Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Utriainen ja Stolt?
Olen koittanut etsiä isäni esivanhempia, onnistumatta. Isäni ei muista isovanhempiensa nimiä, eikä missä elivät, kuitenkin jossain Keski-Suomessa ilmeisesti. Isäni vanhempi veli muistelee kuulleensa kuitenkin, että äitinsä äiti oli omaa sukuaan Stolt. Tämä Stolt meni naimisiin jonkun "alempiasrvoisen" Utriaisen kanssa, jonka takia Stoltin suku "hylkäsi" hänet. Tämä kaikki tapahtunut 1800-luvun jälkipuoliskolla.
Mistä päin etsisin, noita Utriaisia tulee vastaan paljon, mutten yhtään Stoltia ole vielä tavannut heihin liittyen :confused:
Tapani Kovalaine
24.09.10, 13:54
Stolt? Voi harmi, olisipa ollut vaikka Snell, niin Pielaveeltä olisi päässy oikein hyvään alkuun:
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/2jecq6?fi+0395+kastetut+15791)25.8.1857 30.8.1857 Pielawesi N:o 4 Drg. Samuel Utriainen Greta Snell 43 David
On se niin, ettei netissä olevilla hakukonsteilla vielä pääse kunnolla käsiksi pariskuntaan Utriainen - Stolt. Saattaa käydä niin, että isän syntymäseurakunnasta on hankittava virkatodistus ja se kyllä kertoo sitten isovanhempien tiedot. Niiden tietojen perusteella voi sitten päästä netin tietoihin tai on hankittava vielä jokunen virkatodistus näistä isovanhemmista.
Stolt-nimisiä henkilöitä on mm. Laukaan seudulla. Minun isänäiti on omaa sukua Stolt, mutta takana on nimenmuutos: Aatu Stolt meni pappilaan asioille ja pappi totesi että teitä Hytösiä on ihan liikaa, sinun nimesi on Stolt. Omasta sukuhaarastani en ole Utriaista tässä yhteydessä löytänyt, mutta myönnän, että esimerkiksi Aatun nuorin tyttö Hilda on vielä tutkimatta (s. 1875).
Heikki Vuorimiehen kirjassa Laukaan ruotusotamiehet on 4 sotilasta, joiden ruotunimenä on Stolt. En ole itse heidän jälkeläisiään tutkinut, joten en osaa sanoa, käyttivätkö jälkeläiset samaa sukunimeä. :rolleyes:
khanhisalo
24.09.10, 16:46
Olen koittanut etsiä isäni esivanhempia, onnistumatta. Isäni ei muista isovanhempiensa nimiä, eikä missä elivät, kuitenkin jossain Keski-Suomessa ilmeisesti. Isäni vanhempi veli muistelee kuulleensa kuitenkin, että äitinsä äiti oli omaa sukuaan Stolt. Tämä Stolt meni naimisiin jonkun "alempiasrvoisen" Utriaisen kanssa, jonka takia Stoltin suku "hylkäsi" hänet. Tämä kaikki tapahtunut 1800-luvun jälkipuoliskolla.
Mistä päin etsisin, noita Utriaisia tulee vastaan paljon, mutten yhtään Stoltia ole vielä tavannut heihin liittyen :confused:
Rautalampi on ainakin paikka josta löytyy, minulla on yksi haara äitini sukuun tullut suutari, hän oli Sumiaisista. Minulla on hänen esipolviaan vähän tallennettuna. Sumiainenhan kuului ensin Rautalampiin ja sitten oli kappeliseurakuntana joka liitettiin Laukaaseen. Näin olen lukenut, vaikka muuten en aluetta tunne.
terv.Keijo H
Pekka Hiltunen
25.09.10, 11:04
Oletko jo googlannut Utriaisten taulut sukuseuran sivuilta? Niihin on kylläkin vähän "sanomista", minkä olen toki lähettänyt sukuseuralle tiedoksi.
Tässä linkki:
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=3749&highlight=utriainen
Ja tässä vähän spekulatiivisiakin esipolvia erääseen haaraan.
