Skye
09.10.10, 09:46
Tällainen juttu rupesi itseäni kiinnostamaan. Mikä on sukututkimuksen tekemisessä parasta ja mikä pahinta? Onko tullut isoja yllätyksiä liittyen sukututkimuksen "tekniseen" puoleen?
Itse aloitin sukututkimuksen tekemisen syystä, että isäni puoleisesta suvusta ei ollut paljonkaan tietoja. Olen tässä nyt tätä jonkin aikaa harrastettuani huomannut, että olen varmaankin ns. "joukosta nuorimpia" asiaa harrastavia. Parasta tähän mennessä on ollut joidenkin tietojen löytämisen helppous (varsinkin sen jälkeen kun älysin rekisteröityä tänne :D:) ja pahinta ehkä se tiedon moninaisuus ja oman itsen "tyhmäksi" tunteminen teidän pidempään sukuaan tutkineiden edessä. Tuntuu että jatkuvasti esittää typeriä kysymyksiä, jotka ovat muille jo itsestäänselvyyksiä perustuen kokemukseen.
Sukututkimukselta toivon, että saisin jäljitettyä esivanhempia mahdollisimman pitkälle ja että tällä matkalla oppisin itsekin ehkä hieman kärsivällisyyttä. Ja sitten toivon myöskin sitä, että voisin tällä ilahduttaa omia lähisukulaisiani, kun joskus aikanaan olisi heille antaa suvun historiasta enemmänkin tietoa.
Itse aloitin sukututkimuksen tekemisen syystä, että isäni puoleisesta suvusta ei ollut paljonkaan tietoja. Olen tässä nyt tätä jonkin aikaa harrastettuani huomannut, että olen varmaankin ns. "joukosta nuorimpia" asiaa harrastavia. Parasta tähän mennessä on ollut joidenkin tietojen löytämisen helppous (varsinkin sen jälkeen kun älysin rekisteröityä tänne :D:) ja pahinta ehkä se tiedon moninaisuus ja oman itsen "tyhmäksi" tunteminen teidän pidempään sukuaan tutkineiden edessä. Tuntuu että jatkuvasti esittää typeriä kysymyksiä, jotka ovat muille jo itsestäänselvyyksiä perustuen kokemukseen.
Sukututkimukselta toivon, että saisin jäljitettyä esivanhempia mahdollisimman pitkälle ja että tällä matkalla oppisin itsekin ehkä hieman kärsivällisyyttä. Ja sitten toivon myöskin sitä, että voisin tällä ilahduttaa omia lähisukulaisiani, kun joskus aikanaan olisi heille antaa suvun historiasta enemmänkin tietoa.