Mertaniemi Ahmas ?

[Pekka Paavola]

Lähtiessäni porkkaamaan äidin äitilinjaa taaksepäin, niin sukseni tökkäsi 15.1.1840 Muhoksella syntyneen Greta Christ Jaakontr:n Mertanjemin äitiin, jota Hiski vain rouvittelee, sillä siellä on vain merkintä Hustru,ikä 36 v. Liekö papilla jäänyt aikanaan äidin nimi kysymättä tai merkaamatta ja jälkikäteen se on Hustruksi merkattu.
Mutta mistä lähen hakemaan 1803 tai 1804 syntynyttä sukulais rouvaa?
Tuo Muhoksen Mertaniemi-suku ei lie kovin laajasuku, mutta lienee joku Mertaniemi-sukuinen on tutkinut asiaa. Mies sukunimisiä näyttää olevan jo 1700 luvulla. Kiitos jo sille jon autta vois. :rolleyes: PPa

[Tapio Rautio]

Näyttäisi silloin syntyneen Beatha Maria, äidin nimi on Greta Christina Gabrielintytär.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muhos/rippikirja_1840-1846_ik120/212.htm


Tapio

[Raimo Ranta]

Jaakko Puhakka eli Mertaniemi

Varmaankin näistä lienee kysymys

Jaakko Jaakonp Puhakka eli Mertaniemi s.23.12.1786 Muhos Utajärvi Niska
pso 17.02.1828 Greta Christina Gabrielintr Kettunen s. 08.04.1804 Utajärvi

Puhakka no 15 Utajärvi Niska
(rk1804-1810) kanssa-asuja
(rk1821-1828) renki
Mertaniemi no 31 Muhos Kylmälä
(rk1826-1832 s.211) uudisrakentaja
(rk1840-1846 s.411) talollinen
(rk1854-1860 s.413) elatusleski Greta

Gretan isä Gabriel Matinp Kettunen eli Korhonen s.27.10.1779 Muhos Utajärvi Niska
äiti Liisa Matintr Laukka s.12.12.1779 Muhos Laitasaari

Kettula no 20 Utajärvi Niska
(rk1802-1809) kanssa-asuja
(rk1809-1816) talollinen leski Lisa

Isoisä Matti Laurinp Korhonen eli Kettula s.
pso Elisabet Heikintr Hjerppe s.04.11.1745 (1748?)

Korhonen no 9 Utajärvi Niska
(rk1775-1780) kanssa-asuja
(rk1781-1785) kanssa-asuja
Kettula no 20 Utajärvi Niska
(rk1786-1791) uudisrakentaja
(hk1785-1808) talollinen
(hk1810) leski Lisa

Terv RaimoR

[Tapio Rautio]

Tässä taitaa olla kolme sukupolvea Jaakkoja.

Nurro ja Karhu nimisiä:

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muhos/rippikirja_1757-1763_ik117/102.htm

Jacob 1692
Jacob 17.01.1728/hiskissä 27.12.1727
Jacob 1762/hiskissä 16.9.1762

Tapio

[Pekka Paavola]

Kiitti Tapiolle ja Raimolle. Tuo Hjerppe-sukunimi herätti kytköksen sotilassukunimeen tai ihan lahden takaa tulleeseen Hjerppe-sukuun, joita on nähdäkseni Etelä Suomessa ja on myös Hjerpe-nimisinä 1:lla p:llä. Kumpaa mahdollisuutta kannattaa olettaa? Tietystuhän pyrin tutkimaan taakspäin asiaa, mutta nuo vanhalla ruotsilla kirjoitetut k:nkirjan luo oman hankaluutensa. Terv .PPa.

[Sari H]

Hei Pekka

Tuo Liisa Hjerppe esiintyy myös Holappa sukukirjassa joka on sähköisenä www.holappa.info vaatii jäsenyyden. Liisan esipolvet ovat arvoitukselliset.
Nämä kuuluvat myös minun esipolviin nämä Hjerpet yms. Tuo Matti Korhonen on Rusi Korhosen jälkeläinen.

