Matti Lehtiö
07.10.10, 20:08
Eteläpohjalaiset Juuret 3 – 2010
Vuoden kolmas julkaisu on onnellisesti saatu matkaan lukijoille muutama päivä sitten. Julkaisutiimi sai samalla kurottua kesällä syntyneen aikatauluviiveen kiinni. Tarjolla on jälleen 68-sivuinen lukupaketti eteläpohjalaisesta elämänmenosta, pääosin ennen 1700-luvun puoliväliä. Päätoimittaja uskoo, että lähes jokainen lukijoista löytyy jotakin uutta tietoa itselleen, joko suoraan uusia esivanhempia tai vähintään uusia yhteyksiä, minimissään kuitenkin uutta ajantietoa historiastamme. Artikkelitarjonta tässä numerossa on jälleen kerran poikkeuksellisen laajalle säteilevää.
Lukuterveisin
Matti Lehtiö
Päätoimittaja
Julkaisun artikkelitarjonta:
Reima Mänty: Christian Philip Cathovius, lopuksi Cato
Turusta Isonkyrön Kannaston sotilasvirkataloon 1772 muuttanut musikantti Christian Cathoviuksen suku kotiutuu muutamien Isossakyrössä vietettyjen vuosien jälkeen Laihialle, jossa leviää ja suuntaa seuraavassa sukupolvessa mm. Härmään, kotiutuen sinnekin. Artikkelissa seurataan suvun vaiheita noin kolmen sukupolven verran.
Markku Pihlajaniemi: Matti Yrjänänpojan jälkeläisiä Hallilassa
Artikkelissa keskitytään Kuortaneen Hallilaa 1600-luvun lopulla isännöineen Matti Yrjänänpojan jälkeläisiin 1750-luvun puoliväliin saakka. Sukuyhteyksiä luojaan mm. seuraaviin sukuihin: Kuortaneen Heikkilä, Hynnilä, Kokkila, Koivisto, Sysilampi, Saukko, Rantamäki ja Kempe, Alavuden Härkölä, Saarijärvi ja Liljeström, Lapuan Nyrhilä ja Ojala, Ilmajoen Rinta-Loppi, Hackberg, Peräseinäjoen Luoma ja Aho.
Hillevi Tyni: Pukkisesta Vähäpukkiseen
Kauhavalaisen kantatalon asutuksen perusselvitys, jossa tutustutaan talonväen lisäksi mm. seuraaviin sukuihin: Kauhavan Somppi, Luoma, Hannuksela, Isonkyrön Kallio, Valtari ja Soini,
Kimmo Kemppainen: Sihveri Tuomaanpoika Kaupin puoliso
Artikkelissa selvitetään härmäläisen Sihveri Kaupin puolison taustaa, joka on ollut ongelmallinen.
Matti Lehtiö: Johan Dunder’in koettelemuksia
Laajan jälkeläisjoukon ja yleisen mielenkiinnon kohteena oleva seppä Johan Dunder joutui työuransa alkuaikana ottamaan oppia kantapään kautta tai pikimminkin sitä taottiin kirjaimellisesti hänen päähänsä. Johanin koettelemuksia käsiteltiin Kimon ruukin vuorikäräjillä vuonna 1764.
Matti Lund: Asutuksen synnystä Jurvaan ja asujien alkuperästä – Kyliä alhaalta Kyrön pitäjässä: Jukaja, Jurva ja Pirttikylä.
Laaja selvitys Jurvan alueen asuttamisesta, asutussuunnista ja sen varhaisimmasta asukkaista, Färän suvusta.
Jari Viitala: Martti Perän vaiheista
Artikkeli on lähtölaukaus jurvalaisen Perän talon asukkaisiin ja sukuun liittyvästä tutkielmasta. Sarjan ensimmäisessä osassa tutustutaan laajasti Perän uudistalon ensimmäisiin vaiheisiin ja asukkaisiin.
Matti Lehtiö: Ylistaron Herttuan asukkaiden vaiheita
Aikaisimmassa Juuret lehdissä on käsitelty kahden Juho Matinpoika Herttuan (s. 1609) lasten vaiheita ja jälkeläisiä. Tässä artikkelissa tutustutaan tarkemmin itse Herttuan taloon ja sen lisäksi isännäksi tulleen Alajärven Nelimarkan talosta syntyneen Juho Matinpojan elämänvaiheisiin ja talon asukkaisiin. Talon omistuskiemurat ovat perin monimutkaiset isonvihan jälkeen, koska talo uhkasi siirtyä vieraalle suvulle isonvihan aikaisen väestökatastrofin seurauksena.
