Ristijärven tuntijoille kysymyksiä Möttölän talosta

[RRajander]

Ristijärvi nro 20 Möttölää ovat hallinneet Toloset ainakin 1730-luvulta. Onko talo lähellä Möttösenvaaraa (13 km kuntakeskuksesta koilliseen)? Kenen Möttösen mukaan talo (ja vaara) lienee nimetty? Asutaanko paikalla edelleen?

Onko kenelläkään tietoja jotka yhdistäisivät Nils Möttösen (henki- ja kirkonkirjoissa 1676-1723) kyseiseen taloon? Muutkin tämän perheen vaiheisiin liittyvät tiedot kiinnostavat.

[Fishersson]

Minulla on sellainen kuva, että kyseinen talo on ollut aivan Ristijärven kirkolla ja puolet siitä aikanaan lohkaistiin ensimmäisen pappilan käyttöön. Lisätietoa löytyy Tolosten sukukirjasta: "Tolosia toinen puoli. Kainuun Tolosia 1500-luvulta nykyaikaan". 2009.

[kainuulainen]

En tunne riittävästi Ristijärveä, mutta muutama sananen talojen sijoittamisesta oikeille paikoilleen.

* Kainuun vanhimmat tilakohtaiset kartat ovat pääsääntöisesti isojakokarttoja, jotka alkavat 1840-luvulta. Isojakokarttoihin on merkitty talojen numerot ja sijainnit. Karttoja löytyy Maanmittaustoimistosta tai JKL:n Kartta-arkistosta. Maanmittaustoimistossa pitäisi olla myös tilojen halkomisiin liittyvät asiakirjat. Tilakohtaisia karttoja voi toki löytyä hyvällä tuurilla myös käräjäpöytäkirjojen välistä. Summittaisempia karttoja on myös olemassa (esim. kinkeripiirien kartat 1700-luvulta), mutta niiden perusteella voi olla vaikeampi sijoittaa taloja oikeihin paikkoihin.

* Voisit kokeilla myös netissä olevaa Kansallisarkiston digitaaliarkistoa, jossa on historiallinen kartta-arkisto, veroluetteloita (maakirjat) jne.

* Vuoden 1905 maakirjassa (löytyy esim. mikrofilmiltä) on tilojen vanhat ja uudet numerot ja nimet.

* Nimeämisestä: tilojen nimet ovat usein saaneet nimensä juuri tilalla muinoin asuneista suvuista. Isojaon aikana tilojen nimiä muuteltiin monessa tapauksessa, koska asukkaatkin olivat vaihtuneet toisiin. Jos tilan nimi on Möttölä, se viittaa vahvasti siihen, että tilalla on joskus asunut Möttösiä.

T: Hannu

[Matti Lund]

En tunne riittävästi Ristijärveä, mutta muutama sananen talojen sijoittamisesta oikeille paikoilleen.

* Kainuun vanhimmat tilakohtaiset kartat ovat pääsääntöisesti isojakokarttoja, jotka alkavat 1840-luvulta. Isojakokarttoihin on merkitty talojen numerot ja sijainnit. Karttoja löytyy Maanmittaustoimistosta tai JKL:n Kartta-arkistosta. Maanmittaustoimistossa pitäisi olla myös tilojen halkomisiin liittyvät asiakirjat. Tilakohtaisia karttoja voi toki löytyä hyvällä tuurilla myös käräjäpöytäkirjojen välistä. Summittaisempia karttoja on myös olemassa (esim. kinkeripiirien kartat 1700-luvulta), mutta niiden perusteella voi olla vaikeampi sijoittaa taloja oikeihin paikkoihin.

* Voisit kokeilla myös netissä olevaa Kansallisarkiston digitaaliarkistoa, jossa on historiallinen kartta-arkisto, veroluetteloita (maakirjat) jne.

* Vuoden 1905 maakirjassa (löytyy esim. mikrofilmiltä) on tilojen vanhat ja uudet numerot ja nimet.

* Nimeämisestä: tilojen nimet ovat usein saaneet nimensä juuri tilalla muinoin asuneista suvuista. Isojaon aikana tilojen nimiä muuteltiin monessa tapauksessa, koska asukkaatkin olivat vaihtuneet toisiin. Jos tilan nimi on Möttölä, se viittaa vahvasti siihen, että tilalla on joskus asunut Möttösiä.

T: Hannu


Vuonna 1618 verottajan piti laatia kaksinkertaiset maakirjat, koska venäläiset olivat hyökänneet Kainuuseen vielä vuonna 1608 toimeenpannun veron- ja maantarkastuksen jälkeen ja ryöstäneet sen tyhjäksi, mutta suurin osa asukkaista onnistui lähtemään pitkälle evakkomatkalle, jolta he sitten vuoteen 1618 mennessä olivat palanneet.

Paluumuuttajat asettuivat kutakuinkin entisille kylilleen, mutta moni muutti tonttien paikkaa ja siten uudet maakirjat eivät olleet vanhojen kanssa enää yhteneväisiä.

Kaikki otetut paikat katsottiin jälleen kerran uudisasutuksiksi.

Ristijärvellä aloitettiin 1618 näin:

v 1618
m. Ristijärvi - ES847: 4921:54
½Pekka Juntonen
¼Pekka Tihinen
¾Arvi Hemminginpoika
¾Lauri Määttä
¼Pauli Oikarinen
¼Heikki Säkkinen
⅓Pekka Tenhonen
¼Antti Tihinen
¾Antti Sopanen
1Kauppi Määttä
½Lauri Möttönen
⅛Juhani Laakkinen

Eli tässä 1618 tilanteessa lähdettiin puhtaalta pöydältä ja näin totaalista fyysistä kertakaikkista muutosta ei enää myöhemmin tapahtunut. Näistä on periytynyt muutama talonnimi Ristijärvelle.

Ehkä tuota Lauri Möttösen alkamaa voidaan pitää Ristijärven kanta -Möttölänä, mutta fyysisesti paikka on saattanut melkoisesti vaihdella eikä ehkä kovinkaan lähelle vastaa sitä, mitä Möttölän tontti kartoissa ja kansissa myöhemmin on. Tuomiokirjoista löytyy 1600 -luvulta kyllä kuvauksia Möttösen maista ja nimetään muutama suoniitty ja kala-apaja nautintariidoissa.

Manttaalimäärät kuvastavat suhteessa lähinnä sitä, keillä olivat tuottoisimmat kalastuspaikat kylän nauttimissa vesistöissä, päävesi itse Oulujärvi.

terv Matti Lund

[kainuulainen]

Oletko tarkastanut Klaus Klaunpojan kartan vuodelta 1650 ja samalta ajalta peräisin olevan Kajaanin vapaaherrakunnan maakirjan, jossa on ensimmäistä kertaa mainittu myös talojen nimet? Löytyy esim. Kainuun historia I:stä.

