Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Cajanus-suvusta...
Jenna Mähönen
04.10.10, 15:53
Hei kaikki! Olen uusi käyttäjä foorumilla. Kiinnostuin sukututkimuksesta hiljattain, ja niinpä olen innokkaasti metsästellyt sukulaisiani viime aikoina netissä ja varsinkin Hiskissä. Minua kiinnostaa tuo Cajanus-suvun kantaisän Antti Erikinpojan äiti, kun sitä ei näemmä tunneta ilmeisesti vieläkään? Toisessa ketjussa oli arvailuja, mutta onko sen jälkeen tullut mitään lisähavaintoja/varmuutta asiaan? Kiitos vastauksista.
Matti Lund
04.10.10, 16:24
Hei kaikki! Olen uusi käyttäjä foorumilla. Kiinnostuin sukututkimuksesta hiljattain, ja niinpä olen innokkaasti metsästellyt sukulaisiani viime aikoina netissä ja varsinkin Hiskissä. Minua kiinnostaa tuo Cajanus-suvun kantaisän Antti Erikinpojan äiti, kun sitä ei näemmä tunneta ilmeisesti vieläkään? Toisessa ketjussa oli arvailuja, mutta onko sen jälkeen tullut mitään lisähavaintoja/varmuutta asiaan? Kiitos vastauksista.
Mitenpä voisi olla tietoa äidistä, kun ei ole tietoa isästäkään, kun on kuitenkin sangen mainittava kantavanhus kysymyksessä.
Antti Erkinpojan alkuperästä on toistaiseksi vain esitetty arveluja. Ei ole toistaiseksi asiakirjoista löydetty mitään alkuperää osoittavia suoranaisia ilmauksia, jotka sen vahvistaisivat.
Uskon, että jokin tiedonmuru, joka johdattaa oikeille jäljille, odottaa jo kärsimättömästi löytäjäänsä.
terv Matti Lund
Hei kaikki! Olen uusi käyttäjä foorumilla. Kiinnostuin sukututkimuksesta hiljattain, ja niinpä olen innokkaasti metsästellyt sukulaisiani viime aikoina netissä ja varsinkin Hiskissä. Minua kiinnostaa tuo Cajanus-suvun kantaisän Antti Erikinpojan äiti, kun sitä ei näemmä tunneta ilmeisesti vieläkään? Toisessa ketjussa oli arvailuja, mutta onko sen jälkeen tullut mitään lisähavaintoja/varmuutta asiaan? Kiitos vastauksista.
Kunhan ensin saataisin varmennettua, että Kirkkonummen Korkkulan isäntä 1614-30 ja nimismies Erik Mikealinpoika on hänen isänsä. Anders Erikinpojan äiti voisi olla vanhimpien tyttärien nimien perusteella, joko Beata tai Felicia.
Matti Lund
04.10.10, 17:00
Kunhan ensin saataisin varmennettua, että Kirkkonummen Korkkulan isäntä 1614-30 ja nimismies Erik Mikealinpoika on hänen isänsä. Anders Erikinpojan äiti voisi olla vanhimpien tyttärien nimien perusteella, joko Beata tai Felicia.
Olen tullut entistä epäilevämmäksi Korkkulan Eerik Mikaelinpojan suhteen. On niin monta asiaa, jotka eivät tahdo sopia yhteen.
Ilmeisesti monella muullakin on usko tähän ollut vähissä, koska mielenkiintoa Korkkulan suvun vaiheisiin kokonaisuudessaan 1600 -luvulla ei ole vielä mainittavassa määrin osoitettu. Ei ole uskottu tässäkään suhteessa sellaisesta ponnistuksesta paljoa kostuttavan.
terv Matti Lund
Jenna Mähönen
04.10.10, 19:11
Monessa Internetissä olevassa sukututkimuksessa esitetään Antti Erikinpojan isäksi juuri Erik Mikaelinpoikaa, mutta ilmeisesti tämä yhteys ei olekaan varma, kuten Matti totesi? Tämä on tottakai ymmärrettävää, kun on kuitenkin näinkin vanhoista asioista kyse. Minua hieman häiritsee se, että monessa selvityksessä on lätkäisty se Erik Mikaelinpoika ikään kuin itsestäänselvyytenä isäksi, eikä ole harjoitettu sitä kuuluisaa lähdekritiikkiä... Ilmeisesti yhteydestä on siis kuitenkin joitakin vihjeitä?
Matti puhui myös siitä, miten Korkkulan nimismiessukua kohtaan ei ole osoitettu niin paljon kiinnostusta, että ihan kaikki johtolangat olisivat selvinneet. Tietäisikö kukaan, miten laajasti tämän suvun vaiheita on selvitelty esim. kyseisten pitäjien, kuten Kirkkonummen ja Siuntion historiateoksissa?
Jouni Kaleva
04.10.10, 20:07
Matti puhui myös siitä, miten Korkkulan nimismiessukua kohtaan ei ole osoitettu niin paljon kiinnostusta, että ihan kaikki johtolangat olisivat selvinneet. Tietäisikö kukaan, miten laajasti tämän suvun vaiheita on selvitelty esim. kyseisten pitäjien, kuten Kirkkonummen ja Siuntion historiateoksissa?
Minulla on tämmöistä lainausta:
Korkkulla, rusthåll, 1 mant. -- Tidtals äfven skrifvet Kårkulla och Korfkulla. Vattenkvarn 1588. Var ursprungligen 2 hemman, hvaraf ett deladt i två hälfter. Genom ödesmål sammanslogos de c. 1585 till ett. Har innehafts af Lars Persson 1540-47, hvars efterkommande sedan hade Korkkulla i 300 är; sonen Erik Larsson 1549-63 var länsman liksom ett par af de följande och åtnjöt som sådan hemmaneskattefritt för den stora gästning, som försiggick i länsmansgården, sonen Mickel Eriksson 1566-1612, länsman, började c. 1600 utrusta ryttare för hemmanet och de utbysjordar, som han slagit under sig i Hindersby, Lillestby, Mattby, Grundträsk, Skyttkulla och Håkansholmen, sonen Erik Mickelsson 1614-30, dennes son Hans Eriksson Hjerta 1630-62 tog sig namn efter det gamla, från förfäderna härstammande bomärket, ett hjärta, som äfven ingick i hans sigill, han red själf ut för rusthållet och steg i graderna från fänrik till kaptenlöjtnant; hans dotter gifte sig med kyrkvärden Antonius Pape's son från Spärrings, länsmannen Johan Pape, som hade Korkkulla 1663-1709, dennes måg Matts Henriksson (gift m. Margareta Pape) 1710-26, sonen Anders Mattsson 1727-44, enkan Margareta 1745-48, sonen Jakob Andersson 1749-87, sonen Johan Jakobsson Korkman 1788-1804, enkan Lisa 1805-10, sonen Johan Fredrik Korkman 1813-26; Karl Engberg i Gunnarsby 1835-39, sonen Karl Gustaf Engberg 1841-68, sonen Gustaf Adolf Engberg 1869-88, sonen Hugo Adolf Engberg. (Rosberg: Kyrkslätt socken, s. 126-127)
Jotenkin kauniisti sopisi, että tuossa mainitun Hans Eriksson Hjertan veli olisi tämä meidän Kajaanin Anders Eriksson.
Minulla on tämmöistä lainausta:
Jotenkin kauniisti sopisi, että tuossa mainitun Hans Eriksson Hjertan veli olisi tämä meidän Kajaanin Anders Eriksson.
Laitan tähän aikaisemmin lähettämäni viestin SAY:stä löytyvistä Korkkulan isännistä ja myöskin Michel Erikssonin ja hänen poikansa Erik Michelssonin sinetit Juhani Sinivaaran sivuilta:
Kyseiset Kirkkonummen Korkkulan nimismiehet löytyvät SAY:sta:
1540-59 Lasse i Korkkula & Erik Larsson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=916657
1560-79 Erik Larson & Michel Eriksson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=917463
1580-99 Michel Eriksson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=917895
1600-19 Michel Eriksson & Erik Michelsson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=920345
1620-39 Erik Michelsson & Hans Eriksson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=925598
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=925618
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=925622
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=925658
1634-53 Hans Eriksson (vaimo Margareta Hansdotter)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=925916
1654-73 Hans Eriksson (vaimo Margareta vuoteen 1664)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=928480
1674-93 Hans Eriksson & vävy Johan
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=929656
Kirkkonummen nimismies Michel Erikssonin sinetti 1592
http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/ralssimies382.jpg
Kirkkonummen nimismies Erik Michelssonin sinetti 1611
http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/ralssimies383.jpg
Terveisin Johannes Hissa
En löytänyt tähän hätään kuvaa Anders Erikinpojan sinetistä.
Olen jonkun kerran herätelly keskustelua Kirkkonummen 1500-luvun suvuista. Korkkulan lisäksi varallisuusmielessä merkittäviä taloja oli kai Sperrings ja tietysti Pappila. Talojen isäntäluettelojen perusteella olen joskus koettanut luoda hypoteeseja mihin muihin taloihin "Hjertta" suvuksi nimetty suku on saattanut jakaantua. Yleensä vain esitettään Korkkulaan taloon liittyvä isäntäketju. En tiedä minkälaisista alkuperäislähteistä asiiaan voisi saada selvyyttä. Ja mukaan kannattaisi ottaa naapuri pitäjät varsinkin Siuntio. Löysin Espoon historisata joskus Erik Roth nimisen pienen tilan omistajan ja pohdin olisko hän ollut sotilas, joka päätyi Kajanin linnapääliköksi sekä nimismieheksi Säräisniemen "Juusolana" tunnettuun taloon johon Antti Erikinpoika tuli kai hänen vielä eläessään.
Olavi
Matti Lund
05.10.10, 23:41
Minulla on tämmöistä lainausta:
Jotenkin kauniisti sopisi, että tuossa mainitun Hans Eriksson Hjertan veli olisi tämä meidän Kajaanin Anders Eriksson.
Yhteenliittävät tekijät ovat erittäin ohuita aihelmia:
Eerik -etunimi, virkasattumana nimismies ja sydämenmuotoinen aihe "sukutunnuksissa".
On sen sijaan monia vahvoja erottavia tekijöitä, sellaisia, jotka sotivat enemmän vastaan yhteisiä sukujuuria kuin yhdistävät tekijät niitä kykenevät puolustamaan.
Useat näistä erottavista tekijöistä saattavat olla vaikeasti avautuvia sukututkimuksen harrastajille, sillä ne vaativat jonkin verran historiallisten olosuhteitten tuntemista ja historismin tajua.
Mutta on toki muutama helppo asia, jonka jokaisen sukututkijan tulisi käsittää.
Otan sen mielestäni helpoimman seikan.
On aivan ilmeistä, että Cajanus -suvussa on uskollisesti periytetty esi-isien etunimiä nuoremmille sukupolville.
Kun Antti Erkinpojan jälkeläiselle syntyy poikalapsi, nimeksi annetaan Eerik, sitten Anders, sitten Johan, sitten Gustav. Jos poikalapsia siunaantuu paljon, on varalla Jeremias, Daniel, Henrik ja Jonas.
Huomiota kiinnittää, että puuttuvat totaalisesti ne eräät etunimet, joita Korkullan suvussa periytetään isiltä pojille: Mikael ja Hans (myös Nils).
Ainoastaan Eerik on yhteinen elementti, muut erottavia elementtejä!
Jos Antti Eerikinpojan isoisän etunimi olisi Mikael, olisi sen ehdottomasti esiinnyttävä Cajanuksilla yleisenä pojan etunimenä, yleisempänä kuin Daniel tai Jeremias, vähintään yhtä yleisenä kuin Johan tai Gustav ja melkeinpä yhtä yleisenä kuin Anders ja Eerik.
Tätä kylmää tosiasiaa on erittäin helppo demonstroida vakuuttavasti:
Listataan ylioppilasmatrikkelista kaikki Cajanukset:
541 Cajanus, Erik, Sotkamon kirkkoherra (yo 1646, † 1691)
656 Cajanus, Johan, Paltamon kirkkoherra (yo 1648, † 1703)
805 Cajanus, Anders, Pielisjärven kirkkoherra (yo 1650, † 1657)
1320 Cajanus, Gustaf, Lohtajan kirkkoherra (yo 1659, † 1710)
1970 Cajanus, Erik, Sotkamon kirkkoherra (yo 1668, † 1712)
U351 Cajanus, Erik, Paltamon (Kemiön) kirkkoherra († 1723)
U358 Cajanus, Henrik, Kuusamon kirkkoherra († 1691)
U359 Cajanus, Anders, Sotkamon kappalainen († 1689)
2860 Cajanus, Johan, FM, ylim. filosofian professori (yo 1680, † 1681)
2863 Cajanus, Jonas, Lestijärven pitäjänapulainen (yo 1680, † 1704)
3197 Cajanus, Anders, Paltamon kappalainen (yo 1684)
3273 Cajanus, Samuel (yo 1685, † 1739)
3274 Cajanus, Anders, Kajaanin kappalainen (yo 1685, † 1741)
3614 Cajanus, Johan, Oulun kappalainen (yo 1689, † 1733)
4047 Cajanus, Gustaf, Lohtajan kirkkoherra (yo 1694, † 1722)
4048 Cajanus, Erik, FM, Kruunupyyn kirkkoherra (yo 1694, † 1737)
4155 Cajanus, Johan, Lohtajan kirkkoherra (yo 1695, † 1730)
4156 Cajanus, Gabriel, FM, Kajaanin kirkkoherra (yo 1695, † 1713)
U1133 Cajanus, Gustaf, opiskelija
U567 Cajanus, Johan, katselmuskirjuri († 1710)
U587 Cajanus, myöh. Cajanus Ekenbom, Anders, sotatuomari († 1718)
U594 Cajanus, Johan, Paltamon kappalainen († 1741)
5053 Cajanus, Erik, Paltamon kappalainen (yo 1708, † 1716)
U621 Cajanus, Anders, Tohmajärven kappalainen († 1730)
U643 Cajanus, Johan, Kälviän kappalainen († 1745)
U644 Cajanus, Anders, Paltamon kirkkoherra († 1747)
5414 Cajanus, Erik, FM, Kruunupyyn hospitaalinsaarnaaja (yo 1723/24, † 1765)
5576 Cajanus, Petter, Lohtajan pitäjänapulainen (yo 1727, † 1765)
U715 Cajanus Ekenbom, Johan Lars, kamarikirjuri († 1742)
6329 Cajanus, Jonas, ylim. maanmittari (yo 1736, † 1785)
7036 Cajanus, Daniel, apulaispappi (yo 1744, † 1758)
7570 Cajanus, Gustaf Johan, Toholammin pitäjänapulainen (yo 1750, † 1784)
7626 Cajanus, myöh. (1759) Cajaner, Zachris, FM, Sodankylän kirkkoherra (yo 1751, † 1784)
7757 Cajanus, myöh. Cajan, Erik, FK, nimismies (yo 1753, † 1779)
8404 Cajanus, Israel, Pyhäjoen nimismies (yo 1762, † 1812)
9454 Cajanus, Abraham, Oulun triviaalikoulun apologista (yo 1776, † 1791)
9455 Cajanus, Jonas, FM, Raahen ja Saloisten kirkkoherra (yo 1776, † 1817)
10209 Cajanus, v:sta 1789 Cajan, Alexander, FM, rykmentinpastori (yo 1785, † 1810)
10588 Cajanus, Jakob, Jalasjärven kappalainen (yo 1790, † 1824)
11249 Cajanus, Jakob, ylioppilas (yo 1798, † 1799)
11282 Cajanus, Abraham, FM ja LT, Teuvan kirkkoherra (yo 1799, † 1828)
13862 Cajanus, Lars Herman, laamanni (yo 1823, † 1872)
14112 Cajanus, Anders Gustaf, Oriveden kirkkoherra (yo 1825, † 1879)
14119 Cajanus, Jakob Adolf, FM, Kruunupyyn kirkkoherra (yo 1825, † 1872)
14492 Cajanus, Elias Efraim, varamaanmittari (yo 1828, † 1854)
14643 Cajanus, Karl Leonard, ylim. komissiomaanmittari (yo 1829, † 1863)
14760 Cajanus, Berndt Ferdinand, Enontekiön kappalainen (yo 1830, † 1866)
14855 Cajanus, v:sta 1842 Kajanus, Georg August, maanmittausylitirehtöörin apulainen (yo 1831, † 1888)
16081 Cajanus, Gustaf Adolf, Koivulahden kirkkoherra (yo 1843, † 1873)
Mikä oli tulos?
Vastaus: ei yhtään Mikaelia, ei myöskään Hansia eikä Nilsiä!
Tehdään seuraava testi, haetaan Hiskistä kaikkien seurakuntien kaikki kasteet Mikael Cajanuksille:
Pietarin suomalainen Marian srk - S:t Petersburgs finska Maria förs - kastetut
Isän sukunimi: CAJANUS => Cajanus
Lapsen etunimi: MICHAEL => Michaela, Mickel
Syntynyt Kastettu Kylä Talo Isä Äiti Lapsi
1..1882 7.11.1882 (Äiti aus Leksand, in Dalarne) Carl Cajanus Magd, Fremd: Anna Ersdotter Karl Michael Woldemar (a. d.
E. + 24/10 83)
Ei löydy yhtään pelkkää Mikaelia, vaan yksi vuodelta 1882, jolla Mikael on toisena nimenä!
Kolmas testi, haetaan kaikki Mikael Cajanukset Suomen IGI -kastekannasta (tässä ovat mukana kaikki nekin kasteet, jotka puuttuvat Hiskistä):
Results for: Michael Cajanus, Finland
Exact Spelling: Off
[refine search] [Print]
Prepare selected records for download
International Genealogical Index / Finland (No Matches)
--------------------------------------------------------------------------------
Täten on syytä vahvasti epäillä sitä väitettä, että Cajanusten alkuperä olisi Kirkkonummen Korkullan kartanoa asuneessa suvussa.
Edellä oleva nimipulma ei ole mielestäni edes se seikka, joka eniten panee tätä epäilemään, vaan Korkullan historiallisten asutusolosuhteitten ja Cajanusten Kainuun asutusolosuhteitten inhimillinen vertailu tuo mielestäni esiin entistä vakuuttavampia aihetodisteita, jotka musertavat Korkullan uskottavuutta Cajanusten alkuperäisenä hautomona.
On muistettava, että Kainuun kurjaliston nimismiehen tehtävä oli eräs epäkiitollisimpia ja vähäpalkkaisimpia, ellei suorastaan viheliäisimpiä nimismiehen tehtäviä koko valtakunnassa, ja pitää kysyä, millä ilveellä ja mitä tulevaisuuden loistavia varallisuusnäkymiä ylenkatsomalla Korkullan korean kartanon vesa voisi sellaisen tehtävän ottaa vastaan.
terv Matti Lund
Ihan mielenkiintoinen huomio, jota joskus ennenkin on pohdittu. Olikohan arveluja Korkkulan Erik Mikaelinpojasta olisiko vävy tai ? voisiko olla lesken toinen puoliso? Myös Porvoon Tjusterbyn räslssin etäisyyden takia tuntuu oudolta tai omistus perustuisi puolison omistukseen.
Erikoiste nimien jälkiä kannattais tutkailla. Itse kerran taisin erhtyäkin kun Feliciasta keskusteltiin. Jeremiaan perusteella kannattaisi myös luoda hypoteeseja kuin tuon linnapäälikkö Rothin ja kytkeytyykö se jotenkin Rotheniukina tunnettuun sukuun? Kovin selkeää Kainuun perukoilla on ollut tuo nimien valinta pojat alkaa isänisästä ja tytöt äidinäidistä ja aina tulee pojan nimiä myöhemmin äidinisän mukaan.
Korkkula ei ollut "kartano" mutta varakas nimismiehen postitalo joka tulee mm. Hopeaverotilastoista esiin (pappilan ja Spärringin ohella). Erik Mikaelinpoika käsittääkseni teki ratsupalvelusta toisen Kirkkonummen tilan lukuun, jonka uskon tulleen hänelle suvusta. Ja kyllähän ajankohta oli sellainen että tiloja autioitui ja myös säätyläisiä lähti maasta tai omistukset vaihtui Nuijasodan seurauksena.
Olavi
PS.Kirjoittelen puutteelisten lähteiden äärellä matkalta!
Ihan laajempanakin asiana tekee mieli ottaa esiin tuo Hans etunimi
Kuinka yleistä on että se vastaa Johannes ja/tai Johan nimeä. On joitakin muitakin etunimiä joiden kanssa kompastelee, kun saman henkilön nimi mm kirkonkirjoissa kirjoitetaan erilailla? Joskus kaipaisi "nimisynonyymi" luetteloa jonkintasoisena tuolla HISKI:ssä taitaa olla.
Olavi
Matti Lund
06.10.10, 11:08
Ihan mielenkiintoinen huomio, jota joskus ennenkin on pohdittu. Olikohan arveluja Korkkulan Erik Mikaelinpojasta olisiko vävy tai ? voisiko olla lesken toinen puoliso? Myös Porvoon Tjusterbyn räslssin etäisyyden takia tuntuu oudolta tai omistus perustuisi puolison omistukseen.
Erikoiste nimien jälkiä kannattais tutkailla. Itse kerran taisin erhtyäkin kun Feliciasta keskusteltiin. Jeremiaan perusteella kannattaisi myös luoda hypoteeseja kuin tuon linnapäälikkö Rothin ja kytkeytyykö se jotenkin Rotheniukina tunnettuun sukuun? Kovin selkeää Kainuun perukoilla on ollut tuo nimien valinta pojat alkaa isänisästä ja tytöt äidinäidistä ja aina tulee pojan nimiä myöhemmin äidinisän mukaan.
Korkkula ei ollut "kartano" mutta varakas nimismiehen postitalo joka tulee mm. Hopeaverotilastoista esiin (pappilan ja Spärringin ohella). Erik Mikaelinpoika käsittääkseni teki ratsupalvelusta toisen Kirkkonummen tilan lukuun, jonka uskon tulleen hänelle suvusta. Ja kyllähän ajankohta oli sellainen että tiloja autioitui ja myös säätyläisiä lähti maasta tai omistukset vaihtui Nuijasodan seurauksena.
...
Oma analyysini on juuri aivan päinvastainen.
Korkullassa kituutettiin 1580 -luvlle asti kuten monessa muussakin paikassa raskaana aikana ennen nuijasotaa. Toki jo tällöin Korkullan sukuun luotettiin ja siinä neuvokkuutta esiintyi, kun isäntäkin oli nimismiehenä.
Ilmeisesti kievarin pitokaan ei hyvin lyönyt leiville vielä siinä vaiheessa.
Eräänä syynä lienevät olleet paitsi ajankohdan yleiset syyt myös suhteellisen heikot tilukset, johon viljely oli vuosikymmeniksi jämähtänyt. Ehkei ollut myöskään riittävää miesvoimaa, jolloin nimismies-kievarinpitäjä -isäntä joutui liikaa hajottamaan omia voimiaan palvelutehtäviinsä tilanhoidon siitä kärsiessä.
Tilannetta paransi olennaisesti se, että samaan viljelykseen otettiin 1586 toinen Korkullan autioina makaamaan jätetyistä tiloista. Samaan aikaan paitsi tilan tuotto näin absoluuttisesti huomattavasti koheni, kievarinpidon rasituksen takia suotu osittainen verohuojennus alkoi tuottamaan suhteellisesti enemmän myös "nettoa". Myös työvoimatilanne näyttää samalla kohentuneen.
Jo tässä yleiseltä kannalta vaikessa ajankohdassa Korkullan väki näyttää korjanneen hyötyä muiden kustannuksella. Tämä kuohuva aika ja isäntien taktinen silmä näyttäisivät kohottaneen sen harvoihin hyötyjiin. Kun niin monet sortuivat ajan melskeissä, Korkullan isännät kohottautuivat ylemmäs.
Nuijasodan jälkipyykki Kaarlen ja Suomen aatelin välienselvittely näyttäisi niin ikään antaneen "oivan sauman", johon Korkullan miehet tarttuivat. Vuonna 1599 isännän poika Eerik Mikaelinpoika ryhtyi ratsumieheksi, jota seurasi Korkullan suvun varallisuuden nopea kasvu.
Vaikka Korkullan suvun miehet eivät olleet lainkaan rälssimiehiä, he osasivat nähtävästi ottaa ja ulosmitata vastaavanlaisia hyötyjä kuin rälssimiehetkin ja kohensivat asemaansa huomattavasti 1600 -luvun alkupuolella.
Jos olosuhteet näkee tällaisina, ja varsinkin Korkullassa asuvana ja kasvaneena, ei järjellä voi selittää sellaista tapausta, että tämän talon poika riuhtaisisi itsensä tästä kaikesta ja loistavaan tulevaisuuteen silloitellusta näkymästä täysin irti ja aloittaisi uuden elämän lähes aivan tyhjästä täysin erilaisessa maailmassa Vienan rajoilla Kainuun kärsivän korpiköyhälistön ja täitten parissa.
Kyllä niin sanottu suhteellinen deprivaatio on ollut sangen vaikuttava tekijä vanhassa agraari- ja sääty-yhteiskunnassakin ja sen osuus tulisi tällaisissa tapauksissa huomioida.
Antti Eerikinpojan yhtäällä saapuessa Kainuuseen, aivan toisaalla, Korkullasta oli kehittynyt suuri ja vöyräs kartano ja ratsastila, vaikkei säteri.
terv Matti Lund
Yhteenliittävät tekijät ovat erittäin ohuita aihelmia:
Eerik -etunimi, virkasattumana nimismies ja sydämenmuotoinen aihe "sukutunnuksissa".
On sen sijaan monia vahvoja erottavia tekijöitä, sellaisia, jotka sotivat enemmän vastaan yhteisiä sukujuuria kuin yhdistävät tekijät niitä kykenevät puolustamaan.
Useat näistä erottavista tekijöistä saattavat olla vaikeasti avautuvia sukututkimuksen harrastajille, sillä ne vaativat jonkin verran historiallisten olosuhteitten tuntemista ja historismin tajua.
Mutta on toki muutama helppo asia, jonka jokaisen sukututkijan tulisi käsittää.
Otan sen mielestäni helpoimman seikan.
On aivan ilmeistä, että Cajanus -suvussa on uskollisesti periytetty esi-isien etunimiä nuoremmille sukupolville.
Kun Antti Erkinpojan jälkeläiselle syntyy poikalapsi, nimeksi annetaan Eerik, sitten Anders, sitten Johan, sitten Gustav. Jos poikalapsia siunaantuu paljon, on varalla Jeremias, Daniel, Henrik ja Jonas.
Huomiota kiinnittää, että puuttuvat totaalisesti ne eräät etunimet, joita Korkullan suvussa periytetään isiltä pojille: Mikael ja Hans (myös Nils).
Ainoastaan Eerik on yhteinen elementti, muut erottavia elementtejä!
Jos Antti Eerikinpojan isoisän etunimi olisi Mikael, olisi sen ehdottomasti esiinnyttävä Cajanuksilla yleisenä pojan etunimenä, yleisempänä kuin Daniel tai Jeremias, vähintään yhtä yleisenä kuin Johan tai Gustav ja melkeinpä yhtä yleisenä kuin Anders ja Eerik.
Tätä kylmää tosiasiaa on erittäin helppo demonstroida vakuuttavasti:
Listataan ylioppilasmatrikkelista kaikki Cajanukset:
541 Cajanus, Erik, Sotkamon kirkkoherra (yo 1646, † 1691)
656 Cajanus, Johan, Paltamon kirkkoherra (yo 1648, † 1703)
805 Cajanus, Anders, Pielisjärven kirkkoherra (yo 1650, † 1657)
1320 Cajanus, Gustaf, Lohtajan kirkkoherra (yo 1659, † 1710)
1970 Cajanus, Erik, Sotkamon kirkkoherra (yo 1668, † 1712)
U351 Cajanus, Erik, Paltamon (Kemiön) kirkkoherra († 1723)
U358 Cajanus, Henrik, Kuusamon kirkkoherra († 1691)
U359 Cajanus, Anders, Sotkamon kappalainen († 1689)
2860 Cajanus, Johan, FM, ylim. filosofian professori (yo 1680, † 1681)
2863 Cajanus, Jonas, Lestijärven pitäjänapulainen (yo 1680, † 1704)
3197 Cajanus, Anders, Paltamon kappalainen (yo 1684)
3273 Cajanus, Samuel (yo 1685, † 1739)
3274 Cajanus, Anders, Kajaanin kappalainen (yo 1685, † 1741)
3614 Cajanus, Johan, Oulun kappalainen (yo 1689, † 1733)
4047 Cajanus, Gustaf, Lohtajan kirkkoherra (yo 1694, † 1722)
4048 Cajanus, Erik, FM, Kruunupyyn kirkkoherra (yo 1694, † 1737)
4155 Cajanus, Johan, Lohtajan kirkkoherra (yo 1695, † 1730)
4156 Cajanus, Gabriel, FM, Kajaanin kirkkoherra (yo 1695, † 1713)
U1133 Cajanus, Gustaf, opiskelija
U567 Cajanus, Johan, katselmuskirjuri († 1710)
U587 Cajanus, myöh. Cajanus Ekenbom, Anders, sotatuomari († 1718)
U594 Cajanus, Johan, Paltamon kappalainen († 1741)
5053 Cajanus, Erik, Paltamon kappalainen (yo 1708, † 1716)
U621 Cajanus, Anders, Tohmajärven kappalainen († 1730)
U643 Cajanus, Johan, Kälviän kappalainen († 1745)
U644 Cajanus, Anders, Paltamon kirkkoherra († 1747)
5414 Cajanus, Erik, FM, Kruunupyyn hospitaalinsaarnaaja (yo 1723/24, † 1765)
5576 Cajanus, Petter, Lohtajan pitäjänapulainen (yo 1727, † 1765)
U715 Cajanus Ekenbom, Johan Lars, kamarikirjuri († 1742)
6329 Cajanus, Jonas, ylim. maanmittari (yo 1736, † 1785)
7036 Cajanus, Daniel, apulaispappi (yo 1744, † 1758)
7570 Cajanus, Gustaf Johan, Toholammin pitäjänapulainen (yo 1750, † 1784)
7626 Cajanus, myöh. (1759) Cajaner, Zachris, FM, Sodankylän kirkkoherra (yo 1751, † 1784)
7757 Cajanus, myöh. Cajan, Erik, FK, nimismies (yo 1753, † 1779)
8404 Cajanus, Israel, Pyhäjoen nimismies (yo 1762, † 1812)
9454 Cajanus, Abraham, Oulun triviaalikoulun apologista (yo 1776, † 1791)
9455 Cajanus, Jonas, FM, Raahen ja Saloisten kirkkoherra (yo 1776, † 1817)
10209 Cajanus, v:sta 1789 Cajan, Alexander, FM, rykmentinpastori (yo 1785, † 1810)
10588 Cajanus, Jakob, Jalasjärven kappalainen (yo 1790, † 1824)
11249 Cajanus, Jakob, ylioppilas (yo 1798, † 1799)
11282 Cajanus, Abraham, FM ja LT, Teuvan kirkkoherra (yo 1799, † 1828)
13862 Cajanus, Lars Herman, laamanni (yo 1823, † 1872)
14112 Cajanus, Anders Gustaf, Oriveden kirkkoherra (yo 1825, † 1879)
14119 Cajanus, Jakob Adolf, FM, Kruunupyyn kirkkoherra (yo 1825, † 1872)
14492 Cajanus, Elias Efraim, varamaanmittari (yo 1828, † 1854)
14643 Cajanus, Karl Leonard, ylim. komissiomaanmittari (yo 1829, † 1863)
14760 Cajanus, Berndt Ferdinand, Enontekiön kappalainen (yo 1830, † 1866)
14855 Cajanus, v:sta 1842 Kajanus, Georg August, maanmittausylitirehtöörin apulainen (yo 1831, † 1888)
16081 Cajanus, Gustaf Adolf, Koivulahden kirkkoherra (yo 1843, † 1873)
Mikä oli tulos?
Vastaus: ei yhtään Mikaelia, ei myöskään Hansia eikä Nilsiä!
Tehdään seuraava testi, haetaan Hiskistä kaikkien seurakuntien kaikki kasteet Mikael Cajanuksille:
Pietarin suomalainen Marian srk - S:t Petersburgs finska Maria förs - kastetut
Isän sukunimi: CAJANUS => Cajanus
Lapsen etunimi: MICHAEL => Michaela, Mickel
Syntynyt Kastettu Kylä Talo Isä Äiti Lapsi
1..1882 7.11.1882 (Äiti aus Leksand, in Dalarne) Carl Cajanus Magd, Fremd: Anna Ersdotter Karl Michael Woldemar (a. d.
E. + 24/10 83)
Ei löydy yhtään pelkkää Mikaelia, vaan yksi vuodelta 1882, jolla Mikael on toisena nimenä!
Kolmas testi, haetaan kaikki Mikael Cajanukset Suomen IGI -kastekannasta (tässä ovat mukana kaikki nekin kasteet, jotka puuttuvat Hiskistä):
Results for: Michael Cajanus, Finland
Exact Spelling: Off
[refine search] [Print]
Prepare selected records for download
International Genealogical Index / Finland (No Matches)
--------------------------------------------------------------------------------
Täten on syytä vahvasti epäillä sitä väitettä, että Cajanusten alkuperä olisi Kirkkonummen Korkullan kartanoa asuneessa suvussa.
Edellä oleva nimipulma ei ole mielestäni edes se seikka, joka eniten panee tätä epäilemään, vaan Korkullan historiallisten asutusolosuhteitten ja Cajanusten Kainuun asutusolosuhteitten inhimillinen vertailu tuo mielestäni esiin entistä vakuuttavampia aihetodisteita, jotka musertavat Korkullan uskottavuutta Cajanusten alkuperäisenä hautomona.
On muistettava, että Kainuun kurjaliston nimismiehen tehtävä oli eräs epäkiitollisimpia ja vähäpalkkaisimpia, ellei suorastaan viheliäisimpiä nimismiehen tehtäviä koko valtakunnassa, ja pitää kysyä, millä ilveellä ja mitä tulevaisuuden loistavia varallisuusnäkymiä ylenkatsomalla Korkullan korean kartanon vesa voisi sellaisen tehtävän ottaa vastaan.
terv Matti Lund
Yleisimmät poikien nimet Cajanuksilla näyttävät olevan Johan, Erik ja Anders. Toisen ryhmän muodostavat Jeremias, Samuel ja Gustaf, jotka näyttävät periytyvän melkein vain saman nimisen pojan jälkeläisille. Lisäksi on vielä Carl, joka näyttää olevan merimiesten nimi. Nimi Henrik näyttää tulleen sukuun Kauhasilta, Jonas Tegelstenilta ja Daniel Krögeriltä.
Tyttöjen nimistä kiinnostavin on harvinaisuutensa takia Felicia, joten sen kautta voisi saada jotakin osviittaa. Mielenkiintoinen olisi ainakin Oulun raatimiehen Mikko Pentinpojan tytär Felicia (haud. 3.8.1681 Oulu), joka oli naimisissa Anders Henrikinpoika Kauhasen (haud. 11.6.1679 Oulu. GS 5368) kanssa olihan myöskin sisko Anna Henrikintytär Kauhatar (GS 5356) naimisissa Pielisjärven kirkkoherran Anders Andersinpoika Cajanuksen (k. 11.1657) kanssa.
Matti, sanoit Korkulaa itse kartanoksi ilmeisesti tarkoitit tavanomaista maalaistaloa nimismiehentaloa. Tuohon aikaan nimismiehet eivät olleet virkamiehiä, mutta pitäjän merkittävimpiä talollisia joka valittiin luottamusvirkaan. Syyhän olis se ettei kruunun virkamiehille majoittumiseen kelvollisia taloja juuri pappilan lisäksi löytynyt.
Kievarit eivät kai olleet "businiksia" vaan kruunun virkamiehien majoitustiloja joiden ympärille muodostui ajan myötä muutakin majoitustoimintaa. Pappilat toimi kievareina kunnes papit hermostui levottomaan menoon ja velvoite kulkeutui nimismiehentaloille. Kuninkaantien kievari mm. sotaväen liikkeiden takia koki joutuvan kohtuuttoman rasituksen kohteeksi josta on jäänyt kirjeitä jälkipolville.
Kuten sanoin muistaakseni Spärring ja Korkkula tunnettiin Kirkkonumelta hopeaveronmaksajina. Sieltä taisi löytyä jo jokin hopeapikarikin. Ja olikohan Kuninkaantien edellinen kievari Pohjan Pappila. Korkkula sijainiltaan Pikkalaan vanhaan kauppapaikkaan ja lyhyeen kulkutiehen Tallinnaan Eurooppaan oli merkittävä.
Pitää muistaa Korkkulan emäntän pidetään Sjundby-suvusta periytyvää naista jonka Äidin suku oli myynyt oosuutensa Jakob Hästeskolle joka rakensi Suitian rinnalle näyttävän kiviikartanon. Hänen veljensä Viipurin kirkkoherra Envaldus Sigfridi taisi saada palkkatilaksi Korkulan viereisen tilan (tunnettiin pitkään Veikkaus Oy:n tilana).
Tuohon aikaan kuitenkin rälssitilatkin vastasivat tavanomaista hieman paritupaa suuremman rakenuksen aittoin.een. Mm Helsingin Tomtebackasta on jäänyt 1600-luvulta tietoa. Kuniinkaan kartanot sentään taisi olla kaksikeroksisia hieman parituvasta poikeavia rakenuksia.
Näin itse olen eläytynyt tuohon 1500 luvun asumiseen ja historiaan. Valitettavsati olen huono noiden alkuperäislähteiden tutkijana, mutta tässä harrastuksessa olen sitä mieltä että mielipiteet ja erilaisuus syventää tietoa.
Olavi
Jouni Kaleva
06.10.10, 18:39
Yleisimmät poikien nimet Cajanuksilla näyttävät olevan Johan, Erik ja Anders. Toisen ryhmän muodostavat Jeremias, Samuel ja Gustaf, jotka näyttävät periytyvän melkein vain saman nimisen pojan jälkeläisille. Lisäksi on vielä Carl, joka näyttää olevan merimiesten nimi. Nimi Henrik näyttää tulleen sukuun Kauhasilta, Jonas Tegelstenilta ja Daniel Krögeriltä.
Tyttöjen nimistä kiinnostavin on harvinaisuutensa takia Felicia, joten sen kautta voisi saada jotakin osviittaa. Mielenkiintoinen olisi ainakin Oulun raatimiehen Mikko Pentinpojan tytär Felicia (haud. 3.8.1681 Oulu), joka oli naimisissa Anders Henrikinpoika Kauhasen (haud. 11.6.1679 Oulu. GS 5368) kanssa olihan myöskin sisko Anna Henrikintytär Kauhatar (GS 5356) naimisissa Pielisjärven kirkkoherran Anders Andersinpoika Cajanuksen (k. 11.1657) kanssa.
Mielenkiintoinen huomio.
Mikko Pentinpojalla oli ainakin tyttäret Anna, Beata ja Felicia. Näiden äitiähän emme tunne nimeltä, vaikka tiedämme hänen kuolinaikansa 1658, vai tunteeko joku?
Anders Hjertalla oli mm. tyttäret Agneta (äitinsä mukaan), Beata ja Felicia.
Voisi spekuloida, että Mikko Pentinpojan eka vaimo olisi ollut Anders Hjertan sisar??
Entä aakkossarja ihan muuten vain: Anna, Beata, Carin, Dorde, Elin, Felicia...
Matti Lund
06.10.10, 19:53
Mielenkiintoinen huomio.
Mikko Pentinpojalla oli ainakin tyttäret Anna, Beata ja Felicia. Näiden äitiähän emme tunne nimeltä, vaikka tiedämme hänen kuolinaikansa 1658, vai tunteeko joku?
Anders Hjertalla oli mm. tyttäret Agneta (äitinsä mukaan), Beata ja Felicia.
Voisi spekuloida, että Mikko Pentinpojan eka vaimo olisi ollut Anders Hjertan sisar??
Entä aakkossarja ihan muuten vain: Anna, Beata, Carin, Dorde, Elin, Felicia...
Anders Hjerta, tämännimistä ei ole sattunut tulemaan asiakirjoista vastaan, vaikka melkein 100 % on tullut kahlattua läpi? -Ketä tarkoitat ja miksi?
Minulla ja suurella joukolla Kainuu -juurisia on Kainuusta esiäiti etunimeltään Feli`c´ia. Hän oli Nisu Pekanpoika Lämpsän ja Marketta Laurintytär Kirjavaisen tytär Veneheitosta, ja oli naimisissa äitinsä veljen pojanpojan Heikki Laurinpoika Kirjavaisen kanssa.
Huomiota näissä esivanhemmissa on kiinnittänyt se, että he antoivat yhdelle lapsista tämän erikoisen Felicia -etunimen ja monille muille lapsilleen aivan tavallisimmat etunimet ja lisäksi se, että vanhemmat olivat syntyneet jo vuoden 1590 paikkeilla. Felicia oli nähtävästi heidän runsaan katraansa nuorin lapsi, eli oli syntynyt ilmeisesti joitain vuosia sen jälkeen, kun Antti Eerikinpoika oli 1620 -luvun lopulla saapunut Kainuuseen.
Siten nimen keksimisellä ja Antin tulolla Kainuuseen saattoi olla jokin yhteys. Tämän jälkeen alkoi myös tiivis kanssakäyminen ensin Antti Erkinpojan ja heidän miehiksi kasvettuaan Antin pappis -poikien sekä Kirjavaisten ja Lämpsien kanssa.
Tämä johti väliin hyvään ja väliin pahaan, eli myös omistus- ja sopimusriitoihin, joista ehkä tunnetuin tapaus oli taistelu Säräisniemen talon omistusoikeudesta, jota puitiin aina ylimpiä oikeusasteita myöten. Mitään sukuyhteyttä näissä kärhämissä ei kuitenkaan paljastu, vaan Felicia -etunimeä voitaneen pitää Antti Erkinpojan "tuliaisina länsimaista itäisille maille".
terv Matti Lund
Jouni Kaleva
06.10.10, 21:31
Anders Hjerta, tämännimistä ei ole sattunut tulemaan asiakirjoista vastaan, vaikka melkein 100 % on tullut kahlattua läpi? -Ketä tarkoitat ja miksi?
terv Matti Lund
Aiheellinen kysymys, Matti! Tuo kirjaukseni oli tässä diskurssissa vähän "napit auki" kirjoitettu ja se viittaa samaan sylttytehtaaseen, kuin aiempi viestini tässä ketjussa, nimittäin Ramsayn tekstiin Hjerta-suvusta, jossa on muitta mutkitta ilmoitettu, että tämä "meidän" Anders Eriksson, Cajanus-Kajanus-suvun kantaisä, oli lähtöisin Hjerta-suvusta ja siellä tunnetun Hans Eriksson Hjertan veli.
Siteeraus Ramsaylta "Nedanstående tabeller afse att rätta den falska tradition, enligt hvilken släkten Cajanus skulle leda sitt ursprung från svenska adliga ätten n:r 40, Gyllenhjerta"
Yksi aikamääritys Andersin Kajaanissa esiintymiselle saadaan vanhimman(?) pojan, Johanneksen ruumissaarnasta vuodelta 1703:
(Johannes) on tämän Mailman Walkeuteen syndynyt ja tullut / Christillisistä / hywin Cunnioitetuista ja suuresa Arwosa olleista Wanhemmista täsä Paldamon Pitäjäsä Wuonna 1626 sen Yhdexännentoistakymmenen Päiwän päällä Joulucuusa .
Hänen Isänsä on ollut se hywin Cunniasucuinen / hywin uscottu jhywin ylösotettu Mies Anders Erikin Poica silloin Nimitysmies / ja sitte Fougdi täsä Cajanin silloin Frijherran Läänisä . Hänen Äitinsä se hywin Cunniasucuinen / Jumalata pelkäwäinen ja hywillä Awuilla lahjoitettu Matrona Agneta Matthiaxen Tytär .
Matti Lund
07.10.10, 00:04
Aiheellinen kysymys, Matti! Tuo kirjaukseni oli tässä diskurssissa vähän "napit auki" kirjoitettu ja se viittaa samaan sylttytehtaaseen, kuin aiempi viestini tässä ketjussa, nimittäin Ramsayn tekstiin Hjerta-suvusta, jossa on muitta mutkitta ilmoitettu, että tämä "meidän" Anders Eriksson, Cajanus-Kajanus-suvun kantaisä, oli lähtöisin Hjerta-suvusta ja siellä tunnetun Hans Eriksson Hjertan veli.
Siteeraus Ramsaylta "Nedanstående tabeller afse att rätta den falska tradition, enligt hvilken släkten Cajanus skulle leda sitt ursprung från svenska adliga ätten n:r 40, Gyllenhjerta"
Yksi aikamääritys Andersin Kajaanissa esiintymiselle saadaan vanhimman(?) pojan, Johanneksen ruumissaarnasta vuodelta 1703:
(Johannes) on tämän Mailman Walkeuteen syndynyt ja tullut / Christillisistä / hywin Cunnioitetuista ja suuresa Arwosa olleista Wanhemmista täsä Paldamon Pitäjäsä Wuonna 1626 sen Yhdexännentoistakymmenen Päiwän päällä Joulucuusa .
Hänen Isänsä on ollut se hywin Cunniasucuinen / hywin uscottu jhywin ylösotettu Mies Anders Erikin Poica silloin Nimitysmies / ja sitte Fougdi täsä Cajanin silloin Frijherran Läänisä . Hänen Äitinsä se hywin Cunniasucuinen / Jumalata pelkäwäinen ja hywillä Awuilla lahjoitettu Matrona Agneta Matthiaxen Tytär .
Ramsayn tulkinnan lähtökohdaksi pitää mielestäni nähdä, että pääasia oli löytää uskottava ratkaisu torjua Cajanuksiin liittyvä Gyllenhjerta -sotku, jotta saadaan Cajanukset pois tästä sitkeästi levinneestä harhaanjohtavasta perinteestä, joka oli kiusallinen vanhojen rälssisukujen tutkimisen ja ritarihuonegenealogian kannalta.
Genealogisesti Ramsayn lähtökohta oli Gyllenhjerta -suku ja pyrkimys löytää oikeellinen tulos ja ritarihuonegenealogien kannalta tyylikäs ratkaisu saada lakaistua Cajanukset sieltä maton alle.
Tämä Cajanusten liittäminen Gyllenhjertoihin oli niin vahvasti levinnyt, että oli pakko keksiä sille vastalääke, kohtuullisen uskottava hypoteesi eikä jättää pelkkää tyhjiötä ylläpitämään Gyllenhjerta -sotkua.
Jully Ramsay on ollut etevä, ahkera ja sinnikkäästi oikeellisuuteen pyrkivä genealogi, alamme merkkihenkilö, jonka työtä pitää kovasti kunnioittaa, mutta kohdatessaan Cajanus -probleeman, hän kohtasi siinä tapauksen, joka meni hänen vahvuusalueensa ja suuren tietämyskehänsä ulkopuolelle.
Tavallaan Ramsayn maailma loppuu Ruoveden jälkeen ja Cajanusten maailma alkaa. Siellä missä vastaan tulee silmänkantamattomat lakeudet, joilla sätereitä eikä rustholleja näy. Tai jossa avautuu kainuulainen vaaramaisema, jonne pikkuruiset epämääräiset asumukset hukkuvat näyttäen vain jostain syövereistään taivaalle kohoavan savukiehkuran.
Kun Cajanukset alkavat tuottaa pappeja niin paljon, etteivät ne enää Kainuuseen mahdu, Cajanusten virkasäädyn laajeneminen tapahtuu Pohjanmaan ja Ylä-Savon puitteissa.
Mutta eipä juuri näy Cajanuksia Hämeessä eikä Uudellamaalla.
Pitää kysyä, että miksi ei näy?
(Katsokaa viestini listasta ne paikannimet, joissa Cajanukset ovat vaikuttaneet. Jos suku olisi uusmaalaista alkuperää, olisi jonkun pitänyt sinnekin eksyä jossain vaiheessa.)
terv Matti Lund
Ps. oli hyvä oivallus muistuttaa Johan Cajanuksen ruumissaarnassa ilmenevistä seikoista. Siinä on edelleen myös paras vihje Antti Eerikinpojan vaimon Agnetan suvun jäljittämiseksi. Jossain ketjussahan se on kokonaankin esitettynä.
Hei!
Hjertta oli tietääkseni Hans Erikinpoika Hjertan käyttöönottama Korkkulan aiempien nimismiehien sinetin mukaan.
Myös Antti Erikinpojan toisen vaimon antamaa viitettä voisi tutkia?
Samoin joskus olen pohtinut Erik Cajanuksen isonvihan aikaista Kemiön asumista ja virkaa. Kaukaahan Hjerta suvun sukuyhteydet Sjundby sukuun ja Petrus Ragvaldiin olivat.
o
Koulutuksessa Antti otti kotiopettajan lapsilleen ja hyvin nuorina oliko Uuteenkarlepyhinkin Oulun ohella lähti Cajanus lapsia.
Cajanus suvun jälkeläisten määrä olikohan (?) yli 30 Upsalan yliopistossa 1600-luvulla ja noin puolet kaikista Kainuulaisista.
Olavi
Matti Lund
07.10.10, 10:01
Hei!
Hjertta oli tietääkseni Hans Erikinpoika Hjertan käyttöönottama Korkkulan aiempien nimismiehien sinetin mukaan.
...
Olavi
Asiaahan yritettiin selvittää jossakin vanhassa ketjussa, mutta se jäi auki, kun ainakaan veroluettelosta ei Hans Eerikinpojalle löytynyt lisänimeä.
Nimestä esiintyi vain arveluja, mutta yhtään lähdettä ei silloin vielä löydetty. Jos Hans Eerikinpoika otti käyttöönsä Hjerta -lisänimen, se lienee tapahtunut joskus myöhemmällä iällä?
Sen sijaan Korkullan nimis- ja ratsumiehen Eerik Mikaelinpojan sinetistähän oli kaksi versiota:
Aluksi lisänimetön
Myöhemmin sinettiin lisätään lisänimeä osoittava S -kirjain.
Tätä muutosta yritin pohtia vanhassa ketjussa, mutta se ei herättänyt mitään vastakaikua.
Kun tunnuksena on kaksi tähteä kilvessä ja sydän niitten välissä, niin todennäköisesti Eerik Mikaelinpoika on ottanut myöhemmällä iällään käyttöön lisänimen, jossa on Stiern -alku eikä välttämättä mitään loppua.
Kun parempaa en keksi, olkoon työnimenä toistaiseksi Stierna...?. Niiden joilla on jostain syystä kiinnostusta tähän sukuun, pitäisi yrittää löytää voudintilien ratsumiesluetteloista Eerik Mikaelinpojan nimiesiintymät ja mahdollisen lisänimellisen osuman Eerik Stierna tai sinne päin.
Siis Hans Eerikinpoika oli Eerik Stiernan...? poika, mutta nimi ei olisi kelvannutkaan hänelle itselleen. Kun isällä oli tunnuselementeissä tärkeysjärjestys: tähdet ja sitten sydän, poika olisi kääntänyt järjestyksen päinvastaiseksi: sydän ja sitten tähdet, jos pitää paikkansa, että juuri hän on ottanut käyttöön Hjerta -lisänimen.
------------------------------------
Lisäksi pohdin vanhassa ketjussa sitä, että kruununnimismiehellä Jeremias Jeremiaanpojalla oli vuonna 1695 lisänimenä "Hiertelööf" (lähde: Myllytulli_1695_KA_9120_s1210_mf_ES2477).
Tässä jää avoimeksi se, oliko tunnuksessa erikseen sydän ja lehvä, vai pelkästään sydämenmuotoinen lehvä.
Suora suomennos lisänimiyritelmästä olisi Sydänlehvä. Näkisin että pitäisi ensi sijassa etsiä alempien virkamiesten tunnuksista tai vanhoista nimismiesten puumerkeistä sydämenmuotoisia lehvätunnuksia ja verrata Cajanuksiin.
Muuten tällä Jeremias Jeremiaanpojalla ei esiinny asiakirjoissa mitään lisänimeä, mutta nähtävästi hänen pojallaan Cajanus vielä isän eläessä. Voi olla, että Daniel Cajanus halusi yhtyä serkkuihinsa kytkemällä myös lisänimen Kainuuseen, ja nimi Hiertelööf olisi liian etäinen ja vieras Kainuuseen liitettäväksi, ja joutui siksi hylkyyn.
Jotain sana Hiertelööf kuitenkin kertonee Antti Eerikinpojan lähtökohdista. Sileäreunainen sydämenmuotoinen lehti on ainakin joillakin puutarhapensailla, joita ei alunperin liene Kainuussa esiintynyt, mutta kyllä jo Pohjanmaan rannikkopitäjien puutarhoissa. Sellaisia pensaita on saattanut kasvaa Antti Eerikinpojan syntymäpirtin ympärillä.
terv Matti Lund
Tuo nimismiehen viran perimys Jeremiaan sukuhaarassa oli niin vankalla pohjalla, että isonvihan jälkeen Daniel Cajanukselta ei otetttu virkaa pois, vaikka hän ei kyennyt sitä enää kunnolla hoitamaan, vaan hänen poikansa sai 1723 nimityksen Sotkamon apulaisnimismieheksi, koskapa sen jälkeen usein mainitaan:
"Nimismies Alexander Cajanus, jonka hänen iäkäs isänsä nimismies Daniel Cajanus on ottanut avukseen nimismiehen tehtävään, johon on saanut valtuutuksen maaherran ja kenraalimajurin mitä tietäväisimmällä ja armollisimmalla päätöksellä 11.3.1723 ... jne"
Mielenkiintoinen huomio.
