oli yksi lehmä, josta vanhakanssa runoili seuraavasti" Kaks on lehmä Leskelässä, joita Hekka heruttelee, niistä Matti maijon juopi karjaviljan kallistaapi"

Siinä kohti, missä on Leskelän Sipola niminen viljamaa lähellä taloa, on ennen ollut kruunun asessorin eli voudin talo. Voudilla oli viho-venäläisen tullessa paljon kruunun rahoja hallussaan, kätki hän ne Muhosjokeen laskevaan Sipolanojaan. Vanhakansa kertoo Leskelän miesten sitemmin kaivanneen ojaa ja saaneen rahat käsiinsä, mutta kun rahoja kruunu alkoi kaipailemaan rahoja takaisin, eivät kaivajat saaneet yölläkään rauhaa, veivät he rahat takaisin entiseen paikkaansa. Tarinan mukaan vasta sitten voisi rahat saada omakseen, kun kätköpaikkaan pantaisiin yksivuotias valkopäinen poikalapsi ja vuorokauden vanha valkea jääkaritsa. ( A.H. Virkkunen)

Tunnetuin talonpoikaispäällikkö on Alakiimingin talonpoikaispäällikö Pekka Vesainen. Hänen toinen retkensä Venäjän Kuolaan noin 100 hengen joukon kanssa 1589. Retki ei ollut erityisen menestyksekäs, koska Vesainen menetti partiostaan 60 miestä kaatuneina ja 30 vankeina. Joukon rippeet pakenivat Suomeen Tuulomajokea pitkin, ja sitten Sotataipaleen kautta ja Kemijokea pitkin takaisin Pohjanlahdelle. Heti perään, vuonna 1591 Hannu Laurinpoika teki Kuolan retken vielä isommalla joukolla. Myös Hannu Laurinpojan retki epäonnistui ja suomalaisten mieshukka oli suuri. Sotataipaleen läpi ja Kemijokea pitkin Kemiin pääsi silti vielä 1200 soturin suomalaisosasto.

Tukeutuuko perinnetarina Kuolan kostoretkeen kesällä 1591 ?

Kesällä 1591 tehtiin kostoretki Kuolaan, joukkoa johti Hannu Laurinpoika. Hänellä oli mukanaan 1200 miestä, jotka lähtivät heinäkuussa Kemijokea ja Tulomajokea pitkin Kuolaan. Elokuun 13. päivänä saavuttiin Kuolan edustalle ja kolme päivää turhaan yritettyään rynnäköllä vallata linnaa he saivat poltetuksi vain kaksi puutornia linnoituksesta. Heidät lyötiin joka kerta takaisin verissä päin. Puolustajia kaatui 25 ja hyökkääjiä 215. Hannu Laurinpoika perääntyi Norjan kautta ja menehtyi vammoihinsa. Muu joukko palasi Pohjanmaalle Kemijokea pitkin, levättyään kaksi päivää Kemissä.
Toisen tarinan mukaan "Kun vihollisia alkoi tulla linnasta joka suunnalta kuin "turkin hijasta" lähtivät muut pakoon jättäen Kuuselaisen yksinään vihollisen käsiin. Kuuselainen tapettiin Kuolan linnassa raa`alla tavalla "hänen kurkkuunsa valettiin sulaa tinaa".


Limingan Temmeksen kylästä kotoisin oleva Jaakko Jaakonpoika, hänet mainitaan asiakirjoissa nimellä ”Talvi-Kauppi”, sai 22 tammikuuta 1591 aseita ja ammuksia talonpojille jaettaviksi. I, A.H. Virkkunen otaksuu, että Talvi-Kauppi oli mukana vuoden 1591 retkellä. Kirjeessään 1593 Kaarle-herttua vapauttaa Jaakon kolmannesta osasta suorittamistaan veroistaan, ”uskollisen palveluksensa vuoksi” (Talwj Kaup frijhet på 1/3 deeli af hemanes Rente”. Vuonna 1602 mainitaan, että venäläiset ovat hänet ampuneet. Kyseessä lienee sama Kauppi, mutta se ei kuitenkaan ole varmaa.
Virkkunen kertoo, että vuoden 1595 tilien mukaan entinen vouti Niilo Olavinpoika oli tuonut 12 ampuma-asetta Tukholmasta ja jakanut ne talonpojille. Luettelossa mainitaan aseensa menettäneitä, ja Kuolassa käyneiden joukossa esiintyy talonpoika Henrik Vilmi Muhoksen Laitasaaren kylästä.

Puoliso: Helgard (Helka), Taulusta 4.
Lapset:
Hans, syntynyt noin 1589 Muhos
Mats, s. 1591. Tauluun 4.
Taulu 6

III Isak Hanss Pikkarainen, syntynyt noin. 1640 Oulunsuu

Pikkarila 1/4 manttaalia Oulunsuu

Puoliso: Lisa, Taulusta 2.
Lapset:
Lisa, s. 1670. Tauluun 2.

Terv
raimor[/quote]



Jätät tuosta perunkirjasta ja muuten ilmenevää perhetietoa jonkin verran pois.

Täydennykseksi minulla on taltioituna ilmoitus- ja holhousasiain rullalta ES2077 tietoja Riitta Erkintytär Riskin kirjallisesta sopimuksesta perillistensä kanssa, joka on päivätty Limingassa 22.2.1748, jonka Johan Berg esitti vuoden 1749 talvikäräjillä, ja joka alkaa määräyksellä, joka on päivätty 24.02.1746.