T: Hannu

[Pietari Jörönpoika]

Hei!

Tuo "vanha" Möttölä N:20 sai isojaossa nimen Alanko N:26 ja sijaitsee aiemmin mainitun Tolosten sukukirjan (s.20) mukaan Ristijärven kirkon läheisyydessä. Toisin kuin edellä on mainittu siitä ei ole myyty puolta seurakunnalle vaan puolisko myytiin Tololasta N:1.
Samaisessa sukukirjassa mainitaan myös (s.18), että Toloset ovat asuttaneet Möttölää jo 1600-luvulla. Lisäksi mainitaan, että 1605 syntyneellä Pekka Tolosella olleen vaimona Niilo Möttösen tytär Kaisa.
Ehkä tuo Möttösenvaaran seutu on ollut Möttölän talon nautinta-alueita ja saanut nimensä sitä kautta?
Möttösistä löytyy mainintoja Ristijärveltä vuodesta 1616 alkaen [Aarre Läntinen, Kainuun talonpoikaissuvut 1554-1713, SSS vuosikirja 44].

t. Pietari

[kainuulainen]

Oletko tarkastanut Klaus Klaunpojan kartan vuodelta 1650 ja samalta ajalta peräisin olevan Kajaanin vapaaherrakunnan maakirjan, jossa on ensimmäistä kertaa mainittu myös talojen nimet? Löytyy esim. Kainuun historia I:stä.

T: Hannu


Vastaan tähän itse, kun sattui nuo lähteet käsiini:

Vuonna 1650 Ristijärvellä ei ollut Möttösiä, mutta

Pekka Tolonen asui Möttölä-nimisessä talossa
(joka sittemmin oli Ristijärven pappila Tolola-nimisenä)

ja toisaalta Arvid Rönty asui toisessa Möttölän -talossa.

Molemmat talot sijaitsivat nykyisen Ristijärven kirkonkylän keskustassa.

Tämä Kajaanin pitäjän (kreivi- ja vapaaherrakunnan) maakirja vuodelta 1650 löytyy muuten mikrofilmiltä FR312.

T: Hannu

[RRajander]

Suuret kiitokset kaikille vastaajille! Tuli paljon mielenkiintoisia lähteitä pengottavaksi ja uuttaakin pohdittavaa: olin nimittäin ollut luulossa, että tuo Pekka Tolosen Kaisa-vaimo oli juurikin tuon Matti Lundin mainitseman Laurin tytär (esim. M-L Saaranen mainitsee Kaisan patronyymiksi juuri Laurin). Jos kyseessä onkin siis Niilontytär, selittyy Möttölän Tolos-yhteys luontevasti.

Samalla Möttölä nro 20 asukkaat lähentyvät maantieteellisesti Ristijärven ja Uuran muuta Möttösasutusta, jota löytyi noihin aikoihin ensin Uuran Möttölästä ja myöhemmin Möttölänniemen Karhilasta.

Melkoista palapeliä silti tämä alkupään sukujuonnon kokoon saaminen, voittaa vaikeat sudokutkin :)

Seuraavaksi suuntaan siis ehdottamiinne lähdekirjoihin ja -karttoihin!

[Matti Lund]

Hei!

Tuo "vanha" Möttölä N:20 sai isojaossa nimen Alanko N:26 ja sijaitsee aiemmin mainitun Tolosten sukukirjan (s.20) mukaan Ristijärven kirkon läheisyydessä. Toisin kuin edellä on mainittu siitä ei ole myyty puolta seurakunnalle vaan puolisko myytiin Tololasta N:1.
Samaisessa sukukirjassa mainitaan myös (s.18), että Toloset ovat asuttaneet Möttölää jo 1600-luvulla. Lisäksi mainitaan, että 1605 syntyneellä Pekka Tolosella olleen vaimona Niilo Möttösen tytär Kaisa.
Ehkä tuo Möttösenvaaran seutu on ollut Möttölän talon nautinta-alueita ja saanut nimensä sitä kautta?
Möttösistä löytyy mainintoja Ristijärveltä vuodesta 1616 alkaen [Aarre Läntinen, Kainuun talonpoikaissuvut 1554-1713, SSS vuosikirja 44].

t. Pietari


Kainuun ensimmäiseksi Möttöseksi voisi sovittaa Mauno Möttöstä.

Eli tulee Oulujärven erämaan veroluetteloissa esiin vuonna 1560 Mauno "Mättuine", mutta on vuoden luettelossa "Mons Möttein". Mauno saa seurakseen vuonna 1562 myös miehen nimeltään "Lass möttuin". Olisiko siinä jo 1562 Kainuun ensimmäinen Lauri Möttönen. Vuonna 1576 on Jalangassa selvästi Mikko Möttönen.


Nimessä on kuitenkin paha ongelma: se kirjataan 1500 -luvulla lähes samaan muotoon kuin Miettunen ja Muttinen niin, että lyhytaikaisesta esiintymästä ei voi tehdä kovin varmaa päätelmää.

Ja vuonna 1558 ilmeisesti samaiselle Maunolle on kirjaus "Mogns mettuin", eli Miettiseksi tässä.

Ensimmäinen Kainuun Antti (Heikinpoika) Miettinen kirjataan aika säännöllisesti vuodesta 1555 alkaen "mettuin" (erittäin pienellä m -kirjaimella ja e:llä). Maunoa ei niin kirjata, joten en panisi häntä Miettiseksi, vaan Möttöseksi.

Ennen evakkoretkeään Lauri Möttönen näkyy esim. vuonna 1609 Uurassa, eli vaihtoi kylää palatessaan.


terv Matti Lund

[Matti Lund]

Vastaan tähän itse, kun sattui nuo lähteet käsiini:

Vuonna 1650 Ristijärvellä ei ollut Möttösiä, mutta

Pekka Tolonen asui Möttölä-nimisessä talossa
(joka sittemmin oli Ristijärven pappila Tolola-nimisenä)

ja toisaalta Arvid Rönty asui toisessa Möttölän -talossa.

Molemmat talot sijaitsivat nykyisen Ristijärven kirkonkylän keskustassa.

Tämä Kajaanin pitäjän (kreivi- ja vapaaherrakunnan) maakirja vuodelta 1650 löytyy muuten mikrofilmiltä FR312.

