Sursill - kiitos artikkelista [Arkisto]

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Sursill - kiitos artikkelista

Jouni Kaleva

15.10.10, 20:50

Uudessa Genoksessa Tiina Miettisen artikkeli "Kuka löysi Sursillin suvun?" on loistava!

Se avaa aivan uuden oven Sursillien piireihin, raikas ilmavirta. Lieneekö Bure-kirjan löytyminen Armfelt-kokoelmasta ollut sattuma vai ei. Johannes Bureuksen ja Johannes Terseruksen sitominen samaan intressipiiriin on melkoinen temppu.

Hieno veto Sursillin 350-vuotisjuhlaan.

kkylakos

15.10.10, 22:10

Tiinan Vantaalla pitämän esitelmän perusteella Bure-kirjan löytäminen oli sattuma toisen tutkimuksen yhteydessä. (En ole lukenut artikkelia.)

Benedictus

15.10.10, 22:42

Kehuin ja kiittelin jo Tiina Miettisen Sursill kirjoitusta tuolla Abrahamin kronikan ketjun puolella.

Nyt olisikin suuri toive, koska tuollainen harvinaisuus on löytynyt ja koska sillä on Ruotsissa vielä suurempi merkitys kuin meillä Suomessa, että tuosta Bureuksen teoksesta saataisiin näköispainos ja suomennos sen yhteyteen.

Silloin sen arvo tulisi esille Suomessa ja Ruotsissa sen suomennos muistuttaisi yhteisestä perinnöstä.

Luulisi, että Ruotsistakin löytyisi rahakkaita säätiöitä maksamaan tuon Bure teoksen toimittamisen.

Artikkelin perusteella pitänee ruveta suhtautumaan Bure-suvun juuriin vakavammin, koska Bureus on näköjään haastatellut eläviä tietäjiä, jotka silloin vielä muistivat sukujuurensa.
Taidan silti jättää mytologiaksi nuo viikinkiajan juuret sukutauluissani.

olanyk

16.10.10, 16:07

Suurella mielenkiinolla näen tuon artikelin matkalta palattuani!

Olen lukuisia kertoja arveluna todennut että pitäisi puhua Sursill-Bure-Grubb suvuist eli Norrbottenin ja Österbottenin kirkolliset ja maalliset hallintosuvut olivat yhteneviä. Ja toivonut että suomalainen-ruotsalainen sukututkimus tekisi yhteistyötä. Oma ruotsinkieli ei pitkälle riitä ja vaikeuttaa jo Suomessa tätä harrastusta. Kerran lähetin viestiä eräälle tunnetulle Nuijasota tutkijalle/kirjailijalle, miksei tätä Pohjois-Suomen hallinon eroavisuutta ja kansannousua Nuijasota kirjallisuudessa riittävästi tuoda esille.

Vielä myöhemmin Gävlen kauppias- ja porvarisuvut rantautuivat Pohjois-Suomeen. Gävle ulkomaankauppaan oikeutettuna tapulikaupunkina oli Pohjois-Suomalaisille varmaan Turkua ja Tukholmaakin tärkeämpi.

Olisi hyvä tutkimusaihe 1500-1600-luvun ruotsalaissuvut Pohjois-Suomessa. Monet Lapin asukkaat mm. polveutuvat Mathleinien kautta ruotsalaisita myöhemmin aateloiduistasuvuista.

Olavi

Jouni Kaleva

17.10.10, 09:30

Tässä Bure-artikkelissa s.82 siteerataan, eräs alilaamanni Jakob Andersson Buren sisar nimeltään Lussi oli vanhan Hans Fordellin vaimo. Lussi oli syntynyt Luulajan Wibbyssä Erik Peerssonin tyttärenä.

Kertomusten ajankohta on dateerattu 8.5.1608.

Kuka oli "vanha Hans Fordell"? Tuskin tässä tarkoitettiin Hans Knutinpk. Fordellia, joka k. 1573. Tämän Hansin vaimon tiedetään olleen Lapin voudin Olli Anundinpojan tytär Anna Ollintytär.

Paremmin sopisi edellisen poika, Hans Hansinpk. Fordell, joka oli kuollut viim. 1606. Tämän Hansin puolisosta tiedetään, että hän oli kotoisin Porista ja että Klaus Fleming nimitti häntä "pahaksi piruksi". Klaus Fleming vähän ennen kuolemaansa Nuijasodan loppuvaiheessa kirjoitti kirjeen alaisilleen, jossa hän kehotti Hans Fordellin vaimoa menemään Poriin. Vaimo oli aktiivisesti ollut nostamassa talonpoikaiskapinaa, tämän oli todistanut mm. Jaakko Ilkka. Avioliitosta syntyi kolme tytärtä, mutta tiettävästi ei yhtään poikaa.

Siis ei sopisi tähänkään Lussi Erikintytär Luulajasta. Mutta entäpä, jos Lussi oli Hansin ensimmäinen vaimo? Hansillahan oli mm. tytär Lucia, synt. kaiketi 1560-luvulla, koskapa vihittiin 1583 Pietarsaaren kappalaisen (sittemmin khra) Canutus Henricin kanssa.

olanyk

17.10.10, 12:03

Laitanpa omat muistiinpanoni Lucia Eriksdr:stä merkittynä Hannu hannunpojan vaimoksi, mutta ei syntyperästä, mutta onko kolmas Lucia?

Heidän lapsina minulla on Lucia Fordel (Westzynthius) jonka miestäkin kutsuttiin kai Fordelliksi. Canutuksen toisen puolison kautta Suomeen tuli Cestricius suku.

Oliskohan Anders Jakobson (Bure) (?Burman Grubb) jonka vaimo oli Kalug Olofsdr?.

Olavi

Muistiinpanoni:

Nujasodan tuntema Fordell!
Fordell, Hannu Hannunpoika
kansanjohtaja, synt. todennäköisesti 1530-luvulla, kuoli luultavasti 1606.
Vanhemmat; vouti Hannu Knuutinpoika Fordell ja tämän vaimo Anna.
Isänsä kuoleman jälkeen F. peri Pinolan kartanon ja melkoisen omaisuuden, jota kaupankäynnillä kartutti. Hän toimi myös Pietarsaaren ja Kaarlepyyn pitäjäin nimismiehenä. Tämä hänen virka-asemansa ja se, että hän oli sukulaisuussuhteissa eräisiin Pohjanmaan pappissukuihin, teki hänestä vaikutusvaltaisen miehen. Niinpä hän otti tehokkaasti osaa nuijasodan tapahtumiin. Hän kehoitti talopoikia olemaan suostumatta Flemingin sovintoehdotuksiin ja lähtemään mieluummin Kaarle herttuan puheille Ruotsiin.
F. valittiin yhdeksi niistä lähettiläistä, jotka kesäkuussa 1595 matkustivat Pohjanlahden yli esittämään hallitukselle pohjalaisten valituksia, mitkä m.m. kohdistuivat vouti Tuomas Yrjänänpoikaan. (?Pohjanmaan vouti, oli talonpoikien vihaama, Pietari Bagge rakensi Oulun linnaa 1691-92. Pietari ja Sven Pietarinpoika Baggen jälkeen Oulunlinnan komendantti 1592 alkaen, ) F. saikin henkilökohtaisesti puhutella herttuaa ja näyttää päässeen hänen suosioonsa. Sam. v:n lokakuussa hän oli saapuvilla valtiopäivillä, jotka herttua kuninkaan kiellosta välittämättä oli kutsunut koolle Söderköpingiin. Tällöin hän sai vahvistetuksi Pinolan verovapauden, joka oli jo hänen isälleen luvattu, sekä oikeuden kantaa Pietarsaaren ja Kruunupyyn nimismies- ja lukkariveron ynnä kruununkymmenykset. Kun Sigismund oli juuri sitä ennen määrännyt viimeksimainitut Klaus Flemingille, syntyi tästä uusi riidanaihe Flemingin ja F:in kesken.

F:in palattua kotimaahan oli häntä vastassa Flemingin kirje, joka varoitti pohjalaisia "tuosta valapattoisesta ja kunniansa hylänneestä Hannu Fordellista" ja erotti hänet nimismiehen virasta. Vain pakenemalla hän onnistui pelastua niiden ratsumiesten käsistä, jotka Fleming oli lähettänyt häntä vangitsemaan. V:n 1596 alussa hän taas oli Tukholmassa, missä näyttää viipyneen Flemingin kuolemaan asti. F:ista tuli jonkinlainen vakinainen, valtakunnan pääkaupungissa asuva pohjalaisten asiamies. Hänellä oli mukanaan kaikki Pohjanmaan pitäjien sinetit, joten hän saattoi virallisestikin edustaa koko Pohjanmaan rahvasta. Pinolan ryöstivät Flemingin huovit ja kartano lahjoitettiin keväällä 1599 Suomen uudelle käskynhaltijalle Stålarmille. Mutta kun Kaarle herttua lopulta pääsi voitolle, sai F. täyden korvauksen vaivoistaan ja menetyksistään.
F. oli ainoa suomalainen talonpoika, joka edusti maatamme siinä tuomioistuimessä, joka asetettiin Linköpingiin tuomitsemaan Kaarle herttuan vastustajia. Muuten hän matkusteli kaikkialla Pohjanmaan pitäjissä ja keräsi syytöksiä Pohjanmaan uutta voutia, Monikkalan herraa Hannu Hannunpoikaa vastaan, jonka näiden syytösten takia oli pakko päättää päivänsä mestauslavalla. Vähän sen jälkeen, nähtävästi v:n 1606 alkupuolella, päättyi myös F:in vaiherikas elämä.
F. on varmaankin Pohjanmaan merkillisimpiä miehiä. Siitä asiamiestoimesta, jota hän kansan puolesta hoiti, hän kyllä lienee saanut aineellistakin etua. Matkastaan Söderköpingin valtiopäiville hänen kerrotaan kantaneen jokaiselta talonpojalta 1/8 tynnyriä viljaa eli yhteensä 481 tynnyriä. Niinpä olikin hänen omaisuutensa melkoisen suuri. Kun Flemingin huovit ryöstivät Pinolan, saivat he saaliikseen paljon kalleuksia ja 14 000 talaria rahaa (lähes 80 000 vanhaa kultamarkkaa).
F:in puolisosta tiedetään, että hän oli kotoisin Porista ja että Fleming nimitti häntä "pahaksi piruksi". Avioliitosta syntyi kolme tytärtä, mutta tiettävästi ei yhtään poikaa.
Lähteitä:
Yrjö Koskinen, Nuijasota (1877)
K.G. = Kustavi Grotenfelt
Kansallinen elämäkerrasto

- Kuka oli isä vai hän oli naimisissa Olli Anudin tyttären kanssa ??1562 valitus ??

