Erkki Järvinen
28.08.10, 09:11
----- Alkuperäinen viesti ----- Lähettäjä: <webmaster*fmi.fi (webmaster*fmi.fi)>
Vastaanottaja: <erkkijar*phpoint.fi (erkkijar*phpoint.fi)>
Lähetetty: 28. elokuuta 2010 8:01
Aihe: Ilmatieteen laitos - Suomen tunnetun historian voimakkaimmasta myrskystä 120 vuotta
28.08.2010
Suomen tunnetun historian voimakkaimmasta myrskystä 120 vuotta
Elokuun lopulla vuonna 1890 maan eteläosiin saapui voimakas
myrskymatalapaine, joka jaksaa herättää kiinnostusta vielä 120 vuotta
myöhemmin. Kyseistä myrskyä onkin pidetty yhtenä Suomen tunnetun
historian voimakkaimpana. Keskituulen nopeuden on väitetty olleen
Helsingissä jopa 50 metriä sekunnissa.
Vuoden 1890 sanomalehdissä uutisoitiin, että torstaina 28.8.1890 tuulien
kovin vaihe alkoi Helsingissä noin kello 17. Myrsky sai aikaan suurimmat
vahingot muutaman tunnin aikana, mutta tuulet jatkuivat voimakkaina
vielä pimeänkin tultua. Merellä aallokko oli kertomusten mukaan niin
rajua, että näytti kuin meri olisi kiehunut. Ainakin kahden ihmisen
kerrottiin hukkuneen, mutta todellisuudessa tämä määrä saattaa olla
selvästi korkeampi.
Maa-alueilla myrsky vaati ainakin yhden ihmisen hengen ja sai aikaan
mittavaa vahinkoa koko etelärannikolla ja myös sisämaassa muun muassa
Hämeenlinnassa ja Kymenlaakson maakunnassa. Helsingissä sanomalehtien ja
poliisin laskennoissa päädyttiin Kaisaniemen puistossa noin 950
kaatuneeseen puuhun. Aluetta kuvailtiinkin Uusi Suometar-lehdessä
"erämaaksi", jossa "melkein kaikki puut [olivat]
sortuneet - suuremmatkin koivut ja pihlajat kerrassaan kaikki".
Lehti kiteytti puolestaan rakennuksiin kohdistuneet vahingot
kirjoittamalla: "Mutta kuka ne jaksaa kaikki rikkoutuneet katot
luetella!"
Aineisto analysoitu uudelleen
-Uudelleen analysoitujen pintapainekarttojen perusteella
myrskymatalapaine liikkui Pohjois-Saksasta Itämerta pitkin kohti Suomea.
Paine-eroista on pystytty päättelemään, että Pohjois-Itämerellä
keskituuli oli arviolta 30-35 m/s eli mahdollisesti
hirmumyrskylukemissa, kertoo myrskyä tutkinut meteorologi Pauli Jokinen.
Maa-alueilla 10 minuutin keskituulen nopeudet olivat todennäköisesti
ylimmillään 17-23 m/s. Helsingissä tehdyt tuulimittaukset osoittautuivat
selvästi yliarvioiksi. Viimeinen tunnin keskituulihavainto, 45 m/s,
olikin jälkikäteen korjatun yhtälön perusteella noin 16 m/s.
- Tämän jälkeen viideltä iltapäivällä tuulimittari putosi Kaisaniemessä
talon katolta ja rikkoutui. Näin ollen tuulisimmalta jaksolta ei ole
tehty tuulimittauksia vaan lukemat ovat ilmeisesti havainnontekijän
arvioita. Lyhytikäiset puuskat olivat arviolta 27-40 m/s, mutta
mahdollisten voimakkaimpien (ukkos)kuurojen yhteydessä puuskat ovat
saattaneet olla valokuvien perusteella jopa yli 40 metriä sekunnissa,
Pauli Jokinen toteaa.
Lisätietoja:
Meteorologi Pauli Jokinen, puh. (09) 1929 4127, pauli.jokinen*fmi.fi (pauli.jokinen*fmi.fi)
Ilmatieteen laitos ottaa mielellään vastaan mahdollisia valokuvia
kyseisen myrskyn tuhoista.
Tietoja voi lähettää sähköpostilla Pauli Jokiselle (pauli.jokinen*fmi.fi (pauli.jokinen*fmi.fi)
).
Ilmatieteen laitoksen tiedotteet ovat saatavilla myös RSS-syötteenä
osoitteesta http://ilmatieteenlaitos.fi/rss.xml (http://ilmatieteenlaitos.fi/rss.xml)
(http://ilmatieteenlaitos.fi/rss.xml (http://ilmatieteenlaitos.fi/rss.xml)).