Markku Pihlajaniemi: Kurikan Miedonkylän Lohikoski
Laaja perusselvitys 1570-luvulla syntyneen Lohikosken talon ja suvun vaiheista 1700-luvun puoleenväliin saakka. Sukuyhteyksiä rakennetaan mm. seuraaviin sukuihin: Kurikan Isoon-Tuiskuun, Hoiskaan, Sänttiin, Lusaan ja Sänttiin, Ilmajoen Sihtoon, Kauhajoen Turjaan, Teuvan Varaan, Seinäjoen Tervalaan. Artikkeli sisältää myös laajan kartan Lohikosken ja sen lähialueen asutuksesta vuonna 1700.
Markku Pihlajaniemi: Kurikan Miedonkylän Lohiluoma
Artikkeli liittyy saumattomasti edelliseen tarinaan Miedonkylän Lohikoskesta. Tarinassa seurataan talon vaiheita sen perustamisesta alkaen 1700-luvun loppupuolelle saakka. Yhteyksiä rakennetaan laajalla verkolla mm. seuraaviin sukuihin: Löfbäck, Ilmajoen Ilkka ja Öberg, Seinäjoen Jouppila, Kauhajoen Koivuniemi ja Möykky, Vöyrin Skarper, Teuvan Nori, Komsi ja Sråka, Munsalan Knuts, Tiukan Äbbel, Laihian Portnerus, Karvian Blomster.
Matti Lehtiö: Maakauppias Mottinen ja jälkeläiset
Isonkyrön Hevonkoskella 1500-luvulla vaikuttanut Mottisen maakauppiassuku oli omana aikanaan Etelä-Pohjanmaan vaikutusvaltaisimpia sukuja, vaikka tietämys heistä rajoittuu pääasiassa Isoonkyröön. Suku levisi jo 1500-luvulla seuraaviin kyröläisiin taloihin: Välmä, Pikkala, Paavola ja Ikola. Selville tulee myös se, että Mottisen tytär oli hyvin tutkitun ja laajan Kauhajoen Knuuttilan suvun kantaäiti. Artikkelissa käsitellään sukua 1600-luvun alkuun saakka ja sitä seuraa jatkossa artikkelisarja, jossa käsitellään sukuun liittyvät vanhat kantatalot. Ensimmäisenä vuorossa on Hevonkosken Välmän talo ja suku, joka julkaistaan jo tässä lehdessä.
Markku Kuorilehto: Pohjoispohjalainen Karsta-Jaakko eteläpohjalaisten naisten viettelyksissä – Jaakko Tulpon eli Leppisen friiausreissut Isoonkyröön ja Vähäänkyröön.
Herkullinen, mutta toisaalta myös traaginen tarina, jonka juonen artikkelin otsikko pitkälle paljastaa. Artikkelin kirjoittaja paljastuu lisäksi itse otsikkohenkilön jälkeläiseksi.
Matti Lehtiö: Hevonkosken Välmän suku ja asukkaat
Artikkeli liittyy tässä samassa lehdessä olevaan artikkeliin: Maakauppias Mottinen ja jälkeläiset. Artikkelissa käy ilmi, että Mottisen suvun kantatalo oli Välmän talo. Isonkyrön Välmän asukkaita ja sukua käsitellään 1700-luvun puoliväliin saakka ja sillä löytyy yhteyksiä tänä aikana Vähänkyrön Rautiooon ja Heikkilään, Isonkyrön Vaismaahan, Pispaan, Tuuriin, Valtariin ja Killiseen.
Matti Lehtiö: Jussila eli Seppilä
Vähänkyrön Kuuttilan kylän Seppilän talon tytär Nilla tunnetaan laajasti, sillä olihan hän nuijapäällikkö Jaakko Ilkan miniä, mutta ei Seppiläkään ollut aivan tavallinen talo. Artikkelissa seurataan talon asukkaita ja vaiheita 1500-luvun alkupuolelta 1700-luvun puoliväliin saakka. Suvulla on yhteyksiä Ilkan suvun lisäksi mm. Vähänkyrön Pelkoseen, Mustasaaren Veikkaalan Veikkariin, Isonkyrön Hissaan, Ilmajoen Piriin ja Alavieskan Hannulaan ja suku näyttää leviävän myös Mustasaaren Runsoriin.
