Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Apua tietojen löytämiseen
Kertokaahan viisaammat, mistä tälläinen sukuharrastaja joka on sidottu lähes kokonaan internetin tietoihin voisi löytää tietoja Pehr Heikkisestä, joka on tullut uudistilalliseksi Kuusamoon joskus 1600 lopulla tai aivan 1700 alussa. Syntynyt noin 1658 kuollut Kuusamossa 7.3.1740. Muutamasta (2) pojasta olen lähes varma, mutta sitten?. "Historiassa" on maininta Pekka Heikkinen tullut "ensimmäisten joukossa" Kuusamoon asutustilalliseksi.
Onko mitään mahdollisuuksia?
Ehkä Digitaaliarkistosta löytyy mitä haet, siellä näkyy olevan aika paljon tietoa Kuusamon kohdalla.
Täällä on ainakin joitakin Kuusamon Heikkisiä 1700luvun alkupuolelta.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kuusamo/rippikirja_1760-1773_ik229/7.htm
Olisikohan tästä apua, löytyy ainakin Heikkinen?
http://suvut.genealogia.fi/tornberg/Cusama_och_Kittka_Byar.pdf
Irkku
Kiitän vastauksista, tuo Irkun vihje oli hyvä, siitä löytyi mielenkiintoisia tietoja, vaikka henkilöepäselvyyksiin siitä ei ollut apua. Nuo muut vihjeet eivät varsinaisesti valaisseet asiaa, olen niissä jo ennenkin hakannut päätäni petäjäiseen. Siis minulla on kaksi Heikkistä, vanhempi Pehr s.n.1658 ja Henrik s.n.1674, jotakuinkin varmaa olen, että Pehrin poikia ovat Johan s.1702 tai 01 ja Lars s.1709. Sitten on Pehrin poika Pehr s.1719 (aika vanhana saatu poika?), josta olen aika epävarma. Sitten on liuta Heikkisiä joiden isistä ei ole tietoa vaikka kuulunevat sukuun, siis ovatko Pehrin vai Henrikin lapsia tai jopa lastenlapsia.
Oletko tutustunut rovasti Koiviston 1930-luvulla tehtyihin kuusamolaisten sukujen tutkimuksiin?
Niissä on kyllä jonkun verran virheitä ainakin lähtöhenkilöissä, joista korjauksia Oulun sukututkimusseuran lehdissä muutama vuosi sitten. Lehdistä ainakin aiemmin sai kopioita pikku rahalla SSS:n kirjastosta tilaamalla.
Rovasti Koiviston tutkimuksista suuri osa on katseltavissa netissä.
Irkku
Kertokaahan viisaammat, mistä tälläinen sukuharrastaja joka on sidottu lähes kokonaan internetin tietoihin voisi löytää tietoja Pehr Heikkisestä, joka on tullut uudistilalliseksi Kuusamoon joskus 1600 lopulla tai aivan 1700 alussa. Syntynyt noin 1658 kuollut Kuusamossa 7.3.1740. Muutamasta (2) pojasta olen lähes varma, mutta sitten?. "Historiassa" on maininta Pekka Heikkinen tullut "ensimmäisten joukossa" Kuusamoon asutustilalliseksi.
Onko mitään mahdollisuuksia?
Anna ja Olavi Tervon toimittamassa Esipolvihakemisto II -Kainuu (Oulun Sukutukimusseuran julkaisuja 23) on paljon Kusaamon sukuja. Esim. tämä Lauri Tapani Oikarisen esivanhempia:
Pekka Heikkinen s. 1658 Sotkamo. Muuttanut pois 1687 Lappi. Talollinen Kuusamo k. 7.3.1740 Kuusamo (omassa tiedostossani on mainittu Pekka Heikinpoika Heikkinen)
1. pso Liisa s. 1671 Kuusamo k. 1720 Kuusamo (omassa tiedostossani on mainittu Liisa Sigfridin tyttäreksi)
2. pso Marketta s. Sotkamo. Muuttanut pois 1687 Lappiin (Kuusamo)
Tässä tiedostossa on Pekka Heikkisen ja Marketan lapseksi laitettu
Anna Pekkanen s. 1707 Kuusamo k. 31.1.1753 Kuusamo, mutta minusta tämä sopii paremmin Liisan lapseksi, koska Liisa on kuollut vasta 1720. Oma kysymykseni on, että onko rippikirjassa mainittu Margeta ollenkaan Pekan puoliso, voisiko hän olla Pekan sisko? Täsä on kysymys minua viisaammille.
