Pennanen

[Kaisa]

Tutkiiko joku muu Pennasia? Bokenfelt?

[Sariainen]

Hei Kaisa !
Oletko käynyt Yahoon- sukututkijat listalla ?? Muistaakseni siellä oli joskus puhetta Pennanen suvusta... Arkistossa saattaisi löytyä tietoja ja linkkejä.

http://groups.yahoo.com/group/Sukututkijat/

Itsellänikin on Alavus Töysä suunnalta Pennala Pennanen esivanhempia.
Mutta käy ensin kurkkaamassa tuolta yahoosta.

Tuota Bokenfeltiä en kyllä muista äkkiseltään, eikä sitä ole minullakaan.
Terv. SARIAINEN :rolleyes:

[Sariainen]

Ja vielä lisäyksenä. Bokenfeltista saisit tietoja seuraavan viestin kukaan Yahoon Pohj. listalta:

http://groups.yahoo.com/group/PohjalaisSuvut/

>>lainaus: että jos hän tulisi Yahoon Pohj.listalle, apua löytyisi - kyseessä kun on Pyhäjärven asioita, sld Anders Sigfridsson Bogenfeltin ilmeistä jälkeläistöä Pennasen talosta. >>

Terv. SARIAINEN :rolleyes:

[Kaisa]

Suurkiitokset tiedoista, Sariainen :).

Terv. Kaisa

[Eppu K]

Onko tästä kysymys: Anders Sigfridinpoika Bokenfeldt eli Kätkytniemi, myöh. Pennanen? "Afsked, sold." s. 1720 Haapajärvi (tai Haapavesi?), k. 3.9.1790 Pyhäjärvi (O.L.). Poika Antti (1750-1829)), jonka tytär Kaisa Pennanen (1786-1871), Kaisan mies Pekka Paajanen. Minulla on heistä tietoja 5:ssä sukupolvessa eräässä esip. kaaviossa. 48 muuta Pennasta Pyhäjärveltä ja Kiuruvedeltä löytyy sukumme sukukirjasta.

[Eppu K]

Mainitsemani esipolvikaaviot siirrettiin niiden laatijan jäämistöstä (varmaankin 1930-luvulla) aluksi SSS:lle ja sitten Kansallisarkistoon. Kysymys on kansiosta, joka on otsikoitu "Tutkimukset pyhäjärvisten sukujen esipolvista". Kansiota voi kysyä tekijän nimellä: Hyvärinen, Eero Johannes (Hannes).

Kyseistä esipolvitutkimusta ei pyhäjärvisten sukujen esipolvia tutkivan kannata ohittaa, koska hyvällä tuurilla siitä löytyvät tiedot säästävät lukemattomia tunteja tai päiviä esipolvien arvoituksia selvitellessä. Tiedot kannattaa tarkistaa mikrofilmeiltä ym. lähteistä, koska Hyvärisen tutkimukset ovat luonnoksia, joissa on useita kysymysmerkkejä (mm. parin henkilön kohdalla, joiden iäksi Hyvärinen on aluksi merkinnyt reilusti yli sata vuotta). Kansiosta kiinnostuneiden kannattaa tilata se ajoissa, koska sen noutaminen arkistosta kestää jonkin aikaa, eikä sitä voi tilata kovin myöhään iltapäivällä.

Hannes Hyvärisestä kirjoitin myös kahteen muuhun vastaukseeni, jotka löytyvät tämän linkin (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=2973#post2973) kautta.

[Kaisa]

Lämpimät kiitokset, Eppu K. Tuo Anders Sigfridinpoika Bokenfeldt on esi-isäni. Oma etunimeni on osittain perua Kaisa Pennaselta.

Kaisa

[Jallu]

Hei!

Törmäsin samaan Anttiin etsiessäni Sigfrid Matinpojan s.1689 jälkeläisiä. Antti on syntynyt n.1720 Haapavedellä ilmeisesti Kytökylän Lehtolassa. Antin äiti on Liisa Paavontytär s. 1689.
Antin sisarukset: Matti s.1714, Marketta s.???, Liisa s.1723, Anna s.1726, Olavi s.1729 ja Paavo s.1734. Olavi oli myös ruotusotilas joka tulkintani mukaan kuoli Pommerissa.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pyhajarvi/rippikirja_1758-1764_ik8/91.htm

Vanhimmasta pojasta Matista polveutuu aikojen saatossa yli 5500 hengen sukukunta, johon itsekin kuulun.