F.-suku saavutti sitten vuosisadan loppupuolella ja seuraavan vuosisadan alussa johtavan aseman Pohjanmaalla. Knuut F:n poikia olivat Hannu F. vanhempi (Ks. tätä) ja Lauri F. Viimeksimain. toimi Peräpohjolan ja sitten Kaarlepyyn voutina, edelleen Kustaa Vaasan turkistenostajana Pohjanmaalla ja 1555-62 Pohjanmaan tuomarina. Hän sai 1546 läänityksekseen aikaisemmin Pietarsaaren pappilaan kuuluneen Piirilän, sekä Saloisten Pyhäjoen kartanon 1558. Hannu F:in lapsia olivat nuijasodan historiasta tunnettu Hannu F. nuorempi (ks. tätä), Knuut F., joka mainitaan Pietarsaaren lukkarina 1600, ja Elisabet, joka oli naimisissa Pietarsaaressa. Hannu Hannunpojan tyttäriä olivat Lucia F. (kuol. 1599), joka v:sta 1583 oli Pietarsaaren kirkkoherran Knuut Henrikinpojan (kuol. 1621) ensimmäinen puoliso (heidän poikansa oli Johannes Canuti, joka 1610 väitteli Wittenbergissä ja otti itselleen nimen Forthelius), ja Barbro F., joka oli naimisissa Kruununkylän kirkkoherran Martti Viloideksen kanssa (kuol. 1627).

Hannu Hannunpojan tyttäriä olivat Lucia F. (kuol. 1599), joka v:sta 1583 oli Pietarsaaren kirkkoherran Knuut Henrikinpojan (kuol. 1621) ensimmäinen puoliso (heidän poikansa oli Johannes Canuti, joka 1610 väitteli Wittenbergissä ja otti itselleen nimen Forthelius), ja Barbro F., joka oli naimisissa Kruununkylän kirkkoherran Martti Viloideksen kanssa (kuol. 1627).

Christina

12.02.11, 13:20

Hannu Hannunpojan tyttäriä olivat Lucia F. (kuol. 1599), joka v:sta 1583 oli Pietarsaaren kirkkoherran Knuut Henrikinpojan (kuol. 1621) ensimmäinen puoliso (heidän poikansa oli Johannes Canuti, joka 1610 väitteli Wittenbergissä ja otti itselleen nimen Forthelius), ja Barbro F., joka oli naimisissa Kruununkylän kirkkoherran Martti Viloideksen kanssa (kuol. 1627).
Söker barnen till Knut Henrici Westzynthius och hans hustru Lucia Hansdotter Fordell.
Tacksam för svar
Christina Nordback

Timo W

13.02.11, 08:44

Söker barnen till Knut Henrici Westzynthius och hans hustru Lucia Hansdotter Fordell.
Tacksam för svar
Christina Nordback

Canutus Henrici (1555–1621)

Chanutus Henricj, Knut / Knuth Henriksson

S Pietarsaari 1555. V Westzynthius-suvun kantaisä, Pietarsaaren kirkkoherra Henricus Nicolai ja Katarina Eriksdotter Sursill.

http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=362

Christina

13.02.11, 09:00

Kiitos Timo.
Lasten nimet ei tullut esiin, lähinnä etsin tietoa oliko heillä Lucia -niminen tytär?
MVH.
Christina

Jouni Kaleva

13.02.11, 11:18

Kiitos Timo.
Lasten nimet ei tullut esiin, lähinnä etsin tietoa oliko heillä Lucia -niminen tytär?
MVH.
Christina
Hei

Tuossa alla Olavin viestissä oli näin:
Hannu Hannunpojan tyttäriä olivat Lucia F. (kuol. 1599), joka v:sta 1583 oli Pietarsaaren kirkkoherran Knuut Henrikinpojan (kuol. 1621) ensimmäinen puoliso (heidän poikansa oli Johannes Canuti, joka 1610 väitteli Wittenbergissä ja otti itselleen nimen Forthelius)

En ole missään nähnyt Lucia-tytärtä, vaan tuon Johannes Canuti Forthelius olisi ainoa tiedossa oleva lapsi. Lucian avioliitto kesti 1583-1599, joten luulisi, että useitakin lapsia olisi syntynyt.

olanyk

13.02.11, 11:44

Hei!

Laitanpa "lainatut" muistiinpanoni perheestä. 10 lasta löytyy mutta ei Lucia.

Olavi

Pedersöre storsockens historia, del II sanoo:
"Karl Westzynthius, son till kyrkoherden Knut Henriksson, blev student i Uppsala i april 1626 och kapellan i Pedersöre 1629. Han köpte (27 febr. 1633) av sin moder, Anna Persdotter Gestrenius, 1 mantals hemman i Västersund för 450 kmt och lovade syta henne till dödedag. Han var redan 1631 bosatt på detta hemman. Hanhar efter namnet på byn bildat sitt tillnamn Westzynthius. ..."

"Knut Henriksson (Canutus Henrici), son till kyrkoherden Henrik Nilsson, född 1555 ...""Henrik Nilsson (el. Nicolai) var kyrkoherde här 1543-1569. ..." Henrik Nilssonin taustoista ei mainita, mutta vaimonsa Katarina Eriksdotter (Ångerman) Sursillin myötä tämäkin suku lienee tutuksi tullut.

Suursilleihin kuuluva: Knuutti Henrikinpoika (Knut Henricsson) sss. 1555 /
hde: Sursillin Suku sivu 75 pastor i Pederöre 1600; kirkkoherra Pietarsaaressa.

Hänellä oli ? tytär: Magdalena Knutintytär k. Vaasassa 15.06.1678 / Lähde: Sursillin Suku sivu 106. Mutta kuka oli Magdalenan äiti: Lucia Fordell vai Anna Gestricius?

Wilskman Släktbok I s. 568, suku Westzynthius
tämän mukaan Magdalenan äiti oli Lucia Fordell,

Canutus Henricin 2. puolisoksi 1600 esitetään Anna Niureniusta,f.i. Gävle 1580 d. i Kronoby 1664. Uumajan kirkkoherra Petrus Olai Niureniuksen ja Malin Mattsdotterin tytär.

tästä 2. aviosta lapset
1. Margareta. f. i Pedersöre 21.9.1602, d. i Kronoby 14.12.1667, psot Magnus Mathael Gammal ja Jacobus Henrici Brennerus
Carolus Canuti Westzynthius, d. 1655
Gabriel Canuti Westzynthius, d. c:a 1670

+++++++
Westzynthius Canutus Henrici, s. 1555. k. 29.7.1621, vihittiin papiksi 1578. Pietarsaaren pitäjän kpln ja sitten khra 1600-21. Uppsalan kokouksen allekirjoittajia 1593. vht. Fordell Henricus Nicolai tai Jacobi.

Pso I Fordell Lucia Hansdotter, k. 1599, vht. käskynhaltija Pietarsaaressa Fordell Hans, pso II n.1600 Gestricius Anna Petridotter (Niurenius) s. 1580 Gävle; Ruotsi k. 1.2.1664 Kruunubyssä, vht. Gävle khra Gestricius Petrus Olai (Niurenius) ja Malin Nilsdotter. Gestricius eli Niurenius Annan II mies Wigelius Svenno Laurentii.

Lapset I aviosta:
Fordelius Johan Knutsson, naimaton.
Westzynthius Catharina Knutsdotter, pso Pietarsaaren nimismies Christian Mattsson
Westzynthius Henrik Knutsson
Westzynthius Elisabeth Knutsdotter , pso tullivirkamies N.N. Uleå:ssa, pso II Kruunubyn hospitaalivouti Henric Olofsson.
Westzynthius Knut Knutsson
Westzynthius Isaac Knutsson
Westzynthius Elisabeth Knutsdotter
Westzynthius Magdalena Knutsdotter, k. Vaasassa 15.06.1678, pso I Kurck Jöns, pso II Niurenius Anders Huspredikant, pso III Vaasan khra Florinus Thomas k. 1648, pso IV Vaasan kpln Hamnius Isaac Marcuson, pso IV Pastori Jemtlandissa Boom Georg Paulsson k. 1659
Lapset II aviosta 4 poikaa ja 3 tytärtä:
Westzynthius Margaretha Knutsdotter, s. 21.09.1602 Pietarsaaressa. k.14.12.1667 Kruunupyyssä, pso I Vöyrin khra Gammal, Magnus s. 1500 luvulla. k. 1636, pso II Kruunupyyn khra Brennerus, Jakobus Henrici, s.1607 Vaasa Mustasaari. k.13.01.1684 Kruunupyy
Westzynthius Carolus Canuti, k. 1655 pastori Pietarsaaressa1654., pso pormestarin tytär Oulusta Fordell Anna Hansdotter
Westzynthius Gabriel Knutsson, kn.1670, Lappajärven kpln 1646 ja Uudenkaarlebyn 1659, pso Vesilahden khran tytär Hordelius Margaretha

Onko tästä perheestä apua? Anbytarforumistakin löytyy oma lukunsa
Fordell-suvusta (Släkter - Fordell).
http://genealogi.aland.net/discus/
-----
Knut Henrikinpoika Westzynthius s.1555 k.29.7.1621
vaimo I Lucia Fordell k.1599
vaimo II Anna Petruksentytär Niurenius (myös Gestricius) s.1580
k.1.7.1664
Lapsia:
1) Johan (Forthenius) k.n.1620
2) Catharina k.ennen 1617
3) Henrik
4) Isak (Fortelius) s.1597
5) Knut k.ennen 1634 (tästä lisää alempana)
6) Elisabet k.jälkeen 1649
7) Margareta s.21.9.1602, k.14.12.1667
8) Carl k.1655
9) Gabriel k.n.1670
10) Magdalena k.15.6.1678

olanyk

13.02.11, 12:03

Hei!