Omassa tiedostossani Pekka Heikkisen ja Liisa Sigfridintyttären lapsiksi on mainittu seuraavat:
Pekka s. 1689 k. 29.12.1766
Liisa s. 1715 k. 14.1.1796
Sotkamon ensimmäisessä rippikirjassa 1683-1697
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sotkamo/rippikirja_1683-1711_ik92/25.htm
sivulla 39 on Jukka Vaarnasen puhtaaksikirjoittaman rippikirjan mukaan seuraavaa:
NEDERSOTKAMO
Johan Heickinen obijt 1690
H. Margeta Heiskatar obijt 1696
Margeta |
Samuel |
B. Malin | ob. 1697
Daniel |
Eskell |
bror barn |
Peer Hendricson Heickinen | affwekn till Lapland 1687
Margeta |
Myös sivulla 40 on kuolleita Heikkisiä, en tiedä kuuluvatko nämä myös edellisten Heikkisten sukuun?
Hendrich Heickinen objit 1691
Uxor Chirstin Hurskatar
Margeta
B. Isaach ob. 1697
Brita
Kovasti ovat nälkävuodet Heikkisiä Sotkamossa koetelleet.
Nimi Anna Pekkanen voisi merkitä myös sitä, että Pekka Heikkisen sukunimi Kuusamossa on vaihtunut lasten osalta Pekkaseksi, koska 1689 syntyneen poika Pekka Heikkisen lapset ovat sukunimeltään Pekkasia.
Kysyt myös Heikki Hekkisestä.
Kainuun perheissä lasten etunimissä oli selvä jono, kuten Tapani Kovalaine on tainnut useammankin kerran tuolla Kainuun osiossa sanoa, että "jonossa ei etuilla". Vanhin poika sai isänisän nimen, seuraava poika sai äidinisän nimen ja kolmas poika sai isän nimen sitten mentiin setiin ym. nimiin. Sama pätee myös tyttöjen nimissä.
Pekka Heikkisen s. 1658 lapsista on tässä kolme Pekka s. 1689 (isän kaima), Anna s. 1707 (ilmeisesti joko Pekan tai Liisan äidin kaima) ja Liisa s. 1715 (äidin kaima). On ilmeistä, että jossain on vielä ainakin kaksi poikaa Heikki (Pekan isän kaima) siis vanhin poika ja toiseksi vanhin poika Sigfrid (Liisan isän kaima) Lisäksi, jos lapsi on kuollut aivan pienenä, niin sama nimi on voitu antaa seuraavalle lapselle. Joten ei ole mahdottomuus, että perheessä on kaksi saman nimistä lasta.
Kainuun viestiketjuista voit oppia paljon. Siellä on asiantuntijat Tapani Kovalaine ja Matti Lund auliita neuvomaan visaisissakin kysymyksissä.
Kysyit vielä, että mistä internetistä voisi löytää tietoja.
Minä ainakin laitan ensimmäisen "tenkkapoon" esiintullessa googleen haun esim. suku Pekka Heikkinen. Usein ei tarvitse muuta tehdäkään, kun vastaus ongelmaani löytyy. Tässä on yksi löytämistäni linkeistä (mielenkiintoinen) https://docs.google.com/viewer?url=http://barthold.pp.fi/suku/tietoja/Koillismaan_suvut_alueen_asuttajina.pdf
Mormoonien tiedostosta http://www.familysearch.org/eng/search/frameset_search.asp?PAGE=/eng/search/ancestorsearchresults.asp
löysin tämän, missä Pekka Heikkisellä ja Liisa Sigfrintyttärellä arvellaan olevan kahdeksan lasta, vahinko vain, että ei ole yhdenkään nimeä :)
Sukukirjat ovat myös hyviä tietolähteitä, Kainuun Heikkisistäkin on kaksi sukukirjaa.
Ja tietysti juuri näin kyselemmällä ;)
Terveisin
Arla, joka
itsekin kysymällä ja taas kerran kysymällä on saanut moneen ongelmaan avun.
Kysyt myös Heikki Hekkisestä.
