Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Silfverharnesk
Matias Eriksson SILFVERHARNESK
* Occupation: Majuri
* Partnership with: Anna MILTOPAEUS
Marriage: (Date and Place unknown)
o Child: Margareta Kristina SILFVERHARNESK
Hmhmhmm, kummallinen löytö taas eräältä nettisukusivustolta ... olen tähän mennessä ymmärtänyt Matias S:n ainoan vaimon olleen Sabina Nitzel.
Vai mitenhän tuo "partnership" sitten pitäisi ymmärtää.
Sabinan kauniin signeerauksen olen nähnyt mf-rullalla LT 874, päivätty 8.3.1671, "Major och Commendant wälb. Mathias Sillfwerharniskz e:a Sabina Nitzel Silberharnische"
Juu ei ole Anna puoliso. Ei ainakaan tullut koskaan vastaan, kun tutkin Silverharneskin sukua.
Terv. SARIAINEN :cool:
Niinpä niin, Sariainen ... netissä tulee niin monenlaisia yllätyksiä vastaan.
Tästä Matiaksesta olisi kyllä mukava tietää mahdollisimman paljon ihan faktaa. Minulle ei ole selvinnyt, miksi Hattulan historian kirjoittaja on yksiselitteisesti asettanut Matiaksen Nihattulan Torkkolan pojaksi. SAY:ssa Torkkolassa näkyy kyllä isä Erik Mattsson, jonka pka Johan Eriksson on isäntänä, mutta tuossa jaksossa ei Matista mainintaa sukulaisena. Genoksessa 1/1968 Åke Backström on ollut sitä mieltä, että isä-Erikiä ei ole löydetty. Laitankin tähän alle otteen Backströmin tekstistä ja otteita Hattulan historiasta. Alleviivaukset ovat minun:
Genos 1/1968 p11 Å Backström: Adliga ätten Silfverharnesk (ote):
Ätten Silfverharnesk är möjligen av finländskt ursprung, men vattentät är denna teori icke. Majoren och kommendanten på Tavastehus slott Mattias Eriksson hade tjänat sig upp i graderna och hans härstamning torde förbli en olöst gåta . Han hade "från barndomen låtit sig bruka mot Sveriges fiender", säger Ramsay. Så mycket vet man dock om honom – utanför den senare karriären – att han medförde en hustru från Sachsen till den provinsiella avkroken i Finland samt att hon födde honom minst tio barn. Efter att år 1651 (då han ännu var ryttmästare) ha erhållit i förläning Nihattula by av dåvarande Lehijärvi sn., helt nära Tavastehus, adlades Mattias 12.8.1653 med det vackra och välklingande namnet Silfverharnesk och inskrevs 27.8.1664 på Sveriges riddarhus under n. 697 bland adelsmän. Det kunde antagas, att Mattias i tiden tjänstgjort vid Nylands och Tavastehus läns kavalleriregemente till vilket tre av hans fyra svärsöner sedermera voro knutna, men orsaken därtill kan även stå att söka i regementets förläggning till socknarna kring Tavastehus.
Eero Mäntylä: Hattulan historia (otteita):
1) p211:
Sätereiden luku lisääntyi vuonna 1651, kun Nihattulan Torkkolan talon isännän, Juhani Erkinpojan veli, Matias Silverharnesk, palasi 30-vuotisesta sodasta ja sai lahjoituksen synnyinkylästään. Hän perusti taloon asuinsäterikartanon.
2) p216:
Esimerkkinä tällaisesta tiestä yhteiskunnan arvoasteikossa nousemiseen oli Torkkolan isännän veli Matti Eerikinpoika, joka lähti tavallisena talonpoikaisena ratsumiehenä 30-vuotiseen sotaan ja palasi sieltä aateloituna Matias Silverharnesk-nimisenä majurina. Lopulta hänet nimitettiin Hämeenlinnan komentajaksi, mutta hän kuoli sitä ennen ja haudattiin Hattulan kirkkoon.
