Tampereen vankileirillä 1918 olleet?

[mikerius]

Suvussani kulkee juttu, että sukulaiseni olisi ollut vähän aikaa vankina Tampereen vankileirillä, jossa mm. säilytettiin punaisia 1918. Toinen sukulainen kuulemma onnistui "pelastamaan" hänet puhumalla viime hetkellä ennen väärää tuomiota. Syytetty henkilö ei tiettävästi kuulunut varsinaisesti punaisiin. Tiedustelin asiasta kyseisen henkilön kantakorttia tilatessani sota-arkistosta, mutta ei kuulemma löytynyt mitään merkintää. Mistähän voisi löytää esim. "listan" kyseisellä leirillä olleista?
(Itä-) Teiskon suojeluskunnan papereista voisi ehkä löytyä, mutta sota-arkistossa ei kuulemma näitä ole. Onko vinkkejä mistä tällaisia papereita voisi löytää?

[skoykka]

Suvussani kulkee juttu, että sukulaiseni olisi ollut vähän aikaa vankina Tampereen vankileirillä, jossa mm. säilytettiin punaisia 1918. Toinen sukulainen kuulemma onnistui "pelastamaan" hänet puhumalla viime hetkellä ennen väärää tuomiota. Syytetty henkilö ei tiettävästi kuulunut varsinaisesti punaisiin. Tiedustelin asiasta kyseisen henkilön kantakorttia tilatessani sota-arkistosta, mutta ei kuulemma löytynyt mitään merkintää. Mistähän voisi löytää esim. "listan" kyseisellä leirillä olleista?
(Itä-) Teiskon suojeluskunnan papereista voisi ehkä löytyä, mutta sota-arkistossa ei kuulemma näitä ole. Onko vinkkejä mistä tällaisia papereita voisi löytää?


Sain oman sukulaiseni kuulustelupöytäkirjat Kansallisarkistosta, hän oli ollut Suomenlinnassa ja armahdettu.

[HilkkaSinikka]

Hei!

Tiedustelin Sota-arkistosta setäni tietoja (hänet teloitettiin Heinolassa), mutta mitään tietoja kuulusteluista tai muusta ei ollut. Kysyin myös isoäitini veljestä, ja hänestäkään ei ollut mitään tietoja. Virkailija sanoi, että näistä saunan taa viedyistä ei useinkaan ole mitään merkintöjä. Setäni teloitettiin 9.5.1918 ja Sotasurmatiedostossa on merkintä, että on liittynyt punakaartiin 29.5.1918; aika hyvin vai, että kuolleenakin voi liittyä johonkin järjestöön. Hän ei kuulunut punakaartiin.

Tässä voisi olla osoite mistä voit tiedustella etsimääsi.

http://blogs.helsinki.fi/thptseura/2010/01/19/tyovaen-arkisto-avattu-uusissa-tiloissa/


Hilkka

[Heikki Koskela]

Suvussani kulkee juttu, että sukulaiseni olisi ollut vähän aikaa vankina Tampereen vankileirillä, jossa mm. säilytettiin punaisia 1918. Toinen sukulainen kuulemma onnistui "pelastamaan" hänet puhumalla viime hetkellä ennen väärää tuomiota. Syytetty henkilö ei tiettävästi kuulunut varsinaisesti punaisiin. Tiedustelin asiasta kyseisen henkilön kantakorttia tilatessani sota-arkistosta, mutta ei kuulemma löytynyt mitään merkintää. Mistähän voisi löytää esim. "listan" kyseisellä leirillä olleista?
(Itä-) Teiskon suojeluskunnan papereista voisi ehkä löytyä, mutta sota-arkistossa ei kuulemma näitä ole. Onko vinkkejä mistä tällaisia papereita voisi löytää?

Minä sain kaikki tätini miestä koskevat tiedot koipoina kun pyysin niitä. Hän joutui oikeuteen osallistuttuaan punakaartin toimintaan ja sai 6 vuotta kuritushuonetta. Mutta aroma anomalla hänet vapautettiin tuomiosta kuten tapana usein oli "pienissä rikoksissa".
Nyt on vain niin surkea tílanne, etten löytänyt enää kirjekopiota, jolla pyysin tietoja. Mutta jos Sota-arkisto ei tunne näitä tuomioita, niin arvelen pyytäneeni kopiot Kansallisarkistosta. Kuulustelupöytäkirjojen kopiointi on luullakseni siellä pelkkää rutiinia ja samalla pientä korvauksen maksamista heille riippuen sivujen määrästä.