Tässä pieni pala purtavaksi: ( P.Oilinki)
"Yksi ilmeinen, monissa sukututkimuksissa elävä virhetulkinta kannattaa oikaista. Vuonna 1745 syntyneen Matti Laurinpoika Korhosen eli Kettusen vaimo Liisa ei voi olla Heikki Pekanpoika Poutiaisen ja tämän vaimon Anna Simontytär Tikkasen tytär. Heikin ja Annan 28.12.1748 syntynyt tytär Liisa asui kotonaan Poutiaisella vuoteen 1775. Hänet vihittiin Utajärvellä 29.3.1775 muhoslaisen Heikki Paavonpoika Keinäsen kanssa ja nuorikko muutti samana vuonna Muhokselle. Heikki Keinäsen kuoleman jälkeen tehdyssä perunkirjassa mainitaan perillisinä hänen leskensä Liisa Heikintytär Poutiainen ja lapset. Kuka sitten oli Kettulan isännän Matti Laurinpoika Korhosen vaimo. Vihittyjen luettelossa mainitaan että Matti Laurinpoika Korhonen vihittiin Utajärvellä 9.4.1770 neito Liisa Heikintytär Paavolan kanssa. Myöhemmissä perunkirjoissa mainitaan Liisa Paavolan olleen aikaisemmalta sukunimeltään Hjerppe. Rippikirjoissa mainitaan Kettulan kohdalla Liisan syntyneen 1748. Tieto lienee virheellinen, mikä kyllä on tuon ajan rippikirjoissa liiankin tavallista. Liisa Hjerppejä ei löydy tuona vuonna kastetuista. Mutta muutama vuosi aiemmin, eli 4.11.1745 syntyi niskankyläläiselle torppari Heikki Hjerpelle tämän Priitta-vaimolle tytär jolle pantiin nimeksi Liisa. Mistä sitten Liisalle saatiin vihkimisen ajaksi sukunimi Paavola, sitä en tiedä. Jotain kummallista Utajärvenkylän Paavolain ja Niskankylän Hjerppejen keskeisissä suhteissa kyllä on."

Tervetuloa sukuseuran jäseneksi!

[Sari H]

Tuo Hjerppe-sukunimi herätti kytköksen sotilassukunimeen tai ihan lahden takaa tulleeseen Hjerppe-sukuun, joita on nähdäkseni Etelä Suomessa ja on myös Hjerpe-nimisinä 1:lla p:llä. Kumpaa mahdollisuutta kannattaa olettaa?

Liisan isän sukunimi on sukukirjassa näin: Henrik Påhlsinp Järp myöh.Hjerppe

[Sari H]

Matti Korhosen perukirjassa: " tehty: 12.5.1809 Matts Kettunen l. Korhonen, kuoli heinäkuussa, vaimo Lisa Kettunen, syntyään Hjerpe kuoli helmikuussa, Kettulan tila 20 Niska. Walborgin holhoojaksi Henric Henricinpoika Korhonen. "

[Sari H]

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muhos/rippikirja_1741-1749_ik117/30.htm Henrik ja vaimonsa Brita ( Koukkari )
Sitten seuraavassa Henrik mainitaan kuolleeksi 1759
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muhos/rippikirja_1751-1759_ik117/29.htm

Sitten Hjerpen leski Brita ja Lisa tytär näkyy nyt tässä,maininta Vide Supra eli meni vissiin naimisiin tuon Abraham Poutiaisen kanssa? Tästä siis minulla oleva Liisan sukunimenä Poutiainen. Mistä Paavola sukunimi?
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muhos/rippikirja_1757-1763_ik117/34.htm

[Sari H]

Kun Henrikille ja Britalle syntyy poika Henrik Muhoksen syntyneidenluettelossa se on kahdesti( vrt kummit) . Siinä mainitaan vanhemman Heikin isännimeksi Påhl
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muhos/syntyneet_1722-1732_ik121/37.htm

[Sari H]

Jaakko Puhakka eli Mertaniemi



http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/utajarvi/rippikirja_1775-1782_ik103/46.htm
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/utajarvi/rippikirja_1781-1785_ik103/36.htm
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/utajarvi/rippikirja_1786-1791_ik103/33.htm

[Tapio Rautio]

Hei!