3) p343:
Torkkola oli verotalona aina 1600-luvun puoliväliin. Se oli monessa polvessa talonpoikaisen suvun hallussa isäntien nimistä päätellen. 1600-luvun puolivälissä isännöineen Juhani Erkinpojan veli oli Matti Erkinpoika, joka oli syntynyt vuonna 1600, ja joka vuonna 1653 aateloitiin pitkän, uskollisen ja urhoollisen sotapalveluksen perusteella Matias Silveharnesk-nimellä. Matias Silverharnesk oli ratsumestari, kun hän 19.6.1651 sai läänityksen Hattulan Nihattulasta, jonne hän perusti asuinsäterin. Hänet nimitettiin vuonna 1669 tai 1670 Hämeenlinnan komendantiksi, mutta hän kuoli pian sen jälkeen ja haudattiin vuonna 1670 Hattulan kirkkoon. Ratsumestari Matias Silverharnesk oli naimisissa Saksasta Schneebergistä kotoisin olleen Sabina von Nitzelin kanssa.
[I]Yritin laittaa mukaan liitteenä yhden Matiaksen kirjoittaman anomuksen, mutta enpäs tainnut osata. Alkup. kuvan olen joskus saanut Sariaiselta ja olen kuvatekstin yrittänyt tulkita; kaikkea en ole osannut ja jotakin olen varmastikin tulkinnut väärin.
Laitanpa sitten copypastena, kun en osannut tuolta liitesysteemistä.
Kyse on siis joskus Sariaiselta saamastani tekstikuvasta (2 sivua). Valitettavasti olen kadottanut muistiinpanon siitä, mistä teksti oli löytynyt, mutta Sariainen varmastikin sen pystyy kertomaan.
Teksti tulkintavirheineen ja -puutteineen kuitenkin tässä:
p1
Stormechtigeste Konung
Allernådigeste Herre
Eders Kong: Maij:tt aff Gudh allzmechtigh een Segersäll Regeringz
Tijdh önskar Eders Kong: Maij:tt Iagh een Troödmiuk Under
såther och allsomunderdånigeste Tienare. Och kan widh detta
tillfället Eders Kong: Maij:tt på det aldra underdånigaste icke
obemält låta, huruledes iagh gamble fattige Krigzman hafwer
ifrån min barnsdombs Tijdh låtit migh bruka emoot Swerigies
Rijkes fiender, och uthj åthskillige Krigzbeswärlligheeter wågat
mitt endeste för Rijkzens gagn och bästa skull. Och sosom Hennes
Maij:tt drottningh Christina monde uthj sin Regeringz Tijdh
migh sosom een gammall uthtient Man medh Adelige skiöldh
och Privilegier allernådigst betenckia, till...rande åt...ckningh
för min gamble giorde Tienst, och Jagh då wijdh samma Tijdhen
åthnöth några små godz att hålla migh och dee mijne uppe medh;
altså iblandh annat dee mijne ringa näringzmedell hafwer iagh
på een tijdh hållit ruste Tienst för ett Hemman i Hattzala Häradh
och Lehiierfwi Sochn Pelkala benembdt om 7 öres skatt och 1/3 Mtl.
p2
Så monde Hans Excellens H: Arfwed Forbus Anno 1661 den 26. Octob.
