Muhoksen Jutilat

[mika68]

Tästä suvusta on aiemminkin taitettu peistä täällä, mutta ajattelin avata uuden puhtaan keskustelun aiheesta, kun on Muhoksen asiantuntijoitakin paikalla.

Eli Muhoksen Niskankylästä Kemijärvelle n. 1640 muuttaneen Jutilan/Junttilan suvun alkuperästä olisi kyse. Kemijärvellehän muutti ainakin Jaakko Klemetinpoika (s.n.1598) perheensä kanssa, samoin kai hänen veljensä Tapani (s.n. 1590).

Korhos-viestiketjussa mainittu Rusi Korhonenhan osti Klemetti Jutilan (s.n. 1572) ja hänen veljensä Tapanin (s.n. 1566) omistaman talon Niskankylässä.
Olen onkinut keskusteluista sellaista tietoa, että suku olisi alunperin Seppänen ja lähtöisin Pieliseltä niinkuin näköjään moni muukin Niskankylän suku.
Pistää epäilyttämään sukunimen länsisuomalainen muoto, eli talonnimeä on käytetty sukunimenä. Eli onko suku sittenkään Pieliseltä? Vertailun vuoksi esim. Korhoset näyttävät käyttäneen sukunimeään 1600-luvun alkupuoliskolla.



Mika J

[Raimo Ranta]

Hei Mika

En ole tähän porukkaan kovin syvällisesti perehtynyt, tietoa on kertynyt
Juntti Seppäsestä selvitellessäni Pyykköjä, jotka liittyvät Seppälän taloon.

Jöns Seppänen mainitaan uudisasukkaana Ahmaksella v 1598-1602 jonka jälkeen hän katoaa.. kuoliko? Talolle hän nimensä kuitenkin jätti.
(kl1598) Jöns Seppäinen, Limingan voudintilit kymmenysluettelo

Tuo nimien sekamelska on hyvin tyypillinen ilmiö Pohjois-Pohjanmaalla ja välillä tuntuu siltä, ettei siinä ole mitään logiikkaa. Muistelen aiemmin ottaneeni kantaa "Juntti Seppäsen ja poikien" alkuperään ja olettamuksena manitsin Pielisen suunnan. Tätä porukkaa on aikalais-asikirjoihin merkitty pelkin patronyymein sekä "sukunimin" Seppänen Jutila, Junttila ja Klemetti
En ole saanut selville mistä tuo Jutila nimi tulee,-voi olla kirjurin virhe. Junttila tulee todennäköisesti vanhimmasta tunnetusta asukkaasta Jöns (Juntti) Seppäsestä. Klemetti, jota myös esiintyy sekä suku, että talonnimenä tulee melkosella todennäköisyydellä Juntin pojan etunimestä eli Klemetistä.

Pois suljettu ei tietenkään ole, että Juntti Seppänen on rannikon suunnasta tullut Niskankylälle, mutta kun otetaan huomioon Utajärven (Savonkylä) alueen silloinen asujamisto, niin valtaosa oli Savosta tulleita uudisasukkaita
Ensimmäiset savolaiset kirjataan 1548 Kurjenpolvenkylään (nyk.Niska) Ennen vuotta 1540 Oulujokivarren yläjuoksun rannat olivat vailla kiinteää asutusta, kiinteä asutus oli sijoittunut Oulun ja Sotkajärven väliselle alueelle Oulunsuun -ja Laitasaarenkyliin.

Että.. tämmöistä
raimor

[mika68]

Kemijärvelle muuttanut Halosen suku oli kai Laitasaaren kylästä, eli tunkeutuiko savolainen uudisasukas kiinteän asutuksen sekaan muhoksen Laitasaaressa? Ei kai se ilman kaupankäyntiä ollut mahdollista?

Mika J

[mika68]

Kemijärvelle muuttanut Paavo Halosen suku oli kait juuri Laitasaaren kylästä.

Miten se sai jalansijaa ennestään asutetusta kylästä, eikä tyytynyt ylempään jokivarteen, mm. Niskankylään?
No, ottaen huomioon Halosen suvut vaiheet itäisessä Lapissa, niin ollut väkivahvaa, sikiävää ja leviävää sukukuntaa.. :)


Mika J

[mika68]

tulee tällainen villi ajatus mieleen, että Halonen ja Jutila olis vaihtaneet paikkaa?
Eli rannikon Jutila ois muuttanut Niskankylään Halosen paikalle, joka olis menny Laitasaareen Jutilan paikalle. No, ei varmaan pidä paikkaansa, mutta ehkä ajatuksena ihan hyvä.