Juu Pekka, kyllä noilta Holappa sivuilta löytyy mieletön määrä tietoa liittyen näihin esipolviin. :)

http://www.holappa.info/index.php


Esim. Jaakko Nurro-Karhu vävynä Pesolassa, Pesola myöhemmin kirjoissa Kolehmainen:

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muhos/rippikirja_1699-1722_ik116/24.htm


Hjerppe tietoa ei vanhemmaksi löydy, harmi kun en löydä Brita Tuomaantyttären kuolin-tietoa. En usko että hän meni uudelleen avioon
miehensä Henrikin kuoleman jälkeen 16.4.1756.

Vaimo Brita itsellisenä 1757:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muhos/rippikirja_1757-1763_ik117/155.htm




Tapio

[Raimo Ranta]

Hei Tapio

Hjerppe tietoa ei vanhemmaksi löydy, harmi kun en löydä Brita Tuomaantyttären kuolin-tietoa. En usko että hän meni uudelleen avioon
miehensä Henrikin kuoleman jälkeen 16.4.1756.

Tapio[/quote]


Ei sitä kuolintietoa ole minullakaan, mutta olen samaa mieltä kuin sinäkin että Brita os Koukkari eli leskenä. v 1756

Sari viittaa rippikirjan sivulle
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muhos/rippikirja_1757-1763_ik117/34.htm

Sivulla kerrotaan että Brita on leski ja asuu edelleen tyttärensä kanssa Poutiaisen tilaan kuuluvassa Hjerpin torpassa ja uudisrakentajaksi mainitaan Abraham.
Hän on Abraham Danielinpoika Pyykkö joka ei suinkaan ole Britan uusi mies.

Hjerpen torppaan tulee siis uudisasukas Abraham Danielinp Pyykkö s.09.10.1725 k.14.05.1790. vmo 07.02.1747 Anna Laurintr Korhonen s.26.11.1724 k.09.09.1798 (Brusiuksen jälkeläisiä)

Pyykkö eli Sipola no 8 Muhos Niska
(rk1751-1757) kanssa-asuja
Hjerppe eli Hovi Utajärvi Niska
(rk1751-1759) uudisrakentaja
(rk1757-1770) uudisrakentaja
(rk1775-1780) uudisrakentaja
(rk1781-1785) uudisrakentaja


Torppari ja uudistilallinen Abraham Pyykkö asui nuorikkonsa kanssa kotonaan Niskankylän Sipolassa. Isä Danielin kuoltua vuonna 1757 Abrahamin perhe muutti Poutiaisen tilalla olevaan entisen sotilaan Henrik Paavonp Hjerpen torpaan. Torpassa asui edelleen entisen isännän vävy Olof Partanen vaimonsa Walborg Henrikintr Hjerpen kanssa, jonkin aikaa torppaa asuttiin kahden perheen voimin. Vuotta ennen muuttoa eli vuonna 1756 Abrahami oli saanut luvan perustaa uudistilan Hjerpen torpan sijoille. Uudistila nimettiin Hoviksi jolla nimellä se tunnetaan nykyisinkin ja on edelleen Aabrahamin jälkeläisten hallussa. Walbor Hjeppe ja miehensä Olof Partanen muuttivat Tuomaankorvaan jota isännöivät vuoteen 1780.