T: Hannu


Hei Lasse Möttönen on tarkemmin Lasse Rekonpoika Möttönen.

Tunnen hyvin hänen liittymisensä Tolosiin.

Lasse näkyy ruodutusluettelossa "Wuojärven kylässä" ½ manttaalilla 1627 ja 1629, ensin 60 -vuotiaana (6 on tosin kovin suttuinen) ja 1629 iältään 62 -vuotiaana ja on merkitty "ofärdig". Lassella alkaa olla ikää ja tämän raihnaisuutensa takia hän poistuu luetteloista, muttei kuole.

Hänellä on apunaan talossaan vävynsä Olli Halonen, ensin 30 -vuotias ja sitten 32 -vuotias. Mutta vuoden 1633 ruodutuksessa hänet on kirjattu erittäin sairaaksi.


Ja sen jälkeen ei Olli ole luetteloissa, sillä hän kuoli.


Lauri Rekonpoika Möttönen ("Möttuinen") tulee kuitenkin vielä esiin Kajaanin pitäjän kesäkäräjillä 25-26.6.1647 ja kertoo, että oli määrännyt aikaisemmin kolmasosan omaisuudestaan vävylleen Olli Haloselle siitä, että tämä olisi asunut hänen kanssaan taloa, tarjonnut hänelle syytingin ja hoitanut kunniallisesti kuolemaan asti. Ollin kuoleman takia tämä ei ollut kuitenkaan toteutunut. Hän halusi kuitenkin pitää lupauksensa tyttärensä lasten takia, ja siirsi sen tähden kolmasosan omaisuudestaan lasten isäpuolelle ja nykyiselle vävylleen Pekka Toloselle, ja oli erottanut heille toisen talon ja luovuttanut tälle useita niittyjä siitä. Oikeus oli kuitenkin sitä mieltä, että se oli liian edullista Pekka Toloselle Lasse Möttösen muitten lasten edun kustannuksella. Muut lapset olivat valittaneet tästä. Oikeus palautti sen takia tilanteen, jolloin Möttösen Pekka Toloselle luovuttamat niityt olivat olleet hänen muitten lastensa hallinnassa.

Siis Pekka Tolonen oli Lauri Rekonpoika Möttösen vävy, joka peri huomattavan osan tämän omaisuudesta, joka oli rutiköyhän Kainuun mittapuulla "huomattava", ja näyttää luetteloitten perusteella siltä, että Martti Möttöselle erotettiin koko manttaalin talosta talo Uuralan puolelta ja Pekka Toloselle Ristijärven puolelta ½ manttaalia, jonka haltijana Pekka näkyy ainakin vuodesta 1643 alkaen.

(tuomiokirjalähde nide RR.6, 1647, s. 244-45, mf ES2028, RL:t WA773, niteet 754,755,758, 760, 763, 765, 767)

terv Matti Lund

[RRajander]

Lämpöinen kiitos Matti Lundille näistä tiedoista! Lauri on luonteva ehdokas kantaisäksi Uuran ja Ristijärven Möttösille.

[RRajander]

Täydennykseksi vielä, että Arkistolaitos olikin juuri digitoinut Maanmittauslaitoksen historiallisia karttoja 1843 Ristijärveltäkin ja siellähän se Möttölän talokin löytyi.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6276439

Ja Möttösenvaara olikin ihan toisaalla:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6276486

[Matti Lund]

... Lauri on luonteva ehdokas kantaisäksi Uuran ja Ristijärven Möttösille.

On ollut epätietoisuutta siitä, mitä välienselvittelyä Möttösillä oli vuoden 1652 Cajaneborgin vapaaherrankunnan kesäkäräjillä.

Pekka Tolosella ja hänen vaimollaan Kaarina Laurintytär Mötöttärellä oli pelko, että Tolosen poikapuoli Lauri Halonen ajaisi heidät talosta pois.

Pekka kertoi, että hän oli avioitunut vaimonsa kanssa 15 vuotta sitten ja siitä asti taloa ylläpitänyt.

Pekka Tolonen teki tämän tiettäväksi oikeudelle ja oli pyytänyt oikeuden eteen Lauri Halosen vastaamaan, miten tämä aikoo sopia asiasta hänen kanssaan. Tämä oli uhannut poisajamisella, ennen kuin oli vielä täysi-ikäinen, ja nyt hän oli tullut täysi-ikäiseksi.

Lauri Halonen sanoi, että häntä tyydyttää se, jos hän voi nyt anoa jakoa. Tähän molemmat osapuolet yhtyivät ja se heille suotiin, kun he olivat tahtoneet ensin vaatia toinen toisiltaan valan siitä, että tuovat kaiken esiin, mitä on peritty ja hankittu yhteiseen pesään, ja sen selvittäjiksi nimitettiin vouti Antti Eerikinpoika ja lautamies Olli Antonen.

Tämä käy ilmi mm. mf -rullalta FR136, terv Matti Lund

[RRajander]

Suurkiitos jälleen Matti Lundille kiinnostavista lisätiedoista!

[Matti Lund]

Hei!

Tuo "vanha" Möttölä N:20 sai isojaossa nimen Alanko N:26 ja sijaitsee aiemmin mainitun Tolosten sukukirjan (s.20) mukaan Ristijärven kirkon läheisyydessä. Toisin kuin edellä on mainittu siitä ei ole myyty puolta seurakunnalle vaan puolisko myytiin Tololasta N:1.
Samaisessa sukukirjassa mainitaan myös (s.18), että Toloset ovat asuttaneet Möttölää jo 1600-luvulla. Lisäksi mainitaan, että 1605 syntyneellä Pekka Tolosella olleen vaimona Niilo Möttösen tytär Kaisa.
Ehkä tuo Möttösenvaaran seutu on ollut Möttölän talon nautinta-alueita ja saanut nimensä sitä kautta?
Möttösistä löytyy mainintoja Ristijärveltä vuodesta 1616 alkaen [Aarre Läntinen, Kainuun talonpoikaissuvut 1554-1713, SSS vuosikirja 44].

t. Pietari


Palaan tuohon Tolosten sukukirjan jonkinlaiseen sotkuun Pekka Tolosten osalta. Itselläni ei ole kirjaa, mutta netistä löysin sukukirjan henkilöluettelon.

Jäljempänähän selvitin ja varmistin sen tiedon, että Pekka Tolonen, joka on sukumatrikkelissa merkitty vuonna 1605 syntyneeksi vihittiin 1637 Kaisa Laurintytär Mötöttären kanssa tämän toisessa avioliitossa Olli Halosen jälkeen.