Mika J

[Matti Lund]

Hei Mika

En ole tähän porukkaan kovin syvällisesti perehtynyt, tietoa on kertynyt
Juntti Seppäsestä selvitellessäni Pyykköjä, jotka liittyvät Seppälän taloon.

Jöns Seppänen mainitaan uudisasukkaana Ahmaksella v 1598-1602 jonka jälkeen hän katoaa.. kuoliko? Talolle hän nimensä kuitenkin jätti.
(kl1598) Jöns Seppäinen, Limingan voudintilit kymmenysluettelo

Tuo nimien sekamelska on hyvin tyypillinen ilmiö Pohjois-Pohjanmaalla ja välillä tuntuu siltä, ettei siinä ole mitään logiikkaa. Muistelen aiemmin ottaneeni kantaa "Juntti Seppäsen ja poikien" alkuperään ja olettamuksena manitsin Pielisen suunnan. Tätä porukkaa on aikalais-asikirjoihin merkitty pelkin patronyymein sekä "sukunimin" Seppänen Jutila, Junttila ja Klemetti
En ole saanut selville mistä tuo Jutila nimi tulee,-voi olla kirjurin virhe. Junttila tulee todennäköisesti vanhimmasta tunnetusta asukkaasta Jöns (Juntti) Seppäsestä. Klemetti, jota myös esiintyy sekä suku, että talonnimenä tulee melkosella todennäköisyydellä Juntin pojan etunimestä eli Klemetistä.

Pois suljettu ei tietenkään ole, että Juntti Seppänen on rannikon suunnasta tullut Niskankylälle, mutta kun otetaan huomioon Utajärven (Savonkylä) alueen silloinen asujamisto, niin valtaosa oli Savosta tulleita uudisasukkaita
Ensimmäiset savolaiset kirjataan 1548 Kurjenpolvenkylään (nyk.Niska) Ennen vuotta 1540 Oulujokivarren yläjuoksun rannat olivat vailla kiinteää asutusta, kiinteä asutus oli sijoittunut Oulun ja Sotkajärven väliselle alueelle Oulunsuun -ja Laitasaarenkyliin.

Että.. tämmöistä
raimor


Tämä historiankirjoittajien savolaisen asutusekspansion "sumea arviointi" asutushistorian yleispiirteitten osalta ihan OK - mutta sukututkimuksen valossa se on paljon kiemuraisempi kysymys ja itse veikkaan, että jos arvataan maakuntahistorian kirjoittajan antaman suuntaviivan mukaisesti omien esivanhempien tuloreittiä Savon suunnassa, arvataan lähes puolessa tapauksia taatusti väärin. Jos sen perusteella paikannetaan esi-isän aikalaisnimikaima pelkän veroluettelon perusteella, uskon, että arvaus osuu vähintään yhdessä kolmesta väärin.

Arviointini mukaan savolaisia asuttajia on vyörynyt hiljalleen mm. pitkin 1400 -lukua Pohjois-Pohjanmaalle lähelle rannikkovyöhykettä, koska Novgrodin etupiiriä vartioineet suomalaiset vienankarjalaiset eivät ole sallineet Ruotsin etupiirissä ollutta supisuomalaista asutusta sitä idempänä. Muuten asutus olisi levinnyt erittäin voimakkaasti näille vielä 1500 -luvun alussa asumattomille alueille, jotka ulottuivat Keski-Suomeen asti.

Pohjois-pohjalaisten ja savolaisten välille on muodostunut varhain jonkinlainen kulttuurivaihdon symbioosi, kun taas eteläpohjalaisten ja savolaisten maahanmuuttajien välillä on ollut perinteisesti suurta kitkaa, joka on lientynyt E:P:n ns. järviseudun alueella, jonne muodostui 1500 -luvun alussa voimakas savolaisasutus. Kysymys on erilaisten työtapa- ja asuinrakentamiskulttuurien välisestä huomattavasta eroavaisuudesta, jonka rinnalla esimerkiksi kielieroavaisuudet ovat kosmeettisia.

Olen yritellyt kehitellä menetelmiä, joilla pohjalaisia ja savolaisia asuttajia voisi erotella siihen pisteeseen asti, kunnes heidän keskinäinen sekoittumisensa on edennyt fifti-fifti -tilanteeseen.

