olanyk
13.09.10, 19:25
Olisi melkoinen löytö jos seuraavan voitaisiin osoittaa pitävän paikkaansa:
Saloisten kirkkoherran1566-82 (myös nimismies 1571-72) Henricus Olai Rödhin todetaan toisessa keskustelussa olevan Olof Jakobsson (Stubbe-suku) ja Ingeborg Henriksdr i Merve poika. Henricuksen pojat Johannes kirkkoherroina Orivedellä ja Kangasalalla käyttivät sukunimenään Agricola. Henricus Olaista on käytetty lisänimeä Uhlaträskensis (Oulujärveläinen)?
Heidän esipolvet ovat Suomen merittävimpiä hallintosukuja (maallinen ja kirkollinen) Dieken, Hyvikkälä, Suuripää jne. En olle Pohjanmaalla papien tai halintomiesten kohdalla vastaavaan törmännyt.
Henricuksen vaimon on olettetu olleen Saloisten edellisen kirkkoherran 1561-65 Henricus Laurentii Swartin vävyksi jonka talo oli Fordelin ja Juusolan talojen välissä? Ja hänen sukutaustaa on vastaavasti epäilty periytyvän Fordelleista.
Ljungo Thomanpoika seuraa Henricus Olaita kirkkoherrana 1582-92 Saloisissa josta siirtyy Pyhäjoelle ja sitten vielä Kalajoelle. Olen jo aiemmin esittänyt arvelun että Lars Lithovius ensimmäinen puoliso olisi ollut Ljungon sisar. Olisihan hieman outoa että Limingan kirkkoherran Thomas Ingonis luovuttaisi virakansa "Omaisuutensa-pappilan" vieraalle ja poika lähtisi Saloisiin kirkkoherraksi. Ljungo Thomanpoika tunnettiin Pohjanmaan vaikuttajana Nuijasodassa, Maalain suomentajana, ja rauhantekoon liittyvänä rajankävijänä.
Veli Gustaf Rothenius oli kauppias laivanomistaja Limingassa ja nimismies 1500-luvun lopussa, hän oli 1602-07 Pohjanmaan voutina osalistuen kirkkoherra veljensä kanssa mm.rauhan tekoon ja rajankäyntiin. Jo Isä kirkkoherra Thomas Ingonis oli kahteen otteeseen Limingan nimismiehenä.
Henricus Olain isoäidin toinen puoliso oli voutina (hänen ensimmäisen puolison jälkeen) Peder Larsson Svenske. Voisiko olla hänen poikansa Limingassa nimismiehenä 1565 Thomas Ingoniksen jälkeen.
Limingan nimismiehenä tunnettiin 1570-luvulla myös Erik Pietarinpoika usein voudinmiehenä myös mainittu. Oliko hän Oulunlinnan päälikkönä ja Paltamossa nimismiehenä tunnettu Erik Pietarinpoika Roth, jonka jälkeen nimismiehet siellä oli 100..200 v Cajanuksia.
Vielä tulee esiin että Henricus Olai Rödhin äiti olisi Frille-sukua ja äidinäiti ehkä Dufa tai Ille-sukua. Henricuksen sisko Karin oli ehkä naimisissa Claes Månsson Grabben kanssa jonka äiti oli Beat Boije ja isä Raaseporin kihlakunnan tuomari. Claesin toinen puolisona pidetään Elin Boijea. Juuri tuota Karinia ja hänen sisartaa Walborg liittyy Porvoon Tjusterbyhyn jonka väitetään olleen Kirkkonummen Korkkulan nimismiessuvun Antti Erikinpojan (Cajanus) suvun ratsutilana. Jotain sukuyhteyttä juuri Stubbe ja/tai Grabbe sukuihin on epäiltävissä. Olipa Henricus Olai Rödhin serkku naimisissa Cajanusten yhteydessä paljon puhutun Gyllenhjerta suvussa (Clas Kristersson).
Ei tiedetä onko Pyhäjärven kirkkoherralla ennen Ljungo Thomanpoika Rotheniusta Pyhäjoen kirkkoherrana 1573-76 olleella Ruotsin Länsipohjasta kotoisin olevalla Henrik Eriiksson Röd:illä (jonka sanotaan siirtyneen Tukholman suomalaisen seurakunnan kirkkoherraksi 1577) sukulaissuhdetta Rödh/Stubbe, Rothenius tai Fordell sukuihin. Hänen vaakunassa kolme tähteä ja arveltu Tavasteihin liityväksi.
Tuntuisi että Liminka/Saloinen/Pyhäjoki/Kalajoki ja ehkä Hailuoto/Ii/Kemi Hallinto olisi samojen sukujen miehittämä. Olisko Rothenius, Rödh/Stubbe suvulla yhteyttä toisiinsa? Vielä omina hypotteseina olen aiemmin esittänyt Lars Olofsson Björnramilla olisi sukulaisuutta Fordelleihin. Hans Larsson Björnramin puoliso oli Ingeborb Nilsdr Boijje.