Taulu 1
1. Heikki Heikinpoika Utriainen, s. 07.09.1768 Vehmaskylä, k. 03.07.1816 Vehmaskylä. Vanhemmat taulusta 2.
Puoliso: 1788-1789 Anna Christerintytär Asikainen, s. 21.2.1767 Wilhula, k. 14.11.1815 Vehmaskylä. Vanhemmat Christer Asikainen ja Christina Kovanen.
Lapset:
Heikki, s. 9.4.1801 Vehmaskylä, k. 21.05.1832 Vehmaskylä
Taulu 2
2. Henric Utriainen, s. 27.04.1736 Vehmaskylä 6, k. 16.02.1782 Vehmaskylä. Vanhemmat taulusta 3.
Puoliso: 20.01.1765 Pieksämäki Anna Pekantytär Lipero, s. 6.4.1747 Liperomäki, Pieksämäki, k. 5.11.1799 Vehmaskylä. Vanhemmat taulusta 5.
Lapset:
Heikki, s. 07.09.1768 Vehmaskylä. Tauluun 1.
Taulu 3
3. Henric Utriainen, s. 1696 Pyhitty, k. 29.4.1768 Vehmaskylä.
1. puoliso: 11.11.1722 Kaisa Juhontytär Sormunen, s. 1702, k. 21.11.1742 Vehmaskylä. Vanhemmat taulusta 4.
Lapset:
Johan, s. 18.12.1726 Vehmaskylä
Anna, s. 8.6.1729
Margaretha, s. 4.2.1733 Vehmaskylä
Henric, s. 27.04.1736 Vehmaskylä 6. Tauluun 2.
2. puoliso: Beata Ainolainen
3. puoliso: Beata Riipinen, s. 1715.
Taulu 4
4. Johan Thomasson Sormunen, s. 1656, k. .12.1736 Wehmais 6.
Puoliso: 1687 Margareta Putkonen, s. 1659, k. 16.1.1750 Wehmais 6.
Lapset:
Kaisa, s. 1702. Tauluun 3.
Taulu 5
3. Pehr Bertilinpoika Lipero, torppari, s. 1729 Lipero Pieksämäki. Vanhemmat taulusta 6.
Puoliso: Margareeta Ahtinen, s. 1728.
Lapset:
Anna, s. 6.4.1747 Liperomäki, Pieksämäki. Tauluun 2.
Taulu 6
4. Bertil Lipero, torppari, s. 1696, k. 1762 Lipero Pieksämäki. Vanhemmat taulusta 7.
Puoliso: Anna Jäntze, s. 1695 Rautalampi, k. 1763 Lipero Pieksämäki. Vanhemmat taulusta 8.
Lapset:
Pehr, s. 1729 Lipero Pieksämäki. Tauluun 5.
Taulu 7
5. Pehr Lipero
Puoliso: Anna Vauhkonen
Lapset:
Bertil, s. 1696. Tauluun 6.
Taulu 8
5. Lars Marcusson Jänte, s. 1664, k. 1.9.1712.
Puoliso: Maria Mattsintytär Norring, s. 1671, k. 11.4.1741 Rautalampi. Vanhemmat taulusta 9.
Lapset:
Anna, s. 1695 Rautalampi. Tauluun 6.
Taulu 9
6. Mathias Norringius, Rautalammen kappalainen (1685-1713).
1. puoliso: Anna Silenius, s. 1655. Vanhemmat taulusta 10.
Lapset:
Maria, s. 1671. Tauluun 8.
2. puoliso: Catharina Jeremiae Monnia
Taulu 10
7. Isak Silenius, Joroisten kirkkoherra, k. 1712 Joroinen.
Lapset:
Anna, s. 1655. Tauluun 9.
