hysande av tjänstehjon

[tkukkonen]

Kun antrealainen henkilö on saanut 11.5.1851 sakkoa asiasta, joka koski palvelijan hyysäystä (hysande av tjänstehjon), niin mikähän voisi olla rikkeen ydin?
Voihan olla että löytäisin käräjäpöytäkirjan pitkän työn jälkeen Mikkelin arkistoista, vaan kun sinne on vähän pitkä asiointimatka eikä tutkittavaa ole suuria määriä.

[Juha]

Olisko kyseinen palvelija lähtenyt työpaikastaan luvatta ja tämä sakotettu henkilö olisi sitten pitänyt häntä luonaan?


Juha

[Matti Lund]

Kun antrealainen henkilö on saanut 11.5.1851 sakkoa asiasta, joka koski palvelijan hyysäystä (hysande av tjänstehjon), niin mikähän voisi olla rikkeen ydin?
Voihan olla että löytäisin käräjäpöytäkirjan pitkän työn jälkeen Mikkelin arkistoista, vaan kun sinne on vähän pitkä asiointimatka eikä tutkittavaa ole suuria määriä.

Palkollisssäännökset olivat ankarat, tosin ei niin ankarat enää 1800 -luvulla kuin ennen sitä.

Rangaistavaksi hyysäämiseksi riitti se, että naapuri tai kylänmiehet ilmoittivat käräjille, että se jotenkin haittasi heitä ja lautakunta katsoi haitasta olevan näyttöä.

Usein haitta oli hyysättävän asumus, joka oli pystytetty kyläläisiä ärsyttävään paikkaan, esim. karjankuljetuksen tielle kylän yhteismaalle vievän polun varrelle.

Jos tässä oli kysymyksessä sakot jollekin hyysäävälle talolliselle, hän oli esimerksi antanut hyysättävän majoittua maillaan eikä ollut kehoituksista huolimatta ajanut tätä pois. Yleensä hyysättävän maja hävitettiin käräjäpäätöksellä, mutta paljon omavaltaisuuttakin oli, eli jos joku oli pystyttänyt asumuksen kylän yhteismaalle, kylänmiehet tuhosivat sen yksissätuumin.

Jos hyysättävä piti kortteeria talollisen katon alla, käräjät saattoivat katsoa, että hyysättävä liikkui joutilaana ja talollisella oli ylenpalttisesti palkollisia, kun taas naapureilla niistä pulaa.

Kaupungeissa asetettiin hyysäämiselle erittäin tiukat rajat ja hyysätyiksi katsotut vieraspaikkakuntalaiset "ratsattiin" säännöllisesti ja karkotettiin takaisin kotiseuduilleen. Hysääjiä sakotettiin, jos hyysättävä ei ollut raastuvan asettamaan määräaikaan mennessä poistunut paikkakunnalta.




terv Matti Lund

[tkukkonen]

Kiitän etenkin M Lundia. Minulla on nyt jatkokysymys.

Epäilen, että tuo hyysätty palvelija olisi ollut räätälinkisälli Anders Malin, joka oli tullut Suomenlinnasta (Sveaborg), missä hän oli ollut "insatt" ja siis vähän laitapuolen mies.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/antrea/rippikirja_1840-1850_uk23-24/294.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/antrea/rippikirja_1850-1860_uk24-25/317.htm. (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/antrea/rippikirja_1850-1860_uk24-25/317.htmEn)

En saa ihan täysin selvää liiteteksteistä. Olisikohan pantu vankeuteen Suomenlinnaan muutamaksi vuodeksi. Jos Suomenlinnassa ehkä olikin oma seurakunta niin ainakaan HisKin ja SSHY:n sivuilta en sitä löydä lisätietoja varten. Onkohan vangituista hyvää lähdettä?