på Kong: Maij:tz wägnar och allernådigeste behagh då warandes
Mönster Herre öfwer Finnlandh, migh nådgunstigest effterlåta och för-
unna ehn liten Ödes Iordh belägen uthj förbe:te Hemmanetz ödes ägor
om 3 öhres skatt och ¼ Mtl att ochså rusta före sosom meerwälbe:te
Hans Excellens bref, gifwit Åbo den 26. Octob. 1661 uthwijsar,
det iagh inn till detta Sidstwarande Krigetz Lyckeligeste ända
giort hafwer. Nu uthj allsomstörsta Underdånigheet och medh den
Trooplichtige tillförsicht påminner sigh mitt eenfaldige upsåth innfattad
uthj een allsomunderdånigst böön och aldraödmiukeste begieran, att
Eders Kong: Maij:tt alldranådigst sosom är wår allernådigeste
Konungh och Herre tecktes af sijne Kongelige Nådher förunna
migh på be:te Hemman medh dess Ödesiordh een Nådigh bewillning
och Kungeligh Confirmation, att iagh medh mijne effterkomman-
de Erfwingar kunde allsomnådigst blifwa beneficerade för
wisse och owisse uthlagor frije, be:te Hemman att rustningh uthj
Krigztijdher före hålla, emedan mijne ringa medell eij annorledes
kunna der hänn Transporteras änn uthj sodan måtto. Eders Kong:
Maij:tt låter då såsom altijdh påskijna sin Kongelige Nådh emoot
sijne Undersåthare och sin Högh medhborne mildheet emoot sijna
gambla Krigzbetiente Hwilken Högh Konungzligh Nådh och serdeles
mildheet Gudh uthj Himmelen och på Jorden rådande lärer
Eders Kong: Maij:tt rundeligen uthj sitt Regementz Flor och Högtt
ällskelige tillståndh wällsigna och bekröna. Jagh förwenter
här uppå denne min allsomunderdånigeste Supplication een
aldranådigste resolution, förblifwandes häreffter som altijdh tillfören-
de till döden
Eders Kongl: Maij:ttz
Alldraunderdånigste
Troo Undersåthe
Mathias Sölfwerharnesch
Benedictus
13.09.10, 21:43
Satuin kaivelemaan 9.9.2010 Hämeenlinnanpitäjän Kirstulan kylän kiemuroita, kylä on se mistä Saloisten khr Henrikus Olai, Jägerhorn sukua on kotoisin, hänen poikansa olivat Kangasalan ja Oriveden kirkkoherroina.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=156177
Kirstulan tilat näyttäisi olevan Matias Sölferharneskin hallinnassa 1661.
Tässä olisi ainakin eräs mahdollisuus, että olisi vaikka äidin koti tai muu sellainen.
Olen epäilevä talonpoikaisiin aatelismiehiin, useimmissa tapauksissa äidin tai isoäidin takaa löytyy tärkeitä aatelisjuuria.
Pekka Hiltunen
22.09.10, 18:49
Satuin kaivelemaan 9.9.2010 Hämeenlinnanpitäjän Kirstulan kylän kiemuroita, kylä on se mistä Saloisten khr Henrikus Olai, Jägerhorn sukua on kotoisin, hänen poikansa olivat Kangasalan ja Oriveden kirkkoherroina.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=156177
Kirstulan tilat näyttäisi olevan Matias Sölferharneskin hallinnassa 1661.
Tässä olisi ainakin eräs mahdollisuus, että olisi vaikka äidin koti tai muu sellainen.
Olen epäilevä talonpoikaisiin aatelismiehiin, useimmissa tapauksissa äidin tai isoäidin takaa löytyy tärkeitä aatelisjuuria.
Eikös Kirstula ollut Tolletin suvulla? Matti Erkinpojan tytär naitettiin Daniel Giliusson Tolletille. Nuorena satulaan istuneelle ja majuriksi kohonneelle Matias Erikssonille ei kyllä hevillä löydy aatelisia esivanhempia.
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2719
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2720
PH
Moi!
Huomasin hieman jälkijättöisesti tällaisen keskustelun. Toivottavasti joku on vielä hollilla.
Hämeenlinnan vouti Erik Andersson Oxe ohjeisti v. 1651 antamaan Nihattulan Torkkolaa nauttineelle korpraali Lars Simonssonille jonkin muun tilan vastineeksi, koska mainittu tila oli ratsumestari Sölfverharneskin isän kotitila. Ratsumestarin isä siis oli kokomanttaalin tilaa isännöinyt Erkki Matinpoika (vrt. esim. KA 4505 fol 4). Tieto Uudenmaan ja Hämeen red. komissio s. 1251.
T: Juho
http://www.adelsvapen.com/wiki/images/2/26/0697.jpg
http://www.eha.ee/vapid/index.php?act=vapp&id=457&nimi=Silfverharnisk&tiitel=&andja=&kujund=&lang=de
http://www.adelsvapen.com/genealogi/Silfverharnesk_nr_697
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.