Lundén nimisiä Tampereen lähikunnissa

[ejl]

Läksin tutkailemaan Lundén nimisiä Tampereen lähikunnissa ja törmäsin aika moniin.
Ilmeisesti nimi on ollut aika yleinen käsityöläisten keskuudessa, eikä sukulaisuuksia välttämättä ole juuri lainkaan. Jos kellään on alla mainituista jotain lisätietoja, niin olisin kiitollinen. Ammattien kohdalla on epävarmuutta suomennoksissa, osaa en lähtenyt ollenkaan arvailemaan.



Skomakare eli suutari Carl Lundén löytyi Tyrvään Nändölässä ja myöhemmin ehkä sama mies asui Kiikan Jamalassa.

Hänen poikansa Carl Wilhelm Lundén(s. 1833) Kiikassa. Hänellä on useita ammatteja: Tp(torppari), Skom. lärl. (suutarin oppipoika?) ja Skom. Lisäksi Hiskin kastetuissa oli mainittu ilman lapsen nimeä hänelle ammatiksi Rotesold. (ruotusotilas?) v. 1860.

Smed. Henrik Lundén Tyrväällä ja Kiikassa (k.1856). Hänellä oli Kiikan aikana mainittu eri kylä jokaisen lapsen kohdalla asuinpaikkana!

Tyrväällä niin ikään oli mainittu HISKI:n vihityissä Predikanten eli saarnaaja(!?) Michel Lundén.

Vesilahdella oli Garfv. Sakarias Lundén ja Lepäälässä Gerfvaren/Garsvaren Karl Lundén
Onkohan Garfvaren yhtä kuin nahkuri?

Myös räätäleitä oli kaksi: s:ne skrädd. Gust. Simonss. Lundén Sääksmäellä ja Skrädd. Enkl. Axel Lundén Vesilahdella. Vesilahdella oli myös Inh. Axel Reinhold Lundén, lienee sama mies?

Sääksmäellä oli värfd. sold.(myöh. sama mies: Sp:t. o. jäg) Johan Lunden, jonka palveluspaikka oliT:hus bat:s Säxm.comp.

Ikaalisissa Såg drengen Gustaf Lundén. Oliko hänsahan renki?

Tampereella konttoristi Otto Wilh. Lundén ja Masugs Gjutare Benjamin Lundén

Olikohan se Sastamalan historiikki, jossa oli mainittu lääninkanslisti August Lundén Karkusta. Hän oli kuulemma ensimmäisten joukossa ollut lähettämässä lapsiaan 1895 perustettuun Tampereen yhteiskouluun (s.259).


lunden*sci.fi (lunden*sci.fi)

[Juha]

Smed = seppä

s:ne skrädd = pitäjänräätäli
Skrädd. Enkl. = räätäli ja leskimies
inh: = itsellinen

Såg drengen = saharenki
Sp:t. o. jäg = muonatorppari ja metsästäjä (mikäli oikein muistan)

T:hus bat:s Säxm.comp.= Hämeenlinnan pataljoonan Sääksmäen komppania

Masugs Gjutare = masuunin valuri


Muutenhan nuo olivatkin sinulla hyvin hanskassa


Juha

[JussiJalo]

Hei.
Olen tutkinut Tammelan Lundén sukuja.
Tämä Lundén linja alkaa 1794 Tammelassa syntyneestä Anders Henriksson Örn, joka muutti nimensä Lundén'iksi 1822 Turussa. Ammattina tällöin oli
Polis uppsyningsm. Muutti 1824 Ul. Pyhäjärvelle ja ammatti bruksarb.Hänen ja perheen matka jatkui pitkin Uuttamaata useinniten drg nimikkeellä,päättyen Askolaan.
Vaimona hänellä oli Tammelan kappalaisen tytär Agatha Sofia Cedda, lapsia oli kahdeksan joista osa on minulta vielä kateissa.
Terveisin
JussiJalo

[P-L H]

Hei
Seppä Henrik Lundenin juuret löydät Tyrväältä. Isänsä ei muistaakseni käyttänyt tätä sukunimeä. Jos sinulla on syntymäaika tiedossa niin löytyy vanhemmatkin Tyrväältä. Yhden Henrikin lapsen tiedot minulla on, mutta hänellä ei ollut kuin yksi tytär ja tyttärellä vain yksi tytär.
t. Pirkko

[ejl]

Hei
Seppä Henrik Lundenin juuret löydät Tyrväältä.

Mikä aiempi nimi oli?
Muistatko oliko tällä Henrikillä poikia?

Kuten Jussikin kertoi, nimen muuttaminen on silloin ollut maan tapa, tämän hetken sukututkijalle se tuo lisää haastetta. Oma esi-isäni otti nimen rippikoulussa, ilmeisesti ihan hatusta. Hänen isänsä ei ole jälkipolvien tiedossa, mutta tuli vain sellainen ajatus mieleen, että jos tämän nimen ottamiseen olisi sittenkin ollut joku syy.

Olisin tässä vaiheessa kiinnostunut löytämään listaamieni henkilöiden, tai muiden Lunden nimisten, nykyisiä elossa olevia jälkeläisiä. Minkä ikinä nimisiä ovatkaan.

Käsityöläisistä ainakin suutari ja räätäli saattoivat kulkea talosta taloon. Miten on nahkurin ja sepän laita, kulkivatko ne myös talosta taloon 1860 luvulla?

Suurkiitos vastanneille!

[eeva häkkinen]

Käsityöläisistä ainakin suutari ja räätäli saattoivat kulkea talosta taloon. Miten on nahkurin ja sepän laita, kulkivatko ne myös talosta taloon 1860 luvulla?


Seppä ja nahkuri eivät kulkeneet talosta taloon, koska seppä tarvitsi pajan painavine työkaluineen ja nahkuri tarvitsi verstaansa liotussammioineen eli kulkeminen ei ollut yhtä yksinkertaista kuin suutarilla ja räätälillä.

[P-L H]

Hei
Kiikka RK 1827-1833 Gudmundila 7 digikuva 11 löytyy Seppä Henrik Lunden, vaimo Stina Thomasdtr ja 3 lasta on tällä sivulla. Syntymäajat selviää myös rippikirjasta. Ehtoolliskäyntejä on vuosina 1827-1832 eli Henrik poika on syntynyt vielä Gudmundilassa asuessa. Muita rippikirja sivuja en ole katsonut.
Hiskistä löytyy Tyrvään vihityistä
2.11.1802 Weto Bonde Thomas Thomasson – Bonde dtr Helena Thomasdtr Nisu
ja Hiskistä löytyy ainakin 2 lasta.
Kylä Lummaja Talo Weto 07.01.1804/09.01.1804 Henrik ja 07.12.1806/09.12.1806 Johan. Thomaksella ei ollut näköjään käytössä sukunimeä, Hiskissä talon nimi on laitettu sukunimen paikalle.
Hilma tytär on Hiskin mukaan saanut lapsen Kiikassa.
Henrik Lunden ei kuulu omiin esivanhempiini, on vain muuten tullut esille tutkimuksissa
t. Pirkko