Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Knut Johansson, Oulun porvari
Jouni Kaleva
20.08.10, 18:24
Tämä minulle uusi tuttavuus vaikuttaa niin mielenkiintoiselta, että avataan hänelle oma ketjunsa.
Jouni Kaleva
20.08.10, 18:31
Tuon tähän kopiona toisesta ketjusta tältä päivältä JHissan ja omia tekstejä aloitukseksi tähän asiaan.
*****
Minun mielestäni Knut Johansson ei voi olla kukaan muu kuin Beata Andersintyttären (Cajanus), haud. 30.4.1699 Oulu, mies, joka haudataan 28.8.1687 Oulussa ja jonka perukirja löytyy Alf Brennerin Oulun kaupungin perunkirjoituksia teoksesta:
64. Knut Johansson, rådman; bouppt. 14.11.1687. Änkan, den avlidnes fjärde hustru Beata Andersdotter; barn av första giftet med Margareta Mårtensdotter: Brita Knutsdotter, gift med Karl Krank; av andra giftet med Margareta Sigfridsdotter: Johan Knutsson och Margareta Knutsdotter, gift med Erik Persson; av tredje giftet: Gabriel Knutsson och avlidne Karl Knutsson; av fjärde giftet: Anders Knutsson och Maria Knutsdotter. Knut Johansson var avliden redan 17.4.1672.
Tillgångar 3126 dr 24½ öre, bestående av gården belägen gentemot kapten Henrik Gråå värderades åt sonen för 820 dr, Antilanvainio åker och 1 åkerstycke vid Tuhkaoja 172 dr, lösöre, varibland 1 häst, 1 ko och guldsmedsverktyg 176 dr, utestående fordringar 1958 dr 24½ öre; avkortning 187 dr 13 öre; behållning 2939 dr 11½ öre. Av behållningen hade arvingarna redan tillgodogjort sig på sina arv sammanlagt 2440 dr 2 öre, varför till delning återstod 498 dr 15½ öre. Därav fick änkan 276 dr 23 öre 18 runst. och var och en de sex övriga arvingarna 36 dr 30 öre 15 runst. vid det slutliga arvskiftet, som förrattades 3.5.1694.
Knut Johaninpojan isä voisi olla oululainen laivanomistaja Johan Knutinpoika. Koska hänen tavaroistaan löytyy myös kultasepäntarvikkeet, niin hän voi olla sama kuin kultaseppä Knut Johansson, jonka vaimo ja lapsi haudataan Oulussa 18.4.1645? Muut vaimot olisivat haudatut Oulussa tammikuussa 1656 ja 20.8.1665.
*****
Knut Johaninpoika mainitaan raatimiehenä vielä 1674 ja hänen hautauksensa tapahtui vasta 28.8.1687 eli jotakin häikkää hänen kuolemassaan on, joten epäilen perunkirjan kuolinajan 17.4.1672 olevan väärän. Joku voisi tarkistaa alkuperäisestä, mitä siellä lukee. 15 vuotta on pitkä aika pitää hautaamatta. Oliko Knut autuas jo 30.7.1674 kauppakirjan aikana eli tekikö kuittauksen hänen kuolinpesä.
Iin kesäkäräjät 17-19.7.1695 fol. 75-81
****
Kyllä näyttää, että Knutin kuolintieto 1672 Brennerillä on huti.
Nähdäkseni nuo Iin käräjien 1695 autuas-merkinnät tarkoittavat, että silloin (1695) oli autuas, mutta asiakirjoja antaessaan 1680 ja 1682 elossa.
Tässä Iin Veijolan talossa oli vielä maakirjassa 1673 isäntänä vanhan suvun jäsen Johan Sigfridsson. Ja jo seuraavana keväänä on tämä Oulun porvari myynyt talon ulkopuolisille. Kiirettä on pitänyt. Kukaties Johan kuoli 1673 ja talo meni veloista porvari-Knutille, joka välittömästi realisoi sen...
Onko tietoa, mikä oli Knutin kolmannen vaimon nimi?
__________________
Jouni Kaleva
20.08.10, 18:36
Tässä olevan infon perusteella runkona:
Knut Johansson, kuollut elokuussa 1687, Oulu, haudattu 28. elokuuta 1687, Oulu.
A. Puoliso Margareta Martintytär, kuollut 1645, Oulu, haudattu 16. huhtikuuta 1645, Oulu, lapset
* Brita Knutintytär.
Puoliso Kaarle Kranck, syntynyt 1618, kuollut 1711 (ikä kuollessa 93 vuotta vanha).
B. Puoliso Margareta Sigfridintytär, kuollut 1656, Oulu, haudattu 1656, Oulu, lapset
* Johan Knutinpoika.
* Margareta Knutintytär.
Puoliso Erik Persson.
Puoliso N N, kuollut 1665, Oulu, haudattu 20. elokuuta 1665, Oulu, lapset
* Gabriel Knutinpoika.
* Karl Knutinpoika, kuollut 1687, mennessä.
Puoliso 1665, arvio, Beata Antintr. Cajanus, syntynyt 1630, kuollut 1699, haudattu 30. huhtikuuta 1699, Oulu (ikä kuollessa 69 vuotta vanha), Beata on Raahen khran Caspar Casparinpk. Forbuksen (1633-1664) leski. lapset
* Anders Knutinpoika.
* Maria Knutintytär.
Tässä olevan infon perusteella runkona:
Knut Johansson, kuollut elokuussa 1687, Oulu, haudattu 28. elokuuta 1687, Oulu.
A. Puoliso Margareta Martintytär, kuollut 1645, Oulu, haudattu 16. huhtikuuta 1645, Oulu, lapset
* Brita Knutintytär.
Puoliso Kaarle Kranck, syntynyt 1618, kuollut 1711 (ikä kuollessa 93 vuotta vanha).
B. Puoliso Margareta Sigfridintytär, kuollut 1656, Oulu, haudattu 1656, Oulu, lapset
* Johan Knutinpoika.
* Margareta Knutintytär.
Puoliso Erik Persson.
Puoliso N N, kuollut 1665, Oulu, haudattu 20. elokuuta 1665, Oulu, lapset
* Gabriel Knutinpoika.
* Karl Knutinpoika, kuollut 1687, mennessä.
Puoliso 1665, arvio, Beata Antintr. Cajanus, syntynyt 1630, kuollut 1699, haudattu 30. huhtikuuta 1699, Oulu (ikä kuollessa 69 vuotta vanha), Beata on Raahen khran Caspar Casparinpk. Forbuksen (1633-1664) leski. lapset
* Anders Knutinpoika.
* Maria Knutintytär.
Johan Knutinpoika vihitään Oulussa 22.2.1683. Hänen pojakseen sopisi kalastaja Knut Johaninpoika, jonka kyökistä irti päässyt tuli poltti suurimman osan Oulua 20.7.1705. Tuli pääsi irti kun palvelija Valpuri Pietarintytär valmisti viinamäskiä. Toista sataa taloa joutui tulen omiksi. (A. H. Virkkunen Oulun kaipungin historia I s. 130 (Tk 3/8 1705)). Seuraava Oulun suurpalo sai alkunsa Tuomas Jakun talon eräästä aitasta 28.8.1705 ja se tuhosi 39 taloa ja kaikki Hahtiperän aitat (Tk 2/9 1705).
Laitetaan vielä Hiskistä Knut Johaninpoikaan liityviä hautauksia Oulusta (digitoidut löytyvät http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?atun=184528.KA Pääkirjojen Kirkon tilien kohdalta)
* 18.4.1645 hustru och barn
alkup - ALKUPKOMM: för Sal. hustrus bårklädhe, sampt och för barnes klåckor
alkup - MAKSU4: 9:-
omainen: Guldsmidh Knut Johansson
* 1.6.1650 barn
alkup - ALKUPKOMM: för bårkl: o. kl:
alkup - MAKSU4: 7:16
omainen: Knuth Johss:
* 1654 drengen
alkup - MAKSU: 1:8
omainen: Knutt Johansson
* 29.4.1655 dreng
alkup - MAKSU: 2:-
omainen: Knutt Johansson
* 1656 Sal. hustru
alkup - ALKUPKOMM: bårklädhe
alkup - MAKSU2: 6:24
omainen: Knutt Johansson
* 12.1.1659 Knutt Johansson
alkup - ALKUPKOMM: ringn. grifft.
alkup - MAKSU4: 4:-
* 26.4.1663 drengs barn
alkup - MAKSU2: 1:-
omainen: Knuutt Johanssån
* 1676 dreng
alkup - MAKSU: 1:-
alkup - MAKSU2: :16
omainen: Cnuth Johanss
* 29.5.1678 barn
alkup - MAKSU: 1:16
alkup - MAKSU3: :16
omainen: Cnuth Johanss:
* 7.7.1678 barn
alkup - MAKSU: 1:16
omainen: Cnuth Johanss:
* 8.12.1681 barn
alkup - MAKSU: 2:-
alkup - MAKSU3: :16
omainen: Knuth Johanss:
Knut Johansonin hautaus 28.8.1687
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5753146
ja hänen leskensä hautaus 30.4.1699
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5752983
Jouni Kaleva
21.08.10, 16:23
Jos kaikki oletuksemme pitävät paikkansa, niin Knutin ensimmäinen vaimo haudattiin 1645 ja Knut oli jo tuolloin kultaseppä, siis epäilemättä käsityöläismestari. Tämä varmaan edellytti ikää tuommoiset 25-30 vuotta. Näin voisi haarukoida, että Knut synt. viimeistään 1620, todennäköisemmin noin 1615, jolloin olisi kuollut n. 72-vuotiaana.
Ritva Nygren
14.07.13, 22:28
Tuon seuraavan mukaan Knut Johanssonilla on vaimo Margeta Sigfredsdotter, jolla veli D:nus Henricus Sigfridi:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627624 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627624)
Ritva N.
Jouni Kaleva
15.07.13, 07:14
Tuon seuraavan mukaan Knut Johanssonilla on vaimo Margeta Sigfredsdotter, jolla veli D:nus Henricus Sigfridi:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627624 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627624)
Ritva N.
Erinomainen löytö, Ritva! Tämä selventää Iin Veijolan sukua kovasti.
Oulun raastuvanoikeuden tuomiokirjassa 20.2.1658 on ensimmäisenä juttu, jossa Cnuth Johansson pyytää oikeutta kirjaamaan kaupungin kirjoihin (Stadzens Tänkiebook), että hän (Cnuth) on 11.2.1654 kirjannut perinnönjaon "kuolleesta vaimostansa Margeta Sigfridintyttärestä syntyneiden lastensa kanssa, raatimiesten Carl Cameronin ja Joseph Jöranssonin läsnäollessa" , ("...han Ao 1654 den 11 Februarij medh sina barn af sahl hustru Margeta Sigfridsdr. födda ...ingått hadhe... " luetellaan mm. 2700 taaleria kuparirahaa, ym. omaisuutta (oliko myös 100 luotia hopeaa?), jonka hän (Cnuth) lupasi säilyttää kunnes lapset täysi-ikäisiä. Ja olivat Margaretan isä sekä veli Dnus Henricus Sigfridi tämän omakätisellä allekirjoituksellaan vahvistaneet.
Ei voida viitata mihinkään muuhun, kuin tuolloiseen Hailuodon kirkkoherraan Henricus Sigfridi Björnholmiin. Kun viimeksimainittua on vahvasti ennestään epäilty lähteneeksi Iin Veijolan talosta, vahvistaa tämä kaikki tuota oletusta. Knut Johansson myöhemmin (1674) myi Veijolan talon Jakun veljeksille, ilm. siis ainakin osittain tämän kuolleen vaimonsa peruja. Tästä vetäisin seuraavia johtopäätöksiä:
-Margaretan isä (Sigfrid NN) oli elossa 1654. Sopii Veijolan isäntään Sigfrid Staffansoniin.
-sitoo Henricus Björnholmin Margaretan veljeksi, siis molemmat Veijolan Sigfridin lapsia.
-kirjaustarve ajankohta 1658 Margaretan perinnöstä lapsillensa sopisi siihen, että Margareta kuoli tuolloin alkuvuodesta 1654 (täsmentää siis aiempaa arvoita kuolinvuodesta) ja todennäk. Knut oli tässä 1658 menossa kolmanteen avioonsa, vaikka siitä ei asiakirjassa mainita.
Ylioppilasmatrikkelissa henkilönumero 25, Henricus Sigfridii (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=25). Paljon viittauksia alkuperäislähteisiin.
Matti Lund
15.07.13, 09:49
Kaikki henkilöstä kirjoittavat näyttävät olevan yhtä mieltä hänen lisänimestänsä "Johansson".
