Majesteettirikos

[Tuiju Olsio]

Akseli Kanerva (Juho Axel Stolt) oli ensimmäisen kerran vankilassa vuonna 1914 majesteettirikoksesta ja toisen kerran poliittisista syistä 1918-1920. Minkälaisesta majesteettirikoksesta on ollut kyse? Luultavasti jokin lehtikirjoitus, koska hän toimi Vapaan Sanan toimittajana Vaasassa vuonna 1914. Samana vuonna hän oli myös Kansanvalta-lehden vastaavana toimittajana Lahdessa. Olisiko jollakin hyvää vinkkiä, mistä voisi löytää lisätietoja? Ei niinkään kiinnosta itse tuomio, vaan se artikkeli, jonka perusteella tuomio on annettu. Kiitollinen kaikista vinkeistä. Akseli Kanervan lyhyt elämäkerta löytyy Eduskunnan kansanedustajat 1907
http://www.eduskunta.fi/thwfakta/hetekau/hex/hxent.htm

[Erkki Järvinen]

http://fi.wikipedia.org/wiki/Majesteettirikos

[Antti Järvenpää]

Vanhat lait ovat vaikeita asioita. Jos ei omista vanhoja lakikirjoja, niin pykäliä on vaikea löytää. Project Runebergin linkissä http://runeberg.org/svealag/ on jotakin ruotsin laista, mutta en tiedä löytyykö sieltä jotain majesteettirikoksesta. Joka tapauksessa Suomessa oli vielä 1900 luvun alussa voimassa pääsääntöisesti se lainsäädäntö, joka tänne oli jäänyt Ruotsin vallan ajalta. Sen päälle oli tietenkin tullut joitakin keisarin asetuksia ja uusia säännösiä, mutta oletettavasti majesteettirikoksen pykäliä pitäisi etsiä tuolta sveanmaan lain suunnalta.

Ylipäätänsä majesteettirikos kohdistuu maan hallitsijan koskemattomuuteen, henkilökohtaiseen vapauteen tai kunniaan. Tuomioita on kaiketi jaettu etupäässä tuon kunnia osan suhteen.

Itselleni on jäänyt mieleen Hannes Häyrisen TV-hahmo "Kunnon sotamies Švejk", joka päätyi putkaan ja kuulusteluun sen takia, että hän oli (muistaakseni) sanonut kapakassa, että kärpänen oli paskonut keisarin kuvan päälle. Tästä sitten alkoi kuulustelu, jonka pontimena lienee juuri tuo majesteettirikos.

Ylipäätänsä Venäjän-vallan aika oli lehtimiehille aikaa, jolloin sanansa sai asettaa varovaisesti. Sensuuri sinällään jo leikkasi paljon, mutta vaaroja riitti varmaan senkin lisäksi.