Laitanpa lainauksen vanhoista keskusteluista noista Lucia Fordelleista. Onko tuohon saatu ratkaisua ja tiedetäänkö kuka on Hannun ja Lucian mainittu kolmas tytär?

Olavi

Lainaus:

Tässä Bure-artikkelissa s.82 siteerataan, eräs alilaamanni Jakob Andersson Buren sisar nimeltään Lussi oli vanhan Hans Fordellin vaimo. Lussi oli syntynyt Luulajan Wibbyssä Erik Peerssonin tyttärenä. Kertomusten ajankohta on dateerattu 8.5.1608.

Kuka oli "vanha Hans Fordell"? Tuskin tässä tarkoitettiin Hans Knutinpk. Fordellia, joka k. 1573. Tämän Hansin vaimon tiedetään olleen Lapin voudin Olli Anundinpojan tytär Anna Ollintytär. Paremmin sopisi edellisen poika, Hans Hansinpk. Fordell, joka oli kuollut viim. 1606. Tämän Hansin puolisosta tiedetään, että hän oli kotoisin Porista ja että Klaus Fleming nimitti häntä "pahaksi piruksi". Klaus Fleming vähän ennen kuolemaansa Nuijasodan loppuvaiheessa kirjoitti kirjeen alaisilleen, jossa hän kehotti Hans Fordellin vaimoa menemään Poriin. Vaimo oli aktiivisesti ollut nostamassa talonpoikaiskapinaa, tämän oli todistanut mm. Jaakko Ilkka. Avioliitosta syntyi kolme tytärtä, mutta tiettävästi ei yhtään poikaa.

Siis ei sopisi tähänkään Lussi Erikintytär Luulajasta. Mutta entäpä, jos Lussi oli Hansin ensimmäinen vaimo? Hansillahan oli mm. tytär Lucia, synt. kaiketi 1560-luvulla, koskapa vihittiin 1583 Pietarsaaren kappalaisen (sittemmin khra) Canutus Henricin kanssa.

Erkki A Tikkanen

13.02.11, 16:09

Laitanpa tähän liitteeksi Wiskmanin kirjan tiedot, niistä voi tehdä omia yhteenvetoja, virheitä en tähän ole kerännyt.
Liitteen laatu ei ole paras mahdollinen, alkuperäinenkin oli huono kopio, mutta kyllä tuosta pitäisi saada selvää.

Timo W

14.02.11, 16:39

Canutus Henrici (1555–1621)

Poika: Gabriel Westzynthius & Margareta Jöransdotter Hordelius.

Pojanpoika; Magnus Westzynthius & Anna Larsdotter Gallus.

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1142

Christina

14.02.11, 18:55

Kiitos Timo, Olavi, Erkki ja Jouni.
Lucia tytär ei näköjään ole olemassa

Christina

olanyk

14.02.11, 19:19

Onkohan alkuperäislähteistä nyt suvun alkuperästä löydettävissä lisätietoa. Kun katsoo sukua niin avioliitot yli Mernekurkun antaa viiteitä alkuperän voivan olla sieltä.

Osaako joku "kieliä ymärtävä" kertoa mitä zynth tarkoittaa ? Ruotsin puolellahan on sen niminen suku. Henrik Zynth Yrken kirkkoherra ja poika Evert Ångermanlandin laamanni jonka tytär Elisabeth avioitui Petrus Forselius (Forsmanin kanssa).

Samoin Westzhyntius suvussa Fortelius / Fordell nimen käyttö ja avioliitto Gestricius / Niurenius sukuun herättää ajatuksia ja yhteydet Sursill, Bure, Grubb sukuihin.

Olavi

TapioV

15.02.11, 10:12

Tiina Miettinen

22.02.11, 21:03

Hei,

Sain tänään käsiini tuoreen julkaisun Släkt och Hävd, tidskrift utgiven av Genealogiska Föreningen – Riksförening för släktforskning 1/2011.

Julkaisussa on Leif Boströmin kiintoisa artikkeli ”Lucia Eriksdotters släkt i Vibbyn i Luleå socken – klarlägganden av släktförhållanden tack vare anteckning i Johan Bures släktbok”.

Artikkeli antaa vastauksen omassa artikkelissani (Kuka löysi Sursillien suvun? Genealogian alkuvaiheita Ruotsissa ja Suomessa, Genos 3/2010) olleeseen viittaukseen Lussista, jonka sanottiin olleen vanhan Hans Fordellin vaimo. Boström on selvittänyt asiaa tarkemmin niin Bureuksen sukukirjan, tutkimuskirjallisuuden ja alkuperäislähteidenkin avulla.

Leif Boströmin mukaan vanha Hans Fordell oli Knut Jönsson Fordellin (k.en.1575) poika. Hän avioitui Lucia (Lussi) Eriksdotterin kanssa, joka kuoli viimeistään 1562. Tästä avioliitosta syntyi Boströmin mukaan tytär Lucia Hansdotter, joka avioitui Pietarsaaren kappalaisen Knut Henrikssonin kanssa, Boströmin mukaan avioliitosta syntyi todennäköisesti viisi muutakin lasta.

Lussin isä oli Erik Persson, joka on mainittu lautamiehenä Luulajan Vibbyssä 1502. Hänen veljensä Karl Persson (m.1539-59) oli talollinen Vibbyssä ja avioitui Hans Knutsson Fordellin tyttären kanssa (mahdollisesti Brita, m.1559-67). Heillä oli poika Jöns Karlsson (m.1561-1608), lapinvouti, maakauppias ja nimismies (Nynäs, Stråkanäs, Kalix).Tämä Jöns on siis se tyttärenpoika, joka kertoi Johannes Bureukselle Lussin sukulaisuussuhteista.

Artikkelin yhteydessä on sukupuu, jossa lähtöhenkilöinä ovat Perin kahdesta avioliitosta syntyneet pojat Erik, Karl ja nuorempi Erik Persson sekä heidän jälkeläisiään eli Lucia Eriksdotterin sukulaisia.

Kirjallisina lähteinä Leif Boströmillä on mm. Yrjö Blomstedtin artikkeli Fordeliorum familia, joka on julkaistu sarjassa Historisk Tidskrift för Finland (HTF) 1965: 1 ja Eric Anthonin artikkeli Släkten Fordell och dess släktförbindelser (HTF 1963: 3).

Fordelleista kiinnostuneet sukututkijat voivat arvioida tarkemmin onko Leif Boströmin selvitys uskottava vai jääkö siihen vakavia aukkoja. Släkt och hävd 1/2011 löytyy mm. Suomen Sukututkimusseuran kirjastosta.

olanyk

23.02.11, 20:00

Hei!

Onko niin että Lucia olisi Hans Knutsson Fordellin puoliso. Eikö Anna "Pahantapaista" ole pidetty hänen puolisona ja Lucia Eriksdr:ää Hans Hanssonin Fordellin puolisona?

Olavi

Jouni Kaleva

23.02.11, 20:23

Hei!

Onko niin että Lucia olisi Hans Knutsson Fordellin puoliso. Eikö Anna "Pahantapaista" ole pidetty hänen puolisona ja Lucia Eriksdr:ää Hans Hanssonin Fordellin puolisona?

Olavi

Minustakin tuntuu, että joku sukupolviristiriita tässä on.

Jos oikein ymmärsin Tiinan selostuksen, niin Karl Persson avioitui Hans Knutinpk Fordellin tyttären kanssa. Tällöin tuon tyttären äiti olisi Lussi Eriksdotter. Tällöin Karl Persson olisi siis nainut veljentyttärensä tyttären.???

Tiina Miettinen

23.02.11, 21:50

Korjaan itseäni. Lipsahti tosiaan kirjoitusvirhe äskeiseen viestiin: Siis tuo Karl Persson avioitui Boströmin mukaan Hans Knutsson Fordellin sisaren kanssa, jonka nimi oli mahdollisesti Brita (m.1559-67).

Lucia (Lussi) Eriksdotter (k.en.1562) taas esitetään Hans Knutsson Fordellin (k.1574/75) ensimmäisenä vaimona. Toisena vaimona oli siis Boströmin mukaan mainittu Anna. Avioliitosta syntyi tytär Lucia Hansdotter sekä mahdollisesti viisi muuta lasta.

petergmdale

20.04.11, 22:51

Greetings,

Just a brief note to ask a few questions.

1. I see that Erik (Ångerman) Sursill (approx. 1480-1550) is sometimes referred to as Eric Östensson Sursill. Is there any evidentiary basis for the use of the patronymic ‘Östensson’? Was this reference found in any historical records?

2. Are there any recent research findings that shed any new light on the parentage or background of either Erik Sursill or his wife Dordi? i.e. any evidence to support her possible relationship to the Bure family?

3. I’ve seen references to Erik Sursill being born in Nordingrå, Sweden. What is the basis for this and is anyone familiar with any historical evidence to support it?

4. I’ve seen considerable debate in various genealogical forums/family trees regarding the paternity of both Carolus Eriksson Sursill (Pastor of Kokkola) and Östen Eriksson Sursill (approx. 1520-1580) who was born in Umeå and the father of the famous Sursill daughters. Some people state that Carolus is not Erik Sursill’s child but a brother-in-law of Erik Sursill’s son Östen Eriksson Sursill. Others say that Östen is not Erik’s son but rather a brother-in-law of Carolus who is indeed his son. What is the most recent historically reasoned opinion on this issue?

5. Lastly, does anyone have any additional information on the parentage/background of Carolus Sursill’s wife Anna other than that she was from Stockholm? What is the historical basis for concluding she was from Stockholm?

Many thanks for any assistance you can provide with respect to the above questions. Kiitos!

Regards,

Pete Dale

MIY

27.04.11, 21:23

Pitelen käsissäni erittäin mielenkiintoista kirjaa, joka kertoo Sursillien-suvusta ja niiden jälkeläisistä Suomessa.

Kirjan nimi on: Sursill-suku Sukukirja yhteiset juuret.

Kirjan on kirjoittanut Toivo Ernest Häkkinen

Kirjasta löytyy monia suomalaisen yhteiskuntaan vaikuttaneita henkilöitä...mm kolme presidenttiä, joiden yhteiset juuret löytyvät Limingan pappilasta.