Kaupunkiporvaristossa esiintyy muutamia muitakin tapauksia, joissa on lisänimi muodostettu samalla tavalla kuin tässäkin kirjoittajat antavat ymmärtää. Ensinnä tulee mieleen Gabrielssonien kauppiassuku Kokkolassa ja Vaasassa. Eli erään Gabrielin jälkeläiset ottivat sen nimen.
Kun itsellä esiintyy suvussa tätä lisänimeä, niin kysynkin, oliko Knut ensimmäinen, joka käytti sitä omassa suvussaan ja onko se jatkunut hänen jälkeensä?
Mutta kysyn kuitenkin vielä varmuuden vuoksi, että oliko Knuutin lisänimi todellakin "Johansson" ja säilyikö se tulevissa polvissa?
terv Matti Lund
Ritva Nygren
15.07.13, 10:17
Iin käräjiltä:
10.-11.2.1668 s. 122 Knuth Johansson ledt andra gången upplysa Johan Sigfredssons hemman…
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3713333 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3713333)
8.-10.7.1668 s. 152 Såsom Johan Sigfredsson … till des svåger Knut Johansson
1000 dlr kmt skyldig war...
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3713401 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3713401)
12.-15.2.1675 s. 15v Oplystes första gången dhet hemmanetz kiöp som Cnut Johansson i Uhlå till… Wejola hemman …
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3723000 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3723000)
Laitetaan linkki myös aloituksessa mainittuun
Iin kesäkäräjät 17-19.7.1695 fol. 75-81
__________________
käräjäotteeseen
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3693107
lisäksi
KA mf. ES 2036 (rr 22) Limingan käräjät 5.8.1685 s. 159
"Bårgaren och för detta Rådman Cnut Johanssons Måg Bookhållaren Carl Kranck"
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3687128
Limingan käräjät 26.–27.7.1692 s. 41
"Wäl:t Lendzman Carl Kranck proponerade för Rätta huru honom wore af hans Sahl: Swärfader Cnut Johansson öfwerdragit Nickarila 11/12 Mant: hemman här i Limingå effer ehrwundne doomar, för dess fordran 320 D:r Km:t"
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3691190
Onko samaa sukua kuin
KA mf. ES 2035 (rr 20) Iin käräjät 22.–24.1.1683 s. 43
"Johan Cnuthsson Pihlman af Sal: Borgmestarens Henrich Forbuses Enckia, dygdesamme hustru Margeta Litthovia fullmechtigat, inlade i Retten en extraderat Reckningh af Sal: Borgmestarens book dat: Uhlå d: 20 Jan: innewarande åhr, hwar medh han fordrade af Sal: Brodrens, fordom Kyrckioheerdens H:r Johans Enckia, hustru Kirstin Henrichz dotter Fyra hundrade Siuttio fyra dal:r 21 ö: Km:t ... fullmechtigen Johan Cnutsson tillstelte, medh förbehåld för Sigfred Jackå des prætension till neste Tingh om desse [Sal: Pastoris] böcker, som han förmente kunna, förmedelst sin Sal: Swerfaders för detta Kyrkioheerdens her i Iio Her Henrichz Christierni honom tillhörige böcker och för 34 åhr fallne arff, igen winna, hwars mågh Kyrckioherden H:r Johan Forbus och war och böckerne uthan twifwel emoot lösen i een så långan tidh oklandrat possiderat"
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3685880
sillä olihan Cnut Johansonin neljäs vaimo Beata Andersdotter Kasper Forbuksen leski
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U211
Jouni Kaleva
15.07.13, 13:41
Kaikki henkilöstä kirjoittavat näyttävät olevan yhtä mieltä hänen lisänimestänsä "Johansson".
terv Matti Lund
Tuosta sanoudun irti. Olen käyttänyt nimeä Knut Johansson ainoastaan tarkoituksessa etunimi + patronyymi. Ymmärtääkseni tästä miehestä on käytetty myös "nimiä" Fiskare ja Guldsmed.
Jouni Kaleva
15.07.13, 14:20
Onko samaa sukua kuin
KA mf. ES 2035 (rr 20) Iin käräjät 22.–24.1.1683 s. 43
"Johan Cnuthsson Pihlman af Sal: Borgmestarens Henrich Forbuses Enckia, dygdesamme hustru Margeta Litthovia fullmechtigat, inlade i Retten en extraderat Reckningh af Sal: Borgmestarens book dat: Uhlå d: 20 Jan: innewarande åhr, hwar medh han fordrade af Sal: Brodrens, fordom Kyrckioheerdens H:r Johans Enckia, hustru Kirstin Henrichz dotter Fyra hundrade Siuttio fyra dal:r 21 ö: Km:t ... fullmechtigen Johan Cnutsson tillstelte, medh förbehåld för Sigfred Jackå des prætension till neste Tingh om desse [Sal: Pastoris] böcker, som han förmente kunna, förmedelst sin Sal: Swerfaders för detta Kyrkioheerdens her i Iio Her Henrichz Christierni honom tillhörige böcker och för 34 åhr fallne arff, igen winna, hwars mågh Kyrckioherden H:r Johan Forbus och war och böckerne uthan twifwel emoot lösen i een så långan tidh oklandrat possiderat"
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3685880
sillä olihan Cnut Johansonin neljäs vaimo Beata Andersdotter Kasper Forbuksen leski
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U211
Tuossa siis jaettiin 1678 kuolleen Iin khra Johan Casparinpk. Forbuksen perintöä. Velkojana on Johanin veljen leski Margareta Lithovia, asiamiehenään Johan Cnuthsson Pihlman.
On mielenkiintoinen ajatus, että asiamies olisi Knut Johanssonin poika (tämän 1. aviosta). Tuossa tapauksessa Margareta Lithovia olisi värvännyt asiamiehekseen kälynsä (perittävän Johanin toisen veljen, Casparin vaimon) poikapuolen. Tietysti täysin mahdollista, mutta voinut tapahtua myös ilman sukulaisuussuhdetta.
Jouni Kaleva
15.07.13, 14:27
... fullmechtigen Johan Cnutsson tillstelte, medh förbehåld för Sigfred Jackå des prætension till neste Tingh om desse [Sal: Pastoris] böcker, som han förmente kunna, förmedelst sin Sal: Swerfaders för detta Kyrkioheerdens her i Iio Her Henrichz Christierni honom tillhörige böcker och för 34 åhr fallne arff, igen winna, hwars mågh Kyrckioherden H:r Johan Forbus och war och böckerne uthan twifwel emoot lösen i een så långan tidh oklandrat possiderat"
Sivuseikka, mutta tuossa jutussa tulee ilmi, että tämän Johan Forbuksen appiukko oli aiempi khra Henrik Christierni (Limingius, k. 1648). Viimeksimainitun toinen vävy, joka halusi kuolinpesän kirjat itselleen oli tuon referaatin mukaan Sigfred Jackå. Tuossa on joku virhe, ei vastaa todellisuutta, vaan se toinen vävy oli Korvalan isäntä Sigfrid Joachiminpoika (n. 1644-1697), jonka vmo oli Carin Henrikintr. Lithovia tämän toisessa aviossa.
Matti Lund
15.07.13, 15:11
Tuosta sanoudun irti. Olen käyttänyt nimeä Knut Johansson ainoastaan tarkoituksessa etunimi + patronyymi. Ymmärtääkseni tästä miehestä on käytetty myös "nimiä" Fiskare ja Guldsmed.
Guldsmed kuulostaa tutulta.
Mielestäni näissä ilmaisuissa pitäisi olla huolellisempi, koska huomattava osa -sson -loppuisen lisä- ja sitten sukunimen omaajista on saanut nimensä olemalla sennimisen kaupunkiporvarin jälkeläisiä. Myös vanhassa säätyväessä on huomattava osa -sson -loppuisen lisänimen omaavia.
Jos ei tiedä patronyymiä, ei tällöin voi tietää, onko ilmaisu patronyymi vai lisänimi, eli nimen esittäjä syyllistyy tällöin ambivalenttisuuteen, vaikka sukututkimuksen ilmaisuissa pitäisi pyrkiä sen vastakohtaan, identifikatiiviseen yksikäsitteisyyteen, jotta sukujohdoista tulisi oikeellisia.
Itselleni tämä pesäero on selvä, koska omassa lähisuvussani äidistä alkaen on käytössä -sson -loppuisia lisänimiä. Tällöin oikeakielisyys on hyvä lähestymistapa ehkäistä sekaannuksia nimiasioissa ja järjestellä nimitiedot sikäli kirkkaasti ja ristiriidattomasti.
Esipolvitauluissa patronyymit ja lisänimet voidaan jakaa teknisesti eri kenttiin, mutta kun ne tulostetaan, ambivalenttisuus syntyy ainakin niissä tapauksissa, joissa edeltäviä esipolvia eikä mahdollista patronyymiä enää tunneta, vaikka kaikki muu hyvin tunnetaankin. Kuitenkin sukupresentaatioissa nämä kaikki vääräkieliset ilmaisut ovat ambivalentteja niille, jotka eivät ole selvitelleet itse kohdehenkilöä ja hänen vanhempiaan lähteistä.
terv Matti Lund
Oulussahan oli kultaseppä Jochim Krull, joka häviää läänintileistä 1663-75.
Jouni Kaleva
15.07.13, 16:10
Guldsmed kuulostaa tutulta.
Mielestäni näissä ilmaisuissa pitäisi olla huolellisempi, koska huomattava osa -sson -loppuisen lisä- ja sitten sukunimen omaajista on saanut nimensä olemalla sennimisen kaupunkiporvarin jälkeläisiä. Myös vanhassa säätyväessä on huomattava osa -sson -loppuisen lisänimen omaavia.
Jos ei tiedä patronyymiä, ei tällöin voi tietää, onko ilmaisu patronyymi vai lisänimi, eli nimen esittäjä syyllistyy tällöin ambivalenttisuuteen, vaikka sukututkimuksen ilmaisuissa pitäisi pyrkiä sen vastakohtaan, identifikatiiviseen yksikäsitteisyyteen, jotta sukujohdoista tulisi oikeellisia.
Itselleni tämä pesäero on selvä, koska omassa lähisuvussani äidistä alkaen on käytössä -sson -loppuisia lisänimiä. Tällöin oikeakielisyys on hyvä lähestymistapa ehkäistä sekaannuksia nimiasioissa ja järjestellä nimitiedot sikäli kirkkaasti ja ristiriidattomasti.
Esipolvitauluissa patronyymit ja lisänimet voidaan jakaa teknisesti eri kenttiin, mutta kun ne tulostetaan, ambivalenttisuus syntyy ainakin niissä tapauksissa, joissa edeltäviä esipolvia eikä mahdollista patronyymiä enää tunneta, vaikka kaikki muu hyvin tunnetaankin. Kuitenkin sukupresentaatioissa nämä kaikki vääräkieliset ilmaisut ovat ambivalentteja niille, jotka eivät ole selvitelleet itse kohdehenkilöä ja hänen vanhempiaan lähteistä.
terv Matti Lund
Näinhän se on, olen aivan samaa mieltä. Tässä tapauksessa on tullut käytetyksi sitä muotoa, jolla tämä herra lähteissä tavallisesti esiintyy, siis pelkällä patronyymillään. Tietysti täsmällisempi kirjaus voisi olla "Knut Johaninpoika" ellei peräti "Nuutti Juhonpoika" mutta kun tässä pikaviestinnässä on vertailtu lähinnä lähdeviitteitä, niin on tietyllä tavalla nopeampi ja helpompi käyttää tätä "työnimeä" Knut Johansson.
Jouni Kaleva
15.07.13, 17:24
Iin käräjiltä:
8.-10.7.1668 s. 152 Såsom Johan Sigfredsson … till des svåger Knut Johansson
1000 dlr kmt skyldig war...
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3713401 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3713401)
Tämä on se lopullinen niitti, joka sitoo Knut Johaninpojan vaimon Margeta Sigfridsdotterin Veijolan taloon Samaten sitten aeimpien viestien perusteella Henricus Biörnholmin.
Johan Sigfridsson, Veijolan (nuori) isäntä oli siis veloissa langolleen Knutille, kaiketi koko tilan omistus sitten päätyi Knutille, joka nopeasti realisoi sen myymällä Jakun veljeksille. Toisen ostajan, Hans Jakun vaimo saattoi olla samaa Veijolan sisarussarjaa, joten sukulaiskauppa lienee ollut.