Mikko Pentinpojalla oli ainakin tyttäret Anna, Beata ja Felicia. Näiden äitiähän emme tunne nimeltä, vaikka tiedämme hänen kuolinaikansa 1658, vai tunteeko joku?
Anders Hjertalla oli mm. tyttäret Agneta (äitinsä mukaan), Beata ja Felicia.
Voisi spekuloida, että Mikko Pentinpojan eka vaimo olisi ollut Anders Hjertan sisar??
Entä aakkossarja ihan muuten vain: Anna, Beata, Carin, Dorde, Elin, Felicia...
Olisi varmaan hyvä kasata 1500- ja 1600-luvun Kajaanin ja Oulun seudun Feliciat ja tarkastella onko heillä jotakin yhteyksiä Cajanuksiin.
Kajaanista löytyisi ainakin Kajaanin linnan vahtimestarin Jöran Jöraninpoika Kofahl von Wittenbergin (k. n. 1695) ja Anna Henrikintyttären (eli leskenä 1696) tytär Felicia Jöranintytär Kofahl, joka lähti miehensä Pohjanmaan rykm. korpraalin Iisak Simoninpoika Okkosen eli Löfbladhin kanssa keväällä 1707 Riikaan.
Felicia on niin harvinainen nimi, että Hiski ei löydä ennen vuotta 1750 kuin:
Muhos - kastetut
Syntynyt Kastettu Kylä Talo Isä Äiti Lapsi
*7.6.1723 23.6.1723 Matts Kolemain Felicia Henric
*26.9.1729 14.10.1729 Matts Puuckola Felicia Lijsa
*20.7.1731 23.7.1731 Matts Kolemain Felicia Anna
*13.11.1738 5.12.1738 Mats Hend:s: Ascola Felicia -
*31.10.1741 11.15.1741 Niska by Mats Ascola Felicia Mats
Muhos - haudatut
Kuollut Haudattu Kylä Talo Henkilö Kuolinsyy vv kk vko pv
* 9.12.1742 Niska by hust: Felicia 40
omainen: Mats Ascoilas
Rovaniemi - kastetut
Syntynyt Kastettu Kylä Talo Isä Äiti Lapsi
*26.7.1712 27.7.1712 Hr Christiern Bonelius Felisia Sigfritus
*15.1.1714 17.1.1714 Hr. Cristiern Bonelius Felisia Gustaf
*29.8.1740 31.8.1740 Kårkala by Sold. Maatts Mord Felisia Maatts
Rovaniemi - haudatut
Kuollut Haudattu Kylä Talo Henkilö Kuolinsyy vv kk vko pv
*26.5.1738 21.6.1738 Felicia Olofs dr. Körkö 1
Lohtaja - Lochteå - haudatut
Kuollut Haudattu Kylä Talo Henkilö Kuolinsyy vv kk vko pv
*6.2.1747 17.2.1747 matron. Felifia Johansdr. Cajana (ifr. Erickilä) 94
Matti Lund
07.10.10, 16:53
Olisi varmaan hyvä kasata 1500- ja 1600-luvun Kajaanin ja Oulun seudun Feliciat ja tarkastella onko heillä jotakin yhteyksiä Cajanuksiin.
...
Ohessa Veneheiton henkikirjaa vuodelta 1704, jossa vielä näkyy Felicia (--> Nisuntytär Lämpsä) vanhan Heikki (--> Laurinp.) Kirjavaisen vaimona.
Veneheitossa asui useampia Heikki Laurinpoika Kirjavaisia, kaikki samaa vanhaa juurta, mutta tämä oli sitä vanhinta haaraa ja tässä vaiheessa iäkkäin, jo lähestymässä 70 vuotta.
Heikki ja Felicia olivat syntyneet hyvin lähellä vuotta 1640, sillä lasten syntymävuodet sijoittuvat vuosien 1656...1680 välille. Lasten nimet ainakin Yrjänä (sotam. rl:o 1676 pk isän psta), Liisa, Lauri (s. n. 1665), Anna (s.n. 1670, Kustaa, Hannu ja Klaus (s.n. 1680).
Felicialla oli ainakin kolme veljeä: Heikki, Antti ja Pekka. Huomiota kiinnittää, että isoisän mukaan nimensä saanut Pekka on veljistä nuorin. Anttia ei Kainuun Lämpsissä ja Kirjavaisissa esiinny ennen noin vuotta 1630, mutta kyllä heti sen jälkeen, joten he ovat voineet saada nimensä nimismies Antti Eerikinpojan mukaan. Heikki on saanut nimensä äidin äidin isän Heikin mukaan, joka on elänyt talollisena Muhoksen Laitasaaressa 1500 -luvulla.
Felician isä Nisu Pekanpoika Lämpsä oli s. 1592 mm. RL 1627:n mukaan (WA773) ja hänen vaimonsa Marketta Laurintytär Kirjavatar hyvin lähellä samaa ikäluokkaa. Arvioimalla esikoisen ja kuopuksen ikätiedot henkikirjohin tulon mukaisesti, Felician oma syntymäaika sijoittuu lähelle vuotta 1637.
Nämä samankaltaisuudet johtunevat kuitenkin lähinaapuruudesta ja tiiviistä kanssakäymisestä Antti Eerikinpojan kanssa eli tuskin mitään sukusuhteita on taustalla, koska heidän keskinäisissä talo- ja maakaupoissaan, joita oli useita, ei sellaiseen mitenkään viitata.
Antti Eerikinpojalla oli myös yksi riita Kirjavaisten kanssa, kun toinen veljistä myi talon osan muita sisaruksiaan kuulematta Antti Eerikinpojalle. Juuri Nisu Lämpsän vaimo Marketta -sisko, Felician äiti sitä ryhtyi protestoimaan.
Antti Eerikinpoika oli myös ainakin kahden Kirjavaisten vanhusten perinnönjaon laatijana ja toimeenpanijana.
Näillä Veneheiton vanhoilla suvuilla oli tiiviitä sukusuhteita ns. Siika-Savoon Saloisen ja Limingan vanhojen suurpitäjien alueella ja myös muutama sukusuhde Oulu- ja Siikajoen suulla sijaitseviin kyliin.
terv Matti Lund
Tähän mennessä meillä on siis kolme 1600-luvun Cajanus-sukuun liittämätöntä Feliciaa:Veneheiton Felicia Nisuntytär Lämpsä (vht: Nisu Pekanpoika Lämpsä & Marketta Laurintytär Kirjavatar), Oulun Felicia Mikontytär (vht: Mikko Pentinpoika & ensimmäinen vaimo) ja Kajaanin Felicia Jöranintytär Kofahl (vht: Jöran Jöraninpoika Kofahl von Wittenberg & Anna Henrikintytär).
Onko saatu lisävarmuutta Anders Erikinpojan vaimojen Agneta Matintytär Latikatarin ja Brita Simontyttären vanhemmista eli onko Agnetan isä Matts Sigfridinpoika ja onko hänestä lisätietoja?
Heikki Koskela
08.10.10, 18:28
Poikkeaisin hieman ydinasiasta selvästi nuorempaan asiaan. Kyseessä on kyllä Cajanus-suku.
Olen onkinut omasta mielestäni selville seuraavaa:
Johan Gustaf Theodor Cajanus s. 30.6.1847 Helsingissä ja hänen vaimonsa Helny Aurora Burman s. 4.1.1854 Ruotsin Nederkalixissa.
Heillä pitäisi olla mm. tytär Edla Maria s. 26.7.1881 Helsingissä. Voisiko joku Cajanus-sukua tunteva vahvistaa tämän tai sitten kumota? Aviopari on kyllä oikea mutta onko lapsi heidän perheeseen kuuluva?
Jouni Kaleva
08.10.10, 19:37
Kun lähdettiin hakemaan esivanhempia tutkimalla lasten etunimiä, niin olennaista olisi tietää jollakin varmuudella lasten syntymäjärjestys.
Nimittäin perinteinen nimeämisjärjestyshän oli:
A. pojat
1. isänisän nimi
2. äidinisän nimi
3. isän nimi
4. ensimmäinen vapaavalintainen
B. tytöt
1. isänäidin nimi
2. äidinäidin nimi
3. äidin nimi
4. ensimmäinen vapaavalintainen
Antti Eerikinpojan poikia olivat ainakin
Johan
Erik
Antti
Jeremias
Näistä Erik ja Antti ovat selviä tapauksia. Oliko Johan s. 1626 vanhin poika? Jos oli, niin oliko harvinainen Jeremias sitten vapaavalintainen? Mutta missä on äidinisä Matti?
Tyttäriä olivat
Beata
Agneta
Felicia
Näistä vain Agneta on selvä tapaus. Oliko muita tyttäriä? Jos ei niin Beata ja Felicia olisivat isoäitejä?
Minun tiedostossa on kuusi Felissaa, Felicia. Joista aiemassa kekstelussa esitin:
1. Felissa Henriksdr Ekelöfin joka mainitnön 1602 isänsä perinönjinaossa, ja jopa ehdotin Antin äidiksi, perustuen mm Korkkulan Tjusterbyn Porvoon rälsiin.
2. Felissa Nilsdr Gyllenhjertta mainitaan "jungfru 1579", jonka puoliso oli jo 1581 StålhandskeJoen Tyrilsdr.
Kannattaa myös huomioida että Korkkulan nimismiehillä voi olla useampia puolisoja.
Hans Eriksson jonka joku sanoo ottaneen nimeksi Hjertta tyttäriä tunnetaan Anna ja Margareta. Kysin tuolla aiemmin onko Hans, Johannes, Johan synonyymejä?
Olavi
Kirkkonummen isäntälutteloiden mukaan olen poiminut:
Lars Hjertan poikia voisi olla Erikin lisäksi:
1.Pehr Larsson i Finnäs, Gunnarskulla
2.Matts Larsson i Edis
3.Nils Larsson i Grundträsk Tvära
Erik Larssonin poikia Mickelin lisäksi voisi olla:
1.Matts Eriksson i Matta Gunnarskulla
2.Lars Eriksson i Edis
3.Hans Eriksson i Hommas
4 Hans Eriksson i Rådik Grundtäsk
Mickel Eriksson poikia Erikin lisäksi voisi olla:
1. Clement i Ängsdal Gunnarsby
2. Erik Mickelsson, rytare Gunnarsby oliko Korkkulan Erik?
Olavi
Löytyyköhän jotain tietoa lisää tästä henkilöstä:
Erik Ericus Michaelis, Kyrkslättensis 399. Kotoisin Kirkkonummelta. Konsistorin pöytäkirjoissa 10. ja 13.4.1644 käsitellään maagisia syitä, jotka ajoivat ylioppilas Erikin mielipuolisuuteen tämän toimiessa domesticuksena professori Martin Stodiuksen luona.
Olavi
Oululaisen Michel Bengtssonin isäksi joskus hypotessina merkitsin majuri Bengt Gråån Tenholasta. Eli veli olisi Kajaanin linnapäälikkönä?
Oliko Bengt Grån puolison Catharina Witting toinen puoliso Oulun linnapäälikkö Gabriel Forsman (oliko Lohjan kirkkoherran Tamelinin poika?) Catarinan sisko oli naimisissa Gabriel Rotheniuksen kanssa, joiden tytär Elisabet käytti ? nimestä muotoa Rooth.
Hyvä muistaa tuo aiemmin kertomani Kajaanin linnapälikkö Paltamon nimismies Erik Pietarinpoika Roth jonka luo asumaan Antti tuli Säräsisniemelle?
Olen usein esittänyt hypoteesina Antti Erikinpojan toiseksi puolisoksi. Henrik Carlanderin leskeä Brita Simonsdr Ruuthia (jota oletan Simon Nicolain,n joka oli ollut ennen Kemiä ja Torniota Lohjan kappalaisena tyttäreksi).
Ruuth suku kytkeytyy Ruuthien kautta Nicarlus suvun kautta em Rotheniuksiin.
Olavi
Jos katson omasta tiedostostani Jeremias nimen esiintymistä.
1. Jeremias Pehrsson (Walstenius) Parginusulanus.
2. Jeremias Cronbäck, Kruunupyyn kirkkoherra 1628-37, sitä ennen Oulun koulumestari, jonka isäksi olen epäillyt Paltamon kirkkoherraa Mathias Laurentii Björneburgista (samoihin aikaan 1628-44) Mathiaksen tytär Brita oli syntynyt jo noin 1600 (pso Samuel paldanius)
3. Jeremias Henrici Stodius (haudattu Turun tuomiokirkkoon 1659)
Olavi
Matti Lund
08.10.10, 23:37
...
Tavallaan Ramsayn maailma loppuu Ruoveden jälkeen ja Cajanusten maailma alkaa. Siellä missä vastaan tulee silmänkantamattomat lakeudet, joilla sätereitä eikä rustholleja näy. Tai jossa avautuu kainuulainen vaaramaisema, jonne pikkuruiset epämääräiset asumukset hukkuvat näyttäen vain jostain syövereistään taivaalle kohoavan savukiehkuran.
Kun Cajanukset alkavat tuottaa pappeja niin paljon, etteivät ne enää Kainuuseen mahdu, Cajanusten virkasäädyn laajeneminen tapahtuu Pohjanmaan ja Ylä-Savon puitteissa.
Mutta eipä juuri näy Cajanuksia Hämeessä eikä Uudellamaalla.
Pitää kysyä, että miksi ei näy?
(Katsokaa viestini listasta ne paikannimet, joissa Cajanukset ovat vaikuttaneet. Jos suku olisi uusmaalaista alkuperää, olisi jonkun pitänyt sinnekin eksyä jossain vaiheessa.)
...
Jatkan tästä, eli tein asiasta graafin, jonka kriteerinä ovat paikkakunnat, joissa Cajanukset olivat miehittäneet vakinaisia virkoja, vakansseja, enimmäkseen sielunpaimenina.
Siis kuvaus ei koske tilapäisiä tai liikkuvia oleskelupaikkakuntia kuten opinnonharjoituspaikkoja.
Havaitaan, että vaikka vuosien 1650-1850 välillä oli huomattava määrä Cajanuksia, jotka olivat pätevöityneet virkoihin, joita tarvittiin eri puolilla maata ja joissa Cajanukset hyvin menestyivät, vuoteen 1850 mennessä he eivät olleet vielä levinneet näillä kriteereillä Keuruu-Tohmajärvi -linjan eteläpuolelle asti.
Leviäminen Kainuustaa etäämmälle tapahtui ylipäänsä erittäin hitaasti ja kaikkein hitaimmin etelän suuntaan. Sen sijaan niin pitkälle itään, länteen ja pohjoiseen Cajanukset olivat levinneet jo vuoteen 1800 -mennessä kuin valtakunnan suomenkieliset rajat antoivat myöten.
Esitänkin pohdittavaksi, voisiko sukujuurissa olla merkittävä osatekijä tässä omalaatuisessa ilmiössä?
Ohessa grafiikkaa asian valaisemiseksi, etenemistä on kuvattu vuosien 1710. 1765 ja 1850 askelmin ja karttaa on kasvatettu leviämisen mukaisesti.
terv Matti Lund
Heikki Koskela
09.10.10, 08:21
Poikkeaisin hieman ydinasiasta selvästi nuorempaan asiaan. Kyseessä on kyllä Cajanus-suku.
Olen onkinut omasta mielestäni selville seuraavaa:
Johan Gustaf Theodor Cajanus s. 30.6.1847 Helsingissä ja hänen vaimonsa Helny Aurora Burman s. 4.1.1854 Ruotsin Nederkalixissa.
Heillä pitäisi olla mm. tytär Edla Maria s. 26.7.1881 Helsingissä. Voisiko joku Cajanus-sukua tunteva vahvistaa tämän tai sitten kumota? Aviopari on kyllä oikea mutta onko lapsi heidän perheeseen kuuluva?
Vaikuttaa siltä, että kysymäni perhe ei kuulu lainkaan nyt tutkittavaan sukuun mitenkään. Kävin katsomassa Sari Heimosen laatimaa Cajanus-sukua enkä löytänyt mitään kysymääni perheeseen liittyvää sukunimi-luettelon perusteella. Asiani on yksittäinen otos omiin tarkoituksiini eikä anna tarvetta lisätoimenpiteisiin.
Olisi varmaan syytä vertailla muitakin niin Pohjanmaan (Österbottenin) kuin Västerbottenin sukuja missä määrin ne levisivät Nuijasodan muistoissa ja taisi olla melkoinen tiloja autioittanut tautiaalto Etelä-Suomessa 1600-luvun alussa.
Myös Vaasa-suvun aloittama Pohjoisen asutuspolitiikka kannattaa huomioida. 1600-luvulla Cajanukset ja heidän vävyt ja jälkeläiset miehitti Pietari Brahen varsinkin Itäisen osan perustetujen kappeleiden papin virat ja kuntien nimismiehen virat. Nimismiehen taloista tuli (pappiloiden sijaan) kruunun virkamiesten (sotilaidenkin) majoituksiin tarkoitettuja kievareita ja postitalolain myötä myös postitaloja ja myös kirkossa käviöiden "kauppapaikkoja".
Yhtäaikaa Vaasa suvun aloittaman Jäämernpolitiikan seurauksena tuli Pohjanmaalle Ruotsin valtion läntisestä osasta niin kirkollista kuin maallista hallintoväkeä, joita kutsutaan "Sursill-suvuiksi". Siksi olen usein kysynyt pitäiskö puhua yhteisellä nimellä "Bure-Grub-suvuista"
Pohjanmaan kauppa suuntautui kansainvälisen kaupanoikeudet omaavaa Gävleen joka oli kai helpomman purjehdusmatkan päässä kuin Suomen kaupungit.
Oululaispoikana ha teollisuudessa työskeneleenä muistan vielä murehditun 1900-luvun loppupuolella oululaisia jota teollisuus ja asintuntijatehtävissä mieluimin suuntasivat Saksaan ja Eurooppaan.
Jos eläytyy Etelä-Suomen oloihin ei niissä 1600-luvulla erityistä hohtoa ollut. Suomen puolikymmentä linnaa ja 20 kivikartanoa ja kirkot helposti antaa väärän käsityksen "säätyläistenkin" oloista.
Pohjoisessa ensin kalastus ja sitten terva loi suuria odostuksia. Ehkä myös Ruotsin Faalunin kaivostoiminta jota mm. uusmaalaiset suomalaiset (Creuz) johtivat. Muistaakseni Jeremias Cajanuksen muistelleen puhuneen malminetsinästä ja hopelöydöistä. Jeremiaan vaimona pidetyn Maria Krögerin isä oli Gävlen pormestari kauppahuone sukua ja äidin sanotaan olleen Falunilaisen kauppiaan tytär. Ehkä tuolloin oli kaupan kehittymistoiveitakin Venäjän suuntaan.
Ehkä Kainuun ja Pohjanmaalle muuttaneiden toiveet eivät toteutunut. Mutta mm. opintielle Kainuusta lähdettiin Upsalaan. Tuohon olen Messeniuksen ystävä-roolia Cajanusten kanssa pohtinut. Välskärin kertomukset vankeuden surkeudesta joskus mietityttää, kun sitten katselee Oulun tuomiokirkossa Suomen vanhinta öljyvärimaalausta Messeniuksesta ja ajatelee sen säilytystä Kajanin linnasaarella.
Olavi
Kuka on tämä Oulussa oleva Anders Erichsson Befalningsman, joka kuolee 1633
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5752477
ja haudataan kirkkoon (hinta 18:-) autuaana 2 Maij 1634
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5752487
Sillä hän taitaa olla ensimmäisiä Oulussa, jonka kirkkoon hautaus näkyy tileissä.
Kuka on Ouluun 3.1.1658 haudattu Jeremias Andersånin isä Anders Erikssån
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5752613
ei kai vain Cajanus-suvun kantaisä, jonka sanotaan kuolleen elokuussa 1657.
Mielenkiintoisia huomioita.
Olen joskus miettinyt myös Sigfrid Suzien kytkentää perheeseen, jolta Antti osti Paltaniemen Sutelan jota myös Ollikalaksi kutsuttu. Olikohan sitä aiemin isänöinyt Olof Jönsinpoika Suzie.
Löysin Oulun niittykartoista (Oulun historia) omistajana Sigfrid Suzin?
Mathias Laatikainen nimistä kauppiasta en tiedä kenenkään löytäneen Oulusta. Sen sijaan jostain minulla on Jakob Sigfridi jota on epäilty Laatikaiseksi ja ehkä Mathiaksen veljeksi. Tosin näitä nimiä ei Antin jälkeläisissä esiinny.
Felicioista sen verran että esillä ollut Felicia Fortelius (Boneliuksen) äidinäiti oli Felicia Cajanus (Curvonius)
Olavi
Jos katson omasta tiedostostani Jeremias nimen esiintymistä.
1. Jeremias Pehrsson (Walstenius) Parginusulanus.
2. Jeremias Cronbäck, Kruunupyyn kirkkoherra 1628-37, sitä ennen Oulun koulumestari, jonka isäksi olen epäillyt Paltamon kirkkoherraa Mathias Laurentii Björneburgista (samoihin aikaan 1628-44) Mathiaksen tytär Brita oli syntynyt jo noin 1600 (pso Samuel paldanius)
3. Jeremias Henrici Stodius (haudattu Turun tuomiokirkkoon 1659)
Olavi
Jeremias nimi Cajanuksille voi hyvinkin tulla Kruunupyyn kirkkoherra Jeremias Matiaksenpoika Cronbäckiltä, sillä ainakin hänen poikansa Uudenkaarlepyyn triviaalikoulun apologista Jakob Jeremianpoika Cronbäckin eli Crunoviuksen kaksi tytärtä Elisabeth ja Brita (ehkä myös Susanna Cronbäck on Jakobin tytär) menivät naimisiin Cajanusten poikien kanssa. Voisiko Jeremias Matthiae Cronbäck Björnburgensis olla Agnetan veli, sillä sukunimi Laatikainen on liitetty Agnetaan vasta myöhemmin "Agneta Mattsdotter Peitzius (aliter) Catharina Lactieut eller Laticatar" (Hiereuologia Ostrobotnica) eikä kunniasukuisella Agneta Matthiaksentyttärellä ole sukunimeä myöskään Johannes Cajanuksen ruumissaarnassa
http://kaino.kotus.fi/korpus/vks/teksti/saarnat/saarnat1700.xml#s17
Onko myös Catharina Laatikainen Anders Erikinpojan vaimo vai miten Hiereuologia Ostrobotnica -merkintä "Catharina Lactieut eller Laticatar" pitäisi tulkita?
Jenna Mähönen
09.10.10, 15:42
Hirveän mielenkiintoista keskustelua! Tämä sukututkimus on aivan mahtavaa. En olisi ikinä uskonut, että esi-isäni ja -äitini selviävät aina 1500-luvulle saakka ja kauemmaksikin. Käydystä keskustelusta on mieleeni noussut muutama kysymys:
1) Joku mainitsi tämän "kunniasukuisen" Agneta Matintytär Laatikattaren, joka on Andersin vaimo. Mitä tarkoittaa kunniasukuinen? Voiko se tarkoittaa aatelista, vaan muuten vain kunniallista sukua?
2) Tietääkö joku enemmän tästä Agnetan isästä Mats Sigfridinpojasta?
3) Mainittiin, että Mikael Erikinpojan (Andersin isänisän) vaimon Sjundby-suku myi maita Siuntiossa Jakob Hästeskolle, joka sitten rakennutti komean Sjundbyn linnan. Tiedetäänkö tästä asiasta enemmän? Kuka myi ja milloin?
Mielenkiintoinen hypoteesi. Paltamon kirkkoherralla Mathias Laurentiila olsi ollut poika Jeremias ja tyttäret Agneta sekä Brita josta Jeremiaksesta tuli Kruunupyyn kirkkoherra, Agneta oli naimisissa Antti erikinpojan kanssa ja Brita Samuel Paldaniuksen kanssa, josta tuli Paltamon kirkkoherra.
Cajanus suvun yhteydessä mainitaan hyvänä opettajana Jakob Jeremiaanpoika Cronbäk Uudessakaarlepyyn koulussa. Jonka kolme tytärtä avioitui Cajanus sukuun eli mainittujen lisäksi Jonas Gustafinpoika Cajanus avioitui Susanna Jakobin Cronbäckin kanssa.
Anna Jeremiaantytär Cronbäck avioituu Karl Peterinpoika Kalling Archtphilaciuksen kanssa jonka isä tuli Kalajoen kirkkoher
raksi Ljungo Thomanpojan kanssa. Itse olen arvellut Ljungon puolison Margaretan oleen Peterin veljen Niilo Matinmikon tytär. Vastikään toisessa keskustelussa oli esillä noiden Rotheniusten yhteydet niin Fordel, Lithovius kuin Svart ja Rödh sukuihin. Jotenkin voitaisiin päätyä myös tuohon linnapäälikkö Erik Pietarinpoika Roth:iin
Olavi
Siirän aiemman viestin tänne joka ei saanut keksustelua aikaan:
Olisi melkoinen löytö jos seuraavan voitaisiin osoittaa pitävän paikkaansa:
Saloisten kirkkoherran1566-82 (myös nimismies 1571-72) Henricus Olai Rödhin todetaan toisessa keskustelussa olevan Olof Jakobsson (Stubbe-suku) ja Ingeborg Henriksdr i Merve poika. Henricuksen pojat Johannes kirkkoherroina Orivedellä ja Kangasalalla käyttivät sukunimenään Agricola. Henricus Olaista on käytetty lisänimeä Uhlaträskensis (Oulujärveläinen)?
Heidän esipolvet ovat Suomen merittävimpiä hallintosukuja (maallinen ja kirkollinen) Dieken, Hyvikkälä, Suuripää jne. En olle Pohjanmaalla papien tai halintomiesten kohdalla vastaavaan törmännyt.
Henricuksen vaimon on olettetu olleen Saloisten edellisen kirkkoherran 1561-65 Henricus Laurentii Swartin vävyksi jonka talo oli Fordelin ja Juusolan talojen välissä? Ja hänen sukutaustaa on vastaavasti epäilty periytyvän Fordelleista.
Ljungo Thomanpoika seuraa Henricus Olaita kirkkoherrana 1582-92 Saloisissa josta siirtyy Pyhäjoelle ja sitten vielä Kalajoelle. Olen jo aiemmin esittänyt arvelun että Lars Lithovius ensimmäinen puoliso olisi ollut Ljungon sisar. Olisihan hieman outoa että Limingan kirkkoherran Thomas Ingonis luovuttaisi virakansa "Omaisuutensa-pappilan" vieraalle ja poika lähtisi Saloisiin kirkkoherraksi. Ljungo Thomanpoika tunnettiin Pohjanmaan vaikuttajana Nuijasodassa, Maalain suomentajana, ja rauhantekoon liittyvänä rajankävijänä.
Veli Gustaf Rothenius oli kauppias laivanomistaja Limingassa ja nimismies 1500-luvun lopussa, hän oli 1602-07 Pohjanmaan voutina osalistuen kirkkoherra veljensä kanssa mm.rauhan tekoon ja rajankäyntiin. Jo Isä kirkkoherra Thomas Ingonis oli kahteen otteeseen Limingan nimismiehenä.
Henricus Olain isoäidin toinen puoliso oli voutina (hänen ensimmäisen puolison jälkeen) Peder Larsson Svenske. Voisiko olla hänen poikansa Limingassa nimismiehenä 1565 Thomas Ingoniksen jälkeen.
Limingan nimismiehenä tunnettiin 1570-luvulla myös Erik Pietarinpoika usein voudinmiehenä myös mainittu. Oliko hän Oulunlinnan päälikkönä ja Paltamossa nimismiehenä tunnettu Erik Pietarinpoika Roth, jonka jälkeen nimismiehet siellä oli 100..200 v Cajanuksia.
Vielä tulee esiin että Henricus Olai Rödhin äiti olisi Frille-sukua ja äidinäiti ehkä Dufa tai Ille-sukua. Henricuksen sisko Karin oli ehkä naimisissa Claes Månsson Grabben kanssa jonka äiti oli Beat Boije ja isä Raaseporin kihlakunnan tuomari. Claesin toinen puolisona pidetään Elin Boijea. Juuri tuota Karinia ja hänen sisartaa Walborg liittyy Porvoon Tjusterbyhyn jonka väitetään olleen Kirkkonummen Korkkulan nimismiessuvun Antti Erikinpojan (Cajanus) suvun ratsutilana. Jotain sukuyhteyttä juuri Stubbe ja/tai Grabbe sukuihin on epäiltävissä. Olipa Henricus Olai Rödhin serkku naimisissa Cajanusten yhteydessä paljon puhutun Gyllenhjerta suvussa (Clas Kristersson).
Ei tiedetä onko Pyhäjärven kirkkoherralla ennen Ljungo Thomanpoika Rotheniusta Pyhäjoen kirkkoherrana 1573-76 olleella Ruotsin Länsipohjasta kotoisin olevalla Henrik Eriiksson Röd:illä (jonka sanotaan siirtyneen Tukholman suomalaisen seurakunnan kirkkoherraksi 1577) sukulaissuhdetta Rödh/Stubbe, Rothenius tai Fordell sukuihin. Hänen vaakunassa kolme tähteä ja arveltu Tavasteihin liityväksi.
Tuntuisi että Liminka/Saloinen/Pyhäjoki/Kalajoki ja ehkä Hailuoto/Ii/Kemi Hallinto olisi samojen sukujen miehittämä. Olisko Rothenius, Rödh/Stubbe suvulla yhteyttä toisiinsa? Vielä omina hypotteseina olen aiemmin esittänyt Lars Olofsson Björnramilla olisi sukulaisuutta Fordelleihin. Hans Larsson Björnramin puoliso oli Ingeborb Nilsdr Boijje.
Olavi
Jouni Kaleva
09.10.10, 16:25
Hirveän mielenkiintoista keskustelua! Tämä sukututkimus on aivan mahtavaa. En olisi ikinä uskonut, että esi-isäni ja -äitini selviävät aina 1500-luvulle saakka ja kauemmaksikin. Käydystä keskustelusta on mieleeni noussut muutama kysymys:
1) Joku mainitsi tämän "kunniasukuisen" Agneta Matintytär Laatikattaren, joka on Andersin vaimo. Mitä tarkoittaa kunniasukuinen? Voiko se tarkoittaa aatelista, vaan muuten vain kunniallista sukua?
2) Tietääkö joku enemmän tästä Agnetan isästä Mats Sigfridinpojasta?
3) Mainittiin, että Mikael Erikinpojan (Andersin isänisän) vaimon Sjundby-suku myi maita Siuntiossa Jakob Hästeskolle, joka sitten rakennutti komean Sjundbyn linnan. Tiedetäänkö tästä asiasta enemmän? Kuka myi ja milloin?
Jenna
Näyttää, että tämä käynnistämäsi keskustelu todella toi uutta ja aktiivista keskustelua tähän ikuisuusongelmana pidettyyn Antti Eerikinpojan tulosuuntaan.
1) kunniasukuinen on kait ollut vierailla kielillä wällgeborne yms, sillä näissä yhteyksissä tarkoitetaan, että on korkeampaa sukua kuin tavallinen rahvas, siis sanalla sanoen säätyläinen. Ei kuitenkaan aatelinen, heillä oli paljon koristeellisempia määritteitä.
2) Tiedämme, että Agnetan isä on Matthias. Kaikki muu näyttää epävarmalta.
3) Anders Eerikinpojan isästä tiedämme, että hän oli Eerik. Kaikki muu näyttää epävarmalta. Erityisesti tässä ketjussa Matti Lund on vahvasti torjunut 100 vuotta painoasussa olleen "tiedon" että Anders tulisi sieltä mainitusta Hjerta-suvusta.
Jennalle lyhyesti:
Sjundby suvun kantavanhenpina voi pitää Ragvald Jönssonia ja puoliso Anna Henriksdr Dönsbytä. Heidän lapsia oli ainakin:
1. Petrus Ragavldi Helsingin kirkkoherra ja sitten Turun tuomiokirkon dekaani ( oli muutaman vuoden Suomen kirkon ylin viranhaltija kun Kustaa Vaasa ei halunnut nimittää piispaa, sitten kolmantena Kustaan luona kun hän nimiti sekä Paavali Juusteenin että Mikael Agricolan piispoiksi).
2. Kesrtin Ragvaldi joka oli naimisissa Helsingin Seutulan suurtilalla jonka ympärillä Alueella tunnetaan myöhemin Königstedin,Linnan, Katarinebergin kartanot. Itse kantatila muuttui 1600-luvulla sotilaspuusteliksi.
3. Tunnetaan myös Henrik Ragvaldsson
4. Alissa Ragvaldsdr oli naimisissa Henrik Hästeskon kanssa joka oli rälssimies Kemiöstä ja toimi siuntion nimismiehenä. Heidän poikansa Jakob osti tilan edellä mainitujen tädin ja setien suvulta.
Kaupa tehtiin vuonna 1556.
Tuon Kesrtinin nimeltä tuntemattoman tytären sanotaan olleen naimisissa Korkkulassa eli oli ehkä Anti Erikinpojan isoäiti.
Jakob oli naimisissa uudestaan Kirstin Hen.riksdr Hornin kanssa joka taas uudestaan avioitui Clas Åkesson Tottin kanssa. Jonka poika Henrik Tott avioitui Sigrid Eriksdr Vaasan kanssa (eli kuninkaan tyttären), jonka tiedetään asuneen kartanossa.
Toisaalla jo kerroin ettei tuosta Agnetan isästä "Mathias Laatikaisesta" ole mitään tietoja.
Tuli esiin Antti Erikinpojan mahdollinen kolmas puoliso. Muistikuvani mukkaan keskustelun lopputulemana Johan Cajanuksen "ruumissaarnasta" antoi käsityksen ettei Antti olisi ollut kolmea kertaa naimisissa.
Olavi
Jouni Kaleva
09.10.10, 17:08
Mielenkiintoinen hypoteesi. Paltamon kirkkoherralla Mathias Laurentiila olsi ollut poika Jeremias ja tyttäret Agneta sekä Brita josta Jeremiaksesta tuli Kruunupyyn kirkkoherra, Agneta oli naimisissa Antti erikinpojan kanssa ja Brita Samuel Paldaniuksen kanssa, josta tuli Paltamon kirkkoherra.
Olavi
Ihan kuin tässä olisi joku merkittävä vyyhti purkautumassa?
Paltamon khra Matthias Laurentii Tammelin-Björneburgensis kuoli kait 1644 mennessä, jolloin vävy Samuel Thomea Paldanius peri viran.
Kuka sitten onkaan tämä Jeremias Matthiae Cronbäck, Björneburgensis. Hän oli ainakin Oulussa koulumestari 1621 ja Kruunupyyssä khra 1628. Ikänsä puolesta sopisi Agneta Matintyttären veljeksi.
Jouni Kaleva
09.10.10, 17:22
Kuka on tämä Oulussa oleva Anders Erichsson Befalningsman, joka kuolee 1633
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5752477
ja haudataan kirkkoon (hinta 18:-) autuaana 2 Maij 1634
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5752487
Sillä hän taitaa olla ensimmäisiä Oulussa, jonka kirkkoon hautaus näkyy tileissä.
Kuka on Ouluun 3.1.1658 haudattu Jeremias Andersånin isä Anders Erikssån
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5752613
ei kai vain Cajanus-suvun kantaisä, jonka sanotaan kuolleen elokuussa 1657.
Tässähän olisi nimismiessukua lähikulmilta! Jospa tuo 1633 "meidän" Antin nimikaima ja isoisä?? Puuttuisi välipolvi, teoreettinen Erkki Antinpoika.
3.1.1658 Jeremias on maksanut isänsä paarivaatteen vuokraa, joten hyvin sopii tähän, että isä kuoli elokuussa 1657 ja hautajaiset on pidetty joskus syksyllä, ja tilivelka maksettiin kirkolle heti joulun jälkeen.
Jouni Kaleva
09.10.10, 18:00
Paltamon khra Matthias Laurentii Tammelin-Björneburgensis kuoli kait 1644 mennessä, jolloin vävy Samuel Thomea Paldanius peri viran.
Kuka sitten onkaan tämä Jeremias Matthiae Cronbäck, Björneburgensis. Hän oli ainakin Oulussa koulumestari 1621 ja Kruunupyyssä khra 1628. Ikänsä puolesta sopisi Agneta Matintyttären veljeksi.
Jeremias-nimi alkaa periytyä myös Samuel Thomae Paldaniuksen ja Brita Matintyttären tyttären, Brita Samuelintr. Paldaniuksen ja tämän miehen Johan Argillanderin jälkipolvissa.
Kirkkonummen ("Hjertta suvusta") voisi löytyä Antille toinenkin isä kuin Erik Mikelsson. Jos tuo Mikko ei sovi. Kiusaa myös tuo 1602 isänsä perinnön jaossa ollut Felissa Ekelöf
1.Erik Larssonin poika saattoi Matts Erikinpoika i Matta Gunnarskulla
"(Matts Eriksson Gunnarskulla) Matta 1589-1606, Olof Mårtensson 1603-34 Erik Mickelsson 1635, Mickel Eriksson 1665-84"
2. Kirkonummella oli kappalainen kirkkoherra 1619, 1632 Ericus Mathiiae jonka puoliso oli Karin Andersdr. Olikohan edellisen kirkkoherran Andreas Petrin tytär? Sieltä löytyy kappalaisena Mathias Laurentii 1597-1600
"Kirkkonummen Gesterbyn Johannesbärgin (1624 rusthollin) otti viljelyksen Kirkkoherra Andreas Petri 1600 ja hänen jälkeensä kirkkoherra Kirkkoherra Ericus Mathiae jonka puoliso oli Karin Andersdr. Ericuksen kuoleman jälkeen oli joitakin vuosia leslellä kunnes siirtyi vävylle Abraham Hermaiselle ja edelleen kirkkoherra Isak Hermaiselle 1662-1700 "
"Kirkkonummen Ängvik yksi tila oli 1500-luvulla enimmäkseen autiona 1589-1614 omisti Michel Ericksson sitten 1616-34 Påval Volmarsson ja MIckel Påvalsson 1635-70. Neljäs tilan omisti Jakob Andersson 1540-80, Anders Jakobsson 1588-96 Matts Eriksson 1600-20 Göran Olofsson 1625 autio 1630-luvulla omisti kirkkoherra Ericus Mathiae ja sitten 1644 alkaen vävy Abraham Hermainen jolla oli laiva ja kuljetti Hevosia ja sotaväkeä Tallinaaan ja Tukholmaan."
3. Hans Eriksson i Hommas, "1581 ryttare Hans Eriksson". Myös Grundträskin Rådikin kruununpuustelin isäntänä tunnetaan 1600-1620 Hans Eriksson jonka jälkeen poika Henrik ja leski.
Olavi
Tuo Jeremias Argilander on ollut Uudenkarlepyyn koulun oppilas Jakob Jeremiaanpoika Cronbäckin aikana. Myös Jeremias Cronbäck oli ensin opettajana 1621 Oulussa ja sanotaan olevan Porista.
Katselin vielä tiedostoni Jeremiaita, joita kymmenkunta (tiedosto 12000 nimeä, joissa runsaasti Uudenmaan ja Pohjanmaan säätyläisiä).
Jermias Henrikinpoika i Toll jonka isä Henrik Larsinpoika ja isänisä kirkkoherra Laurenti Sigfridi. Toll sijaitsee Kirkkonummen Korkkulan vierssä. Jeremiaan veli Lars Henrikinpoika Toll oli 1630-62 Kirkkonummen
pitäjänkirjuri ja nimismies, hän menetti useita ratsastajia Tanskassa mm. veljensä Jeremiaksen joka kaatui. Tollista tuli tuolloin nimismiehetalo?
Henrik Larsinpoika Toll 1665-80 nimismies. Anders Larsinpoika Toll 1680-1712 nimismies. Heidän jälkeen Tollia isännöi Anders Andersinpoika ja Henrik Andersinpoika.
Kirkkoherran Laurentii Sigfridi 1581-89 jonka suku omisti Tollin 170 vuotta vuoden 1585 jälkeen. Toll on Korkkulan vieressä noin puolimatkassa Kirkkonummen kirkon suuntaan. Tollträsk (järvi) tunnettiin ennen Bodekulla ja 1560-luvulta Tolls af Tule. Laurentiin jälkeen kirkkoherra oli Andreas Petri 1593 ja ehkä vävy Ericus Mathiae 1619.
Olen joskus voisko Laurentii olla Seutulan Sigfrid Larssonin poika jolloin Hän olisi ollut ehkä Antti Erikinpojan isosetä.
Olavi
Jouni Kaleva
09.10.10, 20:56
sukunimi Laatikainen on liitetty Agnetaan vasta myöhemmin "Agneta Mattsdotter Peitzius (aliter) Catharina Lactieut eller Laticatar" (Hiereuologia Ostrobotnica) eikä kunniasukuisella Agneta Matthiaksentyttärellä ole sukunimeä myöskään Johannes Cajanuksen ruumissaarnassa
http://kaino.kotus.fi/korpus/vks/teksti/saarnat/saarnat1700.xml#s17
Onko myös Catharina Laatikainen Anders Erikinpojan vaimo vai miten Hiereuologia Ostrobotnica -merkintä "Catharina Lactieut eller Laticatar" pitäisi tulkita?
Genos 1990 N:o 3: Manninen, Ohto, Cajanusten esiäiti. Lainaus Genoksen sivulta 82: "Perimätiedon monet uudelleenkäsittelyt ovat saaneet aikaan sotkua. Laguksen käsikirjoitukseen joku, ilmeisesti Alcenius, on Cathrin- nimen perään lisännyt huomautuksen Agnetasta viitaten »Peitzii manuscr.« eli Peitziuksen käsikirjoitukseen.(7) Seuraavassa kopiontivaiheessa (Hiereuologia Ostrobotnica) tämä lyhyt merkintä on jo erehdytty kopioimaan niin, että kantaäiti on lähdeviittauksesta saanut uuden sukunimen Peitzius: »Agneta Mattsdotter Peitzius (aliter) Catharina Lactieut eller Laticatar«.(8) Muoto Laticatar on selvästi lisätty tähän tekstiin myöhemmin, rivien väliin." Lainaus Genoksen sivulta 83: "Perimätiedon tarkastelu siis osoittaa, että sukunimi Peitzius on selvä tulkintavirhe ja että myös Laatikatar-nimi on epävarma, joskin mahdollinen tulkinta. Itse ongelmaan kantaäidin henkilöllisyydestä on lisätietoa yritettävä hankkia muista lähteistä."
"Perimätiedon tarkastelu siis osoittaa, että sukunimi Peitzius on selvä tulkintavirhe ja että myös Laatikatar-nimi on epävarma, joskin mahdollinen tulkinta. Itse ongelmaan kantaäidin henkilöllisyydestä on lisätietoa yritettävä hankkia muista lähteistä."
Tuo Genos-artikkeli ei ole vielä netissä. Voisiko joku katsoa, irtoaako siitä vielä jotakin. Miten Agneta voi olla Catharina?? Mistä tulee Lactieut??
Vielä Jeremioita:
1. Turun linnan kirjurin poika Jeremias Henriksson Stodius toimi kirjurina Huittisissa haudattu 1659. Äiti joko Elisabeth Kyro tai Biretta N . Tulla Alf´tanus keskustelussa sukua on pyöritetty. Yhden tiedon mukaan Jeremiaam isoäiti periytyisi Sjundby suvusta.
2. Jermias nimi näyttää liittyvän Porista lähtöisin olevaan Steen Stenitus sukuun. Vanhimpana löytyy Jeremias Mårtensson Steen s. noin 1630, jonka puoliso oli Maria Frisius. Jeremiaan äiti on Anna Erikintytär josta ei enemän tiedetä. Voisi olla että Porinseudulta pitäisi löytyä Jeremias josta nimi ehkä periytyy niin Steeneille, Cronbäckeille ja ehkä Cajanuksille. Agnetan kautta. Curnovius suku liittyy sukuvyyhtiin.
Olavi
Vielä löytyi pari Jeremiasta.
1. Karjaan kirkkoherran poika Jeremias Pehrsson (Thauvonius) Langman aateloituna Rosenklinga k. n. 1670. Karjalohjan Tavian talosta lähtöisin olevat papissuku vaikutti myös läheisellä Kirkkonummella. Mm kaksi Johan Thauvoniuksen tytärtä avioitui Kirkonummen Hermaisten kanssa.
Hermainen suvun kantaisä Kirkkonummen kirkkoherra 1634-75 Abraham Hermainen avioitui edeltäjänsä Ericus Mathian (jota epäilin Hjertta sukuun kuuluvaksi) tyttären Margaretan kanssa.
Hyvin voisi olla Itä-uudellamaalla yhteinen Jeremias josta nimi periytyisi myös Cajanuksille.
2. Paraisten kirkkoherran Petrus Johanis (Hanjas / Walsteniuksen) poika oli Jeremias Parginsulanus. s. 1500-luvun loppupuolella. Arveltu olleen Kaarina Maununtytären saarnaja Liuksialassa ja kirjoitti hänen hautajaisrunon.
Olavi
Jouni Kaleva
10.10.10, 10:30
Paltamo 1626: Pitäjään on ilmestynyt nuoripari Antti Eerikinpoika ja Agneta Matintytär. Saavat loppuvuodesta Johannes-pojan. Asettuvat asumaan Säräisniemeen. 1630-luvun verotietojen mukaan Antin talo tai omistus ei eroa muista pienistä taloista.
Antti on kirjoitustaitoinen ja ruotsinkielen taitoinen. Hänestä tulee nimismies ja vouti. Kaikki lapset saavat koulutusta (mm. kotiopettaja tiedetään 1650-luvulta), ja kohoavat säätykierrossa.
Minkälainen oli virkamieskunta 1626? Kajaanin linnan hopmannina oli Eerik Pietarinpk. Rooth, julmaksi ja raa´aksi kuvattu. Kirjoitustaidoton. Edeltävä hopmanni oli ollut 1622-23 Eerik Tuomaanpoika, joka pantiin viralta.
Linnassa istui 1616-36 vankina Johannes Messenius, eurooppalaista sivistyksen huippua. Vapautuessaan hän lahjoitti heinämaansa Jormuankylästä Antti Eerikinpojalle "kumminlahjaksi". Kuka oli kenenkä kummi? Kuinka paljon Messenius osallistuikaan Antin lasten koulutukseen?
Paltamon kirkko sortui rantatörmän luhistuessa juuri 1626 - seuraava rakennettiin vasta 1665. Kirkkoherrana oli Iistä tullut Mansvetus Jakobi Fellman 1628 saakka, sen jälkeen Matthias Laurentii Tammelin-Björneburgensis, joka oli ollut kappalaisena jo 1610 alkaen. Palveli kuolemaansa 1644 saakka.
Tämä nimismies Antti Eerikinpoika on siis ollut itsekin jo sivistynyt ja koulutti lapsiaan tehokkaasti. Mistä hän oli oman oppinsa saanut? Oliko paikkakunnan rahvaasta noussut vai muualta tullut?
On hyvä kirjoittaa faktoihin perustuva kertomus, ehkä esipuheeksi tuonne hienoille (Hissan) Cajanus-sukusivuille. Kirjoitan Jounin tekstin sisään kursiivitekstinä lisäyksiä ja sulkuihin kysymyksiä?
Paltamo 1626: Pitäjään on ilmestynyt nuoripari Antti Eerikinpoika ja Agneta Matintytär. Saavat loppuvuodesta Johannes-pojan. Asettuvat asumaan Säräisniemeen, Mattilan talon paikalle joka myöhemin tunnettiin Juusolana. 1630-luvun verotietojen mukaan Antin talo tai omistus ei eroa muista pienistä taloista. ( Joku on kertonut Erik Pietarinpoika Rothin perutaneen Säräisniemelle 1/8 manttalin nimismiehen talon. Juusola kasvoi 7/8 mantaalin taloksi vuosisadan puoliväliin mennessä).
Antti on kirjoitustaitoinen ja ruotsinkielen taitoinen. Hänestä tulee nimismies 1632 ja Pietari Brahen vapaaherrakunnan perustamisen jälkeen (?1651) itäisen osana vouti 1651-57. Hänen jälkeensä nimismieheksi tuli poika Jeremias. Kaikki lapset saavat koulutusta (mm. kotiopettaja tiedetään Tuomas Ulander 1654 (vai perustettinko koulu jo Kajaaniin?, huom Johan meni jo 1634 Ouluun kouluun ja ylioppilas Upsalassa 1646 saman vuonna Erikin kanssa), ja kohoavat säätykierrossa kirjataan henkikirjassa tyttärensä kanssa säätyläiseksi 1651 joita oli yhteensä 11. Puoliso Agneta oli kuollut viimeistään 1649.
(Minkälainen oli virkamieskunta 1626? Minulla lainattu: Verotettavien luetteloissa oli 1613-1618 yksikirkkoherra, kappalainen ja nimismies, heillä oli oma verotusoikeutensa pitäjäläisiin nähden. Kainuta lienee johdettiin näiden kkolmen ja kuninkaan miehen (voudin) toimesta.) Kajanin linnan rakentaminen aloitettiin profoosi 1610-20 Clement Erikinpojan aloitteesta. Todettakoon, Kirkonummen Gunnarsbyn Ägsdalenia isännöineen Clement Mikelssonin 1588-98).Kajaanin linnan hopmannina oli Eerik Pietarinpk. Rooth, julmaksi ja raa´aksi kuvattu. Kirjoitustaidoton. (Onkohan mm. Välskärin kertomukset tai tarkoitushakuinen kirjeenvaihto Ruotsiin antanut oikean kuvan?) Edeltävä hopmanni oli ollut 1622-23 Eerik Tuomaanpoika, joka pantiin viralta.
Linnassa istui 1616-36 vankina Johannes Messenius, eurooppalaista sivistyksen huippua. Vapautuessaan hän lahjoitti heinämaansa Jormuankylästä Antti Eerikinpojalle "kumminlahjaksi". (Kuka oli kenenkä kummi? Kuinka paljon Messenius osallistuikaan Antin lasten koulutukseen?)
Paltamon kirkko sortui rantatörmän luhistuessa juuri 1626 - seuraava rakennettiin vasta 1665. (Jos kirkonalle hautaamista pidetiin tärkeänä Antin hautaaminen Ouluun hyvin perusteltua) Kirkkoherrana oli Iistä tullut Mansvetus Jakobi Fellman 1628 saakka, sen jälkeen Matthias Laurentii Tammelin-Björneburgensis, joka oli ollut kappalaisena jo 1610 alkaen. Palveli kuolemaansa 1644 saakka. (Paltamon kappalaisissa ja mahdollisissa linnansaarnaajissa epäselvyyttä. Vanhaa kirkkoa vastapäisella rannalla Koutaniemessä Swahn suvun talossa tiedetään asuneen ja avioituneen lesken kanssa papismiehen. Olen epäillyt Petrus Schroderuksen olleen kotoisin sieltä?)
Tämä nimismies Antti Eerikinpoika on siis ollut itsekin jo sivistynyt ja koulutti lapsiaan tehokkaasti. (Mistä hän oli oman oppinsa saanut? Oliko paikkakunnan rahvaasta noussut vai muualta tullut? Pitääkö paikkansa, tai pystyykö tarkistamaan? )
Antti Erikinpoika osti Paltaniemeltä Sutelana tai Ollikkana tunnetun talon Sifrid (Olofsson) Suzielta 400 taalerilla. (Asuiko Antti itse Sutelassa kun sanotaan rakenuttaneen Kajaanin julkisia rakenuksia ja myös perustettun Lieksaan eli Braheaan tupia).
Antti kuoli elokuussa 1657. Toinen puoliso Brita Simonsdr eli leskenä 1670 ja kuoli 1672. ( Olen epäillyt Britaa Iin kirkkoherran Henrik Carladerin k. 1650 leskeksi, muistaaksen mm. sen nimisiä tyttäriä asui Paltamossa. Joskus esiintyy tietoa Catharina nimisestä kolmannesta puolisosta)
Antin jälkeen jäi kruunulle voudin velkoja joiden suorittamiseksi Cajnukset menetti Säräi takaisinsniemen talonsa kruunulle, mutta Jeremias hakeutui voudiksi pyrkien perimään haoitamaan asiat ja sai lunastettua ottamallaan velalla oululaiselta Bochmölleriltä talon, joka Jeremiaan kuoleman jälkeen oli 1600 taaleria. Talosta ja sen irtaimistosta on tarkka erittely tiedossa.
Olavi (korjatkaa ja täydentäkää)
Jouni Kaleva
10.10.10, 12:49
Joitakin kommentteja Olavin tekstiin:
Jos haetaan Antillemme isä-Eerikkiä Kainuusta, niin näitä näyttää riittävän: käskynhaltija Eerik Haare, asui Oulussa, kohteli myös Messeniusta julmasti. Siirtyi 1620 Hämeenlinnaan.
Se profossi Klemetti Eerikinpoika mainitaan "suureksi", onko samaa jättiläisgeeniä kuin joissakin Cajanuksissa? Klemetti ehkä liian vanha ollakseen Antin veli.
Antin kouluharrastuksesta kerrotaan tuolla: http://www.kainuu.fi/kylat/index.php?mid=2_31_188_717&add=add&pre=2_31_188&frame=info
"Antti Eerikinpoika perusti lapsilleen kotikoulun, joka oli ensimmäinen mainittavaa alkuopetusta antanut pohjakoulu Kajaanin kihlakunnan alueella. Koulu toimi 1634 – 1657..."
Paltamossa oli 1620 Oluff Susi linnan inventaarin yhtenä allekirjoittana. Siis nimimuoto Suzie on korruptoitunut.