[Kaisa Kihl]

Hei!
Tauno Tukkinen on koonnut lisää tietoja sotasurmista 1918 ja julkaissut niistä hiljattain kirjan. Tiedostoissa on paljon nimiä, joita ns. sotasurmaprojekti ei ole koonnut.

Työväen Arkistossa on 20-luvulla julkaistu kirja, jossa on runsaasti tietoja. Kirjan nimi on 'Kärsimysten teiltä', kustantaja Osakeyhtiö Hämeen kansa, Hämeenlinna 1928. Kirjassa on runsaasti kuvia.

Tukkisen kirja löytynee monestä kirjastosta. Naapurini on ollut aktiivinen tiedonkerääjä. Hän on kuullut isoisästään vasta 2000-luvulla vähän ennen isänsä kuolemaa. Asiasta ei ollut koskaan puhuttu sanaakaan. Hänen isoisänsä oli ammuttu muuten vain (kostoksi?), ei ollut mitenkään osallistunut eikä ottanut asetta käteensä.

Kaisa
Hei!

Tiedustelin Sota-arkistosta setäni tietoja (hänet teloitettiin Heinolassa), mutta mitään tietoja kuulusteluista tai muusta ei ollut. Kysyin myös isoäitini veljestä, ja hänestäkään ei ollut mitään tietoja. Virkailija sanoi, että näistä saunan taa viedyistä ei useinkaan ole mitään merkintöjä. Setäni teloitettiin 9.5.1918 ja Sotasurmatiedostossa on merkintä, että on liittynyt punakaartiin 29.5.1918; aika hyvin vai, että kuolleenakin voi liittyä johonkin järjestöön. Hän ei kuulunut punakaartiin.

Tässä voisi olla osoite mistä voit tiedustella etsimääsi.

http://blogs.helsinki.fi/thptseura/2010/01/19/tyovaen-arkisto-avattu-uusissa-tiloissa/


Hilkka

[Olarra]

Setäni teloitettiin 9.5.1918 ja Sotasurmatiedostossa on merkintä, että on liittynyt punakaartiin 29.5.1918; aika hyvin vai, että kuolleenakin voi liittyä johonkin järjestöön. Hän ei kuulunut punakaartiin

Selkeistä virheistä kannattaa jättää palautetta, kyseessähän voi olla myös esim. näppäilyvirhe tiedostoa luotaessa. Sodan loppuvaiheissa väkeä otettiin punakaartiin myös pakolla. Vuoden 1918 levottomina aikoina ihmisiä myös murhattiin vanhojen kaunojen vuoksi puolin ja toisin. Kuhmalahdella esim. ammuttiin paikallinen opettaja, tämä kun oli suurlakon aikoina auttanut sadonkorjuussa sukulaiseni omistamalla maatilalla. Mihinkään aseelliseen kaartiin hän ei kuulunut. Halpa oli ihmishenki tuona aikana, onneksi ne ajat ovat iäksi jääneet taa.
t. Olavi A.

[kkylakos]

Genoksessa ilmestynyt hyvä artikkeli punaisen puolen edustajien tutkimisesta. On verkossa, mutta kännykällä en saa linkitystä tehtyä.

[Leo Suomaa]

Genoksessa on ollut esimerkiksi fil. tri Juhani Piilosen artikkeli Perheen punainen lammas eli sukututkija vallankumousmiehen jäljillä
http://genealogia.fi/genos/58/58_75.htm

Tamperelaisista vangeista saattaa löytää tietoja
http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Selaus.action?kuvailuTaso=A&avain=144074.KA

Taisteluissa kaatuneista valkoisista on yleensä luotettavat tiedot. Sen sijaan punaisista on monasti vain summittainen tieto.