Jallu

[Matti Pee]

Jos joku on kiinnostunut Anders Bogenfeldt/Pennasen suvusta, olen tutkinut sukua 25 vuotta. Anders oli ennen ruotusotamiespestiä Junno ja asui Haapaveden Ainalin kylän Junnon talossa. Antti oli Sigfred (Sipi) Junnon ja Lisa Påhlsintyttären poikia. Sipi oli muuttanut isonvihan autioittamaan Junnoon 1720-luvun alussa.

Antti kuten veljensäkin oli mukana Pommerin sodassa, ja Antti myös palasi sodasta takaisin Pyhäjärven Hiidenkylän Kätkytniemen Pukanmäkeen. Antti kuoli vuoden 1790 tienoilla.

Antin poika Antti (s.1751) avioitui viereisen Pennasen eli Kätkytniemen talon Helena-tyttären kanssa ja sukunimi muuttui Bogenfeldistä Pennaseksi. Antti nuoremman pojista Heikki (s. 1779) ja Matti (s.1797) muuttivat Kiuruvedelle vuonna 1831 ja Antti (s.1788) avioitui salmen eteläpuolelle sijainneen Hiidenniemen kylän talo nro 1 Pennasen eli Mehtälän talon tyttären kanssa. Tässä talossa Pennaset asuivat 1870-luvun alkuun. Kuulun viimeksimainittuun sukuhaaraan. Sukuhaaraan kuuluvia ihmisiä on asunut mm Kiuruvedellä, Ol. Pyhäjärvellä, Oulussa ja Viipurissa. Ja nykyisinhän meitä on levinnyt ties minne.

[Kaisa]

Todella paljon kiitoksia tiedoistasi!

Suvussa kulkevien tarinoiden mukaan esi-isäni ruotusotamies Antti Siegfriedinpoika B. kuoli 3.9.1790 Hiidenkylän Pennasessa. Pennaseen hän oli tullut kotivävyksi(?)

Sanooko "Mehto-Ukko" Sinulle mitään? Entä Emma Reinikainen.

[Outika]

Etsiskelin Ainalin kylän Junnon (no 6) tilan asukkaita ennen Sigfridin tuloa tilalle 1720 luvulla. Junnossa asui 1765 Johan Junno sekä kaksi veljeä Påhl ja Olof vaimoineen. Vuonna 1770 Junnossa asui Johan edelleen sekä veli Olof ja sotilas Flinkfelt. Ilmeisesti 1675 tilalle vaihtui isäntä Hinricis Jönson Junno ja edelleen 1698 Jöhan Jönsson Junno. Junnon tilalla asuu vuonna 1711 Mattz Junnoi ja Sigfrid nähdään tilalla 1729 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13304864).

Jäin miettimään mitä nuo merkinnät v 1729 lähes kaikissa Ainalin kylän taloissa Bokenfeldtin osalta tarkoittavat koska Anders otti nimen Bokenfeldt ja hänen poikansa Mårten Anderson s. 17.3.1753. Anders Mårtenson olikin jo Pennanen.
Tiedetäänkö mistä Sigfrid tuli tilalle. Ainalissa asui samaan aikaan Sigfrid Mäyrä, olisiko sama henkilö?

[Outika]

Junnon tilan asukkaat Ainalin kylässä

Leiviskän lisensiaatintyössä vuodelta 2011 kerrotaan eräästä Junnon talosta näin:
Launolan kylän ensimmäisen asukas oli Jussi Junnoinen (Jons Junnoinen 1575), joka perusti Junno-nimisen talonsa Lamujoen ja Junnonojan risteykseen viimeistään vuonna 1570. Hän näyttäisi olleen varsin erikoinen persoona, koska hänelle kertyi vuosikymmenten aikana monenlaisia liikanimiä. Hän oli ilmeisesti poikkeuksellisen suurikokoinen (Stor Jons Junnoinen 1583) ja ehkä juuri sen takia hän oli myös seppä ammatiltaan (Jons Smedh1576).

Muutamana vuonna veronkantaja nimittää häntä ja hänen sukulaismiestään Antti Jussinpoika Junnoista Iivananpojaksi (Jons Iwasson 1578, Anders Ivansson 1580). Iivana on Johanneksen venäläisperäinen muunnos, joka on ollut karjalaisten käyttämä ristimänimi. Kerran kylään merkitään myös Wagh Jöns Junnoinen 1581, mutta kyseessä on ilmeisesti toinen henkilö. Sukunimi Junno(i)nen on Kannakselainen. Nimestä on useita 1500-luvun merkintöjä Kivennavalta, Muolaasta ja Taipalsaaresta. Savossa sukua tavataan vasta 1600-luvun alussa, joten Launolan Junnoisten täytyy olla karjalaisia. Tarkempikin lähtöseutu saattaa tulla asiakirjoissa esille, mikäli Lamujokivarressa vuosina 1566 69 verotettu Jussi Jääskeläinen (nybonde Jons Jeskeleinen 1567) oli sama henkilö kuin Jussi Junnoinen.