Mitä tulee Utriaisten nimeen, niin tuomari Pietari Urtriainen mainitaan 8:n muun savolaisnimen muassa 1400-luvulla:
"Muutamista savolaisista sukunimistä on säilynyt kirjallinen tieto vuodelta 1442. Mainittuna vuonna Juvan kappelikunnan edustajien lähetystö sopi piispa Maunu Tavastin kanssa kirkkopitäjän perustamisesta ja pappilan rakentamisesta Jukajärven rannalla olevan kappelin lähelle. Lähetystöön kuuluivat tuomari Pietari Utriainen, nimismiehet Juntti Partanen ja Antti Auvinen sekä puolet pitäjän lautakuntaa yhteensä yhdeksän miestä. Sopimuksen kopio on säilynyt Turun tuomiokirkon ns mustassa kirjassa ja siinä mainitut henkilöt ovat ensimmäiset nimeltä tunnetut savolaiset. Tuomari Pietari Utriainen on ilmeisesti ollut Viipurin linnanpäällikön asettama Savon alueen tuomari, joka käytti tuomiovaltaansa linnanpäällikön poissa ollessa. Hän on ollut maallikkotuomari aikana, jolloin varsinaisia tuomarinvirkoja ei vielä ollut järjestetty. Näistä tapahtumista kului vielä sata vuotta siihen kun savolaiset sukunimet alkoivat laajemmin esiintyä nykypäiviin säilyneissä Kustaa Vaasan laadituttamissa veroluetteloissa ja vuosilta 1559 ja 1561-1565 säilyneissä Savon tuomiokirjoissa."
PH
Pekka Hiltunen
25.09.10, 11:25
Taulu 9
6. Mathias Norringius, Rautalammen kappalainen (1685-1713).
1. puoliso: Anna Silenius, s. 1655. Vanhemmat taulusta 10.
Lapset:
Maria, s. 1671. Tauluun 8.
2. puoliso: Catharina Jeremiae Monnia
Taulu 10
7. Isak Silenius, Joroisten kirkkoherra, k. 1712 Joroinen.
Lapset:
Anna, s. 1655. Tauluun 9. PH
En nyt kyllä osaa sanoa kenen hatusta olen vetänyt "Sileniuksen". Ehkäpä on kyseessä Isaacus Mathiae Silanius-Silander, k 1693 (?):
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3490
PH
Veijo Saloheimon kirjassa, Viipurinkarjalaiset kotona ja maailmalla 1541 - 1620, on käsitelty Viipurinkarjalaisten sukunimien esiintymistä muualla Suomessa ja lähialueilla liikkuvuuden mittarina. Siellä ovat myöskin Utriaiset edustettuna. Tutkimus itämerensuomalaisesta henkilönnimistöstä (Detlef-Eckhard Stoebke=v.1964) Viljo Nissilä toteaa, että kappaleessa "Yhteiset ims.nimiainekset kantasuomalaisen nimijärjestelmän osina" (s.82-108) on esitetty ne kriteerit, joiden perusteella kyseisiä nimiä voidaan pitää varmasti, todennäköisesti tai mahdollisesti omaperäisinä kantasuomalaisina.= Kun osa nimistä on jäänyt etymologioimatta, on kyseisiin ryhmiin joutunut myös epävarmaa ainesta. Niinpä Ut-ryhmässä ovat mukana mm. Utria(nen), Utrikkoi, =
En usko itse, että nimi on myöskään lähtöisinUtra sanasta, koska nimi esiintyy muodossa Utria l. siinä on aina i. Lisäksi Virosta löytyy paikkakunta Utria (Udria). Stolt vaikuttaisi sotilasnimeltä. Tosin ylpeä, ylväs, arvokas, jne. antaa varmaan tunteen siitä, että on myös sitä.
< En nyt kyllä osaa sanoa kenen hatusta olen vetänyt "Sileniuksen". Ehkäpä on kyseessä Isaacus Mathiae Silanius-Silander, k 1693 (?):
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3490 >
Ehkäpä IGIstä?
Kyllä minusta Anna SILANIUS, s. 1655 aviomies on Matias Norring, s. 1651, k. 1713 Rautalampi sekä isä Iisak Silanius, s. 1639, k. 23.2.1729 Rautalampi ja äiti Riitta (Brita), s. 1633 Rautalampi, vihitty 1654 Rautalampi
Annalla myös sisarukset Inkeri, s. 1657 ja Maria s. 1659.
Iisakin isä puolestaan Rautalammin kirkkoherra Iisakki Silanius, s. 1613, k. 1693 Rautalampi ja äiti Maria, vihitty 1638.