Kainuun perheissä lasten etunimissä oli selvä jono, kuten Tapani Kovalaine on tainnut useammankin kerran tuolla Kainuun osiossa sanoa, että "jonossa ei etuilla". Vanhin poika sai isänisän nimen, seuraava poika sai äidinisän nimen ja kolmas poika sai isän nimen sitten mentiin setiin ym. nimiin. Sama pätee myös tyttöjen nimissä.
Pekka Heikkisen s. 1658 lapsista on tässä kolme Pekka s. 1689 (isän kaima), Anna s. 1707 (ilmeisesti joko Pekan tai Liisan äidin kaima) ja Liisa s. 1715 (äidin kaima). On ilmeistä, että jossain on vielä ainakin kaksi poikaa Heikki (Pekan isän kaima) siis vanhin poika ja toiseksi vanhin poika Sigfrid (Liisan isän kaima) Lisäksi, jos lapsi on kuollut aivan pienenä, niin sama nimi on voitu antaa seuraavalle lapselle. Joten ei ole mahdottomuus, että perheessä on kaksi saman nimistä lasta.
.
Tuosta nimien jonosysteemistä olisin kysynyt tarkennuksen: saiko siis ensimmäinen tytär nimensä isän vai äidin äidin mukaan?
Itse olen huomannut samaa nimeä käytetyn kolmesti, kun kaksi aiempaa nimenhaltijaa olivat kuolleet taaperoina aina ennen seuraavan pojan syntymää. Nykyään tuota kait pidettäisiin huonona enteenä.
Tuosta nimien jonosysteemistä olisin kysynyt tarkennuksen: saiko siis ensimmäinen tytär nimensä isän vai äidin äidin mukaan?
Itse olen huomannut samaa nimeä käytetyn kolmesti, kun kaksi aiempaa nimenhaltijaa olivat kuolleet taaperoina aina ennen seuraavan pojan syntymää. Nykyään tuota kait pidettäisiin huonona enteenä.
Tarkistin omista juuristani, niin ensimmäinen tytär on saanut nimensä äidin äidin mukaan joskus myös äidin nimi on saanut tämän kunnian.
Minäkin olen tavannut perheitä, joissa on kolmekin samannimistä lasta. Tämä kuolleen lapsen nimen antaminen jollekin seuraavista lapsista ei näytä rajoittuneen pelkästään Kainuuseen, samaa käytäntöä on myös Hämeessä.
Tuo huono enne on ainakin ajatuksissa jopa niin paljon, että yhdelle pojistamme annoimme toiseksi nimeksi mieheni kahden kuukauden iässä kuolleen veljen nimen. Oma poikamme sairasti pienenä jatkuvia keuhkokuumeita ja korvatulehduksia, niin voit vain arvata, mitä minä ajattelin. Enää en antaisi lapselleni yhdenkään kuolleen sukulaislapsen nimeä.
Tarkistin omista juuristani, niin ensimmäinen tytär on saanut nimensä äidin äidin mukaan joskus myös äidin nimi on saanut tämän kunnian.
Minäkin olen tavannut perheitä, joissa on kolmekin samannimistä lasta. Tämä kuolleen lapsen nimen antaminen jollekin seuraavista lapsista ei näytä rajoittuneen pelkästään Kainuuseen, samaa käytäntöä on myös Hämeessä.
.
Laitan taas tällaisen yleisen kysymyksen, jos vaikka auttaisi jotakuta 'etsin heinää heinäsuovasta' -projekteissa ;)
Onko havaintoa, onko tuossa isovanhempien mukaan nimeämisessä sillä seikalla ollut väliä, josko nämä mainitut isovanhemmat ovat olleet elossa lapsen syntymän aikoihin?
Oma Antti-esi-isä oli tosiaan kolmas samanniminen poika , mutta ei enää esikoinen.
Ensin syntyi Antti 1769, joka kuoli 2 vkon iässä. Sitten syntyi Matti 1771, ja Juhani 1773. Sitten syntyi taas Antti 1776 - ja kuoli 6 vkon iässä. Lopulta, 1780 syntyi sellainen Antti, joka eli vanhoille päiville - kiitoksia siitä ;) Nimeä ei siis 'kierrätetty' heti, vaikka olisi ollut mahdollista.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.