Sukunimeä Jääskeläinen pidetään Pohjois-Pohjanmaalla osoituksena karjalaisesta asutusvaikutuksesta ja Launolan tapaus saattaisi vahvistaa tätä käsitystä. Junnosta 1600-luvun alussa erotetun veljesosan nimeksi tuli Laakkola (Lackoijla1653) vuonna 1622 isännäksi tulleen Olli Laurinpojan sukunimen mukaan. Samaa sukua asettui laajemminkin Siikajoen latvaseudulle, sillä samana vuonna myös Tavastkengälle perustettiin Laakko-niminen talo, jonka isäntänä oli vuosina 1622–1653 Antti Laurinpoika Laakko (Andhers Laarson Laackoi1653). Mahdollisesti hän oli Laakkolan Olli Laurinpo?jan veli. Sukunimestä Laakko(nen) on 1500-luvulla eniten tietoja Karjalasta, mutta myös Savosta Juvan Joroisten neljänneskunnasta, josta suku levisi Pohjois-Savoon. Samaa reittiä lienevät tulleet myös Siikajokilatvan Laakkoset. Nimi lienee Nikolauksen kansanomainen muunnos. Vuonna 1653 Laakkolasta eroaa Pinolehto-niminen talo (Påhl Olafson Pinolechto1654), jonka nimi perustuu jonkin vanhan luonnonpaikan nimeen (lähde: Leiviskä. 2011. Siikajokilaakson asutuksen synty).

Tarkennan lisäksi vielä edellistä tekstiäni, joka jäi kovin epäselväksi. Ilmeisesti Junno oli autiona vuodesta 1698 vuoteen 1702 ja jälleen kuuden vuoden kuluttua 1708 tila olisi ollut sotilaiden käytössä, jos oikein osaan lukea noita maakirjoja. Saattoiko tilalle vuonna 1708 asettunut Mattz Junno olla Bokenfeldtien esi-isä eli oliko Sigfrid Mattsson Junno (s.n. 1689) hänen poikansa. En tiedä kuinka nuo syntymävuodet täsmäisivät tähän ehdotukseen. Tulikohan Mattz sotilaana tilalle vai saattaisiko hän olla talon Jönssin poikien jälkeläisiä?

1675 Jöns Jönsson ja Hindrics Jönsson Júnnoj
1685 Hinricis Jönsson Júnnoj
1690 Hinricis Jönsson Júnoj
1698 Johan Jönsson Júnoi – tila merkitty autioksi, samoin Åja ja Mäyrä sekä pari muuta naapuritilaa
1700 Johan Jönsson Júnnåi (ilmeisesti v 1675 asuneen Hindricin veljenpoika) – tila merkitty autioksi v 1700
1705 Hindrich Júnnoj
1707 Hindrich Júnnoj – tila jäänyt autioksi 1698, Hindrich Olofsson ylösottanut tilan 1702 ja verolle 1708
1708 Hinrich Júnnoj – olivatko Junno ja naapuritilat sotilaskäytössä ko vuonna
1709 Mattz Júnnoi
1710 Mattz Júnnoj, naapuritilat
1711 Mattz Júnnoi - Åja ja Mäyrä autioina
1729 Sigfred Júnnåi (Ainalin talot: Cronan Bokenfeldt) – ilmeisesti naapuritilat Åja (v:sta 1710) ja Mäyrä (v:sta 1708)merkitty autioksi vuosista 1708 – 1710 – ei Junnoa.

Edelleenkin kyselen mikä tuo Bokenfeldt oli? Nimi nähdään vuoden 1729 maakirjassa lähes kaikkien Ainalin talojen merkinnöissä. Tämän Bokenfeldt nimen ottivat käyttöönsä sittemmin Sigfridin poika ja pojanpoika. Oliko se ehkä ruotu?

[tjunno]

Heip

Olikohan noilla Ainalin Junnoilla ja Pulkkilan Launolan Junnoilla jokin suvullinen yhteys tuolloin ''vanhalla ajalla''?