Pekan edeltäjä Olli Halonenhan oli Lauri Möttösen vävy jo vuoden 1627 ruodutusluettelossa ja oli ruodutusluettelon mukaan syntynyt jo ennen vuotta 1600, lähellä vuotta 1590 (ikätiedossa on vaihtelua). Nähtävästi Kaisa Laurintytär Mötötär, joka oli selvästi Lauri Rekonpoika Möttösen esikoinen, oli vähän nuorempi päätellen siitä, että kykeni synnyttämään vielä vähintään kaksi lasta 1640 -luvulla, yhden tyttären ja pojan Juhon. Siten näyttäisi siltä, että Kaisa Laurintytär Mötötär olisi syntynyt noin vuonna 1600 tai vähän jälkeen ja avioitunut Olli Halosen kanssa 1620 -luvulla ennen vuotta 1627 ja ehti olla aviossa Olli Halosen kanssa yli 10 vuotta, ehkä lähelle 15:ä vuotta, ennen kuin 1637 vihittiin Pekka Tolosen kanssa.

Taas Pekka Tolosen ja Kaisa Mötöttären esikoinen, joka on syntynyt melko pian vihkimisen 1637 jälkeen, oli nimeltään Pekka Tolonen, mutta hänelle näytään annetun syntymävuosi 1634 sukumatrikkelin henkilöluettelossa.

Kun minulla ei ole näköyhteyttä siihen, miten nämä henkilöt on asemoitu matrikkelin perhetauluihin, on sitä vaikea päätellä, onko Pekalle löydetty kaksi avioliittoa?

Möttölän perimyksen nojalla on kuitenkin ilmeistä, että vuonna 1605 syntynyt Pekka Tolonen peri Lauri Möttösen Möttölän niin, ettei erottelua eri katraitten välillä mitenkään ilmene ja sitten tämän Pekka Tolosen esikoinen Pekka sai Möttölän puolen manttaalia hallintaansa isänsä jälkeen.

Pojat, vanhempi Pekka, ja nuorempi Juho, näyttäisivät olleen muuten tasavertaisia paitsi että Pekka oli esikoinen.

Periaatteessa koko Möttölän esikoisoikeudessa olivat olleet Lauri Halosen vävyn Juho Seppäsen lapset, mutta Juho Seppänen tai he olivat nähtästi "myyneet" sen pois.



terv Matti Lund

[Pietari Jörönpoika]

Hei!

Hieman lisätietoja edelliseen kopioituna suoraan Tolosten sukukirjasta:

"Perhe 1
I Pehr Tolonen, talollinen, lautamies, s.1605 Paltamo, Ristijärvi, k.1674 Ristijärvi. Toiminut talollisena ja lautamiehenä Ristijärvellä Määttälän (Mättelä) talossa. Syytinkimies Sotkamo Jormas Tuhkala vuoden 1637 ruodutusluettelon mukaan. Puoliso:1637 Ristijärvi Carin Möttönen, s.1610 Ristijärvi. Isä: Lars Grelsinpka Möttönen.
Lapset:
Pehr Tolonen, s.1634 Paltamo Ristijärvi No 1 Tolola Perhe 2.

Perhe 2
II Pehr Tolonen, perheestä 1, talollinen Ristijärvi No 1 Tolola, s.1634 Paltamo Ristijärvi No 1 Tolola, k.1706 Ristijärvi. Eli vielä 1706 Ristijärvellä. Vuoden 1686 henkikirjassa mainitaan asukkaana Lars, mutta on epäselvää oliko hän poika vai renki. Puoliso Margetha. Mainitaan nimeltä vasta vuodesta 1698.
Lapset:
Carin Tolonen Perhe 3.
Pehr (Pietari) Tolonen, s.1655 Ristijärvi No 1 Tolola. Perhe 4.
Johan Pehrinpka Tolonen, s.1658 Ristijärvi. Perhe 3082."

Kirjassa näyttäisi olevan ristiriitaista tietoa Kaisa Möttösen isästä:
Niilo Möttönen [s.18]
Lars Möttönen [perhe 1]Edellä olleiden Matti Lundin antamien tietojen mukaan jälkimmäinen tieto olisi oikea (Lauri).

t. Pietari

[RRajander]

Jälleen löytyi lisätietoa Ristijärven Möttösistä Paltamon kesäkäräjiltä 1682, jossa Nils Möttö kertoo lautamies Pekka Pekanpoika Tolosen ja Nilsin veljen Lauri Möttösen (maan?)omistuksista. Oma vanhojen käsialojen taitoni on vasta auttava, joten voisiko joku osaavampi tiivistää lyhyesti mistä on kyse?

Teksti alkaa sivulta 251 alareunasta ja jatkuu seuraavalle sivulle.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=7877&pnum=132

Kiitos jo etukäteen!

[Matti Lund]

Jälleen löytyi lisätietoa Ristijärven Möttösistä Paltamon kesäkäräjiltä 1682, jossa Nils Möttö kertoo lautamies Pekka Pekanpoika Tolosen ja Nilsin veljen Lauri Möttösen (maan?)omistuksista. Oma vanhojen käsialojen taitoni on vasta auttava, joten voisiko joku osaavampi tiivistää lyhyesti mistä on kyse?

Teksti alkaa sivulta 251 alareunasta ja jatkuu seuraavalle sivulle.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=7877&pnum=132

Kiitos jo etukäteen!


Hei,

Tätä linkkiäsi en pysty avaamaan, mutta olen taltioinut itselleni kaikki Pohjanmaan tuomiokirjat 1600 -luvulta, joten omista tiedostoistani katseltuna esitän muutaman tarkennuksen.

Ensiksikin kysymyksessä eivät ole kesäkäräjät, vaan Paltamon talvikäräjät, joita pidettiin 7-9.2.1682 (on minulla otettu mf -rullalta ES2035, nide RR.19 (vanha signum ss. 251-252).

Jos tämä kesäkäräjätieto on käyttämäsi linkin otsikoinnissa (SSHY:n sivulla), se olisi korjattava.




Tämä juttu ei anna enää mitään uutta sukutietoa jo aikaisemmin viitattuun juttuun nähden, vaan tässä nimenomaan käsitellään Lauri Rekonpoika Möttösen perustaman talon jakoa Lauri Möttösen tyttären Kaarinan poikien lautamies Pekka Pekanpoika Tolosen ja Lauri Möttösen välillä Lauri Möttösen seuraajan Niiles Möttösen pyynnöstä. Tässä oleva Lauri Möttönen on tarkemmin siis Pekka Tolosen vanhempi velipuoli Lauri Ollinpoika Möttönen (eli Halonen).


