Laukaa, Leppavesi, Lahteela

[eruppa]

Arvoisat harrastussiskot ja -veljet!

Olisin kysynyt tietoja Laukaan Leppäveden Lähteelän talosta. Tuo talo sijaitsi
ehkä viiden kilometrin päästä syntymäkodistani Jyväskylän Vaajakoskella Laukaan
suuntaan.

Vuonnan 1870 Lähteelään muutti aviopari Matti Aleksanterinpoika, synt. 22.2.1824
Korpilahti, Livoranta ja puoliso Vilhelmiina Erkintytär, synt. 25.4.1817
Jyväskylä Palokka. Tuon Matin vanhemmat olivat uudistalollinen/puuseppä
Aleksanteri Kallenpoika Valler synt.23.5.1793 Jämsä, Vuohijoki torp. kuoli RK
29.1.1831 Jyväskylä, Keljo Ronsuntaipale.Aleksanterin puoliso oli Eufrosyne Juhontytär,
synt. 24.1.1796 Korpilahti, Härkölahti, Niinioja, kuoli 8.5.1856 Jyväskylä,
Keljo, Ronsuntaipale. Tuo aviopari oli Keljon Ronsuntaipaleen uudistalon
ensimmäinen isäntäpari.Aleksanteri on minun iiäi ja Eufrosyne iiää.

Poika Matti Aleksanterinpoika, synt. 22.2.1824 Korpilahti, Livoranta oli
Ronsuntaipaleen isäntänä vuoteen 1870 asti, jolloin muutti puolisonsa
Vilhelmiina Erkintyttären, synt. 25.4.1817, kuoli 5.12.1875, kanssa Laukaan
Leppäveden Lähteelään jättäen isännyyden vävylleen Herman Juhonpoika
Koskelaiselle, synt. 1833, aviossa Matti Aleksanterinpojan tyttären Ulrika
Matintyttären, synt. 1845 Jyväskylä, Keljo, Ronsuntaipale, kanssa.

Matti Aleksanterinpoika oli Lähteelässä lampuotina vuoteen 1873 asti, jolloin
isännyys siirtyi Laukaan historian isäntäluettelon mukaan hänelle. Isäntä hän
oli vuoteen 1883 asti, jonka jälkeen isännyyden peri poika Aleksanteri
Matinpoika Salonen, isäntänä vuodesta 1883 eteenpäin. Hänen jälkeläisensä
toimivat Lähteelän ja siitä lohkaistujen tilojen isäntinä jatkossa.

Yhdestä Matti Aleksanterinpojan pojasta tuli pappi Henrik Salonen, joka toimi mm. Sumiaisten kappalaisena.

Onko joukossamme joku, joka tuntee Lähteelän isäntäsuvun vaiheita 1880-luvulta
eteenpäin. Porissa asuvana on aika hankala käydä Laukaan kirkkoherranvirastossa
lukemassa mikrokortteja, joten jos joku tuntee tuon Leppäveden Lähteelän
Salosia, olisin kiitollinen, jos joku kertoisi tuon "sukulaistalon" väestä
enemmän, mitä Laukaan historia tietää.Laukaan historian isäntäluettelothan ulottuvat 1930-luvulle asti, eli joitakin tietoja näkyy suoraan, mutta tarkempi tieto Aleksanteri Salosen jäkipolvista puuttuu.

Kiitollisena kaikista tiedoista eläkeukko Erkki Poristahttp://suku.genealogia.fi/images/icons/icon5.gif

[Käppi]

Aleksanteri Matinpoika Salonen
s. 1.9.1848 Jyväskylän maaseurakunta

vmo

Amanda Wilhelmiina Gabrielintytär Nygren
s. 14.8.1864 Jyväskylän maaseurakunta


|
v


Aleksi Aleksanterinpoika Salonen
s. 30.5.1886 Laukaa

vmo

Eva Elina Juhontytär Nyman
s. 6.2.1897 Rautalampi


Aleksi ja Elina olivat äitini isovanhemmat. Olen tutkinut omia esivanhempiani sekä isäni että äitini puolelta. Isoäitini oli Sirkka Salonen, joka on tämän Lähteelään muuttaneen Matti Aleksanterinpojan lapsenlapsenlapsi. Samalla kun olen tutkinut esivanhempiani, on Salosten suku myös tullut tutuksi. Tutkimukseni on kuitenkin vielä pahasti kesken, eikä minulla ole vielä mitään valmista selontekoa heidän vaiheisiinsa liittyen. Voin kuitenkin myöhemmin lähettää tähän ketjuun jotain irrallista tietoa Salosten sukuun liittyen...