Siinä Riitta Erkintytär Riski määräsi tyttärensä Marketta Antintyttären miehelle Antti Mälliselle pojan osan "irtaimesta ja kiinteästä osasta Könösen 1/8 manttaalin verotalossa ja hankintatalossani Ängeslevänkylässä, jonka irtaimistoa on langennut hänen vaimollensa myös isänperintönä perukirjan 12.8.1745 mukaisesti"... "ja poikapuoleni Matias Leschelius saa 466 taalaria 14 äyriä kr ja lautamies Juho Markuksela 100 taalaria kr, mikä tekee kaikenkaikkiaan 560 taalaria 14 äyriä kr" , jonka lisäksi ovat he sitoutuneet ottamaan luokseen edesmenneen tyttäreni Valpurin tyttären Marketta Antintytär Kaikkosen, joka on nyt pieni alaikäinen tyttölapsi, häntä elättääkseen siihen asti, kunnes hän kykenee muualla itse elantonsa ansaitsemaan, mutta muuten huomautan, että kaikki omaisuuteni on asianmukaisesti jaettu itseni ja lasteni välillä 12.08.1745 ja kullekin osansa toimitettu niin, että tämän minun rakkaalle vävylleni Antti Mälliselle tekemäni vakuutuksenjälkeen ei voi liietä enää mitään enempää, jonka minä ottaen huomioon edesmenneen mieheni Antti Könösen tämän talon eteen tekemän työn arvon, olen luovuttanut lapsilleni yhteisenä jakona, yhtä kuin se on ollut meidän hankintamaatamme (wårt aflinge), ja jää nyt ja tulevaisuudessa riippumaan siitä, mitä tämä jako on antanut aihetta, joten on täten kaikki omaisuus tullut jaettua lasten kesken, josta nähdään ja on merkillepantavissa, että kukin kolme tyttären osaa pitää perunkirjan nojalla maksaa ulos niin, ettei jäljelle jää sen jälkeen muuta kuin Antti Mälliselle määrätty pojanosa eikä mitään muuta omaisuutta
niin, ettei hänen työnsä arvosta tai hänen omista varoistaan mene mitään yllämainittuun 560 taalariin 14 äyriin kr, jonka takia minun osuuteni naimaoikeuteni ja etujeni kautta nousee 926 taalriin 21 äyriin kuparirahaa, joten olen minä näin ollen määrännyt niin, että Antti Mällisen pitää maksaa tästä minun osuudestani tyttärelleni Kaarinalle 200 taalaria kr ja hänen isänperintönään 279 taalaria 28 äyriä, yhteensä 479 taalaria 28 äyriä kr, tyttären tyttärelleni Maria Kaikkoselle 100 taalaria kr paitsi hänelle langennutta äidinperintöä äidinisän jälkeen 279 taalaria 28 äyriä kr ja lisäksi hänen äidinperintöään, joka on vielä pesässä jäljellä 72 taalaria 16 äyriä kr, yhteensä 452 taalaria 12 äyriä kr, jonka ohella tälle minun tyttären tyttärelleni lankeaa kuolemani jälkeen paitsi yksi kolmasosa vaatteistani ja kaiken muun ylimääräisen joka jää kuolemani jälkeen, pitää langeta vävylleni vaimoineen ja lapsineen, johon he ovat oikeutettuja niin vävyni tekemän työn kuin hänen minulle ja tyttärentyttärelle tarjoaman syytinginkin tähden. Ja on hänelle Antti Mälliselle ja hänen lapsillensa taattu ja suotu kaikki tämä ja etusija hänen ulosmaksamiensa rahojen kautta antaa laillisesti huudatettavaksi hänelle Könösen 1/8 manttaalin verotaloa kaikeksi varmuudeksi ja sille toimittaa kiinnitys, josta mitä nöyrimmäinen pyyntö korkeastiarvostetulle kihlakunnaoikeudelle lankeaa, ja tämän nimen allekirjoituksella vakuutan Limingassa 22.2.1748.
Riitta Erkintytär Riski
Todistajina allekirjoittavat
Joh: Bergh. Juho Markuksela. Aappo Riiko. Juho Rausti."

Tämän ja ensimmäisen huudatuksen oikeus vahvisti.

Siis Antti Leskelä-Könösellä oli tämä poika pappismies Matti ensimmäisestä aviosta ja kolme tytärtä Marketta, Valpuri ja Kaarina toisesta aviosta Riitta Erkintytär Riskin kanssa (lukuunottamatta pienokaisina kuolleita, joista listassasi ilmenee kaksi nimeä).

(Itselläni on sangen etäinen sukuyhteys molempiin siten, että olen itsekin verisukulainen Matias Lescheliuksen vaimon Rislachiuksille Elias Hållfastin vanhimman siskon Marian kautta ja taas vaimoni on verisukulainen Limingan Riskeille, Oulunsuun Pikkaraisille ja mahdollisesti myös Muhoksen Leskelöille.)

Matias Leshcheliuksen jälkeläisethän on tutkittu, mutta hänen kolmen siskopuolensa jälkeläisten kohtalo olisi sangen kiinnostavaa kartoittaa.


terv Matti Lund

[Raimo Ranta]

Hei,

mihin perustuu noiden sotajoukkojen miesmäärä?
1200 miestä tuohon aikaan on valtava määrä yhdestä pitäjästä.
Kun ei Suomen sodankaan 1808-09 aikana Sandelsilla ollut kuin noin 7000 miestä, ja siinä oli kymmenien pitäjien miehiä.

Mika J


hei

No.. näinhän oli rappasotienkin aikaan, että näissä Kuolanretkissä mm. Vesaisella oli miehiä koko laajan Limingan -ja Iin pitäjien aluelta. Samoin lienee ollut Hannu Laurinpojan joukoissa.
Lähde jossa tuo 1200 miestä mainitaan on nettisivulta http://www.juhasinivaara.fi/kenttak/halonph.htm

terv raimor

[Raimo Ranta]

Hei Matti

Kiitos nopeasta vastauksesta ja täydentävistä tiedoista. Kopion tarkoituksella Antti Leskelän perunkirjasta sen olellisen asian, että Lescelius suvun kantaisä oli Antti Leskelä ei Claes Leskelä kuten Aulis viestissään mainitsi.. muutenkin tuo viestini venyi mahottoman pitkäksi tuon perinnetarinan suhteen.
Muuten.. oletko huomannut minne Claes Leskelä ei Anttila katosi kun en löydä häntä Tyrnävältä enkä Limingasta ?

[Matti Lund]

hei

No.. näinhän oli rappasotienkin aikaan, että näissä Kuolanretkissä mm. Vesaisella oli miehiä koko laajan Limingan -ja Iin pitäjien aluelta. Samoin lienee ollut Hannu Laurinpojan joukoissa.
Lähde jossa tuo 1200 miestä mainitaan on nettisivulta http://www.juhasinivaara.fi/kenttak/halonph.htm

terv raimor


Vaikuttaa aivan mahdottomalta.