(Siis Lauri Ollipoika Möttönen (eli Halonen) ei ollut Niiles Möttösen veli, vaan veljeys viittaa tässä Pekka Tolosen velipuoleen ja taas Laurin sukusuhde Niiles Möttöseen on serkku.)


Lauri Ollinpoika Möttösen eli Halosen seuraajalla Niiles Möttösellä on jäänyt erimielisyyttä, miten tämän ¾ veromanttaalin tilan peltomaat tulisi oikeudenmukaisesti jakaa heidän keskenänsä ja tätä varten oikeus määräsi lautamiehet Esko Tikan, Matti Rimpiläisen, Heikki Heikkisen ja Yrjänä Pyykkösen katselmoimaan ja jakamaan peltolohkot osapuolten kesken, ja erityisesti tuli nimismiehen huolehtia siitä, että ne maat, jotka Tolonen oli raivannut, eivät tule Niiles Möttösen osuuteen ja toisinpäin niin, että raiviot menevät tarkoin oikeille omistajilleen.

terv Matti Lund

Ps. Lisänimissä ei ole mitään käytänteistä poikkeavaa, vaan tällaista vaihtelua esiintyy Kainuun osalta ihan kiitettävästi ja sellainen on aina ilman muuta otettava huomioon, kun Kainuun sukuja tutkitaan. Korjauksena aikaisempaan viestiini Juho Seppäsestä, että vuoden 1705 talvikäräjien Niiles Niileksenpoika Möttösen kanteesta Pekka Tolosta vastaan, ilmenee nimenomaan, että Juho Seppänen oli vanhemman, vuonna 1691 kuolleen Niiles Möttösen vävy (viittasin väärin Lauri Halosen eli siis em. Möttösen vävynä.)

[Matti Lund]

Hei,

Tätä linkkiäsi en pysty avaamaan, mutta olen taltioinut itselleni kaikki Pohjanmaan tuomiokirjat 1600 -luvulta, joten omista tiedostoistani katseltuna esitän muutaman tarkennuksen.

Ensiksikin kysymyksessä eivät ole kesäkäräjät, vaan Paltamon talvikäräjät, joita pidettiin 7-9.2.1682 (on minulla otettu mf -rullalta ES2035, nide RR.19 (vanha signum ss. 251-252).

Jos tämä kesäkäräjätieto on käyttämäsi linkin otsikoinnissa (SSHY:n sivulla), se olisi korjattava.




Tämä juttu ei anna enää mitään uutta sukutietoa jo aikaisemmin viitattuun juttuun nähden, vaan tässä nimenomaan käsitellään Lauri Rekonpoika Möttösen perustaman talon jakoa Lauri Möttösen tyttären Kaarinan poikien lautamies Pekka Pekanpoika Tolosen ja Lauri Möttösen välillä Lauri Möttösen seuraajan Niiles Möttösen pyynnöstä. Tässä oleva Lauri Möttönen on tarkemmin siis Pekka Tolosen vanhempi velipuoli Lauri Ollinpoika Möttönen (eli Halonen).


(Siis Lauri Ollipoika Möttönen (eli Halonen) ei ollut Niiles Möttösen veli, vaan veljeys viittaa tässä Pekka Tolosen velipuoleen ja taas Laurin sukusuhde Niiles Möttöseen on serkku.)


Lauri Ollinpoika Möttösen eli Halosen seuraajalla Niiles Möttösellä on jäänyt erimielisyyttä, miten tämän ¾ veromanttaalin tilan peltomaat tulisi oikeudenmukaisesti jakaa heidän keskenänsä ja tätä varten oikeus määräsi lautamiehet Esko Tikan, Matti Rimpiläisen, Heikki Heikkisen ja Yrjänä Pyykkösen katselmoimaan ja jakamaan peltolohkot osapuolten kesken, ja erityisesti tuli nimismiehen huolehtia siitä, että ne maat, jotka Tolonen oli raivannut, eivät tule Niiles Möttösen osuuteen ja toisinpäin niin, että raiviot menevät tarkoin oikeille omistajilleen.

terv Matti Lund

Ps. Lisänimissä ei ole mitään käytänteistä poikkeavaa, vaan tällaista vaihtelua esiintyy Kainuun osalta ihan kiitettävästi ja sellainen on aina ilman muuta otettava huomioon, kun Kainuun sukuja tutkitaan. Korjauksena aikaisempaan viestiini Juho Seppäsestä, että vuoden 1705 talvikäräjien Niiles Niileksenpoika Möttösen kanteesta Pekka Tolosta vastaan, ilmenee nimenomaan, että Juho Seppänen oli vanhemman, vuonna 1691 kuolleen Niiles Möttösen vävy (viittasin väärin Lauri Halosen eli siis em. Möttösen vävynä.)

Tämä linkki on KA:n digitaaliarkistoon, joka näkyy netissä kaikille ilman erityisiä käyttörajoituksia tai vaadittavia jäsenyystunnuksia:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3685160

Kannattaa viitata tähän, niin kaikki viestin katselijat voivat sen nähdä.


terv Matti Lund

[RRajander]

Kiitos jälleen Matti Lundille, talvikäräjistä todella oli kyse (laitoin virheellisesti kun viestiä viime yönä kirjoittelin). Näitä Niilo Möttösiä olen yrittänyt sukupuuhun sijoitella, ja näin ne pikku hiljaa asia kerrallaan selviävät.

[Kimmo Kemppainen]

Niilo Möttösesi oli Martti Möttösen poika ja ilmeisesti Lauri Möttösen pojanpoika. Niilon vaimo oli Anna, ja lapsia oli kolme: Niilo Niilonpoika Möttönen, Elina ja Helga Mötötär, jonka mies oli Jussi eli Hannu Seppänen.
Kimmo Kemppainen

Kiitos jälleen Matti Lundille, talvikäräjistä todella oli kyse (laitoin virheellisesti kun viestiä viime yönä kirjoittelin). Näitä Niilo Möttösiä olen yrittänyt sukupuuhun sijoitella, ja näin ne pikku hiljaa asia kerrallaan selviävät.

[RRajander]

Kiitos Kimmo, näiden avulla yhdistyvät nämä puuttuvat linkit tietokannassa:D:. Uteliaisuudesta kyselen, millaisista lähteistä tiedon löysit?

[Kimmo Kemppainen]

Keräsin tiedot pääsääntöisesti tuomiokirjoista, väenottoluetteloista ja henkikirjoista.
Kimmo Kemppainen

[Kimmo Kemppainen]

Syynä siihen, että Jussi Seppänen ei saanut Ristijärven Möttölää, oli muuten yksinkertaisesti se, että hän ei saanut mitään aikaiseksi tilalla, kertoo tuomiokirja. Niinpä hän jäi Suomussalmelle ja Möttölä meni Tolosille.