Olavi
Saloisten kirkkoherran1566-82 (myös nimismies 1571-72) Henricus Olai Rödhin todetaan toisessa keskustelussa olevan Olof Jakobsson (Stubbe-suku) ja Ingeborg Henriksdr i Merve poika. Henricuksen pojat Johannes kirkkoherroina Orivedellä ja Kangasalalla käyttivät sukunimenään Agricola. Henricus Olaista on käytetty lisänimeä Uhlaträskensis (Oulujärveläinen)?
Heidän esipolvet ovat Suomen merittävimpiä hallintosukuja (maallinen ja kirkollinen) Dieken, Hyvikkälä, Suuripää jne. En olle Pohjanmaalla papien tai halintomiesten kohdalla vastaavaan törmännyt.
Henricuksen vaimon on olettetu olleen Saloisten edellisen kirkkoherran 1561-65 Henricus Laurentii Swartin vävyksi jonka talo oli Fordelin ja Juusolan talojen välissä? Ja hänen sukutaustaa on vastaavasti epäilty periytyvän Fordelleista.
Ljungo Thomanpoika seuraa Henricus Olaita kirkkoherrana 1582-92 Saloisissa josta siirtyy Pyhäjoelle ja sitten vielä Kalajoelle. Olen jo aiemmin esittänyt arvelun että Lars Lithovius ensimmäinen puoliso olisi ollut Ljungon sisar. Olisihan hieman outoa että Limingan kirkkoherran Thomas Ingonis luovuttaisi virakansa "Omaisuutensa-pappilan" vieraalle ja poika lähtisi Saloisiin kirkkoherraksi. Ljungo Thomanpoika tunnettiin Pohjanmaan vaikuttajana Nuijasodassa, Maalain suomentajana, ja rauhantekoon liittyvänä rajankävijänä.
Veli Gustaf Rothenius oli kauppias laivanomistaja Limingassa ja nimismies 1500-luvun lopussa, hän oli 1602-07 Pohjanmaan voutina osalistuen kirkkoherra veljensä kanssa mm.rauhan tekoon ja rajankäyntiin. Jo Isä kirkkoherra Thomas Ingonis oli kahteen otteeseen Limingan nimismiehenä.
Henricus Olain isoäidin toinen puoliso oli voutina (hänen ensimmäisen puolison jälkeen) Peder Larsson Svenske. Voisiko olla hänen poikansa Limingassa nimismiehenä 1565 Thomas Ingoniksen jälkeen.
Limingan nimismiehenä tunnettiin 1570-luvulla myös Erik Pietarinpoika usein voudinmiehenä myös mainittu. Oliko hän Oulunlinnan päälikkönä ja Paltamossa nimismiehenä tunnettu Erik Pietarinpoika Roth, jonka jälkeen nimismiehet siellä oli 100..200 v Cajanuksia.
Vielä tulee esiin että Henricus Olai Rödhin äiti olisi Frille-sukua ja äidinäiti ehkä Dufa tai Ille-sukua. Henricuksen sisko Karin oli ehkä naimisissa Claes Månsson Grabben kanssa jonka äiti oli Beat Boije ja isä Raaseporin kihlakunnan tuomari. Claesin toinen puolisona pidetään Elin Boijea. Juuri tuota Karinia ja hänen sisartaa Walborg liittyy Porvoon Tjusterbyhyn jonka väitetään olleen Kirkkonummen Korkkulan nimismiessuvun Antti Erikinpojan (Cajanus) suvun ratsutilana. Jotain sukuyhteyttä juuri Stubbe ja/tai Grabbe sukuihin on epäiltävissä. Olipa Henricus Olai Rödhin serkku naimisissa Cajanusten yhteydessä paljon puhutun Gyllenhjerta suvussa (Clas Kristersson).
Ei tiedetä onko Pyhäjärven kirkkoherralla ennen Ljungo Thomanpoika Rotheniusta Pyhäjoen kirkkoherrana 1573-76 olleella Ruotsin Länsipohjasta kotoisin olevalla Henrik Eriiksson Röd:illä (jonka sanotaan siirtyneen Tukholman suomalaisen seurakunnan kirkkoherraksi 1577) sukulaissuhdetta Rödh/Stubbe, Rothenius tai Fordell sukuihin. Hänen vaakunassa kolme tähteä ja arveltu Tavasteihin liityväksi.
Tuntuisi että Liminka/Saloinen/Pyhäjoki/Kalajoki ja ehkä Hailuoto/Ii/Kemi Hallinto olisi samojen sukujen miehittämä. Olisko Rothenius, Rödh/Stubbe suvulla yhteyttä toisiinsa? Vielä omina hypotteseina olen aiemmin esittänyt Lars Olofsson Björnramilla olisi sukulaisuutta Fordelleihin. Hans Larsson Björnramin puoliso oli Ingeborb Nilsdr Boijje.
Olavi