Kun olen tähän ikään tullut, olen joutunut myöntämään, että sodissa tykinruoan maha on aina ollut merkitsevämmässä roolissa kuin tykit. Jos armeijalla ei ole riittävästi mahaa, jolla marssia, jää mahalla marssi puolitiehen ja sankarit kellistyvät tantereelle ennen kuin ovat ehtineet saapua taistelutantereille. Itse asiassa näin monien sotien kääntyminen jollekin puolelle on useasti ratkaistukin.

1200 vaikuttaa logistiselta kannalta liian kannibalistiselta kostojoukkojen määrältä Kantalahdelle: päästäkseen sinne asti hyvissä voimissa, näiden joukkojen pitäisi ryöstää ja raiskata myös kutakuinkin kaikki ne omat kylätkin, joiden puolesta ovat lähteneet kostamaan. Eli ei tässä oikein mieltä löydy. Toisaalta aivan hulluja sotapäälliköitäkin on maailman sivu riittänyt.

Tarkastan Tavastjernan tutkimuksesta, onko hänellä mitään luotettavaa arvioita näitten Vesaisen johtamien joukkojen suurimmasta kertamäärästä.


terv Matti Lund

[färinr]

Kiitokset Raimolle todella perusteellisista tiedostoista.

Kuolan sotaretkestä v. 1591 on taltioitu v. 1882 kansanperinnetarina,
jonka kertojana oli Lassi Halonen Kemijärven Halosenniemestä.

Tarina kertoo muhoslaisesta Paavo Halosesta sekä kemiläisistä Vilmistä
ja Kaupista, jotka vihavenäläisten käytyä maakuntaa hävittämässä
lähtivät kostoretkelle Kuolaan. Kuolalaiset antautuivat ja pitivät
voittajille suuret kestit tarjoten heille ruokaa ja juomaa, jolloin retkeläiset
menivät ansaan. Runoasuinen perimätieto kertoo kuinka viina Vilmin
vietteli, kalja Kauppi joukahaisen, Kuolan linnahan kovahan.

Kauppi oli maakauppias Temmeksestä ja tavataan tammikuussa 1590
Kemistä, jonne oli koottu sotajoukko valmistelemaan Kuolan retkeä.
Kauppi kuittasi Kemissä vastaanottaneensa aseita johtamilleen
talonpojille.
Henrik Wilm mainitaan v. 1595 voudintileissä niiden 12 talonpojan
luettelossa, joille oli jaettu pitkiä ampumaputkia.
Kuolassa aseensa menettäneiden joukossa mainitaan samoin Henrik
Wilm Muhoksen Laitasaaren kylästä.
Hannu Wilmistä, joka Martti Helistön arvion mukaan oli Henrikin poika,
tuli Kemin ensimmäinen nimismies, joka vaihtoi Haukiputaan talonsa
v. 1630 oululaisen porvarin Kaspar Forbuksen omistamaan taloon
Kemin Lautiosaaressa.

(Armas Luukko ja Martti Helistö: Kemin asutuksen historia)

[färinr]

Vaikka otsake tälle viestille onkin vähän vinossa, jatkan tässä näitä
Hyrkkään miniöihin liittyviä kysymyksiäni.

Liisa Olavintytär Greus s. 16.11.1773 avioitui Heikki Klausinpoika Leskelän
eli Hyrkkään s. 16.4.1756 kanssa 9.4.1790 Muhoksella.

Liisan sukujuuret jatkuvat rk 1764-1770 asti Greus-nimisessä Muhoksen
Perukan kylän talossa, jossa Olof Hansson Greus kuoli 1.11.1765.
Leski Dordi Hansdr. Sangi s. 9.3.1729 (aiemmin käsitelty) avioitui
sittemmin Bertil Kosusen kanssa.

Edeltävissä rippikirjoissa Olof Hansson Greus asui Dordinsa kanssa
talossa, jonka nimi oli Walkonen.
Walkonen esiintyy jo ensimmäisessä rippikirjassa Muhoksella asukkainaan
Olof ja poikansa Hans puolisoineen, joten talo lienee Muhoksen vanhimpia.

Onko kyseessä sama talo ja mistä tämä erikoinen Greus-nimenmuutos johtui ?
Perukka-niminen kylä lienee myöhemmin kadonnut ?

[Raimo Ranta]

Hei

Muhoksella tunnetaan edelleenkin Perukka nimisen kylä. Kyläsijaitsee Montan voimalaitoksen ja Muhoksen kirkonkylän välisellä alueella.
http://kartta.ouka.fi/index_muhos.htm

Valkolan talo ei ole koskaan kuulunut Perukan kylään, mutta kirkonkirjoissa on käsitelty asioita kinkeripiireittäin ja jossan vaiheessa Greus niminen tila on kirjattu Perukalle. Myöskin kylien rajat olivat häälyviä mm. Ahmas ja Kylmälänkylä, Pyhänsivu ja Sotkajärvi näkyvät joissain rippi ja henkikirjoissa samoina kylinä.
Muhokselta tavataan kaikkiaan 3 valkolan tilaa, Muhoskylästä (Greus) kirkonlähellä. Laitasaaresta Valkola, nykyisin OSAO (ent Koivikon maatalousoppilaitos) ja Kylmälän kylässä. Näillä kaikilla on yhteyksiä toisiinsa.
Olisi mielenkiintoista selvittää tuo Greus nimen alkuperä, todennäköistä lienee, että nimi taloon tuli isännän mukana ja jäljet haiskahtavat Siikajoki varsille.

terv raimor

[juhasaarela]

Hei,

Heikki Kettunen ostaa Halosen Antti Haloselta isovihan jälkeen 1721. Hänen tyttärensä Elina tunnetaan myös nimellä Kettunen Samuel Tapaninpoika Väisäsen eli Halosen perukirjassa.

Minusta nämä jutut heittävät pienen tarkastustarpeen polvien V ja VI välille. Itse olen tulkinnut niin että Heikki Kettunen tulee perheneen (arvaukseni mukaan Savosta, mutta voisivat olla periaatteessa Muhokseltakin jossa liikkuu Kettusia) isovihan takia autioituneeseen taloon. Eli Antti Halonen on joko sodan takia perinyt useampia taloja kuin pystyy pitämään tai samasta syystä köyhtynyt niin että joutuu talon myymään.