Pekka Tolonen isännöi sitten tilaa ja otti syytinkimiehekseen miniänsä uuden miehen Heikki (Paavonpoika) Kemppaisen. Vaimonsa kuoleman jälkeen Heikki kuitenkin jätti tilan 1730-luvulla ja siirtyi Jormuan Sivolaan.

Kimmo Kemppainen

[Kimmo Kemppainen]

Nyt kun lisää tietoa on tullut kirjaprojektin myötä, täytyy korjata aikaisempaa. Vaikka tuomiokirjassa implikoidaan melko selvästikin, että Jussi Seppänen oli Niilo Möttösen vävy, Helka Mötöttären arvioitu syntymäaika ja ikäero Elinaan osoittavat, että Helka ja Elina miltei täydellä varmuudella kuuluivat eri sukupolveen. Helkan on täytynyt olla Niilo Möttösen sisar eikä tytär. Vastaavasti Helka ja Elina olivat täti ja veljentytär eivätkä isosisko ja pikkusisko.
Kimmo Kemppainen

Niilo Möttösesi oli Martti Möttösen poika ja ilmeisesti Lauri Möttösen pojanpoika. Niilon vaimo oli Anna, ja lapsia oli kolme: Niilo Niilonpoika Möttönen, Elina ja Helga Mötötär, jonka mies oli Jussi eli Hannu Seppänen.
Kimmo Kemppainen

[Kimmo Kemppainen]

Nuo Ristijärven vuonna 1650 mainitut "Möttölät" olivat tosiasiallisesti molemmat Määttälöitä. Vuoden 1650 luettelossa tämä on ilmaistu Mättella. Kuitenkin toisesta näistä Määttälöistä tuli myöhemmin Möttölä no 20. Talon vanhin nimi, Määttälä, tuli Tapani Määtältä. Sittemmin talosta tuli seuraavan isännän, Olli Halosen, mukaan Halola ja tämän puolikkaasta Martti Möttösen mukaan Möttölä, tämä nimenmuutos siis tapahtui aikaisintaan 1660-luvulla. Uuran Möttölä ja Ristijärven Möttölä ovat kaksi eri taloa eikä Ristijärvellä edes ollut yhtään miespuolista Möttöstä ennen 1660-lukua.

Martti Möttönen ja hänen kolme poikaansa häädettiin Möttölästä, kun Taavetti Halonen vaati ja sai tilan itselleen. Möttöset ostivat toisen talon toisesta pitäjästä. Taavetti Halonen kuitenkin ryhtyi enonsa sotilaaksi ja katosi pian historiasta, hänestä ei tullutkaan taloon isäntää. Niilo Möttönen tuli Möttölän isännäksi. Hänen ja hänen perikuntansa aikana talo velkaantui pahoin ja päätyi Tolosille.
Kimmo Kemppainen




Vastaan tähän itse, kun sattui nuo lähteet käsiini:

Vuonna 1650 Ristijärvellä ei ollut Möttösiä, mutta

Pekka Tolonen asui Möttölä-nimisessä talossa
(joka sittemmin oli Ristijärven pappila Tolola-nimisenä)

ja toisaalta Arvid Rönty asui toisessa Möttölän -talossa.

Molemmat talot sijaitsivat nykyisen Ristijärven kirkonkylän keskustassa.

Tämä Kajaanin pitäjän (kreivi- ja vapaaherrakunnan) maakirja vuodelta 1650 löytyy muuten mikrofilmiltä FR312.

T: Hannu

[Pietari Jörönpoika]

Nuo Ristijärven vuonna 1650 mainitut "Möttölät" olivat tosiasiallisesti molemmat Määttälöitä. Vuoden 1650 luettelossa tämä on ilmaistu Mättella. Kuitenkin toisesta näistä Määttälöistä tuli myöhemmin Möttölä no 20. Talon vanhin nimi, Määttälä, tuli Tapani Määtältä. Sittemmin talosta tuli seuraavan isännän, Olli Halosen, mukaan Halola ja tämän puolikkaasta Martti Möttösen mukaan Möttölä, tämä nimenmuutos siis tapahtui aikaisintaan 1660-luvulla. Uuran Möttölä ja Ristijärven Möttölä ovat kaksi eri taloa eikä Ristijärvellä edes ollut yhtään miespuolista Möttöstä ennen 1660-lukua.

Martti Möttönen ja hänen kolme poikaansa häädettiin Möttölästä, kun Taavetti Halonen vaati ja sai tilan itselleen. Möttöset ostivat toisen talon toisesta pitäjästä. Taavetti Halonen kuitenkin ryhtyi enonsa sotilaaksi ja katosi pian historiasta, hänestä ei tullutkaan taloon isäntää. Niilo Möttönen tuli Möttölän isännäksi. Hänen ja hänen perikuntansa aikana talo velkaantui pahoin ja päätyi Tolosille.
Kimmo Kemppainen

Olikos Taavetti Halonen Olli Halosen sukua? Ollihan häipyi talosta ties minne.

[Kimmo Kemppainen]

Olli Halonen oli sairas ja kuoli, poikansa Lauri teki jotakin tuhmaa ja pakeni Venäjälle, tämän poika Taavetti ryhtyi sotilaaksi eikä hänestä sen jälkeen enää ole tietoa.
Kimmo Kemppainen

Olikos Taavetti Halonen Olli Halosen sukua? Ollihan häipyi talosta ties minne.

[RRajander]

Kimmolle kiitos lisätiedoista! Noista Martin pojista, onko nimistä tietoa, Niilo minulla onkin jo tiedossa, ja ylläolevasta lisätty Helga, mutta ne kaksi muuta? Oletettavasti tämä Martti on se sama Martti Möttönen joka Uuralla mainitaan rampana, 20-vuotiaana vuoden 1637 ruodutusluettelossa?

[Kimmo Kemppainen]

Kyllä, ihan sama Martti on kyseessä. Avaudun hänen pojistaan, Laurista, Tapanista ja Niilosta, kirjassani oikein maan perusteellisesti. Heillä on jälkeläisiäkin tytärten kautta. Miespuoliset jälkeläiset taisivat kadota ison vihan aikana.
Kimmo Kemppainen

Kimmolle kiitos lisätiedoista! Noista Martin pojista, onko nimistä tietoa, Niilo minulla onkin jo tiedossa, ja ylläolevasta lisätty Helga, mutta ne kaksi muuta? Oletettavasti tämä Martti on se sama Martti Möttönen joka Uuralla mainitaan rampana, 20-vuotiaana vuoden 1637 ruodutusluettelossa?

