Ruotusotamies Anders Kellberg

[eruppa]

Arvoisat listalaiset!

Korpilahdella eli eronnut ruotusotamies Anders Kellberg, synt noin 1720, kuoli ruotuköyhänä 2.4.1802 Korpilahti, Härkölahti. Hän asui itsellisenä useammassakin talossa Korpilahdella enimmäkseen "Vesipuolella" ja mukana kulki tytär Maria Antintytär (1764-1826) palveluspiikana. Korpilahden ensimmäisissä lastenkirjoissa tuota Mariaa ei löydy, joten hän lienee muualla syntynyt.

Sattuuko joku tietämään jotakin tuosta ruotusotamiehestä ja hänen perheestään? Heikki Vuorimiehen ruotusotamieskirjoista häntä ei löydy eikä myöskään Seija Takkisen teoksesta "Kangasniemen ruotusotilaita ja värvättyjä jääkäreitä".

Kaikki vinkit olisivat arvokkaita.

kyseleepi eläkeukko Erkki Porista:confused:

[MikkoL]

Pieksämäen maaseurakunnan vihityissä löytyisi:

5.12.1756 * Sol.af Piex.Comp. * And. Kiällberg* tj.pig. Anna Lappi * Mustola

Ja syntyneissä:


19.11.1757 * 14.12.1757 * Lietemäki * sold. And. Kielberg * Anna Lappi * Sophia

28.7.1760 * 27.7.1760 * Lietemäki * Anders Kelberg * Anna Lappi * Andreas


Kuolleiden kirjoja ei ole Hiskissä.

Tuota mainittua tytärtä en hokannut... eikä kuolleiden kirjoja ole Hiskissä (jos vaikka Anna-vaimo olisi menehtynyt synnytykseen. Toivottavasti apua kuitenkin.

[Tapani Kovalaine]

Rippikirjassa Mustolan kylän kohdalla tarjotaan Anna Lapille syntymävuotta 1736. http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pieksamaki/rippikirja_1750-1757_tk1411/131.htm

[MikkoL]

Huomasin, tai siis google huomasi, tuollaisen ilahduttavan listauksen ruoduista komppanioittain ja paikkakunnittain:

http://www.algonet.se/~hogman/indelningar_sf_reg.htm

Piexämäki compagnie eli Pieksämäen komppania on siis toiseksi viimeisen Savon jalkaväkirykmentin komppania. Rullat löytyy Tukholmasta skannattuna vuodelta 1767, jossa saattaisi tämä heebo olla :) Sieltä voisi löytyä ikä ja palvelusvuodet, jolloin selviäisi mahdollinen osallistuminen Pikkuvihaan 1740-luvulla ja Pommerin sotaan 1750-luvun lopuilla. En kylläkään tiedä, olivatko savolaiset Pommerissa.

Pieksämäeltä oli myös neljä ratsukkoa, mutta näistä ei ole nyt kyse.

[MikkoL]

Anna Lappi on sangen yleinen nimi näemmä, mutta tässä on etunimi Maria, ja vuosilukukin melko (riittävän) sama:


18.1.1763 * 1.2.1763 * Halola * And. Weyrin * Anna Lappi * Maria


Isäksi vaan onkin merkitty Antti Weyrin ja kyläksikin on merkitty Halola. Weyrin+Lappi -yhdistelmä esiintyy vain tuon kerran, niin voisihan se olla se samakin pariskunta, josta tässä ollaan oltu kiinnostuneita. Jos vaikka olisi palvelustalon nimi olisi vahingossa mennyt sukunimeksi?

Pommerin sota muuten loppui 22.5.1762, ja paluu kesti ainakin kuukauden... eli tuossa on pieni biologinen mahdottomuus... :rolleyes: toisaalla mainittiin, ettei keskisestä Suomesta Rautalammin komppania ainakaan ollut Pommerissa. Ehkei ei tämäkään? Joku varmaan tietää.

[eruppa]

Hei!

Suurkiitos kaikille vastanneille. Onneksi nuo Militaria-rullat alkavat olla suurelta osalta jo netissä, eli tutkin itse asiaa vastausten pohjalta.

Tuo Korpilahden väestökirjanpito alkaa vasta 1770-luvulta ja on aika huonolaatuista ja "reikäistä". Ehkä sikäläiset papit olivat parempia saarnamiehiä kuin hallintomiehiä, koska muuttomerkinnät ja syntymäpaikkamerkinnät ovat perin puutteellisia ja muutenkin kirjausvirheitä esiintyy runsaasti. Olin itse arvellut, että tuo Anders Kellberg palveli jossakin itäsuomalaisessa yksikössä, mutta katselmusrullista löytynee lisää.

