Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Eric Enckell - miksi sockenskrädd sai sukunimekseen Enckell?
Esi-isäni Eric Enckell, s. 1775 oli ilmeisesti syntyjään avioliiton ulkopuolella syntynyt Eric Brithan poika Tottijärven Pelttarilta
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/tottijarvi/rippikirja_1796-1801_tk720/2.htm (sivun alaosassa)
Vuonna 1797 hän siirtyi naapuripitäjään Vesilahdelle:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/vesilahti/rippikirja_1795-1799_tk178-179/298.htm
josta edelleen Kauvatsalle n. v. 1800, jossa hän vietti lopun ikäänsä:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kauvatsa/rippikirja_1809-1821_jk814/246.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kauvatsa/rippikirja_1836-1845_jk814-815/185.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kauvatsa/rippikirja_1853-1860_jk815/253.htm
Eri kirkonkirjamerkinnöistä voi havaita lisäksi Ericin patronyymin Mathiasson tai Matsson, joka tuntuu aika oudolta jos Eric oli avioton lapsi.
Vuonna 1797 Ericistä ilmeisesti tuli kylänräätäli ja sai sukunimekseen Enckell (Enckell-nimi SAY:ssä ensimmäistä kertaa vuonna 1797). Enckelleitä oli tuolloin naapuripitäjässä Karkussa (tunnettu pappissuku).
Osaako kukaan vinkata, millä perusteella käsityöläinen sai sukunimensä? Oliko mahdollista antaa tai ottaa sukunimekseen kuuluisan suvun sukunimi ilman sukuyhteyttä ko. sukuun, vai onko todennäköistä, että esi-isäni Eric Enckell on ollut sukua muihin Enckelleihin? Tiedättekö, löytyykö Tottijärven tai Vesilahden pitäjänkokouksista tallenteita tuolta ajalta, joista voisi etsiä lisätietoa kyseisestä Ericin nimityksestä kylänräätäliksi?
Esi-isäni Eric Enckell, s. 1775 oli ilmeisesti syntyjään avioliiton ulkopuolella syntynyt Eric Brithan poika Tottijärven Pelttarilta
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/tottijarvi/rippikirja_1796-1801_tk720/2.htm (sivun alaosassa)
Vuonna 1797 hän siirtyi naapuripitäjään Vesilahdelle:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/vesilahti/rippikirja_1795-1799_tk178-179/298.htm
josta edelleen Kauvatsalle n. v. 1800, jossa hän vietti lopun ikäänsä:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kauvatsa/rippikirja_1809-1821_jk814/246.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kauvatsa/rippikirja_1836-1845_jk814-815/185.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kauvatsa/rippikirja_1853-1860_jk815/253.htm
Eri kirkonkirjamerkinnöistä voi havaita lisäksi Ericin patronyymin Mathiasson tai Matsson, joka tuntuu aika oudolta jos Eric oli avioton lapsi.
Vuonna 1797 Ericistä ilmeisesti tuli kylänräätäli ja sai sukunimekseen Enckell (Enckell-nimi SAY:ssä ensimmäistä kertaa vuonna 1797). Enckelleitä oli tuolloin naapuripitäjässä Karkussa (tunnettu pappissuku).
Osaako kukaan vinkata, millä perusteella käsityöläinen sai sukunimensä? Oliko mahdollista antaa tai ottaa sukunimekseen kuuluisan suvun sukunimi ilman sukuyhteyttä ko. sukuun, vai onko todennäköistä, että esi-isäni Eric Enckell on ollut sukua muihin Enckelleihin? Tiedättekö, löytyykö Tottijärven tai Vesilahden pitäjänkokouksista tallenteita tuolta ajalta, joista voisi etsiä lisätietoa kyseisestä Ericin nimityksestä kylänräätäliksi?
Hei,
Erik Mattsson Enckell, s. 1775 (enligt kommunionboken, okänt var) mainitaan perheineen teoksessa Släktbok, Ny följd III:2-3, sp. 343-344. Bilaga J, Enckell från Kauvatsa. En valitettavasti voi skannata Sinulle tuota sivua, koska skanneri on jo pakattuna muuttoni tähden.
______________________
Ystävällisesti
Ossian Mesterton (http://www.mesterton.net)
of that (http://www.mesterton.net/kolmensuora.htm) Ilk
Jouni Kaleva
28.08.10, 13:44
Erik on Hiskin mukaan s. 13.5.1775 Tottijärvellä aviottomana, äiti Brita Carlsdr.
