Juha
23.09.10, 19:29
Kulttuuriperintöaineiston konservointi ja digitointi on viime vuosina mennyt eteenpäin isoin harppauksin. Alan viimeisimpiä kuulumisia kerääntyi torstaina Mikkeliin kuulemaan yli 70 digitointi- ja konservointialan asiantuntijaa kahdeksasta eri maasta.
- Suomen keskiaikainen kirjallinen perintö on säilynyt varsin hyvin, kertoi professori Tuomas Heikkilä Helsingin yliopistosta. Suomessa keskiajalla kirjoitetuista pergamenteista suurin osa on katolisten pappien Suomeen tuomaa kirkollista materiaalia. Kun kirkon omaisuus Kustaa Vaasan aikana siirtyi valtiolle, pergamentteja käytettiin voutien tilikirjojen kansina. Suuri osa tilikirjoista kulkeutui Ruotsiin, josta niitä on myöhemmin siirretty takaisin. Säilyneitä pergamenttilehtiä, joita on liki 10 000, konservoidaan ja digitoidaan tällä hetkellä Mikkelissä toimivassa Kansalliskirjaston Digitointi- ja konservointikeskuksessa.
- Materiaali kertoo erittäin paljon keskiaikaisesta suomalaisesta kirjallisesta perinnöstämme, joka digitoinnin myötä saadaan laajempaan käyttöön, Heikkilä totesi.
Mikkeliin on toimitettu joka toinen viikko Kansalliskirjastosta noin 500 pergamenttilehteä, jotka ensin puhdistettiin ja sen jälkeen digitoitiin.
Digitointi- ja konservointikeskuksen johtaja Majlis Bremer-Laamanen esitteli keskuksen pergamenttihanketta ja totesi sen laajuuden olevan ainutkertaista jopa kansainvälisesti.
- Ennen kuin aineistoa päästään digitoimaan, se pitää puhdistaa ja käsitellä huolellisesti. Työvaiheita on useita, sillä aineisto on kärsinyt aikojen kuluessa monenlaisia vaurioita.
British Librarystä tervehdyksen seminaariin toi säilytysosaston johtaja Deborah Novotny, joka kertoi neljän maan yhteisestä Codex Sinaiticus -projektista. Sen tavoitteena oli palauttaa Uusi Testamentti alkuperäiseen muotoonsa ja digitoida lopputulos. Työn valmistuttua Uuden Testamentin näköispainos siirrettiin internetiin.
Ruotsin keskiaikaisten tekstien konservoinnista seminaarissa kertoi tohtori Claes Gejrot Ruotsin Kansallisarkistosta.
- Materiaalia on todella paljon, noin 41 000 yksittäistä dokumenttia, joista vanhimmat ovat 1160-luvulta, Gejrot kertoi. Ruotsissa on myös luotu digitoidusta aineistosta tietokanta nettiin.
Australian kansalliskirjastossa puolestaan on käynnissä projekti, jossa konservoidaan ja digitoidaan maassa ilmestyneet sanomalehdet vuosilta 1803-1954.
- Työ on laaja ja haastava, ja olemme saaneet aineiston jatkojalostukseen mukaan myös vapaaehtoisia sosiaalisen median käyttäjiä, iloitsi johtaja Cathy Pilgrim Australian Kansalliskirjastosta.
Seminaarissa kuultiin myös Mikkelin ammattikorkeakoulun projektispesialisti Heikki Sateilan puheenvuoro 3D-mallinnuksesta ja Suomen Kansalliskirjaston audiospesialistin Juha Korvenpään luento uniikkien c-kasettien digitoinnista.
Seminaarin järjestelyistä vastasi Kansalliskirjaston Digitointi- ja konservointikeskus yhteistyössä Digitalmikkeli -konsortion kanssa. Konsortioon kuuluvat Digitointikeskuksen lisäksi Elinkeinoelämän keskusarkisto ELKA, Mikkelin Maakunta-arkisto ja Mikkelin ammattikorkeakoulu. Digitalmikkelin toimintaa koordinoi Miktech Oy.