Iisakin sisarukset Juhani, s. 1641 ja Heikkki, k. 1736 Saarijärvi.
Tämän Iisakin isä oli puolestaan Matias Silanius Rautalampi, s. ?, k. ?
Tarkistamisiin
< Näistä tapahtumista kului vielä sata vuotta siihen kun savolaiset sukunimet alkoivat laajemmin esiintyä nykypäiviin säilyneissä Kustaa Vaasan laadituttamissa veroluetteloissa ja vuosilta 1559 ja 1561-1565 säilyneissä Savon tuomiokirjoissa." >
Karttulan seudun talojen asukkaat vuonna 1561:
Verotuspaikka 1541-47 Juva, Vesikansa III
1664 jakokunta: 579 maita Utrianlahden, Koivulahden ja Talluksen kylissä,
Isojaon jakokunta: Utrianlahti 1/1-4, Koivulahti 1/1-3, Talluskylä 1/1-2
10 (1794 B) Hannus Utriainen 1547-
Verotuspaikka 1547: Juva, Joroinen III
11 (P 5) asuinpaikka Tallus) Niko Utriainen 1561-
Vuonna 1664 Koivulahdessa ja Utrianlahdessa asuu kuitenkin Tolosia, eikä isäntinä näy yhdessäkään Utriaisia?
Kirjasta Karttulan kirja, liitteestä s. 52-54
Silleen!
Kun kerran tässä ketjussa on menty tarkastelemaan nimen Utriainen syntysijoja, niin laitetaanpa tähän nyt joitakin linkkejä
http://www.pcuf.fi/~tut/utr_suku.htm
http://www.kolumbus.fi/rastas/sec/savosuku.html
http://www.utriainen.net/
sukutut642
25.09.10, 23:01
Lainaus: "Kyllä minusta Anna SILANIUS, s. 1655 aviomies on Matias Norring, s. 1651, k. 1713 Rautalampi sekä isä Iisak Silanius, s. 1639, k. 23.2.1729 Rautalampi ja äiti Riitta (Brita), s. 1633 Rautalampi, vihitty 1654 Rautalampi
Annalla myös sisarukset Inkeri, s. 1657 ja Maria s. 1659.
Iisakin isä puolestaan Rautalammin kirkkoherra Iisakki Silanius, s. 1613, k. 1693 Rautalampi ja äiti Maria, vihitty 1638.
Iisakin sisarukset Juhani, s. 1641 ja Heikkki, k. 1736 Saarijärvi.
Tämän Iisakin isä oli puolestaan Matias Silanius Rautalampi, s. ?, k. ?"
Asia rupesi sattuneesta syystä kiinnostamaan. Onko tosiaankin näin? Oliko kaksi Iisakkia, isä ja poika? Ja jos oli, kumpi oli Annan (s. 1655) isä? Olen tähän mennessä olettanut, että Annan isä olisi 1693 kuollut Iisak eikä vuonna 1729 kuollut. Nuorempi Iisak olisi Annan syntyessä ollut vain 16-vuotias. No, tietenkin Annan (tai vaikkapa Iisakin) syntymäajassa voi olla pieni heitto. Mutta toisaalta vanhempi Iisak olisi Annan oletettuna syntymäaikana ollut vasta 42-vuotias.
Terv.AA
<Taulu 6
4. Bertil Lipero, torppari, s. 1696, k. 1762 Lipero Pieksämäki. Vanhemmat taulusta 7.
Puoliso: Anna Jäntze, s. 1695 Rautalampi, k. 1763 Lipero Pieksämäki. Vanhemmat taulusta 8.
Lapset:
Pehr, s. 1729 Lipero Pieksämäki. Tauluun 5. >
Mistä muuten olet saanut Annalle syntymävuoden 1695?
Minulla on kirjattuna Lauri Jäntille 1664-1.9.1712 ja Maria Norringille 1671-11.4.1741 lapset:
Mikko 1695-15.10.1749 tai myös 1748, Lauri 30.6.1698-1.2.1760, Aaron 9.4.1701-, Markku 29.6.1703-, Jeremias 23.2.1706-, Hannu, -7.8.1709, Juhani 17.12.1710-, Kalle 14.3.1712-.