Jouni Kaleva
16.07.13, 09:09
Ritva Nygren toimitti ystävällisesti seuraavat linkit tuomiokirjoihin, suurkiitos taas Ritvalle:
Käräjät Liminka 9.-10.2.1655 s. 19-19v (alkaa oikean puolen alariveiltä) Knut Johansson hukannut Limingassa häissään kultasormuksen, lykätään seur. käräjille.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3709022
Liminka 17.1.1656 s. 412 (oikealla 2. kpl) Knut Gulldssmed sormuksestaan.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3709063
Johtopäätöksiä:
-Knutin 3. avioliitto solmittiin 9.2.1655 mennessä. Vahvistaa edellisen vaimon Margareta Sigfridintyttären kuoleman tapahtuneen n. vuosi aiemmin, jolloin oli tehty sopimus omaisuuden erottelusta Margaretan lasten hyväksi.
-häät Limingassa, viittaa, että uusi morsian siltä suunnalta.
Jouni Kaleva
16.07.13, 18:28
Edelleen Ritva Nygrenin esiin kaivamia arkistolähteitä, jotka selvittävät, kuka oli Knut Johaninpojan kolmas vaimo; tämähän on edelleen hämärän peitossa.
Liminka 10.-13.2.1669 s. 281v –
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3713669
"Sammaledes fordrade Knuth Johanssons af dess swähr fader Carll Josephsson 600 dr K: M: som han för dess hemmans..."
Tuossa siis appiukon nimi. Epäilen vahvasti, että kyseessä on Limingan Limingius-sukuinen nimismies, joskaan se ei tästä jutusta tule esiin. Sursilliana tietää, että Carl Josephson Limingiuksen vaimo oli Brita Matintytär, mutta pariskunta lapseton(?).
Liminka 7.-8.7.1673 s. 422-423 "Borgarens i Uhlå Knut Johanssons son Johan Knutsson fordrade ... af fordom lensmans Carl Josephssons enkia hust. Brita Matsdotter..." ... "...som Enkian å sin sons Anders Gabrielsons wägnar upå pretenderar den hon säger Knut å hans wägnar upburit..."
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3715719
Siispä Carl Josephson on Knutin appiukko; ja ilmeisen selvästi on samalla tämä nimismies, joka puolestaan on sukuaan Lithovius/Limingius, löytyy myös Sursillianasta. Vaimoksi mainitaan Brita Matintytär. Kuitenkin olisi ollut lapseton avioliitto. Toisaalta Britalla on tämä poika Anders Gabrielsson. Siispä Brita lienee ollut jonkun Gabrielin leski naidessaan Carl Josephsonin? Epävarmaksi jää, oliko Knutin kolmas vaimo näin ollen NN Carlintytär vai tytärpuoli (=Gabrielintytär). Ja saattoi kait olla teoreetisesta Carlin 1. aviostakin.... jos Carlin ja Britan aviossa oli kyse kahdesta leskestä...
Tämä NN Gabrielin/Carlintytär sai sitten Knut Johanssonin kanssa kaksi poikaa: kuinka ollakaan pojat saivat nimet Gabriel ja Carl.
Jouni Kaleva
18.07.13, 15:38
Siispä Carl Josephson on Knutin appiukko; ja ilmeisen selvästi on samalla tämä nimismies, joka puolestaan on sukuaan Lithovius/Limingius, löytyy myös Sursillianasta. Vaimoksi mainitaan Brita Matintytär. Kuitenkin olisi ollut lapseton avioliitto. Toisaalta Britalla on tämä poika Anders Gabrielsson. Siispä Brita lienee ollut jonkun Gabrielin leski naidessaan Carl Josephsonin? Epävarmaksi jää, oliko Knutin kolmas vaimo näin ollen NN Carlintytär vai tytärpuoli (=Gabrielintytär). Ja saattoi kait olla teoreetisesta Carlin 1. aviostakin.... jos Carlin ja Britan aviossa oli kyse kahdesta leskestä...
Tämä NN Gabrielin/Carlintytär sai sitten Knut Johanssonin kanssa kaksi poikaa: kuinka ollakaan pojat saivat nimet Gabriel ja Carl.
Yllättävän vähän on valmista tietoa Limingan nimismiehestä Carl Josephinpk. Limingiuksesta.
Kojosen Sursillianan mukaan Carl Josefinpoika syntyi arviolta noin (?) 1622. Carl oli nimismies Limingassa (http://www.tarkkonen.com/sukuselailu/sukutaulut-o/pd25.htm#i840). Carl ja Riitta Matintytär (http://www.tarkkonen.com/sukuselailu/sukutaulut-o/p3006.htm) vihittiin ennen 1645. Carl Josefinpoika Lithovius kuoli ennen 1674. Heillä ei ollut lapsia.
http://www.tarkkonen.com/sukuselailu/sukutaulut-o/index.htm?ssmain=p2738.htm;
(mihinkähän tuokin vihkiajan määritys perustuu? Kuoliaika n. 1673 lähde on tässä viestiketjussa jo tullut esille. Entä lapsettomuuden lähde? Jos se on totta, niin silloin varmistuisi, että Knut Johanssonin kolmas vaimo olisi NN Gabrielintytär.
Limingan nimismies. Varusti myös laivoja. Hänen jahtinsa meni karille Ruotsin rannikolla Nordmalingissa 1669 jolloin 16 Liminkalaisen Tukholmaan menossa oleva kauppatavara menetettiin. http://www.saunalahti.fi/hirvela/Suku/546.html
Jouni Kaleva
18.07.13, 15:45
Kojosen Sursillianan mukaan Carl Josefinpoika syntyi arviolta noin (?) 1622. Carl oli nimismies Limingassa (http://www.tarkkonen.com/sukuselailu/sukutaulut-o/pd25.htm#i840). Carl ja Riitta Matintytär (http://www.tarkkonen.com/sukuselailu/sukutaulut-o/p3006.htm) vihittiin ennen 1645. Carl Josefinpoika Lithovius kuoli ennen 1674. Heillä ei ollut lapsia.
http://www.tarkkonen.com/sukuselailu/sukutaulut-o/index.htm?ssmain=p2738.htm;
mihinkähän tuokin vihkiajan määritys perustuu?
Jatkan yksinpuheluani:
Tuoltahan löytyi myös Kojosen Sursillianaan viitaten Riitta Matintyttären ex-mies Kaappo Olavinpoika! Vih. arv. 1635. http://www.tarkkonen.com/sukuselailu/sukutaulut-o/index.htm?ssmain=p2738.htm;
Kukahan se tuo 1645 mennessä kuollut Kaappo sitten olikaan??
Kimmo Kemppainen
18.07.13, 17:02
Niin muuten, jos kiinnostaa, niin Kaarle Joosepinpojalla oli vävynä myös seuraava nimismies Klemetti Klemetinpoika.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3716050
Kimmo Kemppainen
Yllättävän vähän on valmista tietoa Limingan nimismiehestä Carl Josephinpk. Limingiuksesta.
Kojosen Sursillianan mukaan Carl Josefinpoika syntyi arviolta noin (?) 1622. Carl oli nimismies Limingassa (http://www.tarkkonen.com/sukuselailu/sukutaulut-o/pd25.htm#i840). Carl ja Riitta Matintytär (http://www.tarkkonen.com/sukuselailu/sukutaulut-o/p3006.htm) vihittiin ennen 1645. Carl Josefinpoika Lithovius kuoli ennen 1674. Heillä ei ollut lapsia.
http://www.tarkkonen.com/sukuselailu/sukutaulut-o/index.htm?ssmain=p2738.htm;
(mihinkähän tuokin vihkiajan määritys perustuu? Kuoliaika n. 1673 lähde on tässä viestiketjussa jo tullut esille. Entä lapsettomuuden lähde? Jos se on totta, niin silloin varmistuisi, että Knut Johanssonin kolmas vaimo olisi NN Gabrielintytär.
Limingan nimismies. Varusti myös laivoja. Hänen jahtinsa meni karille Ruotsin rannikolla Nordmalingissa 1669 jolloin 16 Liminkalaisen Tukholmaan menossa oleva kauppatavara menetettiin. http://www.saunalahti.fi/hirvela/Suku/546.html
Niin muuten, jos kiinnostaa, niin Kaarle Joosepinpojalla oli vävynä myös seuraava nimismies Klemetti Klemetinpoika.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3716050
Kimmo Kemppainen
eli onko sama kuin
KA mf. ES 2036 (rr 22) Limingan käräjät 5.8.1685 s. 159 (Bårgaren och för detta Rådman Cnut Johanssons Måg Bookhållaren Carl Kranck ... Knutz Swåger Clemet Clemetzson ... Clemetz hustro Susanna, hwars Arf hemman dett ähr);
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3687128
Jouni Kaleva
18.07.13, 17:46
Niin muuten, jos kiinnostaa, niin Kaarle Joosepinpojalla oli vävynä myös seuraava nimismies Klemetti Klemetinpoika.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3716050
Kimmo Kemppainen
Niinpäs näkyy! Olisikohan tämä vävyn vaimon nimi NN Gabrielintytär?
Kun nyt näin nimismiesten piirissä pyöritään, niin olisikohan se Kaappo Olavinpoika sitten ollut tämän Kalle Juusonpojan edeltäjä nimismiehenä? Fordell-sukua?? (nämä ovat vain levottomia heittoja)
Kimmo Kemppainen
18.07.13, 18:14
Olihan tuo, mutta jo eläessään entinen nimismies. Oli vainaja jo 1637.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3704388
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3667770
Kimmo Kemppainen
Kun nyt näin nimismiesten piirissä pyöritään, niin olisikohan se Kaappo Olavinpoika sitten ollut tämän Kalle Juusonpojan edeltäjä nimismiehenä?
Jouni Kaleva
18.07.13, 18:15
eli onko sama kuin
KA mf. ES 2036 (rr 22) Limingan käräjät 5.8.1685 s. 159 (Bårgaren och för detta Rådman Cnut Johanssons Måg Bookhållaren Carl Kranck ... Knutz Swåger Clemet Clemetzson ... Clemetz hustro Susanna, hwars Arf hemman dett ähr);
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3687128
Ilmiselvästi on sama kokonaisuus. Klemetin vaimo Susanna ja Knutin vaimo NN ovat sisarukset ja velkasaatava kohdistuu näiden tyttärien kotitaloon, joka näyttäisi olleen Limingan nimismiesten virkatalo, joka siis oli nimeltään ??
Kimmo Kemppainen
18.07.13, 18:35
...Heickarila?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12649736
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12650490
Kimmo Kemppainen
Limingan nimismiesten virkatalo, joka siis oli nimeltään ??
Jouni Kaleva
18.07.13, 18:39
...Heickarila?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12649736
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12650490
Kimmo Kemppainen
Olisiko kuitenkin Snickarila, kun semmoinenkin talonnimi on näkynyt Limingassa?
Kimmo Kemppainen
18.07.13, 18:41
Snikkarilan asiaa tosiaan vatvotaan paljon käräjillä, mutta eikö tuossa henkikirjassa lue ennemmin Heickarila?
Voisi jopa olla niin, että alla on S ja sen päälle on kirjoitettu H. Miksihän?
Mutta, mutta. Vuoden 1677 henkikirjassa lukee selvästi Snickarila, joten olet oikeassa. Roma locuta, causa finita. Mielenkiintoisesti mainitaan myös Klemetti Klemetinpojan tytärpuoli Riitta Jaakontytär.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12648952
Kimmo Kemppainen
Olisiko kuitenkin Snickarila, kun semmoinenkin talonnimi on näkynyt Limingassa?
Jouni Kaleva
18.07.13, 18:47
...Heickarila?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12649736
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12650490
Kimmo Kemppainen
Sivumennen todettuna, näissä henkikirjoissa nimismies Clemetillä on 1675 vain piika Gertrud ja 1676 piika NN. Ei siis vaimoa. Susanna kuollut ennen 1675, koska ei hän liene yli-ikäinenkään siinä vaiheessa ollut.
Jouni Kaleva
18.07.13, 18:50
Snikkarilan asiaa tosiaan vatvotaan paljon käräjillä, mutta eikö tuossa henkikirjassa lue ennemmin Heickarila?
Voisi jopa olla niin, että alla on S ja sen päälle on kirjoitettu H. Miksihän?
Kimmo Kemppainen
Tuommoista vaikutelmaa kieltämättä näyttää olevan. Itse nostan kädet pystyyn, kun en tunne Liminkaa paremmin. Tuleeko Heikkarila esille muualla, onko sellaista taloa olemassa??
Kimmo Kemppainen
18.07.13, 19:01
Ei, kun kyllä sinä ihan oikeassa olit, täydensin viestiäni jälkikäteen, p. k. ks. ed. teksti.
Kimmo Kemppainen
Tuommoista vaikutelmaa kieltämättä näyttää olevan. Itse nostan kädet pystyyn, kun en tunne Liminkaa paremmin. Tuleeko Heikkarila esille muualla, onko sellaista taloa olemassa??