Linnassa istui 1616-36 vankina Johannes Messenius, eurooppalaista sivistyksen huippua. Vapautuessaan hän lahjoitti heinämaansa Jormuankylästä Antti Eerikinpojalle "kumminlahjaksi". (Kuka oli kenenkä kummi? Kuinka paljon Messenius osallistuikaan Antin lasten koulutukseen?)
...
Tämä nimismies Antti Eerikinpoika on siis ollut itsekin jo sivistynyt ja koulutti lapsiaan tehokkaasti. (Mistä hän oli oman oppinsa saanut? Oliko paikkakunnan rahvaasta noussut vai muualta tullut? Pitääkö paikkansa, tai pystyykö tarkistamaan? )
Johannes Messenius oli professorina Uppsalassa 1609-13 ja jos katsoo ylioppilaita Uppsalassa siltä ajalta niin löytyisi yksi Andreas Erici Bothniensis, vuodelta 1608. Kuka hän on? Missä Mathias Laurentii Tammelin eli Björneburgensis opiskeli (Uppsalassa olisi joku ylioppilas Mathias Laurentij vuonna 1599) ja onko hän sukua saman nimiselle Lohjan kirkkoherralle 1624-36
http://www.genealogia.fi/genos/49/49_46.htm
Missä Jeremias Mathiae Cronbäck opiskeli (en onnistunut löytämään ainakaan Uppsalasta)?
Paltamon kirkko sortui rantatörmän luhistuessa juuri 1626 - seuraava rakennettiin vasta 1665. (Jos kirkonalle hautaamista pidetiin tärkeänä Antin hautaaminen Ouluun hyvin perusteltua) Kirkkoherrana oli Iistä tullut Mansvetus Jakobi Fellman 1628 saakka, sen jälkeen Matthias Laurentii Tammelin-Björneburgensis, joka oli ollut kappalaisena jo 1610 alkaen. Palveli kuolemaansa 1644 saakka. [I]
Mansvetus Jakobinpojalla ei ollut sukunimeä Fellman. Vasta hänen poikansa Kemijärven kappalainen (1663-1697) Esaias (1620-97) käytti sukunimeä Fellman.
Mika J
Laitetaan tähän Johannes Messeniuksen Kajaanin linnassa vankeuden aikana kirjoittama: Scondia illustrata, tomus x: seu chronologia de rebus venedarum… Stockholm: typis Olavi Enaei 1703
http://www.ouka.fi/kirjasto/oulunarkki/kirjat/5334scondia_illustrata_tomus_x.pdf
Jos vaikka kävisi latinan ja Suomen historian kertauksena. Johannes Messenius on voinut toimia Anders Erikinpojan opettajana Kajaanissa. Olisiko Johannes Messenius Johan-pojan kummi, jolloin hän sai nimen Johannes Messeniukselta.
Koska Carl Axel Gottlundin Otawa eli suomalaisia huvituksia osa 1 (1828) s. 338
p49-06_f406669_5.pdf (https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/58996/p49-06_f406669_5.pdf?sequence=3)
mukaan Juho Antinpoika Cajanuksen kohdalla "Tämä merkillinen mies, joka oli 9:sääs Rovasti tässä pitäjässä, oli Greve Bráhen muinoisen Vouin Antti Cajanuksen poika, joka oli vapaallisesta sukuperästä, koska häntä ennen kuhuttiin Gyllenhjerta **), ja sanottiin olleen syntynyt Uuella-moalla Kyrsklön pitäjässä." **) viittaa Erik Castrénin
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=7435
graduun beskrifning om Cajanaborgs län vuodelta 1754 sivuun 43, voisiko joku käydä lukemassa mitä siellä tarkalleen ottaen lukee.
Ajattelin, että voitaisiin löytää Gyllenhjerta-viittauksen alkukohta.
Lisäksi Gottlund mainitsee Juho Cajanuksen visitions-akt af år 1701 (festo Mariae annunciationis), joka löytyy hänen mukaansa Turun Papin-neuoittelemuksen kirjan-säilytyksestä (arkis) ja jossa hään antaapi monet tarkat tievot Pohjanmaasta. Onko joku lukenut tämän ja onko se tullut painetuksi kuten Gottlund toivoi?
Koska Carl Axel Gottlundin Otawa eli suomalaisia huvituksia osa 1 (1828) s. 338
p49-06_f406669_5.pdf (https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/58996/p49-06_f406669_5.pdf?sequence=3)
mukaan Juho Antinpoika Cajanuksen kohdalla "Tämä merkillinen mies, joka oli 9:sääs Rovasti tässä pitäjässä, oli Greve Bráhen muinoisen Vouin Antti Cajanuksen poika, joka oli vapaallisesta sukuperästä, koska häntä ennen kuhuttiin Gyllenhjerta **), ja sanottiin olleen syntynyt Uuella-moalla Kyrsklön pitäjässä." **) viittaa Erik Castrénin
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=7435
graduun beskrifning om Cajanaborgs län vuodelta 1754 sivuun 43, voisiko joku käydä lukemassa mitä siellä tarkalleen ottaen lukee.
Ajattelin, että voitaisiin löytää Gyllenhjerta-viittauksen alkukohta.
Lisäksi Gottlund mainitsee Juho Cajanuksen visitions-akt af år 1701 (festo Mariae annunciationis), joka löytyy hänen mukaansa Turun Papin-neuoittelemuksen kirjan-säilytyksestä (arkis) ja jossa hään antaapi monet tarkat tievot Pohjanmaasta. Onko joku lukenut tämän ja onko se tullut painetuksi kuten Gottlund toivoi?
Löysinkin Castrénin gradun netistä
kalm0113-castren.pdf (https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/39463/kalm0113-castren.pdf?sequence=1)
eli sivulla 43 siellä lukee "(hwilken war af Adelig Slägt hemma ifrån Kyrckſlätts Sockn, och kallades förr Gyllen hjerta,)". Sitten on vielä Boremanin kirja The History of Cajanus, The Swedish Giant (London, 1742).
Yritän tässä vain löytää Gyllenhjerta-viittauksen alkukohtaa.
Kyllä minä uskoisin siihen ettei Kainuulaisista talonpoikaissuvuista vielä noustu opintielle tai nimismiehiksi ja voudeiksi 1500-1600 luvulla.
Uusi asia minulle oli jokin aika sitten kun käsitääksen faktana osoitettiin Henricus Olain olleen Stubbe sukua. Samoin oletus liitymisestä Swart sukuu. Uuden maan sukuja pyöriteleenä se tulee hyvin lähelle myös Kirkkonummen Hjerta sukua. Mm.Porvoon Tjusterby rälssi tulee molempien yhteydessä esiin. Miksi Henricusta nimitetään "Oulujärveläiseksi".
Keckmanien eli Kähköstenkin eli Johan Keckmanin kohdalla olen esittänyt epäilyksen että äiti Brita Hansdr olisi Koutaniemeltä (Swahn). Jossa veli Matts avioitui Teerijärven kappalaisen sisaren kanssa. Heidän veljeksi olen epäillyt Petrus Schroderusta. Hans Erikinpojan äiti avioitui uudestaa kappalaisen Matts (Johaniksen?) joka oli siis heidän isäpuoli.
Kun rinnalla pystyisi selvittämään noita porilaissukuja Cronbäckejä, Curvoniuksia ja Archtpolitanus johin liittynee Ljungo Thomanpoika(Rotheniuksetkin) ainakin avioliiton kautta.
Alla vielä pari lainausta ja tiivistelmää muistiinpanoista.
Olavi
Hans Eriksson Swahn) tuli Koutaniemen isännäksi 1633 tai 1634 isäpuolensa Paltamon kappalaisen Matts:in jälkeen (Linnan saarnaaja, Paltamon kappalainen). Matts mainitaan kylässä vuodesta 16j22 ja osti sieltä lisää maata 1624. Hän on luuntavasti se Matts Johanis joka mainitaan kappalaisena v 1629. Häntä sanotaan Kajaanin linnan saarnaajaksi 1613 mutta Paltamon kappalainen olis Mathias Georgi. Henkilöllisyys ei siis ole täysin selvä.
Saloisten kirkkoherran1566-82 (myös nimismies 1571-72) Henricus Olai Rödhn todetaan toisessa keskustelussa olevan Olof Jakobsson (Stubbe-suku) ja Ingeborg Henriksdr i Merve poika. Henricuksen pojat Johannes kirkkoherroina Orivedellä ja Kangasalalla käyttivät sukunimenään Agricola. Henricus Olaista on käytetty lisänimeä Uhlaträskensis (Oulujärveläinen)?
Henricuksen vaimon on olettetu olleen Saloisten edellisen kirkkoherran 1561-65 Henricus Laurentii Swartin vävyksi jonka talo oli Fordelin ja Juusolan talojen välissä? Ja hänen sukutaustaa on vastaavasti epäilty periytyvän Fordelleista.
Vielä tulee esiin että Henricus Olai Rödhin äiti olisi Frille-sukua ja äidinäiti ehkä Dufa tai Ille-sukua. Henricuksen sisko Karin oli ehkä naimisissa Claes Månsson Grabben kanssa jonka äiti oli Beat Boije ja isä Raaseporin kihlakunnan tuomari. Claesin toinen puolisona pidetään Elin Boijea. Juuri tuota Karinia ja hänen sisartaa Walborg liittyy Porvoon Tjusterbyhyn jonka väitetään olleen Kirkkonummen Korkkulan nimismiessuvun Antti Erikinpojan (Cajanus) suvun ratsutilana. Jotain sukuyhteyttä juuri Stubbe ja/tai Grabbe sukuihin on epäiltävissä. Olipa Henricus Olai Rödhin serkku naimisissa Cajanusten yhteydessä paljon puhutun Gyllenhjerta suvussa (Clas Kristersson).
Keckmanien eli Kähköstenkin eli Johan Keckmanin kohdalla olen esittänyt epäilyksen että äiti Brita Hansdr olisi Koutaniemeltä (Swahn). Jossa veli Matts avioitui Teerijärven kappalaisen sisaren kanssa. Heidän veljeksi olen epäillyt Petrus Schroderusta. Hans Erikinpojan äiti avioitui uudestaa kappalaisen Matts (Johaniksen?) joka oli siis heidän isäpuoli.
Hei Olavi,
onko sinulla lähteitä, missä tulee esille, että Juho Olavinpoika Kähkönen-Keckmanin (1657-1707) äiti oli Brita Hannuntytär Swahn. Vai oliko sukunimi Schroderus?
Mika J
Kyllä perustan usein hypoteesini nimiin ja myös todennäköisyyteen ja mielikuvaan muutaman talon kylien ihmisten olosta. "Säätyläistytön" lapset sai mahdollisuuksia. Kajanin takellelen alkaneen koulun oppilaiden nimiä on tiedossa en muista oliko Johan Kähkönen heidän joukossa? Upsalaan hän kirjautui 1674. (esimerkiksi Gustaf Cajanus 1655 ja lahjakas ap-professoriksi edennyt Johan Johaninpoika 1671.)
Jo lasten alkuopetus tuon ajan talonpoikaiskodeissa oli lähes mahdotonta. Edes Cajanuksen kaikista pojista ei ollut opintielle. Olen joskus tuumannut että jos oli lukupäätä tuli pappi ja jos ei niin nimismies. Oppimisen lahjakuus jäi vielä 1900-luvun alkupuolellakin ennen peruskoulua havaitsematta. Kainuussa vallitsi vielä tuolloinkin sanonta koulu pilaa hyvän työmiehen.
Sukunimiä ei ollut kun etunimi ja patronyymi riitti erottelemaan ihmiset.
Rahaa ei juuri tunnettu niin Ouluun (tai Cronbäckien Uuteenkarlepyyhyn)puhumattakaan Upsalaan lähtö oli iso juttu. Kävin kerran läpi Pohjanmaan opiskelijoiden Upsalaan kirjautumisia joista tuli esiin että mm. Petrus Schroderus kirjautui samanaikaisesti vouti Isak Siniuksen pojan kanssa Upsalaan yliopistoon. On hyvin oletettavaa että matkaa on tehty yhdessä ja ei Petrus tainnut kauaa oppissa olla, oliko Petrus enempi saattajan roolissa. Lapset avioitui keskenään. Yhdellä Siniuksen pojista tiedettiin olleen lapsena silmäsairutta, jossa Pietari Brahe oli auttanut, oliko Isak.
Olavi
Jouni Kaleva
11.10.10, 10:03
Johannes Messenius oli professorina Uppsalassa 1609-13 ja jos katsoo ylioppilaita Uppsalassa siltä ajalta niin löytyisi yksi Andreas Erici Bothniensis, vuodelta 1608. Kuka hän on? Missä Mathias Laurentii Tammelin eli Björneburgensis opiskeli (Uppsalassa olisi joku ylioppilas Mathias Laurentij vuonna 1599) ja onko hän sukua saman nimiselle Lohjan kirkkoherralle 1624-36
http://www.genealogia.fi/genos/49/49_46.htm
Missä Jeremias Mathiae Cronbäck opiskeli (en onnistunut löytämään ainakaan Uppsalasta)?
Antti Eerikinpoika oli siis sivistynyt mies. Hän kirjoitti esim. Per Brahelle laajoja kirjeitä, jotka olivat ilman muuta ruotsia. Jos hän oli syntyään suomenkielinen, niin olisi vaadittu ruotsin oppimiseen a)ruotsinkielistä ympäristöä tai b)triviaalikoulutasoa? Ja kaiketi Antti hallitsi suomenkielen? Onko missään viitettä että ei olisi puhunut suomea? Oliko Antti tuo Uppsalan ylioppilas? (ellei tuota ole jo identifioitu muualle) Ylioppilaat yleensä päätyivät pappissäätyyn, olisiko tämä nimismiehen toimenkuva siihen sopinut?
En usko, että Antti nousi korpikansan parista. Kyllä jotakin koulutusta/ruotsinkielen kontaktia on ollut jo lapsesta. Tässä mielessä kun haravoidaan isä-Eerikkejä, niin ei voi poissulkea ketään kolmikosta Eerik Pietarinpk. Hare, Pohjanmaan käskynhaltija, Eerik Tuomaanpoika, Kajaanin linnan hopmanni 1622-23, Eerik Pietarinpk. Rooth, Kajaanin linnan hopmanni 1623-31. Sitten on vielä se 1633 haudattu Oulun nimismies Antti Eerikinpoika - kuka hän oli, sopisiko isoisäksi? Nimismiehen tehtävät olivat jo vahvasti suvuittain kulkevia.
Vahva rypäs Jeremias-nimeä, jossa keskushenkilönä Jeremias Matthiae Cronbäck, Oulun koulun opettaja 1621, siis Anttimme ikätoveri. Voiko Jeremias olla Antin vaimon Agneta Matintyttären veli? Ja onko kummankin isä Paltamon kappalainen/khra Mathias Laurentii? Ainakin Jeremias-nimi menee Mathiaksen tunnetun tyttären Britan jälkipolvissa.
Tuota kolmikkoa Jeremias-Agneta-Antti voisi yhdistää Oulun koulu.
Antti Eerikinpoika oli siis sivistynyt mies. Hän kirjoitti esim. Per Brahelle laajoja kirjeitä, jotka olivat ilman muuta ruotsia. Jos hän oli syntyään suomenkielinen, niin olisi vaadittu ruotsin oppimiseen a)ruotsinkielistä ympäristöä tai b)triviaalikoulutasoa? Ja kaiketi Antti hallitsi suomenkielen? Onko missään viitettä että ei olisi puhunut suomea? Oliko Antti tuo Uppsalan ylioppilas? (ellei tuota ole jo identifioitu muualle) Ylioppilaat yleensä päätyivät pappissäätyyn, olisiko tämä nimismiehen toimenkuva siihen sopinut?
En usko, että Antti nousi korpikansan parista. Kyllä jotakin koulutusta/ruotsinkielen kontaktia on ollut jo lapsesta. Tässä mielessä kun haravoidaan isä-Eerikkejä, niin ei voi poissulkea ketään kolmikosta Eerik Pietarinpk. Hare, Pohjanmaan käskynhaltija, Eerik Tuomaanpoika, Kajaanin linnan hopmanni 1622-23, Eerik Pietarinpk. Rooth, Kajaanin linnan hopmanni 1623-31. Sitten on vielä se 1633 haudattu Oulun nimismies Antti Eerikinpoika - kuka hän oli, sopisiko isoisäksi? Nimismiehen tehtävät olivat jo vahvasti suvuittain kulkevia.
Vahva rypäs Jeremias-nimeä, jossa keskushenkilönä Jeremias Matthiae Cronbäck, Oulun koulun opettaja 1621, siis Anttimme ikätoveri. Voiko Jeremias olla Antin vaimon Agneta Matintyttären veli? Ja onko kummankin isä Paltamon kappalainen/khra Mathias Laurentii? Ainakin Jeremias-nimi menee Mathiaksen tunnetun tyttären Britan jälkipolvissa.
Tuota kolmikkoa Jeremias-Agneta-Antti voisi yhdistää Oulun koulu.
Johannes Messenius tuli 20-vuoden vankeuteen Kajaaniin 1616, joten hän sopisi hyvin Andersin ja Jeremiaksen opettajaksi. Messeniusta seurasivat Kajaaniin ainakin vaimo Lucia, tytär Anna, poika Arnold Johan ja palvelijat.
Kajaanin linnan päällikkö maaherra Ericus Harius ja hänen vävynsä hopmanni Helgo Jespersonius mainitaan Messeniuksen teoksessa
http://www.ouka.fi/kirjasto/oulunarkki/kirjat/5334scondia_illustrata_tomus_x.pdf
vuoden 1617 kohdalla ja Ericus Hariuksen kuolema vuoden 1627 kohdalla. Lisäksi pastorit Manſvetum Jacobi, Mathiam ja kappalainen Samuelem mainitaan vuoden 1624 kohdalla.
Jenna Mähönen
11.10.10, 17:04
Kiitos taas kaikille arvokkaista tiedoista! Kiitos erityisesti Jouni kauniista sanoistasi: olen vasta aloittelija sukututkimuksen maailmassa, mutta kiinnostus sukuun on aitoa ja keskustelua on mukava herätellä. :)
Olen miettinyt jonkin aikaa juuri sitä Sjundby-asiaa ja mikä yhteys Jakob Hästeskolla on Sjundbyihin. Nyt selvisi sekin, kiitos Olavi!
Mielenkiintoista, että Matthias Laurentii voisi olla Agnetan isä, seuraan mielenkiinnolla keskustelua.
Sitten vielä kysyisin siitä Tjusterbystä. Kun puhutaan Porvoon pitäjän Tjusterbystä, niin onko siis kyse Siuntion vai Pernajan Tjusterbystä? Kun kummassakin on Tjusterby...
Jouni Kaleva
11.10.10, 17:14
Johannes Messenius tuli 20-vuoden vankeuteen Kajaaniin 1616, joten hän sopisi hyvin Andersin ja Jeremiaksen opettajaksi. Messeniusta seurasivat Kajaaniin ainakin vaimo Lucia, tytär Anna, poika Arnold Johan ja palvelijat.
Kajaanin linnan päällikkö maaherra Ericus Harius ja hänen vävynsä hopmanni Helgo Jespersonius mainitaan Messeniuksen teoksessa
http://www.ouka.fi/kirjasto/oulunarkki/kirjat/5334scondia_illustrata_tomus_x.pdf
vuoden 1617 kohdalla ja Ericus Hariuksen kuolema vuoden 1627 kohdalla. Lisäksi pastorit Manſvetum Jacobi, Mathiam ja kappalainen Samuelem mainitaan vuoden 1624 kohdalla.
Messeniuksen vankeus päättyi 1636 jolloin Johan oli 9v ja muut sitä nuorempia, joten paljon ei heille opetusta olisiehtinyt kertyä. Ja lienee ollut niin, että Antin lapsiperhe oleskeli Säräisniemessä, joten käytännön matkakin olisi estänyt Messeniuksen opetustoimen?
Sen sijaan tietysti Messenius olisi voinut opettaa poikamies-Anttia 1616-1626.
Messeniuksen kurjasta kohtalosta on monisivuinen kertomus kirjassa Vartiainen: Kajaanin kaupungin historia I, 1931, josta näitä referoin. Messeniuksen lapset Arnold 13 ja Anna 11v vietiin vastentahtoisesti pois 1621 kuninkaan käskystä; Arnold Uppsalaan ja Anna Tukholmaan, pois isänsä harhaoppisesta vaikutuspiiristä.
Jennalle!
Kyllä jostain vanhassa "sukukirjasta" lainattu tieto Korkkulan rälssinä Tjusterbystä kohdistuu juuri Porvooseen jota joskus itsekin olen kyseenalaistanut kun lähepänä Kirkkonummeakin oli Tjusterby. Tuohon aikaan Uudenmaan suvut kyllä olivat samoja Raaseporin ja Porvoo/Pernaja välillä.
Noista ns "vanhoista rälsseistä-esiaatelista" ennen 1570 kannattaa myös lukea, sitten ntuo ratsupalvelulla verovapautta hakevien määrä lisääntyi huikeasti vuosisadan vaihteessa. Noin 1680 suuri osa lukuunottamattanoita vanhoja rälssejä reduktiossa peruttiin samalla päättyi läänitykset mm. Brahen Raahesta kainuuseen pohjoiskarjalaan ulottuva vapaaherrakunta.
Tuon Tjusterbyn takia on Korkulan väkeä yhdistetty myös Galle sukuun jolla "sydäntä" muistuttava sinetti.
Käyttämällä etsi toimintoa sekä monilta sukututkijoiden kotisivuilta ja mm. Genos-artikeleista löytyy tietoa paljon näistä Sjundby ja Ekelöf suvusta.
Kannustan Sinua Jenna reilusti ja rohkeasti kysymään asioita sitä varten nämä palstat on. Näin itsekin n. 10 v. sitten aloittelevana tein, ja edelleen olen omanlainen "hypottesien esittäjä", jolle alkoperäislähteet ovat vaikeasti saavutettavia, mutta näkemystä mielikuvitusta riittää. Uskon tutkimuksessa erilaisuuden tuottavan tulosta. Tämä niin kuin kaikki harrastukset ovat sellaisia jossa jokainen on kerran ollut aloittelija. Hyvä puoli on että ihmisten myötä historia muuttuu "eläväksi"
Olavi
Jennalle!
Kyllä jostain vanhassa "sukukirjasta" lainattu tieto Korkkulan rälssinä Tjusterbystä kohdistuu juuri Porvooseen jota joskus itsekin olen kyseenalaistanut kun lähepänä Kirkkonummeakin oli Tjusterby. Tuohon aikaan Uudenmaan suvut kyllä olivat samoja Raaseporin ja Porvoo/Pernaja välillä.
Noista ns "vanhoista rälsseistä-esiaatelista" ennen 1570 kannattaa myös lukea, sitten ntuo ratsupalvelulla verovapautta hakevien määrä lisääntyi huikeasti vuosisadan vaihteessa. Noin 1680 suuri osa lukuunottamattanoita vanhoja rälssejä reduktiossa peruttiin samalla päättyi läänitykset mm. Brahen Raahesta kainuuseen pohjoiskarjalaan ulottuva vapaaherrakunta.
Tuon Tjusterbyn takia on Korkulan väkeä yhdistetty myös Galle sukuun jolla "sydäntä" muistuttava sinetti.
Käyttämällä etsi toimintoa sekä monilta sukututkijoiden kotisivuilta ja mm. Genos-artikeleista löytyy tietoa paljon näistä Sjundby ja Ekelöf suvusta.
Kannustan Sinua Jenna reilusti ja rohkeasti kysymään asioita sitä varten nämä palstat on. Näin itsekin n. 10 v. sitten aloittelevana tein, ja edelleen olen omanlainen "hypottesien esittäjä", jolle alkoperäislähteet ovat vaikeasti saavutettavia, mutta näkemystä mielikuvitusta riittää. Uskon tutkimuksessa erilaisuuden tuottavan tulosta. Tämä niin kuin kaikki harrastukset ovat sellaisia jossa jokainen on kerran ollut aloittelija. Hyvä puoli on että ihmisten myötä historia muuttuu "eläväksi"
Olavi
ei kaikkeen tietoon voi aina luottaa 1500-1600-luvuilta, mutta kaikki tieto muodostaa kokonaiskuvan, josta voi ehkä löytää totuuden.
näin minä näin harrastelijana ainakin olen ajatellut.
Mika J
Messeniuksen seurueeseen kuului myös Isak Brennerus. Laitanpa laintun tekstin:
Isak Brenner syntyi Mustasaaren pappilassa uudenvuoden päivänä 1603. V. 1616 Iisakin ollessa 13 vuotias hän joutui kuuluisan historioitsijan, "Välskärin kertomuksista", tutun Johannes Messeniuksen oppilaaksi. Messenius, jota vähin perustein epäiltiin maanpetoksellisesta vehkeilystä, oli tuomittu karkoitettavaksi koko elämänsä ajaksi Kajaanin linnaan. Matkalle Ouluun lähdettiin Tukholmasta lokakuun puolivälissä, mutta laivan kehnon kunnon ja huonojen säiden vuoksi matka täytyi keskeyttää Vaasassa ja Messenius jäi perheineen Korsholman linnaan odottamaan talvikeliä. Tällöin hän tutustui Brennerin perheeseen ja auttoi Margareta Brenneriä suoritettaessa perinnön jakoa Henrik Brennerin jälkeen, joka oli kuollut saman vuoden maaliskuussa. Kun Messenius oli lainopin professori ja Svean hovioikeuden asessori, saattoi hän antaa pätevää apuaan. Tiedetään, että kiitokseksi työstään Margareta Brenner tarjosi Messeniukselle suurta hopeamaljaa, matta tämä otti mieluummin erään käsin kirjoitetun vanhan kirjan. Tämän työn aikana Messenius mielistyi niin Iisak poikaan, että hän tarjoutui ottamaan tämän kasvatikseen 8-vuotiaan poikansa Arnoldin toveriksi. Iisak seurasikin Messeniuksen perhettä Kajaaniin. Kerrotaan, että Messenius antoi pojille opetusta ahkerasti ("med största flit i bokliga konster och anda exerciter underviste"). Oleskelu Kajaanissa ei kuitenkaan tullut kahta vuotta pitemmäksi, sillä Oulun linnan päällikkö maaherra Erik Hare, riitaannuttuaan Messeniuksen kanssa, riisti väkivalloin Iisakin ja Arnoldin Messeniuksen luota. Kun opiskelu Kajaanissa päättyi Iisak Brenner kirjoittautui Turun katedraalikoulun oppilaaksi 1618, tuli ylioppilaaksi Upsalassa 1625, vihittiin papiksi 1627 ja pääsi Mastasaaren kappalaiseksi 1628. Isonkyrön kirkkoherraksi ja rovastiksi hän tuli 1644. Johannes Paulinuksen,
Olavi
Olavi Kähkönen on varmaan ollut paikallinen (Paltamo) mahtitalonpoika, kun avioitui säätyläissukuisen Riitta Hannuntytär Swahnin kanssa.
Joka tapauksessa hänen poikansa Juho siis lähti opintielle, ja hänestä tuli lopulta Pudasjärven kirkkoherra. Hän avioitui Catharina Danielintytär Angleniuksen kanssa, jonka isän äidin isä oli Ruotsin kuninkaan saksalaissyntyinen hovipalvelija.
Ei siis olisi mikään ihme, että Riitta oli todellakin säätyläissukuinen. 1600-luvulla ei kyllä tavallinen talonpoika voinut naida säätyläissukuista naista edes pohjoisessa, jossa ehkä muuten oltiin tasa-arvoisempia kuin "kartano-suomessa", jossa elettiin lähes maaorjuusaikaa.
Juhon tytär Brita avioitui Pietarsaaresta kotoisin olleen Kuusamon nimismiehen Sigfrid Granrothin kanssa. Britan poika Johan taas avioitui Sofia Esaiaksentytär Fellmanin kanssa. Sofian poika Esaias Granroth taas muutti Sallaan rajaknihdiksi, ja aloitti Sallan suuren Granroth-sukuhaaran.
Pienet on olleet säätyläispiirit pohjoisessa tuohon aikaan.
Mika J
Heikki Koskela
12.10.10, 10:37
Vaikuttaa siltä, että kysymäni perhe ei kuulu lainkaan nyt tutkittavaan sukuun mitenkään. Kävin katsomassa Sari Heimosen laatimaa Cajanus-sukua enkä löytänyt mitään kysymääni perheeseen liittyvää sukunimi-luettelon perusteella. Asiani on yksittäinen otos omiin tarkoituksiini eikä anna tarvetta lisätoimenpiteisiin.
Käyttäydyn kuin entinen Rooman sotilas, jolle Arkhimedes sanoi: Noli turbare circulos meos.Tunkeudun vielä kerran tähän keskusteluun ja haluan ilmoittaa, että kysymäni Cajanus-suvun edustaja kuuluu pohtimaanne sukuun. Sari Heimoselta vain puuttuu kyseinen henkilö sukujohdosta.
Käyttäydyn kuin entinen Rooman sotilas, jolle Arkhimedes sanoi: Noli turbare circulos meos.Tunkeudun vielä kerran tähän keskusteluun ja haluan ilmoittaa, että kysymäni Cajanus-suvun edustaja kuuluu pohtimaanne sukuun. Sari Heimoselta vain puuttuu kyseinen henkilö sukujohdosta.
Nämä Cajanuset kuuluvat Sursill-sukuun, joten laitan myös Kojosen Sursill-numerot (GS).
Ylisotaoik. ylisotatuomari Johan Gustaf Theodor Cajanus (GS 5119) ylioppilasmatrikkelissa 18473 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/1853-1899/henkilo.php?id=18473). Vht: FM, khra, kenttärovasti Jakob Adolf Cajanus (GS 5115) 14119 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=14119) ja Amalia Henrika Carl-Gustafintytär Elfing (GS 2366).
Johan Gustaf Theodor Cajanuksen perhe löytyy esim. Anneli Kotisaaren sivulta Tauluun 502 (http://www.annelikotisaari.net/susannaa1.htm#Taulu%20502). Itse olen katkaissut Cajanus-kyhäelmäni 6.-sukupolveen eli Jakob Adolfin isään Jalasjärven kappalaiseen Jakob Cajanukseen (GS 5105) 10588 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=10588), Taulu 144.1 (http://www.student.oulu.fi/%7Ejhissa/Cajanus.htm#Taulu1441).
Jouni Kaleva
12.10.10, 17:28
Tuolla Sari Heimosen Cajanus-sivuilla
http://www.servut.us/sarinsuku/cajanus_jp.htm
Asetuttuaan Paltamoon, Antti Eerikinpoika alkoi havitella itselleen perintömaita. Hän siis oli vakaasti päättänyt jäädä Paltamoon, koskapa sellaista suunnitteli. Se maanhankinta ei käynyt Antilla päinsä aivan siten kuin hän suunnitteli, mutta hän sai sitten "suostuteltua" talonvanhuksen Mauno Mannisen Paltamonkylästä testamenttaamaan itsellensä kolmasosan tämän omistamista maista syytinkiä vastaan...jne
Mihin ajankohtaan tämä juttu ajoittui, ennen vai jälkeen Säräisniemen, jossa Antti oli siis jo ainakin 1633?
Jeremias Cajanuksen puolisoa Mariaa ei tunneta Daniel Krögerin perunkirjoitukseessa. Kiinitti myös huomiota Jeremiaan lapsissa muille Cajnuksille vieraat etunimet Alexander ja Jakob. Törmäsinpä Alexander Keithin jälkeläisiin jonka puoliso oli naimisissa myös Daniel Jönsson Swartin kanssa.
Samoin kiinittyi huomio Oulussa Anders Uhlstadiukseen. Mitä hänestä tiedetään?
Jeremiaan ottama velka Johan Bochmöllerille n. 1200 tal kr oli kasvanut korkoa n. 400 tal kr. En ole kuullut miten tuosta selvittiin, kun lasten holhoojana ollut Johan Cajanus ei pystynyt sitä 900 tal.kr lyhennyksen jälkeen maksamaan. Oliko ratkaisu "lesken avioliitto" Johan Uhlvikin kanssa.
Johan Bochmöllerin perillisistä sanotaan:
"Henrik Ahlholm. Hans änka kallas vid Pyhäjoki ting 2-4..1671 Anna
Andersdotter. Hon var alltså knappast dotter till Claus Groth.Vid Pyhäjoki
ting 3-5.2.1669 säges Claus, Gabriel och Florens Ahlholm (SS 5966, 5989 och 5994) samt Hans Groths barn vara arvingar till Johan Bockmölleri Uleåborg."
Johan Uhlvikin toisena puolisoksi on sanottu Anna Alholm tietääkö joku hänen vanhempia? Onko hän Henrikin tytär?
Olavi
Jouni Kaleva
12.10.10, 18:53
[quote=olanyk;75915]Jeremias Cajanuksen puolisoa Mariaa ei tunneta Daniel Krögerin perunkirjoitukseessa. Kiinitti myös huomiota Jeremiaan lapsissa muille Cajnuksille vieraat etunimet Alexander ja Jakob. Törmäsinpä Alexander Keithin jälkeläisiin jonka puoliso oli naimisissa myös Daniel Jönsson Swartin kanssa.
Samoin kiinittyi huomio Oulussa Anders Uhlstadiukseen. Mitä hänestä tiedetään?
Tarkoittanet tätä:
Ylioppilas Upsalassa 1641, Turussa (pohj.) 1644. Filosofian maisteri, ultimus (eli toiseksi paras) 1647. Oulun koulun rehtori 1649. Iin kirkkoherra 1660. K. 1667.
Johan Bochmöllerin perillisistä sanotaan:
"Henrik Ahlholm. Hans änka kallas vid Pyhäjoki ting 2-4..1671 Anna
Andersdotter. Hon var alltså knappast dotter till Claus Groth.Vid Pyhäjoki
ting 3-5.2.1669 säges Claus, Gabriel och Florens Ahlholm (SS 5966, 5989 och 5994) samt Hans Groths barn vara arvingar till Johan Bockmölleri Uleåborg."
Tuo Groth-juttu osoitettiin paikkansapitäväksi, eli khra Henrik Ahlholmin vaimo todella oli Anna Clausintr. Groth, kuten Sursilliana kertoo. (Genos 75(1), 2004:38-39) Mikä sukuyhteys näillä (kaiketi Groth-suvun puolelta) on Bockmölleriin, on kait osoittamatta.
Johan Uhlvikin toisena puolisoksi on sanottu Anna Alholm tietääkö joku hänen vanhempia? Onko hän Henrikin tytär?En tiedä, mutta "vapaana" olisi Brahean pormestarin Henrik Henrikinpk. Ahlholmin ja Anna Antintr. Uhlstadiuksen Anna-tytär, synt. kaiketi 1660-luvulla.
Tarkoitin hänen isäänsä josta minulla merkintä "kauppias Oulussa" ja puoliso (onkohan oma oletamukseni?) Pehr Olofssonin (Houru) tytär? Mielessä oli nuo Oulussa kuolleet Anders ja Erik:
Henrik Hnrikinpoika Ahlholmia kysymykseni tarkoitti.
Johan Ullvikiä on sanottu olevan Raudusta. Tuon Gävleläisen Krögerin vävy Whael oli kai Käkisalmesta.
Olavi
Koutaniemen Hans Erikinpojasta joskus mietin olisko linnapäälikkö Erik Rothilla ollut perillisiä.
Löytämättä on jäänyt myös Hans Eriksson (Swahnin) veljenpoika Johan Henrikinpoika, jonka väitetään asuneen Sotkamon Vieksissä (josta paikasta toisaalla kesutellaan) ja käräjöineen Hans Eriksonia vastaan isänsä perinnöstä. Heidän isäpuoli oli tuo linnansaarnaaja / kappalainen Matts Johannis. Onkohan joku nähnyt noita riita asiakirjoja?
Tuo Koutaniemen Pulkilan tila toimi postitalona ja kestikievarina.
Olavi
"Johan Bochmöllerin perillisistä sanotaan:
"Henrik Ahlholm. Hans änka kallas vid Pyhäjoki ting 2-4..1671 Anna
Andersdotter. Hon var alltså knappast dotter till Claus Groth.Vid Pyhäjoki
ting 3-5.2.1669 säges Claus, Gabriel och Florens Ahlholm (SS 5966, 5989 och 5994) samt Hans Groths barn vara arvingar till Johan Bockmölleri Uleåborg.""
eikös knappast tarkoita suomen kielellä että tuskin?
itse taidan olla samaisen Clausin toisen tyttären Dorothean (s. noin 1606 Gävle Ruotsi) jälkeläinen.
Mika J
Tuolla Sari Heimosen Cajanus-sivuilla
http://www.servut.us/sarinsuku/cajanus_jp.htm
Asetuttuaan Paltamoon, Antti Eerikinpoika alkoi havitella itselleen perintömaita. Hän siis oli vakaasti päättänyt jäädä Paltamoon, koskapa sellaista suunnitteli. Se maanhankinta ei käynyt Antilla päinsä aivan siten kuin hän suunnitteli, mutta hän sai sitten "suostuteltua" talonvanhuksen Mauno Mannisen Paltamonkylästä testamenttaamaan itsellensä kolmasosan tämän omistamista maista syytinkiä vastaan...jne
Mihin ajankohtaan tämä juttu ajoittui, ennen vai jälkeen Säräisniemen, jossa Antti oli siis jo ainakin 1633?
Sarin kirjoitus perustuu Matti Lundin Cajanus-Gyllenhjerta? -keskustelun viestiin 9.2.2009, jossa on vuosiluvut jääneet merkitsemättä
Cajanukset joutuivat olemaan esillä ja Johanin ruumissaarnastakin tiedämme, että he joutuivat olemaan Kainuussa tavallistakin ankarampia miehiä ja pitämään periaatteistansa kiinni, kun taas Kainuun rahvas oli sellaista suurpiirteistä ja vähäsen leväperäistäkin. Tästä tietysti seurasi silloin tällöin pientä närää.
Ja jotain saattoi jäädä hampaankoloonkin, kuten Antti Huovisella kävi nimismiehen aina luotettavan Antti Eerikinpojan kanssa.
Asetuttuaan Paltamoon, nimittäin Antti Eerikinpoika alkoi havitella itselleen perintömaita. Hän siis oli vakaasti päättänyt jäädä Paltamoon, koskapa sellaista suunnitteli. Se maanhankinta ei käynyt Antilla päinsä aivan siten kuin hän suunnitteli, mutta hän sai sitten "suostuteltua" talonvanhuksen Mauno Mannisen Paltamonkylästä testamenttaamaan itsellensä kolmasosan tämän omistamista maista syytinkiä vastaan. Tämä oli kuitenkin "ahdasta", sillä Mauno oli toisaalta jakanut 2/3 maistansa kahdelle tyttärensä pojalle Huovisen veljeksille Paulille ja Antille. Veljekset riitelivät sitten näistä maista Anttia vastaan haluten jakaa ne kokonaan kahdestaan äitinsä isän jälkeen. He eivät kuitenkaan saaneet Maunon testamenttia ja syytinkisopimusta kumoon, vaan Antti sai jakaa kolmasosan potista, kunhan piti sopimuksestansa kiinni, eli tarjosi kolmasosasyytinkiä Mauno Manniselle ja hautaisi hänet tämän kuoltua. Lisäksi Antti oli ryhtynyt näistä tuumista touhuun ja ehtinyt maksaa veron tästä ansaitsemastaan maasta. Koska Maunon testamentti oli vahvistettu käräjillä parisen vuotta aikaisemmin, veljekset saivat pienet sakot tuomion rikkomisyrityksestä.
Kun tämä ei tyydyttänyt Antti Huovista, hän yritti mitätöidä sopimusta, väittämällä, että se perustui väärään todistukseen. Kun Antti ei omasta puolestaan kyennyt tätä pöyristyttävää väitettään todistamaan, minkä täytyi epäilemättä hirvittävästi tulistuttaa sangen mielevää Antti Eerikinpoikaa, hänelle mätkäytettiin koko riidan päätteeksi vielä roimat sakot.
Siis aikaisemmin selostamani Eerik Cajanuksen syytinkimiessopimus Pauli Niskasen kanssa ei ollut Cajanusten pioneerisopimus rahvaanmiesten kanssa Kainuun korvissa, vaan tämä Antti Eerikinpojan sopimus. Toki on katsottava, että aina luotettava nimismies Antti Eerikinpoika ei ollut vielä varsinaisesti rahvaan yläpuolella asemassaan, mutta hänen provastina häärännyt poikansa Eerik oli jo kohonnut säätykierron rattaassa selvän pykälän ylöspäin, vaikkakaan ei halunnut pitää rahvaaseen niin suurta etäisyyttä, mitä tämä asema olisi hänelle suonut.
terv Matti Lund
Ps. Tällainen nimittämiskanne yleensä toi esiin, varsinkin erityisten haukkuma- ja liikanimien tapauksissa, ne oikeat käyttönimet lisänmiminä, mutta ei sellaista ollut nähtävästi tässäkään tapauksessa vielä 1648 Eerik kappalaisella pöytään tarjota.
Jouni Kaleva
13.10.10, 17:23
"Johan Bochmöllerin perillisistä sanotaan:
"Henrik Ahlholm. Hans änka kallas vid Pyhäjoki ting 2-4..1671 Anna
Andersdotter. Hon var alltså knappast dotter till Claus Groth.Vid Pyhäjoki
ting 3-5.2.1669 säges Claus, Gabriel och Florens Ahlholm (SS 5966, 5989 och 5994) samt Hans Groths barn vara arvingar till Johan Bockmölleri Uleåborg.""
eikös knappast tarkoita suomen kielellä että tuskin?
itse taidan olla samaisen Clausin toisen tyttären Dorothean (s. noin 1606 Gävle Ruotsi) jälkeläinen.
Mika J
Sitähän se. Mutta johtopäätös "knappast" perustui väärään lähtöoletukseen. Tuo viittaamani Genos-artikkeli 2004 ei taida olla netissä. Laitan tähän siitä käsikirjoitusluonnoksen.
Kuka oli Henrik Ahlholmin vaimo
Jouni Kaleva, Konnevesi
Tarja Laaksonen, Turku
Markku Pihlajaniemi, Vantaa
Genealogia Sursillianan mukaan Iin, sittemmin Pyhäjoen kirkkoherran Henrik Johaninpoika Ahlholmin (SS 5957) vaimo oli Gävlestä kotoisin oleva Anna Groth, jonka isä oli Claus Groth ja äiti Margaretha Andersintytär. Henrik Ahlholmin mainitaan kuolleen 1651 ja Anna "eli leskenä Pyhäjoella 1660".[1]
Genos-lehdessä julkaistiin 1974 täydennyksiä ja lisäyksiä Sursill-tietoihin. Artikkelissa mainittu Leo Nyholmin toimittama arkistolöytö asettaa Anna Grothin patronyymin epäilyksenalaiseksi: "5957 Henrik Ahlholm. Hans änka kallas vid Pyhäjoki ting 2-4.8.1671 Anna Andersdotter. Hon var alltså knappast dotter till Claus Groth."[2]
Nyholmin tarkoittama tuomiokirjateksti kuuluu suomennettuna näin:
"Autuaan herra Hindrich Alholmin vaimo Anna Andersdotter vaati valtuutettunsa Hindrich Turdfiellin toimesta herra Gabriel Ahlholmilta 329 kuparitaalaria. Herra Gabriel esitti tätä vastaan sanoen, ettei hän ole tälle velkaa ja jos tämä tulee hänen autuaan isänsä velasta niin sanoi hän, ettei hän yksin ole tätä velvollinen maksamaan. Niin koska valtuutetulle ei ollut kerrottu mistä tämä velka tulee tai kenen siitä on varsinaisesti vastattava määrättiin hänet seuraaville käräjille esiin tuomaan parempia todisteita."[3]
Kirkkoherra Henrik Johaninpoika Ahlholmilla oli ainakin neljä poikaa, Klaus, Henrik, Gabriel ja Florens sekä tytär Margareta. Näistä Henrik Henrikinpoika Ahlholm (SS 5980) kuoli 1666 ja jätti leskeksi toisen vaimonsa, Anna Antintytär Uhlstadiuksen.
Nyt onkin ilmeistä, että Pyhäjoen kesäkäräjillä 1671 vastakkain olivat Anna Antintytär Uhlstadius ja hänen miesvainajansa veli Gabriel Ahlholm. Sisarusten avioliitoista johtuen Gabriel Ahlholm oli samalla Anna Uhlstadiuksen sisaren mies. Tiukasti ottaen tuomiokirja ei oikeuta mainittuun johtopäätökseen, kun osapuolten keskinäistä sukulaisuutta ei ole tarkasti ilmoitettu. Tarkasteltava kysymys Anna Grothin patronyymistä tulee kuitenkin selväksi eräästä aiemmasta jutusta Pyhäjoen talvikäräjillä 1652:
"Pormestarin Uudestakaarlepyystä luotetun Anders Jöranssonin edusmies Hindrich Gabrielsson esitti maksusitoumuksen 2 päivältä huhtikuuta 1642, sekä laskelman oikeudessa, millä hänen isäntänsä velkoo autuaan herran Henrikin kirkkoherran leskeltä vaimo Anna Claasdotterilta 351 taalaria 6 äyriä… tämän pojat herra Gabriel ja Florentz Hidrichsöner tarjoutuvat maksamaan pääoman…"[4]
Sopii epäillä, että kirkkoherran vanhan velan jakamisesta hänen poikiensa kesken oli kysymys edelleen käräjillä 1671, lähes 30 vuoden kuluttua alkuperäisen velan syntyajasta. Joka tapauksessa käy selväksi, että kirkkoherran leski on Anna Klausintytär, joten alkuperäinen Sursillianan tieto jää voimaan.
Anna Grothin sisar tai sisarpuoli Dorothea Klausintytär Groth vihittiin Oulussa n. 1626 Henrik Johaninpoika Ahlholmin serkun, Limingan kappalaisen, sittemmin kirkkoherran Isak Josefinpoika Lithoviuksen (SS 3302) kanssa. Mikä mahtoi johtaa siihen, että porvarintyttäret Gävlestä naitiin liminkalaislähtöisten pappisserkusten kanssa? Syytä kannattaa hakea talouden ja kaupankäynnin motiiveista. Lithovius-suku hallitsi Oulun seudun pappiloita ja keräsi huomattavia verotuloja, jotka suoritettiin valtaosin luontaistuotteina. Näitä laivattiin myyntiin valtakunnan keskusalueille. Pappissuvun ja porvarisuvun liittoutuminen avioliittositein takasi parhaiten yhteiset edut. Henrik Johaninpoika Ahlholmin perheessä tapa oli enemmän sääntö kuin poikkeus. Hänen kaksi sisartaan oli naitettu oululaisille Houru-Hoffrenius-porvariveljeksille[5] ja hänen kaksi poikaansa naivat Uhlstadius-sisarukset, hekin oululaisen porvarin lapsia
Yritin tunnistaa Paltamon henkikirjassa 1683
http://www.romppainen.net/henkikirja1683.htm
olevat Cajanuksiin liitetyt henkilöt, mutta joitakin jäi puuttumaan (laitan arvaukset sulkuihin):
s. 568
Propositus Dn: Joh: Cajanus (Johan Andersinpoika Cajanus, * 19.12.1626 Paltamo, † 13.5.1703 Paltamo)
hustrun h: Elizabet (Elisabeth Gustafintytär Witting, * n. 1635 Lohtaja, † 25.5.1692 Paltamo. (GS 9028))
Dns Ericus Cajanus (Erik Johaninpoika Cajanus, * 15.4.1658 Paltamo, † 15.2.1723 Turku, ‡ Kemiö. (GS 4683))
h:Malin Mathesia (Magdalena Petterintytär Mathesia, * n. 1662 Kalajoki, eli 1716, ‡ Kemiö. (GS 8256))
d:Margeta (Margareta Johanintytär Cajana, * n. 1660 Paltamo, † 1734 Sotkamo. (GS 4773))
sij stur dottn Susanna (? vai onko tytär Susanna Johanintytär Cajana, * 1677 Paltamo, ‡ 16.12.1744 Oulu. (GS 9029), sillä Felicia-siskon tytär Susanna oli jo naimisissa Klaus Collaniuksen kanssa)
bror dr Agneta (Agneta Gustafintytär Cajana, * 12.1669, † 1.4.1759 Lohtaja, ikä 89 v 5 kk.)
Moor Sijgfru dottr Brijta (? onko Elisabet Wittingin siskon tytär Brita Hansintytär Granqvist, * n. 1660 Lohtaja, † 1732. (GS 5268)),
drengar Påål Käpälä Lars Haloinen Johan Piroinen
pijgor Marg: Turuitar, Brijta Hoffren (?kenen Hoffrenin tytär), Malin, Marg (yliviivattu)
Ei taida olla ? Brita Henriksdr Hourenius, Hofrenius s.n. 1660 oli Henriksdr ja Elisabeth Carlanderin tytär?
Koska Brita oli naimisissa noihin aikoihin Gustaf Neosatdiuksen kanssa ja myöhemmin Johan Forsmanin kanssa? Gustaf kuoli vasta 1702 ja pojat syntynyt n. 1675-80 ylioppilaita 1695 ja 1698
Tuliko ? Elisabeth Carlander s. n. 1630 Paltamoon Äitinsä mukan? Minun olettamuksenihan on ollut että Äiti Brita Simonsdr (?Ruth) avioitui Antti Erikinpojan kanssa jäätyään leskeksi 1650 ( Äiti ja Henrik Carlander oli vihitty 1627).
Olavi
Fishersson
15.10.10, 21:20
Siis mikä on tämän pitkän ketjun johtopäätös? Mikä on paras arvaus tai päätelmä Antti Eerikinpojan äidistä? Ja isäkään ei kai ole niin selvä kuin on luultu, kallistutaanko siihen, että isä oli joku oululainen säätyläinen eikä Kirkkonummen nimismies?
Kyselee eräs jälkeläinen
Jouni Kaleva
16.10.10, 09:35
Propositus Dn: Joh: Cajanus (Johan Andersinpoika Cajanus, * 19.12.1626 Paltamo, † 13.5.1703 Paltamo)
hustrun h: Elizabet (Elisabeth Gustafintytär Witting, * n. 1635 Lohtaja, † 25.5.1692 Paltamo. (GS 9028))
Dns Ericus Cajanus (Erik Johaninpoika Cajanus, * 15.4.1658 Paltamo, † 15.2.1723 Turku, ‡ Kemiö. (GS 4683))
h:Malin Mathesia (Magdalena Petterintytär Mathesia, * n. 1662 Kalajoki, eli 1716, ‡ Kemiö. (GS 8256))
d:Margeta (Margareta Johanintytär Cajana, * n. 1660 Paltamo, † 1734 Sotkamo. (GS 4773))
sij stur dottn Susanna (? vai onko tytär Susanna Johanintytär Cajana, * 1677 Paltamo, ‡ 16.12.1744 Oulu. (GS 9029), sillä Felicia-siskon tytär Susanna oli jo naimisissa Klaus Collaniuksen kanssa)
bror dr Agneta (Agneta Gustafintytär Cajana, * 12.1669, † 1.4.1759 Lohtaja, ikä 89 v 5 kk.)
Moor Sijgfru dottr Brijta (? onko Elisabet Wittingin siskon tytär Brita Hansintytär Granqvist, * n. 1660 Lohtaja, † 1732. (GS 5268)),
drengar Påål Käpälä Lars Haloinen Johan Piroinen
pijgor Marg: Turuitar, Brijta Hoffren (?kenen Hoffrenin tytär), Malin, Marg (yliviivattu)
Moor Sijgfru dottr Brijta on epäselvä muotoilu, mitähän siinä oikeasti on lukenut? Moor olisi Johanin äiti Agneta Matintytär (vai äitipuoli Brita Simontytär?)
Ja olisiko tuo Moor Sijster dotter Brita? Voisikohan tätä Britaa seurata jatkossa ja tunnistaa ja sitä kautta saada kiinni kenties merkittävänkin sukulaissuhteen.
Sivumennen: Olavi on esittänyt, että Antin toinen vaimo Brita Simontytär voisi olla Iin khra Henrik Carlanderin leski Brita Simontytär. Tämän pariskunnan vävy oli Henri Houru/Hoffren, Sotkamon kappalainen 1652, joten pienessä piirissä pyöritään. HY ylioppilasmatrikkeli epäilee tunnistaneensa Brita Simontyttären suvuksi Judius. http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U74
Annetut linkit Britan mahdollisen veljen Johan Simonis Judiuksen kohdalla eivät kyllä mielestäni valaise asiaa.
Moor Sijgfru dottr Brijta on epäselvä muotoilu, mitähän siinä oikeasti on lukenut?
Ja olisiko tuo Moor Sijster dotter Brita?
Olen lukenut kyseisen vuoden luetteloa joskus kauan sitten ja linkissä näkyvät tulkinnat eri sivuilta poikkeavat aikalailla omistani.
Tuossa Cajanus-kohdassa olen muistiinpanojeni mukaan tulkinnut esim.
- Praepositus
- systerdotter Susanna
- mors systerdotter Brita
Jouni Kaleva
16.10.10, 10:16
Sivumennen: Olavi on esittänyt, että Antin toinen vaimo Brita Simontytär voisi olla Iin khra Henrik Carlanderin leski Brita Simontytär. Tämän pariskunnan vävy oli Henri Houru/Hoffren, Sotkamon kappalainen 1652, joten pienessä piirissä pyöritään. HY ylioppilasmatrikkeli epäilee tunnistaneensa Brita Simontyttären suvuksi Judius. http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U74
Annetut linkit Britan mahdollisen veljen Johan Simonis Judiuksen kohdalla eivät kyllä mielestäni valaise asiaa.