Pielisen suunnastakin on varmaan asuttajia tullut Pohjanmaalle, mutta osin nimistön väärintulkinnalla ja erilaisilla mieltymyksillä tätä on melko varmasti paisutettu aika tavalla yli sen, mitä todellisuus on ollut.

Savolaisekspansio on ollut paljon "hermostuneempaa sik-sakia", millaiseksi perinteiset maakuntahistoriat sen kuvaavat, koska ne asettavat sen tietyn asutusvirran yleismallin mukaisesti ignoroimalla monien asuttajien välivaiheet , "soutamiset ja huopaamiset" tässä asettautumisessa.

terv Matti Lund

[Raimo Ranta]

Mika J:lle

Mistä lähti Paavo Halonen Kemijärvelle ?

Sitkeästi elää legenda Laitasaarelaisesta Paavo Halosesta joka mainitaan
mm. Kemijärven pitäjän historian kirjoituksissa.

Tuon ajan rudutus,- ja kymmenysluetteloista ei Laitasaaresta löydy Paavo Halosta (käräjäkirjat tutkimatta). Laitasaaren Halolasta löytyy isäntänä Heikki ja hänen poikansa Pekka, mutta Niskankylältä löytyy ja erittäin vahvat viitteet siitä, että juuri sieltä lähdettiin Kemijärvelle.

Halonen / Meriläinen 1/4 mant.
sitemmin Partala no 6 Liminka Kurjenpolvi 7/12 manttaalia
(kl1598) talollinen, mainitaan ainoana Niskankylän asukkaana
(1601-1627) talollinen
(1624) maantarkastuskirjan mukaan tilalla oli vileltyä peltoalaa 2.6 äyrinmaata ( 1 äyrinmaa = 0,462 ha)
(kl 1627) talollinen
karjaveroluettelon mukaan talossa on 1 ori hevonen, 1 tamma, 1 sonni, 7 lehmää, 8 vasikkaa, 15 lammasta.

(1600-) talollinen, Paval Halonen
(kl1608) talollinen Paval Halonen, Pohjois-Pohjanmaan Voudintilit
(kl1609) talollinen Påval Halonen, Pohjois-Pohjanmaan Voudintilit
(kl1611) talollinen Paval Halonen, Pohjois-Pohjanmaan Voudintilit
(kl1612) talollinen Paval Halonen
(kl1613) talollinen Påval Halonen, Pohjois-Pohjanmaan Voudintilit
(kl1616) talollinen Påval Halonen, Pohjois-Pohjanmaan Voudintilit
(mk1627) talollinen Påval Halonen, Pohjois-Pohjanmaan Voudintilit maakirja 1627


Utajärvi saivat savolaiset asukkaansa 1500-luvun puolivälin tienoilla, jolloin sinne tuli mm. Halosia, Hamareita, Pelkosia ja Kärppiä. 1548 eräs Paavo Halonen asui Utajärven Sankijärven kylässä,(oisko kuitenkin Niskankylä?) sen jälkeen häntä ei enää mainita. 1570-luvulla Olli Haloinen asettui Utajärven Niskankylään. Olivatko he sukua toisilleen, se jää selvittämättä. Laitasaari (Muhos) ja Utajärvi olivat osa silloista Limingan suurpitäjää ja vuodesta 1610 Oulun pitäjää.

Tila oli 1620 luvulla Påhl Halosen hallinnassa, hänet on merkitty ikälopuksi vuoden 1627 ruodutusluettelossa. Halosella mainitaan kolme poikaa. Påhlin sanotaan olevan sairaaloinen, Lars mainitaan sotilaaksi ja Pehr joka jatkaa talon isännyyttä vuonna 1633 jolloin hänen mainitaan olevan 18 vuotias.
Todiste siitä että talot sijaitsivat todella Niskalla löytyy vuoden 1600 luvun autiotalo luettelosta jossa Halonen, Immonen, Paanainen ja Torvisen talot ovat merkitty Niskankylän autiotaloiksi.

Vuonna1624 maantarkastuskirjoissa Paavo Halosen peltopinta-ala oli 2:6 äyrinmaata
(Karjal 1626) Talossa on1 ori tai ruuna, 1 tamma, 1 sonni, 7 lehmää, 8 nuorta nautaa ja 15 lammasta, ollen viidenneksi suurin talo Utajärven 40 talon joukossa, karjamäärässä mitattuna.