Niinpäs näkyy! Olisikohan tämä vävyn vaimon nimi NN Gabrielintytär?
Kun nyt näin nimismiesten piirissä pyöritään, niin olisikohan se Kaappo Olavinpoika sitten ollut tämän Kalle Juusonpojan edeltäjä nimismiehenä? Fordell-sukua?? (nämä ovat vain levottomia heittoja)
Ainakin nimismies Gabriell Oloffssonin leski mainitaan
ES:2027-2028 (rr 4) Limingan käräjät 2.3.1637 f. 92
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3667770
Nimismiehet Carl Josephson ja vainaja Gabriell Ollson
ES:2029 (rr 8) Limingan käräjät 82-10.2.1654 f. 215
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3708396
Nimismies Clemets Clemetssonin vaimo Susanna Gabrielsdotter
KA mf. ES 2033 (rr 15) Limingan käräjät 29.-31.1.1678 f. 31
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3723683
Kimmo Kemppainen
19.07.13, 13:18
Hienoa! Kannattaa lukea pidemmällekin, Soldanin Antista sanotaan myös mielenkiintoista.
Kimmo Kemppainen
Nimismies Clemets Clemetssonin vaimo Susanna Gabrielsdotter
KA mf. ES 2033 (rr 15) Limingan käräjät 29.-31.1.1678 f. 31
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3723683
Keräiltiin joskus noita Pohjanmaan nimismiehiä:
Liminka:
-Karl Josefsson Lithoviuksesta merkintä: Nimismies 1639- asui Snikarilan taloa.
-Gabriel Isakinpoika asui Foudilan taloa
-Lauri Isakinpoika Östgöte asui Foudilan taloa
-Antti Soldan 1681-86
-Karl Kranck 1686- (aiemmin Raahen Tullinhoitaja)
(Johan Bochmölleristä jossain sanottu: Esiintyi ajoittain Oulun ja Limingan nimismiehenä)
Saloinen
Juusoloiden jälkeen
-Hans Forbus 1670-1680
Limingan Vapaaherrakunnan Vouteja
-Caspar Forbus 1638-164?
-Kaarle Olavinpoika 1653-56. Viljeli Oulunsuun Saarelan taloa
-Lauri Pietarinpoika 1657-74. Omisti Foudilan talon
Oulun Voudit
- Johan Matinpoika Lybeck 1653-1666 Oulun vapaaherrakunnan vouti
- Antti Pietarinpoika 1667-2671,
- Vitus Casbarus Besoldus 1671-1674, hopmannina Viipurin saksalainen joka asui ainakin 1675 Laitasaaressa vapaaherra Gyllenstiernan ostamalleen kahdelle tilalle rakentamaa taloa. Pian hän muutti Ouluun opettaen ruotsia ja saksaa porvarien lapsille.
Vielä Limingan nimismiehistä ennen Karl Josefinpoikaa:
-Thomas Ingonigsen 1560 sekä1568-1569 jälkeen
- Hans Svenske 1565 asui noin 1563 alkaen Limingassa keskiaikaista luostarin ulkomaata, joka muuttui luostarintaloksi. Kuoli 1565. Leski hoiti nimismiehen hommia, joita Svenske oli sivutoimena hoitanut. Myöhemmin taloa sui Erik Pietarinpoika Krankka ja talosta tuli Krankkala. Myöhemin Daniel Krögerkin1648 sai ko talon autiona!
-Broncar Juho Heikinpoika 1568-1569, iso talollinen
-Erkki Pietrainpoika 1570- (usein voudinmiehenä mainittu Oulunsuussa tai Oulunsalossa asuva). Erkki Pietarinpk. Krank on Pohjois-Pohjanmaan Krank-suvun perustaja. Hänet mainitaan jo 1562 jolloin hän oli Pohjanmaan voudin Pietari Knuutinpojan huovina, joka nähtävästi oli hänen isänsä. (Kuka oli vouti Pietari Knuutinpoika? Meneekö Fordelleihin??). Erkki Krankka oli lohivoutina 1563. 1571 Erkki osti Ambrosius Ryynäsen talon Limingan kirkonkylässä. Taloja ostelemalla hän muodosti siitä yli manttaalin tilan, jota alettiin kutsua Krankkalaksi. Siihen yhdistettiin Pietilä, Ikola ym. (miten suhtautuu siihen luostarin maahan??). Erkki kuoli 1579 Rukavaaran taisteluissa. Leski Sigrid Antintytär--1590 Krankkalan viholliset polttivat maan tasalle. Kuningas myönsi leskelle 1591 3v. verovapauden ja 6 tynnyriä viljaa. Sigrid kuoli 1592.
- Gabriel Thomassaon 1500-luvun lopulla (aiemman kirkkoherran, nimismiehen poika, sai Pohjanmaan voudin viran vuosiksi 1602-1607 ).
-Gabriel Ollinpoika, talollinen
-Antti Tuomaan poika talollinen
-Tuomas Antinpoika
Vielä löysin maininna: "Käräjätalona oli Snickarila kunnes 1670 siirtyi Foudilaan"
Mainittakoon em Pietilän talon suhteen: (Oliko Mathias Soop ?) osti Johan Bochmölleriltä Pietilän ja Tornion talot, muuta ei ryhtynyt rakennuttamaan vapaaherrakuntaan kartanoa, vaan myi tilat 1663 kirkkoherra Laurentius Lithoviukselle.?
Ritva Nygren
29.07.13, 10:39
Brennerin kirjassa oleva Knutin virheellinen kuolinaika 17.4.1672 on napattu varmaan vävy Erik Peerssonin papereista.
Oulun kaupungin perukirjat 1653-1699, mf IK305, s.194-211 Knut Johanssonin kuolinpesään kuuluvia tiliotteita:
17.4.1672 Erik Peerssonin allekirjoittama ”Contra Räckning med sin svärfader Cnuth Johansson”.
16.9.1687 Johan Knutsonin rätinkejä.
3.5.1694 Yhteenveto Knutin kuolinpesän inventaariosta sekä Erikin ja Johanin väliset tilinteot, Erikillä viittaus hänen ja appivainajansa 17.4.1672 ja 16.4.1672 tekemiin rätinkeihin.
s. 473-483 ja 485-495 Knut Johanssonin perukirja ja perinnönjako 14.11.1687 (kaksi kertaa samat paperit, eri käsiala), missä mainittu 3. vaimon nimi:
“3. kullan Gabriel Cnuthson böhr bekomma efter sin moder sahl. Brita Gabrielsdr 500 dr, item 36 lodh sölf. 90 dr, summa 590 dr”.
Ritva Nygrén
Jouni Kaleva
29.07.13, 20:37
s. 473-483 ja 485-495 Knut Johanssonin perukirja ja perinnönjako 14.11.1687 (kaksi kertaa samat paperit, eri käsiala), missä mainittu 3. vaimon nimi:
“3. kullan Gabriel Cnuthson böhr bekomma efter sin moder sahl. Brita Gabrielsdr 500 dr, item 36 lodh sölf. 90 dr, summa 590 dr”.
Ritva Nygrén
Tässä siis lopullinen niitti ja vahvistus 3. vaimon nimeen, joka olikin jo tarkkaan tähän mennessä "piiritetty".
Toisessa viestiketjussa tuli taas esiin Bång Bonge suku. Genissä jonkun tutkijan mukaan Hailuotoon tulleen Brita Ericsdr äiti oli tuntematon eli Ericuksen ensimmäisestä avioliitosta siis ei Elisabeth Ericsdr:n tytär. Veisikö tuo lähemmäs ratkaisua miten Susanna sigfridsdr ja Johan Tuderus olivat "serkkuja". Ei kai Bonge ole jossain luettu Bylowksi. Sigfrid Canuti oli genissä merkitty Veijolaksi. Tämän keskustelun mukaan Veijolaa asui Sigfrid Staffansson. Mieleen tulee Keukoin ja Carlinus suvut.
Vielä vastikään kiinitin huomiota että Abraham Schroderus olisi valtiopäivämiehenä osallistunut Abraham Braxin kanssa Muhoksen kappelin erottamiseen omaksi seurakunnaksi.
Vielä esiin tuli että nimismies Gabriel Tomasson (Thomas Ingoniksen poika)olisi Maragareta Andersson (Grootin, Bochmöller) yksi puoliso.
Näiden sukujen yhteydet ehkä avaisi monen suvun kantaisän juuret!
Olavi
Jouni Kaleva
31.07.13, 10:25
Toisessa viestiketjussa tuli taas esiin Bång Bonge suku. Genissä jonkun tutkijan mukaan Hailuotoon tulleen Brita Ericsdr äiti oli tuntematon eli Ericuksen ensimmäisestä avioliitosta siis ei Elisabeth Ericsdr:n tytär.
Olavi
Hei
Kyseessä siis Hailuodon khra (1625-47) Sigfrid Canutin vaimo Brita Erikintytär. Minä en tiedä varmuudella hänen vanhemmistaan yhtään mitään. Isä on tietysti joku Erik ja kovasti olemme arvelleet, että hän olisi Olisiko Ericus Laurentii Bång, Föglön khra 1603-1616. Mutta onko tähän tullut varmennusta. Jos on, niin mitä tietoa meillä on Ericuksen avioliitosta/liitoista?
Kimmo Kemppainen
31.07.13, 13:39
No, ainakin Oulussa oli pormestarina Gabriel Tuomaanpoika, jolla oli talo Limingassa ja jonka vaimo oli Marketta Antintytär.
Samaan aikaan Limingan nimismies oli käsittääkseni Hannus Myyr.
Kimmo Kemppainen
Toisessa viestiketjussa tuli taas esiin Bång Bonge suku. Genissä jonkun tutkijan mukaan Hailuotoon tulleen Brita Ericsdr äiti oli tuntematon eli Ericuksen ensimmäisestä avioliitosta siis ei Elisabeth Ericsdr:n tytär. Veisikö tuo lähemmäs ratkaisua miten Susanna sigfridsdr ja Johan Tuderus olivat "serkkuja". Ei kai Bonge ole jossain luettu Bylowksi. Sigfrid Canuti oli genissä merkitty Veijolaksi. Tämän keskustelun mukaan Veijolaa asui Sigfrid Staffansson. Mieleen tulee Keukoin ja Carlinus suvut.
Vielä vastikään kiinitin huomiota että Abraham Schroderus olisi valtiopäivämiehenä osallistunut Abraham Braxin kanssa Muhoksen kappelin erottamiseen omaksi seurakunnaksi.
Vielä esiin tuli että nimismies Gabriel Tomasson (Thomas Ingoniksen poika)olisi Maragareta Andersson (Grootin, Bochmöller) yksi puoliso.
Näiden sukujen yhteydet ehkä avaisi monen suvun kantaisän juuret!
Olavi
Matti Lund
02.08.13, 14:38
Snikkarilan asiaa tosiaan vatvotaan paljon käräjillä, mutta eikö tuossa henkikirjassa lue ennemmin Heickarila?
Voisi jopa olla niin, että alla on S ja sen päälle on kirjoitettu H. Miksihän?
Mutta, mutta. Vuoden 1677 henkikirjassa lukee selvästi Snickarila, joten olet oikeassa. Roma locuta, causa finita. Mielenkiintoisesti mainitaan myös Klemetti Klemetinpojan tytärpuoli Riitta Jaakontytär.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12648952
Kimmo Kemppainen
Limingassa pidettiin (Bogesundin etc. herran kreivi Fredrik Stenbockin toimesta) laamanninkäräjät 26.3.1683 (mf ES1715, Ö9, s. 222-), jolloin näytään annetun lopullinen päätös pitkässä riitajutussa Nikkarilan (tai Snikkarilan) talon omistusoikeudesta vastaajan Klemetti Klemetinpojan ja kantajien Nuutti Juhonpojan ja tämän vävyn Kaarle Krankan välillä. - Päätös ja sen perustelut sivuilla 239-240.
Tällöin viitataan aikaisempiin kihlakunnankäräjien lausumiin 7.7.1677 ja 19.2.1676, sekä lailliseen arviointiin 5.8.1685, joiden pöytäkirjoista löytynee lisävalaisua siitä, miten tähän riitaan oli jouduttu. Perusyy lienee ollut Klemetti Klemetinpojan varojen riittämättömyys, sillä Nikkarila tuomittiin Nuutti Juhonpojalle ja Kaarle Krankalle, tarkasti Nuutti Juhonpojan vävylle Kaarle Krankalle "per execution inrymmas", ellei Klemetti heti (nu straxt) suorita Nuutin vaatimaa saatavaa ja muita sovittuja ehtoja.