Rippikirjassa ensi kertaa tässä
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/tottijarvi/rippikirja_1776-1781_tk720/8.htm
Brita-äiti siirretty sivun yläreunasta talollisen tyttären asemasta alareunaan erilleen, saanut kommentin, josta en saa selvää.
Seuravaksi täällä
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/tottijarvi/rippikirja_1790-1795_tk720/7.htm
on selvästi "dennes son Eric Martini"
Sitten tuossa jo viitatussa 1796-1801 jaksossa on myös kirjattu "Eric Martini"
Onko siis olemassa isä Martin Enckell jossakin??
Erkki A Tikkanen
28.08.10, 23:10
"Släkten Enckell 1623-2000" ei tunne yhtään Martinia tai Mattsia, joka sopisi kuvioihin. Pari Martinia on syntynyt 1900-luvulla, Matteja tai Mattseja muutama 1800- ja 1900-luvuilla. Yksi Erik 1711.
Pelttareita ei yhtään.
Jouni Kaleva
29.08.10, 07:38
Erik on Hiskin mukaan s. 13.5.1775 Tottijärvellä aviottomana, äiti Brita Carlsdr.
Olisi hyvä nähdä Ericin kastemerkintä originaalina. SSHY ei ole vielä sitä julkaissut.
Kiitokset kovasti avusta!
Nuo Brithan lisämerkinnät rippikirjoissa mietityttävät, niistä ei saa tolkkua.
Minulla on myös tuo Enckellin sukukirja, mutta tuolta ajalta ei tosiaan löydy sopivia Martteja tai Matteja isäkandidaateiksi.
Onkohan Tottijärven syntyneiden kirjaa tuolta ajalta mikrofilmattu? Pitänee lähteä taas käymään arkistossa..
Mitenkähän tuo nimijuttu, olisikohan Enckell voitu ottaa sukunimeksi ilman sukuyhteyttä ko. sukuun?
Jouni Kaleva
29.08.10, 10:47
Mitenkähän tuo nimijuttu, olisikohan Enckell voitu ottaa sukunimeksi ilman sukuyhteyttä ko. sukuun?
Kerroit, että Erik oli kylänräätäli. Täällä oli eri ketjussa juuri puhe käsityöläisammateista, kuten pitäjänräätälit yms. Kävi ilmi, että näihin haettiin vahvistus joko käräjäoikeudesta tai myöhemmin maaherralta. Mutta kyläräätäli saattoi olla harmaata aluetta, toimi ilman vahvistusta?
Mistä Erik mahtoi oppinsa saada? Joka tapauksessa olen ollut huomaavinani, että nämä käsityöläiset omaksuivat yleensä ruotsinasuisen nimen. Ottiko joku joskus mestarinsa nimen? Vai onko tässä yhteydessä tämä enkel-nimi pelkkää huumoria? Tai syvällisemmin: äiti-Britalla oli rippikirjassa ennen Erikin syntymää joku merkintä "wannsinnig" tai jotakin sinne päin -- merkitsikö se "simppeliä"?? Ja olisiko Erik tästä saanut lisänimen???
Kerroit, että Erik oli kylänräätäli. Täällä oli eri ketjussa juuri puhe käsityöläisammateista, kuten pitäjänräätälit yms. Kävi ilmi, että näihin haettiin vahvistus joko käräjäoikeudesta tai myöhemmin maaherralta. Mutta kyläräätäli saattoi olla harmaata aluetta, toimi ilman vahvistusta?
Mistä Erik mahtoi oppinsa saada? Joka tapauksessa olen ollut huomaavinani, että nämä käsityöläiset omaksuivat yleensä ruotsinasuisen nimen. Ottiko joku joskus mestarinsa nimen? Vai onko tässä yhteydessä tämä enkel-nimi pelkkää huumoria? Tai syvällisemmin: äiti-Britalla oli rippikirjassa ennen Erikin syntymää joku merkintä "wannsinnig" tai jotakin sinne päin -- merkitsikö se "simppeliä"?? Ja olisiko Erik tästä saanut lisänimen???