Vuoden kolmas julkaisu on onnellisesti saatu matkaan lukijoille muutama päivä sitten. Julkaisutiimi sai samalla kurottua kesällä syntyneen aikatauluviiveen kiinni. Tarjolla on jälleen 68-sivuinen lukupaketti eteläpohjalaisesta elämänmenosta, pääosin ennen 1700-luvun puoliväliä. Päätoimittaja uskoo, että lähes jokainen lukijoista löytyy jotakin uutta tietoa itselleen, joko suoraan uusia esivanhempia tai vähintään uusia yhteyksiä, minimissään kuitenkin uutta ajantietoa historiastamme. Artikkelitarjonta tässä numerossa on jälleen kerran poikkeuksellisen laajalle säteilevää.
Lukuterveisin
Matti Lehtiö
Päätoimittaja
Julkaisun artikkelitarjonta:
Reima Mänty: Christian Philip Cathovius, lopuksi Cato
Turusta Isonkyrön Kannaston sotilasvirkataloon 1772 muuttanut musikantti Christian Cathoviuksen suku kotiutuu muutamien Isossakyrössä vietettyjen vuosien jälkeen Laihialle, jossa leviää ja suuntaa seuraavassa sukupolvessa mm. Härmään, kotiutuen sinnekin. Artikkelissa seurataan suvun vaiheita noin kolmen sukupolven verran.
Markku Pihlajaniemi: Matti Yrjänänpojan jälkeläisiä Hallilassa
Artikkelissa keskitytään Kuortaneen Hallilaa 1600-luvun lopulla isännöineen Matti Yrjänänpojan jälkeläisiin 1750-luvun puoliväliin saakka. Sukuyhteyksiä luojaan mm. seuraaviin sukuihin: Kuortaneen Heikkilä, Hynnilä, Kokkila, Koivisto, Sysilampi, Saukko, Rantamäki ja Kempe, Alavuden Härkölä, Saarijärvi ja Liljeström, Lapuan Nyrhilä ja Ojala, Ilmajoen Rinta-Loppi, Hackberg, Peräseinäjoen Luoma ja Aho.
Hillevi Tyni: Pukkisesta Vähäpukkiseen
Kauhavalaisen kantatalon asutuksen perusselvitys, jossa tutustutaan talonväen lisäksi mm. seuraaviin sukuihin: Kauhavan Somppi, Luoma, Hannuksela, Isonkyrön Kallio, Valtari ja Soini,
Kimmo Kemppainen: Sihveri Tuomaanpoika Kaupin puoliso
Artikkelissa selvitetään härmäläisen Sihveri Kaupin puolison taustaa, joka on ollut ongelmallinen.
Matti Lehtiö: Johan Dunder’in koettelemuksia
Laajan jälkeläisjoukon ja yleisen mielenkiinnon kohteena oleva seppä Johan Dunder joutui työuransa alkuaikana ottamaan oppia kantapään kautta tai pikimminkin sitä taottiin kirjaimellisesti hänen päähänsä. Johanin koettelemuksia käsiteltiin Kimon ruukin vuorikäräjillä vuonna 1764.
Matti Lund: Asutuksen synnystä Jurvaan ja asujien alkuperästä – Kyliä alhaalta Kyrön pitäjässä: Jukaja, Jurva ja Pirttikylä.
Laaja selvitys Jurvan alueen asuttamisesta, asutussuunnista ja sen varhaisimmasta asukkaista, Färän suvusta.
Jari Viitala: Martti Perän vaiheista
Artikkeli on lähtölaukaus jurvalaisen Perän talon asukkaisiin ja sukuun liittyvästä tutkielmasta. Sarjan ensimmäisessä osassa tutustutaan laajasti Perän uudistalon ensimmäisiin vaiheisiin ja asukkaisiin.
Matti Lehtiö: Ylistaron Herttuan asukkaiden vaiheita
Aikaisimmassa Juuret lehdissä on käsitelty kahden Juho Matinpoika Herttuan (s. 1609) lasten vaiheita ja jälkeläisiä. Tässä artikkelissa tutustutaan tarkemmin itse Herttuan taloon ja sen lisäksi isännäksi tulleen Alajärven Nelimarkan talosta syntyneen Juho Matinpojan elämänvaiheisiin ja talon asukkaisiin. Talon omistuskiemurat ovat perin monimutkaiset isonvihan jälkeen, koska talo uhkasi siirtyä vieraalle suvulle isonvihan aikaisen väestökatastrofin seurauksena.