Fordelleihin minulta löytyy Saloisten nimismiehen Olavi Olavinpoika Houru äiti oli Brita Jönsintytär Fordell. Hänen isä oli Jöns Fordell, joka vaikutti Tukholmassa ja kuoli siellä noin 1512.

petergmdale

01.05.11, 09:44

Greetings,

I have read on numerous occasions regarding the following:

1. the purchase by Jöns Fordell (1450-1512) of property in Finland from Sten Sture the Elder;

2. that he was an elector in Sweden to the election of a Swedish monarch (who and when?); and

3. in 1512 he is referenced in Stockholm – with some references stating that he died there.

As I’ve previously stated, Jöns is my 14th Great-Grandfather. I’m trying to identify, to the extent possible, the original source material for many of the statements in family trees and even the Finnish government published biographies of the Fordell family that I have recently reviewed. If anyone can point me to the historical source material and kindly translate what it specifically says regarding Jöns Fordell I’d be very appreciative. Kiitos!

Regards,

Pete

Jouni Kaleva

01.05.11, 10:39

2. that he was an elector in Sweden to the election of a Swedish monarch (who and when?); and

Pete
King Hans I, king of Denmark, was crowned king of Sweden in 1497. His son Christian later became the last of the Union kings. http://en.wikipedia.org/wiki/Christian_II_of_Denmark

In 1499 king Hans wanted to reconfirm by any and all legal measures that his 18-year old son Christian would be nominated heir to the Swedish crown. According to the law he invited official representatives to perform the nomination. For the first and last time in history, there were 12 farmers among them. This happened in May 1499 in Stockholm. A Jöns Fordell is mentioned among them, as representative of North Finland. (this may be understood in different terms....)

So the original document might be recognizable, in Stockholm archives....

Timo W

01.05.11, 14:51

Christian II
King of Denmark, Norway and Sweden 1513-1523

http://genealogics.org/getperson.php?personID=I00004356&tree=LEO

petergmdale

02.05.11, 08:34

Just a brief follow-up to my e-mail above. I very much appreciate the information from Jouni regarding the participation of Jöns Fordell (1450-1512) as an elector in 1497. I would still be very interested in learning more about the following events which are widely articulated regarding the Fordell family:

1. the purchase by Jöns Fordell of property in Finland from Sten Sture the Elder; and

2. in 1512 he is referenced in Stockholm – with some references stating that he died there.

As I’ve previously stated, I’m trying to identify the original source material for the foregoing. If anyone can assist me it would be appreciated. Kiitos!

Regards,

Pete

petergmdale

02.05.11, 08:46

Just a further brief follow-up to my e-mail above. Thank you Jouni for explaining what, I’m sure, was obvious to everyone else. My apologies for my unilingualism. I’m still very interested in anyone’s thoughts and references regarding the following:

1. the evidence, if any, corroborating that Anna, wife of Carolis Erici Sursill, was from Stockholm. Further query, is anything further known about her?; and

2. what information is provided by tax, land and property records regarding Erik Sursill and Dordi in Umeå. Do any litigation or estate records regarding the family exist?

Kiitos!

Pete

Jouni Kaleva

08.05.11, 17:36

Artikkeli, josta tämä viestiketju sai aiheensa, on Tiina Miettinen: Kuka löysi Sursillien suvun? Genos 3/2010.

Juttuun liittävässä kuvassa, s. 82 on ratkaisevan tärkeä lause, joka yhdistää Bure-suvun ja Erik Ångermannin suvun. Lauseesta jää kaksi sanaa epävarmoiksi, niistä ensimmäinen olisi mahdollisesti fader.

Tiina luovutti nyt ao. kuvan, jonka hän on itse ottanut artikkelissa mainitusta Bure-käsikirjoituksesta, tänne Forumille. Saisimmeko selvitetyksi nuo kaksi kriittistä sanaa?

Oma tulkintani menisi näin:

Samblige mene at then store Slächten i Österbotn sö
är ifrå Theegh. antingen Erik Ångermans hustrus
(Dordijs) fader ?????, skall wara af Bure ätten.

Jouni Kaleva

08.05.11, 17:49

Yritin vielä rajata kuvasta ao. lauseen, onko yhtään kirkkaampi teksti?

TerhiA

08.05.11, 18:01

Samblige mene at then store Slächten i Österbotn sö
är ifrå Theegh. antingen Erik Ångermans hustrus
(Dordijs) fader ?????, skall wara af Bure ätten.

Tuo lause on jotenkin vaivannut, vaikka Sursillit eivät itseeni/lähisukuuni mitenkään liity.
Ensinnäkin tuo sö , sehän on oikeasti som . Siinähän on o-kirjaimen päällä merkki siitä, että jatkokirjaimia puuttuu, ilmeisesti koska sivun reuna tuli vastaan, m-kirjain ei enää olisi mahtunut. Ihan yleinen tapa. Tekstissä siis den store släkten som är ifrån Teeg.
Toiseksi askarruttaa tuo antingen ; sanaparihan on antingen (joku/jotain) eller (joku/jotain). Tekstistä ikäänkuin puuttuu jotakin tähdellistä.

Tapani Kovalaine

08.05.11, 18:40

Täällä idässä lueskeltuna tekstistä oli löytyvinään:
... antingen = mahdollisesti
... fater Denissä = fader Denisse = isä Dennis

olanyk

08.05.11, 20:46

Jouni Kaleva

08.05.11, 21:14

Hei!

Luen huonosti vanhoja tekstejä ja myös nyky ruotsia. Minulla on lainattua tekstiä. Onko tuolla tulkittu tuota samaa tekstiä, mutta saatu vain sanaparista aikaan "eller"

Olavi

Elin Jakobsdotter. Född i Bure, Skellefteå lfs (Johan Bure). Hade 8 barn och 37 barnbarn. Gift med Bengt Germundsson. (Bonde i Teg, Umeå lfs. Nämnd 1543 i Teg, Umeå lfs. Nämnd 1539-1549 i Östteg, Umeå socken (Staffan Bengtsson). Johan Bure skriver: Somliga mena att then store släckten i Österbotten som är ifrån Teegh, antingen Erich Ångermans hustrus (Dordys) eller skal wara af Bureätten (Johan Bure).)
Tämä kuvassa esillä oleva on tuoreesta arkistolöydöstä, joten juuri sitä ei ole kukaan tulkinnut. Tuo esittämäsi teksti on kaiketi jostakin muusta kopiosta. Juuri tuo pieni ero on kriittinen.

Tätä varmaan täytyy kysyä äidinkieleltään ruotsalaisilta:

Voiko antingen esiintyä itsenäisesti, vai tarvitseeko se välttämättä parikseen eller? Tuota eller-sanaa ei tässä kuvassa mielestäni mitenkään ole.

Lasse1951

08.05.11, 22:20

Tuo lause on jotenkin vaivannut, vaikka Sursillit eivät itseeni/lähisukuuni mitenkään liity.
Ensinnäkin tuo sö , sehän on oikeasti som . Siinähän on o-kirjaimen päällä merkki siitä, että jatkokirjaimia puuttuu, ilmeisesti koska sivun reuna tuli vastaan, m-kirjain ei enää olisi mahtunut. Ihan yleinen tapa. Tekstissä siis den store släkten som är ifrån Teeg.
Toiseksi askarruttaa tuo antingen ; sanaparihan on antingen (joku/jotain) eller (joku/jotain). Tekstistä ikäänkuin puuttuu jotakin tähdellistä.

Voisiko tässä ajatella sellainen mahdollisuus että toi sana "antingen", nykysanastossa tarkoittaisi "antagligen" = oletettavasti, tällöin tekstistä ei jäisi puuttumaan mitään muuta kun fader sanan jälkeisen sanan tulkinta

Lasse

olanyk

09.05.11, 09:04

Tarkastin että tuo muistaakseni jo useampia vuosia sitten lainasin familjenboström.se kotisivulta ja on samassa muodossa edelleen. Lähdeviiteet nyt allaesitetysti.

Olavi

Elin Jakobsdotter. Född i Bure, Skellefteå lfs. [2] Hade 8 barn och 37 barnbarn.
Gift. med Bengt Germundsson. Bonde i Teg, Umeå lfs.
Nämnd 1539-1549 i Östteg, Umeå socken. [3]
Johan Bure skriver: Somliga mena att then store släckten i Österbotten som är ifrån Teegh, antingen Erich Ångermans hustrus (Dordys) eller skal wara af Bureätten (Johan Bure).

Källor

2 johan Bure x 36 sid X
3 Staffan Bengtsson

TerhiA

09.05.11, 11:13

Yritinpä tirkistellä tekstiä tämän koneen suurennuslasin kanssa. Siinähän on ne kaksi sotkuista sanaa, joista edellisen sanan lopussa minusta on selvästi ....er. Jälkimmäinen sana minusta alkaa kirjaimilla th, samat on selkeästi siellä ensimmäisen rivin sanassa then. Ja tämän jälkimmäisen sanan viimeinen kirjain näyttäisi pikku-ässältä.
Siis:
Somblige mene at then store Slächten i Österbotn so(m)
är ifrå(n) Theegh, antingen Erik Ångermans Hustrus
(Dordijs) .....er th.....s, skall wara af Bure ätten.
Viittaisiko siis Dordin genetiivi samaan genetiiviin kuin th.....s ? Siis joko (=antingen) Dordin tai (se puuttuva eller) ..... ??? Jotakin tästä mielestäni on jäänyt pois.
Eikös joku kuvankäsittelywelho saisi tuosta alkuperäiskuvasta jotain parannelluksi?

Juha

09.05.11, 11:58

En ole mikään velho, mutta auttaisiko tämä versio yhtään
http://www.varola.fi/imagess/teksti12.jpg

Juha

Kimmo Kemppainen

09.05.11, 14:31

Luin muuten tahollani ja riippumattomasti nuo kirjaimet täsmälleen samalla tavalla.
Kimmo Kemppainen

Yritinpä tirkistellä tekstiä tämän koneen suurennuslasin kanssa. Siinähän on ne kaksi sotkuista sanaa, joista edellisen sanan lopussa minusta on selvästi ....er. Jälkimmäinen sana minusta alkaa kirjaimilla th, samat on selkeästi siellä ensimmäisen rivin sanassa then. Ja tämän jälkimmäisen sanan viimeinen kirjain näyttäisi pikku-ässältä.
Siis:
Somblige mene at then store Slächten i Österbotn so(m)
är ifrå(n) Theegh, antingen Erik Ångermans Hustrus
(Dordijs) .....er th.....s, skall wara af Bure ätten.
Viittaisiko siis Dordin genetiivi samaan genetiiviin kuin th.....s ? Siis joko (=antingen) Dordin tai (se puuttuva eller) ..... ??? Jotakin tästä mielestäni on jäänyt pois.
Eikös joku kuvankäsittelywelho saisi tuosta alkuperäiskuvasta jotain parannelluksi?