Heh! Aika tylyä jos mahdollisesti heikkolahjaisen äitinsä takia "sai" kantaa seurakunnasta toiseen mukanaan lisänimeä enkel=yksinkertainen. Mutta kaippa se on ollut mahdollista kuten myös se, että sai käsityöläisopin naapurikylän Enckelleiltä ja omi näin nimensä.. ;) Mutta mistähän aikoinaan tempaisivat kirkonkirjoihin patronyymin Martini, jos Eric oli avioliiton ulkopuolella syntynyt..
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/tottijarvi/rippikirja_1776-1781_tk720/8.htm
Ihankuin Britan kohdalla tuossa lukisi wanwettig.
Sivusta huutelisin, että tuossapa mielenkiintoinen artikkeli isyyden tunnustamisesta.
http://www.genealogia.fi/genos/62/62_176.htm
Tuo siis lähinnä liittyen 'mystiseen patronyymiin'.
Jouni Kaleva
29.08.10, 12:46
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/tottijarvi/rippikirja_1776-1781_tk720/8.htm
Ihankuin Britan kohdalla tuossa lukisi wanwettig.
Kiitos Terhi
Tuossa taitaa olla sama sana Britan nuoruusvuosilta:
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/tottijarvi/rippikirja_1746-1773_tk720/56.htm
Tarkoittaako tämä siis heikkolahjaista? Tuossa rippikirjassa Britalta puuttuu rukseja joistakin "opinnäytteistä" mutta ehtoolliselle pääsyyn henkiset taidot riittivät.
Kiitos Terhi
Tuossa taitaa olla sama sana Britan nuoruusvuosilta:
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/tottijarvi/rippikirja_1746-1773_tk720/56.htm
Tarkoittaako tämä siis heikkolahjaista? Tuossa rippikirjassa Britalta puuttuu rukseja joistakin "opinnäytteistä" mutta ehtoolliselle pääsyyn henkiset taidot riittivät.
Niin, voihan olla, että kyseessä oli siihen aikaan vain erikoinen persoona, joka kirjattiin sitten vanvettig. Onhan tuossa sentään jotain lukuja tullut läpäistyä..
Asutuksen yleisluettelosta löytyy tällainen aukeama:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=681847
jossa Britha on merkitty vanvettig ja ussel ja ilmeisesti myös kyrkfattig. Tällä aukeamalla näkyy myös sockneskrädd Eric Enckell ja aika pitkälti tämän aukeaman plus syntymävuoden plus sopivan patronyymin perusteella olen järkeillyt, että Eric Enckell olisi juuri tämän kyseisen Brithan poika.
Lisähavainto Hiskin syntyneistä:
1.4.1772 3.4.1772 Jokipohia Sad:vara Drg.ifr.Åbo Joh. Andss. Brita Carlsd:r Walborg (oä.{ALKUP})
Eli samalla neidillä oli parisen vuotta vanhempi lapsi Vappu, isän 'sanottiin olevan Joh(annes) Antinpoika, rakuuna tai renki Turusta.
'Turun rakuuna' voi tietenkin tarkoittaa joukko-osastoa eli Turun läänin rakuunarykmenttiä - hyvin laaja alue.
Sanasta 'enkel': 2) (numera bl. i fackspr. i vissa uttr., se språkproven från 1765, 1875) som förekommer l. uppträder en o. en, utan sällskap med l. anslutning till andra; enstaka, ensam, tagen ensamt för sig; särskild, enskild, privat.
Tulee mieleen, jos enkel voisikin viitata 'yksinhuoltajuuteen'. Ja umpisuomalaisella alueella sana kuulostikin hienommalta kuin oikeastaan oli, ja sittemmin vakiintui myös pojalle liikanimeksi. Liikanimien kanssa ei olla oltu kovinkaan tarkkoja. Paitsi että jossakin vaiheessa ruotunimien kohdalla kiellettiin 'liian aatelisenkuuloiset' kaksiosaiset nimet.