Päätöksen lopussa mainitaan, että Nuutti Juhonpojalla oli ollut Nikkarilaan kohdistunut vaatimus vireillä 20 vuotta, siis noin vuodesta 1666 alkaen.
terv Matti Lund
Ritva Nygren
27.02.14, 21:38
Hajamerkintöjä Fiskareista tuomiokirjoista
Mitä tulee porvari Cnut Johansson Fiskarin Oulun kaupungista esittämään kanteeseen kälyään (svägerska, veljen vaimo, puolison sisar, puolison veljen vaimo) Dorde Markusdotteria vastaan koskien niin vaatimusta perinnöstä, privaattilainasta kuin Fiskaren 1/4 mtl:n kruununtilan hallintaa (besittning)…
Oulun käräjät 23.-28.2.1706 s. 371 KOa:27 (rr43) ES2044
Porvari Cnut Johanssonin Oulun kaupungista tekemä anomus jaosta hänen edesmenneen isänsä Johan Cnutsonin jälkeen, omaisuus Johan Halosella eli Cnutin veljen(?!) tyttären miehellä, joka asuu hänen isänsä 1/4 mtl:n kruununtilalla, lautamiehiä tekemään jako siten, että jokainen saa osansa lain mukaan.
Oulun käräjät 17.-21.8.1706 s. 655 KOa:27 (rr43) ES2044
Piika Maria Johansdr Fiskare Kiviniemen kylästä halusi lunastaa isänsä (inbörda fädernes) Fiskare-nimisen 1/4 mtl:n tilan siellä nyt olevalta asukkaalta eli langoltaan Johan Haloselta, joka ajanut hänet pois (avtränga), tilan todettiin olevan kruununtila, minkä lisäksi Halonen on mennyt naimisiin aikaisemman asukkaan tyttären kanssa ja kruununvouti Johan Groop antanut haltijakiinnityksen (immittera) Haloselle, … maaherralle päätettäväksi.
Oulun käräjät 23.-27.2.1707 s. 389 KOa:28 (rr44) ES2045
Piika Maria Johansdr Fiskare vaati Johan Henrikss. Haloselta edesmenneiden vanhempiensa Johan Knutssonin ja Carin Henriksdotterin hänelle langennutta perintöään, Halonen viittasi 23.2.1707 päätökseen, hän on mennyt naimisiin aikaisemman asukkaan tyttären kantajan isän aikaisemmin hallinnoimalle kruununtilalle, Esaias Groop tehnyt 5.4.1706 inventaarion, velkaa… Marian kanteella ei merkitystä.
Oulun käräjät 16. 2.1709 s. 448 KOa:30 (rr46) ES2046
Porvari Oulun kaupungista Knut Fiskare lankoaan Johan Henrikss. Halosta vastaan perintöoikeudestaan vanhempiensa jälkeen, halusi asuttavakseen 1/4 mtl:n Fiskaren Kiviniemen kylässä, Halonen näytti oikeuden 1707 ja 1709 samasta asiasta Knutin sisaren Maria Johansdr:n tekemän anomuksen … niin että tila on kruunun, velkaa…
Oulun käräjät 5.10.1711 s. 1068 KOa:32 (rr48) ES2048
Tosite 1683 Oulunsuu 1/4 Johan Knutsson, poika Anders, vaimo Dordi
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13022168
Tosite 1706 s. 405 (k. 405) Oulunsuu 1/4 kruunu, Anders Fiskar kuollut, sisar Carin. (Talossa myös toinen porukka Johan Kuivala, tytär Margeta, ei Fiskarin sakkia kuiteskaan)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10695218
Tosite 1711 s. 545 (k. 550) Oulunsuu 1/4 kruunu, Johan Fiskare ja vaimo http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10963874
Tosite 1713 s. 426v (k. 427) sakkoluettelo, talvikäräjät
Porvari Cnut Fiskare ja talollinen Johan Fiskare tappelusta ja hiuksista repimisestä.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12209784
Porvari Cnut Johansson Oulusta anoppinsa Margeta Påhlsdotterin puolesta vaatii Lastikka Haapaniemeltä [Temmes] perintöä, minkä tämän pojanpoika Anders Andersson Haapaniemi todisti kihlakunnanoikeuden tuomiolla 1.3.1694…
Oulun käräjät 23.-27.2.1707 s. 407 KOa:28 (rr44) ES2045
Margeta Påhlsdotter vaatinut sisareltaan Lastikka Påhlsdotterilta Haapaniemestä heidän autuaan äitinsä Brita Henrikintyttären jäämistöä, koska tämä oli Lastikan luona kuollut ja sinne jättänyt kaiken 300 tlr:n omaisuutensa paitsi hopean ja vaatteet, Lastikka esitti kirjoituksen 29.8.1668, minkä edesmennyt kirkkoherra Gustav Lithovius oli tehnyt äidin kuolinvuoteella hänen ehtoollisella ollessaan ja hänen pyynnöstään, testamentannut lyhentämättömänä Lastikan miehelle Johan Haapaniemelle, joka hoitanut hänet kuolemaan asti hyvin ja haudannut, Margeta ei myöskään edellisenä syksynä Haapaniemessä pidetyssä perinnönjaossa tai muulloinkaan siitä laillisesti valittanut, … Lastikka vapautettiin sisarensa Margetan vaatimuksesta.
Limingan käräjät 1.-3.3.1694 s. 331 (kuva 171)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3692221
Lastikan testamentti: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3698168
Keitähän nuo Påhlintyttäret voisivat olla?
juhani.myllyla
01.03.14, 08:17
Pyytäisin apua Vs. Knut Johansson, Oulun porvarien tutkijoilta seuraavassa:
Hajamerkintöjä Fiskareista tuomiokirjoista
1. Onko ko. Cnut Johansson Fiskari sukua tutkittavalle ja miten Vs: Knut Johansson, Oulun porvarille.
2. Kenen Fiskarin tyttären kanssa Johan Halonen oli naimisissa
3. Olen tutkinut Fiskari/isterin sukua (vaimoni on os. Isteri) ja en ole osannut/saanut selvyyttä miten Johan Halosen osuudesta Fiskareihin.
4.Juho (Henrikinpoika) Isteri el Fiskari s. 1684 Oulu Kiviniemi k. 17.3.1742 Oulu Oulunsuu, isä on minulle epäselvä
Fiskari ja Isteri vaihtoi tiloja 1739
Juho Fiskarista tuli Juho Isteri
Juho Isteristä tuli Juho Fiskari
1. Isteri
Vanhan Kajaanintien varressa n:o 107 omakotitalojen keskellä sijaitsee Isterin talo. Neliömäisen pihan ympärillä on kaksi asuinrakennusta vuodelta 1886. Asemakaavan mukaan talot suojellaan. Kirjassa kuva. Alkuperäinen Isterin talo on ollut aivan Oulujoen rannassa. Isterin talo on piirretty karttaan 1740, missä kartoilla esitetään keisarin tietä. tässä kartassa Isterin alkuperäinen talo on aivan rannan tuntumassa. Isterin talo on suojeltu.
5. Fiskarit ja Peltolat
Vesalantie 30 Kiviniemi Oulunlahti, osoitteessa on Fiskarin tila. Kempeleenlahden rannassa 4-tien ja Vesalantien välissä vierekkäin samaan tilaan aikoinaan kuuluneet rakennukset. Fiskarin päärakennus1700 luvulta.(purettu 1990 luvulla vaikka asiasta keskusteltiin jälkeen) Ei suojella
Fiskari kuuluu Oulun vanhimpiin taloihin.
Oulu lehdessä oli ”juttu” Fiskarin talosta. Siitä lyhennys.
Nykyisen Oulun vanhimpiin rakennuksiin kuuluu Kempeleenlahden tuntumassa (noin 1,5 km Heinäpäästä) ja aivan Limingantien tuntumassa oleva Fiskarin talo. Talon päärakennus on mahdollisesti jopa 1700-luvun lopulta, ja se on harvinaisuus koko Suomenkin mittakaavassa.
Fiskarin talon historian penkominen on tavanomaista mutkikkaampi juttu. se kuitenkin tiedetään, että Fiskarin tila on ollut asuttuna paikkana jo 1500-luvulla. Nykyinen tila lieneen perustettu 1600-luvun puolella, valottaa Oulun yliopiston historian laitoksen professori Oulujokilaakson historian kirjoittaja Jouko Vahtola.
Vuonna 1647 kuningatar Kristiina lahjoitti Fiskarin verotalon Oulun kaupungille ”ikuiseksi Omaisuudeksi” useiden muiden Oulunsuun kylässä olevien talojen lisäksi. Lahjoitus piti käyttämään kaupungin hyödyksi. Vuonna 1868 lahjoitustalot luovutettiin Oulun porvareille.
Vuodesta 1740 lähtien tila on ollut Forbuksen porvarissuvun hallussa, jota hoiti palkattu työväki.
Fiskari tilasta tuli verotila 1686 Oulunlahteen (Kiviniemi) ja sitä enne tilalla on asuttu ainakin 1500 luvulta lähtien
Isterin tilasta tuli verotila 1654 Oulunsuuhun Oulujoki varteen.
Juhon vanhemmat ovat minulle epäselviä?, muuten Isteri ovat päivitetty tähän päivään saakka
Juho (Henrikinpoika) Isteri el Fiskari s. 1684 Oulu Kiviniemi k. 17.3.1742 Oulu Oulunsuu
(Isä Henrik Halonen)
(Äiti Valpuri)
(Molemmat Johanit Fiskari ja Johan Isteri ovat tulleet taloihinsa vuosien 1704 ja 1713 ja vaihtoivat taloja 1739)
Puoliso Riitta Bengtintyttö Sutela s. 1682 k. 4.10.1767 Oulu Oulunsuu
Isä Bengt Sutela
Lapsi
Juho Juhonpoika Isteri l. Fiskari s. 9.2.1711 k. 8.1743 Oulu Oulunsuu, Maria Mikontyttö Pietilä s. 25.1.1725, (Liminka RK, kylä Muhos), vihitty5.2.1745 Riitta Juhontyttö Isteri l. Fiskari s 1719 k. 6.12.1769 Oulu Oulunsuu, Abraham Henrikinpoika Juurus el Pikkarainen s. 29.4.1722 k. 20.4.1789 Oulunsuu, vihitty 7.2.1739
Antti Juhonpoika Isteri l. Fiskari s. 7.1.1723 Oulu Oulunsuu, Antti oletan kuollee ennen 1744 koska ei ollut perunkirjoituksessa)
Kaarina Juhontyttö Isteri l. Fiskari s. 12.1.1724 Oulu Oulunsuu, puoliso Petteri Juhonpoika Jakola ja Kaarina Juhontyttö Isteri s. 15.12.1724 OuluOulunsuu, vihitty 7.2.1745
Anna Juhontyttö Isteri l. Fiskari s. 12.1.1724 Oulu Oulunsuu,Annan oletan kuollee ennen 1744 koska ei ollut perunkirjoituksessa)
Maria Juhontyttö Isteri l. Fiskari s. 24.2.1727 Oulu Oulunsuu, puoliso Lars Gabrielinpoika Kauppila
Valpuri Juhontyttö Isteri l. Fiskari s. 10.6.1730 Oulu Oulunsuu
juhani.myllyla
09.03.14, 09:25
Ritva Nygren
Johan Knutsson, poika Anders puoliso Dordi. Mitä em kirjoituksen alapuolella lukee?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13022168 sivu no 248 vuosi 1683
Kyseessä on Fiskarin talo no 61 joka sijaitsee Oulunlahden Kiviniemessä kuului 1683 Oulunsuuhun
Olen liittänyt alle suurin piirtein kaikki Oulunsuun maakirjat 1667–1711 + 1737 väliltä. No 61 ¼ manttaalia asui Fiskareita. Kaikki Oulunsuun noin 6 viimeistä taloa ovat Oulunsuun Kiviniemessä.
Tulipalo 1705 joka lähti Knut Johanssonin talosta 4 korttelista ei luultavasti ole lähtenyt tästä Fiskarsin talosta, tämä Fiskarin talo on silloin ollut aika harvaan asutulla paikalla kaukana kaupungin keskustasta.
Knut Johansson Fiskare nosti kanteen 1706, kälyään Dorde Markuksentyttö, sisko on ainakin Maria Johansson Fiskari
(Käly = puolison sisar, veljen vaimo, puolison veljen vaimo). Onko hän yllä olevan Johan Knutssonin pojan Andersin vaimo Dordi?
Knut Johansson Fiskare nosti kanteen 1706, kun Johan Halonen asui Knutin isän ¼ manttaalin kruununtilalla. Johan Henriksson Isteri l. Fiskari l. Halonen s. 1684 k. 17.3.1742 Isteri Oulu Oulunsuu. (vihitty 20.3.1680),Puoliso Riitta Bengtintyttö (Sutela) onko Fiskari? s. 1682 k. 4.10.1767Oulu Oulunsuu.