- Suomen keskiaikainen kirjallinen perintö on säilynyt varsin hyvin, kertoi professori Tuomas Heikkilä Helsingin yliopistosta. Suomessa keskiajalla kirjoitetuista pergamenteista suurin osa on katolisten pappien Suomeen tuomaa kirkollista materiaalia. Kun kirkon omaisuus Kustaa Vaasan aikana siirtyi valtiolle, pergamentteja käytettiin voutien tilikirjojen kansina. Suuri osa tilikirjoista kulkeutui Ruotsiin, josta niitä on myöhemmin siirretty takaisin. Säilyneitä pergamenttilehtiä, joita on liki 10 000, konservoidaan ja digitoidaan tällä hetkellä Mikkelissä toimivassa Kansalliskirjaston Digitointi- ja konservointikeskuksessa.
- Materiaali kertoo erittäin paljon keskiaikaisesta suomalaisesta kirjallisesta perinnöstämme, joka digitoinnin myötä saadaan laajempaan käyttöön, Heikkilä totesi.
Mikkeliin on toimitettu joka toinen viikko Kansalliskirjastosta noin 500 pergamenttilehteä, jotka ensin puhdistettiin ja sen jälkeen digitoitiin.
Digitointi- ja konservointikeskuksen johtaja Majlis Bremer-Laamanen esitteli keskuksen pergamenttihanketta ja totesi sen laajuuden olevan ainutkertaista jopa kansainvälisesti.
- Ennen kuin aineistoa päästään digitoimaan, se pitää puhdistaa ja käsitellä huolellisesti. Työvaiheita on useita, sillä aineisto on kärsinyt aikojen kuluessa monenlaisia vaurioita.
British Librarystä tervehdyksen seminaariin toi säilytysosaston johtaja Deborah Novotny, joka kertoi neljän maan yhteisestä Codex Sinaiticus -projektista. Sen tavoitteena oli palauttaa Uusi Testamentti alkuperäiseen muotoonsa ja digitoida lopputulos. Työn valmistuttua Uuden Testamentin näköispainos siirrettiin internetiin.
Ruotsin keskiaikaisten tekstien konservoinnista seminaarissa kertoi tohtori Claes Gejrot Ruotsin Kansallisarkistosta.
- Materiaalia on todella paljon, noin 41 000 yksittäistä dokumenttia, joista vanhimmat ovat 1160-luvulta, Gejrot kertoi. Ruotsissa on myös luotu digitoidusta aineistosta tietokanta nettiin.
Australian kansalliskirjastossa puolestaan on käynnissä projekti, jossa konservoidaan ja digitoidaan maassa ilmestyneet sanomalehdet vuosilta 1803-1954.
- Työ on laaja ja haastava, ja olemme saaneet aineiston jatkojalostukseen mukaan myös vapaaehtoisia sosiaalisen median käyttäjiä, iloitsi johtaja Cathy Pilgrim Australian Kansalliskirjastosta.
Seminaarissa kuultiin myös Mikkelin ammattikorkeakoulun projektispesialisti Heikki Sateilan puheenvuoro 3D-mallinnuksesta ja Suomen Kansalliskirjaston audiospesialistin Juha Korvenpään luento uniikkien c-kasettien digitoinnista.
Seminaarin järjestelyistä vastasi Kansalliskirjaston Digitointi- ja konservointikeskus yhteistyössä Digitalmikkeli -konsortion kanssa. Konsortioon kuuluvat Digitointikeskuksen lisäksi Elinkeinoelämän keskusarkisto ELKA, Mikkelin Maakunta-arkisto ja Mikkelin ammattikorkeakoulu. Digitalmikkelin toimintaa koordinoi Miktech Oy.