Luin tarkemmin tuota viitattua Marttilan käräjäjuttua 1653
KA mf. ES 1747 (cc 7) Marttilan käräjät 21. 22.10.1653 f. 169v (Arfwedh Mattzsson [lainlukija, katso 1686] inlade ett quittobreff af Henrico Simonis [Carlander] Comminister uthi Calaiochi lydandes att Arfwedh Mattzsson hade til honom bettalt 60 D:r K: M:t för det arf som H. Mattz i Jutila [Marttilan kappalainen Matthias Simonis Judius] deras Swåger war skyldig honom) (HY: ylioppilasmatrikkeli pojan Johan Carlanderin kohdalla) Siis Matthias Simonis Judius oli sekä Henrik Carlanderin että Arvid Mattsonin lanko. Arvid Mattsonin vaimon on Malin Simonsdr. Judius.
Se tässä enää "tökkii" että Henrik Carlander oli siirtynyt Iihin 1648 ja kuoli 1650. Tuossa jutussa 1653 kuitenkin puhutaan Kalajoen kappalaisesta. Kaiketi se Henrikin tekemä kuittauskirje oli siis peräisin ajalta ennen vuotta 1648.
Moor Sijgfru dottr Brijta on epäselvä muotoilu, mitähän siinä oikeasti on lukenut? Moor olisi Johanin äiti Agneta Matintytär (vai äitipuoli Brita Simontytär?)
Ja olisiko tuo Moor Sijster dotter Brita? Voisikohan tätä Britaa seurata jatkossa ja tunnistaa ja sitä kautta saada kiinni kenties merkittävänkin sukulaissuhteen.
Sivumennen: Olavi on esittänyt, että Antin toinen vaimo Brita Simontytär voisi olla Iin khra Henrik Carlanderin leski Brita Simontytär. Tämän pariskunnan vävy oli Henri Houru/Hoffren, Sotkamon kappalainen 1652, joten pienessä piirissä pyöritään. HY ylioppilasmatrikkeli epäilee tunnistaneensa Brita Simontyttären suvuksi Judius. http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U74
Annetut linkit Britan mahdollisen veljen Johan Simonis Judiuksen kohdalla eivät kyllä mielestäni valaise asiaa.
Moor Sijgfru dottr Brijta ei voi olla ainakaan Samuel Tuomaanpoika Paldaniuksen ja Brita Matiaksentyttären tytär Brita Samuelintytär Paldania, sillä hänhän kuoli jo 11.3.1673 Kuopiossa eikä myöskään Henrik Carlanderin ja Brita Simonintyttären tytär Brita Henrikintytär Carlander, joka haudattiin 28.5.1663 Oulussa. Tämän takia minä epäilin häntä Elisabet Wittingin siskontytäreksi Brita Hansintytär Granqvistiksi, joka meni naimisiin Sotkamon 2.kappalaisen Anders Erikinpoika Cajanuksen kanssa.
Toinen ongelmallinen on sij stur dottn Susanna sillä Felicia-siskon tytär Susanna oli jo naimisissa Klaus Collaniuksen kanssa eli uupuuko sisko Beatan tai Angnetan tytär Susanna.
Jouni Kaleva
16.10.10, 14:51
Moor Sijgfru dottr Brijta ei voi olla ainakaan Samuel Tuomaanpoika Paldaniuksen ja Brita Matiaksentyttären tytär Brita Samuelintytär Paldania, sillä hänhän kuoli jo 11.3.1673 Kuopiossa eikä myöskään Henrik Carlanderin ja Brita Simonintyttären tytär Brita Henrikintytär Carlander, joka haudattiin 28.5.1663 Oulussa.
Näyttäisi vahvasti, että tämä Brita on Agneta Matintyttären sisarentytär. Jos Brita voitaisiin tunnistaa, niin voisi selvitä jotakin Agnetan esipolvista.
Itse spekuloin, että Agnetan veli olisi Jeremias Matthiae Cronbäck. Onko tiedossa Jeremiaalle sisaria?
Muistan tästä ja myös yhdestä Johan Cjanuksen omistamasta Paltaniemen talosta keskustellun aiemminkin.
Ja jotenkin on se tunne että päädyttiinkö Susanna Johandrssä Johan Curvoniuksen ja Felicia Cajanuksen tyttäreen joka ei vielä ollut naimisissa mutta vanhemmat olivat kuolleet.
Britan suhteen tarkoitin n. 1660 syntynyttä k. 1739 Brita Henriksdr (Forssman, Neostadiusta) jonka isä oli Henrik Carlander ja äiti Elisabeth Carlander. Johanin isä tuli 1680 Kajanin linnankomendantiksi. Johan sai ensimmäisen virkansa 1681 Uudenkarlepyyn kappalaisena oli naimisissa aiemin Magdalea Rossin anssa.
Olavi
Vielä muistui että Paltamon tuonaikaisissa rippikirjoissa "esiintyy" pari naispuolista Carlanderia ja olikohan Hofreneissa jotain tulkittavaa.
Mm nuo antavat sen käsityksen tuosta Andersin taustasta. Onkohan kukaan ratkaissut hänen syntyperäänsä. Minulle vahvimmaksi vaihtoehdoksi jäi Simon Ruuth. Oliko Simon Ulander Carlander tai joku muu vahva kakkonen?
Kirjoitelen näitä matkoilta vähän vaikeall läppärillä ja ilman kirjoja! Anteeksi jotku lyöntivirheet jne.
Olavi
Jouni Kaleva
16.10.10, 17:43
Yritin tunnistaa Paltamon henkikirjassa 1683
http://www.romppainen.net/henkikirja1683.htm
olevat Cajanuksiin liitetyt henkilöt, mutta joitakin jäi puuttumaan (laitan arvaukset sulkuihin):
s. 568
Tässä saamme katsoa samaa henkikirjaa "livenä": http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6433&pnum=28
Mutta kuka on sitten samassa henkikirjassa sivulla 651 Paldamobyhyn kirjattu
Hr Probst Joh: Cajans
hustr Malin Samuelsdotter ?
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6433&pnum=21
Jouni Kaleva
16.10.10, 17:48
Mutta kuka on sitten samassa henkikirjassa sivulla 651 Paldamobyhyn kirjattu
Hr Probst Joh: Cajans
hustr Malin Samuelsdotter ?
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6433&pnum=21
Vastaan itselleni: tämähän onkin 1660 kuolleen rovasti Johan Antiliuksen leski Malin Samuelsdr. Paldanius. Ihmetyttää, että rovasti Antilius on tässä saanut nimen Cajan.
Jouni Kaleva
16.10.10, 18:09
Olen lukenut kyseisen vuoden luetteloa joskus kauan sitten ja linkissä näkyvät tulkinnat eri sivuilta poikkeavat aikalailla omistani.
Tuossa Cajanus-kohdassa olen muistiinpanojeni mukaan tulkinnut esim.
- Praepositus
- systerdotter Susanna
- mors systerdotter Brita
Tässä sitten seuraava henkikirja 1686, jossa rovasti Johannes Cajanuksen porukka,
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6434&pnum=8
siten valitettavan epäselvää, että en uskalla täysin varmaksi tulkita. Kuitenkin epäilisin, että puheena oleva Brita olisi tällä kertaa saanut määritelmän
"hustrus syster dr. Brita"
Mitä sanovat paremmat tekstintulkitsijat?
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6434&pnum=8
siten valitettavan epäselvää, että en uskalla täysin varmaksi tulkita. Kuitenkin epäilisin, että puheena oleva Brita olisi tällä kertaa saanut määritelmän
"hustrus syster dr. Brita"
Mitä sanovat paremmat tekstintulkitsijat?
Niin siinä minustakin lukee.
Kun noita Carlandereita katselin muistanko että sukuyhteydet saatiin ratkaistua.
Kiitos mielenkiintoinen tieto tuo Judius suku, tuli minulle yksi satakuntalainen suku pohjanmaan sukujen (Cronbäc, Curvonius jne) vyyhtiin.
Olavi
Jouni Kaleva
17.10.10, 14:36
Siis mikä on tämän pitkän ketjun johtopäätös? Mikä on paras arvaus tai päätelmä Antti Eerikinpojan äidistä? Ja isäkään ei kai ole niin selvä kuin on luultu, kallistutaanko siihen, että isä oli joku oululainen säätyläinen eikä Kirkkonummen nimismies?
Kyselee eräs jälkeläinen
Hei
Kuten huomaat, ei tästä ole mitään läpimurtoa saatu. Antti on selvästi ollut sivistynyt; kirjoitus- ja ruotsinkielen taitoinen. Nimiemiehen tehtävätkin alkoivat 1600-luvulle "periytyä" suvuittain. Esim. vielä 1641 henkikirjassa Antin tila Säräisniemellä ei erotu joukosta muuten, kuin että on 2 renkiä ja 2 piikaa, kuin naapureilla ei välttämättä yhtään. Ei ole edes länsman-titteliä mainittu. Silti jo tuolloin Antti piti peräti kotikouluakin, jos on nettitietoja uskominen.
Onkohan kenelläkään tarkempaa tietoa Oulun nimismiehistä 1600-luvun alusta?
Jotain tietoa Oulun nimismiehistä: (Antti Järvenpään kokoamana)
1630-luvulla Hannu Pietarinpoika
Tuomas Perttunen
1640-lähtien Pettulan omistaja
Heikki Perttunen
Daniel Simonpoika Nurkka
samaan aikaan edellisen kanssa, virkamies nimismies ehkä Oulun ensimmäinen nimismies, raatimies. s.n. 1587 k.n.1627
Henrik danielinpoika 1640
Oulun pitäjässä edellisen poika, raatimies Oulu
Hannu Pietarinpoika
Zacharias Ficke
Östen Erikinpoika
Eerik Niilonpoika
Whael Gabriel 1674 alkaen
Arffman Niilo 1678 alkaen
Bochmöller Johan, esiintyy ajoittain Oulun ja Limingan nimismiehenä
Oulujoki nimismiehenä tunnettu:
Hannu Pekanpoika Houru s.n.1590
Olavi
Jouni Kaleva
18.10.10, 08:34
Jotain tietoa Oulun nimismiehistä: (Antti Järvenpään kokoamana)
Olavi
Kiitos Olavi
Ei siis löydy Erkki-nimismiestä 1600-luvun alusta ainakaan Oulusta. Tiedän, että ei Iistäkään. Entä Liminka tai Salo tai Pyhäjoki?
Oululla oli kai tiiviit yhteydet suoraan Ruotsin puolelle ja kävi ulkomaankauppaa Gävlen ja Tukholman kautta. Samalla solmittiin sukusiteitä.
Nimismies ja laivuri Daniel Simonpoika Nurkka nai kuninkaan hovipalvelijan tyttären Maria Reijerin 1625 paikkeilla.
Limingan kirkkoherra Isak Josefsson Lithovius nai gävleläisen porvarintyttären Dorothea Grothin n. 1626.
Muuten mielenkiintoisia nuo nimismiehet Heikki ja Tuomas Perttuset. Minulla on semmosia tietoja (no lähdettä en silloin merkinnyt muistiin), että Niilo Simonpoika Perttunen (s. n. 1630) Oulunsuusta ja hänen poikansa Niilo (1661-1743) ja Erkki (1663-1743) muuttivat Kemijärvelle ja Erkki ja Niilo asuivat myöhemmin Sodankylässä tai muutto on voinut tapahtua suoraan Sodankylään. Erkki otti sukunimen Saunavaara ja Niilo otti sukunimen Jouni. Erkki avioitui Elina Erkintyttären kanssa ja Niilo avoitui Riitta Juhontytär Kaikkosen kanssa.
Eli onkohan Oulun nimismiehillä millainen sukuyhteys ko. veljeksiin?
Mika J
Limingan nimismiehistä 1590 löytyy Erkki Pietarinpoika joka on tunnettu voudinmiehenäkin. Minä olen hänet pyrkinyt yhdistämään Kajanin linnapäälikköön Erik Pietarinpoika Rothiin (jonka luo luultavasti Antti Erikinpoika asettui Säräisniemelle).
Pyhäjoelta löytyy nimismiehenä Etelä kylästä oleva Erkki Antinpoika ilmeiseti 1570 luvulla ennen Olli Ollinpoikaa. Enne erkkiä ja taas jälkeen Olli Ollinpojan oli Martti Laurinpoika Luoto ja sen jälkeen Knuti Martinpoika kunnes kaksi Hourulaa ja sitten Ahlholmeja joista enemmän tiedetään.
Saloisissa nuo Juusolat ja Limingassa "Rotheniukset" toimi nimismiehinä.
Iistähän löytyy maininta 1543 maininta Erkki nimisestä nimismiehestä jota 20 vuotta myöhemmin jossain yhteydessä mainitaan "Vanhana nimismiehenä"
Olavi
Tämä ei nyt suoraan liity otsikon aiheeseen, mutta lisään ed. omaan viestiini, että Erkki asui Sodankylässä kuolemaansa saakka, mutta Niilo asui Kemijärvellä kuolemaansa asti. Hän oli syytinkimiehenä Matti Jounin talossa Kemijärvellä 1705 lähtien. Viimeistään 1728 Niilo asui Kemijärvellä omassa talossaan sukunimellä Jouni.
Mika J
Laitetaan tähän Johannes Messeniuksen Kajaanin linnassa vankeuden aikana kirjoittama: Scondia illustrata, tomus x: seu chronologia de rebus venedarum… Stockholm: typis Olavi Enaei 1703
http://www.ouka.fi/kirjasto/oulunarkki/kirjat/5334scondia_illustrata_tomus_x.pdf
Jos vaikka kävisi latinan ja Suomen historian kertauksena. Johannes Messenius on voinut toimia Anders Erikinpojan opettajana Kajaanissa. Olisiko Johannes Messenius Johan-pojan kummi, jolloin hän sai nimen Johannes Messeniukselta.
Scondia illustrata on kirjoitettu suomeksikin, jotta latinankielen taitamattomatkin voisivat sen lukea. Muitakin Messeniuksen kirjoituksia on kääntänyt latinasta suomeksi suomalaisuusmies ja Suomen historiantutkija Martti Linna Tampereelta (isä Oulun nimismies). Näitä kirjoja on useampia, joista ainakin pari kolme löytyy Pirkanmaan maakuntakirjastosta.
Ennen kuin palautan kirjastoon kirjan Artturi Snellman, Suomen Muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirja IX Oulun kihlakunta (vuonna 1887 ilmesyneen kirjan näköispainos vuodelta 2010), en malta olla manitsematta pohjalaisten valituskirjasta, joka on kirjoitettu Kemissä Maalisk. 9 p. v. 1490, jonka Kemin, Iin ja Limingan asukkaat itse ovat hallitusmiehillensä lähettäneet alkaa näin:
"Kaikille niille hyville arvoisille Herroille, joidenka käsiin tämä kirje sattuu tulemaan, tunnustamme me köyhät miehet, jotka asumme ja elämme Kemissä, Iissä ja Limingassa (i Kim, Jo, Lyminghe), tällä avonaisella kirjeellämme ja valitamme Jumalan ja Teidän edessänne sitä suurta murhaa, vahinkoa ja turmiota, jonka Wenäläiset ovat meille tehneet 80 vuoden kuluessa ja vielä nytkin vuosittain tekevät rauhan ja sovinnon aikana (i seligh dagh och frijdh)".
3. kappale: " Muutamia vuosia sen jälkeen matkustimme me Lappiin; silloin tulivat Wenäläiset sinne meidän luoksemme, vannoivat pyhän ristin kautta ja sanoivat, että rauha oli tehty seitsemäksi vuodeksi, sekä sitoutuivat pitämään tämän rauhan vilpittömästi. Ei kulunut aikaa enempää, kuin kolme yötä, kun he hyökkäsivät meidän päällemme. Lapissa oli 80 Kemin pitäjän parasta talonpoikaa. Näiden porot ja kaiken muun omaisuuden ottivat he pois, kulkivat sitten alas Kemiin ja Iihin, polttivat ja murhasivat miehet, vaimot ja lapset ja kaikki mitä vaan saivat käsiinsä. Ja nyt muutamia vuosia sitten saimme me sanan Herra Erkki Akselinpojalta, - Jumala olkoon hänelle armollinen! - että viisivuotinen rauha oli tehty ja valalla vahvistettu."....
Onko tästä Herra Erkki Akselinpojasta muuta tietoa? Voisiko hän olla Cajanusten esi-isä?
tellervoranta
18.10.10, 12:26
Kirjoitukseni liittyy Oulun virkamieh.,ei Cajanuksiin)
Oulun Lasaretinsaaressa oli Rysälän pelto. Rysän (Ryselin) suku yksi Oulun vanhimmista.Mainitaan jo 1630-luvun asiakirjoissa. Ens. Matti. Tuomiokirjoissa Erik Matinpka Rysä mainitaan laivanomistajana, kaupunginvoutina 1636-1641,väliaik. virkamiehenä oikeudessa v.1641, raatimiehenä 1656-1660 sekä 1663-1674 jne.
(Eija Paso-Rauno Rämö: Työn jäljet, Lasaretinsaaren vaiheita 1600-2000)
Raimo Ranta
18.10.10, 12:29
Hei Mika J
Muuten mielenkiintoisia nuo nimismiehet Heikki ja Tuomas Perttuset. Minulla on semmosia tietoja (no lähdettä en silloin merkinnyt muistiin), että Niilo Simonpoika Perttunen (s. n. 1630) Oulunsuusta ja hänen poikansa Niilo (1661-1743) ja Erkki (1663-1743) muuttivat Kemijärvelle ja Erkki ja Niilo asuivat myöhemmin Sodankylässä tai muutto on voinut tapahtua suoraan Sodankylään. Erkki otti sukunimen Saunavaara ja Niilo otti sukunimen Jouni. Erkki avioitui Elina Erkintyttären kanssa ja Niilo avoitui Riitta Juhontytär Kaikkosen kanssa.
Eli onkohan Oulun nimismiehillä millainen sukuyhteys ko. veljeksiin?
Mika J[/quote]
Perttusen nimismiesveljekset
Sukua heihin saattaa ollakkin, mutta Niilo Simonpoika s.n 1625-1630 on alkujaan Pelkonen Muhoksen Sotkajärvenkylästä
Isä Simo Simonpoika Pelkonen eli Perttunen s.n 1595 Muhoksella, esiintyy Kemijärvellä myös nimellä Tapio,
Äiti saattaa olla Perttusia jota en toistaiseksi ole selvittänyt ja voi olla ettei se mistään selviäkkään.
Pelkonen eli Järvelä Muhos Sotkajärvi
hk-1631) kanssa-asuja
Kemijärvi
hk1631-) talollinen
Isoisä Simo Pelkonen s.n 1565 vmo N.N
Pelkonen eli Järvelä Muhos Sotkajärvi 3/4 mant
vuoden1624 maantarkastuskirjan mukaan tilalla oli viljeltyä peltoalaa 2.16 äyrinmaata ( 1 äyrinmaa = 0,462 ha)
kl1626 talollinen
talooon on merkitty 1 härkä, 1 sonni, 4 lehmää, 3 vasikaa,
6 lammasta.
Ruodutusluettelo v 1627-1629 mainitsee Simon ja hänen 30 vuotiaan poikansa Matin , Simoa ei manita joten lienee jo tuolloinmuuttanut pois Muhokselta,
mk 1633-1634 talo on merkitty autioksi
Terv RaimoR
Hei Mika J
Muuten mielenkiintoisia nuo nimismiehet Heikki ja Tuomas Perttuset. Minulla on semmosia tietoja (no lähdettä en silloin merkinnyt muistiin), että Niilo Simonpoika Perttunen (s. n. 1630) Oulunsuusta ja hänen poikansa Niilo (1661-1743) ja Erkki (1663-1743) muuttivat Kemijärvelle ja Erkki ja Niilo asuivat myöhemmin Sodankylässä tai muutto on voinut tapahtua suoraan Sodankylään. Erkki otti sukunimen Saunavaara ja Niilo otti sukunimen Jouni. Erkki avioitui Elina Erkintyttären kanssa ja Niilo avoitui Riitta Juhontytär Kaikkosen kanssa.
Eli onkohan Oulun nimismiehillä millainen sukuyhteys ko. veljeksiin?
Mika J
Perttusen nimismiesveljekset
Sukua heihin saattaa ollakkin, mutta Niilo Simonpoika s.n 1625-1630 on alkujaan Pelkonen Muhoksen Sotkajärvenkylästä
Isä Simo Simonpoika Pelkonen eli Perttunen s.n 1595 Muhoksella, esiintyy Kemijärvellä myös nimellä Tapio,
Äiti saattaa olla Perttusia jota en toistaiseksi ole selvittänyt ja voi olla ettei se mistään selviäkkään.
Pelkonen eli Järvelä Muhos Sotkajärvi
hk-1631) kanssa-asuja
Kemijärvi
hk1631-) talollinen
Isoisä Simo Pelkonen s.n 1565 vmo N.N
Pelkonen eli Järvelä Muhos Sotkajärvi 3/4 mant
vuoden1624 maantarkastuskirjan mukaan tilalla oli viljeltyä peltoalaa 2.16 äyrinmaata ( 1 äyrinmaa = 0,462 ha)
kl1626 talollinen
talooon on merkitty 1 härkä, 1 sonni, 4 lehmää, 3 vasikaa,
6 lammasta.
Ruodutusluettelo v 1627-1629 mainitsee Simon ja hänen 30 vuotiaan poikansa Matin , Simoa ei manita joten lienee jo tuolloinmuuttanut pois Muhokselta,
mk 1633-1634 talo on merkitty autioksi
Terv RaimoR
Kiitos,
olinkin merkinnyt tuon Simo Simonpoika Pelkonen-Perttunen-Tapion (s. n. 1595) olleen kotoisn Muhoksen Sotkajärveltä, mutta hänen poikansa Niilon kohdalla jostain syystä Oulunsuu.
Pitänee tarkistaa Kemijärven myöhemmän Tapio-suvun periytyminen ko. Simosta.
Ainakin Simon pojan Niilon (s.n. 1625) pojan Niilo Perttunen-Jounin (s.1661) pojan Niilo Perttunen-Jounin (s.4.10.1698) tytär Brigitta (s.8.11.1722 Kemijärvi) oli naimisiinmennessään Tapio.
Olen juuri nyt läpikäymässä perusteellisesti sukupuutani ja olen menossa 9.sukupolvessa minusta laskien, aloitin siis itsestäni. Juuri äsken tarkistin Brigitta Niilontytär Jouni-Tapion (s.8.11.1722) perheen vaiheet.
Olikohan Simon (s.n. 1695) velipoika Matti (s.n. 1697) Sodankylän Sombion ensimmäisen suomalaisen uudisasukkaan Paavali Pelkosen (s.n.1624) isä? Paavalin tosin mainitaan tulleen Lumijoelta, onko tässä perimätiedossa virhe?
Mika J
Matti Lund
18.10.10, 14:31
...
3. kappale: " Muutamia vuosia sen jälkeen matkustimme me Lappiin; silloin tulivat Wenäläiset sinne meidän luoksemme, vannoivat pyhän ristin kautta ja sanoivat, että rauha oli tehty seitsemäksi vuodeksi, sekä sitoutuivat pitämään tämän rauhan vilpittömästi. Ei kulunut aikaa enempää, kuin kolme yötä, kun he hyökkäsivät meidän päällemme. Lapissa oli 80 Kemin pitäjän parasta talonpoikaa. Näiden porot ja kaiken muun omaisuuden ottivat he pois, kulkivat sitten alas Kemiin ja Iihin, polttivat ja murhasivat miehet, vaimot ja lapset ja kaikki mitä vaan saivat käsiinsä. Ja nyt muutamia vuosia sitten saimme me sanan Herra Erkki Akselinpojalta, - Jumala olkoon hänelle armollinen! - että viisivuotinen rauha oli tehty ja valalla vahvistettu."....
Onko tästä Herra Erkki Akselinpojasta muuta tietoa? Voisiko hän olla Cajanusten esi-isä?
Todennäköisesti kysymys on Herra Erkki Akselinpojasta till Lagnö, joka kuului myöhemmin Tott -sukuna tunnettuun aatelissukuun (lisänimeä ei käytetty vielä hänen elinaikanaan).
Tämän Erkin sanotaan kuolleen vuonna 1480, joten kun pohjolan talonpojat valittivat vuonna 1490 ja vetosivat Erkkiin muutamia vuosia aikaisemmin, niin sen ilmoituksen ajankohtana on vuosi 1480 tai jokin vuosi sitä ennen Erkki Akselinpojan elinaikana.
Tämä Erkki Akselinpoika, ritari ja valtaneuvos, sai 1475 läänityksekseen Viipurin linnan ja kaupungin.
(Tiedot sieppasin v. Stiernmanin Höfdingaminne II:sta s. 488)
terv M Lund
Kuka on tämä Oulussa oleva Anders Erichsson Befalningsman, joka kuolee 1633
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5752477
ja haudataan kirkkoon (hinta 18:-) autuaana 2 Maij 1634
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5752487
Sillä hän taitaa olla ensimmäisiä Oulussa, jonka kirkkoon hautaus näkyy tileissä.
Kuka on Ouluun 3.1.1658 haudattu Jeremias Andersånin isä Anders Erikssån
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5752613
ei kai vain Cajanus-suvun kantaisä, jonka sanotaan kuolleen elokuussa 1657.
Koska 1633 Oulussa kuolevaa nimismies Anders Eriksonia ei näytä löytyvän, niin voisiko kyseessä sittenkin olla Cajanus-suvun kantaisä Anders Erikson, joka osti itselleen valmiiksi hautapaikan 1633
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5752477
ja haudattiin siihen 1657, jonka hautauslaskun Jeremias maksaa sitten 3.1.1658
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5752613
mutta kuka sitten on 2.5.1634 autuas Anders Erikson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5752487
Jouni Kaleva
18.10.10, 19:15
Koska 1633 Oulussa kuolevaa nimismies Anders Eriksonia ei näytä löytyvän, niin voisiko kyseessä sittenkin olla Cajanus-suvun kantaisä Anders Erikson, joka osti itselleen valmiiksi hautapaikan 1633
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5752477
Tuossa alkulauseessa olen lukevinani että " Dödhe i Ule borgh och begrafwen..." ja vielä paarivaatteestakin jotakin, eli että todella hautauksista olisi kyse, eikä hautapaikan lunastamisesta etukäteen.
Jouni Kaleva
18.10.10, 19:20
Ennen kuin palautan kirjastoon kirjan Artturi Snellman, Suomen Muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirja IX Oulun kihlakunta (vuonna 1887 ilmesyneen kirjan näköispainos vuodelta 2010), en malta olla manitsematta pohjalaisten valituskirjasta, joka on kirjoitettu Kemissä Maalisk. 9 p. v. 1490, jonka Kemin, Iin ja Limingan asukkaat itse ovat hallitusmiehillensä lähettäneet alkaa näin:
"Kaikille niille hyville arvoisille Herroille, joidenka käsiin tämä kirje sattuu tulemaan, tunnustamme me köyhät miehet, jotka asumme ja elämme Kemissä, Iissä ja Limingassa (i Kim, Jo, Lyminghe), tällä avonaisella kirjeellämme ja valitamme Jumalan ja Teidän edessänne sitä suurta murhaa, vahinkoa ja turmiota, jonka Wenäläiset ovat meille tehneet 80 vuoden kuluessa ja vielä nytkin vuosittain tekevät rauhan ja sovinnon aikana (i seligh dagh och frijdh)".
?koko valituskirja on luettavissa täällä. http://personal.inet.fi/yhdistys/liedes-suku/talonpojat1490.html
Mielenkiintoinen nimi esim. Musta Larens.
Jouni Kaleva
18.10.10, 19:34
Limingan nimismiehistä 1590 löytyy Erkki Pietarinpoika joka on tunnettu voudinmiehenäkin. Minä olen hänet pyrkinyt yhdistämään Kajanin linnapäälikköön Erik Pietarinpoika Rothiin (jonka luo luultavasti Antti Erikinpoika asettui Säräisniemelle).
Pyhäjoelta löytyy nimismiehenä Etelä kylästä oleva Erkki Antinpoika ilmeiseti 1570 luvulla ennen Olli Ollinpoikaa. Enne erkkiä ja taas jälkeen Olli Ollinpojan oli Martti Laurinpoika Luoto ja sen jälkeen Knuti Martinpoika kunnes kaksi Hourulaa ja sitten Ahlholmeja joista enemmän tiedetään.
Saloisissa nuo Juusolat ja Limingassa "Rotheniukset" toimi nimismiehinä.
Iistähän löytyy maininta 1543 maininta Erkki nimisestä nimismiehestä jota 20 vuotta myöhemmin jossain yhteydessä mainitaan "Vanhana nimismiehenä"
OlaviOlisiko todella Eerik Pietarinpk. Rooth isäehdokas? Hän tuli Kajaanin linnan hopmanniksi 1623. Tähän sopisi, että Antti-poika olisi tullut mukana. - mistä, Olavi, tuo mainintasi, että Antti olisi tullut Eerikin luo Kajaaniin? Eerikiä sanottu lukutaidottomaksi ja Messenius kirjoitti hänestä moitetta raakuudesta. Olisiko poika-Antti ollut lukutaitoinen ja suorastaan saanut opetusta Messeniukselta. Siihen sopisi Antin 1636 Messeniukselta saama niittylahja kummilahjana - ja että esikoinen 1626 olisi kastettu Messeniuksen mukaan.
Paikkakunnalle tullut säätyläispoika Antti olisi sopinut naimaan Paltamon kappalaisen tyttären Agnetan ehkä noin 1625, ja sitten pyrkinyt pureutumaan kiinni tilanomistuksiin jne.
Matti Lund
18.10.10, 20:21
Olisiko todella Eerik Pietarinpk. Rooth isäehdokas? Hän tuli Kajaanin linnan hopmanniksi 1623. ...
Eerik Pietarinpojalla Kajaaninlinnasta ehti olla joitakin yhteisiä toimituksia Antti Eerikinpojan kanssa ja mielestäni sellaisia (kuten oikeuden määrääminä puolueettomina miehinä), että heidät olisi lautamiehistö ja tuomari jäävännyt, jos olisivat olleet läheistä sukua keskenään.
Eerik Pietarinpoikahan oli Antti Eerikinpojan edeltäjä nimismiehenä, tai siinä oli välivaihe, jossa Eerik Pietarinpoika toimi vt. nimismiehenä eräillä Paltamon-Sotkamon (Kajaanin) käräjillä 1620 -luvulla.
Ennen Eerik Pietarinpojan välivaihetta (jolloin valtakunnan hallintoa oli uudistettu ja käskynhaltijaksi oli nimitetty Johan Månsinpoika Ulfsparre sekä kruununvoudiksi Jaakob Burman) nimismiehinä toimi paikallisia miehiä.
Eli Eerik Pietarinpojan välivaihetta edelsi Sipo Susi nimismiehenä joillakin käräjillä ja Sipoa edelsi muutamana vuotena nimismiehenä Heikki Rusanen Melalahdelta.
Sipo Susi myi sitten talonsa kauppakirjalla Antti Eerkinpojalle. Sipon poika Antti alkoi kovasti vänkäämään taloa takaisin, mutta Antti Eerikinpoika maksoi ja huudatti talon kovalla kiireellä, joten Sipon poika jäi nuolemaan näppejään.
Antin suunnitelmana ei ollut pitää Sipo Suden taloa, vaan hän oli sopinut alustavasti Sipo Laurinpoika Kirjavaisen kanssa, että hankkii Sipo Suden talon ja sen jälkeen he vaihtaisivat päittäin talojaan. Antti osti sitten talon vuonna 1633. Tämä suunnitelma kariutui kuitenkin Kajaanin pitäjän käräjillä 17.1.1634, kun Antti vaati oikeudessa sovittua talonvaihtoa. Nyt Sipo Laurinpoika Kirjavainen väitti, ettei asiasta ollut sovittu kädenpuristuksella ja Sipon äiti Kaarina Heikintytär (allekirjoittaneen esiäiti) ja poika Antti vastustivat jyrkästi talonvaihtoa Antti Eerikinpojan kanssa.
Anttikaan (Eerikinpoika) ei kyennyt osoittamaan mitään sopimusta sitovaa todistusta, joten kauppa jäi puolitiehen, eli Sipo Suden talo Antti Eerikinpojalle pysyvästi.
Erkki Pietarinpoika Kajaaninlinnasta seurasi voutina läsnä käräjillä tätä nimismies Antin riitaa. Millään käräjillä en muista Erkki Pietarinpojalla esiintyneen lisänimeä.
Lautamiehistöön kuului tällöin mm. Olli Susi.
(edelläoleva ilmenee mf ES2027:sta V 1634, s. 24-25).
terv Matti Lund
Matti Lund
18.10.10, 20:50
koko valituskirja on luettavissa täällä. http://personal.inet.fi/yhdistys/liedes-suku/talonpojat1490.html
Mielenkiintoinen nimi esim. Musta Larens.
Useampikin nimi kiinnitti huomiotani.
Esimerkiksi Elev Laurinpoika juolahduttaa mieleen Oulunsuunkylän Elevinpojat (myös Elovinpojat) voudintileissä (Erkki Elevinpoika, Elevi Erkinpoika; Oulunsuussa oli Erkki Elevinpojan aikalaiset ja naapurit Tuomas Holsti ja Heikki Holsti, vrt. Heikki Holsti). - Eli olisikohan tämä sieltä. Talo taitaisi olla paikannettavissa.
Kansan suussa ja siis suomenkielessä tuo etunimi taisi kuulua kuitenkin "Eveli".
terv M Lund
Onko tuossa talokaupassa kyse Paltaniemen Sutelasta. Olof Suzie oli ilmeiseti Olof Jönssinpoika, jotka nimet esiintyvät Paltamon kylän (Paltaniemen) maakirjoissa 1605 ja 1611 talonomistajana?
Sigfrid Suzie lienee hänen poikansa joka myi talon "Cajanuksille" 400 taalerilla, minä vuonna?
Mielestäni Virkkusen Oulun Historian niittykartoissa on saman niminen mies Oulussa (? onko vuodelta 1641).
En tiedä muista lähdettä vai onko väärinkäsitys että "Säräisniemen taloja otettaessa uudelleen asutukseen, Mattilan nimellä olevaan talon asutti nimismieheksi 1631-32 ryhtynyt entinen linnapäällikkö Erik Pietrainpoika Rooth."
Olavi
Onko tuossa talokaupassa kyse Paltaniemen Sutelasta. Olof Suzie oli ilmeiseti Olof Jönssinpoika, jotka nimet esiintyvät Paltamon kylän (Paltaniemen) maakirjoissa 1605 ja 1611 talonomistajana?
Sigfrid Suzie lienee hänen poikansa joka myi talon "Cajanuksille" 400 taalerilla, minä vuonna?
Ylioppilasmatrikkelin Ericus Andreæ Cajanuksen 541 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=541) tietojen mukaan:
KA mf. FR 136 (Vol. 5) Paltamon ja Sotkamon käräjät 26.–27.3.1667 s. 72 (Uplystes 3:die gången, Suttila hemman, som Sahl: Anders Erichsson aff Sigfredh Sussie för 100 D:r K: M:t A:o 1633 d: 29 Aug: sigh till handlat hafwer och Nu före kom Anders Sigfredsson Sussie och begäradhe dhett igenbyrda);
Sigfredh Sussie näyttäisi myyneen tilansa Anders Erichssonille 1633.
En tiedä muista lähdettä vai onko väärinkäsitys että "Säräisniemen taloja otettaessa uudelleen asutukseen, Mattilan nimellä olevaan talon asutti nimismieheksi 1631-32 ryhtynyt entinen linnapäällikkö Erik Pietrainpoika Rooth."
Olavi
Kajaanin linnan vanki 1635-41 Lars Wivallius näyttää kirjoittaneen muistorunon hopmannista Erik Pietarinpoika Roothista Gravskrift över Erik Pederson Roth (http://www.dikter.biblioteket.se/Poem.aspx?id=10546)
joka alkaa: Jag Erik Rot, född en väsgot.
Löytyisikö joltakin se kokonaisena?
Jenna Mähönen
20.10.10, 13:52
Minua kiinnostaa tuo säveltäjä Robert Kajanus, että onko niillä Kajanuksilla mitään yhteyttä tähän Cajanus-sukuun? Muutama sukupolvi taaksepäin nimi oli kirjoitettu Cajanus, ja jäljet johtavat Pohjanmaalle. Onko ehkä yhteisiä esivanhempia?
Jennalle.
Kyllä Roobert Kajanus on samaa sukua. Esimerkiksi Anneli Kotisaaren kotisivulta http://www.annelikotisaari.net/Brita.O.Sursill.htm löytyy periytyminen Gustaf Antinpojasta.
Yleisesti ottaen Cajanus, Cajan ja Kajanukset ovat samaa sukua, mutta Cajanderit ovat eri suku.
Olavi
Mielenkiintoinen tuo Wivaluksen runo ja olihan hän Kajaanissa vankeudessa vasta muutama vuosi Roothin kuoleman jälkeen (arveltu 1631 ?)
"Jag Erik Rot, född en väsgot." Miten tuon "västgöt" tulkitsette. Wästgöte sukuhan on tullut Suomessa tunnetuksi Kaarina Maununtyttären naineena miehenä. Onko se lääni tai paikkaunta Ruotsissa? Jos on ketähän Suomeen tulleista ruotsalaissuvuista oli sieltä?
Onko muuten tiedossa Kajaanissa olleita muita ruotsalaisvankeja kuin Mesenius ja Wivalius?
Olavi
Jouni Kaleva
20.10.10, 15:04
Mielenkiintoinen tuo Wivaluksen runo ja olihan hän Kajaanissa vankeudessa vasta muutama vuosi Roothin kuoleman jälkeen (arveltu 1631 ?)
"Jag Erik Rot, född en väsgot." Miten tuon "västgöt" tulkitsette. Wästgöte sukuhan on tullut Suomessa tunnetuksi Kaarina Maununtyttären naineena miehenä. Onko se lääni tai paikkaunta Ruotsissa? Jos on ketähän Suomeen tulleista ruotsalaissuvuista oli sieltä?
Onko muuten tiedossa Kajaanissa olleita muita ruotsalaisvankeja kuin Mesenius ja Wivalius?
Olavi
Vartiaisen Kajaanin historian mukaan Vivallius tuli samoihin aikoihin kuin Messenius lähti (1636). "Samoin kuin Messenius syyttää Vivalliuskin katkerasti hopmannia, Eerik Pietarinpoika Roothia, raakuudesta ja säälimättömän töykeästä kohtelusta.. ...kirjoitustaidoton hopmanni käytti Vivalliusta tarvittaessa kirjurinaan..."
Jouni Kaleva
20.10.10, 15:06
"Jag Erik Rot, född en väsgot." Miten tuon "västgöt" tulkitsette.
Olavi
Tarkoittanee vain synnyinseutua, Länsi-Götanmaa.
Eikö Erik Roothin linnapäälikkö kausi päättynyt jo 1630..31 hänen ryhtyessä nimismieheksi, ja olen olettanut hänen pian kuolleen kun Antti Erikinpojasta tuli nimismies???
Muistelen joihinkin Suomeen tulleisiin Wäst-Götanmaalaisiin törmännyt.
Tuon Rothenius-Rooth suvun syntyperä on tuntematon, eli Thomas Ingessonin.
Ensimmäinen tunnettu Limingan nimismies 1560-luvulla, Thomas Ingesson. Hänen jälkeensä tunnettiin Hannu Svenske nimismiehenä 1565 ja seuraavana vuonna hänen leskensä. 1567 nimismiehn valtuuksia käytti Juha Heikinpoika Bronckar, jota pitäjän erästä suurinta talonomistajaa epäillään saksalaisperäiseksi kauppiaaksi.
Seuraavina vuosina oli jälleen Ylipäässä Kestilän taloa asunut kirkkoherra Tuomas Ingonpoika uudesta nimismiehenä. Hänen jälkeen jonkin aikaan nimismiehenä oli Eerik Pietarinpoka Krankka kunnes 1500 luvun loppukymmenillä virkaa hoiti Tuomas Ingonpojan poika Gabriel Tuomaan poika.
Aikoinaan kiinitin huomiota Margareta Persdotter Ångermanin kolmanteen puolisoon Knut Ingelssoniin joka läheiseti liittyy Daniel Krögerin ja Grubb ja Bure sukuihin. Muistaakseni vähä ristiriitaista tietokin kenen puoliso?
Margareta Jacobsdr(Grubb)
PLO 1: Gävle: Pher Ångerman Porvari Gävle Ruotsi,
LAPSET:
1.) Dordi Persdotter Raatimiehen vaimo
2.) Margreta Persdotter Ångerman (Kröger) Kauppiaan vaimo
PLO 2: Erik Broddesson raatimies 1595 ja Pormestari 1600-1605,
Valtiomies 1604.
PLO 3: Knut Ingelsson.
LAPSET:
1.) Lapsi Knutpoika.
LÄHDE: Kirja Släkten Bure: Lars Bäcklund.
Tuosta Hans Svenskistä tullee mieleen etti hän olisi Hans Pedersson Svenskin poika?
- vouti (på Kumo gård) Suomessa 1527
vouti Hämeenlinnassa 1529-30
vouti raaseporin läänissä 1547-1550
läänitetty Lehijärven sattulan neljännes
Olavi
Vartiaisen Kajaanin historian mukaan Vivallius tuli samoihin aikoihin kuin Messenius lähti (1636). "Samoin kuin Messenius syyttää Vivalliuskin katkerasti hopmannia, Eerik Pietarinpoika Roothia, raakuudesta ja säälimättömän töykeästä kohtelusta.. ...kirjoitustaidoton hopmanni käytti Vivalliusta tarvittaessa kirjurinaan..."
A. H. Virkkusen Oulun kaupungin historia I s. 370 mukaan, Lauri Vivallius oli Oulunlinnassa v. 1636 (Tk 23/6 1636) matkalla Kajaaniin, joten Wivallius tuli Kajaaniin vasta Messeniuksen lähdön jälkeen. Joten jos Eerik Rooth oli elossa vielä 1636 niin hän ei ole ainakaan se kapteeni Eric Pärsson joka haudataan 1635 Oulussa
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/2kv5nf?fi+0371+haudatut+59) 1635 Kapten Eric Pärsson
alkup - MAKSU4: 3:-
ja jonka leski Caarin haudataan 28.4.1641 Oulussa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5752431
Jouni Kaleva
23.10.10, 09:02
A. H. Virkkusen Oulun kaupungin historia I s. 370 mukaan, Lauri Vivallius oli Oulunlinnassa v. 1636 (Tk 23/6 1636) matkalla Kajaaniin, joten Wivallius tuli Kajaaniin vasta Messeniuksen lähdön jälkeen. Joten jos Eerik Rooth oli elossa vielä 1636 niin hän ei ole ainakaan se kapteeni Eric Pärsson joka haudataan 1635 Oulussa
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/2kv5nf?fi+0371+haudatut+59) 1635 Kapten Eric Pärsson
alkup - MAKSU4: 3:-
ja jonka leski Caarin haudataan 28.4.1641 Oulussa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5752431
Meillä näkyy olevan kaksi melko peräkkäistä Eerik Pietarinpoikaa
a) E.P. Hara. synt. Länsi-Göötanmaalla. 1602 Suomen tallimestari. 1605 Hämeen linnan vouti. 1610 Pohjanmaan käskynhaltija. 1620 uudellemaalle puolustusvalmiutta nostamaan, 1620 Hämeen, Raaseporin, Porvoon läänien käskynhaltija. Kuoli 1627.
Kohteli huonosti Messeniusta "ståthållaren Erik Hara Red mig värre än en mara"
Jos kuolema 1627 pitää paikkansa, ei Lars Vivallius ole tätä miestä ikinä kohdannut. Entä se muistoruno?
b) E.P. Rooth, Kajaanin linnan hopmanni 1623-31. Onko tämä tuo 1635 haudattu kapteeni Eric Pärsson?? Kohtasiko Vivallius häntäkään?? Oliko molemmat Eerikin Länsi-Göötanmaalta?
Onko noista voudeista ja voudinmiehistä alkuperäislähteistä. Itse olen tuota "linnapäällikköä" pyrkinyt yhdistämään "Erkki Pietarinpoika 1570- Oulunsuussa tai Olunsalossa asuva usein voudinmiehenä" Osaako joku hänet täsmentää?
Antti Erikinpojan takia olen myös epäillyt hänen olevan Uudeltamaalta, esimerkiksi Helsingin Pitäjässä on monia ratkaisemattomia Ruuth nimisä mm. laivanomistajia ja tai myös Rothenius-sukua.
Jopa tuota Erikiä sovittelin Koutaniemen Swahn (? Schroderus) suvun kantaisäksi, jonka leski avioitui kappalaisen tai linnansaarnaajan Matts (? Johansson Tammelinin) kanssa. Matts voisi olla jotenkin samaa sukua kuin Paltamoon tulleet Tammelanderit.
Olavi
Kannattaisi ehkä yrittää löytää tiedonmurusia noista Paltamon ensimmäisitä papeista, kaikissa suvuissa on kysymyksiä, joista yhden ratkeaminen voisi avata "vyyhden", Pohjanmaan sukutieto tahtoo loppua 100 v aiemmalle ajalle kuin Etelä-Suomessa
Olavi
kirkkoherrat:
Olaus Laurentii Rahikainen (1559-80)
Gregorius Petri Hordelius (1599-1614)
Benedictus Mathæus Petraeus (1614-15)
Simon Erici Frosterus (1616-20)
Mansvertus Jacobi Fellman (1620-28)
Matthias Laurentii Björneburgensis (1628-44)
Samuel Thomæ Paldanius (1644-51)
kappalaiset:
Mansvertus Jacobi Fellman (noin 1610-16)
Matthias Georgii (ainakin 1618)
Matthias Laurentii Tammelin (Björnburgensis?) (1620-28)
Gabriel Christiani Limingius (1628-41)
Samuel Thomæ Paldanus (1641-44)
Jouni Kaleva
23.10.10, 10:36
Onko noista voudeista ja voudinmiehistä alkuperäislähteistä. Itse olen tuota "linnapäällikköä" pyrkinyt yhdistämään "Erkki Pietarinpoika 1570- Oulunsuussa tai Olunsalossa asuva usein voudinmiehenä" Osaako joku hänet täsmentää?
Kyösti Kiuasmaan kirjassa Suomen yleis- ja paikallishallinnon toimet jne..
mainitaan Erkki Pekanpoika: Pohjanmaan voutikunnan voudinmiesten alkupäässä 1590-luvulla, mahdollisesti vastuullisten palvelutehtävien suorittaja.
Itse en jaksa uskoa, että tämä olisi länsigöötanmaalla synt. Erik Pehrsson Hara, ovat niin eri sfääreistä.
Ja sitten on vielä vanhempi Erkki Pietarinpoika Krankka, joka kuoli jo 1579.
Oikeassa olet ilmeiseti voudinmies oli Erik Pietarinpoika Krankka joka tiedetäänkin vouti Pietari Knutinpojan huoviksi, ja on olettetu että hän olisi jopa isä ja mahdollisesti Fordelleja.
Haraan en häntä pyrkinyt yhdistämään vaan tuohon Roothiin.
Noista papeista mm. tuo Hordeliukset kiinnostaa? Oliko hän kirkkoherrana 15 vuotta Paltamossa ennen Pyyhäjoelle siirtymistä? Puolisona minulla jostain Anna Jakobsdr saman niminen nainen (leski ?) on minulla Oulun pormestarin Hannu Jönsson (Fordellin) toisena puolisona?
Olavi
Jouni Kaleva
23.10.10, 12:06
Oikeassa olet ilmeiseti voudinmies oli Erik Pietarinpoika Krankka joka tiedetäänkin vouti Pietari Knutinpojan huoviksi, ja on olettetu että hän olisi jopa isä ja mahdollisesti Fordelleja.
Haraan en häntä pyrkinyt yhdistämään vaan tuohon Roothiin.
Noista papeista mm. tuo Hordeliukset kiinnostaa? Oliko hän kirkkoherrana 15 vuotta Paltamossa ennen Pyyhäjoelle siirtymistä? Puolisona minulla jostain Anna Jakobsdr saman niminen nainen (leski ?) on minulla Oulun pormestarin Hannu Jönsson (Fordellin) toisena puolisona?
Olavi
Tuossa on siis 2 erkki Erkki Pietarinpoikaa
a) Krankka (k. 1579)
b) voudinmies 1590-luvulla.
*****
Oulu porvari Hans Jönsson Fordellin vaimona minulla on Dorde Mathiaksentytär, Granberg-sukua, joka jäi Hansista leskeksi ja k. 1662.
En löydä mistä lähteestä Fordeliuksen vaimoksi olen saanut Anna Jakobsdr:n Hän lienee kuoli virkakautensa päättymän aikoihin 1622.
Oliko Vesilahdella Fordelius nimistä pappia, josta epäilty periytyvän?
Olavi
Hans Jönsson (Fordell) Oulun pormestari 1611, 1613-1614,lienee ollut toimessa vuoteen 1619. Eli 1639, oli vainajana 1640.6 Isä pietarsaarelainen talollinen Jöns Laurinpoika (Fordell).- Hans Jönssonin 2. puoliso oli Anna Jakobintytär.
Omisti laivan ja teki rahtia valtiolle. Hankki etuoikeuskirjan kaupungille.
Lienee Örebron valtiopäivillä 1610, Kokkolan maakäräjillä 1612. Tukholman valtiopäivillä 1629. Hankki kirkkonn sukuhaudan.
Pojasta : Yo Uppsalassa 12.11.1642 Georg Hordelius Georgius Georgii, Ostrobotniensis U122. Vht: Pyhäjoen kirkkoherra Georg Hordelius (Georgius Petri) ja N.N. Ylioppilas Uppsalassa 12.11.1642 Georgius Georgij Hordelius.
Veli: Kuortaneen kappalainen Karl Hordelius 677 (yo 1648, † ~1703).
Meillä näkyy olevan kaksi melko peräkkäistä Eerik Pietarinpoikaa
a) E.P. Hara. synt. Länsi-Göötanmaalla. 1602 Suomen tallimestari. 1605 Hämeen linnan vouti. 1610 Pohjanmaan käskynhaltija. 1620 uudellemaalle puolustusvalmiutta nostamaan, 1620 Hämeen, Raaseporin, Porvoon läänien käskynhaltija. Kuoli 1627.
Kohteli huonosti Messeniusta "ståthållaren Erik Hara Red mig värre än en mara"
Jos kuolema 1627 pitää paikkansa, ei Lars Vivallius ole tätä miestä ikinä kohdannut. Entä se muistoruno?
b) E.P. Rooth, Kajaanin linnan hopmanni 1623-31. Onko tämä tuo 1635 haudattu kapteeni Eric Pärsson?? Kohtasiko Vivallius häntäkään?? Oliko molemmat Eerikin Länsi-Göötanmaalta?
Otetaan tähän lainaus Meseniuksen Scondia illustrata -teoksesta vuoden 1627 kohdalta:
"Ericus Harius, Tavaſtahuſenſis modò Caſtellanus, tali extinguitur morte, qualis decet illois, qui dæmonis ope, ad honores tranſcendunt, & in illis cum maxima ſubditorum injuria hominum, ſe, cauſamque defendunt ſuam iniquiſſimam , prout ille hominum infeliciſſimus diu fecerat."
Joku paremmin latinaa ymmärtävä voi kääntää.
Lars Wivalliuksen muistoruno Gravskrift över Erik Pederson Roth (http://www.dikter.biblioteket.se/Poem.aspx?id=10546) pitäisi myös saada ruodittavaksi. Yksi vaihtoehto olisi, että Wivallius olisi tullut Ouluun jo 1635 ja samana vuonna kuollut kapteeni Erik Pärsson olisi Rooth sillä vuosina 1631-34 Oulun- ja Kajaaninlinnan kapteenina mainitaan Israel Olavinpoika ja vuodesta 1634 Pietari Jaakonpoika Tysk. Onko kummankaan Erikin vaimoista tietoa, tämä koska Ouluun haudatu kapteeni Erik Pärssonin vaimo näyttää olevan Carin?
Matti Lund
23.10.10, 14:55
... Yksi vaihtoehto olisi, että Wivallius olisi tullut Ouluun jo 1635 ja samana vuonna kuollut kapteeni Erik Pärsson olisi Rooth sillä vuosina 1631-34 Oulun- ja Kajaaninlinnan kapteenina mainitaan Israel Olavinpoika ja vuodesta 1634 Pietari Jaakonpoika Tysk. Onko kummankaan Erikin vaimoista tietoa, tämä koska Ouluun haudatu kapteeni Erik Pärssonin vaimo näyttää olevan Carin?
Ainakin vuoden 1634 käräjillä Kajaanissa (mf ES2027) se Erkki Pietarinpoika (siis se joka oli ollut päällikkönä myös Kajaaninlinnassa, oli edeltänyt Antti Eerikinpoikaa vt. nimismiehenä ja seurannut Jaakob Burmania kruununvoutina) vielä kovin esiintyi Antti Eerikinpojan ollessa nimismiehenä.