Vuosina 1590-1600 Pohjois-Pohjanmaalta tehtiin useita kostoretkiä Vienaan. Perimätietona kulkenut tarina muhoslaisesta Paavo Halosesta joka yhdessä talonpoikien Vilmin ja Kaupin kanssa polttivat Kantalahden kaupungin ja ryöstivät sieltä hopeat ja vasket kostoksi vihavenäläisten tuhotöistä Oulujärven erämaassa ja Pohjanmaalla jne..............

terv raimor

[mika68]

Perimätietoon olen minäkin nojannut tietoni, että Paavo Halonen olisi tullut Oulun (nyk. Muhoksen) Laitasaaresta. Mutta samaa pitääjähän se Niskankyläkin oli.

Minun tietojen mukaan Paavo Ollinpoika Halosella (s.n.1565, kuollut n. 1642 ) oli ainakin 3 poikaa ja yksi tytär eli Paavo (s.1585), Pekka (s.1587), Olli ja Anna (s.1609).

Paavolla taas kaksi poikaa Lauri (s.1610) ja Paavo.

Kemijärvellä Pekasta suku jatkui Pietilänä ja Ollista Ollilana.

Voi olla, että minun tiedoissani tuon ajan sukupolvet ja sukulinjat eivät ole ihan kohdillaan.

SAY:ssa Paavo Halonen (s.1565) merkitään tulleeksi Kemijärvelle 1635.
Hänen poikansa Paavo ja Olli ilmestyvät 1641.


Mika J

[Raimo Ranta]

Hei

Kyllä Laitasaari ja Niskan kylä ovat aivan eri kyliä, ovat hyvin selkeästi omina kylinään jo 1500 luvulla.

Tuolloin Oulujokivarren kylät luetteloidaan seuraavasti Oulunsuu-Laitasaari-Sotkajärvi-Ahmas-Utajärvi-Niska- Sanginjärvi-Juorkuna.

terv raimor

[mika68]

Hei Mika

En ole tähän porukkaan kovin syvällisesti perehtynyt, tietoa on kertynyt
Juntti Seppäsestä selvitellessäni Pyykköjä, jotka liittyvät Seppälän taloon.

Jöns Seppänen mainitaan uudisasukkaana Ahmaksella v 1598-1602 jonka jälkeen hän katoaa.. kuoliko? Talolle hän nimensä kuitenkin jätti.
(kl1598) Jöns Seppäinen, Limingan voudintilit kymmenysluettelo

Tuo nimien sekamelska on hyvin tyypillinen ilmiö Pohjois-Pohjanmaalla ja välillä tuntuu siltä, ettei siinä ole mitään logiikkaa. Muistelen aiemmin ottaneeni kantaa "Juntti Seppäsen ja poikien" alkuperään ja olettamuksena manitsin Pielisen suunnan. Tätä porukkaa on aikalais-asikirjoihin merkitty pelkin patronyymein sekä "sukunimin" Seppänen Jutila, Junttila ja Klemetti
En ole saanut selville mistä tuo Jutila nimi tulee,-voi olla kirjurin virhe. Junttila tulee todennäköisesti vanhimmasta tunnetusta asukkaasta Jöns (Juntti) Seppäsestä. Klemetti, jota myös esiintyy sekä suku, että talonnimenä tulee melkosella todennäköisyydellä Juntin pojan etunimestä eli Klemetistä.

Pois suljettu ei tietenkään ole, että Juntti Seppänen on rannikon suunnasta tullut Niskankylälle, mutta kun otetaan huomioon Utajärven (Savonkylä) alueen silloinen asujamisto, niin valtaosa oli Savosta tulleita uudisasukkaita
Ensimmäiset savolaiset kirjataan 1548 Kurjenpolvenkylään (nyk.Niska) Ennen vuotta 1540 Oulujokivarren yläjuoksun rannat olivat vailla kiinteää asutusta, kiinteä asutus oli sijoittunut Oulun ja Sotkajärven väliselle alueelle Oulunsuun -ja Laitasaarenkyliin.

Että.. tämmöistä
raimor

Eli väite Jutila/Junttilat olivat alunperin Seppäsiä on oikeaksi todistettu?

Idän suuntaa tukee myös Y-DNA-tutkimus.
Juntti Seppäsen pojan Klemetin pojasta Jaakosta alkoi Kemijärven Jaakkola-suku, joka on N-haploryhmää eli suomalais-ugrilaista. Finland DNA projektissa on todisteet suvun kuulumisesta N-haploryhmään.

Juntti on ollut n. 60-vuotias vuonna 1598 eli hän on voinut kuollakin silloin.


Mika J