T

[Veikko Leskelä]

Karhukankaan Koskelat ja Madetojan sukujen kantaisä "Vesi-Heikki" Viitanen (noin 1500-1562), joka mainitaan Haapaveden Ainalin ensimmäisten kaskitalonpoikien joukossa 1540-luvulla on ainakin tutkimisen arvoinen. Junnoja tulee molempiin sukuihin.

[Outika]

Kuka osaisi auttaa löytämään Antti Matinpoika Pennasen (14.12.1766), joka vihittiin Magdalena Hansintytär Kuonan (9.8.1774) kanssa. Ainoa 1766 syntynyt Antti Matinpoika Pennanen löytyy Viipurin Pyhäjärveltä, mutta liekö hän tullut sieltäpäin vai oliko ehkä toisella nimellä rippikirjoissa. Perhe löytyy Haapajärveltä rippikirjasta (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6768&pnum=107) (1794 - 1800 kuva 107).

[Outika]

Täydennän edellistä viestiäni, sillä Antti Matinpoika Pennanen löytyi Haapajärven rippilasten luettelosta vuodelta 1782 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6678&pnum=43) ja tällä listalla hänen syntymäajakseen on kirjattu rippikirjan tietojen mukaisesti 14.12.1766. Vieläkään ei Antin koti ole tiedossa, mutta etsitään.

Eli Antin koti luultavasti löytyy Haapajärveltä.

[Outika]

Jatkan monologia:
Antti Matinpoika Pennanen pääsi ripille Haapajärvellä ja syntymätiedoiksi listalle on kirjattu 14.12.1766 (Haapajärvi rk 1758 – 63 kuva 43). Antti Matinpoika Pennanen (1766) asui Haapajärven palkollisena vuosina 1794 – 1795 ja meni naimisiin Kuonan talon tyttären Magdalenan kanssa. Pastori Uhlbom mainitsee sulhasesta, että hän oli renki ja nuorimies (dreng och ungkarlen). Heidän kaikki lapsensa ovat syntyneet Haapajärvellä. Pari ilmaantui Haapajärven Kuusan kylään vuokratilalliseksi 1795 alkuvuodesta ja Kuonan talosta tytär Magdalenan on kirjattu siirtyneen itsellisen Pennasen taloon Haapajärvellä 1795. Antti Pennasen syntymäajaksi on kirjattu 14.12.1766 ja vaimonsa Malin Hansintyttären 9.8.1774.

Kuka oli Antti Matinpoika. Tytär Lisa syntyi 1794, Valpuri 1798, Margareta 1799 ja Johannes 1796 (Haapajärvi rk 1794 – 1800 kuva 107). Tytär Elisabeth syntyi 30.11.1794 ja tuolloin pari asui Michel Abrahaminpojan Aholassa. Liisan kummena olivat Johan Uhlbom, Johan Ahoherranen ja Carin Hansintytär, Pekka Henrikinpoika Isoherranen, Påhl Haninspoika Kuona ja vaimo Margeta Erikintytär, Johan Hansinpoika Kuona ja jungfru Margareta (Haapajärvi syntyneet 1777 – 97 kuva 152). Valpurin kummeina olivat 1798 Johan Savimäki ja vaimo Carin, Björk ja vaimonsa Margeta Pekantytär, Henrik Tuomaanpoika Herranen sekä Valpuri Johanintytär Savimäki. Valpurin kastoi Johan Uhlbom (Haapajärvi syntyneet 1798 – 1815 kuva 4). Vuokratilallinen Antti Pennasen ja vaimo Malin Hansintyttären lapsi kastettiin 1799 joulukuussa ja Margetan kummeina olivat Matti Matinpoika Savimäki ja Lisa Erikintytär vaimo, Matti Johaninpoika Savimäki ja vaimo Valpuri Johanintytär, Abraham Hansinpoika Kuona ja Liisa Johanintytär Savimäki. Perhe elää edelleen vuokratilallisena vuosina 1801 – 1810 (Haapajärvi rk kuva 44). Anders Pennanen kuoli pian nuorimmaisen lapsensa syntymän jälkeen vain 40 -vuotiaana lavantautiin 3.5.1807 eli hautaustiedoista laskettuna Antti syntyi 1767.