Terv raimor

[Sari H]

Hei

Aivan sitä tietoa jäinkin etsimään, että menikö Brita naimisiin vaikoeikö.
Noita kahta sivua samassa rk;ssa vertaa niin toisella ( Hjerpen torppa) on Britalle merkitty ripilläkäynnit - toiseen ei.

Järp on ollut sotilas se tiedetään, eli pitäisi kaivella sotilasrullia.

JOS Brita on sukunimeltään Koukkari, niin mahdollisesti on Paltamon Koukkarista. Siellä on Otermalla ainakin asunut Tuomas Koukkari. Poikansa Juho s. muistaakseni 1690 -luvulla on Tuomaan poikia.

[Raimo Ranta]

Hei Sari

"Yksi ilmeinen, monissa sukututkimuksissa elävä virhetulkinta kannattaa oikaista. Vuonna 1745 syntyneen Matti Laurinpoika Korhosen eli Kettusen vaimo Liisa ei voi olla Heikki Pekanpoika Poutiaisen ja tämän vaimon Anna Simontytär Tikkasen tytär"

"Kuka sitten oli Kettulan isännän Matti Laurinpoika Korhosen vaimo. Vihittyjen luettelossa mainitaan että Matti Laurinpoika Korhonen vihittiin Utajärvellä 9.4.1770 neito Liisa Heikintytär Paavolan kanssa".

-----------------

Matti Lautinp Korhonen eli Kettula s. 04.11.1745 k.12.07.1808
pso 10.04.1770 Elisabet Heikintr Hjerppe s. 04.11.1745 k.02.1808

Paavola nimen tarttuminen Liisalle on toistaiseki mysteeri..mielestäni siihen on vain kaksi selitystä.
1. Liisa oli leski vihittäsessä Korhosen kanssa
2. Liisan äiti Brita Tuomaantr Koukkari meni sittenkin toiseen avioliittoon
Paavola nimisen kanssa.

Mielestäni Matti Laurinpojan ja Liisa Heikintr Hjerpen avioliittoa ei voida kyseenalaistaa Paavola nimestä huolimatta, sen verran faktaa on olemassa, että näin asiat ovat.

terv raimor

[Sari H]

Hei Raimo

Kiitokset näistä tiedoista.
Kyllä luultavimmin on kyse oikeasta vaimosta. Ainoastaan olisi mielenkiintoista tietää miksi sukunimi on Paavola ja saada se nk. aukottomaksi.

[Raimo Ranta]

Vielä

"Järp on ollut sotilas se tiedetään, eli pitäisi kaivella sotilasrullia".

"JOS Brita on sukunimeltään Koukkari, niin mahdollisesti on Paltamon Koukkarista. Siellä on Otermalla ainakin asunut Tuomas Koukkari. Poikansa Juho s. muistaakseni 1690 -luvulla on Tuomaan poikia".[/quote]

sotilas Henrik Påhlss Hjerp s.n 1684 k. 16.04.1756 torpparina Niskalla
pso 02.10.1726 Brita Thomassdr Koukkari
Pyykkö no 8 Muhos Niska
Hjerpin torppa
(rk1733-1740 s.14) ent. sotilas, torppari
(rk1741-1749 s.) torppari
(rk1751-1756) torppari
Poutiainen Utajärvi Niska
(rk1757-1763) itsellinen leski Brita

Brita Koukkarista

Brita Tuomaantr Koukkari s.n 1695 Paltamo Oterma Koukkari

isä Thomas Johanss Koukkari s.n 1665 k 1730 Oterman Koukkarissa
äiti Anna s. n 1660 k. 1730 Oterman Koukkarissa
Koukkari no 1 Paltamo Oterma
(hk1695-1699) talollinen
(hk1713) talollinen

ii Johan Eskilss Koukkari s.n 1635 k.n 1676 Oterman Koukkarissa
pso Elin
Koukkari no 1 Paltamo Oterma
(-1676) talollinen
(hk1674-1694) talollinen leskivaimo

iii Eskil Matss Koukkari s.n 1605 Paltamo Jaalanka no 4 k. ??
pso N.N
Koukkari no 4 Paltamo Jaalanka maakirjatalo
(hk1634-1656) talollinen
Koukkari no 1 maakirjatalo Oterma
(1656-1667) talollinen