AndersH

09.05.11, 15:08

tulkittavissa: fader Jacob

tellervoranta

09.05.11, 15:53

pohjoisesta näyttää
-isä henrich

Kimmo Kemppainen

09.05.11, 16:01

Erinomainen vastaus Jounin kysymykseen löytyy Svenska Akademiens Ordbokista: ne tapaukset, joissa antingen esiintyy ilman elleriä, vaikuttavat kaikki olevan erilaisia vahinkoja:

"Då eller ngn gg saknas efter ett antingen (se ex. från SCHRODERUS under 2 b α) , torde detta vara att anse ss. beroende på glömska af l. bristande aktgifvenhet på sammanhanget."

http://g3.spraakdata.gu.se/saob/

Kimmo Kemppainen

Tämä kuvassa esillä oleva on tuoreesta arkistolöydöstä, joten juuri sitä ei ole kukaan tulkinnut. Tuo esittämäsi teksti on kaiketi jostakin muusta kopiosta. Juuri tuo pieni ero on kriittinen.

Tätä varmaan täytyy kysyä äidinkieleltään ruotsalaisilta:

Voiko antingen esiintyä itsenäisesti, vai tarvitseeko se välttämättä parikseen eller? Tuota eller-sanaa ei tässä kuvassa mielestäni mitenkään ole.

Tapani Kovalaine

09.05.11, 16:10

Fader ei voine olla eller.
Jacob ei vakuuta. Mutta tuon vaikean sanan ensimmäinen kirjain ei vaikuta kapiteelilta. Ei ole takeita, että sana on edes etunimi. Jos ensimmäinen kirjain on jotakin pienellä kirjaimella alkavaa, niin selvästi on kyseessä th. Veikkaan thaniel... ja se lausutaan Daniel... ei siis Westling...

Seppo T.

09.05.11, 17:00

Tulipa mieleen kuvaa tuijottaessani.

Olisiko mahdollista lukea fader/eller - jne tulkintoja saanut sana "sker"? Ensimmäinen kirjain ei näytä niin tukevasti f-kirjaimelta kuin muutamat muut varsinkin isommasta kuvasta löytyvät ko. kirjoittajan f-kirjaimet. Voisin tarvittaessa pitää sitä hiukan sotkuisena s-kirjaimena.

Seuraavan sanan alku on mielestäni ilman epäilystä th- , mutta lopun s-kirjain voisi olla myös jotain muuta. Sasnan keskellä olen erottavinani yhden i-kirjaimen.

TerhiA

09.05.11, 17:01

"Då eller ngn gg saknas efter ett antingen, torde detta vara att anse ss. beroende på glömska af l. bristande aktgifvenhet på sammanhanget."

Näin juuri!

TerhiA

09.05.11, 17:14

Olisiko mahdollista lukea fader/eller - jne tulkintoja saanut sana "sker"? Ensimmäinen kirjain ei näytä niin tukevasti f-kirjaimelta kuin muutamat muut varsinkin isommasta kuvasta löytyvät ko. kirjoittajan f-kirjaimet. Voisin tarvittaessa pitää sitä hiukan sotkuisena s-kirjaimena.

En mitenkään saa alkukirjaimesta ässää. Myöskin, miten sana sker sitten voisi mitenkään sopia lauseyhteyteen?
Totesin, että ainakin tällä koneella saan selvimmin tekstin näkyville, kun käytän koneen isoa suurennuslasia.
Tuossa Dordin jäljessä olevassa sanassa voisi olla kirjaimia ???er - eli siis 5 kirjainta.
Siinä seuraavassa th-alkuisessa sanassa olen minäkin hahmottavinani välissä pikku-iin.

tellervoranta

09.05.11, 18:55

pohjoisesta uudelleen
- er Thiedrich/Dietrich

Tapani Kovalaine

09.05.11, 19:13

Ei tule tästä asiasta itä-länsi -ottelua eikä tornien taistoa, mutta Tellervon ehdotuksessa on potkua! Antingen sanan edessä ei siis ole pillkkua, vaan on ii-piste. Kirjain d vilahtaa vaikean sanan keskellä. Kaikki natsaa, jos on kellä kanttia ruveta uskottelemaan, että sehän taitaa olla Thiedrich tai Thiedrics.

Erik Ångermanin poikia olivat Östen ja Carl. Voi harmi ettei Dietrik. Mutta silti itäinen käsitys asiasta on tätä nykyä seuraava:

On arveltu että tuo suuri suku Pohjanmaalla, joka on Tegistä, voisi Erik Ångermanin vaimon Dordin isän Didrikin puolelta olla Bure-sukua.

Miksi piti sanoa asia noin vaikeasti, että vaimon isän puolelta, kun olisi voitu sanoa suoraan, että vaimon puolelta? Oliko jotenkin hienompaa olla appiukon kautta Bure kuin "pelkästään" vaimon puolelta Bure?

(Kuka olikaan se suuri ajattelija, joka sanoi: Kun menin naimisiin, luulin saavani vaimon, mutta sainkin koko suvun!)

Jouni Kaleva

09.05.11, 21:19

Eiköön tuo olisi fader Thorild?

Jari Nykänen

09.05.11, 21:42

Eiköön tuo olisi fader Thorild?

Se ainakin näyttäisi olevan vakionimi Bure-suvussa ... tuohon nimeen Herse (http://fi.wikipedia.org/wiki/Herse) en ole aikaisemmin törmännyt, paitsi että naisen nimi kreikan mytologiassa
"Herse (muinaiskreikaksi (http://fi.wikipedia.org/wiki/Muinaiskreikka) Ἕρση) oli kreikkalaisessa mytologiassa (http://fi.wikipedia.org/wiki/Kreikkalainen_mytologia) Ateenan (http://fi.wikipedia.org/wiki/Ateena) kuninkaan Kekropsin (http://fi.wikipedia.org/wiki/Kekrops_I) ja Aglauroksen (http://fi.wikipedia.org/wiki/Aglauros_%28Aktaioksen_tyt%C3%A4r%29), Aktaioksen (http://fi.wikipedia.org/wiki/Aktaios) tyttären, tytär. Hänellä oli kaksi sisarta, Aglauros (http://fi.wikipedia.org/wiki/Aglauros_%28Kekropsin_tyt%C3%A4r%29) ja Pandrosos (http://fi.wikipedia.org/wiki/Pandrosos), sekä veli Erysikhthon (http://fi.wikipedia.org/wiki/Erysikhthon_%28Ateena%29)."

Onko kenelläkään tietoa Herse-nimen alkuperästä ja tarkoituksesta

Erkki A Tikkanen

09.05.11, 22:14

...
Tiina luovutti nyt ao. kuvan, jonka hän on itse ottanut artikkelissa mainitusta Bure-käsikirjoituksesta, tänne Forumille. Saisimmeko selvitetyksi nuo kaksi kriittistä sanaa?
...

Olisiko mahdollista saada parempiresoluutioinen kuva, tuo oheinen kuva on liian pieni suurennettavaksi ja parannettavaksi, vähän yli 100 kiloa ei siihen riitä. Jos kuva olisi 2-3 megainen värikuva, sitä voisi käsitellä paljon paremmin.

Jouni Kaleva

10.05.11, 08:13

Olisiko mahdollista saada parempiresoluutioinen kuva, tuo oheinen kuva on liian pieni suurennettavaksi ja parannettavaksi, vähän yli 100 kiloa ei siihen riitä. Jos kuva olisi 2-3 megainen värikuva, sitä voisi käsitellä paljon paremmin.
Tiina Miettisen toimittama kuva on n. 300 kt, joten tekniikka ei nyt anna periksi!

Jouni Kaleva

10.05.11, 08:14

Se ainakin näyttäisi olevan vakionimi Bure-suvussa ...
Ihanko totta? Sehän tukisi tätä vaihtoehtoa.

Jari Nykänen

10.05.11, 09:25

Ihanko totta? Sehän tukisi tätä vaihtoehtoa.

Niin, tosin neljäsataa vuotta aikaisemmin ...

Esim. Tord/Thord Jerker Bure (n.1030-80)

i Gunnar Herse/Haursi Thordsson ii Tord iByg Herse

Miten Thord ja Herse/Haursi nimet ovat muuttuneet kirjoitusasultaan 1000-luvulta 1500 - luvulle, siinä voisi olla ajattelemisen arvoinen seikka ... samoin Dordi nimen alkuperä, olisiko johdannainen tuosta Thordista?

Erkki A Tikkanen

10.05.11, 17:09

Tiina Miettisen toimittama kuva on n. 300 kt, joten tekniikka ei nyt anna periksi!

Tuo linkitetty kuva on 122,8 kb ja sen käsitteleminen parempiresoluutioisena toisi nämä kaksi sanaakin paremmin esille, nyt voidaan vain arvailla. Ottamatta vielä kantaa itse tekstiin, uskoisin, että alkuperäinen kuva antaisi mahdollisuuden esim. taustan poistamiseen, nyt sivun takana ollut teksti osaltaan sotkee varsinkin tuota toista sanaa.

Jouni Kaleva

10.05.11, 17:54

Tuo linkitetty kuva on 122,8 kb ja sen käsitteleminen parempiresoluutioisena toisi nämä kaksi sanaakin paremmin esille, nyt voidaan vain arvailla. Ottamatta vielä kantaa itse tekstiin, uskoisin, että alkuperäinen kuva antaisi mahdollisuuden esim. taustan poistamiseen, nyt sivun takana ollut teksti osaltaan sotkee varsinkin tuota toista sanaa.
Tässä vielä "originaali, 379 kt. Paraneeko yhtään?