Vastaanottaja: <erkkijar*phpoint.fi (erkkijar*phpoint.fi)>
Lähetetty: 28. elokuuta 2010 8:01
Aihe: Ilmatieteen laitos - Suomen tunnetun historian voimakkaimmasta myrskystä 120 vuotta
28.08.2010
Suomen tunnetun historian voimakkaimmasta myrskystä 120 vuotta
Elokuun lopulla vuonna 1890 maan eteläosiin saapui voimakas
myrskymatalapaine, joka jaksaa herättää kiinnostusta vielä 120 vuotta
myöhemmin. Kyseistä myrskyä onkin pidetty yhtenä Suomen tunnetun
historian voimakkaimpana. Keskituulen nopeuden on väitetty olleen
Helsingissä jopa 50 metriä sekunnissa.
Vuoden 1890 sanomalehdissä uutisoitiin, että torstaina 28.8.1890 tuulien
kovin vaihe alkoi Helsingissä noin kello 17. Myrsky sai aikaan suurimmat
vahingot muutaman tunnin aikana, mutta tuulet jatkuivat voimakkaina
vielä pimeänkin tultua. Merellä aallokko oli kertomusten mukaan niin
rajua, että näytti kuin meri olisi kiehunut. Ainakin kahden ihmisen
kerrottiin hukkuneen, mutta todellisuudessa tämä määrä saattaa olla
selvästi korkeampi.
Maa-alueilla myrsky vaati ainakin yhden ihmisen hengen ja sai aikaan
mittavaa vahinkoa koko etelärannikolla ja myös sisämaassa muun muassa
Hämeenlinnassa ja Kymenlaakson maakunnassa. Helsingissä sanomalehtien ja
poliisin laskennoissa päädyttiin Kaisaniemen puistossa noin 950
kaatuneeseen puuhun. Aluetta kuvailtiinkin Uusi Suometar-lehdessä
"erämaaksi", jossa "melkein kaikki puut [olivat]
sortuneet - suuremmatkin koivut ja pihlajat kerrassaan kaikki".
Lehti kiteytti puolestaan rakennuksiin kohdistuneet vahingot
kirjoittamalla: "Mutta kuka ne jaksaa kaikki rikkoutuneet katot
luetella!"
Aineisto analysoitu uudelleen
-Uudelleen analysoitujen pintapainekarttojen perusteella
myrskymatalapaine liikkui Pohjois-Saksasta Itämerta pitkin kohti Suomea.
Paine-eroista on pystytty päättelemään, että Pohjois-Itämerellä
keskituuli oli arviolta 30-35 m/s eli mahdollisesti
hirmumyrskylukemissa, kertoo myrskyä tutkinut meteorologi Pauli Jokinen.
Maa-alueilla 10 minuutin keskituulen nopeudet olivat todennäköisesti
ylimmillään 17-23 m/s. Helsingissä tehdyt tuulimittaukset osoittautuivat
selvästi yliarvioiksi. Viimeinen tunnin keskituulihavainto, 45 m/s,
olikin jälkikäteen korjatun yhtälön perusteella noin 16 m/s.
- Tämän jälkeen viideltä iltapäivällä tuulimittari putosi Kaisaniemessä
talon katolta ja rikkoutui. Näin ollen tuulisimmalta jaksolta ei ole
tehty tuulimittauksia vaan lukemat ovat ilmeisesti havainnontekijän
arvioita. Lyhytikäiset puuskat olivat arviolta 27-40 m/s, mutta
mahdollisten voimakkaimpien (ukkos)kuurojen yhteydessä puuskat ovat
saattaneet olla valokuvien perusteella jopa yli 40 metriä sekunnissa,
Pauli Jokinen toteaa.
Lisätietoja:
Meteorologi Pauli Jokinen, puh. (09) 1929 4127, pauli.jokinen*fmi.fi (pauli.jokinen*fmi.fi)
Ilmatieteen laitos ottaa mielellään vastaan mahdollisia valokuvia
kyseisen myrskyn tuhoista.
Tietoja voi lähettää sähköpostilla Pauli Jokiselle (pauli.jokinen*fmi.fi (pauli.jokinen*fmi.fi)
).
Ilmatieteen laitoksen tiedotteet ovat saatavilla myös RSS-syötteenä
osoitteesta http://ilmatieteenlaitos.fi/rss.xml (http://ilmatieteenlaitos.fi/rss.xml)
(http://ilmatieteenlaitos.fi/rss.xml (http://ilmatieteenlaitos.fi/rss.xml)).