Sitten jos hieman perustelen tätä arvaustani savolaisuudesta. Koska avioliitot taisivat olla aika usein tutunkauppaa niin ehkäpä vävy Samuel Väisäsen perhe oli tuttu ennestään. Ja hänen tiedetään tullen Iisalmsta.

Seuraava on pelkkää spekulointia mutta Paavo Kettusen vaimon isä on Samuel joten Samuel voisi olla suvussa kulkeva nimi ja Samuel Väisänen ja Elina Kettunen vaikkapa serkkuja.

Juha M Saarela




Kesti no 35 Muhos

Apuja Samuelin taustoihin, suhtaudu varauksella 1600 luvun kirjauksiini koska perustuvat olettamuksiini henki ja maakirjojen perusteella joten syntymäajat voivat heittää paljonkin.


Taulu 1

I Olof Påhlss Bisi eli Gesti, kirkkoväärti talollinen, s. 23.03. 1779 Liminka, k. 30.05. 1841 Muhos Laitasaari.
Vanhemmat taulusta 2 Påhl Samuelss Halonen eli Bisi, Gesti ja Catharina Olofsdr Teppola
Valkola no 39 Muhos Laitasaari
(rk1802-1803 s.88) vävy, kanssa-asuja
Kesti no 35 Muhos Laitasaari: Kirkkoväärti vuosina 1813-1841
(rk1805-1811 s.84) kanssa-asuja
(rk1812-1818 s.116) kanssa-asuja
(rk1819-1825 s.120) talollinen
(rk1826-1832 s.130) talollinen
(rk1833-1839 s.236) talollinen.
Puoliso: 08.01. 1802 Muhos Laitasaari Catharina Andersdr Valkola, s. 20.09. 1782 Muhos, k. 20.05. 1849 Muhos.
Vanhemmat Anders Matss Bajar eli Enberg, Valkola eli Mäkelä ja Anna Eriksdr Heikura
Lapset:
Maria, s. 12.08. 1802 Muhos Laitasaari
Påhl, s. 17.03. 1805 Muhos Laitasaari
Anna, s. 12.12. 1807 Muhos Laitasaari
Catharina, s. 29.03. 1809 Muhos, k. 1833 Muhos
Olof, s. 06.10. 1812 Muhos Laitasaari, k. 30.12. 1813 Muhos, kuolinsyy koppor
Margaretha, s. 14.11. 1814 Muhos Laitasaari
Henrik, s. 04.02. 1817 Muhos Laitasaari, k. 13.02. 1858 Muhos, kuolinsyy lavantauti
Brita, s. 08.03. 1819 Muhos, k. 04.05. 1843 Muhos, kuolinsyy lapsivuode
Olof, s. 15.05. 1822 Muhos Laitasaari, k. 06.01. 1824 Muhos, kuolinsyy Scharl.f.
Anders, s. 20.04. 1825 Muhos Laitasaari, k. 14.10. 1825 Muhos, kuolinsyy Slag l. fandspricning
Johanna Magdalena, s. 08.08. 1827 Muhos Laitasaari
Taulu 2 (taulusta 3)

II Påhl Samuelss Halonen eli Bisi, Gesti, s. 01.04. 1748 Liminka Temmes, k. 02.12. 1837 Muhos.
Vanhemmat taulusta 3 Samuel Stephanss XX, Halonen ja Elin Påhlsdr Halonen
Halonen no 10 Temmes Hauru
(rk1765-1770 s.34) kanssa-asuja, muuttokirja Ouluun 1768
Teppola no 6 Temmes
(rk1771-1774 s.105) vävy, kanssa-asuja
Halonen no 10 Temmes Hauru
(rk1775-1780 s.94/46) kanssa-asuja
Bisi no Liminka
(1790-1797) kanssa-asuja
Gesti no 35 Muhos Laitasaari 1/8 mant. kruununtila
(rk1794-1801 s.42) uudisasukas, tullut Limingasta v. 1797
(hk1810) talollinen
(rk1802-1811 s.84) talollinen
(rk1812-1818 s.116) talollinen
(rk1826-1832 s.130) kanssa-asuja
(rk1833-1839 s.236) kanssa-asuja

Perttunen no 21 Laitasaari
(hk1810)) omistaa 11/48 mant ko. tilasta.
1. Puoliso: 27.01. 1773 Liminka Catharina Olofsdr Teppola, Taulusta 1, s. 28.09. 1748 Temmes, k. 20.10. 1786 Liminka.
Vanhemmat taulusta 10 Olof Teppola ja Beata
Lapset:
Samuel, s. 04.04. 1775 Liminka, k. 22.08. 1837 Oulun msk
Olof, s. 23.03.1779. Tauluun 1.
Margaretha, s. 30.09. 1781 Liminka
Henrik, s. 09.03. 1784 Liminka
Carin, s. 02.07. 1786 Liminka
2. Puoliso: 26.01. 1788 Liminka Maria Isaksdr Pikkarainen, s. 22.06.1750 Liminka, k. 18.02. 1815 Muhos.
Taulu 3

III Samuel Stephanss XX, Halonen, s. 26.08. 1711 Iisalmi ?, k. 22.02. 1770 Temmes.
Halonen no 10 Temmes Hauru
(rk1732-1737 s.161/162) vävy kanssa-asuja
(rk1738-1744 s.35) vävy, kanssa-asuja
(rk1745-1751 s.227) kanssa-asuja
(rk1752-1758 s.30) kanssa-asuja
(rk1759-1765 s.22/43) talollinen
(rk1765-1770 s.34) talollinen.
Puoliso: 27.04. 1735 Liminka Temmes Elin Påhlsdr Halonen, Taulusta 2, s. 01.01. 1717 Liminka Temmes, k. 31.01. 1770 Temmes.
Vanhemmat taulusta 4 Påhl Henrikss Halonen ja Brita Samuelsdr
Lapset:
Staphan, s. 1738 Liminka Temmes
Margareta, s. 26.09. 1742 Liminka Temmes
Samuel, s. 18.05. 1745 Liminka Temmes
Påhl, s. 01.04.1748. Tauluun 2.
Johan, s. 15.06. 1751 Liminka Temmes
Anders, s. 27.10. 1753 Liminka Temmes, k. 21.01. 1770 Temmes
Brita, s. 29.10. 1756 Liminka Temmes, k. 10.12. 1767 Temmes
Taulu 4 (taulusta 5)