Jouni Kaleva

10.05.11, 18:00

Yritinpä tirkistellä tekstiä tämän koneen suurennuslasin kanssa. Siinähän on ne kaksi sotkuista sanaa, joista edellisen sanan lopussa minusta on selvästi ....er. Jälkimmäinen sana minusta alkaa kirjaimilla th, samat on selkeästi siellä ensimmäisen rivin sanassa then. Ja tämän jälkimmäisen sanan viimeinen kirjain näyttäisi pikku-ässältä.
Siis:
Somblige mene at then store Slächten i Österbotn so(m)
är ifrå(n) Theegh, antingen Erik Ångermans Hustrus
(Dordijs) .....er th.....s, skall wara af Bure ätten.
Viittaisiko siis Dordin genetiivi samaan genetiiviin kuin th.....s ? Siis joko (=antingen) Dordin tai (se puuttuva eller) ..... ??? Jotakin tästä mielestäni on jäänyt pois.

Jos epäselvän sanan /erisnimen viimeinen kirjain on genetiivi-s, niin tekee lauseen omituiseksi. Tuon viimeisen kirjaimen päällä on joka tapauksessa selkeä pystyviiva - mitä se tarkoittaisi?

tkukkonen

10.05.11, 19:12

Tässä yksityiskohta ihmettelyä aiheuttaneesta sanasta kuvankäsittelyn jälkeen.

Maija Salo

11.05.11, 10:43

Lisään omat arvuutteluni tähän äärettömän mielenkiintoiseen viestiketjuun.
Ensinnäkin on kai oletettava, että sana "eller" kuuluu johonkin väliin. Päädyin tällaiseen hahmotelmaan:

antingen Erik Ångermans hustrus (Dordis) .... eller thennes

Siis joko Dordin suku tai Erikin itsensä suku olisi Bure-sukua.

Sana Dordin jäljessä on outo. Siinä on ilmeisesti ensin f-kirjain, mutta keskellä on k-kirjainta muistuttava kirjain. Voisiko se olla joku vanhassa ruotsissa käytetty eller tai kanske tai vastaavan sanan vastine?

Maija Salo

TerhiA

11.05.11, 10:53

Sana Dordin jäljessä on outo. Siinä on ilmeisesti ensin f-kirjain, mutta keskellä on k-kirjainta muistuttava kirjain.

Niin, se kolmas kirjain - samoja aatoksia.
Jo Genoksessa olleesta kuvasta silloin noteerasin, että kaikki muu teksti on kaunista ja selvää (ihan mielenkiintoisia yksityistietoja), mutta sitten juuri nämä monille ilmeisesti tärkeät kaksi sanaa ovat sotkuisina. Ja edelleen tuntuu kuin jotain puuttuisi. Koko tuota asiaahan pitää lähestyä ruotsinkielen kautta.

Maija Salo

11.05.11, 10:58

Jouni Kaleva

11.05.11, 16:07

Viittaan äskeiseen viestiini ja perustelen vielä thennes -tulkintaa sillä, että sana alkaa pienellä kirjaimella, ja olisi mieluummin tulkittava joksikin muuksi kuin erisnimeksi, jotka on useimmiten tuossa sitaatissa kirjoitettu isolla alkukirjaimella. Pienestä th-yhdistelmästä on esimerkki sitaatin ensimmäisellä rivillä olevassa then-sanassa. Erisnimen alussa, esimerkiksi nimessä Theegh, th-yhdistelmä on erilainen.

Maija Salo
Kuinka tuosta muodostuisi järkevä lause?
Erik Ångermans hustrus (dordijs) eller thennes, skall wara af Bure ätten.???
Tällöinhän "thennes" edelleen viittaisi dordiin eikä Erikiin... ei synny logiikkaa?

Mitä tulee isoon alkukirjaimeen, niin erisnimi dordij on myös pienellä alkukirjaimella.

Erkki A Tikkanen

12.05.11, 08:37

Tässä vielä "originaali, 379 kt. Paraneeko yhtään?
Jostain syystä "originaali" kutistuu palvelimelle siirrettynä tuohon 122 kiloon. Nuo kaksi kriittistä sanaa saisi oikeasta originaalista varmaan helposti esille, nyt tuo paperin taustalla oleva kirjoitus tuo oman häirintänsä tekstiin ja huono resoluutio ei kestä tarpeeksi suurennosta, että saisi tekstin kunnolla siivottua.
Keinotekoinen resoluution nosto antaa kyllä hiukan pelivaraa, mutta samalla sotkee originaalin tekstin rajoja ja tekee sen epäselväksi.

Oma tulkintani on ollut tuosta fader-sanasta epäilevä koko ajan, edellä oleva dordi-sanan d-kirjaimet ovat totaalisen erilaisia tuohon fader-sanan keskellä olevaan kirjaimeen, tai jopa kahteen.
Toinen sana puolestaan alkaisi th-kirjaimilla, pienellä t-kirjaimella, joka ei kuitenkaan olisi erisnimen kirjoittamiseen poissuljettua, viimeinen voisi olla s-kirjain, mutta takana oleva teksti hämää ja tekee siihen lisäkiemuroita. Ehkäpä se olisi originaalista luettavissa ilman vaikeuksia, huonosta kuvasta ei voi kuin arvailla :mad:

Tiina Miettinen

12.05.11, 09:01

Erkki A Tikkanen

12.05.11, 10:56

Tähän väliin kommentoin, että tuskinpa se on yhtään selvempi originaalissakaan, koska useat myöhemmät kopiotkaan eivät ole asian suhteen yhtään sen selvempiä. Kukaan ei siis ole osannut tulkita mitä lause tarkoittaa. Sen voi todeta Leif Boströmin sivuilla olevasta merkinnästä, jonka Olavi tänne jo laittoikin:

Somliga mena att then store släckten i Österbotten som är ifrån Teegh, antingen Erich Ångermans hustrus (Dordys) eller skal wara af Bureätten

Pitää myös muistaa, että musteella tehtyä pikku mokaa ei pystynyt enää korjaamaan. Jos tuli kirjoitusvirhe, niin ei ollut muuta keinoa kuin raaputtaa tai yrittää korjata päälle tai antaa olla. Tässäkin voi olla kysymys vain siitä.

Voi ollakin, että myös originaali on epäselvä, mutta digitaalisesti voi monia asioita korjailla selvemmiksi. Esimerkiksi sivun toisella puolella oleva muste on tullut osaksi läpi, se on haaleampana sotkemassa tekstiä. Jos sen toisen puolen kuvaisi, pystyisi sen avulla (peilikuvana) deletoimaan suuren osan tällä varsinaisella sivulla olevaa läpivärjäymää vähemmäksi, jolloin varsinainen teksti tulee luettavammaksi. Samoin suuremmalla resoluutiolla voisi tekstin värimaailmaa muutella luettavammaksi.

Boströmin tekstistä selvästi puuttuu yksi sana Dordin jälkeen, ennen skall-sanaa on kaksi sanaa, ei yksi "eller"-sana.

Teen paljon digitaalisia kuvankorjauksia, jopa töikseni, joten siksi olisin ollut kiinnostunut isompiresoluutioisesta kuvasta ja yrittää saada sitä luettavammaksi :cool:

Jouni Kaleva

14.05.11, 13:56

Erinomainen vastaus Jounin kysymykseen löytyy Svenska Akademiens Ordbokista: ne tapaukset, joissa antingen esiintyy ilman elleriä, vaikuttavat kaikki olevan erilaisia vahinkoja:

"Då eller ngn gg saknas efter ett antingen (se ex. från SCHRODERUS under 2 b α) , torde detta vara att anse ss. beroende på glömska af l. bristande aktgifvenhet på sammanhanget."

http://g3.spraakdata.gu.se/saob/

Kimmo Kemppainen

Luin Yrjö Blomstedtin artikkelia "Fordeliorum Familia" Historisk Tidskrift för Finland 1965:1. En nyt käsittele itse asiasisältöä, vaan siinä silmään pisti seuraava lause:

Det synes vara omöjligt att uppspåra biskopens sagesman för uppgifterna i genealogin, men dessa ha till stor del kunnat kontrolleras
och verifieras antingen genom notiser i processhandlingarna i målet
mellan änkedrottning Kristinas silverknekt Didrik Spikernagel och
hans styvfaders Knut Hansson Fordells arvingar i Svea hovrätts
arkiv, i domböcker och i olika skattelängder m.m.

Lihavointi minun. Siis tässä vuonna 1965 kirjoitetussa asiatekstissä antingen esiintyy ilman eller-paria. Tavallaan parina toimii och. Siis kielivirhe, mutta teksti silti ymmärrettävä?

Kimmo Kemppainen

14.05.11, 15:15

Tässä vielä tärkeimmät pointtini lyhyesti:
Voiko antingen esiintyä ilman elleriä? Ei voi, ja jos esiintyy, kyseessä on aina virhe.

Voiko Buraeuksen tekstin tulkita kielivirheestä huolimatta? Voi, mutta kaikki sanat pitäisi ensin saada luettua siedettävällä varmuudella.

Onnistuuko tämä nykyisellä kuvanlaadulla? Ei onnistu, vaikka kuva on sinällään ihan hyvä.
Kimmo Kemppainen

Luin Yrjö Blomstedtin artikkelia "Fordeliorum Familia" Historisk Tidskrift för Finland 1965:1. En nyt käsittele itse asiasisältöä, vaan siinä silmään pisti seuraava lause:

Lihavointi minun. Siis tässä vuonna 1965 kirjoitetussa asiatekstissä antingen esiintyy ilman eller-paria. Tavallaan parina toimii och. Siis kielivirhe, mutta teksti silti ymmärrettävä?

Tiina Miettinen

14.05.11, 20:55

Ehdottomasti merkittävin Bure-suvun ja Johannes Bureuksen asiantuntija on ruotsalainen Urban Sikeborg. Hän on julkaissut Johannes Bureuksesta ja tämän sukututkimuksista jo useita tieteellisiä artikkeleita sekä tuntee tämän käsialan tutkittuaan aihetta jo parisen kymmentä vuotta. Kuultuaan minulta, että kyseinen lause herättää kiinnostusta Suomessa, hän ystävällisesti englanniksi kertoi siitä oman näkemyksensä, jonka välitän tässä:

"I read the text as follows: “Somblige mene at then store Slächten i Österbotn som är ifrå Theegh. antingen Erik Ångermans hustrus (Dordijs) eller [överstruket: thennes] skall wara af Bureätten". That is: "Some claim that the big family in Ostrobothnia that comes from Teg, either Erik Ångerman's wifes (Dordi's) or [crossed over: his] belongs to the Bure family." The 'eller' is a bit tricky since Johan Bure started to write 'skall' but corrected it to 'eller'. Since he crossed over the 'thennes', that might indicate that he corrected himself, that it was Erik Ångerman's wife that was of the Bure family."