Esivanhempieni tutkimisen yhteydessä olen myös löytänyt tämän Alexander Carlsson Vallerin, joka muutti Korpilahdelta Jyväskylään. Huomasin, että olit merkinnyt hänen syntymäajakseen ja -paikakseen Jämsän Vuohijoen torpan 23.5.1793. Minua kiinnostaisi tietää, miten olet päätynyt tähän syntymäaikaan? Korpilahden rippikirjoissa hänen syntymävuodekseen on merkitty 1795? Erohan ei ole kovinkaan suuri ja varmaan kyse on samasta henkilöstä, mutta pystytkö perustelemaan tätä jotenkin? Oletko löytänyt jostain merkintöjä siihen liittyen, että Alexander Carlsson on muuttanut Jämsästä Korpilahdelle?

Terveisin,
Juha Käppi

PS. Taisin kuukausia sitten esittää SSHY:n keskustelupalstalla kysymyksen juuri tähän Lähteelän taloon liittyen. Huomasinkin, että olit siihen ketjuun vastannut, mutta en saanut siellä vielä aikaiseksi jatkaa keskustelua aiheeseen liittyen. Hyvä, että saimme keskusteluyhteyden tätä kautta. Olen hyvin kiinnostunut kaikesta Salosten sukuun liittyvästä.

[Käppi]

Pikanttina yksityiskohtana mainittakoon, että tämän mainitsemani Aleksanteri Matinpoika Salosen vaimo Amanda Wilhelmiina Gabrielintytär Nygren on laukaalaisen räätälin Gabriel Nygrenin (s. 27.12.1825) ja Maija Liisa Vilpuntytär Rutasen (s. 29.2.1828) tytär.

Tämä Maija Liisa on Jyväskylän Mattilan talon torpassa syntyneen Vilppu Vilpunpoika Rutasen (s. 25.2.1769) tytär. Vilppu oli Jyväskylän maaseurakunnan puolella sijainneen Karhuvuoren uudistilan perustaja. Tämä tila tunnetaan ehkä paremmin nimellä Korpela. Gabriel ja Maija Liisa pysyivät Korpelan isäntäparina kolmen vuosikymmenen ajan. Gabrielilta tila siirtyi hänen pojalleen Antonille, jonka isännyys kesti vain lyhyen aikaa.

Nygrenin suvulta tila siirtyi Peuran suvulle Matti Peuran ostettua tilan vuonna 1883. Lopulta Matti Peuran pojanpoika Toivo Peura lahjoitti vuonna 1975 Korpelan vanhan asuinrakennuksen Jyväskylän kaupungille. Se purettiin ja pystytettiin vuosina 1976-1978 uudelleen Survon tilalle Kuokkalaan Jyväskylän kaupunkiin. Korpelan taloa voi nykyään vuokrata juhlatilaisuuksia varten.

Terveisin,
Juha Käppi

[eruppa]

Aluksi kiitos kommenteista. Säästin aikaa, kun tuli valmista tutkimustietoa!

Noita samoja taloja olen itsekin tutkinut ja osittain minulla on samoja tietojakin sukutietokannassa. Paljon uutta tuli kuitenkin esille.

Tuon Aleksanteri Kallenpoika Vallerin tausta oli tosiaan hankala selvittää.Rippikirjoja kopioitaessahan nuo syntymäajat ja jopa vuodetkin pyrkivät muuttumaan. Nuo entisajan papithan olivat vain ihmisiä, eivät tietokoneita, eli kopiointivirheitä sattui. Seuraava teksti on kopio sukutietokantani tekstistä.