Tämä Johan vaihtoi 1739 Oulunsuun Johan isterin kanssa tiloja Fiskari no 61 Oulunsuu ja Isteri no 6 Oulunsuu
Knut Johansson Fiskare nosti kanteen lankoaan miestä vastaan 1711 Johan Henriksson Halostavastaan?
Maria Johansson Fiskare s. 1660–70 Hän on Knutin sisko, nosti kanteen lankoaan vastaan
Hän halusi lunastaa isänsä Fiskare ¼ manttaalin tilan siinä asuvalta langolta Johan Haloselta, Halonen oli ajanut Marian pois. Puoliso Riitta Bengtintyttö (Sutela) täytyy olla Fiskari s. 1682 k. 4.10.1767 Oulu Oulunsuu ja on Marian sisko
Onko Johan Henriksson ollut aviossa ennen Britaa Fiskarin tyttären kanssa joka on kuollut ennen 1711, tämä on toinen mahdollisuus. Ensimmäisen lapsen Britan kanssa hän sai 1711
Maakirjat Oulunsuu
Oulunsuu 1667 – 1667 sivu 79 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13543554, 2/5 Clemet Jakobsson 3 alin, 1/4 manttaalia (Johan Simonsson??) alin
Oulunsuu 1669 – 1669 sivu 88 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22185111, 2/5 Clemet Jakobsson 3 alin, 1/4 manttaalia (Johan Simonsson??) alin
Oulunsuu 1677 – 1677 sivu 27 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22183330, 5/8 Clemet Jakobsson 3 alin, 1/4 manttaalia (Johan Clemetsson?) alin
Oulunsuu 1680 – 1680 sivu 26 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22186019, 5/8 Clemet Jakobsson 3 alin, 1/4 manttaalia (Johan Henriksson) alin
Oulunsuu 1681 – 1681 sivu 88 http http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22057349, 5/8 Clemet Jakobsson 3 alin, 1/4 manttaalia (Johan Henriksson) alin
Oulunsuu 1682 – 1682sivu 27 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13566368,5/8 manttaali, 5/8 Jacob Andersson, 5/8 Clemet Jakobsson, Pher Wesalan alla, 1/4 manttaalia (Johan Henriksson) 3 alin
Oulunsuu 1685 – 1685 sivu 26 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13568139, 1/4 manttaalia (Johan Henriksson) 3 alin
Oulunsuu 1687 – 1687 sivu 48 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13540362, Jacob Andersson 5 alin, Cnut Jakobsson 4 alin, 1/4 manttaalia (Johan Henriksson) 3 alin
Oulunsuu 1688 – 1688 sivu 48 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22190370, 5/8 manttaalia Clemet Jakobsson 4alin, 1/4 manttaalia (Johan??) 2 alin
Oulunsuu 1690 – 1690 kaikki; http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12262216
Oulunsuu 1692 – 1692 sivu 27 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22186600, 5/16 manttaalia Clemet Jakobsson 9 alin,Anders Jacobson, Clemet Jacobson 8 alin,2/3 manttaalia Henrik onko Halonen? 6 alin, 1/4 manttaalia (Johan Carlsson?) 5 alin
Oulunsuu 1695 – 1695 sivu 25 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13541968, 5/16 Clemet Johansson 8 alin, 1/4 manttaalia Johan Carlsson?) 5 alin
Oulunsuu 1697 – 1697 sivu 50 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22189485, 5/16 manttaalia Clemet Jakobsson 12 alin, 5/16 manttaalia Olof Mattsson Clemola 12 alin, 2/3 manttaalia Henrik onko Halonen? 11alin, ¼ manttaalia Anders Johansson Fiskari 10 alin
Oulunsuu 1698 – 1698 sivu 27 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22189741,5/9 manttaalia Anders Jakobsson 9 alin, 5/16 manttaalia Clemet Jakobsson 8 alin, 5/16 manttaalia Olof Mattsson Clemola 7 alin, 2/3 manttaalia Henrik onko Halonen? 6 alin, ¼ manttaalia Anders Johansson Fiskari 5 alin
Oulunsuu 1699 – 1699 sivu 27 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22189260, 5/16 manttaalia Clemet Jakobsson 7 alin, Sigfr? Anders Johansson Fiskari 5 alin
Oulunsuu 1700 – 1700 sivu 26 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22190137, 2/3 manttaalia Anders?(Clemet Jakobsson). ¼ manttaalia Anders Johansson Fiskari 5 alin
Oulunsuu 1701 – 1701 sivu 26 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22183638, 2/3 manttaalia Henrik onko Halonen? 6 alin, ¼ manttaalia Anders Johansson Fiskari 5 alin, kuollut sisar Carin
Oulunsuu 1704 – 1704 sivu 59 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12257100, ¼ manttaalia Anders Johansson Fiskari 5 alin
Oulunsuu 1705 – 1705 sivu 82 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12394289, ¼ manttaalia Anders Johansson Fiskari 5 alin
Oulunsuu 1706 – 1706 sivu 81 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13516451, 2/3 manttaali Anders Isola 6 alin ¼ manttaalia Anders Johansson Fiskari 5 alin, ¼ manttaali Carl Sigfridsson Condio, 4 alin
Oulunsuu 1707 – 1707 sivu 80 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12389826, 2/3 manttaali Anders Isola 6 alin ¼ manttaalia Anders Johansson Fiskari 5 alin, ¼ manttaali Carl Sigfridsson Condio, 4 alin
Oulunsuu 1708 – 1708 sivu 156 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12389425,¼ manttaalia Anders Johansson Fiskari 5 alin
Oulunsuu 1709 – 1709 sivu http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12388740, ¼ manttaalia Anders Fiskari, viimeinen "Ronkainen Bengt Juhon Vaimo Brita Bengtsdotter
Oulunsuu 1710 – 1710 sivu 142 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12388203, ¼ manttaalia Anders Fiskari, no 53 Olof Sutela
Oulunsuu 1711 – 1711 sivu 113 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12387765,¼ manttaalia Anders Johansson Fiskari 5 alin
Oulunsuu 1729 – 1729 sivu 228 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13304679, no 60 ¼ manttaalia Johan Fiskari
Oulunsuu 1737 – 1737 sivu 216 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13311008, no 61 ¼ Kuivala Eric, no 61 ¼ manttaalia Johan Fiskari, no 53 Olof Sutela
Tositekirja Oulunsuu
Oulunsuu 1712 – 1712 sivu 1161 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10988609, 1/2 manttaalia Johan Henriksson? (Fiskari)
Ritva Nygren
09.03.14, 15:04
Hei Juhani, kysymässäsi linkissä v. 1683 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13022168
lukee 1/4 Johan Knutson, poika Anders, vaimo Dårdij = 3
Olen yrittänyt katsella, miksi oululainen porvari Knut Johansson alkaa käyttää Fiskare-nimeä sukunimen tapaan vuodesta 1701.
Löytämäni vanhin käräjäjuttu v. 1635: Kuivaniemeläisiltä Hans Jakobssonilta ja Thomas Jakobssonilta löytynyt oululaisilta Knut Fiskarelta ja Anders Koskelalta varastettua vaatetavaraa:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3704742
Oletan, että tämä Knut olisi Kiviniemen Fiskaresta.
Kaupungin puolelta on porvari Knut Johansson vaimoineen minulla ensimmäisen kerran v. 1644, tällä Knutilla poika Johan, jolla poika Knut, joka näyttäisi käräjöivän sisarensa Marian kanssa Kiviniemen Fiskarin talosta.
Jouni Kaleva
09.03.14, 15:17
Hei Juhani, kysymässäsi linkissä v. 1683 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13022168
lukee 1/4 Johan Knutson, poika Anders, vaimo Dårdij = 3
Olen yrittänyt katsella, miksi oululainen porvari Knut Johansson alkaa käyttää Fiskare-nimeä sukunimen tapaan vuodesta 1701.
Löytämäni vanhin käräjäjuttu v. 1635: Kuivaniemeläisiltä Hans Jakobssonilta ja Thomas Jakobssonilta löytynyt oululaisilta Knut Fiskarelta ja Anders Koskelalta varastettua vaatetavaraa:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3704742
Oletan, että tämä Knut olisi Kiviniemen Fiskaresta.
Kaupungin puolelta on porvari Knut Johansson vaimoineen minulla ensimmäisen kerran v. 1644, tällä Knutilla poika Johan, jolla poika Knut, joka näyttäisi käräjöivän sisarensa Marian kanssa Kiviniemen Fiskarin talosta.
Hei
Meneekö sukupolvet näin:
Tuolla Johan Knutssonilla on poika Anders ja Andersin vaimo on Dordi?
Johan Knutssonilla olisi toinen poika Knut Johansson, joka kantoi kälyään Dordi Markuksentytärtä vastaan 1706. Toisin sanoen Andersin vaimo on Dordi Markuksentytär?
tellervoranta
09.03.14, 15:55
Tässä linkissä Anders Fiskarin jälkeen mielestäni Cnut Henriss Laucka. Edellisellä sivulla Jöns Condiola.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13516451
Ritva Nygren
09.03.14, 16:06
Laitanpa nyt tähän pikapikaa kyhätyn listani, johon pitää suhtautua varauksin!
Voudintilit
1624 maantarkastus ?
1627 henki ?
1629 myllytulli ?
1633 maa Knut Hendersson http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2655243
1634 maa 1/3 Knut Fiskare http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2655558
Henkikirjat ym.
1635-36 henki ja karja Knut Fiskare tamma, 2 lehmää, hieho http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13577330
1635 ruodutusluettelo 1/3 Knut Fiskare 50 vuotta: http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15943&pnum=273
1637 sotaväenotto 1/3 Knut Fiskare http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13576857
1637 maa 1/3 Knut Fiskare http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12260704
1640 ruodutusluettelo kuva 70 (ikämerkinnät) ei Knutia?
1641 henki ja karja Knut Fiskare =1, 2 lehmää ja hieho http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13592961
1642 Knut Fiskare ei pysty maksamaan autioränttyjä v. 1639 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12130935
1642 ruotu nro 16 Oulunsuu, tästä lähtien 1/4 mtl, Knut Fiskare (3. viimeinen, 2. viim. Olof Hansson): http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15945&pnum=24
1642 hk Knut Fiskare, ei asukkaita. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12131082
1643 ruodutusluettelo Knut Johansson (toiseksi viimeinen, viimeinen Olof xxxson Kuiva.
1644 hk Knut Fiskare, ei vaimoa, kymmenys Knut Fiskare
1645 henki ja kymmenys: ei Fiskarea?
1647 hk ei.
1647 autiot Knut Fiskare: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22645230
1647 autiot tutkinta Knut Fiskare http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22645305
1648 maa Knut Fiskare, Nyss previlegerade under stadhen. Vastikään lahjoitettu kaupungille. (kuva 154)
1648 hk (samassa maakirjassa) Knut Fiskare 0 hlöä
1649 maa Knut Fiskare 1/4 mtl privil., tässä myös henki, Oulunsuussa ei Fiskarea?: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22144215
1650 hk Knut Fiskare vain tytär = 1
1650 kymm. Knut Fiskare
1640 maa Knut Fiskare
1651 hk Knut Fiskaressa vain tytär = 1
1654 hk Knut Fiskaressa vain poika ja tytär = 2
1655 hk Knut Fiskaren leskellä poika ja tytär = 2: http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2594&pnum=17
1657 hk Knut Fiskaren leskellä poika ja tytär = 2
1658 hk Knut Fiskaren leskellä poika, tytär ja vävyn vaimo? = 3
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2597&pnum=157
1659 hk Johan Knutsson, vaimo, tytär = 3:
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2598&pnum=165
1660 hk kaupungin talonpoikia Johan Knutsson, vaimo ja tytär
1661 maa, lahjoitettu Oulun kaupungille Knut Fiskare http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13575458
1663 hk kaup. talonp. Johan Knutsson, vaimo + inhys = 3
1664 hk kaup. talonp. Kiviniemi Johan Knutsson, vaimo ja poika
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12617732
1667 hk kaup. talonp. Johan Knutsson ja piika = 2
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2606&pnum=250
1668 maa 1/4 Cnut Fiskare, donerat under Uhlo stad till förbättring. Lahjoitettu kaupungille.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12261579
1669 hk kaup.talonp. Johan Knutsson ja vaimo
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=11312&pnum=52
1671 hk kaup. talonp. Johan Knutsson ja vaimo
(1672 raastuvassa: Kaupungin talonpojat Jacob Arfwedsson, Clemet Jacobsson ja Johan Knutsson
saamaan takaisin maksamiaan rästejä. Samaa asiaa s. 152/k. 626, karhuamaan tullimies Måns Svenssonin enkalta.)