Hyvää alkusyksyä toivotellen Erkki Poristahttp://suku.genealogia.fi/images/icons/icon7.gif

[MikkoL]

Tuosta puolihämärästä Weyrin-nimestä tuli mieleen vilkuilla, että ainakin Pielavedellä on Väyrysiä kirjoitusasulla Weyryin. Vai onko kysymys Väyrisestä? Toinen mahdollinen, ja äänteellisesti jopa parempi, ja muutenkin: niitä löytyisi Rautalammelta, joka on suorastaan naapurissa. Jos vaikka isä ei ole tuolloin ollut maisemissa, niin kirjoihin onkin tullut kotipaikan mukainen 'syntymänimi' ruotunimen sijaan, vaikka jälkimmäistä isä on kantanut muuten ylpeänä.

Kotitalon nimi on tietenkin oikeinkirjoitettuna Källberg, joka on suomennettu (tai todennäköisemmin päinvastoin) Lietemäeksi. Liete on geologisesti jonkinlaista sameaa mutta liikkuvaa vettä, jolloin kyllä jonkinlainen lähde sopisi kuvioon.

Väyrisiä esiintyy Koivujärven kylässä. Tai siis, kirjoitusasua löytyy Wäyryinen, Wäyrynen, Wäyryin, Wäyrin... ainakin.

Olisihan se liikuttava löytö, jos 1720-luvun alusta löytyisikin syntymätieto noilta kulmilta. Lisävihjeenä se, että isän nimi saattaisi olla Antti, kun kerran tämän pariskunnan esikoispojankin on.

[Swanfoth]

Naapurissa Jämsässä oli paljon 'Kelpereitä', joiden isä Eric oli tullut Lokalahdelta:
1735 13.3.1735 Kelå * sold. Sim. Kellberg Maria Matsdr. * Erick
En katsonut olisiko Anderskin sieltäpäin…

[MikkoL]

Naapurissa Jämsässä oli paljon 'Kelpereitä', joiden isä Eric oli tullut Lokalahdelta:
1735 13.3.1735 Kelå * sold. Sim. Kellberg Maria Matsdr. * Erick
En katsonut olisiko Anderskin sieltäpäin…

Yllättävä tieto! Lokalahdella on tosiaan Kelo-niminen kylä, ja Kellberg on ihan oiva väännös ruotunimeksi. Simon Kellbergille laskin Hiskistä 7 syntynyttä lasta (mukana yhdet kaksoset), mutta ei Antti-nimistä.

Mihin perustuu tieto, että Erkki olisi vaihtanut murtoveden hauet sisämaan sintteihin? ;)

Sotaväen väen rullissa saattaisi lukea myös syntymäpaikka, ja tässä tapauksessa olisi apua jo siitä läänin tarkkuudesta (Lokalahti on nykyistä Uuttakaupunkia).

[Swanfoth]

Mihin perustuu tieto, että Erkki olisi vaihtanut murtoveden hauet sisämaan sintteihin? ;)

Hiskin syntymäaika täsmää rippikirjaan:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/jamsa/rippikirja_1782-1796_tk446/112.htm
Ja kun Hiskin kastetuista hakee vanhempien nimillä lapsia 1780—1805, niin pari ensimmäistä on Lokalahdelta ja loput Jämsästä. Vaimo on välillä sukunimellä Svart! Vihitty Lokalahden Wartsarissa 26.11.1780.
Erkillä on komea ammattien valikoima: rakuuna, räätäli, suutari, lampuoti, suntio ja talollinen. Hänestä on tarinaa myös Suur-Jämsän historia II, ss. 303-305 mm valituksia suntion viran hoidosta. :(

[eruppa]

Hei!

Itse pitäisin kuitenkin tuota Pieksämäen Anders Kellbergiä oikeana henkilönä Korpilahden Kellbergiksi. Tilannehan on se, että tuo Hämeen ja Savon välinen maakuntaraja Keski-Suomen alueella vedettiin 1400-luvulla asumattomiin erämaihin Toivakan Ruuhimäestä Hankasalmen Hankamäkeen ja sieltä suoraan ophjoiseen siten, että nykyisen Pohjois-Savon länsireunan pitäjät kuuluivat historiallisesti Hämeeseen.