IV Påhl Henrikss Halonen, s. 1687.
Vanhemmat taulusta 5 Henrik Henrikss Halonen ja Elin
Halonen no 10 Temmes
(rk1725-1732 s.31) kanssa-asuja
(rk1732-1737 s.162) talollinen
(rk1738-1744 s.35) talollinen
(rk1745-1751 s.227) talollinen
(rk1752-1758 s.30) talollinen
(rk1759-1765 s.22/43) kanssa-asuja
(rk1765-1770 s.34) kanssa-asuja.
Puoliso: Brita Samuelsdr, Taulusta 3, s. 03.1687.
Lapset:
Elin, s. 01.01.1717. Tauluun 3.
Christer, s. 28.07. 1725 Liminka
Carin, s. 11.05. 1729 Liminka
Taulu 5 (taulusta 6)

V Henrik Henrikss Halonen, s. noin 1650 Liminka Temmes, k. 1729 Temmes.
Vanhemmat taulusta 6 Henrik Henrikss Halonen ja N.N
Halonen no 10 Temmes
(rk1725-1732 s.31) talollinen.
Puoliso: Elin, Taulusta 4 k. noin 1729 Temmes.
Lapset:
Påhl, s. 1687. Tauluun 4.
Lars
Elin
Taulu 6 (taulusta 7)

VI Henrik Henrikss Halonen, s. noin 1628 Muhos, k. Liminka Temmes.
Vanhemmat taulusta 7 Henrik Pehrss Halonen ja N.N
Puoliso: N.N, Taulusta 5.
Lapset:
Henrik, s. 1650. Tauluun 5.
Margeta, s. noin 1655 Liminka Temmes, k. 04.1728
Taulu 7 (taulusta 8)

VII Henrik Pehrss Halonen, s. noin 1600 Muhos, k. ennen 1678 Muhos.
Vanhemmat taulusta 8 Pehr Henrikss Halonen ja N.N
1. Puoliso: N.N, Taulusta 6 k. ennen 1640 Muhos.
Lapset:
Pehr, s. noin 1625 Muhos, k. noin 1660 Muhos
Henrik, s. 1628. Tauluun 6.
2. Puoliso: noin 1659 Muhos Walborg Anderssdr k. ennen 1665 Muhos.
Taulu 8 (taulusta 9)

VIII Pehr Henrikss Halonen, s. noin 1570 Liminka Laitasaari, k. ennen 1625 Muhos.
Vanhemmat taulusta 9 Henrik Påhlss Halonen ja N.N
Halola no 1 Muhos 3/4 mant.
(kl1609) Peer Halonen, Pohjois-Pohjanmaan Voudintilit
(kl1611) Peer Halonen, Pohjois-Pohjanmaan Voudintilit
(kl1613) Peer Halonen, Pohjois-Pohjanmaan Voudintilit
.
Puoliso: N.N, Taulusta 7.
Lapset:
Henrik, s. 1600. Tauluun 7.
Taulu 9

IX Henrik Påhlss Halonen, s. noin 1545 Liminka Laitasaari, k. ennen 1609 Muhos.
Vanhemmat Påhl Haloinen ja N.N
Halola no 1 Muhos 3/4 mant.
(kl1595) Henrik Halonen, Limingan voudintilit kymmenysluettelo
(kl1598) Henrik Haloinen, Limingan voudintilit kymmenysluettelo
.
Puoliso: N.N, Taulusta 8.
Lapset:
Pehr, s. 1570. Tauluun 8.
Taulu 10

III Olof Teppola, talollinen, s. 1695, k. 04.12. 1759 Temmes.
Puoliso: Beata, Taulusta 2 k. 25.12. 1754 Temmes.
Lapset:
Catharina, s. 28.09.1748. Tauluun 2.


terv, raimor

[färinr]

Kiitokset Juhalle mielenkiinnosta Samuelin iisalmelaisiin taustoihin ja
Raimolle Muhos-tietouden lisäämisestä.

Valkosen talon uusi nimi Greus on mielestäni täytynyt olla jo ennen
vuotta 1765.

Kirkkoväärtti, kirkonisäntä Olof Greus entinen Valkonen on Muhoksen kuolleiden luettelossa 1.11.1765 nimellä kyrkovärd Olof Greus.

Toisaalta Bertil Kosunen s. 1718, joka oli samoin 1765 jäänyt leskeksi,
on itsellisenä kyseisen ajan rippikirjassa 1764-1770 mainittu muuttaneen
till Greus hemman.
Täten isännän vaihdos tuskin vaikutti talon nimen vaihtoon.

[Matti Lund]

Kiitokset Juhalle mielenkiinnosta Samuelin iisalmelaisiin taustoihin ja
Raimolle Muhos-tietouden lisäämisestä.

Valkosen talon uusi nimi Greus on mielestäni täytynyt olla jo ennen
vuotta 1765.

Kirkkoväärtti, kirkonisäntä Olof Greus entinen Valkonen on Muhoksen kuolleiden luettelossa 1.11.1765 nimellä kyrkovärd Olof Greus.

Toisaalta Bertil Kosunen s. 1718, joka oli samoin 1765 jäänyt leskeksi,
on itsellisenä kyseisen ajan rippikirjassa 1764-1770 mainittu muuttaneen
till Greus hemman.
Täten isännän vaihdos tuskin vaikutti talon nimen vaihtoon.


Jos on niin kuin kuvaat, eli talon nimenmuutoksen yhteyteen kirkonkirjoissa ei liittynyt olennaisia isännänsuvun vaihdoksia, Greus -nimi on voinut olla talolla jo pitkiä aikoja. Taloilla oli varsinkin Pohjanmaalla useita vanhoja nimiä, joita saatettiin kirjanpidossa vaihtaa jostakin syystä. Yleisimmin kai sekaannusten välttämiseksi. Siis Greus oli tuskin mikään uusi nimikeksintö.