[Kimmo Kemppainen]

Tästä muuten itsekin päättelemällä huomaat, että Helka Mötötär oli väistämättä Martti Möttösen eikä Niilo Möttösen tytär. Lauri Seppänen, Helkan poika, oli nainut mies jo vuonna 1695, joten Helka on todennäköisesti syntynyt viimeistään 1650-luvun puolivälissä. Silloin Martti Möttönen oli alle 40-vuotias, joten hän selvästikin oli Helkan isä eikä isoisä. Muutakin näyttöä asiasta toki on, mutta jos näin demonstroin tällä esimerkillä.
Kimmo Kemppainen

Oletettavasti tämä Martti on se sama Martti Möttönen joka Uuralla mainitaan rampana, 20-vuotiaana vuoden 1637 ruodutusluettelossa?

[RRajander]

Hyvähyvä, tuskin maltan odottaa kirjaasi ja näitä mehukkaita paljastuksia 1600-luvulta. Koska kirja ilmestyy ja mistä sitä voi tilata?

Oletko kirjaa tehdessäsi törmännyt Sotkamossa Ala-Sotkamossa 1683-1688 vaikuttaneisiin Lauri ja Tapani Möttöseen, jotka sittemmin häviävät sieltä (kuolevat)? Olen näiden sukulaisuuksia Ristijärvelle pohtinut, lainkaan siinä viisastumatta.

Sitten on vielä noin 1722 syntynyt Kuusamossa Juho Holapan kanssa avioutuva Kirsti Tapanintytär Möttönen, jota en myöskään ole saanut yhdistettyä tähän palapeliin. Sotkamosta mentiin 1680-luvun lopussa myös Kuusamoon nälkää pakoon. Olen pyöritellyt sellaista hypoteesia että tuon Sotkamon Laurin perheestä henkiin jääneet vaimo ja kaksi lasta Elin ja Tapani liittyivät tähän karavaaniin aivan 1680-luvun viimeistä vuosina?

Onko siis näistä odotettavissa lisätietoa vai onko fokuksesi vain Ristijärven Möttösissä?

[Kimmo Kemppainen]

No, kun nostit kissimirrin pöydälle, niin samoista miehistähän tässä puhutaan. Sekä Laurilta että Tapanilta jäi jälkeläisiä, Laurin suku saattaa jatkua nykypäiväänkin. Laurin tytärten Annan ja Elinan tarina on tiedossa ja kirjassani.

Kuusamon Kirstistä ei ole ainakaan toistaiseksi tietoa. Ajatuksesi, että olisi Tapani Laurinpojan tytär, on hyvinkin oikea, mutta minä en ole löytänyt mitään tietoa Tapanin aikuisiältä.
Kimmo Kemppainen

Hyvähyvä, tuskin maltan odottaa kirjaasi ja näitä mehukkaita paljastuksia 1600-luvulta. Koska kirja ilmestyy ja mistä sitä voi tilata?

Oletko kirjaa tehdessäsi törmännyt Sotkamossa Ala-Sotkamossa 1683-1688 vaikuttaneisiin Lauri ja Tapani Möttöseen, jotka sittemmin häviävät sieltä (kuolevat)? Olen näiden sukulaisuuksia Ristijärvelle pohtinut, lainkaan siinä viisastumatta.

Sitten on vielä noin 1722 syntynyt Kuusamossa Juho Holapan kanssa avioutuva Kirsti Tapanintytär Möttönen, jota en myöskään ole saanut yhdistettyä tähän palapeliin. Sotkamosta mentiin 1680-luvun lopussa myös Kuusamoon nälkää pakoon. Olen pyöritellyt sellaista hypoteesia että tuon Sotkamon Laurin perheestä henkiin jääneet vaimo ja kaksi lasta Elin ja Tapani liittyivät tähän karavaaniin aivan 1680-luvun viimeistä vuosina?

Onko siis näistä odotettavissa lisätietoa vai onko fokuksesi vain Ristijärven Möttösissä?

[RRajander]

Kiitos tiedoista! Hyvä juttu, näin tämä sudoku täydentyy pala palalta ja arvoitukset ratkeavat. En tunne Kuusamon seutua sukututkimusmielessä kovin hyvin. Jos haluat, Voin laittaa sulle huomenna viestinä ne tiedot mitä minulla Kirstistä on, jos niistä tai niiden perusteella jotain lisäjohtolankoja mahdollisesti löydät.

[Kimmo Kemppainen]

Minun puolestani voit, jos haluat, laittaa tiedot tähän ketjuun, niin katsotaan yhdessä, selviääkö arvoitus.
Kimmo Kemppainen

Kiitos tiedoista! Hyvä juttu, näin tämä sudoku täydentyy pala palalta ja arvoitukset ratkeavat. En tunne Kuusamon seutua sukututkimusmielessä kovin hyvin. Jos haluat, Voin laittaa sulle huomenna viestinä ne tiedot mitä minulla Kirstistä on, jos niistä tai niiden perusteella jotain lisäjohtolankoja mahdollisesti löydät.

[RRajander]

Ok, palaan asiaan huomenna.

[RRajander]

Kirsti Tapanintytär Möttösestä:

Tästä se ajatus sitten lähti:

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=14789&pnum=28

Lauri ja Tapani kuolevat molemmat 1688 ja kuolema vierailee usein vieden Laurin lapsista Carinin 1687 ja Lauri-pojan 1697. Tapanilta kuolee vaimo niin ikään 1690. Tapanin talouteen on merkitty Matttz L. Kärkkäinen vaimoineen, olisiko ollut renki (jos miestyövoimasta oli puutetta) tai sitten drg. till Lapland= vetäytynyt Lappiin (=Kuusamoon). Laurin perheestä Anna (tiedetään syntyneen 1660 eli lienee vanhin lapsista) avioituu Juho Määtälle joskus 1698 jälkeen. Heräsi siis ajatus josko Laurin vaimo Elin ja lapset Elin ja Tapani olisivat lyöttäytyneet Matsin matkaan pohjoisen reissulle, kun ei heitä seuraavassa rippikirjassa ainakaan Alasotkamolla ole löydettävissä.


Sitten kuluu aikaa yli 40 vuotta, joka on hämärän peitossa. Kunnes uutenavuotena 1746 Kuusamossa avioutuu Kirsti Tapanintytär Möttönen renki Juho Paavonpoika Holapan kanssa ja asettuvat asumaan Vasaraperälle.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3404&pnum=57

Laoset saavat nimet Anna, Marketta, Maria, Juho ja Kirsti. Perheessä asuu myös Juhon äiti Anna, joka muutti poikansa luokse leskeksi jäätyään 1760.