Jätän tuon nyt kääntämättä, ettei tarvitse alkaa pohtia vielä sitäkin olenko minä ymmärtänyt sen oikein englannista suomeksi :)

Jouni Kaleva

15.05.11, 11:09

olanyk

15.05.11, 11:17

Haluaisin kommentia keskuteluissa jo aiemmin esittämääni paljon logikkaan perustuvaan ajatukseeni:

"Olisi oikeampaa puhua Suomessakin "Bure-Grubb-Sursill" hallintosuvuista." Joihin liityisi muitakin Gävle-Upsala alueen sukuja ja myös Björnram-Isnäs suku. Myös suomalaisten rälssi-sukujen yhteyksiin Pohjanmaan hallintosukuihin kuten Rödh, Ruth, jne edelleen on ehkä löydettävissä lisätietoa. Tuo hieno Sursill-teos on ehkä jättänyt jotain merkittävää vaille huomiota.

Vaasan kautta tuli myöheminkin merkittäviä hallintosukuja Suomeen kuten Gaveliukset, Kock, Fant joiden jälkeläisiä aateloitiin Ruotsissa ja tosiaalta suvut levisi aina Lapin peurukoille.

Mielestäni tämä henkilöhistoria on mm. paljon tutkitussa ja kirjoitetussa Nuijasodan historiassa jäänyt vähälle huomiolle. Olihan silloinen Västerbottenin ja Österbottenin hallinto samojen sukujen piirissä ja kuului Kaarlen vaikutuspiiriin. Joskus tuntuu että yksistään sotaväen linnaleirit aiheuttivat Pohjanmaan nousun Sigismundin hallintoa vastaan. Kyllä kai sodassa oli kahden vallanpitäjä tahon iintressit, joihin sekoittui siihen aikaan maallisen hallinnon rinalla sotiin valmiit kirkolliset vallanpitäjä (hallinto). Olihan Vaasa suku valtiollistanut merkittävästi kirkon omaisuutta ja siirtänyt vallan "valtiolle".

Gävlen historia vanhana tapulikaupunkina on merkittävä osa Suomen historiaa. Myöhemmin muodostaneet valtiorajat ovat antanut Turulle liian merkittävän roolin Suomen ulkomaan kaupan synnyssä. Olihan Tallinna suuri kilpailija niin Turun kuin Tukholman kanssa.

Oma huono ruotsinkielen taitoni ei riitä aktiiviseen vuorovaikutukseen ruotsalaisten kanssa. Osaako joku vastata saako jostain Suomessa lainattu Gävlen ja Pohjois Ruotsin historiaa käsitteleviä kirjoja. Jo sikäläiset vouti-, pormestari, pappisluettelota antaisivat paljon tietoa.

Olavi

Tapani Kovalaine

15.05.11, 12:22

Yksi asia minua tässä vaivaa. ... Bureus ...olisi ...voinut kirjoittaa myöskin lyhyemmin: "...antingen Erik Ångermans eller hans hustrus Dordijs, skall wara af Bureätten"
Minua jäi vaivaamaan yksi asia: kumpi - Erik vai Dordi - on Bure-sukua? :)

tellervoranta

15.05.11, 12:40

etelästä tulleena, pohjoisesta katsoen:
-Dordi
tätä mieltä olen ollut koko ajan:p:.

Erkki A Tikkanen

15.05.11, 18:05

...
Oma huono ruotsinkielen taitoni ei riitä aktiiviseen vuorovaikutukseen ruotsalaisten kanssa. Osaako joku vastata saako jostain Suomessa lainattu Gävlen ja Pohjois Ruotsin historiaa käsitteleviä kirjoja. Jo sikäläiset vouti-, pormestari, pappisluettelota antaisivat paljon tietoa.

Olavi

Meillä on hyvä Lappi-osasto maakuntakirjastossamme, jossa on paljonkin Pohjois-Ruotsin historiaa, mutta kirjat ovat pääsääntöisesti ruotsiksi.

Itse asiasta ajateltuna, kumpi pariskunnasta oli Bure-sukua, mielestäni antingen-sana jo ilmaisee, että keskustelussa ollut asiakirja ei tähän kysymykseen anna edelleenkään vastausta. Joko-tai ei kyllä vakuuta kumpaankaan suuntaan :confused:

petergmdale

25.08.11, 11:19

Greetings,

I trust everyone is having an enjoyable summer. As part of my genealogical research I try to establish historical, empirical and factual basis for the various proposed stages of my respective ancestors lives. Like many Finns, I’m also a descendent of Erik Angerman Sursill and his wife Dordi. I have not, however, discovered any evidence whatsoever regarding Erik’s time in Teg, Umea. I understand, however, that there were/are land/taxation records available that have referenced him. I’d be grateful if anyone could provide me with a link to, or summary of, the land/taxation references to Erik and his son Osten. I’d like to include such information in the my family genealogy which I’m in the process of researching and preparing. Any other land, taxation or legal (court) records regarding Erik, Dordi or their children would be much appreciated.

Secondly, I have struggled to establish what is the historical/factual basis for the claim that Erik Angerman Sursill’s son (son-in-law) Carolus Erici Sursill’s (Clergyman of Kokkola) wife was named ‘Anna’ and that she was from Stockholm.

Many thanks in advance for your kind assistance. Kiitos!

Cheers,

Pete

kkylakos

25.08.11, 12:22

I understand, however, that there were/are land/taxation records available that have referenced him. I’d be grateful if anyone could provide me with a link to, or summary of, the land/taxation references to Erik and his son Osten.

Taxation records from area of current Sweden have been digitized by the Swedish national archive according to this page http://www.riksarkivet.se/default.aspx?id=21982&ptid=0 which also has a direct link to the database. Access requires payment. I'm not aware of any literature with proper source citations so it will probably be widely appreciate if you share your findings.

petergmdale

26.08.11, 08:15

Hi Kaisa,

Thank you for the link. I will examine it and will, of course, share any new information that I discover. I welcome any other information or references to historical or documentary evidence that Erik Ångerman Sursill actually resided in Teg, Umeå and the details thereof, i.e. farm name/identifying number, amount taxed, etc.

Any thoughts on the historical, documentary or other evidentiary basis for the assertion that Carolus Erici Sursill’s wife was named Ann and was from Stockholm?

Lastly, I’ve been pondering this Suku Forum thread’s earlier discussion regarding whether Östen Eriksson Sursill or Carolus Erici Sursill is the son of Erik Ångerman Sursill and which is the son-in-law. There appears to be fairly persuasive evidence that both are sons of Erik Sursill. I am starting to lean towards the belief that, perhaps, Karin Larsdotter was simply wrong in her court testimony that Carolus Erici Sursill was Östen Eriksson Sursill’s wife’s brother. Perhaps she meant brother-in-law or was simply incorrect.

I welcome any thoughts on the foregoing and kiitos.

Cheers,

Pete

petergmdale

06.10.11, 06:47

Greetings,

I saw a reference to the specific area in Teg, Umeå that Erik Ångerman Sursill (apparently??) settled on the following website – see - http://www.spfpension.se/content.asp?nodeid=23732 (http://www.spfpension.se/content.asp?nodeid=23732). It states that he settled in Röbäcksslätten in Väst-Teg. I am curious if anyone else has uncovered any evidence of where Erik’s farm was located and if there is any other information known about the Sursill farm in Teg. I am particularly interested in historical documentation, empirical evidence, etc. if possible. Many thanks.

Cheers,

Pete

petergmdale

24.05.15, 09:33

Greetings,

Just checking in to see if there has been any progress or new information with respect to the Sursill (and, perhaps, Bure) family in the past few years. I’d be most grateful for any update or additional information. Many thanks.

Cheers,

Pete

Jouni Kaleva

21.05.17, 10:35

petergmdale

22.05.17, 11:19

Hi Jouni,

Is it possible to summarize briefly in English any new or interesting information regarding Erik, Dordi or their children set out in the article? Kiitos my friend.

Cheers from London (on holiday),

Pete

JHissa

22.05.17, 12:18

Hei

Viikkoja ja kuukausia on jo vierähtänyt siitä, kun Genos 1/2017 ilmestyi.
Yllättävä hiljaisuus on laskeutunut uuden merkittävän artikkelin ylle. Tiina Miettinen on jatkanut Ruotsin puolen Sursillien selvittämistä.

On aihetta jälleen kiittää, kuten tämän viestiketjun alussa 2010.

Uuden artikkelin keskeinen tutkimuskysymys on ollut selvittää Sursill-suvun alkupolvien Ruotsin puolelta saatavilla olevat tiedot arkistolähteistä. Tässä on tehty kattava selvitys Uumajan tileihin ja muihin lähteisiin. Tutkimusaineisto on käyty läpi jokseenkin täydellisesti ja huolellisesti. On tuotu esiin jopa paikallinen erikoisuus, kalastusrekisterit, joilla on relevanssia Sursill-nimen etiologian etsinnässä.

Kaiken kaikkiaan työ on vastannut siihen puutteeseen, joka Sursill-tutkimuksessa on ollut vuosikymmenien ajan. Toteutus on laadukas ja huolellinen ja johtopäätökset loogisia. Tulokset ovat omaperäiset ja niillä on uutuusarvoa ja merkitystä enemmän kuin muilla Sursill-artikkeleilla vuosikymmeniin.
Viitaten uuteen artikkeliin, niin siinä puhuttiin Sursill-lisänimen käyttämisestä ja viitattiin Pietarsaaren pitäjän käräjiin 12.-13.9.1650: 194v
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3706948
"Då företredde Hedherlige och Wällärde H:r Erich Isaaci Sursill i Sannsundh ..."
vaikka Ericus Sursill käytti sitä jo vuoden 1635 henkikirjassa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13577027
mikä taitaa olla ensimmäisiä mainintoja Sursill-lisänimestä.