Greus -nimeä on annettu muinoisesti usealle talolle Pohjois-Pohjanmaalla, Limingan ja Saloisen pitäjien alueella. Reus kuulostaisi olleen siellä aika yleinen etunimimuoto. Vanhoissa asiakirjoissahan kirjurit käyttivät muotoa Grels vastaamaan tätä etunimeä. Sen taustalla olevista suomalaisista etunimimuodoista on sitten johtunut sellasia talonnimivariantteja kuin Rekilä (mm. Kello), Rekola (Häme ja Varsinais-Suomi), Krekola (Kurikka), Greggilä (Vähäkyrö), Kräkilä jne... kunnes tullaan Greusiin (mm. Revonlahti).

Selasin joitakin Muhoksen muistiinmerkintöjäni ja vuoden 1600 tietämillä muutamana vuonna on Muhoksella maksanut kymmenysveroja Reko Paavonpoika. Muita Rekoja ei sieltä osunut silmiini vanhalta ajalta. Reko ei ollut kuitenkaan pitkäaikainen veronmaksaja, mutta on saattanut asua siellä kaemminkin huonemiehenä, verottamattomassa torpassa eikä siksi tulisi enää ilmi. Rekon jälkeen on Olli Paavonpojan nimi, joka saattoi olla Rekon veli, jonka nimissä sitten siellä veroja maksettiin.

Minulla on muistikuva, että Greus -nimi olisi esiintynyt tuomiokirjassa paljon tätä ennen myös Muhoksella. Nimen kulkeutumisvaihtoehtoakaan en voi suoraan hylätä, mutta niistä verovuosikerroista, joista olen ottanut ylös koko maakirjan Laitasaaren kylän (se käsitti vanhoissa voudintileissä sekä varsinaisen Laitasaaren kylän että Muhoskylän, jonka talot olivat ensin luettelon järjestyksessä), Greus -nimistä isäntää ei niistä näkynyt. Kulkunimen tuoja yleensä siten paljastuu, joten otantani ei tue kulkeutumisteoriaa, muttei suorastaan kumoakaan.


Pertteli Kosusiahan oli lautamiehinä 1700 -luvun alussa isä ja sitten poika Pertteli Perttelinpoika Kosunen. Vuoden 1754 käräjillä käsiteltiin Kosusen talon ostoa ja myyntiä kahdessa eri kanteessa. Talo vaihtoi useamman kerran omistajaa lyhyen ajan sisällä.

Samoilla käräjillä käsiteltiin myös Oulunsuun Pikkaralan toista taloa (niitä oli kolmena eri verotalona silloin), johon oli todistajana vedottu lautamies Pertteli Kosuseen, joka tiesi hyvin tämän talon asiat paitsi siksi, että oli ollut lautamiehenä, kun sen erästä perintöriitaa käsiteltiin, myös siksikin, että hän tunnusti, että Pikkaralan taloon 1690 -luvulla sen isännän lapsettomaksi jääneen Heikin (tälle mainitaan kyllä vävy?) ottama syytinkimies Iisakki Perttunen oli hänen isoisänsä veli. (mf UK989, 1000-1002)

Kun Iisakki kuoli, leski Kaarina Kärnä meni uuteen avioon Heikki Laukan kanssa. Oulunsuun rippikirjassa onkin ikään kuin Pikkaralan talonnimenä Laukka, eli se oli siirretty siihen uudemmalta isännältä. Mutta uudemman isännän väistyttä, myös lisänimi väistyi. Heikki Laukan poika Heikki esiintyi ainoastaan Heikki Pikkaraisena ja siis oli lapsettomaksi jääneen Pertteli Kosusen isoisän veljen Iisakin poikapuoli. Tällainen "nimensuljailu" on siis aika yleistä.


terv Matti Lund

[jukkaukkola]

tuossapa linkki vanhaan Muhos karttaan,näkyy Greus ja Perukan kylä:Digitaaliarkisto (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6276401)

t.Jukka

[Raimo Ranta]

"Kiitokset Juhalle mielenkiinnosta Samuelin iisalmelaisiin taustoihin ja
Raimolle Muhos-tietouden lisäämisestä.

Valkosen talon uusi nimi Greus on mielestäni täytynyt olla jo ennen
vuotta 1765.

Kirkkoväärtti, kirkonisäntä Olof Greus entinen Valkonen on Muhoksen kuolleiden luettelossa 1.11.1765 nimellä kyrkovärd Olof Greus.

Toisaalta Bertil Kosunen s. 1718, joka oli samoin 1765 jäänyt leskeksi,
on itsellisenä kyseisen ajan rippikirjassa 1764-1770 mainittu muuttaneen
till Greus hemman.
Täten isännän vaihdos tuskin vaikutti talon nimen vaihtoon"

Hei

Valkola no 8 Muhos
Isännäksi ilmoitetaan v 1699 Hans Valkonen
Valkonen sitemmin Greus no 8
Olof Hansinpoika Valkonen eli Greus jatkaa isännyyttä Greus no 8 tilalla. Olof esiintyy Greus nimellä.
Tila mainitaan Greussina ensikerran 1713 eli 1600 luvulla tilaa ei tunnettu.
Henki-maa tai verokirjoistahan vuosilta 1680-1700 selviäsi kuka tuo em. Hans oli. Matti Lund vilautti Grels eli Reko nimeä, sellainen nimi löytyy
Olof Greussin vaimon Brita Abrahamintr vaimon äidin isältä. Tsekkaan noita
kirjoja ja palaan asiaan.

terv raimor

[färinr]

Muhoksen Greus,

Nimen lähtökohta on oletettavasti Matin esittämä eli
kreikkalaisperäinen Gregorius, josta on tullut mm. Reko.

Toisaalta Gregorius oli käsittääksini aika harvinainen nimi
Oulun seudulla.

Katselin Armas Luukon historiaa, joka kertoo
Koira-Kreus-nimisestä Kalajoen sielunpaimenesta.
Kyseessä oli Gregorius Henrikinpoika kotoisin Maskun Humikkalan
Palsalasta. Kalajoen tapetun kirkkoherran seuraajaksi hän tuli 1555.
Koira-Kreus nimen hän sai kansalta, koska liikkui suurten susikoirien
kanssa asioillaan. Vuoden 1572 kymmenysluetteloon hän on
antanut sukunimekseen Balss. Maskun Humikkalassa asui 1540
talollinen Heikki Palsa. Koira-Kreus kuoli 1577 tienoilla.