Hän ei itse käyttänyt mitään lisänimeä esiintyessään julkisissa yhteyksissä, mutta kun sotilas oli, sellainenkin hänellä saattoi olla. (Ehkä sen vuoksi?) Eerik Pärinpoika "Roothista/Rothista" minulla ei ole harmainta aavistustakaan, kun sellainen nimi ei ole tullut vastaan Pohjanmaan asiakirjoissa, joten muuta kantaa minulla ei ole otettavissa siihen nimeen tässä yhteydessä. Roth/Rooth/Root oli tuolloin muuten yleinen lisänimi ja minulle on tulluja (sukuakin olevia) monta sen nimen käyttäjää, myös Pohjanmaalta, muttei siis yhtään Eerik Pärinpoika Rothia ole vielä osunut kohdalleni.
Kruununvouti Israel Olavinpoika tuli siirron saaneena Etelä-Pohjanmaalta Ouluun. Hän on mm. vielä v 1627 Laihian ruodutusluettelossa, on jonain vuonna Vaasan manttaalissa. Kajaanissa Israel Olavinpoika ei nähtävästi siirron saatuaan asunut, vaan Oulun seudulla. Hänen edeltäjänsä oli pitänyt kortteeria ainakin Kempeleellä. Taas Israel Olavinpojan Etelä-Pohjanmaalla korvasi Israel Tapaninpoika (asui Vähänkyrön Ryöväälän Mynttilässä), joka oli sitä ennen toiminut mm. armeijan katselmuskirjurina, kihlakunnankirjurina ja vt. nimismiehenä.
Pietari Jaakonpoika Tysk jätti vaimonsa Ouluun ja miehen perhesuhteita käsiteltiin paukkuvin ovin tuomiokapitulia myöten. Vaimo riiteli kovasti muutamassa vuoden 1635 raastuvanistunnossa Oulussa, mutta Tysk oli nähtävästi tälloin jo Kajaanissa. Tysk oli nähtävästi vainoharhainen ja sitten kova riitapukari käräjillä Kajaanissa.
terv Matti Lund
Onko Sinulla Matti tiedossa nuo 1600-luvun Kainuun voudit. Minulla ne rajautuu noihin Cajanuksiin (Antti ja Jeremias) sekä Siniukseen sekä Tammelandereihin?
Onkohan tuosta Jakob Burmanin syntyperästä i tietoa, jotku Bure suvun jäsenet otti käyttöön tuon nimen.
Olavi
Matti Lund
23.10.10, 17:02
Ainakin vuoden 1634 käräjillä Kajaanissa (mf ES2027) se Erkki Pietarinpoika (siis se joka oli ollut päällikkönä myös Kajaaninlinnassa, oli edeltänyt Antti Eerikinpoikaa vt. nimismiehenä ja seurannut Jaakob Burmania kruununvoutina) vielä kovin esiintyi Antti Eerikinpojan ollessa nimismiehenä.
...
terv Matti Lund
Tuosta saadaan vielä kiinni kapt. Erkki Pietarinpoika ainakin Oulun pitäjän kesäkäräjiltä 28.07.1635.
Näyttää siis siltä, että Erkki Pietarinpoika on palannut Kajaanista takaisin Oulun puoleen ja selvittää tässä vanhan panttinsa, kuuden ladonalan niityn tilannetta Muhoksella. Tämän niityn hän on joskus ottanut panttina vastaan Heikki Mikkoselta jotain rahasummaa vastaan, jonka määrä ei jutusta ilmene. Tiedän Heikin olevan Laitasaaren viljelijöitä (Talo oli Laitasaaren nuorimpia ja vielä ennen nuijasotaa Heikin esi-isän, erään Mikon perustama uudisviljelys, jonka etunimestä talon nimi nähtävästi johtuu). Käräjät nimittivät kaksi lautamiestä Heikki Halosen (Muhoskylältä) ja Lauri Määtän (Laitasaaresta) syynäämään ja arvioimaan sen, millä summalla niitty voidaan lunastaa kapteenilta. Heikki Mikkosen perilliset saivat luonnollisesti etuoikeuden tähän lunastukseen. Elleivät he lunastaisi niittyä takaisin talolleen, kapteeni saisi tehdä sille, miten haluaa.
Käräjillä oli läsnä kruununvoutina Israel Olavinpoika.
terv Matti Lund
Ps.
Niin tässä kuten kaikissa minulle vastaantulleissa tapauksissa, tällä Erkki Pietaripojalla ei ilmene mitään lisänimeä.
Tuosta saadaan vielä kiinni kapt. Erkki Pietarinpoika ainakin Oulun pitäjän kesäkäräjiltä 28.07.1635.
Näyttää siis siltä, että Erkki Pietarinpoika on palannut Kajaanista takaisin Oulun puoleen ja selvittää tässä vanhan panttinsa, kuuden ladonalan niityn tilannetta Muhoksella. Tämän niityn hän on joskus ottanut panttina vastaan Heikki Mikkoselta jotain rahasummaa vastaan, jonka määrä ei jutusta ilmene. Tiedän Heikin olevan Laitasaaren viljelijöitä (Talo oli Laitasaaren nuorimpia ja vielä ennen nuijasotaa Heikin esi-isän, erään Mikon perustama uudisviljelys, jonka etunimestä talon nimi nähtävästi johtuu). Käräjät nimittivät kaksi lautamiestä Heikki Halosen (Muhoskylältä) ja Lauri Määtän (Laitasaaresta) syynäämään ja arvioimaan sen, millä summalla niitty voidaan lunastaa kapteenilta. Heikki Mikkosen perilliset saivat luonnollisesti etuoikeuden tähän lunastukseen. Elleivät he lunastaisi niittyä takaisin talolleen, kapteeni saisi tehdä sille, miten haluaa.
Käräjillä oli läsnä kruununvoutina Israel Olavinpoika.
terv Matti Lund
Ps.
Niin tässä kuten kaikissa minulle vastaantulleissa tapauksissa, tällä Erkki Pietaripojalla ei ilmene mitään lisänimeä.
Eli kyseessä näyttäisi olevan vuoden marras/joulukuussa 1635 Oulussa haudattava kapteeni Erik Pärsson ja hänen leskensä Carin haudataan 28.4.1641. Olisiko tässä Catharina Lactieut eller Laticatar eli äiti olisi tullut vahingossa Anders Erikinpojan vaimoksi?
Nyt pitäisi saada käsiin Lars Wivalliuksen tekemä muistoruno, niin näkisi olisiko kyse samasta Erikistä.
Vastaaan itselleni kysymykseen Hordeliukista. Vesilahden kirkkoherrana oli 1567-78 jonka tytär avioitui Gabriel Westzynthiuksen kanssa ja poika lienee tuli Paltamon kirkkoherraksi 1599-14 ja siirtryi Pyhäjoelle 1616-22. Tunnetutut pojat Georgi ja Karl
Tietääkö joku sukuyhteyttä?
Olavi
Matti Lund
23.10.10, 20:48
...
Ja sitten on vielä vanhempi Erkki Pietarinpoika Krankka, joka kuoli jo 1579.
Erkki Pietarinpoika Krankka liipannee tutkimusaluettamme suhteellisen läheltä.
Tällä Erkillähän oli siis poikanaan aikansa kuuluisuus, nuijasodan melskeissä esiintynyt Hannu Krankka.
Hannu Krankka kuoli nähtävästi 1629, sillä hän ei enää esiinny vuoden 1630 RL:ssa , mutta RL:ssa 1629 hän vielä esiintyy ollen iältään 80 v? (mutta vuoden 1627 RL:ssa iältään 70 v). Hannu olisi syntynyt vuosien 1550 ja 1557 välissä. Luulen jälkimmäisen olevan lähellä oikeaa. Hänen poikansa Kalle on RL:ssa iältään 27 v, s. ~1602.
Se mikä tekee tässä vaiheessa kiinnostavaksi Krankan, on hänen sukuyhteytensä Paltamon kappalaisena ja Iisalmen kirkkoherrana toimineeseen Bartholdus Sigfridiin. Bartholduksen isä näyttäisi olleen Sipo Korkala eli Korkalainen.
Erkki Pietarinpojalla oli Hannun ohella tytär, joka oli Sipo Korkalan anoppi, siis Hannu Krankan sisko, jonka tyttären kanssa Sipo Korkala oli aviossa ja Limingan kesäkäräjillä 1635 (mf ES2027, s. 118) Sipo Korkalainen ilmoitti itsellään olevan tämän sukusuhteen, ja sen että on siksi tullut asumaan Krankan taloon; ja pyysi arviomiehiä, jotka laskisivat talon velat, jotka hän halusi maksaa pois.
Paltamon kappalainen Bartholdus Sigfridi olisikin siis Hannu Krankan siskon poika.
Krankkaa ei tulisi kokonaan unohtaa, kun Cajanusten suhdeverkkoa muodostellaan, vaikkakin virkansa hän "peri" naimalla edesmenneen Paltamon kirkkoherran Samuel Thomaen lesken Dorothea Ioannis Limingian.
Muutenkin Saloisen ja Limingan pitäjien 1600 -luvun käräjiltä saattaa löytyä johtolankoja Cajanus -pulmaan.
Muistelen, että myös vuoden 1600 käräjillä käsiteltiin Krankan suvun perintökysymyksiä puhumattakaan myöhemmin 1600 -luvulla. Olen näistä 3-4 ottanut ylös ja kunhan ehdin, voin tarkastaa, onko niissä mitään Cajanus -kysymyksen kannalta kiinnostavaa.
terv Matti Lund
Matti Lund
23.10.10, 22:19
...
Muistelen, että myös vuoden 1600 käräjillä käsiteltiin Krankan suvun perintökysymyksiä puhumattakaan myöhemmin 1600 -luvulla. Olen näistä 3-4 ottanut ylös ja kunhan ehdin, voin tarkastaa, onko niissä mitään Cajanus -kysymyksen kannalta kiinnostavaa.
terv Matti Lund
Pieni tarkennus, Hannu Erkinpoika Krankan maakauppoja kyllä käsiteltiin vuoden 1600 Limingan käräjillä, muttei perintöä. Asiassa kantoi Elina Tornio, joka esitti oikeudelle Hannu Erkinpoika Krankan ja tämän äidin maakauppoja koskevan setelin, jonka Gabriel Tuomaanpoika oli tehnyt tiettäväksi muodossa "Hans Kranck med sin modher haffr. sålldt".
Tästä en osaa muuta päätellä kuin, että kun Elina Tornio oli asianomistajana ja setelin olivat allekirjoittaneet Hannu Krankka ja hänen äitinsä, niin Elina Tornio olisi tämä äiti.
Tornio oli saman kylän taloja kuin Krankkakin ja siellä oli isänsä jälkeen tässä vaiheessa isäntänä Antti Mikonpoika Tornio, jonka isällä Mikko Torniolaisella Limingankylästä oli sukusuhde samoilla käräjillä kerrotun vuonna 1562 tapahtuneen äidinperintömaiden vaihdon perusteella Hannu Laurinpoikaan Kemin pitäjän Paakkolankylässä (Olisivatkohan olleet keskenään siskosten poikia, kun jako meni niin?).
(Sen sijaan silloin käsiteltiin laajasti mm. Lauri Kramsun lasten, 5 pk ja 2 tr, perintöjä, ja kahden siskon ja vieläpä hänen äitinsä siskon Maritan ja tämän miehen Mikon lastenlasten perintöjä (joista yksi poika Sipo lienee vain sattumoisin Korkalaisen kaima, koskapa hänen asuinpaikakseen mainitaan Haukipudas) - siis vuonna 1600.)
terv Matti Lund
Tuo kappalainen Bartholdus Sigfridi oli Mankilankylän Korkalaisen poika.Suvusta myöhemin tuli Brandberg pappissuku.
Bartholdus avioitui Paltamon kirkkoherran Samuel Paldaniuksen lesken Dorde Lithoviuksen kanssa, jonka vävy oli mm. Johan Andersson Cajanus.
Beata Antintytär Cajanus a.n.1632 oli 2. naimisissa Knut Johansonin kanssa, tämän neljännessä avioliitossa. Knut Johanssoin tytär Brita (äiti Margareta Mårtensdr) oli naimisissa kai Limingan nimismiehen Karl Hansson Kranck kanssa. Karl oli ensin Raahen tullinhoitaja ja sitten Limingan nimismies mainitaan 1686. Pojat Karlin ja Alexanderin tuntee Yo-matrikkeli.
Hieman kummaksuttaa tuo Karlin syntymäajaksi sanomasi onkohan välissä vielä yksi Kalle?
Laitan alle lainauksen Knut Johanssonin perunkirjasta. Löytyykö noille perheille sukunimiä?
Olavi
Beata Cajanuksen kanssa lapset: Beatan toisesta avioliitosta Knut Johaninpojan (Knutin neljäs avioliitto) kanssa heillä oli ainakin lapset Anders Knutinpoika ja Maria Knutintytär, jotka ilmoitetaan Knut Johaninpojan perunkirjoituksessa
Knut Johanssonin perunkirjoituksen alkuosan (lähde: Alf Brenner, Oulun kaupungin perunkirjoituksia 1653-1800, s. 19):
Knut Johansson, rådman; bouppt. 14.11.1687. Änkan, den avlidnes fjärde hustru Beata Andersdotter; barn av första giftet med Margareta Mårtensdotter: Brita Knutsdotter, gift med Karl Krank; av andra giftet med Margareta Sigfridsdotter: Johan Knutsson och Margareta Knutsdotter, gift med Erik Persson; av tredje giftet: Gabriel Knutson och avlidne Karl Knutsson; av fjärde giftet: Anders Knutsson och Maria Knutsdotter. Knut Johansson var avliden redan 17.4.1672.
Knut Johanssonin vaimoja näyttää haudatun Oulussa (bårklädhe) 1656 ja 20.8.1665. Lisäksi Knut Johanssonin lapsia haudataan Oulussa 1.6.1650, 29.5.1678, 7.7.1678 ja 8.12.1681. Kultaseppä Knut Johanssonin vaimo ja lapsi haudataan Oulussa 18.4.1645, mutta hän taitaa olla eri Knut (ehkä se Oulussa (ringn. grifft.) 12.1.1659 haudattu).
Minulla on lainattua tietoa, jossa Elina Tornio ei tule esille, olisko Hannun sisko?
Erkki Pietarinpk. Krank on Pohjois-Pohjanmaan Krank-suvun perustaja. Hänet mainitaan jo 1562 jolloin hän oli Pohjanmaan voudin Pietari Knuutinpojan huovina, joka nähtävästi oli hänen isänsä. Erkki Krankka oli lohivoutina 1563.
1571 Erkki osti Ambrosius Ryynäsen talon Limingan kirkonkylässä. Taloja ostelemalla hän muodosti siitä yli manttaalin tilan, jota alettiin kutsua Krankkalaksi. Siihen yhdistettiin Pietilä, Ikola ym. (miten suhtautuu siihen luostarin maahan??/JK)
Erkki kuoli 1579 Rukavaaran taisteluissa. Leski Sigrid Antintytär--1590 Krankkalan viholliset polttivat maan tasalle. Kuningas myönsi leskelle 1591 3v. verovapauden ja 6 tynnyriä viljaa. Sigrid kuoli 1592.
Erkin poika Hannu onkin sitten se nuijasodan mies ja lohivouti ymym. Olisikohan Hannu syntynyt 1560-luvulla? Kuoli 1630. Hannulla poika Kaarle.
Olavi
Matti Lund
24.10.10, 01:40
Minulla on lainattua tietoa, jossa Elina Tornio ei tule esille, olisko Hannun sisko?
...
Erkki kuoli 1579 Rukavaaran taisteluissa. Leski Sigrid Antintytär--1590 Krankkalan viholliset polttivat maan tasalle. Kuningas myönsi leskelle 1591 3v. verovapauden ja 6 tynnyriä viljaa. Sigrid kuoli 1592.
... Olisikohan Hannu syntynyt 1560-luvulla? Kuoli 1630. Hannulla poika Kaarle.
Olavi
Veroluetteloissa näkyy Krankkalassa leski Sigrid vuodesta 1581. Vielä vuoden 1580 kymmenysluettelossa on Erkki Krankka, joten verottaja on antanut yhden "armonvuoden" autuaalle Erkille.
Käräjäjuttu on kahdella tapaa ongelmallinen. Hannu Krankan setelin päiväystä ei siinä sanota, mutta eletään maaliskuuta vuonna 1600. Kun siinä selvästi lukee "Hans Kranck med sin modher haffr. sålldt ett stycke engh om 4 Dragur höö, liggiandes i Tyrnävä ått Matz Kurckinen", seteli on äidin elinajalla Limingan nimismiehen Gabriel Tuomaanpojan laatima, ja kun äiti siinä on otettu mukaan, setelin ilmoittama maakauppa koskenee äidin perintömaata ja äiti käyttää leskeystilansa suomaa valtaa valtuuttamalla poikaansa myymään omistamansa maakappaleen, joka sijaitsee Tyrnävällä.
Ja kun Elina Tornio on saanut tämän Hannu Krankan setelin haltuunsa ja esittää sen oikeuden edessä ilman, että hän on muuten mukana Tyrnävän niityn kaupassa, niin pahempi ongelma on sitten arvata se, millä valtuutuksella Elina Tornio liittyy Krankkoihin, kun käräjäpöytäkirja ei kerro tästä mitään, vaan ainoastaan asiayhteydestä ilmenee, että hän on asianomistaja, setelin esittäjä ja sen vahvistuksen anoja, ja samalla tulee Hannu Krankan myynti lukkoonlyödyksi hänen esityksestään?
Mutta taitaa olla niin, että kirjurilla on jäänyt jokin lause vajaaksi ja jonkinlainen Elinan valtuutus Krankalta on jäänyt pöytäkirjasta pois?
Nimittäin siitä voidaan erottaa kaksi eri tapahtumaa, Hannu Krankan kauppa ja Elinan kaupat kahden muun myyjän kanssa.
Ensin siis myyjä on Hannu Krankka ja ostaja on Matti Kurkinen Tyrnävän niitylle.
Sitten onkin eräs Klemetti Eskonpoika Limingasta myyjänä ja ostajana tämä Elina Tornio, jolle hän myy Larvaniitty -nimisen kahden talvikuorman niityn sekä yhden talvikuorman suoniityn ja toisen yhden talvikuorman niityn Liminganperästä, jotka Elina maksoi yhdellä 2 vuotta vanhalla varsalla, ja lisäksi osti Elina Tuomas Laurinpojalta Limingasta kahden talvikuorman niityn, jonka maksoi yhdellä härällä. Ja kun kukaan ei asettunut tätä vastaan, niin tämä tuomittiin pysyväksi lautakunnan tutkinnan nojalla.
Siis nuo Elinan ostot ilman Hannu Krankkaa ovat selviä, mutta kaikki nämä kaupat lyödään lukkoon samalla lauseella ja Elinan anomina.
Samoilla käräjillä vahvistettiin laamannintuomiolla Antti Mikonpojan pyynnöstä Mikko Matinpoika Tornion eli Torniaisen jo käräjillä 16.07.1586 tuomari Eerik Olavinpojan pöytäkirjauttama testamentti, josta ilmenevät Mikko Tornion lapset: pojat Antti ja Olli, pojanpoika Pertteli (isännimeä ei ilmene) sekä tyttäret Maritta, Britta ja Elina.
Elina olisi siten ollut Mikko Matinpoika Tornion tytär ja mahdollisesti lähellä Hannu Krankan ikäluokkaa.
Kun tämä testamentti vuodelta 1586 sai vasta nyt vahvistuksensa, Mikko Tornio oli vastikään kuollut.
(Ilmenee mf ES837:ssa, Limingan talvikäräjät 19.3.1600, s. 5)
Hannu Krankka esiintyy vielä vuoden 1630 karjaluettelossa, muttei enää saman vuoden ruodutusluettelossa. Kummankaan päiväys ei ilmene, mutta saattaa olla, että karjaluettelo oli laadittu talvella ja ruodutus keväällä, ja Hannu olisi kuollut talvella 1630.
Vuoden 1627 ruodutusluettelosta iän 70 v perusteella laskettu Hannu Erkinpoika Krankan syntymävuosi olisi 1557.
Kalle Krankkoja taisi Hannun pojasta lähtien olla useampi polvi eteenpäin.
terv Matti Lund
Siirrän tänne viestini Henricus Olai Rödhistä, jota on väitetty myös oulujärveläiseksi. En pääse ajatuksesta että tämä Kirkkonummen lähiseudun suku liittyisi Antti Erikinpoikaan ja hänen tuloonsa Pohjanmalle.
Toivon että "alkuperäislähteitä" tutkivat voisi katsoa onko asia faktaa jo onko Olof Jakobssonista kyse ?
Olavi
Saloisten kirkkoherran1566-82 (myös nimismies 1571-72) Henricus Olai Rödhin todetaan toisessa keskustelussa olevan Olof Jakobsson (Stubbe-suku) poika. Henricuksen pojat Johannes kirkkoherroina Orivedellä ja Kangasalalla käyttivät sukunimenään Agricola. Henricus Olaista on käytetty lisänimeä Uhlaträskensis (Oulujärveläinen)?
Heidän esipolvet ovat Suomen merittävimpiä hallintosukuja (maallinen ja kirkollinen) Dieken, Hyvikkälä, Suuripää jne. En olle Pohjanmaalla papien tai halintomiesten kohdalla vastaavaan törmännyt.
Henricuksen vaimon on olettetu olleen Saloisten edellisen kirkkoherran 1561-65 Henricus Laurentii Swartin vävyksi jonka talo oli Fordelin ja Juusolan talojen välissä? Ja hänen sukutaustaa on vastaavasti epäilty periytyvän Fordelleista.
Ljungo Thomanpoika seuraa Henricus Olaita kirkkoherrana 1582-92 Saloisissa josta siirtyy Pyhäjoelle ja sitten vielä Kalajoelle. Olen jo aiemmin esittänyt arvelun että Lars Lithovius ensimmäinen puoliso olisi ollut Ljungon sisar. Olisihan hieman outoa että Limingan kirkkoherran Thomas Ingonis luovuttaisi virakansa "Omaisuutensa-pappilan" vieraalle ja poika lähtisi Saloisiin kirkkoherraksi. Ljungo Thomanpoika tunnettiin Pohjanmaan vaikuttajana Nuijasodassa, Maalain suomentajana, ja rauhantekoon liittyvänä rajankävijänä.
Veli Gustaf Rothenius oli kauppias laivanomistaja Limingassa ja nimismies 1500-luvun lopussa, hän oli 1602-07 Pohjanmaan voutina osalistuen kirkkoherra veljensä kanssa mm.rauhan tekoon ja rajankäyntiin. Jo Isä kirkkoherra Thomas Ingonis oli kahteen otteeseen Limingan nimismiehenä.
Henricus Olain isoäidin toinen puoliso oli voutina (hänen ensimmäisen puolison jälkeen) Peder Larsson Svenske. Voisiko olla hänen poikansa Limingassa nimismiehenä 1565 Thomas Ingoniksen jälkeen.
Limingan nimismiehenä tunnettiin 1570-luvulla myös Erik Pietarinpoika usein voudinmiehenä myös mainittu. Oliko hän Oulunlinnan päälikkönä ja Paltamossa nimismiehenä tunnettu Erik Pietarinpoika Roth, jonka jälkeen nimismiehet siellä oli 100..200 v Cajanuksia.
Vielä tulee esiin että Henricus Olai Rödhin äiti olisi Frille-sukua ja äidinäiti ehkä Dufa tai Ille-sukua. Henricuksen sisko Karin oli ehkä naimisissa Claes Månsson Grabben kanssa jonka äiti oli Beat Boije ja isä Raaseporin kihlakunnan tuomari. Claesin toinen puolisona pidetään Elin Boijea. Juuri tuota Karinia ja hänen sisartaa Walborg liittyy Porvoon Tjusterbyhyn jonka väitetään olleen Kirkkonummen Korkkulan nimismiessuvun Antti Erikinpojan (Cajanus) suvun ratsutilana. Jotain sukuyhteyttä juuri Stubbe ja/tai Grabbe sukuihin on epäiltävissä. Olipa Henricus Olai Rödhin serkku naimisissa Cajanusten yhteydessä paljon puhutun Gyllenhjerta suvussa (Clas Kristersson).
Ei tiedetä onko Pyhäjärven kirkkoherralla ennen Ljungo Thomanpoika Rotheniusta Pyhäjoen kirkkoherrana 1573-76 olleella Ruotsin Länsipohjasta kotoisin olevalla Henrik Eriiksson Röd:illä (jonka sanotaan siirtyneen Tukholman suomalaisen seurakunnan kirkkoherraksi 1577) sukulaissuhdetta Rödh/Stubbe, Rothenius tai Fordell sukuihin. Hänen vaakunassa kolme tähteä ja arveltu Tavasteihin liityväksi.
Tuntuisi että Liminka/Saloinen/Pyhäjoki/Kalajoki ja ehkä Hailuoto/Ii/Kemi Hallinto olisi samojen sukujen miehittämä. Olisko Rothenius, Rödh/Stubbe suvulla yhteyttä toisiinsa? Vielä omina hypotteseina olen aiemmin esittänyt Lars Olofsson Björnramilla olisi sukulaisuutta Fordelleihin. Hans Larsson Björnramin puoliso oli Ingeborb Nilsdr Boijje.
Olavi
Matti Lund
24.10.10, 12:34
Siirrän tänne viestini Henricus Olai Rödhistä, jota on väitetty myös oulujärveläiseksi. En pääse ajatuksesta että tämä Kirkkonummen lähiseudun suku liittyisi Antti Erikinpoikaan ja hänen tuloonsa Pohjanmalle.
Toivon että "alkuperäislähteitä" tutkivat voisi katsoa onko asia faktaa jo onko Olof Jakobssonista kyse ?
Olavi
Mielestäni ei ole esitettävissä edes mitään hypoteesia, jolla voisi jotenkin puolustaa sitä, että Cajanukset olisivat jokin Sinun mainitsemiesi Kirkkonummen-Porvoon akselilla olevien myöhäiskeskiaikaisten virkamiessukujen sukuhaara. On vain kasattavissa korkea pino yksittäisiä faktoja Cajanusten kirkkonummelaisuutta vastaan ja kytkemällä nämä yhteen todelliseksi hypoteesiksi, jolla on erittäin uskottavaa kiistää Inkoon nimismiessuku Cajanusten alkuperälähteenä.
Et ole pystynyt mielestäni mitenkään perustelemaan uskomustasi, joten unohda se ja yritä muita reittejä eteenpäin. Ja yritä rakentaa oikeita hypoteeseja nimiarvausten tilalle, kun olet kuitenkin koonnut paikallishistorioista asiakirjareferaatteja, joissa on hypoteesien aineksia.
Mielestäni etunimiyhtäläisyyksistä juolautetut vapaat assosiaatiot eivät ole riittäviä sukuperän hypoteesien rakentamiseksi, vaan ovat siltä kannalta sekundaarista materiaalia, jota ilmankin usein saatetaan pärjätä. Erittäin uskottavia sukuhypoteeseja voidaan rakentaa ilman, että edes tiedetään etunimiä tai lisänimiä, kunhan on vain riittävästi perintö- ja sukuomistusasiakirjoja hypoteesin pohjaksi.
Vähänkyrön kirkonarkistosta on peräisin käsikirjoitus »De fatis Ostrobothniae notandis» (Pohjanmaan merkillepantavat vaiheet), joka on suurimmalta osalta Vähänkyrön kirkkoherran Johan Forsmanin (k. 1818) laatima.
Tämä Johan Forsman oli ehkäpä aikansa etevin sukutietojen keräilijä Pohjanmaan papiston keskuudessa, ja lienee hänen tietonsa, että Salon kirkkoherra Henricus Olai Rödhiin olisi liitetty Uhlåträskensis -nimitys, joten kun tällainen tieto ei lainkaan sovi Inkoosta lähtöisin olevaan Henricus Olaihin, täytyy jossakin kohtaa olla suuri sekaannus.
Tapio Vähäkankaan "Jägerhornien Juurilla" / Genos 4/2009 s. 143 mukaan Saloisen kirkkoherran Henricus Olain ja hänen poikansa Oriveden kirkkoherran Carolus Henricin sinetissä ovat metsästystorvi ja nuolet kuten nähtävästi Jaakob Olofinpojan till Bolstadin sinetissäkin, josta on kuva mm. Jully Ramsayn "Gamla Finska Frälsesläkter" teoksessa Bolstadin sukua koskevassa artikkelissa. Ramsaylta löytyykin taulusta IV Jaakob Olofinpojan yhtenä poikana Henricus Olai till Kirstula (paikka Hämeenlinnan maaseutuseurakuntaa), jonka Ramsay on kuitenkin kadottanut vuoden 1584 jälkeen, jolloin tämä nimi mainitaan Jaakob Olofinpojan perinnönjaon yhteydessä - ja Ramsay olettaa hänen kuolleen nuorena. Vähäkangas on yhdistänyt Saloisen kirkkoherran Henricus Olain Inkoon Bollstadiin vertailemalla Ruuthin vuonna 1891 toimittaman kokoelman sinettejä nro 205, 206, 209 ja 210.
Tämä Uhloträskensis tuli esiin jossakin aikaisemmassa keskustelussa, kun esitin erään voudintileistä löytämäni asiakirjan, jossa Saloisen kirkkoherran Henricus Olain veli ajoi veljensä puolesta Räävelissä sinne "kaapatun" Henricus Olain skuutin (rahtialus) palauttamista. Veljen nimeä ei muistaakseni tässä mainittu, mutta Bollstadin Henricus Olailla oli veli Jaakob, luutnantti, joka palveli mm. Käkisalmen linnassa ja Narvassa, joten sopisi hyvin edustamaan veljeään Räävelissä.
Siis Inkoon Bollstadin suku on nollattava yritettäessä jäljittää Antti Eerikinpojan alkuperää. Cajanuksilla on kyllä myöhemmin 1800 -luvulta alkaen avioitumisia sukuihin, jotka johtuvat Bollstadistakin, mutta nämä avioitumiset ovat vasta noin 200 vuotta Antti Eerikinpojan jälkeen, kun Cajanuksia alkoi ilmaantua virkatehtäviin Hämeeseenkin ja avioitua siellä.
terv Matti Lund
Jouni Kaleva
24.10.10, 14:43
Beata Antintytär Cajanus a.n.1632 oli 2. naimisissa Knut Johansonin kanssa, tämän neljännessä avioliitossa. Knut Johanssoin tytär Brita (äiti Margareta Mårtensdr) oli naimisissa kai Limingan nimismiehen Karl Hansson Kranck kanssa. Karl oli ensin Raahen tullinhoitaja ja sitten Limingan nimismies mainitaan 1686. Pojat Karlin ja Alexanderin tuntee Yo-matrikkeli.
Hieman kummaksuttaa tuo Karlin syntymäajaksi sanomasi onkohan välissä vielä yksi Kalle?
Olavi
Tämä Karl Hansson Kranck voisi olla myös sama kuin Kajaanin kirjanpitäjä Carl Kranck 1675-80. (Vartiainen: Kajaanin historia s. 184) - vai voisiko? Olen merkannut jostakin Karlin synt.ajaksi 1618. Ja yhdellä nettisivulla kerrotaan että hän olisi kuollut 1695 Haapavedellä. Mutta kun sama kuolinmäärite on hänen pojallaan Carolu Caroli Kranckilla, niin lienee kirjaus isän kohdalla väärin? http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U404
Matti Lund
24.10.10, 15:35
Tämä Karl Hansson Kranck voisi olla myös sama kuin Kajaanin kirjanpitäjä Carl Kranck 1675-80. (Vartiainen: Kajaanin historia s. 184) - vai voisiko? Olen merkannut jostakin Karlin synt.ajaksi 1618. Ja yhdellä nettisivulla kerrotaan että hän olisi kuollut 1695 Haapavedellä. Mutta kun sama kuolinmäärite on hänen pojallaan Carolu Caroli Kranckilla, niin lienee kirjaus isän kohdalla väärin? http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U404
Siis joka tapauksessa Kalle Hannunpoika Krankan ikä on kerrottu ruodutusluetteloissa neljä kertaa ja se asettuu sen mukaan hyvässä linjassa niin, että vuotta 1603 voidaan pitää melko luotettavasti hänen syntymävuotenaan (jossain edeltävässä viestissä annoin kaksi otosta).
Täten tuskin tässä linjassa on tilaa sellaiselle Kalle Krankalle, joka olisi syntynyt 1618.
Kun Hannu Krankan isä oli Erkki ja äidin patronyymi nähtävästi Antintytär ja Krankkojen säätystatus sangen otollinen suhteessa Cajanuksiin, on järkevämpää spekuleerata tämä Krankka puhki kuin hakata päätään uusmaalaisiin rälssisukuihin, joista mitään kunnollista sytytystä ei näillä eväillä ole saatavissa.
Yritän seuraavaksi katsoa, saisinko mitään lisäkontaktia Erkki Pietarinpoika Krankan tyttäreen, Hannun siskoon, joka oli Sipo Korkalaisen anoppi. Esimerkiksi ongittua etunimen esiin jostain Sipo Korkalaisen tai Kalle Hannunpoika Krankan kanteesta.
Kun Hannu oli syntynyt 1557, niin tuskin hänen siskonsa NN Erkintyttären syntymäaika tästä kovinkaan heitti ja siskonsa puolisonkaan. Voidaan olettaa siskon olleen naimisissa jonkun noin 1560 syntyneen Pohjois-Pohjanmaan aliupseerin, kappalaisen, lukkarin, nimismiehen tai pitäjänkirjurin kanssa ns. Siika-Savon vyöhykkeellä sanan laajemmassa merkityksessä, josta suunnasta olisi sukeutunut muitakin näkyviä hahmoja kuin Paltamon kappalainen ja Iisalmen kirkkoherra Bertil Sigfridinpoika.
terv Matti Lund
Jouni Kaleva
24.10.10, 15:58
Siis joka tapauksessa Kalle Hannunpoika Krankan ikä on kerrottu ruodutusluetteloissa neljä kertaa ja se asettuu sen mukaan hyvässä linjassa niin, että vuotta 1603 voidaan pitää melko luotettavasti hänen syntymävuotenaan (jossain edeltävässä viestissä annoin kaksi otosta).
Täten tuskin tässä linjassa on tilaa sellaiselle Kalle Krankalle, joka olisi syntynyt 1618.
Kun Hannu Krankan isä oli Erkki ja äidin patronyymi nähtävästi Antintytär ja Krankkojen säätystatus sangen otollinen suhteessa Cajanuksiin, on järkevämpää spekuleerata tämä Krankka puhki kuin hakata päätään uusmaalaisiin rälssisukuihin, joista mitään kunnollista sytytystä ei näillä eväillä ole saatavissa.
Yritän seuraavaksi katsoa, saisinko mitään lisäkontaktia Erkki Pietarinpoika Krankan tyttäreen, Hannun siskoon, joka oli Sipo Korkalaisen anoppi. Esimerkiksi ongittua etunimen esiin jostain Sipo Korkalaisen tai Kalle Hannunpoika Krankan kanteesta.
Kun Hannu oli syntynyt 1557, niin tuskin hänen siskonsa NN Erkintyttären syntymäaika tästä kovinkaan heitti ja siskonsa puolisonkaan. Voidaan olettaa siskon olleen naimisissa jonkun noin 1560 syntyneen Pohjois-Pohjanmaan aliupseerin, kappalaisen, lukkarin, nimismiehen tai pitäjänkirjurin kanssa ns. Siika-Savon vyöhykkeellä sanan laajemmassa merkityksessä, josta suunnasta olisi sukeutunut muitakin näkyviä hahmoja kuin Paltamon kappalainen ja Iisalmen kirkkoherra Bertil Sigfridinpoika.
terv Matti Lund
1603 sopisi paremmin myös isä-Hannun iän suhteen, olisi ollut vielä alle 50-vuotias. Tuo Kajaanin kirjuri voisikin näin ollen olla tuo seuraavan sukupolven Carolus Caroli, jos oli kirjurin hommissa ennen opiskelemaan lähtöään... hän olisi voinut syntyä 1650-luvun lopulla, jolloin hänen isänsä taas jo olisi ohittanut 50v.
Hannu Krankalla on voinut olla myös tyttäriä?. Kirjoitin Genos 2007 s.194-197 Haukiputaan kappalaisesta Carolus Kranckista. Mielestäni fiksusti yhdistelin, että tämä Carolus kuuluu Lithoviuksiin, olisi Henrik Ahlholmin poika. Jos niin olisi, niin mistä nimi Kranck?
henrik Ahlholmilla on todennäk. ollut 2 aviota, ja tämä Carolus-poika siitä ensimmäisestä, tuntemattomasta liitosta. Henrikin vuodet 1590-1624 ovat pimennossa.
Nyt puhdasta spekulointia: Vuoden 1610 tietämillä Limingan khran poika Henrik (sittemmin Ahlholm) nai seudun mahtimiehen Hannu Krankan tyttären ja saa pojan, joka nimetään kuninkaan kunniaksi Carolus. Nuoripari asuu Krankan talossa ja Henrik käy kauppaa suvun kymmenystuloilla. Vuoteen 1624 mennessä kuitenkin Krankan tyttö kuolee. Carolus-poika jää äitinsä taloon kun Henrik siirtyy uuteen avioon ja päätyy 1624 Iihin.
Matti Lund
24.10.10, 18:39
---
Hannu Krankka esiintyy vielä vuoden 1630 karjaluettelossa, muttei enää saman vuoden ruodutusluettelossa. Kummankaan päiväys ei ilmene, mutta saattaa olla, että karjaluettelo oli laadittu talvella ja ruodutus keväällä, ja Hannu olisi kuollut talvella 1630.
Vuoden 1627 ruodutusluettelosta iän 70 v perusteella laskettu Hannu Erkinpoika Krankan syntymävuosi olisi 1557.
---
terv Matti Lund
Aivan ilmeisestikin Limingan talvikäräjien pitoaika 28-29.1.1630 osoittaa, että Hannu Erkinpoika Krankka on siihen mennessä kuollut.
Nimittäin esillä oli Limingan kirkkoherran herra Joosefin pyyntö, jolla nimitettiin vieraat miehet nimismies Gabriel Olavinpoika, Erkki Erkinpoika ja Heikki Matinpoika ulosmittaamaan hänen papilliset saatavansa Hannu Krankan perillisiltä. Herra Joosef valitti, että maksut olivat jääneet rästiin, koska Hannu Krankka oli ollut vastentahtoinen niiden maksamiseksi (mootwilligheet för geldet).
Kun kerran siis tällöin Hannu Krankan velkoja velottiin jo hänen perillisiltään, niin jos Hannu Krankka kuoli vuonna 1630, kuolinpäivä olisi tammikuussa 1630 ennen 28. päivää. Jos kuitenkaan ei saada tätä tarkempaa vihjettä kuolinpäivästä, aivan varmaksi kuolinvuosi 1630 ei jää, vaan mahdollinen on vuosi 1629, vaikka Hannu Krankan nimi esiintyykin vielä vuoden 1630 karjaluettelossa (karja- ja ruodutusluetteloissa ei yleensä vainajia esitetä, eli henkilötieto on niissä yleensä reaalinen, vrt. maakirjat).
Nähtävästi Hannu Krankalla tuskin oli matti kukkarossa, vaan herra Joosef ja Hannu Krankka olivat ajautuneet törmäyskurssille, jonka merkeissä Hannu jätti mielenosoituksellisesti suorittamatta papinmaksunsa.
Joskus tulee mieleen, että kränääminen pastorin kanssa ja venkoilu papinmaksujen kanssa on pohjalaisten mahtitalonpoikien lajityypillinen tunnusmerkki.
Vuoden 1629 Limingan käräjillä ei ollut esillä renovoiduissa niteissä esillä Hannu Krankkaan liittyviä asioita.
terv Matti Lund
Matti Lund
24.10.10, 20:00
1603 sopisi paremmin myös isä-Hannun iän suhteen, olisi ollut vielä alle 50-vuotias. Tuo Kajaanin kirjuri voisikin näin ollen olla tuo seuraavan sukupolven Carolus Caroli, jos oli kirjurin hommissa ennen opiskelemaan lähtöään... hän olisi voinut syntyä 1650-luvun lopulla, jolloin hänen isänsä taas jo olisi ohittanut 50v.
Hannu Krankalla on voinut olla myös tyttäriä?. Kirjoitin Genos 2007 s.194-197 Haukiputaan kappalaisesta Carolus Kranckista. Mielestäni fiksusti yhdistelin, että tämä Carolus kuuluu Lithoviuksiin, olisi Henrik Ahlholmin poika. Jos niin olisi, niin mistä nimi Kranck?
henrik Ahlholmilla on todennäk. ollut 2 aviota, ja tämä Carolus-poika siitä ensimmäisestä, tuntemattomasta liitosta. Henrikin vuodet 1590-1624 ovat pimennossa.
Nyt puhdasta spekulointia: Vuoden 1610 tietämillä Limingan khran poika Henrik (sittemmin Ahlholm) nai seudun mahtimiehen Hannu Krankan tyttären ja saa pojan, joka nimetään kuninkaan kunniaksi Carolus. Nuoripari asuu Krankan talossa ja Henrik käy kauppaa suvun kymmenystuloilla. Vuoteen 1624 mennessä kuitenkin Krankan tyttö kuolee. Carolus-poika jää äitinsä taloon kun Henrik siirtyy uuteen avioon ja päätyy 1624 Iihin.
Limingan kesäkäräjillä 16.8.1630 (mf ES2027, s. 151) tulee esille autuaan Hannu Krankan tyttären Riitan (Brittan) nimi sangen ikävässä valossa, kun Hannu Vilmi ajaa velkakannetta autuaan Hannu Krankan jäljiltä, jonka maksamiseksi lautakunta sai toimeksiannon määrittää velkaa vastaavan määrän pantattua peltoa ja niittyä, koska leskeä ei voida panna vastaamaan ulosmaksuista; ja maaherra esittää sen jälkeen vetoomuksensa: "Item. Uplyst Wählborne Landzhöfdingen at der Kranckas dotter Britha her icke wijkar ifrån Sochnen dess förinnan som H: H: till baka igen kommer, så skall hon kåkstryckas för hennes stöld och annor i tillbörligh handell, och sedan förwijsas af landet".
Eli maaherra määräsi Riitan poistumiskieltoon pitäjästä odottamaan kihlakunnatuomarin paluuta, jonka jälkeen hänet pitää tuomita tekemänsä varkauden takia kaakinpuuhun ja karkottaa maasta.
Ei vaikuta lupaavalta.
Katson löytyykö Riitan rikkomuksesta tuonnempana jotain renovoiduilta niteiltä. Vaikuttaa, että hän on varastanut kruunun ja majesteetin varoja isävainajansa asemaa hyväksikäyttämällä, kun maaherra vaatii hänelle maastakarkotusta kaakinpuun jälkeen.
terv Matti Lund
Limingassa on mainittu 1686 nimismies Karl Kranck, sanotaan Oulun porvarilähtöiseksi. Hänen patronyymi ei ole tiedossa. Ilmeisesti näiden kahden "kallen" välissä on yksi sukupolvi ja jostain on epäily että olisi Karl? Tuossa alla näkyy että Iissä on ollut yksi Karl (Carolus Henrici Kranck) ja myös Tomas löytyy.
Hänet
Olavi
Anders Matheisuksen joka oli ylioppilas 1651 puoliso Brita Thomasdr Kranck k. 1699
Yo Uppsalassa 25.10.,1682 Karl Kranck Carolus Caroli, Ostrobotniensis U404. Vht: Limingan nimismies Karl Kranck ja Brita Knutsdotter. Ylioppilas Uppsalassa 25.10.1682 Carolus Caroli Kranck [Ostro-Bothnienses]. — Pyhäjoen kappalaisen apulainen 1688, kappalainen 1690 asuen luultavasti vuodesta 1692 Haapavedellä. † Haapavedellä 1695.
Pso: Margareta Johansdotter Tavast tämän 1. avioliitossa.
Pson seur. aviomies: Haminan kaupunginsihteeri Pehr Nyman 4815 (yo 1704, † 1728).
kl. 1695 Alexander Kranck Alexander Caroli, Ostrobotniensis 4084. * noin 1673. Vht: Limingan nimismies Karl Kranck ja Brita Knutsdotter. Oulun triviaalikoulun oppilas. Ylioppilas Uppsalassa 4.11.1691 Alexander Kranck O-Both. habens testimonium Rectoris Schol. Ulensis. Ylioppilas Turussa kl. 1695 Kranck Alex. Ostrob _ 208. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1695] Alexander Kranck. Ups. dep. | primo Sacellanus in Kemi et Rouaniemi. deinde Pastor in Carlö. obiit 1724. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 19.5.1699. — Hailuodon kappalainen 1699, Rovaniemen 1702. Hailuodon kirkkoherra 1717 (virkaan rauhanteon jälkeen). ‡ Hailuodossa 22.2.1724.
Pso: Kristina Josander († 1743).
Appi: Siikajoen kappalainen Josef Josander 792 (yo 1650, † 1699).
Veli: Haapaveden kappalainen Karl Kranck U404 († 1695).
Poika: Kuusamon kirkkoherra Johan Kranck U684 († 1784).
Poika: Hailuodon kirkkoherra Josef Kranck 5584 (yo 1727, † 1748).
Appi: Pyhäjoen kirkkoherra Johan Tavast 736 (yo 1649/50, † 1689).
Veli: Hailuodon kirkkoherra Alexander Kranck 4084 (yo 1695, † 1724).
1659/60 Johan Balckholm Johannes Caroli, Ostrobotniensis 1355 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1355). Vht: Balckholmin torpassa asunut Iin Haukiputaan kappalainen Karl Kranck (Carolus Henrici, yo Uppsalassa 8.1628, † 1668) ja N.N. Ylioppilas Uppsalassa 25.10.1655 Johannis Caroli Barcholm O-Bothniensis. Ylioppilas Turussa 1659/60 Balckholm Joh. Caroli _ 62. — Iin Haukiputaan kappalainen 1664. † Haukiputaalla 1678.
Pso: Maria Josefsdotter (elossa 1678).
Jouni Kaleva
24.10.10, 20:39
Aivan ilmeisestikin Limingan talvikäräjien pitoaika 28-29.1.1630 osoittaa, että Hannu Erkinpoika Krankka on siihen mennessä kuollut.
Nimittäin esillä oli Limingan kirkkoherran herra Joosefin pyyntö, jolla nimitettiin vieraat miehet nimismies Gabriel Olavinpoika, Erkki Erkinpoika ja Heikki Matinpoika ulosmittaamaan hänen papilliset saatavansa Hannu Krankan perillisiltä. Herra Joosef valitti, että maksut olivat jääneet rästiin, koska Hannu Krankka oli ollut vastentahtoinen niiden maksamiseksi (mootwilligheet för geldet).
terv Matti Lund
Jos mieli yhdistää Antti Eerikinpoika Krankan sukuun, niin voisi olla Hannu Erikinpoika Krankan teoreettinen veli Eerik Eerikinpk. Krankka puuttuvana lenkkinä. Siihen nähden tämä esiin tuomasi "vieras mies" Erkki Erkinpoika olisi muuten lupaava, mutta tämä asetelma nimenomaan poissulkee, että olisi voinut olla veljensä kuolinpesässä "vieras mies".
Jouni Kaleva
24.10.10, 20:47
1659/60 Johan Balckholm Johannes Caroli, Ostrobotniensis 1355 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1355). Vht: Balckholmin torpassa asunut Iin Haukiputaan kappalainen Karl Kranck (Carolus Henrici, yo Uppsalassa 8.1628, † 1668) ja N.N. Ylioppilas Uppsalassa 25.10.1655 Johannis Caroli Barcholm O-Bothniensis. Ylioppilas Turussa 1659/60 Balckholm Joh. Caroli _ 62. — Iin Haukiputaan kappalainen 1664. † Haukiputaalla 1678.
Pso: Maria Josefsdotter (elossa 1678).
Juuri tähän viittasin tuolla viestissäni no 144.
Tosin tietääkseni tämän Johanin leski oli Margareta Josefintytär, eikä Maria.
Erkki A Tikkanen
24.10.10, 23:21
Siis joka tapauksessa Kalle Hannunpoika Krankan ikä on kerrottu ruodutusluetteloissa neljä kertaa ja se asettuu sen mukaan hyvässä linjassa niin, että vuotta 1603 voidaan pitää melko luotettavasti hänen syntymävuotenaan (jossain edeltävässä viestissä annoin kaksi otosta).
.....
terv Matti Lund
Yo-matrikkelin mukaan Hailuodon kirkkoherra Alexander Kranck olisi Kalle/Karl Hannunpojan poika. Alexanderin syntymävuodeksi mainitaan 1673? Isänsä olisi siis ollut jo 70-vuotias Alexanderin syntyessä? Olen jostain kirjannut myös Karl Kranckin kuolinvuodeksi 1711? Siis 108 vuotias kuollessaan?
Jossain kirjauksissani taitaa olla vikaa?
Alexander Kranck Alexander Caroli, Ostrobotniensis 4084 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4084). * noin 1673. Vht: Limingan nimismies Karl Kranck ja Brita Knutsdotter.
Matti Lund
25.10.10, 09:57
Eli kyseessä näyttäisi olevan vuoden marras/joulukuussa 1635 Oulussa haudattava kapteeni Erik Pärsson ja hänen leskensä Carin haudataan 28.4.1641. Olisiko tässä Catharina Lactieut eller Laticatar eli äiti olisi tullut vahingossa Anders Erikinpojan vaimoksi?
Nyt pitäisi saada käsiin Lars Wivalliuksen tekemä muistoruno, niin näkisi olisiko kyse samasta Erikistä.
Mutta mutta ...
Kajaanin linnan kapteenin elinaikaa on nähtävästi venytettävä vielä etenpäin, jos ollaan samassa uskossa kuin Kajaanin pitäjän kesäkäräjillä 1636 (päiväys puuttuu rullalta mf ES2027, s. 8).
Nimittäin
"Tuomittiin Matti Kaipainen Iisalmelta saamaan linnanproviantin rukiita 2 tynnyriä 8 kappaa, jotka pitää linnankapteenin Erkki Pietarinpojan hänelle toimittaa tulevana syksynä tämän vuoden kasken sadosta, koska hyväsyntyisen maaherran seteli ilmoittaa, että kapteeni on mainitun rukiin haltuunottanut häneltä laittomasti."
Tästä voidaan päätellä, että käräjätuomari ja -rahvas uskoo vakaasti Kajaanin linnan kapteenin vielä kesällä 1636 elävän ja täyttävän velvoitteensa vielä syksylläkin, minkä täyttäminen henkilökohtaisesti edellyttäisi hänen elämänsä jatkumista ainakin sinne asti, mistä ei tietystikään varmuutta ole.
Tästä ei voi päätellä "satavarmasti", onko Erkki Pietarinpoika ollut henkilökohtaisesti käräjäpaikalla kesällä 1636, mutta todennäköisesti on ollut, kun hän on saanut tuomion eikä ketään valtuutettua tai asiamiestä hänelle tässä yhteydessä mainita ja kantaja on tullut Iisalmesta asti Kajaaniin maaherran seleliä vilauttamaan (Kapteeni on siis nähtävästi vastannut lailliseen haasteeseen paikan päällä, muuten häntä olisi sakotettu).
Kapteeni alkaa näkyä jo kahtena.
terv Matti Lund
En ylioppilasmatrikkelissa näe nimismies Karl Kranckin patronyyminä "Hannua". Alla lainaus uudestaan. Brita Knut¨sdr:n isä olisi syntynyt 1620, jos on tuo oululainen kauppias, joka oli 4 kertaa naimisissa mm. Beata Andersdr Cajanuksen kanssa.
Jostain on tieto että Hannulla olisi poika Karl syntynyt 1602 mikä on yhdistetty tuohon Britan puolisoon mutta lienee liian vanha. Aiemmin kerroin että yo-matrikkelista löytyy ilmeisesti Tomas ja Henrik mutta ovatko tuon nimismiehen serkkuja vai isä tai setiä?
Olavi
Yo Uppsalassa 25.10.,1682 Karl Kranck Carolus Caroli, Ostrobotniensis U404. Vht: Limingan nimismies Karl Kranck ja Brita Knutsdotter. Ylioppilas Uppsalassa 25.10.1682 Carolus Caroli Kranck [Ostro-Bothnienses].
Mutta mutta ...
Kajaanin linnan kapteenin elinaikaa on nähtävästi venytettävä vielä etenpäin, jos ollaan samassa uskossa kuin Kajaanin pitäjän kesäkäräjillä 1636 (päiväys puuttuu rullalta mf ES2027, s. 8).
Nimittäin
"Tuomittiin Matti Kaipainen Iisalmelta saamaan linnanproviantin rukiita 2 tynnyriä 8 kappaa, jotka pitää linnankapteenin Erkki Pietarinpojan hänelle toimittaa tulevana syksynä tämän vuoden kasken sadosta, koska hyväsyntyisen maaherran seteli ilmoittaa, että kapteeni on mainitun rukiin haltuunottanut häneltä laittomasti."
Tästä voidaan päätellä, että käräjätuomari ja -rahvas uskoo vakaasti Kajaanin linnan kapteenin vielä kesällä 1636 elävän ja täyttävän velvoitteensa vielä syksylläkin, minkä täyttäminen henkilökohtaisesti edellyttäisi hänen elämänsä jatkumista ainakin sinne asti, mistä ei tietystikään varmuutta ole.
Tästä ei voi päätellä "satavarmasti", onko Erkki Pietarinpoika ollut henkilökohtaisesti käräjäpaikalla kesällä 1636, mutta todennäköisesti on ollut, kun hän on saanut tuomion eikä ketään valtuutettua tai asiamiestä hänelle tässä yhteydessä mainita ja kantaja on tullut Iisalmesta asti Kajaaniin maaherran seleliä vilauttamaan (Kapteeni on siis nähtävästi vastannut lailliseen haasteeseen paikan päällä, muuten häntä olisi sakotettu).