Juho Holappa oli syntynyt todennäköisesti Muhoksella, mutta muuttoaikaa Kuusamoon ei tiedossa (muuttoaika vuosien 1734 ja 1746 välillä oletettavasti, Kuusamon (aukkoinen) sisäänmuuttajien luettelo ei auta tarkentamaan). Juhon vanhemmat olivat Paavo Paavonpoika (Påhl) Holappa ja Anna Kinnunen.

Tätä Kirstiä ei tunnu löytyvän Kuusamosta, Muhokselta (teoriassa voisi olla Wenetheitossa 1700-luvun alkuvuosikymmeninä vaikuttaneen Lauri Pekanpoika Möttösen sukulaisia ja ehkä lähti piiikomaan Muhoksen suuntaan??) tai Kainuusta. Jos teoria Tapani Laurinpojan Kuusamon retkestä pitäisi paikkansa, sopisi nipin napin iällisesti tämän Tapanin tyttäreksi. Kirstin tiedetään syntyneen 1722 ja Tapani Laurinpoika ehkä joskus 1670-luvulla.

Kaikenlaiset lisävinkit ja täydennykset otetaan kiitollisena vastaan tämän Kirstin juurien selvittämiseksi.

[Kimmo Kemppainen]

Kirsti Tapanintytär Möttösen kuuluminen tähän Sotkamon sukuhaaraan on toki erittäin todennäköistä. Lauri Möttösen Anna-tyttären kuoliniästä laskettu syntymäaika on todennäköisesti liian varhainen, ehkä jopa n. 10 vuotta tai ylikin. Lauri Möttösen Elina-tyttären myöhempi elämä sijoittui Kajaaniin ja Liminkaan.

Kun tuon Muhoksen mainitsit, niin siellä kyllä mainitaan minulle muutoin tuntematon Antti Möttösen talo.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24715991

Kimmo Kemppainen

Kirsti Tapanintytär Möttösestä:

Tästä se ajatus sitten lähti:

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=14789&pnum=28

Lauri ja Tapani kuolevat molemmat 1688 ja kuolema vierailee usein vieden Laurin lapsista Carinin 1687 ja Lauri-pojan 1697. Tapanilta kuolee vaimo niin ikään 1690. Tapanin talouteen on merkitty Matttz L. Kärkkäinen vaimoineen, olisiko ollut renki (jos miestyövoimasta oli puutetta) tai sitten drg. till Lapland= vetäytynyt Lappiin (=Kuusamoon). Laurin perheestä Anna (tiedetään syntyneen 1660 eli lienee vanhin lapsista) avioituu Juho Määtälle joskus 1698 jälkeen. Heräsi siis ajatus josko Laurin vaimo Elin ja lapset Elin ja Tapani olisivat lyöttäytyneet Matsin matkaan pohjoisen reissulle, kun ei heitä seuraavassa rippikirjassa ainakaan Alasotkamolla ole löydettävissä.


Sitten kuluu aikaa yli 40 vuotta, joka on hämärän peitossa. Kunnes uutenavuotena 1746 Kuusamossa avioutuu Kirsti Tapanintytär Möttönen renki Juho Paavonpoika Holapan kanssa ja asettuvat asumaan Vasaraperälle.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3404&pnum=57

Laoset saavat nimet Anna, Marketta, Maria, Juho ja Kirsti. Perheessä asuu myös Juhon äiti Anna, joka muutti poikansa luokse leskeksi jäätyään 1760.

Juho Holappa oli syntynyt todennäköisesti Muhoksella, mutta muuttoaikaa Kuusamoon ei tiedossa (muuttoaika vuosien 1734 ja 1746 välillä oletettavasti, Kuusamon (aukkoinen) sisäänmuuttajien luettelo ei auta tarkentamaan). Juhon vanhemmat olivat Paavo Paavonpoika (Påhl) Holappa ja Anna Kinnunen.

Tätä Kirstiä ei tunnu löytyvän Kuusamosta, Muhokselta (teoriassa voisi olla Wenetheitossa 1700-luvun alkuvuosikymmeninä vaikuttaneen Lauri Pekanpoika Möttösen sukulaisia ja ehkä lähti piiikomaan Muhoksen suuntaan??) tai Kainuusta. Jos teoria Tapani Laurinpojan Kuusamon retkestä pitäisi paikkansa, sopisi nipin napin iällisesti tämän Tapanin tyttäreksi. Kirstin tiedetään syntyneen 1722 ja Tapani Laurinpoika ehkä joskus 1670-luvulla.

Kaikenlaiset lisävinkit ja täydennykset otetaan kiitollisena vastaan tämän Kirstin juurien selvittämiseksi.

[RRajander]

Kiitos Kimmo, täytyy penkoa Muhostakin taas. Löysin vielä muistiinpanoistani tiedon että Kirstin äiti Marketta kuolee Kuusamossa 22.4.1780, lisämerkinnällä Staff. Möttöses enka. Väitetään 91-vuotiaaksi, eli olisi synt. 1689 aikoihin. Joten lisäetsintää tulee myös Kuusamon suunnalla.

Muhoksella on piikana Anna Möttönen 1757-63, mutta epäilen häntä Venetheiton Lauri Pekanpojan tyttäreksi. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5703964

[Kimmo Kemppainen]

Juu, Lauri Pekanpojan tarinan olen koonnut pienistä paloista, toivottavasti oikein. Se on melkoinen selviytymistarina. Hän ei kuitenkaan liene Kirstin lähisukua vaan kaukaisempi sukulainen. Kuusamoahan kelpaa tutkia tästä asiakirjasta, kuten täällä Forumilla jo aikaisemmin ystävällisesti neuvottiin:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24916603

En kyllä itse ole tuosta Möttöstä löytänyt.
Kimmo Kemppainen

Kiitos Kimmo, täytyy penkoa Muhostakin taas. Löysin vielä muistiinpanoistani tiedon että Kirstin äiti Marketta kuolee Kuusamossa 22.4.1780, lisämerkinnällä Staff. Möttöses enka. Väitetään 91-vuotiaaksi, eli olisi synt. 1689 aikoihin. Joten lisäetsintää tulee myös Kuusamon suunnalla.

Muhoksella on piikana Anna Möttönen 1757-63, mutta epäilen häntä Venetheiton Lauri Pekanpojan tyttäreksi. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5703964