Kirkollisten toimiensa ohella hän hoiti myös nimismiehen tehtäviä
ja oli kovin huonossa maineessa tylyn käytöksenä johdosta.

Eli Gregorius-Reko lienevät avain Greus-nimeen.

[Raimo Ranta]

Terve

Suuret kiitokset Lundin Matille vihjeestä Greus nimen alkuperään, kävin läpi henki ja maakirjoja joiden mukaan näyttää siltä, että Valkolan toinen puoli
saa Greus nimen Abraham Valkolan vaimon Anna Grelssintyttären kautta.
Miksi niin, on sitten kokonaan toisen jutun paikka.

Grels Påhlss
???? / myöh Lievonen Muhos
(kl1598) Grels Påhlss, Limingan voudintilit kymmenysluettelo
(kl1611) Grelss Påhlss, Pohjois-Pohjanmaan Voudintilit
(kl1613)Grels Påhlss, Pohjois-Pohjanmaan Voudintilit
(kl1616)Grels Påhlss, Pohjois-Pohjanmaan Voudintilit
(1627) Grels Påhlss, Pohjois-Pohjanmaan Voudintilit karja-kylvöluettelo 1627 s.57-60

pojat Grelss Grelss ja Påhl Gress löytyvät Muhoksen Honkalan ja Kylmälän kylästä (Ahmas)
Kaiken lisäksi Abrahan Andersinpoika Valkola on vävynä Kylmälän "Greussilassa" ilmeisesti sama talo tuntenut nimet Lievonen, Lotvonen nykyisin Valkola. On ilmeisesti tapahtunut talojen vaihto, josta en ole varma perustelen sen sillä että 1650 tienoilla Grels katoaa Muhoskylästä ja ilmaantuu Kylmälän kylään, Samoin Henrik Lievonen Kylmälästä . Muhoskylään.

???/ Lievonen Muhos
(kl1649) talollinen,Grels Grelss , Oulun pitäjä 1649 kymmenysluettelo
hk1650) talollinen, Grelss Grelss, Oulun pitäjä 1650 Henkikirja
Lievonen ¼ mant. ?? (Lotvonen, Valkola) Kylmälä
(kl1649) ei mainintaa, Oulun pitäjä 1649 kymmenysluettelo
(mk1650) ei mainintaa, Länsipohjanlääni maakirja 1650
(kruununv.1651) talollinen, Grels Grelss( Lotvonen eli Lievonen), Länsipohjan lääni, kruunun verolistaOulun pitäjä
(kl1652) talollinen Grels Grelss, Länsipohjan lääni kymmenysluettelo Oulun pitäjä 1652
(hk1654) talollinen, Grels Grelss ja vmo, Länsipohjan lääni henkikirja Oulun pitäjä 1654
(hk1658) talollinen, Grels Grelss, Länsipohjan lääni henkikirja Oulun pitäjä 1658
(mk1661) talollinen, Grels Grelss
(hk1667) talollinen, +Grels Grellsson vaimo, Pohjanmaan läänintilit henkikirja
(mk1665) talollinen, Grels Grelss ja vmo,Länsipohjan lääni henkikirja
(mk1669) talollinen, Olof Grelssonin 2 tytärtä, Pohjanmaan läänintilit,Oulun pitäjä ES2472 nide 9155
(hk 1671) talollinen Olof Gressonin vaimo, Länsipohjan lääni henkikirja Oulun pitäjä 1671
(vl1671) talollinen Grels Grelss Leskilä tai Lassila ?, Veroluettelo Oulunpitäjä ES2472_NIDE9157
(1673) talollinen, Grels Grelss, Oulun pitäjä 1673. ES2472_NIDE9159
(1673) kanssa-asuja Abraham , Oulun pitäjä 1673. ES2472_NIDE9159
(hk1674) talollinen, vävy Abraham Anderss vmo Anna Grelssdr Länsipohjan lääni henkikirja,
(hk1674) kanssa-asuja, vaimon sisar Brita Grelssdr, Länsipohjan lääni henkikirja
(mk1675) Grels Grelss , Pohjanmaan lääni maakirja Oulunpitäjä 1675 ES2473_NIDE9162
(mk1675) kanssa-asuja, Abraham Anderss , Pohjanmaan lääni maakirja Oulunpitäjä 1675 ES2473_NIDE9162
(hk1675) kanssa-asuja, vävy Abraham Anderss vmo Anna Grelssdr, Pohjanmaan lääni läänintili, 1675 ES2473-2474_NIDE9166
(hk1675) kanssa-asuja, vaimon sisar Brita Grelssdr, Pohjanmaan lääni läänintili, 1675 -2474_NIDE9166
(mk1676) talollinen, Grels Grelss, Pohjanmaan lääni maakirja Oulun pitäjä, OS100 nide 9167
(mk1676) talollinen, Abraham Anderss, Pohjanmaan lääni maakirja Oulun pitäjä, OS100 nide 9167
(mk1677) talollinen, Abraham Anderss vmo Anna Grelssdr , Pohjanmaan lääni maakirja, Oulun pitäjä ES2474 nide 9174

Abraham Anderss Valkola synt Laitasaaren Valkola no 39
vmo Anna Grelsstr
tytär Brita Abrahamintr
vävy Olof Hanss Valkola Muhoksen Vakolasta s vuodesta 1713 Greus no 8

Näis se näyttäisi oleva, mutta.. mutta ... vain näyttäisi

terv
raimor

[färinr]

Kiitokset Raimolle perusteellisesta työstäsi.

Jotta pääsisin jotenkuten kartalle eli lähinnä rippikirjojen alkuun
Muhos rk 1699-1722, toivoisin linkitystä tähän Muhoskylän talon no. 8
perheeseen:

Hans Walkonen ja vaimonsa Liisa, joilla on mm. pojat:
Olof ja Hans.

Ymmärtääkseni talossa jatkavat rk 1722-1740 pojat:
Olof Walkonen vaimonsa Margetan kanssa ja veli Hans vaimonsa Helgan kanssa.

Olof ja Margeta Walkonen muuttavat Liminkaan ja Hans ja Helga jatkavat
Muhoksella.