Tuolta voi yrittää katsoa sanojen ajanmukaisia merkityksiä:
http://g3.spraakdata.gu.se/saob/mall_etym.shtml
Pahoittelen jos tämä selitys on liian proosallinen, ja yhteys hienoon pappissukuun vaarantui =)
Alla lainaus 'mielenheikkoutta' 1700-luvulla käsitelleestä Jenni Liikalan pro gradusta. Lainaus on sivuilta 21-22. Tuossa esiintyy wanwettig. Tai sitten onkin ollut kyse esim. motorisesta vammasta? Tai onkohan peräti vain modernilla temperamentilla varustettu, vilkasluontoinen maalaisneito katsottu mielenheikoksi? :rolleyes:
"Vaikka mielenheikkoudelle ei aina osattu tai edes pyritty antamaan selitystä, se silti paikallistettiin. Mielenheikkous johtui puutteista ihmisen pääkopan sisällä, jossa sijaitsivat sekä järki että mieli (sinne). Tässä yhteydessä järjen ja mielen merkityksiä ei ole tarkoituksenmukaista erotella toisistaan vaan ainoastaan todeta, että ne olivat erottamaton osa ihmisyyttä. Tarkastelluissa oikeuden ja pitäjänkokousten pöytäkirjoissa kaksi yleisimmin esiintynyttä mielenvikaisuuteen viitannutta nimitystä olivat ”mieleltään liikkunut” (rörd till sina sinnen) ja ”heikkopäinen” (hufwudswag). Molemmat nimitykset esiintyivät
parissakymmenessä tapauksessa. Sanat ”raskasmielinen” (swårmodig) ja
”mieletön” (wanwettig tai wetlös) esiintyivät kumpikin viitisen kertaa.
Harvemmin mainittuja nimityksiä olivat muun muassa ”vähemmän tietävä”
(mindre wetande), ”heikkomielinen” (swagsinnande), ”hullu” (galen) ja ”houru”
(afwita). Lisäksi joidenkin sanottiin kärsivän muun muassa ”mielen sekaannuksesta” (sinnens irring tai sinnens förwirring) tai ”päänpyörrytyksestä” (hufwudyrsla tai hufwud yra). Nykykäsityksen mukaan useimmat edellä esille tulleista nimityksistä ovat halventavia, mutta 1700-luvun ihmisille ne olivat erittäin käyttökelpoisia kuvailevan luonteensa ansiosta."
https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/12143/URN_NBN_fi_jyu-2005334.pdf?sequence=1
Jouni Kaleva
30.08.10, 16:25
Alla lainaus 'mielenheikkoutta' 1700-luvulla käsitelleestä Jenni Liikalan pro gradusta. Lainaus on sivuilta 21-22. Tuossa esiintyy wanwettig. Tai sitten onkin ollut kyse esim. motorisesta vammasta? Tai onkohan peräti vain modernilla temperamentilla varustettu, vilkasluontoinen maalaisneito katsottu mielenheikoksi? :rolleyes:
Oikein kiinnostava sitaatti, kiitos!
Vaikea tuota on arvailla, mikä Britassa oli poikkeavaa. Itse pohdin, kun en ruotsinkieltä syvällisemmin hallitse, että olisi tuo "wanwettig" kattaa myös huikentelevan, kevytkenkäisen?
Uskoisin kuitenkin, että kyseessä olisi hieman heikkolahjainen, ehkä keskittymiskyvytön, ehkäpä syrjitty jonkun seikan johdosta ja ehkäpä kaikki tuollainen ajanut seksuaalisen(kin) hyväksikäytön uhriksi??
Lisähavainto Hiskin syntyneistä:
1.4.1772 3.4.1772 Jokipohia Sad:vara Drg.ifr.Åbo Joh. Andss. Brita Carlsd:r Walborg (oä.{ALKUP})
Eli samalla neidillä oli parisen vuotta vanhempi lapsi Vappu, isän 'sanottiin olevan Joh(annes) Antinpoika, rakuuna tai renki Turusta.
'Turun rakuuna' voi tietenkin tarkoittaa joukko-osastoa eli Turun läänin rakuunarykmenttiä - hyvin laaja alue.
Sanasta 'enkel': 2) (numera bl. i fackspr. i vissa uttr., se språkproven från 1765, 1875) som förekommer l. uppträder en o. en, utan sällskap med l. anslutning till andra; enstaka, ensam, tagen ensamt för sig; särskild, enskild, privat.
Tulee mieleen, jos enkel voisikin viitata 'yksinhuoltajuuteen'. Ja umpisuomalaisella alueella sana kuulostikin hienommalta kuin oikeastaan oli, ja sittemmin vakiintui myös pojalle liikanimeksi. Liikanimien kanssa ei olla oltu kovinkaan tarkkoja. Paitsi että jossakin vaiheessa ruotunimien kohdalla kiellettiin 'liian aatelisenkuuloiset' kaksiosaiset nimet.