Esko Koukkari isännöi taloa isänsä kuoleman jälkeen. Teki talokauppoja Otermalaisen Yrjö Leinosen kanssa vuonna 1856 ja muutti perheineen Oterman Leinolaan jota alettiin kutsua Koukkariksi Yrjö Leinosen ja Esko Koukkarin talonkauppaa käsitelttin Paltamon käräjillä vielä vuonna 1660.

iiii Mats Påhlss Koukkari s.n 1580 k.1627
pso Margareta
Koukkari no 4 Paltamo Jaalanka maakirjatalo
(hk1614-1627) talollinen
(hk1627-1633) talollinen leski Margareta

Matti Koukkari asui taloa vuoteen 1856 jolloin Leinosen suku Otermalta alkoi asuttamaan taloa ja sitä alettiin kutsumaan Leinolaksi.
(Oulujokilaakson historia Vahtola)

iiiii Påhl Thomass Koukkari s.n 1560 k. ??
pso N.N

Vanha perintötalo talon nimi asiakirjoissa Koukkari vuoteen 1728 saakka. talo sai nimekseen Leinola kun siihen myöhemmin talonvaihdon kautta asettuu Leinosen suku.Talo on sijainnut Jaalangan lahden pohjukassa ns. Leinolan lahden suussa sen itärannalla lähellä nykyistä valtatie 22:sta Paavo Tuomaanpoika lienee rakentanut talonsa jonkun vanhan aution paikalle 1600 luvun alussa.Talon veroluku oli 1/4 manttaalia.

Kaikki Jaalangan talot poltettiin vienalaisten hyökkätessä alueelle 1580 luvulla niin että 1600 luvulle tultaessa nähtävästi ei yksikään yhdeksässä talossa asunut suku palannut asuisijoilleen. Heistä maintaan vanhimpina Jaalangan asukkaina talonpojat Erkki ja Olli Karjalainen Olli Pirskonen ja Tahvana Tanninen.
Vuonna 1605 mainitaan Jaalangan asukkaina Paavo Tuomaanpoika Koukkari Juho Tervonen ja Paavo Vilpunpoika Pelkonen jonka talo autioitui. Vuoden 1614 tienoilla talon otti haltuunsa Matti Paavonpoika Koukkari.
Matti Koukkari asutti taloa 1640 luvulle jolloin Leinosen suku Otermalta alkoi asuttamaan taloa ja taloa alettiin kutsumaan Leinolaksi.
(Oulujokilaakson historia Vahtola)

terv raimor

[Sari H]

Hei Raimo

Suuret kiitokset näistä. Hjerp on käsittääkseni ruotusotilasnimi ja Heikillä varmaan omasukunimikin. Ne voisi selvitä sotilasrullilta.

Koukkarista olisikohan tämä vanhempi Tuomas tämän Johanin isä:
Johan Tuomaanpka Koukkari s. 1689, k.
29.12.1764 Paltamo Oterma Koukkarila 1
Talollinen, Oterma Koukkarila 1, pso Marketta Isakintr Vuotila s.1691, k. 05.10.1774 Paltamo, Oterma, Koukkarila. Ainakin lapsi Tuomas s. 1724 Paltamo, Oterma, Koukkari 1

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/paltamo/rippikirja_1731-1744_ik180-181/65.htm
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/paltamo/rippikirja_1731-1744_ik180-181/147.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/paltamo/rippikirja_1761-1766_ik181/107.htm

[Sari H]

Vielä


iiii Mats Påhlss Koukkari s.n 1580 k.1627
pso Margareta
Koukkari no 4 Paltamo Jaalanka maakirjatalo
(hk1614-1627) talollinen
(hk1627-1633) talollinen leski Margareta

Matti Koukkari asui taloa vuoteen 1856 jolloin Leinosen suku Otermalta alkoi asuttamaan taloa ja sitä alettiin kutsumaan Leinolaksi.
(Oulujokilaakson historia Vahtola)




Vuosiluku on varmaan 1656?