Heimorajana tuo linja menetti merkityksensä jo 1700-luvulle tultaessa. Samoja savolaisiahan asui heimorajan molemmilla puolilla. Poikkeuksen muodostavat nykyisen Jyväskylän kaupunkikeskustan tuntuman kylät ja Laukaan Leppäveden kylä, jotka ovat alunperin Hämeestä asutettuja. Tosin hämäläisiä uudisasukkaita tuli myös savolaisseuduille, mm. omaan sukpuuhuuhuni kuuluva Kärkkäisen/Pietiläisen suku tuli Rautalammille Hämeestä Sahalahdelta.Tietysti Päijänteen rantakylät olivat puhtaan hämäläisasutuksen aluetta ja siellä oli savolaisia vain avioliittojen kautta.

Tämä tarkoittaa sitä, että elinolosuhteet tuon rajan molemmin puolin olivat samat, eli avioitumista tuon heimorajan yli tapahtui molempiin suuntiin ja todella paljon. Satunnaisesti muutettiin tietysti Sisä-Suomesta rannikoiden rintamaille leveämmän leivän perässä, mutta muutto rannikoilta sisämaahan oli talonpoikaisella väestöllä perin harvinaista.

Valitettavasti Pieksämäen 1760-luvun rippikirjat ovat tuhoutuneet ja Anders Kellbergiä ei enää näy 1770-luvun rippikirjoissa. Sitten Korpilahden ensimmäiset säilyneet rippikirjat alkavat vasta 1770-luvun puolivälistä, joten sukututkijalle jää yli kymmenen vuoden aukko tuon Andersin liikkumisen osalta.

Tuo Anders Weyrin/Väyrynen on erittäin suurella varmuudella sama henkilö kuin Anders Kellberg. Hänen 18.1.1763 syntynyt Maria-tyttärensä sopii myös hyvin kuvioihin. Tuo Maria avioitui Korpilahden Härkölahteen ja isä näyttää tulleen sinne "kaupantekijäisinä" Katselin Andersin lasten kummit ja he olivat Lietemäen kylän asukkaita, eli Andersin sukutausta ei heidän kautta selviä. Tuo Lietemäen kylä sijaitsi Pieksämäen pitäjän pohjoiskulmassa Nykyisestä Suonenjoen kirkonkylästä aika paljon pohjoiseen ja siirtyi osaksi Suonenjokea, kun pitäjä perustettiin 1700-1800-lukujen taitteessa.

Eli seuraava tehtävä on hakea tuolle Andersille ja Annalle vanhemmat.

Tällaisia ajatuksia tuli vastineiden perusteellamieleen.

Erkki Porista

[Pertti Hirvonen]

Swanfoth: Jämsään Lokalahdelta tullut Erik Kellberg oli syntynyt 25.10.1755, ei 1735, joka on toinen Erik ja eli Lokalahdella. Me Jämsän Kellbergin jälkeläiset olemme etsinet hänelle vanhempia, mutta toistaiseksi ei ole löytynyt.

[eruppa]

Hei!

Vielä mausteita tähän Kellberg-soppaan. Juvalla asui rakuuna Anders Kellberg, jolla oli kaksi lasta, Maria ja Anna, jotka syntyivät 1700-luvun puolivälissä ja vielä äitien sukunimet poikkesivat toisistaan, vaikka olivat Annoja. Tuon Juvalla syntyneen Marian syntymäaika poikkeaa niin paljon esiäiti-Mariani rippikirjaan merkitystä, että pitäisin tuota Pieksämäen Kellbergiä omalta osaltani paljon todennäköisempänä esi-isänä.

Erkki Porista

[Sotilassukua]

Hei Erkki Porista!

Olen tänä päivänä rekisteröitynyt Sukufoorumin käyttäjäksi. 1990-luvun alussa tein noin 3 -4 kansiota täyttä tutkimusta Kellberg - suvusta, lähtökohtana Iisalmi. Koska tuolloin ei ollut mulla aikaa aloittaa tietokoneella sukututkimusharrastusta, kaikki työ on käsin tehty - tosin tekstinkirjoitusohjelmalla kirjoitettu. Jonkun verran on ihmisten virkatodistuksia ja vertailuja saman suvun jäsenten kesken PATER-linjalla samasta kantaisästä lähtien.

Sen verran sain selville, että minun esi-isäni on Petter Kellberg, s. 1760 - 1835.
Pater-linja hänestä seuraavasti meikäläiseen: Kanta-isä Petter Kellberg, poikansa Påhl Kellberg, jonka poika Petter Kellberg, jonka poika Johan (Juhana) Kellberg, jonka poika oli Johannes (Juho) Kellberg. Tämä Juho eli Johannes on ollut isäni isä eli ukkini. Juhon (Johanneksen) poika oli edesmennyt isäni Kallio, entinen Kellberg Hannes, s. 1907, kuollut 1974. Tällä Hanneksella lapsia 6 kappaletta, joista siis yksi minä.