Aleksanteri Kallenpojan sukutausta on ollut poikkeuksellisen hankala selvittää. Ongelma on, että Aleksanteri Kallenpoika katoaa Korpilahden lastenkirjoista hänen isänsä kuollessa 1800 ja ilmestyy vasta 1815 takaisin Korpilahdelle.. Sen enempää Korpilahden kuin Jämsänkään rippilasten luetteloista ei löydy sopivanikäistä Aleksanteria. Myöskään vuoden 1810 henkikirjoissa ei Aleksanteri Kallenpoikaa esiinny sen enempää Jämsässä kuin Korpilahdellakaan.Päätelmät sukutaustasta on tehty lasten kummien ja säilyneen perukirjan perusteella. Erkki Eliaanpoika (velipuoli) esiintyy yhtenä kummina. Toinen velipuoli, Juho Eliaanpoika on perukirjassa alaikäisten lasten edunvalvojana. Avoinna on, missä Aleksanteri vietti välin 1800-1815 hankkimassa puusepän ammattitaitonsa. Korpilahden rippikirjoissa ja lastenkirjoissa on muuttomerkintöjä "harmillisen vähän".Voi olla, että Aleksanteri Kallenpoika eli isänsä tavoin Turussa muutaman vuoden puusepän oppipoikana.

Perukirjassa , joka oli allekirjoitettu 3.1.1832, oli kuolinpesän arvoksi arvioitu 166 ruplaa. Irtaimistoon kuului tuonaikaisen maalaistalon työkalujen, pito- ja liinavaatteiden, keittiövälineiden sekä puusepän käsityökalujen lisäksi lehmät Sannikki, Neilikki ja Voitikki, 14-vuotias ruunahevonen sekä kaksi vuohta ja sika. Huomiota kiinnittää kuolinpesässä olleet monet uudet, myymättömät rukit, joiden arvoksi on merkitty 50 kopeekkaa kappale ja jotka jaettiin perillisten kesken . Rukkien valmistus oli siis Aleksanteri Kallenpojan puuseppätoiminnan pääkohde.
Nimi Waller on ajan muodin mukainen itse otettu "käsityöläisnimi", joka ei kerro sukuyhteyttä mihinkään.

Eli täysin 100% varma tuo sukutausta ei ole, mutta kokemukseni Turun rippikirjoista 200 vuoden takaiselta ajalta ovat sellaiset, ettei satunnaista oppipoikaa tai kisälliä ihan vähällä työllä löydy.Jämsän syntyneistä tuo syntymäaika löytyy jopa HisKi:llä. Aleksanterin äiti oli kahdesti aviossa, siitä velipuolien eri patronyymi.Ensimmäinen mies oli Elias ja toinen Kalle.

Toivottavasti sait vastavuoroista apua minulta.

yst. terv. eläkeukko Erkkihttp://suku.genealogia.fi/images/icons/icon7.gif

[eruppa]

Jatkoselvitystä aikaisempaan.

Vielä tuosta Aleksanteri Kallenpojasta. Hänen isänsä Kalle Heikinpoika (Carl Henriksson) eli itsellisenä Korpilahden Härkölahden kylässä. Jostakin lähteestä, jota valitettavasti en ole merkinnyt muistiin, selvisi, että tuo Carl harrasti käytännössä puusepän ammattia. Koska perukirjaa ei ole säilynyt, en tiedä, tekikö tuo Carl puupyttyjä, veneitä, hevoskärryjä vai mitä 200 vuoden takaisen talonpoikaiskylän tarvekaluja.Hänen oleskelunsa Jämsän puolella näyttää olleen lyhytaikaista. Lisäksi hän eli jonkin aikaa Turussa rippikirjamerkinnän "till Åbo" perusteella.