Omien selvitysteni perusteella ns. punaisen terrorin osalta arkistoista saatava tieto ja perimätieto ovat jokseenkin yhtäpitävät; uhritiedot ovat jokseenkin kattavat, tekijät sen sijaan ovat monasti nimettömiä. Oikeudenkäyntiasiakirjoja kannattaa lukea kriittisesti eikä ehkä uskoa ihan kaikkea mitä kuulusteltava on sanonut henkensä säilyttääkseen, eikä myöskään kaikkea mitä hänen syykseen on väitetty.

Ns. valkoisen terrorin osalta arkistoista saatava tieto on vajaa verrattuna perimätietoon: punaisia näyttää vain "kadonneen", esimerkiksi ei tiedetä keitä on haudattu joukkohautoihin, mutta totta kai omaiset ja naapurit näkivät, ja perimätieto on jotain kertonut. Jukka Rislakin kirja Kauhun aika on hyvä esimerkki siitä mitä asiasta voi vielä nyt saada selville.

Vielä 1950- ja 1960-luvulla (kun nuoremmat miehet kuppia otettuaan kävivät talvi- ja jatkosotaa) vanhemmat miehet kävivät vuoden 1918 sotaansa, ja kunpa ne jutut olisi silloin ymmärtänyt kirjoittaa muistiin.

LS

[Olarra]

Vielä 1950- ja 1960-luvulla (kun nuoremmat miehet kuppia otettuaan kävivät talvi- ja jatkosotaa) vanhemmat miehet kävivät vuoden 1918 sotaansa, ja kunpa ne jutut olisi silloin ymmärtänyt kirjoittaa muistiin.LS

Paljon paikallista on epäilemättä iäksi jäänyt unhoon myös vuoden 1918 osalta. Toisaalta sodasta on myös taltioitu huomattava määrä perimätietoa. Valkoisella puolella julkaistiin heti sodan päätyttyä mm. Hakkapeliitta-lehdessä muisteluita sotatapahtumista. Muutoinkin kukoisti ns. vapaussota-kirjallisuus 1920-30-luvuilla. Entisellä punaisella puolella järjestettiin perimätiedon keruita, joiden satoa löytynee edellisissä viesteissä mainitusta Työväenarkistosta. Moni muistelija (puolesta riippumatta) varmaan on asetellut sanansa taiten ja pahimmat jutut omalta puolen on ehkä jätetty kertomatta - saunapilsnerin siivittämissä tarinoissa on noitakin voitu käsitellä. Paikkakuntakohtaisesti asioita on käsitelty myös uudemmissa pitäjänhistorioissa, mikäli sellainen on tehty. Moni sukututkija kohtaa myös vaiettuja asioita vuoden 1918 tapahtumia läpikäydessään. Yllätysten kohdatessa punnitaan myös sukutukijan eettiset osaamistaidot.
t. Olavi A.

[Timo W]

Vuosina 1914-22 sotaoloissa surmansa saaneiden nimitiedosto


http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmaetusivu/results

[Kaisa Kihl]

Tämä nimitiedosto on hyvin puutteellinen.
Länsi-Uusimaa -lehti 4.5.2010 kertoo artikkelissaan, että

'Liki kaksituhatta ”uutta” kaatunutta Tukkinen jäljitti lähinnä rippikirjojen, potilasluetteloiden ja sanomalehtien muistokirjoitusten avulla. Työ osoittautui juuri niin vaikeaksi kuin Tukkinen oli etukäteen pelännytkin. Erityisen hankalaa oli löytää tietoja Viipurin alueen taistelussa kaatuneista. Syynä tähän on se, että osa Viipurin seurakunnan rippikirjoista tuhoutui talvisodan aikana.Tauno Tukkisen kirjaa Punaisten taistelutappiot kaatuneina 1918 on myynnissä Akateemisessa kirjakaupassa Helsingissä.'

terv. Kaisa
Vuosina 1914-22 sotaoloissa surmansa saaneiden nimitiedosto


http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmaetusivu/results

[Heikki Koskela]

Noihin sotasurmatietoihin ei voi varmasti luottaa. Siellä näyttää olevan pieniä tulkinavirheitä esim. kuolinsyistä.

[jwesteri]

Hei !

Kansallisarkistosta löytyy sotavankilaitoksen aakkosellinen vankikortisto sekä vankikortisto kaikilla sotavankileireillä olleista. Etsi sieltä Tampereen vankikortisto ja hae sukunimen mukaan. Onnea etsintään !

jwesteri