[Raimo Ranta]

TerveTältä se näyttää, että kyseessä on sama Hans kuin rippikirjassa 1699

Hans Mattinp Valkonen vmo Lisa Eriksdr

Valkola no 39 Laitasaari Kestilänkylä 1/4 mant
hk1674) talollinen, Hans Matss Valkonen vmo Lisa Eriksdr, Länsipohjan lääni henkikirja
(hk1675) talollinen, Hans Valkonen ja vmo Lisa Eriksdr, Pohjanmaan lääni läänintili,1675 ES2473-2474_NIDE9166
(mk1677) talollinen, Hans Valkonen ja vmo Lisa Eriksdr, Pohjanmaan lääni maakirja, Oulun pitäjä ES2474 nide 9174
(1678) talollinen, Hans Matss Valkonen, Pohjanmaan lääni maa ja henkikirja Oulun pitäjä ES2474_NIDE9175
(1679) talollinen,Hans Matss Valkola,Pohjanmaan lääni rannsaknig. Muhos 1679 ES2474_NIDE9177
(hk1680) talollinen, Hans Matss Valkonen vmo Lisa Eriksdr, Pohjanmaanlääni henkikirja ES2474_NIDE9179
(hk1680) kanssa-asuja veli Mats Matss, Pohjanmaanlääni henkikirja ES2474_NIDE9179
(1681) talollinen, Hans Matss Valkonen vmo Lisa Eriksdr, Pohjanmaanläänin tili LT1522_NIDE9182
Valkola eli Greus no 8 Muhos
(rk1699) talollinen

lapset
Carin Hanssintr pso Henrik

Lisa Hanssintr

Olof Hanssinp pso 1 Brita Abrahamintr Valkola k ennen 1712 pso 2 Margareta

Valkola no 39 Muhos Laitasaari
(hk1695) vävy, kanssa-asuja
Valkola eli Greus no 8 Muhos
(rk1699-1712) kanssa-asuja
Valkola eli Greus no 8 Muhos
(rk1712-1722) talollinen
(rk1723-1732) talollinen, muuttokirja Liminkaan ?
Valkola eli Greus no 8 Muhos
(rk1751-1759 s.) kanssa-asuja
(rk1757-1763 s.) kanssa-asuja

Hans Hanssinp pso Helga Henrikintr Räisänen s. Ahmas

Valkola no 8 Muhos perintötila
(rk1722-1732) kanssa-asukas
(rk1733-1740) talollinen
(rk1741-1749) talollinen

terv raimor

[Matti Lund]

...
Tila mainitaan Greussina ensikerran 1713 eli 1600 luvulla tilaa ei tunnettu.
Henki-maa tai verokirjoistahan vuosilta 1680-1700 selviäsi kuka tuo em. Hans oli. Matti Lund vilautti Grels eli Reko nimeä, sellainen nimi löytyy
Olof Greussin vaimon Brita Abrahamintr vaimon äidin isältä. Tsekkaan noita
kirjoja ja palaan asiaan.

terv raimor

Vuonna 1754 oli sellainen tapaus, jossa päästään kiinni sen seikan toteamiseen, että hyvän aikaa ennen kuin Greus -nimi pullahtaa esiin talonnimenä 1700 -luvun alussa, Greus -nimi mainitaan vanhastaan Lievosen ikivanhaan nautintaan liittyvänä nimenä.

Eli Muhoksen Kosunkorven niittyjen yläpäässä on sijainnut Kalanti -niminen niittylohko Kreuksenniska -nimisellä metsäsaralla.

Tässä on sattumaa, että käräjäkirjuri käyttää K -kirjaimella alkavaa nimimuotoa "Kreuksen", mutta nimen muodosta on muuten pääteltävissä, että tällä seudulla on ollut vallitsevassa käytössä nimimuoto "Kreus" sen nimisistä miehistä, jotka on kirjattu veroluetteloihin joko "Grelsiksi" tai "Gregersiksi", kuten näillä molemmilla tavoilla on kirjattu Kreus Paavalinpoikaa.

Hänen perujaan on todennäköisimmin Kreuksenniska eli se lienee hänen yhteismaalta valtamaansa nautintaa jo 1600 -luvun alkupuolelta ja nimi on tullut ehkä jo hänen elinaikanaan, viimeistään hänen poikansa aikana. Niska -nimike viitannee siihen, että ko. metsäsarka olisi rajoittunut joelle johonkin koskipaikkaan, jossa ehkä Kreus -isäntä on pitänyt pyydyksiänsä.


(Ote mf:sta UK989, s 978-979)

"Perintötalollinen ja lautamies Aappo Lievonen Muhoskylästä valitti perintötalollista Pekka Nykyriä ibm vastaan siitä, että tämä oli tänä kesänä niittänyt eräältä hänen niittylohkoltaan, eli Kalannista Kosunkorven yläpäästä Kreuksen Niskassa, joka on jäänyt ikivanhoina aikoina (uhråldriga tider) ilman minkäänlaista riitelyä Lievosen talon asujan nautittavaksi, jonka johdosta hän vaatii Nykyriä edesvastuuseen ja korvauksiin aiheuttamastaan vahingosta. Vastaaja Pekka Nykyri väitti tätä vastaan, että hän on asunut yli 30 vuotta taloaan, jona aikana Lievosen asuja ei ole koskaan niittänyt mainittua paikkaa"

Käräjiltä löytyy Aapon isän Aapon useampia kanteita isoavihaa edeltävältä ajalta, joissa muistan käsitellyn Kreus Kreunpojan perintöjä, joihin nähtävästi Kreukseniskan nautintakin lukeutui.


terv Matti Lund

[Raimo Ranta]

Huomenet Matti

Mielestäni tuo käräjäjuttu Lievosen ja Nykyrin kesken paljastaa sen, että
tilojen vaihto on todella tapahtunut Henrik Lievosen ja Grels Grelssinpojan kesken. Ko. Henrik Lievonen on mainitsemasi Aappo Lievosen isoisä (esivanhempiani). Nuo paikannimet jotka mainitsit ovat jo jääneet unholaan.. en ole niitä vanhoista kartoistakaan löytänyt. Joka tapauksessa noita paikkoja voi etsiä Muhosjokivarresta, hyvinkin läheltä nykyisiä Lievosen ja Nykyrin tiloja jotka ovat olleet paikoillaan satoja vuosia.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6276389

terv raimor