Markku Pihlajaniemi: Kurikan Miedonkylän Lohikoski
Laaja perusselvitys 1570-luvulla syntyneen Lohikosken talon ja suvun vaiheista 1700-luvun puoleenväliin saakka. Sukuyhteyksiä rakennetaan mm. seuraaviin sukuihin: Kurikan Isoon-Tuiskuun, Hoiskaan, Sänttiin, Lusaan ja Sänttiin, Ilmajoen Sihtoon, Kauhajoen Turjaan, Teuvan Varaan, Seinäjoen Tervalaan. Artikkeli sisältää myös laajan kartan Lohikosken ja sen lähialueen asutuksesta vuonna 1700.
Markku Pihlajaniemi: Kurikan Miedonkylän Lohiluoma
Artikkeli liittyy saumattomasti edelliseen tarinaan Miedonkylän Lohikoskesta. Tarinassa seurataan talon vaiheita sen perustamisesta alkaen 1700-luvun loppupuolelle saakka. Yhteyksiä rakennetaan laajalla verkolla mm. seuraaviin sukuihin: Löfbäck, Ilmajoen Ilkka ja Öberg, Seinäjoen Jouppila, Kauhajoen Koivuniemi ja Möykky, Vöyrin Skarper, Teuvan Nori, Komsi ja Sråka, Munsalan Knuts, Tiukan Äbbel, Laihian Portnerus, Karvian Blomster.
Matti Lehtiö: Maakauppias Mottinen ja jälkeläiset
Isonkyrön Hevonkoskella 1500-luvulla vaikuttanut Mottisen maakauppiassuku oli omana aikanaan Etelä-Pohjanmaan vaikutusvaltaisimpia sukuja, vaikka tietämys heistä rajoittuu pääasiassa Isoonkyröön. Suku levisi jo 1500-luvulla seuraaviin kyröläisiin taloihin: Välmä, Pikkala, Paavola ja Ikola. Selville tulee myös se, että Mottisen tytär oli hyvin tutkitun ja laajan Kauhajoen Knuuttilan suvun kantaäiti. Artikkelissa käsitellään sukua 1600-luvun alkuun saakka ja sitä seuraa jatkossa artikkelisarja, jossa käsitellään sukuun liittyvät vanhat kantatalot. Ensimmäisenä vuorossa on Hevonkosken Välmän talo ja suku, joka julkaistaan jo tässä lehdessä.
Markku Kuorilehto: Pohjoispohjalainen Karsta-Jaakko eteläpohjalaisten naisten viettelyksissä – Jaakko Tulpon eli Leppisen friiausreissut Isoonkyröön ja Vähäänkyröön.
Herkullinen, mutta toisaalta myös traaginen tarina, jonka juonen artikkelin otsikko pitkälle paljastaa. Artikkelin kirjoittaja paljastuu lisäksi itse otsikkohenkilön jälkeläiseksi.
Matti Lehtiö: Hevonkosken Välmän suku ja asukkaat
Artikkeli liittyy tässä samassa lehdessä olevaan artikkeliin: Maakauppias Mottinen ja jälkeläiset. Artikkelissa käy ilmi, että Mottisen suvun kantatalo oli Välmän talo. Isonkyrön Välmän asukkaita ja sukua käsitellään 1700-luvun puoliväliin saakka ja sillä löytyy yhteyksiä tänä aikana Vähänkyrön Rautiooon ja Heikkilään, Isonkyrön Vaismaahan, Pispaan, Tuuriin, Valtariin ja Killiseen.
Matti Lehtiö: Jussila eli Seppilä
Vähänkyrön Kuuttilan kylän Seppilän talon tytär Nilla tunnetaan laajasti, sillä olihan hän nuijapäällikkö Jaakko Ilkan miniä, mutta ei Seppiläkään ollut aivan tavallinen talo. Artikkelissa seurataan talon asukkaita ja vaiheita 1500-luvun alkupuolelta 1700-luvun puoliväliin saakka. Suvulla on yhteyksiä Ilkan suvun lisäksi mm. Vähänkyrön Pelkoseen, Mustasaaren Veikkaalan Veikkariin, Isonkyrön Hissaan, Ilmajoen Piriin ja Alavieskan Hannulaan ja suku näyttää leviävän myös Mustasaaren Runsoriin.