[Sari H]

Mietin että kun tuo Henrik Hjerp ja Brita on vihitty 1726 niin pitäisi heidät löytää aikaisemmasta rk:stakin. Niskalla ei ollut sopivaa, mutta Ahmasilla voisi olla.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muhos/rippikirja_1723-1732_ik116/21.htm Aukeaman oikea puoli siinä puolessa välissä jotain sold... ihankuin lukisi Hierp ja vaimo Brita????

[Pekka Paavola]

Thanks Sari, Tapio ja Raimo. Tässäpä ihan nokosti. Mielenkiintoista tuo Koukkari-suku, jota tulee myös minun isän äidin Moilaseen sukuun avioiden Oterman Salmenkorvan seudulla. Pekka

[Alapo]

Hei
Tässä viimesyksyisessä keskustelussa, jonka satuin löytämään googlettamalla, on otsakkeesta poiketen keskusteltu enemmänkin Hjerppe-sukuisista henkilöistä.
He kuitenkin kuuluvat mm. Mertaniemien esivanhempiin, joten sallittanee keskustelun edelleen jatkua.

Heikki Paavolaisen lesken Britan kuolinmerkintä lienee tässä (oikeanpuoleinen sivu, kolmanneksi alin)
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/utajarvi/kuolleet_1762-1825_ik106/9.htm
Jos ikään on uskominen, niin Brita olisi syntynyt n. 1700.

Jos sitten katsotaan Utajärven seurakunnan tilejä Britan hautauspäivältä 23.joulukuuta 1770, niin kello- ja paarivaatemaksua onkin maksettu leski Brita Hjerpestä:
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/utajarvi/tilit_1762-1824_ik106/18.htm
Brita Paavolainen ja Brita Hjerppe olivat siis sama henkilö.

Koska Brita oli kuollessaan leski, niin hän ei liene mennyt Heikki Hjerpen kuoltua uudelleen naimisiin, vaan Paavolainen nimen täytyy liittyä jotenkin Heikki Hjerppeen.
Nimen kirjaaminen muotoon Paavolainen näyttää olevan vuosina 1768-1773 kappalaisena olleen Schroderuksen omituisuus naispuolisten Paavoloiden kohdalla. Sen todistaa myöskin 12.4.1770 vihityn Utajärven Paavolan Saara Juhontyttären kirjaaminen Paavolaiseksi.
Paavolaisenahan muuten vihittiin samana vuonna 14.11 myös Liisa Heikintyttären sisar 10.10.1740 syntynyt Anna, joka myös näkyy tuolla 1757-63 rippikirjalinkissä.

Kuka sitten voisi olla Heikki Paavola, joka käytti myös (ehkä sotilasnimeä) Hjerppe (Hierp)?
Sanginjärven Paavolaa ennen isoavihaa hallinneessa suvussa näyttää olleen Heikki nimi hyvin yleisessä käytössä, mutta isäntänä 1678 lähtien olleen ja ja n.1697 kuolleen Heikki Erkinpojan lapsista n.1684 paikkeilla syntynyttä Heikkiä ei Esko Vesalakaan näytä löytäneen. Yhteyksiä Niskalle kyllä on muuten ollut, koska vaimo on ollut Liisa Rusintytär Korhonen.

Edellämainitun Heikin setä Heikki Heikinpoika Paavola oli kyllä mennyt aikaisemmin Utajärven kylälle, tiettävästi siellä olevan Paavolan asukkaaksi, mutta ei ole tiedossani, oliko hänen jälkeläisissään sopivaa Heikkiä.