Kapteeni alkaa näkyä jo kahtena.
terv Matti Lund
Laitetaan tähän kapteeni Erik Pärssonin hautaus maksu vuoden 1635 lopulta
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5752487
Mitä lukee 21 Novemberin ja 21 Decemberin välissä ja kuka haudattiin Hans Eriksonin ja Erik Pärsonin välissä?
Matti Lund
25.10.10, 15:05
Laitetaan tähän kapteeni Erik Pärssonin hautaus maksu vuoden 1635 lopulta
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5752487
Mitä lukee 21 Novemberin ja 21 Decemberin välissä ja kuka haudattiin Hans Eriksonin ja Erik Pärsonin välissä?
Niin, tämän Kajaanin Erkki Pietarinpojan henki tuntuu olevan luultua sitkeämmässä:
Cajaneborg 25.6.1638: 146
(mf ES2028)
"Perinnön kaaren 2 luv nojalla tuomittiin Marketta Heikintytär Limingasta saamaan kapteeni Eerik Peterinpojalta 2 ½ luodin hopeaketjun, säämiskänutun ja nahkanutun, jotka hänelle tulevat hänen täällä Kajaaninkoskeen hukkuneen autuaan veljensä jälkeen"
Nyt eletään jo kesää 1638 ja kapteeni Erkki taas maksumiehenä.
terv Matti Lund
Matti Lund
25.10.10, 15:17
Niin, tämän Kajaanin Erkki Pietarinpojan henki tuntuu olevan luultua sitkeämmässä:
Cajaneborg 25.6.1638: 146
(mf ES2028)
"Perinnön kaaren 2 luv nojalla tuomittiin Marketta Heikintytär Limingasta saamaan kapteeni Eerik Peterinpojalta 2 ½ luodin hopeaketjun, säämiskänutun ja nahkanutun, jotka hänelle tulevat hänen täällä Kajaaninkoskeen hukkuneen autuaan veljensä jälkeen"
Nyt eletään jo kesää 1638 ja kapteeni Erkki taas maksumiehenä.
terv Matti Lund
Kuolleeksikin Kajaanin Erkki -kapteenin saan, mutta tämä todiste on vasta vuodelta 1643:
Kajaanin pitäjän talvikäräjät 28.2.1643: 210 (mf ES2028)
"Nimismies hyvinluotettu Antti Eerikinpoika kantoi autuaan Eerik Pietarinpojan lesken puolesta Matti Tikkaista Jormaslahdelta vastaan 20 taalarista kr, joka on häneltä jäänyt rästiin eli on kantamatta voudin velkakirjan mukaan. Tätä vastaan esitti Tikkainen kuitin, vaikkei autuaan Eerik Pietarinpojan omakätisesti allekirjoittamana. Mutta sen takia leski ei hyväksynyt kuittia, joten otettiin Erkki Tuhkanen (Erkki) Kemppaisen kanssa eteen ja pyydettiin heitä Tikkaisen kanssa valalla sormensa lakikirjan päällä vannomaan, että se on kuitin mukaan maksettu, jonka jälkeen vastaaja on vapautettu asiassa ja lesken kanne hylätty."
terv Matti Lund
Benedictus
25.10.10, 15:23
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1002601
Vaikka asia ei minulle mitenkään kuulu, kuten Pekka Puupää filmissä sanottiin, niin Liedon Ketolan tilalla mainitaan Henrik Kranck 1603, lienee Michel Krankin poika.
En tiedä onko Oulun ja Turun Kranckien välillä yhteyttä.
Tämä Henrik liittynee enemmin kamreeri Sigfridus Sigfridin jälkeläisiin.
Yhteenvetona:
Erik Pietarinpoika oli linnapäälikkö 1623-31 ja ryhtyi sitten nimismieheksi. Epävarmaa ottiko hän viljelykseen Säräisniemen "Mattilan" myöhemmin Juusolana tunnetun talon.
Antti Erikinpojasta tuli nimismies 1631 ja Erik Pietarinpoika toimi voutina (minkälainen tuolloin oli Pohjanmaan voutihallinto? toimiko Oulusta käsin?). Hän kuoli 1638-43. Ja oli naimisissa kun Antti Erikinpoika toimi lesken puolesta.
Antti Erikinpojasta tuli Pietari Brahen vapaaherrakunnan istäisen osan vouti 1651. Hänen kuolemansa jälkeen 1657 oli nimismies ja vouti Jeremias Anderssonilla saman tyyppisiä ongelmia .isänsä jälkeen periä "voudinvelkoja" kuin Antti peri Erik Pietarinpojan jälkeen.
Olen hypoteettisesti joskus pyrkinyt sovittamaan Erik Pietarinpoikaa Koutaniemen Hans Erikssonia (Swahn suvun kantaisää) hänen pojaksi, joka oli 1633-44. Kuitenkin isäntän tnnetaan hänen isäpuoli kappalainen tai linnanasaaarnaaja Mathias (Johannis ?) 1620-28.
Lainaus: Hans Eriksson tuli Koutaniemen isännäksi 1633 tai 1634 isäpuolensa Paltamon kappalaisen Matts:in jälkeen. Matts mainitaan kylässä vuodesta 1622 ja osti sieltä lisää maata 1624. Hän on luuntavasti se Matts Johanis joka mainitaan kappalaisena v 1629. Häntä sanotaan Kajaanin linnan saarnaajaksi 1613 (Paltamon kappalainen olis Mathias Georgi. Henkilöllisyys ei siis ole täysin selvä ?)
Eli ei taida hypoteesi oikein sopia? Olen myös Petrus Schroderusta sovittanut tähän sukuun, jossa suvussa Erik ja Pehr nimi toistuu.
Paljastaisiko alkuperäislähteet vielä jotain uutta pohdittavaa?
Olavi
Matti Lund
29.10.10, 19:50
Yhteenvetona:
Erik Pietarinpoika oli linnapäälikkö 1623-31 ja ryhtyi sitten nimismieheksi. Epävarmaa ottiko hän viljelykseen Säräisniemen "Mattilan" myöhemmin Juusolana tunnetun talon.
...
Olavi
Ohessa löysin viimein yhden todisteen, provianttikuitin 18.10.1626 liittyen linnan laskusillan varustamiseen, jossa Erkki Pietarinpoika ensin esittäytyy patronyymisesti, mutta on ottanut signeerauksessaan mukaan lisänimen Roott. Tämä on itselläni ainoa osuma tästä nimestä kapteenilla.
Täten jos tällä nimellä on näihin aikoihin tällä lisänimellä muitakin osumia, kysymys on Kajaanin linnan kapteenista.
Ei ole Paltamon veroluetteloissa merkkejä tästä Erkki Pietarinpojasta.
Antti Eerikinpoika ajoi Erkin lesken asioita jo vuoden 1642 käräjillä.
Jos erotetaan "krönttä Säräsniemi" Säräsniemen pienoiskylästä, niin ei mielestäni niiden talojen yhteydessä tule esiin "Mattila" -nimeä. Huovilaa taisi myöhemmin Matti Huovinenkin asua, mutta siinä mennään paljon myöhäisempiin aikoihin.
Sen sijaan provasti Johan Cajanus asui Mattila -nimistä taloa Paltamon eli Paltaniemenkylässä. Hän osti ensin Rimpiläisiltä Rimpiloja -nimisen 1/8 manttaalin kruununtalon ja vaihtoi sen toiseen Rimpiläisten perustamaan taloon, Mattilan ½ manttaalin perintötaloon. Talo sai nimensä uudisraivaajansa etunimen mukaan (Paltamon vanha lukkari Matti Ollinpoika).
terv Matti Lund (ko. Mattilan perustajan jälkeläinen)
Matti Lund
29.10.10, 21:52
Koska 1633 Oulussa kuolevaa nimismies Anders Eriksonia ei näytä löytyvän, niin voisiko kyseessä sittenkin olla Cajanus-suvun kantaisä Anders Erikson, joka osti itselleen valmiiksi hautapaikan 1633
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5752477
ja haudattiin siihen 1657, jonka hautauslaskun Jeremias maksaa sitten 3.1.1658
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5752613
mutta kuka sitten on 2.5.1634 autuas Anders Erikson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5752487
Voisiko tuo 2. toukokuuta 1634 haudattu olla Anders Eerikinpoika "Enspennare"??? Mies toimitteli monenlaista juoksevan asianhoitajan virkaa kuninkaallisen majesteetin puolesta Oulun linnassa 1620 -luvun lopun kuittisadosta päätellen ja on täytynyt olla neuvokas ja jotain koulutusta saanut. Oli kaiketi myös aliupseeri.
Koetan tarkastaa, mihin ajankohtaan hänen kuittinsa tileissä loppuvat, jotta arvaukseen saisi jotain suuntaviivaa.
terv Matti Lund
Jouni Kaleva
30.10.10, 09:54
Ohessa löysin viimein yhden todisteen, provianttikuitin 18.10.1626 liittyen linnan laskusillan varustamiseen, jossa Erkki Pietarinpoika ensin esittäytyy patronyymisesti, mutta on ottanut signeerauksessaan mukaan lisänimen Roott. Tämä on itselläni ainoa osuma tästä nimestä kapteenilla.
Täten jos tällä nimellä on näihin aikoihin tällä lisänimellä muitakin osumia, kysymys on Kajaanin linnan kapteenista.
Ei ole Paltamon veroluetteloissa merkkejä tästä Erkki Pietarinpojasta.
Antti Eerikinpoika ajoi Erkin lesken asioita jo vuoden 1642 käräjillä.
Hei
Tämä on hieno löytö ja asettaa taas vanhoja totuuksia uuteen valoon.
Tämä kuitti ainakin minusta näyttää siltä, että sen olisi omakätisesti alusta loppuun kirjoittanut ja signeerannut samalla käsialalla yksi kirjoittaja, eli Erik itse. Tämä veisi pohjan toistuvalta väitteeltä, että Erik olisi ollut kirjoitustaidoton.
-esim. Vartianen, Kajaanin historia (1931) s.91 Roothiin viitaten kertoo, että "kirjoitustaidoton hopmanni käytti Vivalliusta tarvittaessa kirjurinaan..." Tuo ei sovi siitäkään syystä, että Vivalliuksen aikana 1635(1636)-1641 hopmanni oli Pietari Jaakonpk. Tysk. Lieneekö hän sitten ollut kirjoitustaidoton?
-saman asian (Roothin kirjoitustaidottomuus) toistaa Ahti Paulaharju kirjassaan Oulun linna (1968) s. 107. Paulaharjun lähdeluettelossa mainitaan Vartiainen.
Erik Pietarinpk. Roothin kuolinarvio kapenee välille 1638-1642. Sillä välillä Vivallius istui Kajaanissa eikä hautajaisrunon sovittamisessa ajankohtaan ole ongelmaa.
Kun "Antti Eerikinpoika ajoi Erkin lesken asioita jo vuoden 1642 käräjillä", niin onko siinä mitään indikaatiota, että leski olisi ollut Antin äiti taikka äitipuoli??
Jouni Kaleva
30.10.10, 12:32
Otetaan tähän lainaus Meseniuksen Scondia illustrata -teoksesta vuoden 1627 kohdalta:
"Ericus Harius, Tavaſtahuſenſis modò Caſtellanus, tali extinguitur morte, qualis decet illois, qui dæmonis ope, ad honores tranſcendunt, & in illis cum maxima ſubditorum injuria hominum, ſe, cauſamque defendunt ſuam iniquiſſimam , prout ille hominum infeliciſſimus diu fecerat."
Joku paremmin latinaa ymmärtävä voi kääntää.
Google-kääntäjä antaa näin :confused:
Erik Haris, onely Tavastahusensis Castellano, kuten kuolema lakkaa, kuten kymmenen, joka avulla paholaisen ylittää arvosanoin, ja niissä on alamaistensa kanssa eniten vahinkoa ihmisten, itse puolustaa aiheuttaa hänen epäoikeudenmukainen, ja sen mukaan kuin suurin epäonnea miesten pitkään hän oli tehnyt.
Jouni Kaleva
30.10.10, 13:36
Erik Pietarinpk. Roothin kuolinarvio kapenee välille 1638-1642. Sillä välillä Vivallius istui Kajaanissa eikä hautajaisrunon sovittamisessa ajankohtaan ole ongelmaa.
Tuolla October 1634 Mannhaftig Erich Pärsson Capiteen på Cajaneborgs...suorittaa jotakin Oulun kirkolle.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5752491
28.Aprilis 1641 Hustrun Carin S. Erich Persson Capitens Efterlefwewskan för sijn salige mans... Eikö tämä olisi lähellä Erik Pietarinpk. Roothin kuolemaa?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5752431
Tuolla October 1634 Mannhaftig Erich Pärsson Capiteen på Cajaneborgs...suorittaa jotakin Oulun kirkolle.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5752491
28.Aprilis 1641 Hustrun Carin S. Erich Persson Capitens Efterlefwewskan för sijn salige mans... Eikö tämä olisi lähellä Erik Pietarinpk. Roothin kuolemaa?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5752431
Liittyisikö kapteeni Erik Pärssonin vuoden 1635 maksu
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5752487
edelliseen Hans Eriksonin maksuun 22. novemberis.
Vuosi 1641 olisi myös Lars Wivalliuksen tekemän Erik Rootin muistorunon julkaisuvuosi, joten siten 1641 sopisi Erik Pärssonin hautausvuodeksi.
Jos Antti Eerikinpoika olisi Erik Pietarinpojan poika niin miksi sitä ei mainita käräjillä vaan hän hoiti asiaa virkansa puolesta.
Kuolleeksikin Kajaanin Erkki -kapteenin saan, mutta tämä todiste on vasta vuodelta 1643:
Kajaanin pitäjän talvikäräjät 28.2.1643: 210 (mf ES2028)
"Nimismies hyvinluotettu Antti Eerikinpoika kantoi autuaan Eerik Pietarinpojan lesken puolesta Matti Tikkaista Jormaslahdelta vastaan 20 taalarista kr, joka on häneltä jäänyt rästiin eli on kantamatta voudin velkakirjan mukaan. Tätä vastaan esitti Tikkainen kuitin, vaikkei autuaan Eerik Pietarinpojan omakätisesti allekirjoittamana. Mutta sen takia leski ei hyväksynyt kuittia, joten otettiin Erkki Tuhkanen (Erkki) Kemppaisen kanssa eteen ja pyydettiin heitä Tikkaisen kanssa valalla sormensa lakikirjan päällä vannomaan, että se on kuitin mukaan maksettu, jonka jälkeen vastaaja on vapautettu asiassa ja lesken kanne hylätty."
terv Matti Lund
Hienoja löytöjä, kiitos Teille alkuperäislähteiden taitajille !
Ympäristöministeriön kulttuurimaisema tutkimuksen mukaan, Paltaniemellä tunnettiin 1650 seitsemän taloa. Noita Mattiloita olis kaksi (oliko jakautunut) toinen myöhemmin tunnettiin Sivolana (kappalaisen-, tai pikku pappilana). Mattilan omistajana oli 1650 Ransu Kähkönen. Sutelan omistajan Antti Erikinpoika. Sutelasta kirjoitettaessa usein ensimmäiseksi omistajaksi on mainittu kirkkoherra Johan Cajanus.
Tuo Sivolassa (tai oliko niitä kaksi?) asui Isonvihan jälkeen käsittääkseni kappalaisena ollut Sotkamoon kirkkoherraksi siirtynyt Caspar Gröhn/Groen ja myös hänen vävynsä nimismies Alexander Danielisson Cajanus, ehkä hänen vankeudesta palannut isänsäkin.
Olen hyvin kiinnostunut myös väitteestä että Tammelanderit olisi asunut ja omistanut Immolan, ja asuiko hänen veronkantokirjuriksi tullut Johan Schroderus hänen luonaan? Periydyn Johan, Jeremias ja Eric Cajanuksesta useampaa polkua.
Tuli linnapäällikkönä esiin Oulun pormestarin poika Pietari Jaakonpoika Tysk. Aiemmassa keskustelussa Limingan Krankin maakaupoista jäi se tunne että ne liittyi ja suvut kytkeytyi toisiinsa Tyrnävä Ängeslevän
Tyskeihin. Sinnehän asettui Jakobin veli voudinmies lohivouti Hans Tysk jonka suku tunnettiin Leskelöinä ja Lecheliuksina.
Pietari Tyskin veljen Jakob Jakobsson Tysk/Teudschoviuksen poikia oli
pappeina Siuntiossa (Kirkkonummen naapurissa) ja Paraisilla. Jakobin ensimmäinen puoliso oli Gävleläisperäisen oululais kauppiaan tytär Margareta Andersdr Groot. Oliko hän Johan Bochmöllerin puoliso??? Bochmöller lainasi rahaa Jeremias Cajanukselle Antin voudinvelkoihin! Pietarin pojasta Jakobista tuli Kajanin kirkkoherra otti setänsä nimimuodon Teudschovius.
Paltaniemi ja Koutaniemi ovat tutkimisen arvoisia paikkoja.
Olavi
Alkuperäinen lähettäjä JHissa
Otetaan tähän lainaus Meseniuksen Scondia illustrata -teoksesta vuoden 1627 kohdalta:
"Ericus Harius, Tavaſtahuſenſis modò Caſtellanus, tali extinguitur morte, qualis decet illois, qui dæmonis ope, ad honores tranſcendunt, & in illis cum maxima ſubditorum injuria hominum, ſe, cauſamque defendunt ſuam iniquiſſimam , prout ille hominum infeliciſſimus diu fecerat."
Joku paremmin latinaa ymmärtävä voi kääntää.
En katsoisi herra Googlea "paremmin ymmärtäväksi".
Mielestäni käännös voisi mennä tähän suuntaan:
Erik Harius, aikaisemmin Hämeen linnan varusväkeä, kuoli sellaisella kuolemalla, joka sopii niille, jotka paholaisen avustuksella ovat päässeet kunniavirkoihin ja niissä suureksi vääryydeksi alistettuja ihmisiä kohtaan ovat puolustaneet mitä epäoikeudenmukaisinta asiaa, kuten tuo ihmisistä onnettomin oli kauan tehnyt.
Varmaankin joillekin sanoille voisi löytää osuvampiakin merkityksiä.
H.Arjava
Epäilyjen suhteen että Antti Erikinpoja sukuyhteys Kirkkonummelle ei pitäisi paikkaansa kannattaa huomioida: Allamainitut suvut kytkeytyy Cajnuksiin. Tuskin tuon ajan pelkkä nimismieskokemus Paltamossa olis Pietari Brahen voudiksi kelvannut.
Vielä huomioni Tyskejä katsellessa kiinittyi että Kokkolan kirkkoherra Erik Falanderin puoliso oli kirkkonummelta Olof (jossain Erik sanottu)Hermaisen suvun kantaisän tytär.
Kirkkonummella oli kirkkoherra Ericus Mathia jota epäilen "Hjerta-suvusta" periytyväksi. Hänen virkansa siirtyi vävylle Abraham Olofsson Hermaiselle.
Olen usein kertonut että Espoosta löytyy 1500-luvun lopussa olikohan yhden hevosen ja lehmän omistanut Erik Pietarinpoika (Root ?)
Olen joskus mietinyt olisko Knut Witting Helsingin kirkkoherran Henricus Wittingiuksen poika?
Oulun linnanpäälikkö Gabriel Mathiasson Forssman oliko Lohjan kirkkoherran Mathias Laurentiin poika? Mihin sukuun kytkeytyy Tammelanderit ja myös mm. Paltamon kirkkoherraa Mathias Laurentiita on sovitettu?
Tammelin suku kytkeytyy Erik Nupuisen kautta Kirkniemeen ja Sjundbyhyn.
Olavi
Matti Lund
30.10.10, 16:11
Liittyisikö kapteeni Erik Pärssonin vuoden 1635 maksu
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5752487
edelliseen Hans Eriksonin maksuun 22. novemberis.
Vuosi 1641 olisi myös Lars Wivalliuksen tekemän Erik Rootin muistorunon julkaisuvuosi, joten siten 1641 sopisi Erik Pärssonin hautausvuodeksi.
Jos Antti Eerikinpoika olisi Erik Pietarinpojan poika niin miksi sitä ei mainita käräjillä vaan hän hoiti asiaa virkansa puolesta.
Näitä lesken avustamisjuttuja on useampia ja niistä ei ole pääteltävissä asiamiehenä toimisesta muuta taustaa kuin, että leski katsoi Antti Eerikinpojan neuvokkaaksi ja luotettavaksi hoitamaan omissa nimissään ajettavia asioita sen kokemuksen perusteella, mitä miesvainaja oli kertonut tai kuka tietää, että mies olisi neuvonut sairasvuoteellaan leskeä turvautumaan Antti Eerikinpoikaan tai vedonnut viimeisillään suoraan häneen lesken auttamiseksi.
Jos Antti Eerikinpojalla olisi ollut jokin sukusuhde itse kapteeniin, uskon että se olisi tullut esille. Tuskin edes kapteenin leskikään oli sukulainen.
terv Matti Lund
Matti Lund
30.10.10, 18:24
---
Paltaniemi ja Koutaniemi ovat tutkimisen arvoisia paikkoja.
Olavi
Otan otteen joistakin muistiinpanoistani koskien Koutaniemeä ja Mattias -kappalaista eli kirkkoherraa (tamä on vuoden 1699 talvikäräjiltä, s. 254-261, mf ES2040):
Ensin alkua ...
"Tuli oikeuden eteen rovasti korkeasti kunnioitettava herra Johan Cajanus kertoen olevansa konsistorin puolesta tällä paikalla esittämässä sitä hakemusta, jonka autuaan Matti Hannunpojan leski vaimo Lisbetta Juhontytär Koutaniemenkylästä on jättänyt oikeuden käsiin, jolla hän valittaa täkäläisestä kappalaisesta Anders Cajanuksesta, että tämä omavaltaisesti ilman hänen ja naapurinsa Juho Haapaisen lupaa yrittää pystyttää jotain rakennusta heidän veromaillensa, pyrkien siten saamaan tilaisuuden, ei ainoastaan valtaamaan hänen 1/4 manttaaalin perintötalossaan sijaitsevaa laidunta, vaan myös käyttämään hänen kalavettänsä, josta hänen poikansa pitäjänkirjuri Juho Matinpoika ja edellämainittu Haapainen ovat lähettäneet hakemuksensa korkeasyntyiselle herra maaherralle ja pyytäneet ratkaisua asiaansa. Ja tätä on seurannut 17.11.1698 korkeastimainitun herran ratkaisu ja määräys kruununvouti Johan Tammelanderille, että koska tämä herra Cajanuksen menettely aiheuttaa suurta uhkaa ja haittaa leskelle ja Haapaiselle, niin on sen johdosta herra Cajanus tuotava tänne istuville käräjille vastaamaan ja pitää laittomasti pystytetyt rakennukset alasrevittää. Sen vuoksi anoi leski, että että hänen vastapuolensa tulisi saada pidätettyä näistä toimistaan niin, ettei tämä ainoastaan poista hänen veromaillensa laittomasti pystyttämiään rakennuksia, vaan on häneltä kiellettävä tekemästä muutakaan haittaa hänen lailliselle omaisuudelleen ja että hänet tulisi saattaa edesvastuuseen vahingonteosta..."
Ja sitten vaiheeseen, josta ilmenee Matias -kappalaisen rooli Koutaniemen talossa:
"... ja herra Anders väitti lisäksi, että mainittu Kattilanojansuun niitty on vanhastaan kuulunut Pääkkösen perintötaloon, jonka hän on nyt jonkin aikaa omistanut, jota väitettään herra Anders ei pystynyt muuten todistamaan, mutta tätä vastaan väitti leski aivan päinvastaista, esittämällä ensin kihlakunnatuomarin Gabriel Paavalinpojan 14-15.1.1625 julistaman tuomion, jolla herra Mats kappalainen, joka on ollut lesken miehen isänisän isäpuoli ja asui siihen aikaan Koutaniemen taloa käskynhaltijan Eerik Haran 12.06.1620 antamalla lupakirjeellä, niin tunnustetaan tämä Kattilanojansuun niitty, jonka leski eli hänen edesmennyt miehensä muun laidunmaan puuttuessa ovat jättäneet karjalle vallattavaksi (inkrächtande), ja lisäksi esitti leski laamannin lautamiehen Mikko Mikonpoika Kemiläisen ..."
"... Seuraavaksi leski vetosi kirkkoherraan kunnioitettuun herraan Johan Antiliukseen, joka jääväämättömänä vannotun valan jälkeen kertoi, että silloin kun hänen edesmennyt isänsä rovasti Johan Antilius asui Sokasaaren taloa, joka sijaitsi niin, että ulottui Koutaniemen taloon asti ja jonka hän oli Haapaiselle myynyt, ettei ei hän koskaan tullut nähneeksi, että herra Andersin, vaan Koutaniemen karja kävi tällä riidanalaisella laitumella, ja vakuutti hän kuten myös rovasti korkeastikunnioitettu herra Johan Cajanus antamallaan todistuksella, joka on päivätty 22.09.1698, että siinä tapauksessa, jos herra Anders saisi luvan pystyttää sinne rakennuksensa, olisi se suureksi vahingoksi leskelle, jonka karjalle ei ole muuta paikkaa ja herra Anders voisi puolestaan saada hyvät tilat karjalleen siltä laitumelta, jota hän on yhdessä Pyykösten ja Huovisten kanssa omistanut ja käyttänyt..."
En jatka tätä enempää, sillä se on yli neljä asiakirja-aukeamaa, vaan olen valinnut kohtia, joissa tulevat esiin tässä ketjussa puheenaolleet nimet.
Kysymys oli pitkään jatkuneesta niittyriidasta Kattilanojansuun niitystä, joka kuului puoliksi Koutaniemen ja Sokasaaren taloille. Alue on hyvin erotettavissa vielä nykykartastakin: Koutaniemellä Oulujärven alla on Kattilajärvi, jonka eteläpuolelta laskee Kattilaoja. Sen itäpuoliset niityt kuuluivat Koutaniemelle ja Sokasaarelle ja Pääkkösen talolle kuului niittyjä jonkin matkaa sen länsipuolella.
Kysymyksessä oli pitkä erittäin katkera riita, jota käytiin myös laamanninoikeudessa ja joka tulehdutti aivan pahoin Svahnien suhteet uuteen naapuriinsa kappalaiseen Anders (Jeremiaanp.) Cajanukseen. Lukiessa oikeusprosessia mieleen tulevat Hannu Karpon roimimmat revittelyt perisuomalaisista naapuririidoista, joissa mennään aivan hulluuteen asti päkäpäisyydessä.
Mutta mennään herra Mattiaksen (Laurentii) tuloon. Vuoden 1620 maakirjasta selviää (mf ES846), että kappalainen herra Matz on saanut viljelykseen kolmella vapaavuodella 1/4 manttaalin aution tilan. Tämähän täsmää ylläolevaan Eerik Haran immisiokirjeeseen. Tämän jälkeen kappalainen herra Matz näkyy 1/3 manttaalilla Paltaniemellä (Koutaniemen talo).
Herra Matz näkyy vuoteen 1628 asti kappalaisena. Mielenkiintoinen on sitten vuoden 1629 karjaluettelo, jonka on allekirjoittanut kirkkoherra "Matt: Laurentii Pastor" ja jossa hän esiintyy myös karjanomistajana ja hänen lisäkseen on kappalainen herra "Caplan Q. Matth: Johan:".
(mf ES852)
Tätä kappalaista Matthias Ioannista ei ole lainkaan Paltamon pappisluettelossa (ks. Hiskiin luettelo). Näyttäisi siltä, että varsinaista kappalaista ei ole vielä saatu 1629 Paltamoon, vaan tämä on jonkinlainen tilapäinen virkaa tekevä vuodelle 1629, kun entinen kappalainen herra Mattias Laurentii on siirtynyt jo kirkkoherraksi.
Ja mennään vielä käräjäjuttuun:
Siinä siis herra Mattias (Laurentii) esitettiin: "lesken miehen isänisän isäpuoli ja asui siihen aikaan Koutaniemen taloa käskynhaltijan Eerik Haran 12.06.1620 antamalla lupakirjeellä"
Tämä ei tarkalleen voi pitää paikkaansa, sillä lesken miehen Matti Hannunpojan isä oli Hannu Erkinpoika, joka on ruodutusluettelon mukaan syntynyt noin 1602, eli 18 vuotta, ennen kuin "isoisän" isäpuoli tuli asumaan Koutaniemen taloa 1620. Siis herra Mattias oli terveen järjen mukaan Hannu Erkinpojan isäpuoli ja kirjuri on ilmeisesti sekaantunut, koska pojanpoika Juho Matinpoika Svahn (tiettävästi lisänimen Svahn varsinainen käyttöönottaja) oli paikalla ja kirjurilla oli tällä kohden mennut Juho Matinpoika ja Matti Hannunpoika sekaisin.
Kun kirkkoherralla Mattiaksella oli aikuinen poikapuoli Hannu Erkinpoika, tämä tuli Koutaniemen isännäksi ja kirkkoherran nimi korvautui veroluetteloissa hänen nimellään, vaikka Mattias oli vielä useamman vuoden kirkkoherrana ja asui vähemmän nähtävästi mutta todennäköisesti Koutaniemen talossa.
Tätä samaa riitaa ajoi vielä lesken poika Juho Matinpoika Svahn laamanninkäräjillä ja minulla on se sieltäkin talteen otettuna.
terv Matti Lund
Ps. Taitaakin olla aika mahdoton tehtävä selvittää, minä vuonna ja missä herra Mattias on avioitunut Hannu Erkinpojan äidin kanssa???
Tuo leski oli Elisabeth Johansdr Meilund (Teerijärven kappalaisen tytär) ja kappalainen Mathias tunnettiin kylällä 1622 ja osti lisämaata 1624 sekä oli Koutaniemen Pulkkilan isäntänä vuoteen 1633. Eli hän oli lesken puolison Matts Hanssonin isäpuoli. (eli miehen isän isäpuoli). Eli naimisissa Erikin lesken kanssa. Kuka oli tuo Erik s. kuoli n 1630.
Hans Erikson oli syntynyt n. 1600 ja kuoli 1655 oltuaan kolme kertaa naimisissa. Ensimmäinen puoliso kuoli n. 1637 toinen oli Olof Tolosen leski kuoli n. 1644 jolla lapset Heminki Tolonen ja Elin Hansdr jotka esillä "tolosten perinnönjaossa. Kolmas puoliso eli vuoteen 1682 ja hoiti talon isännyyttä 1655-1661.
Hans Eriksonilla oli veli Henrik jonka poika Johan Henriksson Sotkamon Vieksistä käräjöi setäänsä vastaan perinnöstä 1649. Löytyiskö häntä?
Olen sekä Petrus Schroderusta että Keckman suvun kantaäitiä Brita Hansdr:n sijoittanut tähän perheeseen. Petruksen vävy oli kirkkoherrana Pudasjärvellä Keckmanien välissä.
Petrus kirjoittautui Upsalaan Isak Isakinpoika Siniuksen kanssa 1677 lokakuussa. Petrukselle syntyi poika Johan jo 1678 marraskuussa. En oikein usko häntä 17 v Beata Remahlin pojaksi. Olen pohtinut olisko opiskelut jäänyt muutamaan kuukauteen lähinä Isakin saatomatkaksi ja Petruksen ensimmäisen puolison kuolleen esimerkiksi lapsivuoteeseen. Beata Rehmal tuli tätinsä luo ehkäpä hoitamaan Petruksen lasta? Petrus hoiti tuon tädin Anna Someruksen sairaan kappalaisen Gabriel Saloniuksen tehtäviä 1670-luvulla ehjä siinä pätevöityi lyhyen opintomatkan jälkeen.
Johanin äidiksi sopisi Tammelader suvun tytär. Johan Schroderus tuli (? serkkunsa) Johan Johanson Tammelanderin veronkantokirjuriksi Kajaniin. Tammelanderit isä+poika olivat kruununvouteina Isak Hansson Siniuksen jälkeen Kajanissa. Beta Rehmal on nimittänyt langoksi Johannes Tammelanderia.
Olen epäillyt myös Olf Kähkösen (Keckmanin) puoliso Anna Hansdr olisi Swahn. Petrus Schroderuksen vävy Johan Brandberg (Mangila) oli kirkkoherrana Keckmanien välissä Pudasjärvellä.
Olavi
Jouni Kaleva
31.10.10, 09:22
Liittyisikö kapteeni Erik Pärssonin vuoden 1635 maksu
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5752487
edelliseen Hans Eriksonin maksuun 22. novemberis.
Hans Erichsonin ja kapteenin välissä oleva kirjaus on mielestäni
"??? stocken peningar"
Sama toistuu useita kertoja ylemmillä riveillä. Onko tämä esim. kolehtirahat tai vastaavat?
Tuossa Koutaniemi tekstissäni oli ilmeisesti virhearvio että Erik olisi kuollut 1630, lienee kappalainen Mathias olisi tullut isännäksi jo 1620-luvulla. Joku on sanonut hänet mainittavan jo linnansaarnajana 1618. On myös esitetty epäilys olisko ollut kaksi Mathias pappia eli oliko kyseessä kirkkoherra Mathias Laurentii.
Kun tekee mieli tarkastaa kaikki nimet tuo tuomari oli Gabriel Paavalinpoika oli Wernberg, jonka äiti oli Margareta Sursill. Hänen sanotaan eläneen yli 100 vuotiaaksi k 1636 ja olleen Pohjanmaan lainlukijana 1618-28. Isä oli jo tuomarinsijainen. Margareta Sursillin toinen puoliso oli Pohjanmaan vouti ja maakirjuri Thomas Georgsson, jota joskus epäilin Lythraeus suvun kantaisäksi?
Johannes Antiliuksen väitetään siirtyneen n. 1660 kirkkoherraksi Kokkolaan jossa kuoli vuoden päästä. Kokkolassa ei tuohon aikaan vaihtunut muuta kuin toinen kappalainen viran vapautuessa Marinus Peitziukselta. Kirkkoherran siellä oli Erik Falander (puoliso Kirkkonummelta tunnettu) Hermainen sukua. Tiedetäänkö tästä suvusta enemän liityisikö Herman:eihin?
Olavi
Matti Lund
31.10.10, 11:58
Tuossa Koutaniemi tekstissäni oli ilmeisesti virhearvio että Erik olisi kuollut 1630, lienee kappalainen Mathias olisi tullut isännäksi jo 1620-luvulla. Joku on sanonut hänet mainittavan jo linnansaarnajana 1618. On myös esitetty epäilys olisko ollut kaksi Mathias pappia eli oliko kyseessä kirkkoherra Mathias Laurentii.
...
Olavi
Lue ajatuksella edellinen viestini, jossa määrittelin tarkoin päivättyjä asiakirjoja apuna käyttäen herra Mattiaksen suhteen ja tulon Koutaniemeen ja hänen suhteensa poikapuoleensa Hannu Erkinpoikaan.
(Viestissäsi on useampi lapsus tai harhaluulo, jotka sotkevat sitä pahasti.)
Asiakirjoista ei voida vetää muuta johtopäätöstä kuin, että kolmella vapaavuodella Eerik Haran lupakirjeellä 12.06.1620 Koutaniemen talon omistajaksi tullut kappalainen herra Mattias oli yhtä kuin kappalainen herra Mattias Laurentii, myöhemmin vielä Paltamon kirkkoherra, jonka poikapuoli oli vuonna 1602 syntynyt Koutaniemen seuraava isäntä Hannu Erkinpoika.
Lisäksi olen pohtinut uudessa valossa tätä tapausta talvikäräjiltä 1647:
Kajaanin pitäjä 5.2.1647
(mf ES2028):226
Huolellisen selvityksen ja todistajan nojalla todetaan, että Hannu Erkinpojalle Paltamosta on jäänyt maksettavaa Matti Markunpojan vaimolle Marketalle talossaan tykönään olevasta tämän perintöoikeudesta, nimittäin yksi tynnyriä rukiita ja 5 taalaria 12 äyriä käypää rahaa (gångbart), jotka hänet tuomittiin toimittamaan Marketalle ja nimismiehen Antti Erkinpojan ne häneltä ulosmittaamaan.
Ensiksikin en löydä tälle muuta sopivaa Hannu Erkinpoikaa Paltamosta kuin Koutaniemen Hannu Erkinpojan.
Lisäksi en löydä muuta vaihtoehtoa Koutaniemen Matti Markunpojalle kuin, että hän olisi Sotkamon Laatikkalan perustajan Markku Latikan poika.
Markku Latikka on vuoden 1627 ruodutuksessa kirjattu 60 -vuotiaaksi ja hänen poikansa Matti 20 -vuotiaaksi ja vastaavasti vuonna 1629 isä 62 ja poika 22 -vuotiaiksi.
Siis Markku Latikka oli syntynyt ~1567 ja Matti Latikka eli Laatikainen ~1607.
Muita ei tähän ole löydettävissä, mutta Kainuussa eli jonkin verran pimeää kansaa, joten täyttä varmuutta tähän ei ole saatavissa.
Mutta kuka oli sitten Matti Markunpojan vaimo Marketta?
Jos hän tosiaan oli Matti Markunpoika Laatikaisen vaimo ja miehensä ikäluokkaa eli syntynyt lähellä vuotta 1610, hän olisi todennäköisesti herra Mattias Laurentiin tytär, sillä koska herra Matias Laurentii oli saanut kolmella vapaavuodella Koutaniemen talon vuonna 1620 ja se oli siirtynyt sitten hänen poikapuolensa Hannu Erkinpojan omistukseen ja oli maakirjan mukaan hänen aikanaan perintötalo, ei Marketta voinut olla kukaan muu perillinen herra Matias Laurentiin perillisten ulkopuolelta.
Tietysti vaihtoehtoja on nähtävissä ainakin kolme:
1. Marketta on herra Matias Laurentiin tytär avioliitosta Hannu Erkinpojan äidin kanssa, eli Hannu Erkinpojan siskopuoli.
2. Marketta olisikin Hannu Erkinpojan täyssisko. Tämä ei kuitenkaan näytä todennäköiseltä, koska käräjäasiakirjassa Markettaa ei mitenkään mainitan Hannun siskoksi.
3. Marketta on herra Matias Laurentiin tytär avioliitosta ennen avioliittoa Hannu Erkinpojan äidin kanssa. Tämäkään ei vaikuta kovin todennäköiseltä, koska vaikuttaa siltä, että Marketta olisi perinyt myös äitinsä kautta.
Siten vaikuttaa erittäin todennäköiseltä, että mahdolliset Matti Laatikaisen jälkeläiset lukeutuisivat myös herra Matias Laurentiin jälkeläisiin.
terv Matti Lund
Jouni Kaleva
31.10.10, 12:59
Tietysti vaihtoehtoja on nähtävissä ainakin kolme:
1. Marketta on herra Matias Laurentiin tytär avioliitosta Hannu Erkinpojan äidin kanssa, eli Hannu Erkinpojan siskopuoli.
2. Marketta olisikin Hannu Erkinpojan täyssisko. Tämä ei kuitenkaan näytä todennäköiseltä, koska käräjäasiakirjassa Markettaa ei mitenkään mainitan Hannun siskoksi.
3. Marketta on herra Matias Laurentiin tytär avioliitosta ennen avioliittoa Hannu Erkinpojan äidin kanssa. Tämäkään ei vaikuta kovin todennäköiseltä, koska vaikuttaa siltä, että Marketta olisi perinyt myös äitinsä kautta.
Siten vaikuttaa erittäin todennäköiseltä, että mahdolliset Matti Laatikaisen jälkeläiset lukeutuisivat myös herra Matias Laurentiin jälkeläisiin.
terv Matti Lund
Onpa taas kiinnostavaa!
Siis kappalainen Matthias tulee ilmeisesti nuorena ja oletettavasti naimattomana pitäjään ja näköjään nai lesken ja saa myös täysi-ikäisyyttä lähestyvän poikapuolen. Mutta naiko kappalainen itselleen samalla myös talon? Siis oliko Koutaniemi lesken kotitalo? Tosin imissiokirjassa se mainitaan autioksi, mutta toisaalta Matti epäili, että Marketalla oli perimistä myös äitinsä puolelta.
En usko, että Matthiaksen ja lesken avio olisi voinut tapahtua kovin paljon ennen vuotta 1620. En myöskään usko, että Matthias olisi ollut aiemmassa aviossa, yleensähän kappalaiset menivät naimisiin vasta viran saatuaan. Siksi vaihtoehto 3 on epätodennäköisin.
Matti Lund
31.10.10, 13:40
Onpa taas kiinnostavaa!
Siis kappalainen Matthias tulee ilmeisesti nuorena ja oletettavasti naimattomana pitäjään ja näköjään nai lesken ja saa myös täysi-ikäisyyttä lähestyvän poikapuolen. Mutta naiko kappalainen itselleen samalla myös talon? Siis oliko Koutaniemi lesken kotitalo? Tosin imissiokirjassa se mainitaan autioksi, mutta toisaalta Matti epäili, että Marketalla oli perimistä myös äitinsä puolelta.
En usko, että Matthiaksen ja lesken avio olisi voinut tapahtua kovin paljon ennen vuotta 1620. En myöskään usko, että Matthias olisi ollut aiemmassa aviossa, yleensähän kappalaiset menivät naimisiin vasta viran saatuaan. Siksi vaihtoehto 3 on epätodennäköisin.
Hei, tätä yritin itsekin tutkiskella, mutta ei ole mitään merkkiä sopivaisesta Erkistä Paltaniemenkylästä tai Koutaniemestä. Siis jos yhdeksi kriteeriksi otetaan verotalo, veroluettelot kumoavat sellaisen mahdollisuuden, mutta kuten totesin edellisessä viestissä, Kainuussa asui ja saattoi viljellä kymmeniä vuosia jotain torppaa jättämättä mitään jälkiä asiakirjoihin.
Mutta on aika epätodennäköistä, että jonkun (savolaistaustaisen) veropinnarin ja irtolaisen leski pääsisi naimisiin satakuntalaissyntyisen kappalaisen ja myöhemmän kirkkoherran kanssa ja lesken edellisen avionkin perua olisi tunnettu Svahnin suku, joka on antanut merkittäviä hahmoja varsinkin Suomen kultturielämälle ja miksei nänkyviä virkamiehiäkin.
Siten vaikuttaisi enemmänkin siltä, että kappalainen herra Matias tuo Porin seudulta mukanaan Kainuuseen tämän tietyn Svahnin suvun alkutahditkin lapsipuoltensa erään jäsenen Hannu Erkinpojan muodossa.
Yritin löytää tiedostoistani ja netistä jotain Matias Laurentiista, mutta mitään muuta noteerattavaa ennen Paltamoon tuloa en miehestä löytänyt kuin, että hänet on oppilastietojen joukosta yhdistetty erääseen Porin kaupungista kotoisin olevaan opiskelijaan Mattias Laurentiin. Tämäkin on ilmeisesti päätelty poisulkien muut oppilasmatrikkelin Mattias Laurentiit ja jätetty Paltamon kappalaiselle tämä sija ainoana avoimena tapauksena.
Kun ei Kainuustakaan ilmene ketään kirkonpalvelijaa Eerikkiä (niitähän on sitten pullollaan koko muu Suomi), niin vaikuttaa siltä, ettei herra Matias tullut hakemaan vaimoaan Paltamosta.
Sellaisen hypoteesin voisi esittää, että vastavalmistunut nuori pappismies Mattias Laurentii olisi päässyt johonkin seurakuntaan armonvuoden saarnaajaksi naimalla sen kappalaisen Eerikin lesken ja olisi saanut sen jälkeen viran Paltamosta, joka olisi ollut ilman kappalaista jo vuonna 1619, kun viimeinen tieto sikäläisestä kappalaisesta Mattias Georgiista on vuodelta 1618.
Ainoa Porin seudun Eerikki oli Ulvilan kappalainen ja kirkkoherra Ericus Laurentii, mutta en oikein saanut sopimaan häntä haetuksi herra Eerikiksi.
Minulla on Leinbergin lähdekokoelmasarjan ensimmäinen osa, josta löytyy useampi kirje esim. tästä Ericus Laurentiista, mutta Mattias Laurentiista en löytänyt siitä mitään.
terv Matti Lund
Hei, tätä yritin itsekin tutkiskella, mutta ei ole mitään merkkiä sopivaisesta Erkistä Paltaniemenkylästä tai Koutaniemestä. Siis jos yhdeksi kriteeriksi otetaan verotalo, veroluettelot kumoavat sellaisen mahdollisuuden, mutta kuten totesin edellisessä viestissä, Kainuussa asui ja saattoi viljellä kymmeniä vuosia jotain torppaa jättämättä mitään jälkiä asiakirjoihin.
Mutta on aika epätodennäköistä, että jonkun (savolaistaustaisen) veropinnarin ja irtolaisen leski pääsisi naimisiin satakuntalaissyntyisen kappalaisen ja myöhemmän kirkkoherran kanssa ja lesken edellisen avionkin perua olisi tunnettu Svahnin suku, joka on antanut merkittäviä hahmoja varsinkin Suomen kultturielämälle ja miksei nänkyviä virkamiehiäkin.
Siten vaikuttaisi enemmänkin siltä, että kappalainen herra Matias tuo Porin seudulta mukanaan Kainuuseen tämän tietyn Svahnin suvun alkutahditkin lapsipuoltensa erään jäsenen Hannu Erkinpojan muodossa.
Yritin löytää tiedostoistani ja netistä jotain Matias Laurentiista, mutta mitään muuta noteerattavaa ennen Paltamoon tuloa en miehestä löytänyt kuin, että hänet on oppilastietojen joukosta yhdistetty erääseen Porin kaupungista kotoisin olevaan opiskelijaan Mattias Laurentiin. Tämäkin on ilmeisesti päätelty poisulkien muut oppilasmatrikkelin Mattias Laurentiit ja jätetty Paltamon kappalaiselle tämä sija ainoana avoimena tapauksena.
Kun ei Kainuustakaan ilmene ketään kirkonpalvelijaa Eerikkiä (niitähän on sitten pullollaan koko muu Suomi), niin vaikuttaa siltä, ettei herra Matias tullut hakemaan vaimoaan Paltamosta.
Sellaisen hypoteesin voisi esittää, että vastavalmistunut nuori pappismies Mattias Laurentii olisi päässyt johonkin seurakuntaan armonvuoden saarnaajaksi naimalla sen kappalaisen Eerikin lesken ja olisi saanut sen jälkeen viran Paltamosta, joka olisi ollut ilman kappalaista jo vuonna 1619, kun viimeinen tieto sikäläisestä kappalaisesta Mattias Georgiista on vuodelta 1618.
Ainoa Porin seudun Eerikki oli Ulvilan kappalainen ja kirkkoherra Ericus Laurentii, mutta en oikein saanut sopimaan häntä haetuksi herra Eerikiksi.
Minulla on Leinbergin lähdekokoelmasarjan ensimmäinen osa, josta löytyy useampi kirje esim. tästä Ericus Laurentiista, mutta Mattias Laurentiista en löytänyt siitä mitään.
terv Matti Lund
Mattias Laurentii mainitaan Oulun kappalaisena v. 1618-19 ja 1628 eli hän tuli Paltamoon Oulun kautta eli hän on voinut mennä naimisiin jo Oulussa. Yksi Erik Henrikinpoika olisi Oulun kaupunginkirjurina v. 1613.
Jouni Kaleva
31.10.10, 15:47
Siten vaikuttaisi enemmänkin siltä, että kappalainen herra Matias tuo Porin seudulta mukanaan Kainuuseen tämän tietyn Svahnin suvun alkutahditkin lapsipuoltensa erään jäsenen Hannu Erkinpojan muodossa.
terv Matti Lund
Jos olisi näin, niin tuo tuntematon Erkki sopisi myös nimismiehemme Antti Eerikinpojan isäksi! Ajoitus sopisi, kun Antti Eerikinpoika ja kappalainen Matias poikapuolineen tulee Paltamoon 1620-luvun alussa. Myös Antilta edellyttämämme sivistystausta olisi tässä. Ja Oulu-yhteys, jos Agneta Matintytär sattuisi kytkeytymään Jeremias Cronbäckiin.
Siis sopiva Erkki Oulusta, joka kuollut n. 1619 mennessä??
Samuel Paldaniusta ensimäisenä puolisona Brita Mattsdr. on pidetty Mathias Laurentiin tytärenä, tietoa ei taida olla? Heille syntyy lapsi 1626 eli Mathiaksen pitäisi olla syntynyt 1580-luvulla.
Hei Eihän kyseessä olisi Ericus Henriki Frosteruksen Hailuodon kirkkoherra vuoteen 1616 saakka. Jonka puoliso Catharina joka olisi mennyt naimisiin Oulussa Mathias Laurentiin kanssa ja tullut Paltamoon ehkä nuorimman lapsensa Erikin kanssa. Milloin nuo Lohjan Pakkalata otti Frosterus nimen käyttöön?
Näin Mathiaksen lankomiehllä Simon Erici Frosteruksella oli Oulun opettaja viran ohella 1616-20 "palkkavirkana" Paltamon kirkkoherran tehtävä. Johon tuli Jakob Felman ja kapplaiseksi "epäpätevä mutta sopiva" Mathias Laurentii?
Silloin tuo Vieksin Johan Henriksson olis Henricus Frosteruksen poika Hailuoden erotettu tai siirretty kirkkoherra ja myöhemin Ruoveden kirkkoherra. Minkälaiseta käräjöinnistä 1649noli kyse ilmenisikö siitä onko Erik (Swahn) asunut Koutaniemellä?
Olavi
Matti Lund
01.11.10, 01:48
Samuel Paldaniusta ensimäisenä puolisona Brita Mattsdr. on pidetty Mathias Laurentiin tytärenä, tietoa ei taida olla? Heille syntyy lapsi 1626 eli Mathiaksen pitäisi olla syntynyt 1580-luvulla.
---
Olavi
Vuoden 1645 kesäkäräjien mukaan tulkittuna Samuel Paldaniuksen ensimmäinen vaimo Riitta Matintytär oli todennäköisimmin Paltamon lukkarin ja Paltaniemen Mattilan ja Rimpilojan talojen perustajan Matti Ollinpojan tytär. (Talot olivat juuri ne, jotka molemmat rovasti Johan Cajanus osti perinnökseen, mutta myi Rimpilojan kruununtalon jonkin ajan kuluttua ostosta pois.)
----------------------------------------------
Lisäksi en ole yrityksistäni huolimatta löytänyt varmistusta Mattheus Laurentiin alkuperälle, vaan kaikki tarjottu hänestä vaikuttaa Kainuun lähteisiin verrattuina ylimalkaisilta arvailuilta. (Kertokaa minulle kumoavia lähteitä, jos olen väärässä luulossa!)
Toistaiseksi olen taipuvainen uskomaan, että Oulun ja Paltamon Mattheus Laurentii ei olisikaan sama kuin oppilasmatrikkelin ja Åbo Stifts Härdaminnen Porista kotoisin oleva opiskelija, vaan kysymyksessä voisi olla Hailuodon kirkkoherran Thomas Laurentiin nuorempi veli, jonka kohdalla on jonkinlainen sekaannus oppilasmatrikkelissa.
------------------------------------------
Minä vuonna ja missä on muuten ensimmäinen asiakirjaesiintymä Paldanius -nimestä?
Oulu ja Hailuoto -yhdistelmä on nyt lupauksia antava suunta niin Cajanusten kuin Svahnienkin alkuperää jäljitettäessä. Samalla kun osoitamme tähän mielenkiintoa ja samalla kaivamme esiin lähteitä, saamme näin Paldaniuksistakin jotain lisää irti.
terv Matti Lund
Hienoa löydät tiedonmurusia joista saattaa ratketa monet Pohjanmaan sukuyteydet. Lisätään Ii ja Salo noihin selvityksiin. Pienet oli ympyrät 1500-luvulla.
Olen joskus sovittanut Thomas Paldaniuksen isäksi Laurentii Mathias (Raumanusta) iin kirkkoherraa 1563-80. Arvioitu syntyneeksi 1520..40.
Edelleen toivoisin kommentteja Swart ja Rödh (Stubbe ?) sukuun, onhan tieto lisänimestä "Paltamoenis".
Hailuodossa vielä on ratkaisematta Kanutus Sigfridin ja Tuderusten suvun lähisukulaisuus johon liittyy Bylow-suku?
Olavi
Oulujärvellä tunnettiin 1590 pappina Olavi herra. Hänestä on erilaista tietoa.
On puhuttu Olavi Laurinpoika (tai Muhoksella asuneesta Juhon/Jaakonpoika Rahikasta) 1563-80. Manamasalossa ollutta pappilaa sanottiin Oulun pappilaksi (käräjätalona 1572). Kirkko ja pappila tuhottiin 1578-80. 1590 alussa surmattiin Olavi Jaakonpoika. Epäillään tulleen Savosta tai Mikkelistä. (Olliko Stubbe?)
1618 Paltamon kirkkoherrana Georgis Petri Hordelius joka siiryi Pyhäjoelle sanotaan olleen Uudeltamaalat. (Raahen historia, puhuu Yrjö Johannis Vesilaxenis)
1616-1615 Benedictus Mathaeus.
Oliko noita Olaveja kaksi? Oliko Olavi Jakonpoika Henricus Olain isä? Ja voisiko Brita Nattsdr olla Henricus Olain veljen tytär?
Olavi
Matti Lund
01.11.10, 12:09
---
Silloin tuo Vieksin Johan Henriksson olis Henricus Frosteruksen poika Hailuoden erotettu tai siirretty kirkkoherra ja myöhemin Ruoveden kirkkoherra. Minkälaiseta käräjöinnistä 1649noli kyse ilmenisikö siitä onko Erik (Swahn) asunut Koutaniemellä?