1674 hk Johan Knutsson = 1 http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2405&pnum=52
1675 hk kaup. talonpoikia Johan Knutsson = 1 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12649720
1675 MAA ¼ mtl:n tilat, kaup.talonp., lahjoitus Cnut Fiskiare eller Johan Cnutsson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12262025
1675 tarkastusmaakirjassa ei ole Fiskarea?
1676 hk kaup.talonp. Johan Knutsson 1 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12650479
1677 MAA Johan Knutsson 1/4 kruunu privileg. Oulun kaup.:lle
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=7020&pnum=28
1677 hk kaup.talonp. Johan Knutson 1. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12648941
1678-79 tarkastus, kaup.talonp. Johan Knutsson maksanut http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13539048
1680 hk kaup.talonp. Johan Knutson, son Anders, pig Anna = 3 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12761765
1681 hk Johan Knutsson, s. Anders, pig Anna = 3 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12647401
1683 hk Johan Knutsson, s. Anders, hu Dordi = 3 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13022168
1686 kymmenys Johan Knutsson http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12669522
1688 hk Anders Jacobssonin(!) vaimo Dordi = 1 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12905132
1689 hk Anders Johansson, hu Dordi = 2 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12669522
1690 MAA 1/4 kruunu Johan Knutsson http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12262216
1690 hk Anders Johansson, hu N. = 2 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13036499
1691 hk Anders Johansson, hu Dorde = 2 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12772921
1692 hk Anders Johansson Nårkoj?, hu Dordi = 2 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10956024
1692 MAA 1/4 kruunu Johan Knutsson http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22186600
1695 hk Anders Jacobsson(!), hu Dorde = 2 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12983253
1696 hk Anders Johansson, hu Dorde = 2 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12968530
1697 hk Anders Joh:ssons E. hustru Dorde (leskivaimo) = 1 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12768850
1698 hk Anders Johanssons Enckia Dordi = 1 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12772227
1699 hk Anders Johanssons E. Dordi = 1 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12774817
1700 hk Anders Johanssons E. Dordi = 1 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12146958
1701 hk Anders Johanssons E. Dordi = 1 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10875341
1702 hk Anders Johanssons E. Dordi = 1 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12162328
1703 hk Anders Johanssons E. Dordi = 1 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10559820
1705 hk Anders Fiskar = 1 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10886466
1706 hk Anders Fiskar kuollut, sisar Carin = 1 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10695218
1707 hk Johan Fiskar, hu Carin = 2 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12971770
1708 hk Johan Fiskar, hu Carin = 2 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12168973
1708 MAA 1/4 kruunu And. Fiskar , ei huomautuksia http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12389425
1710 hk Johan Fiskar, hu Carin. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12921488
1711 hk Johan Fiskar ja vaimo http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10963874
1712 MAA 1/4 kruunu Anders Fiskar http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13518892
1712 hk Johan Fiskar, ei vaimoa = 1 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10987890
1713 hk Johan Fiskar, svägerskan (vaimon sisko/veljen vaimo tms.) = 2 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10987890
1723 MAA 1/4 kruunu, Johan Fiskar, Härads tolfman eli kihlakunnan lautamies http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13520788
1724 hk Johan Fiskari, vaimo Brita (fienden illa b…? vihollinen pahoin…?), renki Johan = 2. (Johanin puumerkki sivulla 63.) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12791984
1725 hk Johan Fiskari = 1 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12922402
Ritva Nygren
12.03.14, 15:11
Viime heinäkuussa oli keskustelua siitä, että olisiko Iin käräjillä 1683 Margeta Lithovian asiamies Johan Cnuthsson Pihlman Knut Johanssonin (”Kultaseppä”) poika. Näyttää että on, kun porvari Johan Knutsson Pihlman vaati vuonna 1699 Johan Johansson Haapaniemen leskeltä Lastikka Påhlsdotterilta Temmekseltä rahoja isävainajansa Knut Johanssonin omakätisellä 21.9.1681 päivätyllä laskulla tämän hankkimasta 46 luodin morsiuskruunusta. Eipä mennyt läpi, hopeaakin näyttää olleen vähemmän kuin piti.
Liminka 13-16.2.1699 s. 338-339/kuva 173:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3696893
Lastikka testamenttasi omaisuutensa poikansa lapsille, joista yksi voisi olla tuo Gabriel Temmelinus:
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3313
Johan Knutsson Pihlman on Limingan, Oulu-Hailuodon, Kemin ja Ii-Pudasjärven käräjillä valtuutetun ominaisuudessa ainakin 1683-1700. Henkikirjoista en ole vielä löytänyt Pihlmanneja.
Johan Knutsson, porvari Knut Johanssonin poika Oulusta, reissasi myös asiamiehenä samoilla käräjillä ainakin 1673-99 ja ajoi myös porvarina omia asioitaan. Johan Knutsson –niminen tupakantarkastaja on käräjillä 1678-80, maakaupan tarkastaja 1681 ja Oulun raastuvassa tupakkakomppanian visitöörinä hyvin ahkerasti 1678-84. Kultaseppä-Knut oli aikoinaan myös tupakkakauppias. Oulun raastuvanoikeudessa esiintyvien Johan Knutssoneiden (eri henkilöitä?) juttuja riittää.
Vuonna 1678 raastuvassa Johan Knutssonin ja isänsä Knutin välisten perintöasioiden selvittelyssä mm. kullattu hopeakruunu:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742211
juhani.myllyla
13.03.14, 08:02
Oulun kaupungin perunkirjakirjoituksia 1653 – 1800 I – III
sivu 7. Rötti Simon Knutsson 8.11.1676
sivu 13. Johan Klemetsson 20.4.1682, mm. Änka Anna Henriksdotter, Jakob Pålsson, dotter Maria
sivu 15. Anders Klemetsson: avvittring 29.10.1684
sivu 19. Knut Johansson; rådman 14.11.1687
sivu 60. Fiskare Knut 31.5.1725
sivu 185. Fiskar Birgitta Johansdotter 6.12.1748 änka Erik Waikko
sivu 229. Fiskar Järan 22.6.1757, änka Walborg Johansdotter, änka Sara Fiskar och änka Kajsa Fiskar, samt deras svåger Olof Tihinen
sivu 264. Isola Lisa 10.11.1763, änka Johan Jaakkola ja tytär Anna gift med Jaakko Paulus
sivu 406. Fiskar Sara 20.6.1782 leski Jacob Räijer, dotter Sara
sivu. Sipelius Jöran 1714 handelsman, Johan, Jöran och Anders. dor Maria, som var död eller hennes so Jöran Fiskare och hennes döttrar Karin, Anna, Sara och Lisken smart framlinde Jöran Sipelii dotter Karib, änka ........
sivu 270 Walborg Johansdotter (Fiskar )
juhani.myllyla
18.07.14, 19:25
Onko Juho Henriksson Isteri l. Fiskari l. Halonen s. 1684 Fiskar Oulu Kiviniemi no 52 k. 17.3.1742 Isteri Oulu Oulunsuu. ensimmäinen
1 Puoliso Carin Johansson Fiskari s. xxxx k. n. 1712, ja 2 Puoliso Riitta Bengtintyttö Maxa (Sutela) s. 1682 k. 4.10.1767 Oulunsalo[/B]
1633 maa Knut Hendersson http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2655243
1634 maa 1/3 Knut Fiskare http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2655558
1635 ruodutusluettelo 1/3 Knut Fiskare 50 vuotta:
1642 ruotu nro 16 Oulunsuu, tästä lähtien 1/4 mtl, Knut Fiskare (3. viimeinen, 2. viim. Olof Hansson Kuivala): http://www.digiarkisto.org/sshy/sivu...=15945&pnum=24
1644 hk Knut Fiskare, ei vaimoa, kymmenys Knut Fiskare
1648 maa Knut Fiskare, Nyss previlegerade under stadhen. Vastikään lahjoitettu kaupungille. (kuva 154)
1650 hk Knut Fiskare vain tytär = 1
1654 hk Knut Fiskaressa vain poika ja tytär = 2
1655 hk Knut Fiskaren leskellä poika ja tytär = 2: http://www.digiarkisto.org/sshy/sivu...d=2594&pnum=17
1658 hk Knut Fiskaren leskellä poika, tytär ja vävyn vaimo? = 3 http://www.digiarkisto.org/sshy/sivu...=2597&pnum=157
1659 hk Johan Knutsson, vaimo, tytär = 3: http://www.digiarkisto.org/sshy/sivu...=2598&pnum=165
1660 hk kaupungin talonpoikia Johan Knutsson, vaimo ja tytär
1663 hk kaup. talonp. Johan Knutsson, vaimo + inhys = 3
1664 hk kaup. talonp. Kiviniemi Johan Knutsson, vaimo ja poika http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12617732
1668 maa 1/4 Cnut Fiskare, donerat under Uhlo stad till förbättring. Lahjoitettu kaupungille.
1671 hk kaup. talonp. Johan Knutsson ja vaimo
(1672 raastuvassa: Kaupungin talonpojat Jacob Arfwedsson, Clemet Jakobsson ja Johan Knutsson saamaan takaisin maksamiaan rästejä. Samaa asiaa s. 152/k. 626, karhuamaan tullimies Måns Svenssonin enkalta.)
1675 MAA ¼ mtl:n tilat, kaup.talonp., lahjoitus Cnut Fiskiare eller Johan Cnutsson http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12262025
1680 hk kaup.talonp. Johan Knutson, son Anders, pig Anna = 3 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12761765
1683 hk Johan Knutsson, s. Anders, hu Dordi = 3 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13022168
1690 MAA 1/4 kruunu Johan Knutsson http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12262216
1690 hk Anders Johansson, hu N. = 2 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13036499
1691 hk Anders Johansson, hu Dorde = 2 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12772921
1692 hk Anders Johansson Nårkoj?, hu Dordi = 2 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10956024
1696 hk Anders Johansson, hu Dorde = 2 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12968530
1697 hk Anders Joh:ssons E. hustru Dorde (leskivaimo) = 1 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12768850
1698 hk Anders Johanssons Enckia Dordi = 1 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12772227
1703 hk Anders Johanssons E. Dordi = 1 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10559820
1706 hk Anders Fiskar kuollut, sisar Carin = 1 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10695218
1707 hk Johan Fiskar, hu Carin = 2 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12971770 (Oletan Johan Henriksson Isteri l. Fiskari l. Halonen s. 1684 k. 17.3.1742?)
1708 hk Johan Fiskar, hu Carin = 2 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12168973
1710 hk Johan Fiskar, hu Carin. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12921488
1711 hk Johan Fiskar ja vaimo http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10963874
1712 MAA 1/4 kruunu Anders Fiskar http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13518892
1712 hk Johan Fiskar, ei vaimoa = 1 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10987890
1713 hk Johan Fiskar, svägerskan (vaimon sisko/veljen vaimo tms.???) = 2 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10987890
Knuts Henriksson Fiskari s. n. 1600 k n. 1650, Talollinen Oulunsuu Kiviniemi 43–53 ¼ mant, 1642 ruotu nro 16 Oulunsuu, tästä lähtien 1/4 mtl,
Isä Henrik s. xxxx Äiti? s. xxxx
Puoliso Margeta Hendrichdr. s. n. 1600 k. n. 1659, Oulunsuu Kiviniemi
Lapsi
Tytär s.n. 1635 ilmestyy 1650, Vävyn uusi vaimo1658
Poika Johan Knutsson Fiskari, poika s.n. 1639 ilmestyy 1651
Juha Saarelan tiedostossa Oulunsuun verot 1641–1723 Knut löytyy isäntänä vuoden 1641 henkikirjassa talosta nro 53 Fiskare, ei tietoa verosta. Henkikirjassa vuodelta 1649 talon numerona on 43 ja silloin veroa maksetaan 1. Vuoden 1654 henkikirjassa talon nro on taas 53 ja veroa maksetan x2, nyt talouteeen kuuluu myös poika ja tytär, siis ilmeisesti Knut ja Anna. Vuoden 1669 henkikirjassa talossa nro 53 asuu Margeta Hendrichdr ja veroa maksetaan 1. Knutin nimeä ei tämän vuoden henkikirjassa. Olisiko Knut kuollut ja Margeta olisi leski ja Margareta Hendrichintytär olisi Knutin leski?