Jos Anna on syntynyt 1695, täytyy Mikon olla syntynyt ennen 1695?
Tarkistelemisiin
Pekka Hiltunen
26.09.10, 04:26
<Taulu 6
4. Bertil Lipero, torppari, s. 1696, k. 1762 Lipero Pieksämäki. Vanhemmat taulusta 7.
Puoliso: Anna Jäntze, s. 1695 Rautalampi, k. 1763 Lipero Pieksämäki. Vanhemmat taulusta 8.
Lapset:
Pehr, s. 1729 Lipero Pieksämäki. Tauluun 5. >
Mistä muuten olet saanut Annalle syntymävuoden 1695?
Minulla on kirjattuna Lauri Jäntille 1664-1.9.1712 ja Maria Norringille 1671-11.4.1741 lapset:
Mikko 1695-15.10.1749 tai myös 1748, Lauri 30.6.1698-1.2.1760, Aaron 9.4.1701-, Markku 29.6.1703-, Jeremias 23.2.1706-, Hannu, -7.8.1709, Juhani 17.12.1710-, Kalle 14.3.1712-.
Jos Anna on syntynyt 1695, täytyy Mikon olla syntynyt ennen 1695?
Tarkistelemisiin
Hyvä kysymys: tästä oli joskus muine puhetta ja Anna sitten ympättiiin Lauri Jäntin tyttäreksi, mutta asia on jäänyt alitajuntaan askarruttamaan, vaikka en ole edes varustanut isää kysymysmerkillä. Ilmeisesti ei Rautalammin rippikirjasta läytynyt ketään muuta sopivaa ehdokasta. Mutta onko Mikon s.a. laskettu kuoliniästä?
PH
< Asia rupesi sattuneesta syystä kiinnostamaan. Onko tosiaankin näin? Oliko kaksi Iisakkia, isä ja poika? Ja jos oli, kumpi oli Annan (s. 1655) isä? Olen tähän mennessä olettanut, että Annan isä olisi 1693 kuollut Iisak eikä vuonna 1729 kuollut. Nuorempi Iisak olisi Annan syntyessä ollut vain 16-vuotias. No, tietenkin Annan (tai vaikkapa Iisakin) syntymäajassa voi olla pieni heitto. Mutta toisaalta vanhempi Iisak olisi Annan oletettuna syntymäaikana ollut vasta 42-vuotias. >
Tietoni perustuvat IGIin ja sen mukaan sieltä löytyisi kaksi Isac Silaniusta:
http://www.familysearch.org/eng/search/frameset_search.asp?
Silti on syytä epäillä tietoja, mutta minusta vuonna 1613 syntyneen Isacin kuolinaika on epävarma, virka kyllä päättyi, mutta toisaalta ei hän olisi voinut elää vuoteen 1729. Vai oliko hän todella kaksi kertaa naimisissa? Ensin Marian kanssa 1638 ja sitten Britan kanssa 1654, mutta sitä ei edes IGI tue. Rautalammin rippikirjoja tai pikemminkin kastettuja ja haudattuja en ole saanut tarkastettua.
Tarkistamisiin
< Ja jos oli, kumpi oli Annan (s. 1655) isä? Olen tähän mennessä olettanut, että Annan isä olisi 1693 kuollut Iisak eikä vuonna 1729 kuollut. Nuorempi Iisak olisi Annan syntyessä ollut vain 16-vuotias. No, tietenkin Annan (tai vaikkapa Iisakin) syntymäajassa voi olla pieni heitto. Mutta toisaalta vanhempi Iisak olisi Annan oletettuna syntymäaikana ollut vasta 42-vuotias. >
Anna Silaniuksesta hieman vielä, vaikka olemmekin ajautuneet tosi kauaksi Utriaisista ja Stolteista vai olisiko Lång?
Annan on täytynyt kuolla ennen vuotta 1680, jolloin Matias Norring vihittiin Katariina Monniuksen kanssa. Laspet näyttävät syntyneen vuosina 1671-1679 loogisesti.