Olavi
Otan tämän asiakirjan käännökseni täydellisenä, kun olen itsekin siihen viitannut vain ohimennen ja siitä nyt on liikkeellä sangen epävarmaa arvuuttelua (siis Kajaanin pitäjän kesäkäräjiltä 1649, s. 438-439, mf ES2028):
"Juho Heikinpoika Vieksistä kantoi isänsä veljeä Hannu Erkinpoikaa Paltamosta vastaan perinnöstä autuaan isänsä jälkeen, jota vielä olisi sisällä hänen luonaan. Mutta Hannu Erkinpoika vastaa tähän todistajanaan nimismies Anders Eerikinpoika, että se perintö on jo aikaisemmin erotettu (afwittrat) eikä siitä mitään ole jäänyt maksamatta. Täten siitä ei voitu mitään hänelle tuomita, ellei sitten Hannu Erkinpoika harkitse hänelle hyvittää jotain hyvällä tahdolla ja heidän keskinäisen sopimuksensa kautta."
Kysymykselläsi tarkoittanet, että todistaako tämä juttu, että Svahn -nimen ensimmäisen käyttäjän Juho Matinpojan isoisän isä Erkki?, jonka tuolloin Vieksissä oleillut pojanpoika Juho Heikinpoika haki autuaan isänsä perintöä Koutaniemen talosta isänsä veljenpojalta Hannu Erkinpojalta olisi itsekin oleskellut ja pitänyt kortteeria muinoin Koutaniemen talossa.
Ennen sitähän oli keskustelussamme käynyt aivan selväksi, ettei Paltaniemellä eikä varsinkaan Koutaniemellä asunut ketään Erkki -nimistä verotalon omistajaa, siis talollista, mutta sehän ei kumoa sitä, etteikö ihan minkä nimisiä veroamaksamattomia kirjoista puuttumattomia hyyryläisiä eli irtolaisia olisi siellä voinut asua. On kyllä tullut eteen sellaisiakin tapauksia, ettei veroluetteloissa ole mitään jostakin henkilöstä, mutta käräjillä paljastuu, että hän on jonkin talon ainoa oikea perintömies, joka on ollut kykenemätön ylläpitämään itse taloa ja sen talon isäntänä on näkynyt veronmaksajana joku toinen, joka hyysää tätä perintömiestä (usein myös naispuolista) ja tarjoaa tälle syytinkiä sitä vastaan, että saa hallita taloa (jokin kontrahti täytyy olla, että on päässyt esiin veronmaksajana, jonka nimissä talo on, vaikka ei kuulukaan sen perillisiin).
Tämä juttu todistaa sen, että Erkillä oli ollut toinenkin poika Heikki Erkinpoika, joka oli ollut oikeutettu saamaan jotain perintöä Koutaniemen talosta ja jonka hänen veljensä Hannu Erkinpoika oli velvollinen suorittamaan. Tästä oli epäselvyys Heikki Erkinpojan Vieksissä asuneella pojalla Juho Heikinpojalla, mutta yhden perinnönjaon laskijan ja toimitusmiehen Antti Erkinpojan todistuksella kävi selväksi, että kaikki oli tullut ajallaan suoritetuksi ja täten Hannu Erkinpoika vapautettiin maksuvastuusta koskien tätä perintöä.
Mutta tässä tietysti kiinnostaa eniten se, millä perusteella Heikki Erkinpoika oli ollut oikeutettu johonkin perintöön Koutaniemen talosta, vaikka on aivan ilmeistä, ettei hänen isänsä Erkki koskaan ollut omistanut sitä taloa, vaan se oli joltain aivan toiselta 1600 -luvun alussa autioksi jäänyt tila, jonka Erkinpoikien isäpuoli kappalainen Mattheus Laurentii oli käskynhaltijan Eerik Haran (Haren) myöntämällä lupakirjeellä 12.06.1620 saanut haltuunsa kolmella vapaavuodella ja tämän jälkeen herra Mattheus Laurentii sai täyden määräysvallan Koutaniemen talon perimykseen, koska se oli hänen hankintamaansa.
Koutaniemen perimyskuvio ei ole aivan selvä, mutta Antti Eerikinpoika tuo jutussa esiin suorittamansa erottelun, joka todennäköisimmin tarkoittaa ensin isän- ja äidinperintöosien erottamista eri katraille ja sen jälkeen niiden osittamista pojan- ja siskonosiin ja potin jakamista oikeassa suhteessa.
Täten on selvää, että Heikki Erkinpoika oli ollut oikeutettu vähintään pojanosaan äidinperinnöstään Koutaniemen talossa. Lisäksi on todennäköistä, että poikien äiti oli saanut toiselta mieheltänsä huomenlahjan ynnä muuta niin, että äidinperintö ei rajoittunut lain edellyttämään minimiosaan, kolmanneksen talon irtaimistosta ja äidilläkin oli määräysvaltaa johonkin enempään omaisuudenosaan. Toisaalta aiemmin referoimani Koutaniemen talon tyttären Marketan perintövaatimus vuonna 1647 viittaa todennäköisemmin siihen, että hän oli Erkinpoikien äidin tytär toisesta katraasta herra Mattheus Laurentiin kanssa ja siten Erkinpojat eivät olisi voineet periä mitään sivuperintönä äitinsä kautta Koutaniemen talosta, vaan jos he olivat tulleet oikeutetuiksi jostakin enemmästä kuin äidinperinnöstään, olisi se tapahtunut herra Matteus Laurentiin testamentilla ja syytinkisopimuksella. Testamentista ei ole mitään varmuutta, mutta syytinkisopimus on erittäin todennäköinen. Nimittäin herra Matteus Laurentii poistuu kokonaan veroluetteloista hallittuaan sitä runsaat 10 vuotta ja tilalle astuu hänen poikapuolensa Hannu Erkinpoika, joka ehtii olla Koutaniemen isäntänä runsaat kymmenen vuotta isäpuolensa elinaikana. Eihän tämä käy ilman syytinkisopimusta, vaikka herra Mattheus kirkkoherrana ei ole mikään sivuun vetäytynyt syytinkivaarikaan ollut. Ilmeisestikin poikapuoli on tarjonnut isäpuolelleen ja äidillensä syytinkituvan, syytinkielikot, syytinkipellon ja syytinkiniityt (tarvemetsät ja kalavedet mukaanlukien) ja on sitä vastaan ja uloslunastamalla sisaruksensa ja sisarpuolensa perinyt Koutaniemen talon.
Mutta siis käsitykseni Juho Heikinpojan isänperinnöstä on se, että hän uskoi olevansa oikeutettu saamaan ulos isänsä Heikki Erkinpojan äidinperinnön rästiä Koutaniemen talosta.
Edelläoleva käsitykseni nojaa tiukasti siihen, että maakirjat ja muut veroluettelot ovat kertoneet oikein kaikki Koutaniemen talon oikeat omistajat ketään poisjättämättä.
terv Matti Lund.
Etsin joskus tuloksetta Vieksistä Johan Henrikssonia. Tarvitseeko hänen isänsä olla välttämättä Erik, edelyttäisi että äiti oli kolme kertaa naimisissa.
Kun katselin noita pappeja ja seurakunta historiaa, kiinitin huomiota että Oulun Pitäjän seurakuntaan luettiin 1500-luvun lopussa koko Oulujokivarsi. 1599 sanotaan Paltaniemen kirkkoniemeen rakenettun kirkon. Olen joskus käynyt tarkoin läpi jokisuiston vastarannan Koutaniemen talot joissa näyttää pappien ja kirkonpalvelijoiden ollut Paltaniemen ohella helppo asua. Kummassakaan ei ole ollut montaa taloa ja liki kaikki liitynyt "säätyläisten" asumiksi ja myöhemminkin Kainuun ja Kajaanin virkamiehet asuivat siellä.
Olavi
Jouni Kaleva
01.11.10, 16:14
Tämä juttu todistaa sen, että Erkillä oli ollut toinenkin poika Heikki Erkinpoika, joka oli ollut oikeutettu saamaan jotain perintöä Koutaniemen talosta ja jonka hänen veljensä Hannu Erkinpoika oli velvollinen suorittamaan. Tästä oli epäselvyys Heikki Erkinpojan Vieksissä asuneella pojalla Juho Heikinpojalla, mutta yhden perinnönjaon laskijan ja toimitusmiehen Antti Erkinpojan todistuksella kävi selväksi, että kaikki oli tullut ajallaan suoritetuksi ja täten Hannu Erkinpoika vapautettiin maksuvastuusta koskien tätä perintöä.
terv Matti Lund.
Tämä taitaa tehokkaasti poissulkea sen spekulaationi, että Antti Erkinpoika ja Hannu Erkinpoika olisivat olleet veljekset. Siinä tapauksessa Antti olisi ollut kovasti jäävi olemaan toimitusmiehenä veljensä hyväksi.
Matti Lund
01.11.10, 16:42
Etsin joskus tuloksetta Vieksistä Johan Henrikssonia. Tarvitseeko hänen isänsä olla välttämättä Erik, edelyttäisi että äiti oli kolme kertaa naimisissa.
...
Olavi
Maakirjoissa ei tällä ajankohdalla ole eroteltu Vieksiä lainkaan, vaan niiden isäntien talot, jotka ajavat Vieksistä asioita käräjillä on tunnistettavissa Katerman lopusta, tavallisesti 4-5 taloa, enimmillään ~7 taloa, mutta joinakin vuosina veroa näistä maksaa vain 2-3 taloa.
Ainoa tässä Katerman-Vieksin sumpussa ilmenevä Juho on uudisasujana vähän aikaa tällöin näkyvä Juho Vaanilainen ("Wanilainen").
Kun nimestä ottaa täysin perusmerkityksen kannalta merkityksettömän liiru-laarum -osan "lainen" pois, jää jäljelle "Wani" eli suomeksi Vaani. Kun eteen lisätään S, tulee Svaani. Eli päästään sellaiseen Svahn nimen ääntämykseen, jota rahvas enimmäkseen käytti. Eikö Svahnin lähtökohtana kuitenkin pitänyt olla joutsen ruotsiksi eikä rahvaannimestä hienosteltuun muotoon väännetty sana?
Pelkkä yhteensattumako?
----------------------------------------
Menen vielä Koutaniemen talon tilanteeseen vuonna 1620, kun kappalainen herra Mattheus sai sen haltuunsa.
Mielestäni Koutaniemen talon edeltäviin veroa maksaneisiin asujiin ei päästä käsiksi veroluetteloilla.
Edelliseen yrittäjään kyllä päästään tarkastusluettelosta, eli nimi on Lauri Kolehmainen, mutta hänet mainitaan talon asujana vain tarkastusluettelossa. Maakirjassa eikä kymmenysluettelossakaan nimeä esiinny.
Koutaniemen taloa kuvataan vuonna 1620 "aldeles förfallith" eli että talo on vajonnut täydelliseen rappioon, mutta että herra Matz kappalainen siellä nyt asuu kolmella vapaavuodella ja taloa sitten aletaan verottaa 1/8 manttaalia. Mutta saman vuooden maakirjassa manttaalimäärä on 1/4 ja joinakin vuosina herra Matzin manttaalimääränä on maakirjassa myös 1/3.
Mitä tämä tieto kertoo? Ensiksikin Koutaniemen talosta ei nähtävästi kyetty maksamaan veroa lainkaan aikavälillä 1605-19, joilta vuotuisia luetteloja on katkeamattomasti. Koutaniemessä oli itse asiassa enemmän verotettuja taloja ennen "rappasotia" kuin niitä saatiin pystyyn "rappasotien" jälkeen, kylä pieneni, kun asutustoiminta alkoi uudestaan.
Siis näillä näkymillä Lauri Kolehmainen tuli sinne ja yritti pystyttää jotain Koutaniemellä uudelleen ja yritti elantoaan hankkia, mutta se lienee ollut vain veronkiertoyritys, eli kalastelua ja metsästelyä Koutaniemen nautinnoilla ja jossain vähemmän kunnollisessa majassa asumista tilan tontilla ja häipyminen, kun veronmaksun aika alkoi lähestyä.
Veroluetteloista löytyy "rappasotien" jälkeen kuitenkin yksi Lauri Kolehmainen, eli hän saa viljeltäväkseen talon Sotkamon Nuasjärvellä ja pystyy jopa maksamaan sieltä veroja. Jos tämä on sama mies, vaikuttaa siltä, että hän on jättänyt Koutaniemen melko pian tyhjäksi ja se on ilmeisesti ollut ainakin koko 1610 -luvun aivan hylättynä autiona mitä nyt ovat naapurit sen kalavesiä ja laitumia luvatta käyttäneet.
Siis kun herra Matz tuli ja otti Koutaniemen, se oli varmaankin alettava täysin tyhjästä alusta. Näyttää siltä, että herra Matz ja hänen poikapuolensa ovat olleet hyviä "viljelysmiehiä" ja kohottaneet rappiotilan suurella tarmolla nopeasti pystyyn. Tällöin on huomioitava, että välttämättä vanhalla ja uudella Koutaniemellä ei ollut enää muuta yhteistä kuin, että asuintontin paikka oli melkein sama ja kalavedet oletettavasti samoja. Monet parannukset manttaleissa viittaavat siihen, että herra Matz hankki useampia maatilkkuja niin peltoja, kaskia kuin niittyjäkin varten naapureiltaan ja sillä tavoin Koutaniemi nähtävästi rakentui tiluksiltaan aivan uudelle pohjalle.
Joo, eihän Juho Heikinpojan isän tarvinnut olla Hannu Erkinpojan täysveli eikä äidin kolmas avio joskus 1580 -luvulta täysin mahdoton, jos äiti on avioitunut kovin nuorena ja synnyttänyt sitten 30 vuotta vähintään kahdelle, mutta mahdollisesti kolmellekin miehelle. Mikään tiedoissa ei kuitenkaan tätä kolmatta edellytä, muttei teoriassa tee mahdottomaksi; eli lienet jälleen ajamassa takaa väärää henkilöä.
terv Matti Lund
1650 oli Paltaniemellä ja Koutaniemellä (Vuoreslahti mukana) 16 taloa joista Hannu Erikinpojan (Pulkkila) ja Heikki Tolosen(Tolola) talot vierekkäin Paltaniemen kirkkonemen kohdalla ja kumpikin talo on tunnettu nimellä Koutaniemi. Pulkila ol järven puolella. Jaakko Utriainen asui Tololan Kajaanin puolella olevaa Sokansaarta. Johannes Antilius asui tuolloin Pappilaa. Muut neljä olivat Vuoreslahden suuntaan (Mannila/Simo Haverinen, Pyykölä/ Matti Pyykönen, Sivolanniemi/Yrjö Sivonen, Vuores/?).Muut neljä taloa olivat Oulu.
Paltaniemen puolella olen tulkinnut Antti Erikinpojan omistavan Sutelan ja Samuel Tuomaanpoika (Paldanius?) Lanterin. Tuo Sivolan omistanut Matti Olavinpoika alkoi kiinostaa mitä sukua hän olisi?
Olavi
Hyvä kerrata Oulujärvi / Paltamon historiaa tuolta 1600-luvun alusta.
Täyssinän rauhansopimuksen jälkeen (1595) uudet asukkaat asuttivat
uudelleen Oulujärven kantakylät. Osa ihmisistä jäi asumaan piilopirtteihinsä loppuiäkseen. Oulujärven erämaapitäjä perustettiin uudelleen vuonna 1599. Tätä ennen se oliehtinyt kuulua Liminkaan uudisasukkaiden tuhoamisen jälkeen.
Alueelle tuli paljonuudisasukkaita vuosina 1605-1606 lähinnä Savosta, mikä laajensi ratkaisevasti Oulujärvenpitäjän asutusta. Tällöin tuli uusia asukkaita myös Paltaselän ja sen lahtien rannoille. 1620-luvulla Oulujärven seudun asutus lisääntyi huomattavasti. Puutteellinen ja lievä verotus houkutteli lisää asukkaita Savosta. Vuoden 1617 Stolbovan rauhan raja toi alueelle merkittävää turvallisuuden tunnetta. Rauha toi uskoa siihen, että venäläiset eivät pystyisi enää äkkiarvaamatta tunkeutumaan Kainuuseen. Seutu oli siis kaikin puolin ihanteellista uudisasutusaluetta. Hyvin alkaneen nousukauden lamaannutti useana vuonna iskenyt kato, jonka seurauksena asukkaita menehtyi niin koko Suomessa kuin muuallakin Euroopassa.
Oulujärven pitäjä muuttui Vanhan Paltamon pitäjäksi 1640-luvun loppupuolella,kun Paltamon ja Sotkamon kirkkopitäjät itsenäistyivät. Syntynyt Vanha Paltamo oli pinta-alaltaan yli kolmanneksen pienempi ja sen väkilukukin putosi noin neljänneksellä verrattuna aikaisempaan Oulujärven pitäjään
Jouni Kaleva
01.11.10, 18:07
Hei Eihän kyseessä olisi Ericus Henriki Frosteruksen Hailuodon kirkkoherra vuoteen 1616 saakka. Jonka puoliso Catharina joka olisi mennyt naimisiin Oulussa Mathias Laurentiin kanssa ja tullut Paltamoon ehkä nuorimman lapsensa Erikin kanssa. Milloin nuo Lohjan Pakkalata otti Frosterus nimen käyttöön?
Olavi
Minusta tämä ei ole varteenotettava hypoteesi. Erik Frosteruksen tunnetut pojat Henrik, Antti, Simon synt. 1580-luvun tienoissa. Kuvaan ei sovi (ainakaan samasta vaimosta) 1602 syntynyt Hannu Erikinpoika. Eikä oikein urakehityskään. Erikin pojista tuli pappeja. Kuinkas sitten tämmöinen Hannu ei olisi saanut koulutusta.
Jouni Kaleva
01.11.10, 18:12
Vuoden 1645 kesäkäräjien mukaan tulkittuna Samuel Paldaniuksen ensimmäinen vaimo Riitta Matintytär oli todennäköisimmin Paltamon lukkarin ja Paltaniemen Mattilan ja Rimpilojan talojen perustajan Matti Ollinpojan tytär. (Talot olivat juuri ne, jotka molemmat rovasti Johan Cajanus osti perinnökseen, mutta myi Rimpilojan kruununtalon jonkin ajan kuluttua ostosta pois.)
terv Matti Lund
Hyvä kun tämäkin täsmentyy! Epäilyttäväähän tuo onkin ollut. Tämä antaa taas tilaa sille vaihtoehdolle, joka oli tavallisin: nuori pappismies nai vanhanevan lesken, esim. edeltäjänsä lesken. Tälle uusparille ei välttämättä siunaantunut omia lapsia. Nythän meillä ei ole oikein mitään osoitusta, että Matthias Laurentiilla lopulta olisi lainkaan omia lapsia?
Siispä edelleen hakusassa joku, mieluiten pappissäädyn, Erkki, joka kuollut 1619 mennessä, jätti lesken ja pojat Hannun ja Heikin.
Matti Lund
01.11.10, 19:36
Hyvä kun tämäkin täsmentyy! Epäilyttäväähän tuo onkin ollut. Tämä antaa taas tilaa sille vaihtoehdolle, joka oli tavallisin: nuori pappismies nai vanhanevan lesken, esim. edeltäjänsä lesken. Tälle uusparille ei välttämättä siunaantunut omia lapsia. Nythän meillä ei ole oikein mitään osoitusta, että Matthias Laurentiilla lopulta olisi lainkaan omia lapsia?
Siispä edelleen hakusassa joku, mieluiten pappissäädyn, Erkki, joka kuollut 1619 mennessä, jätti lesken ja pojat Hannun ja Heikin.
Otetaan tämäkin vielä kokonaan esiin ylösotoistani (Kajaanin pitäjän kesäkäräjät 24-25.6.1645, s. 20, mf ES2028):
"Pekka Matinpoika Paltamosta kantoi Lauri Matinpoikaa vastaan, kun hän oli ostanut kappaleen kaskea tältä 6 taalarilla, joka onkin tunnustettu herra Samuelille, Laurin langolle, joka myöntää sen tulleen hänelle siitä syystä, ettei se tullut perinnönjaossa tasatuksi heidän välillänsä. Täten julistettiin, että Laurin pitää palauttaa veljelleen rahansa ja suorittaa sitä koskevan jakotoimituksen herra Samuelin kanssa, koska sitä ei ole vielä heidän välillään jaettu."
Kun herra Samuelin lanko on Lauri Matinpoika, jonka veli käräjäasiakirjassa on Pekka Matinpoika, joka näkyy tällöin Mattilan talon isäntänä ja on kuuluu ruodutuksissa Matti Ollinpojan poikiin, niin kun herra Samuelin vaimon nimi on Riitta Matintytär, helpoin selitys lankoudelle on, että Riitta on Paltamon lukkarin Matti Ollinpojan tytär.
Mutta ei tämä pomminvarma kuvio ole. Ei ole tietoa Lauri Matinpojan vaimon nimestä, mutta se vaikuttaa sangen epätodennäköiseltä, että lankous juontuisi edellisestä sukupolvesta, eli siis että Hailuodon kirkkoherra Thomas Laurentii olisi ollut naimisissa Matti Ollinpojan siskon kanssa tai vielä vähemmän, Matti Ollinpoika olisi ollut naimisissa Thomas Laurentiin siskon NN Laurintyttären kanssa.
Mutta minulla ei ole toistaiseksi tietoa sulkea ehdottomasti pois sitä, että Lauri Matinpoika voisi olla aviossa Samuel Paldaniuksen siskon kanssa, kun Laurin vaimon nimi ei ole tiedossani. Lukkarin poikia kun on silloin tällöin naimisissa myös kirkkoherran tytärten kanssa.
Siitä johtuu muotoiluni "Samuel Paldaniuksen ensimmäinen vaimo Riitta Matintytär oli todennäköisimmin Paltamon
lukkarin Matti Ollinpojan tytär".
Sukulaisuus on pomminvarma, mutta sen muodolla toistaiseksi ainoastaan todennäköisin looginen tulkinta. On kuitenkin erittäin epätodennäköistä, että vuodesta 1589 Hailuodon kirkkoherralla Thomas Laurentiilla olisi ollut Paltaniemellä yksi metsäkappale, jonka hän olisi testamentannut yhdelle pojistaan ja yhdelle tyttäristään, vaan todennäköisempää, että Paltaniemelle kaksi verotaloa perustaneella lukkarilla Matti Ollinpojalla oli ollut tämä metsäsarka, jolle hän oli raivannut poikiensa kanssa kasken ja jonka hän olisi testamentannut jo eläessään jaettavaksi yhdelle pojalleen ja tyttärelleen ja se olisi sitten perinnönjaossa jätetty huomiotta kuten herra Samuel tunnustaa.
Olavi kysyy tästä Matti Ollinpojasta, että mistä hän oli Paltamoon tullut? Ensiksikään mitään Sivolan taloa hän ei asunut, vaan samoihin aikoihin heti "rappasotien" jälkeen, kun Paltaniemeä ryhdyttiin uudelleen raunioille asuttamaan, Pekka Sivonen aloitti uudistalonsa Paltaniemellä ja lukkari Matti Ollinpoika niinikään. Tämä Matti Ollinpojan talo sai nimen Mattila. Mutta hän ei tyytynyt vain siihen, vaan pystytti myös Rimpiloja -nimisen talon, jolla ei ollut kuitenkaan kunnollisia maita sellaiseen menestykseen kuin Mattilalla.
Jos Mattila on nykyisin Sivola, sillä on sitten aika uusi Sivos -historia. Vähän samalla tavalla kuin poikani Lundila. Hän osti Paimion talolleen naapureilta elikoittensa laitumeksi kolme vuotta sitten lisämaata ja sai maarekisteriin tilustensa uudeksi nimeksi Lundilan. Ostomaat olivat ikivanhan maanviljelysmaan kesantopeltojaj a pari metsikköä, joillakin suvuilla satoja vuosia pysyneitä, ikivanhoja rälssimaitakin niillä kulmilla on. Ja nyt on siis maakirjoissa niistä siivu pohjalaisen tulokkaan tiluksia nimeltään Lundila.
Mutta kun Matti Ollinpojalla ei ole missään asiakirjassa mitään lisänimeä, lisänimeä ei ole jäljityksen apuna kuten naapurilla Sivosella. Pekka Sivonen antaa talolleen nimen Sivola eikä Pekkala, mutta Matti Ollinpoika antaa talolleen etunimensä mukaan nimen Mattila.
Tas hänen toinen perustamansa talo on Rimpioja ilmeisesti siksi, että sen asuintontti on pystytetty sennimisen ojan varteen ja jossain Paltaniemellä on ollut rimpi, josta tämä oja on saanut alkunsa. Nykykartoissa sitä ei enää näy. Liekö rimpi kuivattu?
Joka tapauksessa Matti Ollinpojalta tunnen 6 poikaa, joista viisi alkaa käyttää noin vuodesta 1650 alkaen nimeä Rimpiläinen ilmeisestikin toisesta asuinpaikasta otettuna. Eli lähden siitä, että nimi on syntynyt paikanpäällä eikä kulkeutunut muualta sinne. Jos Antti Eerikinpoika olisi jo ostanut nämä maat eikä hänen poikansa Johan Cajanus, ehkei sitten Cajanuksiakaan olisi tullut, vaan "Rimbiuksia".
Se tietysti harmittaa, ettei ole mitään dokumenttia, josta voisi luotettavasti selvittää sen, mistä Matti Ollinpoika tuli Kainuuseen. Nimittäin ainakin kaksi hänen pojistaan on esi-isiäni, joten on omakohtainen intressi tätä puolta selvittää.
Oletettavaa on, että hän on tullut jostain päin Pohjanmaata, siis lännestä päin Kainuuseen. Nuoruudessani minulla oli hyvänpäiväntuttuja Rimpiläisiä, jotka siis ovat osoittauneet kaukaisiksi sukulaisikseni. Kyllä nämä kaikki tuntemani ovat ulkonaisesti savolaistyyppisiä enimmäkseen vaaleita perisuomalaisia, niin kyllä oma rimpiläisyyteni oli iso yllätys, kun aloin näitä juuria tutkia. Ulkonäköön vaikuttavissa geeneissä ei ole mitään, joka tuottaisi yhtäläisen piirteen. Kun itse olen tällainen arabin näköinen eteläpohjalainen, niin tuttava Rimpiläisille tuloksiani on erittäin vaikea uskotella, mutta totta se on.
terv Matti Lund
Kun katseli sekä vanhimpia rippikirjoja että Läntisen Kainuun talonpoikais sukuluetteloa. Taitaa Johan Henrikinpoika olla Johan Wanninen.
Rippikirjassa 1683- on peräkkäin Vieksissä Katermassa?
1.Thomas Kähkönen k. 1694 ja Anna Sopatar k 1689 mm. poika Hemming
2.Staffan Tambio ja Christin Cajalatar
3.Thomas Tambio jolla miniä Inga Wanilatar
4.Johan Wanilainen ux puoliso Vendell Kerätär kuolee 1684 H lienee uusi vaimo Walborg Latutar. pojan vaimo jolla jo kaksi lasta kuolee 1684 täytyy Johanin olla syntynyt ennen vuotta 1650. Allaolevan Ingan iän perusteella 1620-luvulla. Johanin poikien nimet on Thomas, Johan ja Lars.
Rippikirjassa 1698- näytäisi talossa olevan Walborg Wanilatar (? Latutar) veli Matts sekä Thomas Vannilaisen perhe.
Myöhemmin isonvihan jälkeen Vieksissä olevan talot Tambio, Huovila ja Kilpola.
Vaikuttaisi että Staffan Thomasson Tabio avioituu Inga Johansson Vannilaisen kanssa ja heidän poika Staffan Staffansson asuu isonvihan jälkeen Kilpolaa.
HISKIN mukaan kuolee Ingeborg Wannilatar 1743 99 v eli on syntynyt n. 1644. merkintä Sahl Staffan Tårikka jossa sukunimi taitaa olla väärä!
Olavi
Kimmo Kemppainen
01.11.10, 22:40
Hei,
olen sitä mieltä, että Samuel Thomae Paldaniuksen 1. puoliso Brita Mathiae ei ollut Matti Olavinpoika Rimpiläisen vaan Matthaeus Laurentiin tytär. Tämä perustuu siihen, että Samuel Thomae mainitaan talvikäräjillä 5.2.1647 Lars Matssonin langoksi ja Lars Matsson mainitaan kesäkäräjillä 24. - 26.6.1645 herra Mattsin pojaksi.
Väitteeseen siitä, että Lars Matsson olisi ollut Pekka Matinpoika Rimpiläisen veli, vastaan, että minun mielestäni siteeratussa tuomiokirjassa ei lue Brodhren tai Brodhern (veli) vaan Bondhen (talollinen).
Asiakirjat ovat tarkasteltavissa Digitaaliarkistossa seuraavissa osoitteissa:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3706144
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=370567
Kimmo Kemppainen
Matti Lund
02.11.10, 00:45
Hei,
olen sitä mieltä, että Samuel Thomae Paldaniuksen 1. puoliso Brita Mathiae ei ollut Matti Olavinpoika Rimpiläisen vaan Matthaeus Laurentiin tytär. Tämä perustuu siihen, että Samuel Thomae mainitaan talvikäräjillä 5.2.1647 Lars Matssonin langoksi ja Lars Matsson mainitaan kesäkäräjillä 24. - 26.6.1645 herra Mattsin pojaksi.
Väitteeseen siitä, että Lars Matsson olisi ollut Pekka Matinpoika Rimpiläisen veli, vastaan, että minun mielestäni siteeratussa tuomiokirjassa ei lue Brodhren tai Brodhern (veli) vaan Bondhen (talollinen).
Asiakirjat ovat tarkasteltavissa Digitaaliarkistossa seuraavissa osoitteissa:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3706144
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=370567
Kimmo Kemppainen
Autan vielä myös toisen asiakirjan selventämisessä, eli käännän sen tähän näin:
"Niiles Anttonen Ristijärveltä lupasi kädenpuristuksella Lauri Matinpojalle maksaa 3 taalaria tämän autuaalle isälle herra Matzille jäänyttä saatavaa, jonka hän tunnusti vielä olevansa velkaa."
Ohessa on vielä tarkennettu kuva siitä kohtaa renovoidusta asiakirjasta, jossa isä-poika -suhde selkeästi todetaan (ja josta olen retusoinut muutaman häiritsevän tahran pois).
Siis Paltamossa asui tämän mukaan vuonna 1647 herra Matthiaksen poika Lauri Matinpoika.
Tämä kohta lienee ainoa suora ilmentymä hänestä herra Matthiaan poikana.
Todennäköisesti juuri tämä poika oli myös herra Samuelin lanko. Joka tapauksessa Paltaniemen Mattilan talossa asunut Pekka Matinpoika ei voinut olla juuri tämän Lauri Matinpojan veli.
Tästä jatketaan eteenpäin.
terv Matti Lund
Katselin edelleen tuota Vannisen perhettä "nimitutkimuksena":
Wendla Keräsen etunimi on melko harvinainen tuota nimeä esiintyy 1600-luvulla Matheisus ja Arctopolitanus suvuilla. Henrik Matheisuksen 17012 syntynyt tytär avioitui Johan Swahnin kanssa. Olisiko joku säätyläissuvun tytär nainut jonkun Keräsen 1600-luvun alussa?
Caspar Alstadiuksella oli Wendela niminen tytär eli Michel Tammelanderin sisar. Anna Sursillin tyttären tytär. Ristiriitainen tieto tai toinen Wendela on Martin Alstadiuksen tytär eli seuraavaa sukupolvea jonka äiti olisi Angneta Tavast. Hänen tyttäristä kaksi avioitui Prochaeus veljesten kanssa joista toinen oli pappina Paltamossa ja aikoinaan sovitettiin Schroderus-sukuun. Kokkolan pedagogiksi ja kappalaiseksi (käsittäkseni) Johannes Antiliuksen sijalle tulleen Caspar Neostadiuksen puoliso oli
Michael Tammelanderin ja Wendelan ? sisar. Casparin puoliso oli Elisabeth Eriksdr Falander, Magdalena Hermaisen tytär.
Omassa suvussani Teerijärvellä esiintyy Wendeloita, jossa oli pappipina alussa puhutun Lesken Elisabeth Meilundin veli.
Thomas on melko tavallinen nimi mutta huomiota herätti Thomas Palthenius/ Palttu ja myös Pachalenius/Pakkala joka suku liittyy Kirkkonummen Hermaisiinkin. Erik Frosteruksen sanotaan olevan Lohjan Pakkalan talosta. Taas ollaan myös tammelinus Forssman suvun ympyrässä.
Ennenkin olen Lokalahden kirkkoherrasta Laurentii Thomasson Björneburgigsen yhteyttä Pohjanmaalle sovitelut hänen seurraja ja vävynsä oli Ericus Schraderus.
Olavi
Jouni Kaleva
02.11.10, 18:26
Hei,
olen sitä mieltä, että Samuel Thomae Paldaniuksen 1. puoliso Brita Mathiae ei ollut Matti Olavinpoika Rimpiläisen vaan Matthaeus Laurentiin tytär. Tämä perustuu siihen, että Samuel Thomae mainitaan talvikäräjillä 5.2.1647 Lars Matssonin langoksi ja Lars Matsson mainitaan kesäkäräjillä 24. - 26.6.1645 herra Mattsin pojaksi.
Väitteeseen siitä, että Lars Matsson olisi ollut Pekka Matinpoika Rimpiläisen veli, vastaan, että minun mielestäni siteeratussa tuomiokirjassa ei lue Brodhren tai Brodhern (veli) vaan Bondhen (talollinen).
Asiakirjat ovat tarkasteltavissa Digitaaliarkistossa seuraavissa osoitteissa:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3706144
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=370567
Kimmo Kemppainen
Kovasti kunnioitan teitä, jotka saatte jotakin selvää näistä teksteistä. Olen paikallistavinani tämän 1645 jutun, jossa Lars Mattson olisi Samuelin lanko tänne
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3705674
Tietysti jutun sisäisen logiikan kannalta on niin, että Larsin on pitänyt palauttaa ostosrahat kantaja Peerille, joka siis on "Bondhen". Missä kohti ja mikä sana on se lankouden osoittava tässä tekstissä? - vai olenko edes oikealla sivulla?
Matti Lund
02.11.10, 19:01
Kovasti kunnioitan teitä, jotka saatte jotakin selvää näistä teksteistä. Olen paikallistavinani tämän 1645 jutun, jossa Lars Mattson olisi Samuelin lanko tänne
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3705674
Tietysti jutun sisäisen logiikan kannalta on niin, että Larsin on pitänyt palauttaa ostosrahat kantaja Peerille, joka siis on "Bondhen". Missä kohti ja mikä sana on se lankouden osoittava tässä tekstissä? - vai olenko edes oikealla sivulla?
No, minä en saanut bonden sanasta selvää, tai tulkitsin ensin bondena ohimennen katsottuna, mutta näin broderina suurennuksessa, koska sanan n -kirjaimet olivat identtisiä tekstin muiden sanojen r -kirjainten kanssa ja o -kirjain ei ole ollenkaan samannäköinen kuin saman rivin sanoissa och ja som, joissa on pyöreä suljettu on.
Lankoa merkitsevä "Dnus Samuel. Larses Swåger -sanaryhmä taas on niin selvä, että minäkin saan ilman mitään ongelmaa siitä selvän.
Tässä tekstissä siis r ja n -kirjaimet ovat identtisiä, eli kun bonden -sanan kaksi viimeistä kirjainta siirretään sanan Swåg jälkeen, saadaan Swåger tai kun sanan Swåger sanasta otetaan "er" ja siirretään, sanan bond loppuun, saadaan bonden.
terv Matti Lund
Jouni Kaleva
02.11.10, 19:38
No, minä en saanut bonden sanasta selvää, tai tulkitsin ensin bondena ohimennen katsottuna, mutta näin broderina suurennuksessa, koska sanan n -kirjaimet olivat identtisiä tekstin muiden sanojen r -kirjainten kanssa ja o -kirjain ei ole ollenkaan samannäköinen kuin saman rivin sanoissa och ja som, joissa on pyöreä suljettu on.
Lankoa merkitsevä "Dnus Samuel. Larses Swåger -sanaryhmä taas on niin selvä, että minäkin saan ilman mitään ongelmaa siitä selvän.
Tässä tekstissä siis r ja n -kirjaimet ovat identtisiä, eli kun bonden -sanan kaksi viimeistä kirjainta siirretään sanan Swåg jälkeen, saadaan Swåger tai kun sanan Swåger sanasta otetaan "er" ja siirretään, sanan bond loppuun, saadaan bonden.
terv Matti Lund
Kiitos
Nyt olen kärryillä! Swåger oli soveltamisalaltaan paljon laajempi kuin nykyisin. Saattaa siis olla, että Samuelin vaimo oli Larsin sisar (tai sisarpuoli! onko missään definitiivisesti mainittu Britan patronyymiä?) taikka Larsin vaimo Samuelin sisar, NN Tuomaantytär. Taikka sitten teoriassa vielä kaukaisempi sukulaisuus. Toki pidän näillä näytöillä todennäköisenä, että Brita olisi herra Matthiaksen tytär tai tytärpuoli. Kun Brita sai lapsen 1626, niin hänen on täytynyt syntyä viim. noin 1610. Jos hän todella on Matthiaksen tytär, niin asettaa uuteen valoon Matthiaksen iän ja virkauran.
Kimmo Kemppainen
02.11.10, 20:28
Terve,
Samuel Thomaen 1. puolison nimi oli Kajaanin vapaaherrakunnan talvikäräjien 1. - 2.2.1654 mukaan Brijta Matzdotter. Alkuperäinen asiakirja löytyy Digitaaliarkistosta osoitteesta http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3702057
Kimmo Kemppainen
Jouni Kaleva
02.11.10, 21:18
Terve,
Samuel Thomaen 1. puolison nimi oli Kajaanin vapaaherrakunnan talvikäräjien 1. - 2.2.1654 mukaan Brijta Matzdotter. Alkuperäinen asiakirja löytyy Digitaaliarkistosta osoitteesta http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3702057
Kimmo KemppainenKiitos!
Lähden nyt siitä oletuksesta, että Brita Matintytär ja Lauri Matinpoika ovat sisarukset, joiden isä on herra Matthias Laurentii.
Brita Matintytär saanut (ensimmäisen?) lapsensa 1626 (onko tästä varma näyttö?) Siis Brita synt. viimeistään 1610.
Nyt Matthiaksen "kehä" pienenee.
Aiemmin todettu, että Matthiaksella mm. poikapuoli Hans Erikinpoika, s. 1602, vaimon edell. avioliitosta.
Näin ollen Matthias nainut lesken välillä 1602-1610. Mistä löytyy tuolla välillä kuollut Erkki? Näin Matthias itse synt. viimeistään n. 1590, luultavammin 1580-luvulla, jopa 1570-luvulla? Hänet tavataan ensi kertaa(?) Oulun kappalaisena 1619. Melko iäkäs kappalaiseksi.
Mutta on toinenkin mahdollisuus: Matthiaksella ollut eri avio, josta Brita ja Lauri. Sitten Matthias leskeytynyt ja nainut Erikin lesken 1620 mennessä. Tämä ei poista kysymystä Matthiaksen iästä: melko vanha kappalaiseksi, jos aloitti 1619.
Matti Lund
02.11.10, 22:10
Kiitos!
Lähden nyt siitä oletuksesta, että Brita Matintytär ja Lauri Matinpoika ovat sisarukset, joiden isä on herra Matthias Laurentii.
Brita Matintytär saanut (ensimmäisen?) lapsensa 1626 (onko tästä varma näyttö?) Siis Brita synt. viimeistään 1610.
Nyt Matthiaksen "kehä" pienenee.
Aiemmin todettu, että Matthiaksella mm. poikapuoli Hans Erikinpoika, s. 1602, vaimon edell. avioliitosta.
Näin ollen Matthias nainut lesken välillä 1602-1610. Mistä löytyy tuolla välillä kuollut Erkki? Näin Matthias itse synt. viimeistään n. 1590, luultavammin 1580-luvulla, jopa 1570-luvulla? Hänet tavataan ensi kertaa(?) Oulun kappalaisena 1619. Melko iäkäs kappalaiseksi.
Mutta on toinenkin mahdollisuus: Matthiaksella ollut eri avio, josta Brita ja Lauri. Sitten Matthias leskeytynyt ja nainut Erikin lesken 1620 mennessä. Tämä ei poista kysymystä Matthiaksen iästä: melko vanha kappalaiseksi, jos aloitti 1619.
Nyt olet lähentynyt huomattavasti omaa hiljalleen muodostunutta käsitystäni herra Matthias Laurentiin sijoittumisesta historialliselle aikajanalle.
Lisäksi on epäselvää, oliko samoilla talvikäräjillä 1647, joilla velanmaksuasiassa Lauri Matinpoikaa sanottiin autuaan herra Matzin pojaksi, Matti Markunpojan vaimo Marketta, jota Koutaniemen isäntä Hannu Erkinpoika velvoitettiin tyydyttämään jäljelläolevasta perintöosastansa, herra Matthiaksen tytär vai tytärpuoli, kun patronyymiä ei kerrottu. Tämän suhteen jää pattitilanne, mutta asiaan saattaa tulla lisävalaisua.
Lauri Matinpoikahan olisi ollut itseoikeutettu Koutaniemen talon perijä, joten herra Matthiaksen on täytynyt siirtää testamentilla ja syytinkisopimuksella, ja Lauri Matinpoikaan kohdistuneella uloslunastussopimuksella Koutaniemen omistusoikeus poikapuolelleen Hannu Erkinpojalle.
Lauri Matinpoikaa ei saada kiinni ruodutusluetteloista. Niissä on kyllä Koutaniemen talossa Hannu Erkinpojan alla eräs Lauri, mutta tämä on lisänimeltään Puukari eikä patronyymiä (siirtyy sitten Vieksiin). Tätä ei ilmoiteta edes rengiksi, vaikka mainitaan useamman kerran ja yhden kerran irti Koutaniemestä uudistalollisena. Jonkinlainen Hannun kumppani kuitenkin muutamana vuotena. Syynä sille, miksi sitten Lauri Matinpoika ei esiinny ruodutusluetteloissa, voisi olla, että hänellä ei olisi ollut vielä riittävästi ikää, mutta tällöin ollaan täpärällä taas sen suhteen, voisiko herra Matthiaan vaimo vielä synnyttää 1620 -luvulla, kun oli todennäköisesti synnyttänyt jo 1590 -luvulla.
Savossahan eräs Sonnisen suku katsoo kantavanhuksensa täksi herra Matthiaan pojaksi Lauriksi. Olen kyllä lukenut sitä koskevan selvityksenkin jossain julkaisussa jokin aika sitten, mutta en muista enää, millä pointilla ja lähteellä tämä kytkentä siinä selvityksessä oli tehty.
Yritin Oulun päästä löytää jotain vuosilta 1617-19 herra Matthiaasta (kuten valtakirjaa), mutta mitään sen kummempaa ei osunut kohdalle, juutuin lukemaan Simon Frosteruksen valituksia ja kirjeitä kuninkaalle kuten myös Hailuodon kirkkoherran Thomas Laurentiin vielä riipisevampia valituksia ynnä muuta sellaista aineistoa.
Mutta hypoteesi (jos sitä nyt edes sellaiseksikaan voi noteerata), että herra Matthias voisi olla Thomaksen nuorempi veli, lienee hylättävä, koskapa tuskin Thomaksen poika Samuel olisi avioitunut setänsä tyttären kanssa.
terv Matti Lund
Mathiasta on usein kutsuttu lisänimellä Björneburgis ja muistan myös Tamelinusta käytetyn. Löytyykö nuo alkuperäislähteistä?
Olujokivarsi oli kuulunut 1500-luvulla Oulun Pitäjän seurakuntaan ja tavallaan Frosterusten / hailuotolaisten reviiriin. Aiemmin ehdotin voisko Hannu Erikinpoika olla Hailuodon Ericus Frosteruksen k. poika.
Toiseksi tuli mieleen Ericus Laurentii Bång k. n 1616 Foglön kirkkoherra puoliso Elisabeth Eriksdr. Poika Abraham tuli Muhokselle kappalaiseksi 1643 ja on arveltu että tytär Britaoli Hailuodon kirkkoherra 1625-46 Sigfrid Canutin puoliso, joka oli ilmeiseti ollut Foglön kapplainen 1616. Sigfridin suku myöhemin tunnettiin nimellä Brax ja avioitui mm. Swahn sukuun. Sigfrid ja Brita lienee syntynyt noin 1590.
Olavi
Sen verran vierestä kysmys. Olen olettanut Samuel Paldaniuksen toisen puolison Dorde Lithoviuksen ensimmäisen puolison Muhoksen kappalaisen Zacharias Sigfridin olevan Hailuodon Sigfrid Canutin poika. Löytyiskö tuolle näyttöä. Kolmas puoliso oli Bartholdus Mangelius Rantsilan Mankilasta.
Olavi
Matti Lund
02.11.10, 23:01
Mathiasta on usein kutsuttu lisänimellä Björneburgis ja muistan myös Tamelinusta käytetyn. Löytyykö nuo alkuperäislähteistä?
...
Olavi
Kuten olen toistanut tässä ketjussa pariin otteeseen, Matthias Laurentii ei allekirjoittanut millään lisänimellä, veroluetteloista ei ilmene mitään lisänimeä eikä edes patronyymiä, tuomiokirjoissa viitataan kuten nyt esilläolleessa vain Sal. Herr Matz, mutta toki löytyy myös tapauksia patronyymillä Laurentii.
Eräästä Matthias Laurentiista sanotaan oppilasmatrekkelissa ja paimenmuistoissa Porin kaupungista kotoisin olevaksi (Biorneburgiensis) ja ilmeisesti tämä on kytketty samaksi kuin Paltamon kappalainen ja kirkkoherra, mutta millä tämä olisi varmistettu?
Itse olen tämän suhteen sangen epäileväinen, kun asiakirjaa yhtäläisyysmerkin perusteeksi ei ole esitetty.
Paimenmuistoissa Lohjan pastorille Matthias Laurentiille on laitettu suluissa (Tammelin) eli ei olisi ehkä käyttänyt itse lisänimeä, mutta olisi samaa "sakkia" kuin Tammelinit (ks. Leinberg, Strandberg). En ole tämän todenperäisyyttä tarkastanut.
Ohessa kuva eräästä Paltamon kirkkoherran Mattheus Laurentiin pitäjän pastorin ja nimismiehen A Eerikinpojan signeerauksesta yhdessä vuodelta 1642.
terv Matti Lund
Kimmo Kemppainen
02.11.10, 23:26
Matthaeus Laurentiin lisänimi Björneburgensis esiintyy tietääkseni ensimmäisen kerran 19 vuotta hänen kuolemansa jälkeen. Johannes Cajanus kirjoitti hänestä seuraavaa vuonna 1663 (Om Paldamo Sochen):
"Matthias Laur. Björneburgensis, alt för enfaldig, tilstadde Bönderna alt för stort sjelfswåld, hwaröfwer salig Biskopen Rothovius högeligen klagar uti sitt bref, gifwit af Capitlet 1641; blef död 1644."
Kimmo Kemppainen
Matti Lund
02.11.10, 23:43
Matthaeus Laurentiin lisänimi Björneburgensis esiintyy tietääkseni ensimmäisen kerran 19 vuotta hänen kuolemansa jälkeen. Johannes Cajanus kirjoitti hänestä seuraavaa vuonna 1663 (Om Paldamo Sochen):
"Matthias Laur. Björneburgensis, alt för enfaldig, tilstadde Bönderna alt för stort sjelfswåld, hwaröfwer salig Biskopen Rothovius högeligen klagar uti sitt bref, gifwit af Capitlet 1641; blef död 1644."
Kimmo Kemppainen
No, tuo on aika luotettava aikalaislähde, koska Johannes Cajanus oli jo teini-ikäinen Mattheus Laurentiin kuollessa ja kirjoitus on 19 vuotta sen jälkeen ja varmaan teini Johannes Cajanus ehti hyvin tutustua mieheen.
Cajanushan sai jonkin kokouksen jälkeen silloiselta piispa Terserukselta pyynnön ja toimeksiannon kirjoittaa historiikin ja kuvauksia paikallisista seurakunnallisista ja yhteiskunnallisista oloista ja noissa kirjoituksissa saattaa olla muutakin mainintaa Mattheus Laurentiista.
Itse näen Björneburgensiksen enemmän lähtöpaikan ilmaisimena jo muotonsakin vuoksi, mutta hyvä niin, että tulee esiin luotettavassa muodossa.
terv Matti Lund
Kimmo Kemppainen
03.11.10, 10:52
Cajanus ei kerro muuta Matthias Laurentiista -valitettavasti. Björneburgensis on toki nimenomaan lähtöpaikkaa tarkoittava ilmaisu, suomeksi 'porilainen'. Kyseessä ei ole sukunimi; itse taisin puhua lisänimestä, vaikka attribuutti taitaa olla osuvampi ilmaisu.
Kimmo Kemppainen
Matti Lund
03.11.10, 11:31
Cajanus ei kerro muuta Matthias Laurentiista -valitettavasti. Björneburgensis on toki nimenomaan lähtöpaikkaa tarkoittava ilmaisu, suomeksi 'porilainen'. Kyseessä ei ole sukunimi; itse taisin puhua lisänimestä, vaikka attribuutti taitaa olla osuvampi ilmaisu.
Kimmo Kemppainen
Näyttää siltä, että Matthias Laurentii ei ole kirjelmöinyt muiden kollegojensa tapaan tai nämä kirjelmät ovat sattumoisin kadonneet. Penkomatta on kuitenkin Turun puolen asiakirjoja, konsistorin pöytäkirjoja tai muita sellaisia, joista voisi löytyä jokin maininta Matthiaasta.
Poria ei voi siis jättää laskuista pois. Ei kategorisesti Svahnienkaan kohdalla, vaikkakin alustavasti on lähdettävä siitä, että herra Matthias liittyisi Svahnien esiäitiin vasta Oulun seudulla ja tämän edesmennyt mies olisi todennäköisemmin löydettävissä sieltä kuin Satakunnasta.
Lisäksi Leinbergin paimenmuistossa suluissa (Tammelin) taitaakin olla Paltamon Matthiaan kohdalla ja minulla olevassa tekstissä se on joutunut väärälle riville (Lohjan herra Matthiaalle). - Mutta mikä Tammelin olisi voinut asustaa Porin kaupungissa? - Ei juuri tule mieleen, Helsingistä kyllä. Jos siellä on asunut joku kauppias Tammelin, saattaa hän olla samaa sukua kuin Helsingin Tammelin?
terv Matti Lund
Kimmo Kemppainen
03.11.10, 11:46
Mielenkiintoinen yksityiskohta on se, että Matthaeus Laurentii käyttää sanaa lengd (en längd) ett-sukuisena vuoden 1629 väenottoluettelossa. Vuodelta 1630 on säilynyt kaksi väenottoluetteloa, joista toisessa hän käyttää mainittua sanaa ett-sukuisena ja toisessa en-sukuisena. Voi olla, että Matthaeuksen äidinkieli oli suomi, mikä selittäisi kielioppivaikeuden.
Kimmo Kemppainen
Jouni Kaleva
03.11.10, 13:25
No, minä en saanut bonden sanasta selvää, tai tulkitsin ensin bondena ohimennen katsottuna, mutta näin broderina suurennuksessa, koska sanan n -kirjaimet olivat identtisiä tekstin muiden sanojen r -kirjainten kanssa ja o -kirjain ei ole ollenkaan samannäköinen kuin saman rivin sanoissa och ja som, joissa on pyöreä suljettu on.
terv Matti Lund
Vielä tästä broder/bonden-kysymyksestä käräjäjutun sisäisen logiikan kannalta:
Jos Peer ja Lars olisivat olleet veljekset, niin eikait Per olisi voinut olla tietämättä, että kasken jakaminen/omistus Larsin ja Samuelin välillä oli sopimatta. Näin Per ei olisi alkuperäistä kauppaa Larsin kanssa edes lähtenyt solmimaan Larsin omistusoikeutta varmistamatta?
Matti Lund
03.11.10, 14:03
Vielä tästä broder/bonden-kysymyksestä käräjäjutun sisäisen logiikan kannalta:
Jos Peer ja Lars olisivat olleet veljekset, niin eikait Per olisi voinut olla tietämättä, että kasken jakaminen/omistus Larsin ja Samuelin välillä oli sopimatta. Näin Per ei olisi alkuperäistä kauppaa Larsin kanssa edes lähtenyt solmimaan Larsin omistusoikeutta varmistamatta?
Aivan, jutun logiikka ei tue mitenkään veljeyttä eikä siihen kannata sen kummemmin juuttua. Yksittäinen sana sattuu vain joidenkin silmissä siltä näyttämään (en ole ainoa) juuri tällä persoonallisella ja tavallista puuromaisemmalla käsialalla, joidenkin silmissä ei.
Kaksi Pekan veljeä/veljenpoikaa oli myöhemmin yhtä aikaa Paltamon lautamiehinä, pitäjän aivan keskeisimpiä luottomiehiä, joten näiden asioiden tajua oli tarjolla sen katon alla. Kyllä käräjille tuotiin aivan ihmeellisiäkin kanteita sekoittaen päivänselviä asioita, mutta silloin todettiin, että kantaja on tunnetusti yksikertainen ihminen eikä osaa toimia asian suhteen oikein, kun on niin tietämätön.