Tuli tässä katsellessani tuo yksi Anders-niminen henkilö lisää. Lieköhän mitä kautta meidän sukuhaaraamme kuuluva?

Esiinnyn nimimerkillä, koska esim. työni puolesta olemme saaneet kotiimme häiriösoittoja. Yksityiset, asialliset viestit ovat tervetulleita. Toki myös julkiset!
Mielenkiinto heräsi taas!:)

t. Sotilassukua

[eruppa]

Hei!
Tuon Anders Kellbergin/Väyrysen? sukutausta kiinnostaa minuakin. Anders Kellbergillä on sukutietokannassani kolme lasta, Sofia, synt. 1757, Antti, synt 1760 ja sitten esiäitini Maria, synt. 1763. Maria Antintytär oli kahdesti aviossa. Ensimmäinen mies oli sotilas Elias Pertunpoika Brax, 1768-1788, kuoli luultavasti Kustaa III:n Venäjän sodassa. Toinen mies oli esi-isäni Carl Henriksson, 1757-1800, joka oli talollisen poika ja itsellinen Korpilahden Härkölahden kylässä. Tuo Kalle harjoitti käytännössä puusepän ammattia ja oli ollut jonkin aikaa myös Turussa ammattiopissa.

Minulle on siunaantunut noita ruotusotamiehiä, rakuunoita, rumpaleita, piipareita ja aliupseereita esipolvitauluun noin puolen komppanian verran ja koko ajan heitä tuntuu löytyvän lisää. Heikki Vuorimies Jyväskylästä on tehnyt todella arvokasta työtä selvitellessään Laukaan ja Jyväskylän seudun ruotusotamiesten taustoja. Hänen työnsä on säästänyt ainakin minulta lukemattoman määrän työtunteja ja Vuorimiehen ruotusotamieskirjat kuukuvat mielestäni jokaisen Keski-Suomen sukuja tutkivan välttämättömään materiaaliin.

Valitettavasti en voi antaa vastausta Anders Kellbergin liittymisestä muihin Kellbergeihin. Ruotusotamiehen ammattihan periytyi usein isältä pojalle, vaikka sotilasnimi välillä vaihtui. Omassa esipolvitaulussani on jopa tapauksia, että isoisä, isä ja poika olivat kaikki ruotusotamiehiä.

Erkki Porista http://suku.genealogia.fi/images/icons/icon7.gif

[tapio siivonen]

ylempänä mainittu linkki on tällä hetkellä 01/2020 http://www.hhogman.se/indelningar_sf_reg.htm

[eruppa]

Vähän jatkoa SukuJutut-ohjelmastani tuosta ruotusotamiehestä.

Anders Kellberg
Syntyi RK 1720

Astui palvelukseen 10.12.1743 Savon jalkaväkirykmentin Pieksämäen komppaniaan Lietemäen ruotuun.

Oli Savon jalkaväkirykmentin Pieksämäen komppanian sotilas n:o 13 ainakin 1751. Ei enää ollut sotilaana 1755 sotilaskatselmusrullan mukaan.Kuitenkin vihkimismerkinnässä 5.12.1756 nimenä oli vielä Kellberg ja ammattina Pieksämäen komppanian sotilas. Virallinen ero armeijasta tapahtui 10.3.1762.Tyttären Maria syntymämerkinnässä 1763 esiintyy nimellä Weirin (Väyrynen). (Pieksämäen rippikirjan 1750-58 sivulla 130, Mustola)

Kierteli eronneena sotilaana Korpilahden vesipuolen taloissa itsellisenä 1770-luvulta alkaen. Muutti Korpilahden Härkölahteen sinne avioituneen Maria-tyttärensä mukana. Kuoli ruotuköyhänä Härkölahdessa.

Puoliso Anna Mikontytär Lappi, synt. 14.3 1732 Pieksämäki, Kukkola, kuoli 6.3.1774 Pieksämäki, Tikkalanmäki.

Lapsia:
Sofia, synt. 19.11.1757 Pieksämäki, Lietemäki , elämänvaiheista ei ole tietoa
Antti, synt. 28.7.1760 Pieksämäki, Lietemäki, elämänvaiheista ei ole tietoa
Maria, synt. 18.1.1763 Pieksämäki, Halola kuoli 24.12.1826 Korpilahti, Niittunen