Toisaalta minulla on merkintöjä Anna kohdalla:
a) Anna Silatar, haudattu 1712 Joroinen 60 v., jolloin olisi olemassa toinen Anna!
b) Kuuhankavesi 2. vaimo Anna Iisakintytär Silatar. Kuka hän oli ja kenen vaimo?
Ic) isakki Iisakinpoika vihitty 1.1.1707 Riitta Matilaisen kanssa?
Kaikki kysymykset täysin auki, jos ne vihjeinä toisivat lisää tietoa?
Tutkimisiin
sukutut642
26.09.10, 10:19
"Silti on syytä epäillä tietoja, mutta minusta vuonna 1613 syntyneen Isacin kuolinaika on epävarma, virka kyllä päättyi, mutta toisaalta ei hän olisi voinut elää vuoteen 1729."
Tarkistin Rautalammin kirjoista: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rautalampi/kuolleet_1722-1755_tk1101/5.htm
Tämän mukaan ainakin toinen Iisak kuoli 23.2.1729 90-vuotiaana, jolloin synt.aika olisi noin 1639. Annasta (s.1655) se ei kuitenkaan kerro mitään ja isä on edelleenkin epävarma. Ja sitä paitsi IGi ei ole niitä maailman luotettavimpia lähteitä, olen havainnut siellä useasti sekaannuksia. Perhesuhteet menevät sekaisin, ja erityisesti lasten osalta silloin kun henkilö on ollut useasti naimisissa.
Mistähän nämä Annan isyys-ja äitiysasiat oikein selviäisivät?
PS. Myönnän myös että tarina on alkanut rönsyillä, sorry.
Heippa
Jämsästä löytyy Stepanus Staffaninp. Stålt 25.9.1757 k.19.3.1832 Jämsä, Seppola
Hoitsu
< tästä oli joskus muine puhetta ja Anna sitten ympättiiin Lauri Jäntin tyttäreksi, mutta asia on jäänyt alitajuntaan askarruttamaan, vaikka en ole edes varustanut isää kysymysmerkillä. Ilmeisesti ei Rautalammin rippikirjasta läytynyt ketään muuta sopivaa ehdokasta. Mutta onko Mikon s.a. laskettu kuoliniästä? >
Ei kyllä syntymäaika ja kuolinaika on otettu IGIstä ja Rautalammin 1. rippikirjasta löytyy Mikko Laurinpoika. Asia tarkemmin tutkittuani pitää luettelosta ottaa pois Hannu Jäntti, k. 7.8.1709, koska hän on syntynyt jo 1659, mikä voi muuttaa asetelmaa Annankin suhteen.
Tarkistalemisiin
Hei!
Toinen Anna Iisakintytär Silatar on Matti Pöyhösen vaimo. Vihitty 30.3.1703 Rautalammilla. Anna on syntynyt 1675 ja kuollut 1742 (http://suvut.genealogia.fi/poyhonen/sukuhaarat/makara.htm, taulu 64).
Hiskistä löytyy lapsia kuusi kappaletta.
t. Pasi Hänninen
Leo Suomaa
06.03.11, 07:25
Uuno Pulkkilan Padasjoen historiassa (s. 338) on lueteltu sotilaita, jotka palasivat Suomen sodasta. Luettelossa on mainittu mm. Stolt Krister. Olen tehnyt pientä tarkistusta siitä, mitä luettelo pitää sisällään. Krister Stolt on Padasjoen kirkonkirjoissa sekä korpraalina että hatuntekijänä. Hänet ja hänen perheensä saa kiinni esimerkiksi Hiskillä (vihitty: 26.12.1810 Jokiois Corp. Christer Stålt constap. enk. Lisa Salomdr Jokiois; lapsia kastettu ainakin 8.3.1814 Lovisa; 15.2.1818 Anna Lena; 6.3.1827 Gustaf). Haudattujen luettelossa on12.6.1836 Hattmak. Christ. Arvidss. Stolt ja 7.3.1867 Korporals E:a Lisa Salomonsd:r Stolt. http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/padasjoki/rippikirja_1826-1836_tk545-546/88.htm (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/padasjoki/rippikirja_1826-1836_tk545-546/88.htm)
Juuri muuta en vielä tiedäkään Krister Stoltista, joten kiitollisena otan tietoja vastaan.