Tämä oli ilmeisesti herra Matthiaan testamenttaama maapala Koutaniemen tiluksista yhdelle tyttärelle ja yhdelle pojalle, muttei sulje sitä pois, etteikö olisi ollut muitakin lapsia. Eli ainakin Marketta oli heidän siskonsa, mutta saattoi olla myös eri isästä ja siten hänen perintösaatavansa olisi ollut siinä tapauksessa yksinomaan äidinperintöä. Toivottavasti tähänkin saadaan tarkennus.
Perintöähän haki Koutaniemestä näiden lisäksi kesäkäräjillä 1644 Elina Hannuntytär ja hänen veljensä Heikki Ollinpoika Tolonen, siis sisaruspuolet yhteisestä äidistä, joka oli ollut aviossa Hannu Erkinpojan ja Olli Tolosen kanssa. Näitähän haettiin samana vuonna 1644 pian herra Matthiaan kuoleman jälkeen.
terv Matti Lund
Kun nuo papintulot oli kovin suvuissa suojeltua herää kysymys tuosta "varsa Pentistä" Benedictus Mathia Petraeuksesta, joka oli Paltamon kirkkoherrana 1616-15. Mitä tietoa hänestä löytyisi?
Olavi
Kimmo Kemppainen
03.11.10, 15:27
Johannes Cajanus kertoi seuraavaa:
"Benedictus Chytraeus, blef af inwånarena kallad Warsa Penti, derföre at han fordrade Tijond af folar, och för förföljelse skull öfwergifwit 1614."
Kimmo Kemppainen
Jouni Kaleva
08.11.10, 17:30
Tässä nyt Lars Wivalliuksen kirjoittama muistoruno Erik Rothille. Meidän kunnankirjaston kaukolainaus toimii ylittämättömän hyvin!
Se mm. käy selville, että Erik Rothilla ei ollut perillisiä. Siis lopullisesti voidaan poistaa Antti Eerikinpojan isäkandidaattien joukosta.
Tämä on tehty tekstiskannerilla, joten kirjainvirheitä voi olla joukossa.
Lars Wivallius
GRAVSKRIFT ÖVER ERIK PEDERSON
ROTH
(Tryckt 1641)
Jag Erik Rot, född en väsgot,
på detta rum, blind döv och dum, under en sten i mull oren
begraven är, Guds vänner kär. Min släkt och ätt var rätt och slätt en corporal vid mandoms val.
Min salig far fordomdags var till häst den tid kung Johan blid sitt fosterland mot ryssens hand hägnade väl till hand och häl. Ochså sitt liv i samme kiv
offrade han som en krigsman.
Ty hade jag, hans son, behag
från barndom opp våga min kropp, gods, liv och blod till mandbm god. Att ändog jag vid skolstug slag ej bokstav lärt höllts jag dog värd vid tjänst och tro hos herrar bo.
En herre from här min ungdom upptuktat väl. Den med god skäl berömmas bör, hans namn ej dör.
Hans härkomst klar av Possar var. Då modet vax gav jag mig strax till rytteriet var jag med flit.
Vid tri års tid i kamp och strid, då mången föll mig stridsam höll. Dog vart ock jag i itt fältslag i polers hand en fången mand; Där jag tri år bar bördan svår och som en träl hölts själlan väl.
Varför ock jag från hugg och slag från tjänsten slem begav mig hem dit jag född var bland svenskas skar och vart sen säll, betrodder väl för slika fall i kung Carls stall
en fodermarsk, där jag full karsk fyre års tid vant gunsten blid.
Att jag sen snart en fourrier vart hos printsen värd Gustaf högärd, hos vilken sen jag vid tjänst ren aderton år, vinter och vår,
sommor och höst fann hjälp och tröst med nåde stor, evart jag for och hans befäl beställte väl.
Ty han ock mitt, strax efter sitt bryllop har gjort på samma ort
av mildhet god, där han före stod,
och sedan mig nådigst från sig utur sitt hov givit orlov.
Dog så att jag än mången dag, ja min livstid, med högsta id skulle omsorg ha för denna borg som hans herr far upprättat har med staden ny i Uhlå by,
men särdels där den fästning är mot fiende hand in mot Ryssland till en hopman mig satte han.
Ryssen var van mången kajan förr göra brist med våld och list, Men huru nu jag åren sju,
tio därtill man räkna vill
med hand och mund till min dödsstund i allsköns fall min tjänst och kall förestått har mig en och var, som redig är, gott vittne bär.
Endog stort fel har ock den del som akta skall på andras fall, ry kött och blod mot viljan god strider daglig, som Paulus sig bekände om, och var man from måste bestå, som gunst vill få.
Jag beds för mig, ödmjukelig, min överhet, var jag förtret av svaghet min i något sinn
har emot gjort, och tackar stort för nåde all, som i all fall
mig är bevist. Den blir ock prist, då jag för mig och var för sig försvara skall sin tjänst och kall.
Huru man här fjärran och när
först med sin mun, sen tid och stund med levnat gott har förestått sen världen svår jag 70 år, några därhos, har gått min kos, och man nu skrev på sändebrev, Fyrtioett samt det år sett, sex veckor har till tvenne dar, kallades jag på en måndag vid middags tid från världen vid.
Avritat är min skapnat här,
som han då var de sidsta dar,
de sidsta år med mång grå hår, förrän jag mer nu tyngdes ner
av ålder tung, av mång trott sprung med sjukdom svår till säng och bår, och döden stark slog mig till mark och ryckte bort från glädjen kort,
---jne monta säkeistöä sentimentaalista uskonnollisväritteistä fraseologiaa ----
Med mycken gråt vi skiljoms åt. I tjugu år var kärlek vår itt år därtill stark fast och gill såsom itt kött, en ande söt, en vilja god, itt ben, en blod. Bloden ock är, o Karin kär, tjockare än vatten min vän.
Jag likväl var dig itt försvar trogen och hull in i min mull, och gott förråd vid Herrans nåd har vårt bo fått som dig blir gott efter min död i lust och nöd. Jag vet att mitt blir nu allt ditt. Ej gäll, ej skull skall på min mull dig trängja hårt och varda svårt.
Visst tänkte jag uppå den dag vårt bryllop stod att av vårt blod en arving kär skull födas här,
som anten mig, heller ock dig till könet rik skull vara lik. Men medan att Guds majestat oss täcktes det ej giva med i all min ting dig till arving haver jag gjort, som ock är sport, och med min skrift dig till en gift för trohet ren för fem år sen bekräftat är bland vänner kär.
Din salig far, Hans Munchhof, var utav tyskt blod en köpman god. Den hoppas jag på denna dag hos Gud, vår vän, finna igen med fadren min samt modren fm, bland vänner fler som glädjen ser.
Dem alla vill jag hälsa till
med glädje stor hos änglakor.
Din moder du som är ännu på jorden här, samt systren kär,
min bror också och systrar två,
troligt för mig hälsa daglig
med bön och ord ifrån ditt bord.
Rätt nu vill jag på denna dag skiljas från er och aldrig mer eder skåda här. Men, hustru kär.
lät sorgen stå, jag slipper frå
all sorg och gråt. Fölg du mig åt
när som din tid här faller nid.
---jne monta säkeistöä sentimentaalista uskonnollisväritteistä fraseologiaa ----
Kimmo Kemppainen
08.11.10, 21:20
Onpa todella mielenkiintoista nähdä tuo dokumentti, kiitos, kun järjestit sen nähtäväksi.
Kimmo Kemppainen
Paljon tämä Cajanus keksustelu täydensi ja muuttikin kuvaa Paltaniemen ja Koutaniemen historiasta. Mitenkähän nämä tiedonmuruset saataisiin yhteenvedettyä dokumentiksi.
Antoi uskoa että joku asiakirja vielä ratkaisee joitakin sukulaisuus suhteita, josta laajemminkin paljastuu Pohjanmaan sukujen sukutaustat. Uskon jopa Pohjanmaan ja mm. Nuijasodan historiankirjoituksen jossain määrin muuttuvan.
Paltaniemen ja Koutaniemen 10..16 talon lisä tutkiminen voisi tuoda asiaan selvyyttä. Cajanusten tiedetään asuneen Pappilaa, Sutelaa, (?toista)Sivolaa, Paltaniemen puolella yhtä Koutaniemen naapuri taloa. Koutaniemelle muutti myös Jeremiaan leski nimismies Johan Uhlvik Säräisniemeltä isännöityään Juusolaa. Mikähän oli tuo Johan Cajnauksen Paltaniemellä omistama talo?
Muissakin taloissa asi kirkkon palvelijoita kuten Hurskaala/Juusolassa ja Koutaniemi/ Pulkkilassa (Swahnit).
Immola ja Sivola toimivat voudin, nimismiehen taloina joita asui Cajanusten lisäksi Castrenit ja Costianderit ja on sanottu Tammelanderienkin siellä asuneen. Olisko nyt voudiksi todettu Erik Pietarinpoika Rooth jo asunut siellä tai jopa Paltamon ulkopuolella (Oulu ?) mistä hänet löytäisimme?
Olavi
Paljon tämä Cajanus keksustelu täydensi ja muuttikin kuvaa Paltaniemen ja Koutaniemen historiasta. Mitenkähän nämä tiedonmuruset saataisiin yhteenvedettyä dokumentiksi.
Antoi uskoa että joku asiakirja vielä ratkaisee joitakin sukulaisuus suhteita, josta laajemminkin paljastuu Pohjanmaan sukujen sukutaustat. Uskon jopa Pohjanmaan ja mm. Nuijasodan historiankirjoituksen jossain määrin muuttuvan.
Paltaniemen ja Koutaniemen 10..16 talon lisä tutkiminen voisi tuoda asiaan selvyyttä. Cajanusten tiedetään asuneen Pappilaa, Sutelaa, (?toista)Sivolaa, Paltaniemen puolella yhtä Koutaniemen naapuri taloa. Koutaniemelle muutti myös Jeremiaan leski nimismies Johan Uhlvik Säräisniemeltä isännöityään Juusolaa. Mikähän oli tuo Johan Cajnauksen Paltaniemellä omistama talo?
Muissakin taloissa asi kirkkon palvelijoita kuten Hurskaala/Juusolassa ja Koutaniemi/ Pulkkilassa (Swahnit).
Immola ja Sivola toimivat voudin, nimismiehen taloina joita asui Cajanusten lisäksi Castrenit ja Costianderit ja on sanottu Tammelanderienkin siellä asuneen. Olisko nyt voudiksi todettu Erik Pietarinpoika Rooth jo asunut siellä tai jopa Paltamon ulkopuolella (Oulu ?) mistä hänet löytäisimme?
Olavi
Sotkamon kirkkoherran Erik Cajanuksen 541 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=541) (yo 1646, † 1691) ylioppilasmatrikkelin lähteissä mainitaan:
KA mf. ES 2113 (tt 2) Paltamon ja Sotkamon käräjät 26.–28.3.1674 s. 60 (och dherföre hafuer Sahl: Befallningzman Anders Erichzsson emot tagit bem:te oxe och koo, A:o 1666), Paltamon ja Sotkamon käräjät 25.–26.6.1674 s. 90, Paltamon ja Sotkamon käräjät 8.–10.2.1676 s. 52, Paltamon ja Sotkamon käräjät 27.2.–1.3.1679 s. 56 (ett qwarn Ställe widh Uhlo Kåsken Niska, dhet Sahl: Befall:n Anders Erichsson af Nyo först upbygdt hafwer, men een rum tijdh Legadt obygdt);
Onko jollakin tietoa Oulun Koskenniskan vaiheista?
Olen mielenkiinnolla seurannut tämän "keskustelun" kehittymistä Cajanus-suvun tiimoilta, haluaisin vienosti esittää, että kun selailette noita käräjä- ym juttuja niin pitäkää silmällä mainintoja pitkistä miehistä / naisista sillä onhan tunnettua, että Oulujärven ympäristöstä on lähtöisin Euroopan pisimmät miehet. Cajanus-suvun jättiläinen Daniel Andersinpoika Cajanus s.1703 Paltamo, sairasti "liikakasvua" ja hänen siskonsa Agneta mainitaan hyvin pitkäksi joten oletan suvusta löytyvän menneiltä vuosilta muitakin "suurmiehiä". Onnea "kantaisän" löytymiselle!
Matti Lund
18.03.14, 21:11
Asiaahan yritettiin selvittää jossakin vanhassa ketjussa, mutta se jäi auki, kun ainakaan veroluettelosta ei Hans Eerikinpojalle löytynyt lisänimeä.
Nimestä esiintyi vain arveluja, mutta yhtään lähdettä ei silloin vielä löydetty. Jos Hans Eerikinpoika otti käyttöönsä Hjerta -lisänimen, se lienee tapahtunut joskus myöhemmällä iällä?
Sen sijaan Korkullan nimis- ja ratsumiehen Eerik Mikaelinpojan sinetistähän oli kaksi versiota:
Aluksi lisänimetön
Myöhemmin sinettiin lisätään lisänimeä osoittava S -kirjain.
Tätä muutosta yritin pohtia vanhassa ketjussa, mutta se ei herättänyt mitään vastakaikua.
Kun tunnuksena on kaksi tähteä kilvessä ja sydän niitten välissä, niin todennäköisesti Eerik Mikaelinpoika on ottanut myöhemmällä iällään käyttöön lisänimen, jossa on Stiern -alku eikä välttämättä mitään loppua.
Kun parempaa en keksi, olkoon työnimenä toistaiseksi Stierna...?. Niiden joilla on jostain syystä kiinnostusta tähän sukuun, pitäisi yrittää löytää voudintilien ratsumiesluetteloista Eerik Mikaelinpojan nimiesiintymät ja mahdollisen lisänimellisen osuman Eerik Stierna tai sinne päin.
Siis Hans Eerikinpoika oli Eerik Stiernan...? poika, mutta nimi ei olisi kelvannutkaan hänelle itselleen. Kun isällä oli tunnuselementeissä tärkeysjärjestys: tähdet ja sitten sydän, poika olisi kääntänyt järjestyksen päinvastaiseksi: sydän ja sitten tähdet, jos pitää paikkansa, että juuri hän on ottanut käyttöön Hjerta -lisänimen.
------------------------------------
Lisäksi pohdin vanhassa ketjussa sitä, että kruununnimismiehellä Jeremias Jeremiaanpojalla oli vuonna 1695 lisänimenä "Hiertelööf" (lähde: Myllytulli_1695_KA_9120_s1210_mf_ES2477).
Tässä jää avoimeksi se, oliko tunnuksessa erikseen sydän ja lehvä, vai pelkästään sydämenmuotoinen lehvä.
Suora suomennos lisänimiyritelmästä olisi Sydänlehvä. Näkisin että pitäisi ensi sijassa etsiä alempien virkamiesten tunnuksista tai vanhoista nimismiesten puumerkeistä sydämenmuotoisia lehvätunnuksia ja verrata Cajanuksiin.
Muuten tällä Jeremias Jeremiaanpojalla ei esiinny asiakirjoissa mitään lisänimeä, mutta nähtävästi hänen pojallaan Cajanus vielä isän eläessä. Voi olla, että Daniel Cajanus halusi yhtyä serkkuihinsa kytkemällä myös lisänimen Kainuuseen, ja nimi Hiertelööf olisi liian etäinen ja vieras Kainuuseen liitettäväksi, ja joutui siksi hylkyyn.
Jotain sana Hiertelööf kuitenkin kertonee Antti Eerikinpojan lähtökohdista. Sileäreunainen sydämenmuotoinen lehti on ainakin joillakin puutarhapensailla, joita ei alunperin liene Kainuussa esiintynyt, mutta kyllä jo Pohjanmaan rannikkopitäjien puutarhoissa. Sellaisia pensaita on saattanut kasvaa Antti Eerikinpojan syntymäpirtin ympärillä.
terv Matti Lund
Tuo nimismiehen viran perimys Jeremiaan sukuhaarassa oli niin vankalla pohjalla, että isonvihan jälkeen Daniel Cajanukselta ei otetttu virkaa pois, vaikka hän ei kyennyt sitä enää kunnolla hoitamaan, vaan hänen poikansa sai 1723 nimityksen Sotkamon apulaisnimismieheksi, koskapa sen jälkeen usein mainitaan:
"Nimismies Alexander Cajanus, jonka hänen iäkäs isänsä nimismies Daniel Cajanus on ottanut avukseen nimismiehen tehtävään, johon on saanut valtuutuksen maaherran ja kenraalimajurin mitä tietäväisimmällä ja armollisimmalla päätöksellä 11.3.1723 ... jne"
Yllätyin, kun aloin tarkastaa, missä laajuudessa virheellisiä tai Cajanuksiin liittyviä täysin todistamattomia arvauksia on korjattu edeltäneitten keskustelujen jälkeen, että pikku epätarkkuutta Jeremias Cajanuksen kuolinajassa ei ollut missään korjattu.
Jeremias Cajanus oli saapuvilla Sotkamon talvikäräjillä 7.-8.2.1707, mutta Sotkamon kesäkäräjillä 13-14.8.1707 hänen leskensä Anna Anglenia riiteli lankonsa Paltamon nimismiehen Daniel Cajanuksen kanssa autuaan miehensä testamentin täytäntöönpanosta.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24535246
Siis kuolinvuosi oli 1707 eikä 1708 kuten netistä löytyvissä presentaatioissa esitetään.
terv Matti Lund
Matti Lund
19.03.14, 10:14
Yllätyin, kun aloin tarkastaa, missä laajuudessa virheellisiä tai Cajanuksiin liittyviä täysin todistamattomia arvauksia on korjattu edeltäneitten keskustelujen jälkeen, että pikku epätarkkuutta Jeremias Cajanuksen kuolinajassa ei ollut missään korjattu.
Jeremias Cajanus oli saapuvilla Sotkamon talvikäräjillä 7.-8.2.1707, mutta Sotkamon kesäkäräjillä 13-14.8.1707 hänen leskensä Anna Anglenia riiteli lankonsa Paltamon nimismiehen Daniel Cajanuksen kanssa autuaan miehensä testamentin täytäntöönpanosta.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24535246
Siis kuolinvuosi oli 1707 eikä 1708 kuten netistä löytyvissä presentaatioissa esitetään.
terv Matti Lund
Ei ole myöskään pysähdytty ajattelemaan, mitä tietoja Cajanuksista on löytynyt Kemiön kirkonkonarkistoista.
Kerrataan ne vielä tähän:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9934575
Tähän on viitannut Yrjö Kotivuorikin netin mainiossa Ylioppilasmatrikkelissa, mutta eipä ole näitä Ericus Cajanuksen tietoja muuten käyttänyt kuin ehkä kuolinajan, joka siinä on? Eli siinä mainittuun omituiseen vaimonnimeen ei kukaan ole ottanut mitään kantaa paitsi tietysti Kotivuori, joka vaikenemalla siitä ei ole ottanut sitä todesta, muttei ole mitenkään sitä protestoinutkaan.
Sitten:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9934631
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9934632
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9934633
Sangen seikkaperäinen kuvaelma Ericus Cajanuksen ja hänen läheistensä koettelemuksesta isonvihan ajalta!
Tähän Porvoon piispan Johan Nylanderin lähinnä Ericuksen miniältä Brigitta Peclinialta haastateltuihin tietoihin perustuvaan ja ylösmerkitsemään kertomukseen ei mielestäni kuulu Kirkkonummen pitäjän nimeä, vaan nähtävästi se lienee halukkaasti tulkittu kertomuksen kaikkein kiistanalaisimmalta vaikuttavasta tiedosta: "Kajaaninlinnan komendantti, Hjerta".
Kaikkihan me tiedämme, ettei Ericus Cajanuksen isä ollut sellainen komendantti, vaan ensin nimismies, mitä oli yli 20 vuotta ja sen perään muutaman vuoden kruununvouti. Kajaaninlinnan komendanttien oikeita nimiä 1600 -luvulta on tullut näissä ketjuissa ilmi. Pitäisi ilmeisesti vielä keräillä ne tähän ketjuun tyhjentäväksi listaksi, jotta tästä vakuututtaisiin.
Siis tämä ilmoitus on katsottava toistaiseksi Nylanderin haksahdukseksi, koska hän ei ole ollut tietoinen siitä, keitä Kajaaninlinnassa on ollut komendantteina 1600 -luvulla, varsinkaan Antti Eerikinpojan elinaikana ja on sotkenut hänet väärään joukkoon.
Tämä hasardi"tieto" tuskin on voinut tulla tähän kertomukseen Cajanusten lähipiiriltä itseltään, tuskin siis Brigitta Peclinialtakaan. Tämähän menisi muuten "etelänmiehen" asiantuntemattomuuden piikkiin, mutta tämä Porvoon piispa on kyllä oululaissyntyinen mies 1700 -luvulta, jolla pitäisi olla jotain oikeansuuntaista käsitystä Cajanuksista.
Joka tapauksessa Kemiön kirkonarkiston ylösmerkinnät viittaavat siihen, että uskomus siitä, että Cajanukset olisivat olleet alunperin "Hjertoja" on ollut jossain päin vallalla jo 1750 -luvulla, jonka loppupuolelta tämä Johan Nylanderin ylösmerkintä on.
terv Matti Lund
Yllätyin, kun aloin tarkastaa, missä laajuudessa virheellisiä tai Cajanuksiin liittyviä täysin todistamattomia arvauksia on korjattu edeltäneitten keskustelujen jälkeen, että pikku epätarkkuutta Jeremias Cajanuksen kuolinajassa ei ollut missään korjattu.
Jeremias Cajanus oli saapuvilla Sotkamon talvikäräjillä 7.-8.2.1707, mutta Sotkamon kesäkäräjillä 13-14.8.1707 hänen leskensä Anna Anglenia riiteli lankonsa Paltamon nimismiehen Daniel Cajanuksen kanssa autuaan miehensä testamentin täytäntöönpanosta.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24535246
Siis kuolinvuosi oli 1707 eikä 1708 kuten netistä löytyvissä presentaatioissa esitetään.
terv Matti Lund
En löytänyt ainakaan mainitsemaasi Jereamias Cajanusta vuotta 1707 koskevaa mainintaa aikaisemmasta keskustelusta, joten milloin se on mainittu. Tein korjauksen omaan kyhäelmääni
Jeremias Jeremianpoika Cajanus, * n. 1655 Paltamo, † 1707 Sotkamo. Taulu 34 (http://www.student.oulu.fi/%7Ejhissa/Cajanus.htm#Taulu034).
Ei ole myöskään pysähdytty ajattelemaan, mitä tietoja Cajanuksista on löytynyt Kemiön kirkonkonarkistoista.
Kerrataan ne vielä tähän:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9934575
Tähän on viitannut Yrjö Kotivuorikin netin mainiossa Ylioppilasmatrikkelissa, mutta eipä ole näitä Ericus Cajanuksen tietoja muuten käyttänyt kuin ehkä kuolinajan, joka siinä on? Eli siinä mainittuun omituiseen vaimonnimeen ei kukaan ole ottanut mitään kantaa paitsi tietysti Kotivuori, joka vaikenemalla siitä ei ole ottanut sitä todesta, muttei ole mitenkään sitä protestoinutkaan.
Sitten:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9934631
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9934632
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9934633
Sangen seikkaperäinen kuvaelma Ericus Cajanuksen ja hänen läheistensä koettelemuksesta isonvihan ajalta!
Tähän Porvoon piispan Johan Nylanderin lähinnä Ericuksen miniältä Brigitta Peclinialta haastateltuihin tietoihin perustuvaan ja ylösmerkitsemään kertomukseen ei mielestäni kuulu Kirkkonummen pitäjän nimeä, vaan nähtävästi se lienee halukkaasti tulkittu kertomuksen kaikkein kiistanalaisimmalta vaikuttavasta tiedosta: "Kajaaninlinnan komendantti, Hjerta".
Kaikkihan me tiedämme, ettei Ericus Cajanuksen isä ollut sellainen komendantti, vaan ensin nimismies, mitä oli yli 20 vuotta ja sen perään muutaman vuoden kruununvouti. Kajaaninlinnan komendanttien oikeita nimiä 1600 -luvulta on tullut näissä ketjuissa ilmi. Pitäisi ilmeisesti vielä keräillä ne tähän ketjuun tyhjentäväksi listaksi, jotta tästä vakuututtaisiin.
Siis tämä ilmoitus on katsottava toistaiseksi Nylanderin haksahdukseksi, koska hän ei ole ollut tietoinen siitä, keitä Kajaaninlinnassa on ollut komendantteina 1600 -luvulla, varsinkaan Antti Eerikinpojan elinaikana ja on sotkenut hänet väärään joukkoon.
Tämä hasardi"tieto" tuskin on voinut tulla tähän kertomukseen Cajanusten lähipiiriltä itseltään, tuskin siis Brigitta Peclinialtakaan. Tämähän menisi muuten "etelänmiehen" asiantuntemattomuuden piikkiin, mutta tämä Porvoon piispa on kyllä oululaissyntyinen mies 1700 -luvulta, jolla pitäisi olla jotain oikeansuuntaista käsitystä Cajanuksista.
Joka tapauksessa Kemiön kirkonarkiston ylösmerkinnät viittaavat siihen, että uskomus siitä, että Cajanukset olisivat olleet alunperin "Hjertoja" on ollut jossain päin vallalla jo 1750 -luvulla, jonka loppupuolelta tämä Johan Nylanderin ylösmerkintä on.
terv Matti Lund
Ainakin Erik Castrén 7435 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=7435) mainitsee pro gradussaan "Historisk och oeconomisk beskrifning öfwer Cajanaborgs-län" (1754) s. 43 (https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/39463/kalm0113-castren.pdf?sequence=1) "och kallades förr Gyllen hjerta", joten hän Paltamossa syntyneenä näyttää uskoneen "Hjerta"-tarinaan.
Matti Lund
19.03.14, 14:19
Ainakin Erik Castrén 7435 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=7435) mainitsee pro gradussaan "Historisk och oeconomisk beskrifning öfwer Cajanaborgs-län" (1754) s. 43 (https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/39463/kalm0113-castren.pdf?sequence=1) "och kallades förr Gyllen hjerta", joten hän Paltamossa syntyneenä näyttää uskoneen "Hjerta"-tarinaan.
Sydäntunnus ja Jeremiaan käyttämä lisänimivariantti Hiertelööf viittaavat siihen, että hjärta -sana voidaan liittää jotenkin Cajanuksiin.
- Miten tarkalleen on minulle täydellinen arvoitus sillä varauksella, mitä olin tämän ketjun aikaisemmassa viestissäni spekuloinut?
Sen sijaan ei ole edelleenkään ilmennyt keneltäkään vakavasti otettavaa analyysiä, miten se on heihin muuten liitettävissä.
Kaikki kirjallinen materiaali mitä on toistaiseksi tullut "Hjertasta" ilmi kytkettynä Cajanuksiin on ollut toisenkäden tulkintaa, mutta toki olemme tulleet siihen pisteeseen tässä tarkastelussa, että varhaisimmat näistä tulkinnoista on esitetty vaiheessa, jossa Antti Eerikinpoika ja hänen kaikki lapsensa ovat menneet jo manan majoille, mutta hänen lapsenlapsiaan on ollut vielä elossa, eli se on lähes aikalaistietoa ja vieläpä "naapurustosta" esitettyä. Ei näytä olevan kirjallisia materiaaleja, joissa lastenlapset olisivat sitä kiistäneet tai myöntäneet, vaikkakin saattaa olla niin, etteivät lapsenlapset ole ehtineet lainkaan tutustua näihin kirjallisiin tulkintoihin 1750 -luvulla.
Kemiön asiakirjoista jäi käteen komendantti Hierta. Ottakaapa siitä tarkempi selko ja antakaapa minulle vastaus siitä, jos uskotte siihen.
Castrenin tutkielmasta ilmeni Gyllenhjerta, joka on paitsi alooginen suhteutettuna Antti Eerikinpoikaan myös todistettu asiakirjoilla paikkansapitämättömäksi. Jo yksin ritarihuonegenealogia riittää siihen saati kameraaliset asiakirjat.
Lähinnä tulee mieleen, että jos joku aikalainen on nimittänyt Antti Eerikinpoikaa Gyllenhiertaksi, se on tapahtunut pilailumielessä, jälkikäteen ja varmistettuna, ettei kukaan Gyllenhjerta ole sattumoisin paikalla kuuntelemassa. Tietysti on mahdollista, että se on ollut sotamiesnimenä ennen kuin Gyllenhjertat on indrodusoitu ritarihuoneeseen, jolloin se on tullut suojatuksi eikä rullissa enää suvaituksi muuten kuin itse ritareilla.
Minä jaksan protestoida näitä perustelemattomia tai täysin ajattelemattomia mainintoja vastaan parempilaatuisen anayyttisen sukututkimuksen toivossa.
terv Matti Lund
Ei ole myöskään pysähdytty ajattelemaan, mitä tietoja Cajanuksista on löytynyt Kemiön kirkonkonarkistoista.
Kerrataan ne vielä tähän:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9934575
Tähän on viitannut Yrjö Kotivuorikin netin mainiossa Ylioppilasmatrikkelissa, mutta eipä ole näitä Ericus Cajanuksen tietoja muuten käyttänyt kuin ehkä kuolinajan, joka siinä on? Eli siinä mainittuun omituiseen vaimonnimeen ei kukaan ole ottanut mitään kantaa paitsi tietysti Kotivuori, joka vaikenemalla siitä ei ole ottanut sitä todesta, muttei ole mitenkään sitä protestoinutkaan.
Sitten:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9934631
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9934632
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9934633
Sangen seikkaperäinen kuvaelma Ericus Cajanuksen ja hänen läheistensä koettelemuksesta isonvihan ajalta!
Tähän Porvoon piispan Johan Nylanderin lähinnä Ericuksen miniältä Brigitta Peclinialta haastateltuihin tietoihin perustuvaan ja ylösmerkitsemään kertomukseen ei mielestäni kuulu Kirkkonummen pitäjän nimeä, vaan nähtävästi se lienee halukkaasti tulkittu kertomuksen kaikkein kiistanalaisimmalta vaikuttavasta tiedosta: "Kajaaninlinnan komendantti, Hjerta".
Kaikkihan me tiedämme, ettei Ericus Cajanuksen isä ollut sellainen komendantti, vaan ensin nimismies, mitä oli yli 20 vuotta ja sen perään muutaman vuoden kruununvouti. Kajaaninlinnan komendanttien oikeita nimiä 1600 -luvulta on tullut näissä ketjuissa ilmi. Pitäisi ilmeisesti vielä keräillä ne tähän ketjuun tyhjentäväksi listaksi, jotta tästä vakuututtaisiin.
Siis tämä ilmoitus on katsottava toistaiseksi Nylanderin haksahdukseksi, koska hän ei ole ollut tietoinen siitä, keitä Kajaaninlinnassa on ollut komendantteina 1600 -luvulla, varsinkaan Antti Eerikinpojan elinaikana ja on sotkenut hänet väärään joukkoon.
Tämä hasardi"tieto" tuskin on voinut tulla tähän kertomukseen Cajanusten lähipiiriltä itseltään, tuskin siis Brigitta Peclinialtakaan. Tämähän menisi muuten "etelänmiehen" asiantuntemattomuuden piikkiin, mutta tämä Porvoon piispa on kyllä oululaissyntyinen mies 1700 -luvulta, jolla pitäisi olla jotain oikeansuuntaista käsitystä Cajanuksista.
Joka tapauksessa Kemiön kirkonarkiston ylösmerkinnät viittaavat siihen, että uskomus siitä, että Cajanukset olisivat olleet alunperin "Hjertoja" on ollut jossain päin vallalla jo 1750 -luvulla, jonka loppupuolelta tämä Johan Nylanderin ylösmerkintä on.
terv Matti Lund
Kannattaa varmaan tutustua Paltamossa 2.6.1712 pidetyyn sarkasodan tutkinnan pöytäkirjaan s. 631-649
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24589464
Matti Lund
19.03.14, 17:28
Kannattaa varmaan tutustua Paltamossa 2.6.1712 pidetyyn sarkasodan tutkinnan pöytäkirjaan s. 631-649
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24589464
Luin "sarkasodan" syitten ja kulun tutkinnan läpi. Siinähän käsiteltiin asiaa muutama kuukausi tapahtumasarjan puhkeamisen jälkeen 2.6.1712 oikeudenistunnossa valaehtoisilla todistuksilla, kun taas saman tapahtumasarjan ja Cajanusten kohtaamista muisteltiin jälkikäteen Kemiön seurakunnan arkistosta löydetyssä Johan Nylanderin raportissa noin vuonna 1760.
Toisin sanoen oikeudenpöytäkirja on "raskasta sarjaa" ja Nylanderin raportti "kevyttä sarjaa", vaikkakin erittäin valaisevaa ja arvokasta lähes aikalaiskuvausta.
Taisin muuten puhua perättömiä, kun sanoin, että Antti Eerikinpojan lastenlapsia oli elossa vielä 1750 -luvulla. Laatimistasi perhetaulukoista ei sattunut silmään ketään sen jälkeen, kun Johannes Cajanuksen tytär Felicia, joka näyttää olleen muita lastenlapsia huomattavasti pitkäikäisempi, oli kuollut 6.2.1747. Miespuolisista lastenlapsista näyttäisi pisimmälle ehtineen Samuelin poika Antti, joka kuoli 9.4.1741.
Tai löydätkö Sinä ketään, joka olisi elossa vielä 1750 -luvulla tai peräti noin vuonna 1760? Sehän ei vaatinut erityistä pitkäikäisyyttä, koska eräät Antin pojat olivat solmineet myöhäisiä toisia tai kolmansia avioliittoja itseään paljon nuorempien morsianten kanssa, joiden kanssa myös jonkin verran lapsia syntyi.
No, tällä seikalla ei ole sen kummempaa merkitystä, mutta täytyy korjata, kun tuli väitettyä lonkalta paikkansapitämätöntä tietoa.
terv Matti Lund
Luin "sarkasodan" syitten ja kulun tutkinnan läpi. Siinähän käsiteltiin asiaa muutama kuukausi tapahtumasarjan puhkeamisen jälkeen 2.6.1712 oikeudenistunnossa valaehtoisilla todistuksilla, kun taas saman tapahtumasarjan ja Cajanusten kohtaamista muisteltiin jälkikäteen Kemiön seurakunnan arkistosta löydetyssä Johan Nylanderin raportissa noin vuonna 1760.
Toisin sanoen oikeudenpöytäkirja on "raskasta sarjaa" ja Nylanderin raportti "kevyttä sarjaa", vaikkakin erittäin valaisevaa ja arvokasta lähes aikalaiskuvausta.
Taisin muuten puhua perättömiä, kun sanoin, että Antti Eerikinpojan lastenlapsia oli elossa vielä 1750 -luvulla. Laatimistasi perhetaulukoista ei sattunut silmään ketään sen jälkeen, kun Johannes Cajanuksen tytär Felicia, joka näyttää olleen muita lastenlapsia huomattavasti pitkäikäisempi, oli kuollut 6.2.1747. Miespuolisista lastenlapsista näyttäisi pisimmälle ehtineen Samuelin poika Antti, joka kuoli 9.4.1741.
Tai löydätkö Sinä ketään, joka olisi elossa vielä 1750 -luvulla tai peräti noin vuonna 1760? Sehän ei vaatinut erityistä pitkäikäisyyttä, koska eräät Antin pojat olivat solmineet myöhäisiä toisia tai kolmansia avioliittoja itseään paljon nuorempien morsianten kanssa, joiden kanssa myös jonkin verran lapsia syntyi.
No, tällä seikalla ei ole sen kummempaa merkitystä, mutta täytyy korjata, kun tuli väitettyä lonkalta paikkansapitämätöntä tietoa.
terv Matti Lund
Ainakin Lohtajan kirkkoherran Gustaf Andersinpoika Cajanuksen, * 1642 Paltamo, † 1710 Lohtaja. Taulu 9 (http://www.student.oulu.fi/%7Ejhissa/Cajanus.htm#Taulu009). Lapset:
Agneta Gustafintytär Cajana, * 12.1669, † 1.4.1759 Lohtaja, ikä 89 v 5 kk. Taulu 46 (http://www.student.oulu.fi/%7Ejhissa/Cajanus.htm#Taulu046). (jonka puolisosta Johan Matiaksenpoika Barckeus eli Barckman tarvittaisiin tietoja vuoden 1706 jälkeen. Yo Uppsalassa 2.10.1686 U441 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U441)).
ja hänen iltatähti
aliperämies (konstaapeli) Carl Gustafinpoika Cajanus, * n. 1704 Lohtaja, † 2.8.1766 Hämeenlinna. Taulu 50 (http://www.student.oulu.fi/%7Ejhissa/Cajanus.htm#Taulu050).
Matti Lund
19.03.14, 22:05
Ainakin Lohtajan kirkkoherran Gustaf Andersinpoika Cajanuksen, * 1642 Paltamo, † 1710 Lohtaja. Taulu 9 (http://www.student.oulu.fi/%7Ejhissa/Cajanus.htm#Taulu009). Lapset:
Agneta Gustafintytär Cajana, * 12.1669, † 1.4.1759 Lohtaja, ikä 89 v 5 kk. Taulu 46 (http://www.student.oulu.fi/%7Ejhissa/Cajanus.htm#Taulu046). (jonka puolisosta Johan Matiaksenpoika Barckeus eli Barckman tarvittaisiin tietoja vuoden 1706 jälkeen. Yo Uppsalassa 2.10.1686 U441 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U441)).
ja hänen iltatähti
aliperämies (konstaapeli) Carl Gustafinpoika Cajanus, * n. 1704 Lohtaja, † 2.8.1766 Hämeenlinna. Taulu 50 (http://www.student.oulu.fi/%7Ejhissa/Cajanus.htm#Taulu050).
No, sitten ei tullut lonkalta lausuttua aivan pelkkää palturia, mutta siltä säästyin pelkällä moukan tuurilla. - Eipä juuri sen kunniallisempaa kuin napata kiinni hölmöilystä. Se olkoon opetukseksi siitä, että lausuntonsa olisi hyvä aina tarkastaa tiedostoista, jotka ovat kuitenkin helposti heti saatavilla.
Muuten tuo näkökulma Cajanuksiin Antti Eerikinpojan lastenlasten yhteisen elinajan aikakauden kautta osoittautui mielenkiintoiseksi ja joka tapauksessa jotenkin Cajanuksia valaisevaksi.
Tuossa sukupolvessa pitkäikäisyys ei heillä tosiaankaan ollut valttia, vaan jonkin verran yllätti havainto huomattavasta määrästä aika lyhyitä elinaikoja, kun tarkasteli laajemmin heidän elinaikaansa. Siitäkin huolimatta että elettiin vaikeita aikoja. Toisaalta useat Cajanukset selvisivät täpäristä tilanteista, venäläisten ahdisteluista niin vuoden 1712 levottomuuksissa kuin myöhemmissäkin.
Kainuussa yleensä kuoltiin niihin aikoihin aika nuorina ja usein nälkäänkin, mutta esimerkiksi tuossa vuoden 1712 asiakirjassa esiintyvä lautamies Pekka Tolonen eli kuitenkin noin 100 -vuotiaaksi.
terv Matti Lund
Matti Lund
20.03.14, 17:54
Ei ole myöskään pysähdytty ajattelemaan, mitä tietoja Cajanuksista on löytynyt Kemiön kirkonkonarkistoista.
Kerrataan ne vielä tähän:
---
Sitten:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9934631
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9934632
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9934633
Sangen seikkaperäinen kuvaelma Ericus Cajanuksen ja hänen läheistensä koettelemuksesta isonvihan ajalta!
Tähän Porvoon piispan Johan Nylanderin lähinnä Ericuksen miniältä Brigitta Peclinialta haastateltuihin tietoihin perustuvaan ja ylösmerkitsemään kertomukseen ei mielestäni kuulu Kirkkonummen pitäjän nimeä, vaan nähtävästi se lienee halukkaasti tulkittu kertomuksen kaikkein kiistanalaisimmalta vaikuttavasta tiedosta: "Kajaaninlinnan komendantti, Hjerta".
Kaikkihan me tiedämme, ettei Ericus Cajanuksen isä ollut sellainen komendantti, vaan ensin nimismies, mitä oli yli 20 vuotta ja sen perään muutaman vuoden kruununvouti. Kajaaninlinnan komendanttien oikeita nimiä 1600 -luvulta on tullut näissä ketjuissa ilmi. Pitäisi ilmeisesti vielä keräillä ne tähän ketjuun tyhjentäväksi listaksi, jotta tästä vakuututtaisiin.
Siis tämä ilmoitus on katsottava toistaiseksi Nylanderin haksahdukseksi, koska hän ei ole ollut tietoinen siitä, keitä Kajaaninlinnassa on ollut komendantteina 1600 -luvulla, varsinkaan Antti Eerikinpojan elinaikana ja on sotkenut hänet väärään joukkoon.
Tämä hasardi"tieto" tuskin on voinut tulla tähän kertomukseen Cajanusten lähipiiriltä itseltään, tuskin siis Brigitta Peclinialtakaan. Tämähän menisi muuten "etelänmiehen" asiantuntemattomuuden piikkiin, mutta tämä Porvoon piispa on kyllä oululaissyntyinen mies 1700 -luvulta, jolla pitäisi olla jotain oikeansuuntaista käsitystä Cajanuksista.
Joka tapauksessa Kemiön kirkonarkiston ylösmerkinnät viittaavat siihen, että uskomus siitä, että Cajanukset olisivat olleet alunperin "Hjertoja" on ollut jossain päin vallalla jo 1750 -luvulla, jonka loppupuolelta tämä Johan Nylanderin ylösmerkintä on.
terv Matti Lund
Siis koostetaan vielä tunnetut Kajaaninlinnan komendantit 1600 -luvulta:
1. Eerik Pederinpoika ("Rot"), nimitettiin virkaansa 22.9.1623, aateliton!!!, leski vuodesta 1641 Katarina Hansintytär (ks. Wivallius tässäkin ketjussa)
2. Pär Jaakobinpoika Tysk, aateliton!!!, oli kornetti eversti Bielken rykmentissä, kun tuli 20.4.1641 nimitetyksi linnan hopmanniksi ja kapteeniksi Kajaaninlinnaan
3. Nils Olofinpoika, aateliton!!!, oli tallimestarina Varsinais-Suomessa, kun tuli nimitetyksi 30.7.1644 linnanvastaavaksi Kajaaninlinnaan, kun luultiin edellisen kuolleen, vaikkei niin ollutkaan. Joutui väistymään, kun Pär Tysk sai uuden valtakirjan 29.3.1645
4. Nils Andersinpoika Björn, aateliton, tykistökapteeni. Nimitettiin 30.10.1649 hopmanniksi ja kapteeniksi Kajaaninlinnaan, k. 1651
5. Johan Forsman, aateliton, Kajaaninlinnan komendantti, k. 1684
6. Kristoffer Bylow, majuri, nimitettiin Kajaaninlinnan komendantiksi 7.4.1684, k. 1693.
7. Henrik Gråå, aateliton, kapteeni, nimitettiin 1.8.1693 komendantiksi Kajaaninlinnaan edesmenneen Bylowin tilalle, k. 1698.
--------------------------------------------------
Apulähteenä Ant. von Stiernman, osassa lähteinä alkuperäiset tai alkuperäisistä painatetut kameraaliset asiakirjat.
--------------------------------------------------
Siis "Kajaaninlinnan komendantti Hjerta" Johan Nylanderin kirjoituksessa on tässä valossa täysin puppua, mutta on tuskin Nylanderin itsensä luomus, vaan jonkun tarinoitsijan hänelle tarjoama harhaluulo, jonka Nylander on ottanut todesta.
Mielenkiintoista siinä on se, että harhaluulo on tarjottu niinkin aikaisin kuin 1750 -luvulla (joskus ennen vuotta 1761!) ja se on mennyt kertomuksena läpi, eli sillä on ollut uskottavuutta Nylandersin silmissä.
terv Matti Lund
Siis koostetaan vielä tunnetut Kajaaninlinnan komendantit 1600 -luvulta:
1. Eerik Pederinpoika ("Rot"), nimitettiin virkaansa 22.9.1623, aateliton!!!, leski vuodesta 1641 Katarina Hansintytär (ks. Wivallius tässäkin ketjussa)
2. Pär Jaakobinpoika Tysk, aateliton!!!, oli kornetti eversti Bielken rykmentissä, kun tuli 20.4.1641 nimitetyksi linnan hopmanniksi ja kapteeniksi Kajaaninlinnaan
3. Nils Olofinpoika, aateliton!!!, oli tallimestarina Varsinais-Suomessa, kun tuli nimitetyksi 30.7.1644 linnanvastaavaksi Kajaaninlinnaan, kun luultiin edellisen kuolleen, vaikkei niin ollutkaan. Joutui väistymään, kun Pär Tysk sai uuden valtakirjan 29.3.1645
4. Nils Andersinpoika Björn, aateliton, tykistökapteeni. Nimitettiin 30.10.1649 hopmanniksi ja kapteeniksi Kajaaninlinnaan, k. 1651
5. Johan Forsman, aateliton, Kajaaninlinnan komendantti, k. 1684
6. Kristoffer Bylow, majuri, nimitettiin Kajaaninlinnan komendantiksi 7.4.1684, k. 1693.
7. Henrik Gråå, aateliton, kapteeni, nimitettiin 1.8.1693 komendantiksi Kajaaninlinnaan edesmenneen Bylowin tilalle, k. 1698.
--------------------------------------------------
Apulähteenä Ant. von Stiernman, osassa lähteinä alkuperäiset tai alkuperäisistä painatetut kameraaliset asiakirjat.
--------------------------------------------------
Siis "Kajaaninlinnan komendantti Hjerta" Johan Nylanderin kirjoituksessa on tässä valossa täysin puppua, mutta on tuskin Nylanderin itsensä luomus, vaan jonkun tarinoitsijan hänelle tarjoama harhaluulo, jonka Nylander on ottanut todesta.
Mielenkiintoista siinä on se, että harhaluulo on tarjottu niinkin aikaisin kuin 1750 -luvulla (joskus ennen vuotta 1761!) ja se on mennyt kertomuksena läpi, eli sillä on ollut uskottavuutta Nylandersin silmissä.
terv Matti Lund
Kapteeni Per Tysk on siitä kiinnostava, että hänen tytärpuolensa Kristina Erikintytär Montanus oli naimisissa Sotkamon kirkkoherran Erik Andersinpoika Cajanuksen kanssa, joten tuo Kemiön myöhempi komendantti merkintä Anders Erikinpojan kohdalla on luultavasti vain sekaannus.
KA mf. FR 136 (Vol. 5) Paltamon ja Sotkamon käräjät 23.–26.6.1660 "Capten Per Tysk testamenterade sin hustro Margeta Bertils dotter alt det han äger, effter sin dödh, hwilcket så annoterat blef förste gången";
KA mf. ES 2035 (rr 19) Sotkamon käräjät 14.–15.8.1682 s. 496 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3685398) "Innwånaren i Cajana Daniel Jacobsson framkom och fordrade af Cappellanen Wällärde H:r Erich Cajano effter dess Fader Fader H:r Jacobi Teuscovij Fader som war Fordom Capiteen Pehr Tyskes qwarlåtenskaph, hwar emoot mehrbem:te H:r Erich innlade i Retten nu mehra Sahl: Pehr Tyskes giorde Testamente af d: 25 Martij 1680 till H:r Erich effter som han på sin höga Ålder dess tillflycht till H:r Erich om försårgh till döderdagh och Lijfz oppehälle hafwer sökia måst Emedan han till Sonen H:r Jacobs barn icke någon reflection welat draga af orsaak och otwifwelachtigh dedh dheras Fader Moder blef ifrån honom igenom hordooms beskyllningh Lagligen förmedelst Consistorij doom åtskilder och denne Offtabem:te H:r Erich är hans Tredie eller sidste hustrus dotter Son eller Pehr Tyskes Styffdotter Son", s. 503 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3685404) "medh hwilken Rechning han [Daniel Jacobsson] af Wällärde H:r Erich Cajano fordrade ifrån A:o 1647 herflytande Gäldh giordh af hans fordom warande Moor Fader och Kyrkioherde i Iio H:r Erich Montanus, hwars Enkia Sahl: Capitein Pehr Tysk sedan till Echta fick, hwilken Per Tyskes Stiufdotter Son dhenne H:r Eric Cajanus är, dhen sin Moders blinde Stiuffader medh dess Moder Moder till dödn syt och försårgde och begrafwa leet ... ehrkendes H:r Erich för detta alldeles frij och otilltalt".
Matti Lund
21.03.14, 13:28
Kapteeni Per Tysk on siitä kiinnostava, että hänen tytärpuolensa Kristina Erikintytär Montanus oli naimisissa Sotkamon kirkkoherran Erik Andersinpoika Cajanuksen kanssa, joten tuo Kemiön myöhempi komendantti merkintä Anders Erikinpojan kohdalla on luultavasti vain sekaannus.
KA mf. FR 136 (Vol. 5) Paltamon ja Sotkamon käräjät 23.–26.6.1660 "Capten Per Tysk testamenterade sin hustro Margeta Bertils dotter alt det han äger, effter sin dödh, hwilcket så annoterat blef förste gången";
KA mf. ES 2035 (rr 19) Sotkamon käräjät 14.–15.8.1682 s. 496 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3685398) "Innwånaren i Cajana Daniel Jacobsson framkom och fordrade af Cappellanen Wällärde H:r Erich Cajano effter dess Fader Fader H:r Jacobi Teuscovij Fader som war Fordom Capiteen Pehr Tyskes qwarlåtenskaph, hwar emoot mehrbem:te H:r Erich innlade i Retten nu mehra Sahl: Pehr Tyskes giorde Testamente af d: 25 Martij 1680 till H:r Erich effter som han på sin höga Ålder dess tillflycht till H:r Erich om försårgh till döderdagh och Lijfz oppehälle hafwer sökia måst Emedan han till Sonen H:r Jacobs barn icke någon reflection welat draga af orsaak och otwifwelachtigh dedh dheras Fader Moder blef ifrån honom igenom hordooms beskyllningh Lagligen förmedelst Consistorij doom åtskilder och denne Offtabem:te H:r Erich är hans Tredie eller sidste hustrus dotter Son eller Pehr Tyskes Styffdotter Son", s. 503 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3685404) "medh hwilken Rechning han [Daniel Jacobsson] af Wällärde H:r Erich Cajano fordrade ifrån A:o 1647 herflytande Gäldh giordh af hans fordom warande Moor Fader och Kyrkioherde i Iio H:r Erich Montanus, hwars Enkia Sahl: Capitein Pehr Tysk sedan till Echta fick, hwilken Per Tyskes Stiufdotter Son dhenne H:r Eric Cajanus är, dhen sin Moders blinde Stiuffader medh dess Moder Moder till dödn syt och försårgde och begrafwa leet ... ehrkendes H:r Erich för detta alldeles frij och otilltalt".
Ehkä sekaannuksen toinen puoli olisi voinut tullakin Tyskin kautta, koska tämä oli ollut vanhuudessaan Cajanuksen "hyyryläisenä" ja siten yksi komendantti suhdekuvioissa mukana. Tavallaan Ericus oli sukulainenkin "her Erich är hans tredie eller sista hustrus dotter son eller Pehr Tyskäs styfdotter Son".
Toinen puoli tätä pahaa sekaannusta, eli nimisekaannus "Hierta" ei kylläkään voi liittyä mitenkään Pär Tyskiin, vaan on ehkä tullut jotenkin Ericuksen kaukaisen evakkopaikkakunnan ihmisiltä, jotka eivät ole tunteneet riittävästi Cajanusten suhteita, eivät varsinkaan Antti Eerikinpoikaa, koska tämä oli vieras kaukaisella vieraalla paikkakunnalla noin 100 vuotta sitten kuollut henkilö. Tietoa oli tuskin kukaan Cajanus tarkastanut.
Se että Ericus ajautui evakkoretkellään Kemiöön, on johtanut sattumien kautta suhteisiin ventovieraitten ihmisten kanssa ja näistä on kehittynyt muutamia sukusuhteita sikäläisiin, jotka poikkeavat muista Cajanuksista. Cajanushan ehti asua Kemiössä ilman mitään tointa noin kaksi vuotta, ennen kuin sai Gezeliukselta valtakirjan. - Isonvihan poikkeuksellista satoa nämäkin!
Kun selaa nettisukupuita, vaikuttaa siltä, että tämä nimisekaannus ja osin komendanttikin on mennyt täydestä kautta linjan.
Matti Lund
Ps.
Pär Jaakobinpoika Tysk oli nähtävästikin erittäin äkkiväärä mies, entisaikojen körmy, joka suutahdeltuaan jollekin perilliselleen usein muutti testamenttiaan. Näpäytteli näin useamman kerran. Jätti perinnöttä Kajaanissa asuvan jälkipolvensa ja nimitteli näitä huoranpenikoiksi.
Ericus Cajanus otti ukkelin hoivaansa, ehkä laskeskeli testamentin kautta enemmän hyötyvänsä kuin vaivaa äkeästä ruutivaarista näkevänsä. Mitään kalliita hautajaisiakaan ei tarvinnut järjestää, kun Tysk oli vihoissa ennen muuta sukulaisilleen, mutta vähän koko muulle maailmallekin Cajanusta lukuunottamatta, joka nautti hänen testamentistaan 25.3.1680.
Olen kyllä lueskellut nuo kapteenin toilailut käräjiltä.
Tuo Pär Jaakobinpoika Tysk vaikuttaa olleen vanhuudessaan sairalloisen mustasukkainen mies, joka ehkä vain kyllästyi vaimoonsa ja vänkäsi sitten käräjillä ja konsistorissa vaimonsa huoruudesta pystymättä esittämään kunnollisia näyttöjä.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.