Tuolta voi yrittää katsoa sanojen ajanmukaisia merkityksiä:
http://g3.spraakdata.gu.se/saob/mall_etym.shtml
Pahoittelen jos tämä selitys on liian proosallinen, ja yhteys hienoon pappissukuun vaarantui =)
Britaa ei kuitenkaan ole missään mainittu lisänimellä Enkell, joten tuo nimi ei näytä periytyneen (mahdolliselta) äidiltä. Hmmm..mietityttää..
Minulle on jotenkin muodostunut sellainen käsitys, että noita käsityöläisten nimiä on otettu kutakuinkin yhtä vähäisin perustein kuin myöhemmin virtasia.
Suvustani löytyy suutari Hällfors. Samassa pitäjässä samaan aikaan eli myös toinen suutari Hällfors sekä seppä Hällfors. Kaikkia en ole tutkinut, mutta epäilisin ettei kenelläkään heistä ollut verisiteitä pappi-Hällforseihin, eikä tiettävästi ainakaan läheisiä sukusuhteita toisiinsa.
Toisessa sukuhaarassa on seppä Stjernlundeja kolmin kappalein. (Tosin joissakin varhaisimmissa lähteissä lukee selvästi Stengrund!) Sille ei ole löytynyt suoraa "lähdettä", mutta arvelisin sen olevan väännös seudulla esiintyneistä nimistä Stenlund, Stjerna ja Stjernsund(Lepaa).
Minulle on jotenkin muodostunut sellainen käsitys, että noita käsityöläisten nimiä on otettu kutakuinkin yhtä vähäisin perustein kuin myöhemmin virtasia.
Suvustani löytyy suutari Hällfors. Samassa pitäjässä samaan aikaan eli myös toinen suutari Hällfors sekä seppä Hällfors. Kaikkia en ole tutkinut, mutta epäilisin ettei kenelläkään heistä ollut verisiteitä pappi-Hällforseihin, eikä tiettävästi ainakaan läheisiä sukusuhteita toisiinsa.
Toisessa sukuhaarassa on seppä Stjernlundeja kolmin kappalein. (Tosin joissakin varhaisimmissa lähteissä lukee selvästi Stengrund!) Sille ei ole löytynyt suoraa "lähdettä", mutta arvelisin sen olevan väännös seudulla esiintyneistä nimistä Stenlund, Stjerna ja Stjernsund(Lepaa).
Juuri noin se taitaa olla myös Eric Enckellin kohdalla. Hänen isänsä ei ollut Enckell, mutta kenties oppi-isä, sillä käsityöläis-Enckellejä asusteli tuolloin lähitienoilla. Annettu tai otettu sukunimi eräällä lailla kuvasti sitä "koulukuntaa", mihin käsityöläinen kuului.
Juuri noin se taitaa olla myös Eric Enckellin kohdalla. Hänen isänsä ei ollut Enckell, mutta kenties oppi-isä, sillä käsityöläis-Enckellejä asusteli tuolloin lähitienoilla. Annettu tai otettu sukunimi eräällä lailla kuvasti sitä "koulukuntaa", mihin käsityöläinen kuului.
Minusta Jamppa osuu tässä naulan kantaan tässä sukunimiasiassa. Täytyy muistaa, että sukunimilaki pakolliseksi vasta 1920, jolloin (ilmeisesti) myös säädettiin ensi kerran, miten nimet periytyy. Sitä ennen 'tavallisilla ihmisillä' kyse oli enemmänkin liikanimestä, joka tuli toimen, asuinpaikan tai kotitalon mukaan.
...enkä todellakaan usko, että 'parempi väki' halusi lehtolapsiensa käyttävät hienoja nimiään. Jos nimi oli, se oli todennäköisesti äidin peruja.
Sotaväen liikanimistä muistelen lukeneeni, että alunperin ruotunimetkin saattoivat olla komealta kalskahtavia kaksiosaisia, kuten vaikka Lakehufwud (nimi tekaistu - tuskin löytyi montaakaan Mateenpäätä :D: ) , kunnes kuningas ne kielsi. Sittemminhan nimet olivat 'lyhyitä kuin pistoolinlaukaus'.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.