Matti Lund

22.05.17, 15:48

Viitaten uuteen artikkeliin, niin siinä puhuttiin Sursill-lisänimen käyttämisestä ja viitattiin Pietarsaaren pitäjän käräjiin 12.-13.9.1650: 194v
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3706948
"Då företredde Hedherlige och Wällärde H:r Erich Isaaci Sursill i Sannsundh ..."
vaikka Ericus Sursill käytti sitä jo vuoden 1635 henkikirjassa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13577027
mikä taitaa olla ensimmäisiä mainintoja Sursill-lisänimestä.

Kovasti kiitos Tiinalle kärsivällisestä selvityksestä.

Tähän toteamukseesi lähes merkityksettömältä ehkä kuulostava tarkennus:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13577033

Nimikirjauksen takana oli itse asiassa Magnus Gammal.

Huomionarvoista on tässä on kuitenkin se, että se on tasan tarkkaan aikalaiskirjaus.

Suurin osa Pietarsaaren ja Kokkolan 1600 -luvun Sursill -nimikirjauksista on kyllä postuumeja, mutta ne erottaa täysin anakronistisista kirjauksista se, että niitä ovat perilliset tai lähinaapurit käyttäneet aivan "tuoreeltaan". Ne eivät ole niin ympättyjä kuin 1800 -luvun kirjoitusten nimitykset.

Tiina ei käsittääkseni erityisesti kiinnitä huomiotamme nimenomaan tähän toisessa linkissäsi ilmenevään "H.r Erick Isaaci Súrsilliin", vaan lähinnä Johan Tavastin kanteissa esiintyvään tapaan kirjata lisänimi muotoon "Súúrsill".

Olen samaan myös kiinnittänyt huomiota tutkiessani Pedersören pitäjän käräjäpöytäkirjojen ilmaisuja ja nähdäkseni Tiina on päätynyt analyysissaan samoille linjoille kanssani ja kiinnittänyt huomiota ennen kaikkea siihen seikkaan, ettei näitä kirjauksia ole esiintynyt kuin vasta Pietarsaaressa ja Kokkolassa asuvien "sursillien" yhteydessä. Hänellä on melkoisen hyvät perusteet siihen, että lisänimi olisikin syntynyt ennemminkin Etelä-Pohjanmaalla kuin itse Tegbyssä tai Pohjanlahden länsipuolella ollenkaan.

Sursill -nimen kiinnittäminen Erik "Ångermaniin" olisikin anakronistinen mytologia, minkä olen epäillyt olevan "totta" jo ennen kuin olen tutustunut näihin Pietarsaaren ja Kokkolan pitäjien nimiesiintymiin.

Se minulle on ollut alunpitäenkin selvää, että Pedersören kirkkoherrat ovat harjoittaneet 1500- ja 1600 -luvuilla "suurenluokan kalastusbisnestä", ehkä sattumoisin suuremman luokan kuin ketkään muut senaikiaset Ruotsin kirkkoherrat; ja kun Carolus Erici on päässyt kirkkoherraksi Kokkolaan, hän ja hänen jälkeläisensä ovat ennemminkin päässeet "kimppaan" tähän bisnekseen ja jossain vaiheessa sitä vetämään.

terv Matti Lund

JHissa

23.05.17, 12:01

Kovasti kiitos Tiinalle kärsivällisestä selvityksestä.

Tähän toteamukseesi lähes merkityksettömältä ehkä kuulostava tarkennus:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13577033

Nimikirjauksen takana oli itse asiassa Magnus Gammal.

Huomionarvoista on tässä on kuitenkin se, että se on tasan tarkkaan aikalaiskirjaus.

Suurin osa Pietarsaaren ja Kokkolan 1600 -luvun Sursill -nimikirjauksista on kyllä postuumeja, mutta ne erottaa täysin anakronistisista kirjauksista se, että niitä ovat perilliset tai lähinaapurit käyttäneet aivan "tuoreeltaan". Ne eivät ole niin ympättyjä kuin 1800 -luvun kirjoitusten nimitykset.

Tiina ei käsittääkseni erityisesti kiinnitä huomiotamme nimenomaan tähän toisessa linkissäsi ilmenevään "H.r Erick Isaaci Súrsilliin", vaan lähinnä Johan Tavastin kanteissa esiintyvään tapaan kirjata lisänimi muotoon "Súúrsill".

Olen samaan myös kiinnittänyt huomiota tutkiessani Pedersören pitäjän käräjäpöytäkirjojen ilmaisuja ja nähdäkseni Tiina on päätynyt analyysissaan samoille linjoille kanssani ja kiinnittänyt huomiota ennen kaikkea siihen seikkaan, ettei näitä kirjauksia ole esiintynyt kuin vasta Pietarsaaressa ja Kokkolassa asuvien "sursillien" yhteydessä. Hänellä on melkoisen hyvät perusteet siihen, että lisänimi olisikin syntynyt ennemminkin Etelä-Pohjanmaalla kuin itse Tegbyssä tai Pohjanlahden länsipuolella ollenkaan.

Sursill -nimen kiinnittäminen Erik "Ångermaniin" olisikin anakronistinen mytologia, minkä olen epäillyt olevan "totta" jo ennen kuin olen tutustunut näihin Pietarsaaren ja Kokkolan pitäjien nimiesiintymiin.

Se minulle on ollut alunpitäenkin selvää, että Pedersören kirkkoherrat ovat harjoittaneet 1500- ja 1600 -luvuilla "suurenluokan kalastusbisnestä", ehkä sattumoisin suuremman luokan kuin ketkään muut senaikiaset Ruotsin kirkkoherrat; ja kun Carolus Erici on päässyt kirkkoherraksi Kokkolaan, hän ja hänen jälkeläisensä ovat ennemminkin päässeet "kimppaan" tähän bisnekseen ja jossain vaiheessa sitä vetämään.

terv Matti Lund
Oma tarkoitukseni oli vain löytää ensimmäinen maininta Sursill-lisänimestä, sillä esim. Carolus Erici ei tunnetusti käyttänyt elinaikanaan Sursill-lisänimeä eikä sitä käytetty myöskään hänellä myöhemmin esim. Oulun RO 1.2.1679: 12-13
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742111
Myöskin Ericus Isaaci esiintyy aluksi ilman lisänimeä esim. Pietarsaaren pitäjän käräjät 27.8.1632: 96v
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3704329
jossa hän on vain Pietarsaaren kappalainen Erik, joten Sursill-lisänimi näyttää tulleen käyttöön hänelläkin vasta 1630-luvun aikana.
Myöskin Östen Erikinpojan tyttäret esiintyvät käräjillä ilman lisänimeä esim. Malin Östenintytär Kalajoen käräjät 16.3.1650: 9
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3706721
Företrädde för Rätten å satt tinget Hederlige och Gudfruchtige Matrona hustru Malin Östens dåtter S: Her Peders fordom Præpositi och Pastoris här sammastädes efterleffwerska ...

Tiina Miettinen

27.05.17, 17:11

Kiitokset lisätiedoista!

Artikkelini päätavoite olikin haastaa sukututkijat etsimään lisää alkuperäislähteisiin perustuvia tietoja Sursillien alkupolvista. Yksi ihminen ei pysty millään käymään läpi tuhansia voudintilien sivuja ja tuomiokirjoja eri paikkakunnilta - ainakaan, jos aikoo julkaista asiakirjoihin perustuvia tutkimustuloksia jokseenkin kohtuullisessa aikataulussa. Ja julkaiseminen on tärkeää.

Jos joku löytää mainittua vuotta 1635 vanhemman tiedon sukunimen olemassaolosta, niin se olisi hienoa. Itse keskityn seuraavaksi syventämään Östen Erikinpojan henkilökuvaa ja toivon mukaan saisin aikaan miehestä kasaan jonkinlaisen katsauksen Genokseen lähivuosina.

T:Tiina

petergmdale

01.07.17, 08:45

Greetings,

Just a follow-up on an earlier post, is it possible for anyone to summarize briefly in English any new or interesting information regarding Erik, Dordi or their children set out in the article? Many thanks in advance for any assistance!

Cheers from Toronto,

Pete

Ansku

07.05.20, 06:24

Hei!

Laitanpa "lainatut" muistiinpanoni perheestä. 10 lasta löytyy mutta ei Lucia.

Olavi

....................
-----
Knut Henrikinpoika Westzynthius s.1555 k.29.7.1621
vaimo I Lucia Fordell k.1599
vaimo II Anna Petruksentytär Niurenius (myös Gestricius) s.1580
k.1.7.1664
Lapsia:
1) Johan (Forthenius) k.n.1620
2) Catharina k.ennen 1617
3) Henrik
4) Isak (Fortelius) s.1597
5) Knut k.ennen 1634 (tästä lisää alempana)
6) Elisabet k.jälkeen 1649
7) Margareta s.21.9.1602, k.14.12.1667
8) Carl k.1655
9) Gabriel k.n.1670
10) Magdalena k.15.6.1678
.....................

Hei

Olen saanut tiedon, että Knut Henrikinpoika Westzynthiuksella (s.1555 k.29.7.1621) oli myös tytär Lucia Knutsdotter Fordell s. n. 1600 k. n. 1650. Lucian puolisona mainitaan Lars Mattsson Back s. n. 1577 k. n. 1657.
Heillä poika Jakob Larsson Nyback k. 1673.
Tämän pojan suku jatkuu niin, että 10. sukupolvessa on tytär Sylvi A Grannabba, jolla puoliso Johan A F Johansson Vikström- Wickström. Puolison vanhemmat ovat syntyneet Teerijärvellä. Isä Johan Alfred Carlsson Vidjeskog- Vikström s. 29.7.1871 Teerijärvi.

En löydä mistään tietoa että Knut Westzynthiuksella olisi ollut Lucia nimistä tytärtä, kuten Olavikin toteaa.

Tiedon olen saanut USA:sta ja luulen, että tieto on kopioitu Genistä, jossa Lucia Knutsdotter Fordell perheineen esiintyy useammallakin ylläpitäjällä.

Voiko joku vahvistaa tai mitätöidä tiedon?

Ansku