Puoliso Magdalena Hansintytär (9.8.1774) mainitaan Haapajärven Kuonan talossa 1795 vuoteen asti kunnes muutti Pennaseen itsellisten joukkoon. Tuolloin isäntä Hans oli jo kuollut ja emäntä Valpuri leskenä (21.8.1742) emännöi taloa yhdessä vanhimman pojan Paulin (5.5.1764) kanssa (Haapajärvi rk 1794 – 1800 kuva 3)[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1). Antti Pennanen (14.12.1766) ja Malin Hansintytär (1774) asuvat itsellisten joukossa Haapajärvellä Kuusan kylässä vv 1794 – 1800. Antilla ja Malinilla oli tuolloin neljä lasta: Liisa (30.11.1784), Valpuri (3.3.1798), Margareta (23.12.1799) ja Johannes (10.5.1786) (Haapajärvi 1794 – 1800 kuva 107) ja siellä he asuvat edelleen vuosina 1801 – 1810, kunnes Antti kuoli toukokuussa 1807, jolloin pienimmäinen Sigfrid oli vain yhden vuoden ikäinen (Haapajärven rk 1801 – 10 jakso 43). Magdalena Hansintytär Pennala jäi yksin lasten kanssa ja hänet vihittiin leskenä vasta 1820 Carl Carlinpoika Sevónin kanssa eli 13 vuotta Antin kuoleman jälkeen. Magdalena Sevin kuoli 79 vuoden iässä 9.5.1853 Haapajärvellä ja ilmeisesti miehensä muutti Reisjärvelle, ehkäpä kotiseudulleen, koska Carl Sevon kuoli 66 vuoden iässä 22.1.1847 Reisjärvellä ja on sinne haudattu.

Eräs Antti Matinpoika Pennanen syntyi Matti Pennasen ja Elisabeth Heiskaisen taloon Viipurin Pyhäjärven Pyhänkylässä (Pyhäby) 13.7.1766. Ing. Matti Pennain (1715 †1775) ja vaimonsa Elisabeth Heiskain (1727) asuivat Pyhäjärven Pyhänkylän Heiskasen torpassa vuokratilallisina. Pariskunnalla oli mökissä useita lapsia: Matthias (1750), Johan (1755), Lars (1762), Anders (1766), Walborg (1760 †1777) ja Maria (1763) (Pyhäjärvi Vpl rk 1775 – 86, kuva 16). Se mikä tässä kiinnostaa, on se, että Haapajärvelle asettuneiden Antin ja Malinin esikoistyttären nimi oli myös Lisa eli Elisabeth (Viipurin Pyhäjärven Liisa Heiskanen?) ja tytär Valpuri (nimettiin ehkä Malinin äidin Valpuri Paulintytär Herrasen mukaan). Merkittävä probleema tässä teoriassa on se, että Antin syntymäpäivä ja kuukausi ei täsmää Haapajärven tietojen kanssa.

Jos vain heistä tietoja löytyy, niin kiitollisena vastaanotan.

______________________
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9342340

[PetteriKivimäki]

..Kiuruvedellä vaikuttaa vuoteen 1772 saakka herra nimeltä Påhl Örn l. Pennanen, joka Iisalmen komppanian katselmuksen mukaan on syntynyt 1734.

Tässä ketjussa mainitaan aiemmin, että:
Törmäsin samaan Anttiin etsiessäni Sigfrid Matinpojan s.1689 jälkeläisiä. Antti on syntynyt n.1720 Haapavedellä ilmeisesti Kytökylän Lehtolassa. Antin äiti on Liisa Paavontytär s. 1689.
Antin sisarukset: Matti s.1714, Marketta s.???, Liisa s.1723, Anna s.1726, Olavi s.1729 ja Paavo s.1734. Olavi oli myös ruotusotilas joka tulkintani mukaan kuoli Pommerissa.

Hiski löytää Haapamäeltä Påhl Junnon, joka on syntynyt 1734:
https://hiski.genealogia.fi/hiski/8xb7dy?fi+0050+kastetut+1312

Voisiko tämä Paavo olla myöh. Örn-Pennanen?

[Saaranen]

Oulun läänin Pyhäjärven Pennasista Lauri Matinpoika (n.1642-1734) eräs esivanhemmistani.
Varsinaisesti aloin kirjoittamaan ketjuun, kun Pohjanmaan ja Kajaanin läänien tilikirjoissa vuodelta 1712 osui Lukkarisen (Hyny) talo silmään (jonka isäntä, vuoden 1724 rippikirjasta löytyvä Lauri Laurinpoika n. 1683-1745, on myös esi-isiäni):
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12212299
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5804193
Ihan kaikkea en tekstistä ymmärrä, mutta käsittääkseni Olavi Lukkarisen tilalle talon isännäksi on tullut Lauri Pennanen, eli kirkonkirjoista löytyvä Lauri Laurinpoika Lukkarinen taitaisi olla syntyjään Pennasia.