Sitten Aleksanterin sukutaustaa.

isä Carl Henriksson, itsellinen Korpilahden Härkölahdessa, eli 1757-1800
isän isä Henrik Matson, kuoli 1769, talollinen Korpilahden Härkölahdessa
isän äiti Eeva, kuoli 1762, sukutausta mahdoton selvittää, koska sekä syntymäaika että patronyymi puuttuvat
isän äitipuoli Ester Henrikintytär 1730-1800, talollisen tytär Härkölahdesta

äiti Maria Antintytär 1763-1826, jolla puolisot
1. Elias Pertunpoika Brax, 1768-1788
2. Carl Henriksson 1757-1800
äidin isä Antti Kellberg/Väyrynen, ruotusotamies Pieksämäen komppaniasta n. 1720-1802
äidin äiti Anna Lappi,n. 1736-kuoli ennen 1774

Aleksanterin puolison Eufrosyne Juhontyttären juuret menevät myös samaiseen Härkölahden kylään, joten nuo puolisot lienevät pikkuserkkuja tai ainakin etäserkkuja keskenään.

toivottavasti annoin lisäselvitystä riittävästi tuosta Aleksanterista.

Erkkihttp://suku.genealogia.fi/images/icons/icon7.gif

[Sotilassukua]

Mielenkiintoinen henkilö: Antti Kellberg

t. Kellberg -sukua 1990 -luvulla tutkinut, tutkimuksen kesken jättänyt
foorumin jäsen.:)

[Irma Nykänen]

Hei! Löysin tällaisen vanhan viestin. Vastaus kysymykseen lienee jo löytynyt.
Lähteelän viimeinen isäntä oli Jaakko Salonen s.10.7.1892. Kaatelin kahvia hänen 70-vuotissyntymäpäivillään 1962. Tarkkaa kuolinpäivää en tiedä, mutta kuolinpesä on rekisteröity kaupparekisteriin tammikuussa 1982. Oli hänellä kaksi tytärtäkin ja 1932 syntynyt poika, joka kuitenkin jäi naimattomaksi ja lapsettomaksi.
Isännän veli, lääninneuvos Arvi Salonen teki pitkän uran nimismiehenä, poliisitarkastajana ja lopulta lääninhallituksessa.

[eruppa]

Kiitos Salosia koskevasta kommentista.

Tuo Anders Kellberg/Väyrynen on tosi kova pala sukututkijalle. SSHY:n jäsensivuilla löytyvissä sotilaskatselmusrullissa tuo mies löytyy, mutta ilman patronyymia. Mistään muualtakaan ei Andersin patronyymiä löydy.

Panee epäilemään, että Anders olisi au-lapsi, jonka äiti oli Väyrynen. Itä-Suomessahan avioton syntyperä oli helppo kätkeä sukunimen taakse. Sopivaa äitiehdokasta en kuitenkaan ole löytänyt, ainakaan vielä.

Erkki Porista

[Jäppinen]

Näyttäisi että Pieksämäen komppaniassa on ollut kaksi Anders Kiällbergiä

http://www.rajapuro.net/savojr/pieksamaki/pieksamaki_kats_1767.html

ja vielä samassa ruodussa n:o 13.

Hannele

[eruppa]

Sotilasnimethän olivat ruotukohtaisia, eivät sukunimenomaisia. Eli jos samassa Pieksämäen ruodussa sotamies vaihtui, sotilasnimeksi tuli ruodun perusteella sotilasnimi Kjellberg. Jos sitten kaksi Anttia sattui sotilaakssi samaan ruotuun, eivät he yleensä olleet sukua keskenään.

Eri juttu on, että sotilasnimi joskus jäi sotamiehen jälkeläisille sukunimeksi. Omassa sukupuussani sotilasnimi Klar oli tällainen. Korpilahden Oittilan ruodussa palveli ruotusotamies Erik Matinpoika Klar (1766-1834), joka on esi-isäni. Hänen jälkeläisensä käyttivät nimeä Klar sukunimenä. Korpilahden tutkijat huomatkaa, että samassa ruodussa palveli toinenkin Klar, jonka jälkipolvet tekivät samoin. Eli olkaapa varovaisia, kun törmäätte sukunimeen Klar!

Erkki Porista http://suku.genealogia.fi/images/smilies/smile.gif