Leo Suomaa
06.03.11, 13:44
Tässä http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6269740 on Stoltista selostusta josta en saa selvää. Saako joku toinen? Mitä korpraalille ja hatuntekijälle Christer Arvedsson Stoltille tapahtui maaliskuussa 1800? Sama sshy:n sivuilta http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/padasjoki/rippikirja_1808-1815_tk545/52.htm
Hei!
Vaikka tämä onkin vain tämän viestiketjun sivujuoni, niin tässä vielä yksi tieto:
Matthias Akianderin Itäsuomen paimenmuistion (Östra Finlands Herdeminne II, toimittanut Iikko B. Voipio) mukaan Rautalammin kirkkoherran Isaak Mathiae Silaniuksen l. Silanderin tytär Anna on naimisissa kappalainen Matthias Norringin kanssa. Lisäksi mainitaan puoliso Maria sekä lapset Isaak, Maria (puoliso Iisalmen kappalinen Olof Marinus), ja Henrik (kappalainen Saarijärvellä).
t. Pasi Hänninen
< Vaikka tämä onkin vain tämän viestiketjun sivujuoni, niin tässä vielä yksi tieto:
Matthias Akianderin Itäsuomen paimenmuistion (Östra Finlands Herdeminne II, toimittanut Iikko B. Voipio) mukaan Rautalammin kirkkoherran Isaak Mathiae Silaniuksen l. Silanderin tytär Anna on naimisissa kappalainen Matthias Norringin kanssa. Lisäksi mainitaan puoliso Maria sekä lapset Isaak, Maria (puoliso Iisalmen kappalinen Olof Marinus), ja Henrik (kappalainen Saarijärvellä). >
Tarkoittaa varmaan kirkkoherra Iisakki Silanius, s. 1613 Rautalampi, k. 1693 Rautalampi ja vaimo Maria N, s. 1617, k. ?, vihitty 1638 Rautalampi.
Sen sijaan minulla on kirjattuna lapset:
Iisakki Silanius, s. 1639 Rautalampi, k. 23.2.1729 Rautalampi, vaimo Brita N., s. 1633 Rautalampi, k. ?, vihitty 1654 Rautalampi
Juhani Silanius, s. 1641 Rautalampi, k. ?
Heikki Silanius, s. ?, k. 1736 Saarijärvi, vaimo Liisa Argillander, k. 1737
Maria Silanius, s. 1655, k. ennen 1680 voi hyvinkin olla Iisakin Silanius, s. 1639 Rautalampi, k. 23.2.1729 Rautalampi tytär, tai vanhemman Iisakin, s. 1613? Puoliso oli todella Matias Norring, s. 1651 Rautalampi, k. 1713 Rautalampi
Tutkimisiin
sukutut642
22.03.11, 10:08
Julle, minne se Anna Iisakintytär, s. n.1655 jäi? Se oli Akianderilla.
< Julle, minne se Anna Iisakintytär, s. n.1655 jäi? Se oli Akianderilla. >
Kiitos huomautuksesta!
< Maria Silanius, s. 1655, k. ennen 1680 voi hyvinkin olla Iisakin Silanius, s. 1639 Rautalampi, k. 23.2.1729 Rautalampi tytär, tai vanhemman Iisakin, s. 1613? Puoliso oli todella Matias Norring, s. 1651 Rautalampi, k. 1713 Rautalampi >
Marian tilalla pitää todellakin olla Anna. Maria Silanius, s. 1659 Rautalampi elämänvaiheista minulla ei ole tietoa! Siitä, onko Anna nuoremman vai vanhemman Iisakin tytär ei ole varmuutta. Tuon teoksen valossa se näyttäisi sittenkin olevan vanhempi Iisakki, joten kiitos tiedosta!
Tarkastelemisiin
Palaan vielä korpraali Stolttiin.
Hänen kohdallaan lukee suunnilleen näin:
Corp: dro t. h attmends: Lands Höfd: fullmag d. 1. martii 1800
olisiko saanut jotain maaherran valtakirjalla?
Karikukka
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.