Johan Knutsson Fiskari s. n. 1639 k. 1866-8, Talollinen Oulunsuu Kiviniemi ¼ mant
Puoliso Karin Henriksdotter. s.n. 1639 k. xxxx Oulu, vihitty noin 1659
Lapsi
Tyttö s. 1659 k. 1661-2?
Poika Anders Johansson Fiskare s. 1663 k. 1696-7, puoliso Dordi, vihitty 1683
Tyttö Carin Johandotter Fiskari s. 1675? k. 1712–3, vihitään 1706–1707 Juho Henriksson Isteri l. Fiskari l. Halonen s. 1684 Fiskar Oulu Kiviniemi no 52 k. 17.3.1742 Isteri Oulu Oulunsuu. (Lapsi; Juho Juhonpoika Isteri l. Fiskari s. 9.2.1711 k. 8.1743 Oulu Oulunsuu, Maria Mikontyttö Pietilä s. 25.1.1725, (Liminka RK, kylä Muhos), vihitty 5.2.
.
Juho Henriksson Isteri l. Fiskari l. Halonen s. 1684 Fiskar Oulu Kiviniemi no 52 k. 17.3.1742 Isteri Oulu Oulunsuu.
Asui Fiskar Oulu Kiviniemi no 52 Johan Halonen tulee n. 1706 Fiskar no 61
Isä Henrik Halonen
Äiti N. N.
1 Puoliso Carin Johansson Fiskari s. xxxx k. n. 1712,
Isä Anders Johansson Fiskari s. n. 1665 k. 1866-8, Talollinen Oulunsuu Kiviniemi ¼ mant
Äiti N.N. s. 1639 Oulunsuun Kiviniemi, vihitään noin 1659
Lapsi
Juho Juhonpoika Isteri l. Fiskari s. 9.2.1711 k. 8.1743 Oulu Oulunsuu, Maria Mikontyttö Pietilä s. 25.1.1725, (Liminka RK, kylä Muhos), vihitty 5.2.
2 Puoliso Riitta Bengtintyttö Maxa (Sutela) s. 1682 k. 4.10.1767 Oulunsalo
Isä Bengt Maxa Oulunsalo, 1712 Oulunsalo 2/3 mant Bengt Maxa ja vaimo sekä Tytär Brita?
Lapsi
Riitta Juhontyttö Isteri l. Fiskari s 1719 k. 6.12.1769 Oulu Oulunsuu, Abraham Henrikinpoika Juurus el Pikkarainen s. 29.4.1722 k. 20.4.1789 Oulunsuu, vihitty 7.2.1739
Antti Juhonpoika Isteri l. Fiskari s.(11.7.1723) Oulu Oulunsuu, k. 17.2.1723 koska ei ollut perunkirjoituksessa)
Kaarina Juhontyttö Isteri l. Fiskari s. 14.6.1724 Oulu Oulunsuu, puoliso Petteri Juhonpoika, vihitty 7.2.1745
Anna Juhontyttö Isteri l. Fiskari s. 12.1.1727 Oulu Oulunsuu, Anna oletan kuollee ennen 1744 koska ei ollut perunkirjoituksessa)
Maria Juhontyttö Isteri l. Fiskari s. 24.2.1727 Oulu Oulunsuu, puoliso Lars Gabrielinpoika Kauppila
Valpuri Juhontyttö Isteri l. Fiskari s. 10.6.1730 Oulu Oulunsuu
Käräjät 27.2.–6.3.1725 KOa:41 (rr57) ES2053 s. 1118
Johan Henriksson Fiskari myy vaimonsa perinnön 2/3 mtl:n Maxalan Oulunsalossa Johan Henriksson Haloselle.
Samasta asiasta SSHY:llä lainhuudoissa 1708–1749:
Kauppakirja tehty 27.2.1725, hinta 250 tlr, ostaja maksaa velat, ostajan vaimo Anna Pehrsdotter Hyväritär.
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15724&pnum=204
Ainakin toinen lainhuuto 11.10.1725 kuvassa 248, … Johan vaimonsa puolesta myynyt…
1725 Oulunsalo, 2/3 mtl Maxa Pehr, svåger Johan Henriksson Fiskari = 2 (Johan Henriksson Halonen puoliso Anna Pehersdotter Hyväritär)
Johan Fiskaren tontti on vuosina 1723–1729 autio (öde) ja vuonna 1728 sanotaan että se on poltettu (avbränd) eli ilmeisesti isonvihan aikana poltettu.
Juho asuu perheineen ennen 1739 tilalla n:61 Fiskari, tilalla n:o 52 Oulunsuu nimellä Fiskari RK 1723 -1738
Juho muutti perheineen jälkeen 1739 tilalla n:o 6 Isteri Oulujokivarteen ja tällöin nimi Fiskars muuttuu Isteriksi
Knut Johansson Fiskare nosti kanteen 1706, kälyään Dorde Markuksentyttö, hän on Anders Johanssonin vaimo.
Knut Johansson ja Maria Johansdotter, ovat Andersin Johanssonin Fiskare s. 1663 k. 1696-7 talollinen Oulunsuu Kiviniemi ¼ mant puoliso Dordi Markuksentyttö vihitty n. 1683, sisaria
Isä Anders Johansson Fiskari s. n. 1665 k. 1866-8,
Knut Johansson Fiskare nosti kanteen 1706, kun Johan Henriksson Halonen asui Knutin isän ¼ manttaalin kruununtilalla
(Johan Knutsson Fiskari s. n. 1639 k. 1866-8 talollinen Oulunsuu Kiviniemi ¼ mant puoliso Karin Henriksdotter k. xxxx Oulu, vihitty noin 1659).
(Johan Henriksson Isteri l. Fiskari l. Halonen s. 1684 k. 17.3.1742 Isteri Oulu Oulunsuu, 2 Puoliso Riitta Bengtintyttö Maxa s. 1682 k. 4.10.1767 Oulu Oulunsuu. Asuivat joskus 1712–1720 lähtien Kiviniemessä Oulunlahdessa silloisessa Oulunsuussa Fiskarin talossa no 61 Fiskari aina vuoteen 1739 jolloin muuttivat Oulunsuuhun no 6 Isteri)
Knut Johansson Fiskare nosti kanteen lankoaan vastaan 1711 Johan Henriksson Isteri l. Fiskari l. Halonen s. 1684 k. 17.3.1742?
Maria Johansson Fiskare s. 1660–70, on Knut Johansson Fiskare sisko, nosti kanteen lankoaan vastaan Hän halusi lunastaa isänsä Fiskare ¼ (61 tai 52) manttaalin tilan siinä asuvalta langolta Johan Haloselta, Halonen oli ajanut Marian pois
Jouni Kaleva
16.10.16, 11:04
Olihan tuo, mutta jo eläessään entinen nimismies. Oli vainaja jo 1637.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3704388
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3667770
Kimmo Kemppainen
Hei
Palaan tähän vanhaan ketjuun ja aiheeseen. Onko käsitystä tai näyttöä siitä, että tämä entinen nimismies (ja vouti) Gabriel Ollinpoika liittyisi Fordell-sukuun? Tai kenties Houru-sukuun?
s.peltonen
29.10.16, 21:26
Tervehdys Jouni,
Onko käsitystä tai näyttöä siitä, että tämä entinen nimismies (ja vouti) Gabriel Ollinpoika liittyisi Fordell-sukuun? Tai kenties Houru-sukuun?
Itselläni ei ole tietoa siitä liittykö nimismies Gabriel Ollinpoika Fordell sukuun.
Kirjoittelen tähän muutaman sanasen Gabriel Ollinpojasta; alla oleva on monin osin ollutkin jo esillä tässä ketjussa. Alkuun voisi tiivistetysti mainita, että Gabriel Ollinpoika syntyi vuoden 1587 tietämillä ja menehtyi ilmeisesti vuosien 1633-1635 välisenä aikana (viimeistään vuonna 1637). Gabrielin vaimo on Brita Matintytär. Gabrielilla on ainakin viisi lasta: Henrik, Isak, Antti, Brita ja Susanna. Gabriel on Foundilan talon poikia. Gabrielin isä on lohivouti Olli Niilonpoika, ja Gabrielin isänisä on Niilo Ollinpoika. Gabriella on sisar, joka on avioliitossa Erkki Yrjönpojan kanssa; Gabrielin sisarella on ainakin kaksi poikaa Yrjö Erkinpoika ja Pekka Erkinpoika. Gabrielilla on mahdollisesti veli Niilo Ollinpoika. Mikäli joku havaitsee tulkinnoissani virheellisyyksiä, niin olisin erittäin kiitollinen tiedosta.
Gabrielin isänisä Niilo Ollinpoika vaikuttaa tulevan kymmenysluetteloihin vuodesta 1577 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2650327) alkaen. On mahdollista, että Niilon talo olisi mukana jo vuoden 1576 kymmenysluettelossa, mutta en ole varma onko kyseessä sama talo (tuolloin Niilon talo on kolme taloa "liian alhaalla"; en ole vertaillut veroluetteloista Limingan pitäjän taloja vuosi vuodelta ja talo talolta, joten en osaa sanoa olisiko tässä kyseessä sama talo, joka seuraavasta vuodesta alkaen kirjataan kymmenysluetteloissa muutaman talon verran ylöspäin). Vuoden 1576 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2649724) kymmenysluettelossa Tuomas (Mikonpoika) Kaiteran talon jälkeen on kirjattu Niilo Ollinpojan talo, joka mainitaan sääntönäistilaksi (stadgehemman). Mikäli tämä talo on Gabriel Ollinpojan isänisän talo, niin selittyykö sääntönäistilalla se, että Niilon tilaa ei tunnu löytyvän maakirjoista ennen vuotta 1607? Foudila kirjataan vuoden 1606 maantarkastuskirjaan (ilmeisesti vuoden 1608 maantarkastus), ja maakirjoihin se tulee vasta vuodesta 1607 alkaen. Talo vaikuttaa kuitenkin olevan kirjattuna kymmenysluetteloihin vuodesta 1577 alkaen (ehkä jo vuotta aiemminkin). Niilo Ollinpojan talo on veroluetteloissa helppo erottaa, sillä se kirjataan Poutilan talon ja Matinlaurin talojen väliin; tosin vuosina 1574 alkaen Poutilan ja Matinlaurin talojen väliin kirjataan myös Ingrid leskivaimon talo, joka vuodesta 1578 alkaen kirjataan Sigfrid Jönsinpojan nimellä (tämä talo jää autioksi vuonna 1586). Poutilaa isännöi 1570-luvulla Heikki Ollinpoika ja vuodesta 1586 alkaen Jöns Heikinpoika. Matinlauria (kirjataan joskus myös Laurilana) isännöi vuoteen 1570-luvun alkupuolella Lauri Pentinpoika, vuodesta 1576 Heikki Laurinpoika ja vuodesta 1586 Matti Heikinpoika.
Niilo Ollinpoika kirjataan kymmenysluetteloon viimeisen kerran vuonna 1582 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2671354). Vuosien 1583 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2671956) ja 1584 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2672491) kymmenysluetteloista Niilon talo vaikuttaisi puuttuvan. (Niilon talon jälkeen kirjattu Sigfrid Jönsinpojan talo jää pois kymmenysluetteloista vuonna 1584.) Vuodesta 1585 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2673091) alkaen kymmenysluetteloihin "Niilo Ollinpojan talon paikalle" ilmestyy Olli Niilonpoika (myöhemmistä tuomiokirjoista löytyy vahvistusta sille, että Olli Niilonpoika on Niilo Ollinpojan poika).
Joissakin kirjoituksissa on mainittu, että Foudilan taloa 1570-luvun lopulla asui vouti Niilo Ollinpoika. Tietääkö kukaan mihin perustuu se, että Foundilan taloa asunut Niilo Ollinpoika olisi sama henkilö kuin voutina toiminut Niilo Ollinpoika? Vuosien 1569 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2644079)-1571 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2646079) tilikirjoissa voudiksi mainitaan Niilo Ollinpoika. Vuosien 1573 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2647670)-1577 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2649838) tilikirjoissa voudiksi mainitaan Erkki Niilonpoika. Vuosien 1578 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2650421)-1581 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2670216) tilikirjoissa voudiksi mainitaan jälleen Niilo Ollinpoika. Vuoden 1582 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2671045) tilikirjassa vouti Niilo Ollinpoika mainitaan edesmenneeksi. Samaisen (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2670812) vuoden tilikirjassa voudiksi mainitaan Perttu Matinpoika. Siitä en ole löytänyt tietoa, että onko vuosina 1569-1571 voutina toiminut Niilo Ollinpoika sama henkilö kuin vuosina 1578-1581 voutina toiminut Niilo Ollinpoika. Niilon "katoaminen" Limingan kymmenysluetteloista osuisi sopivasti tuohon aikaan, jolloin vouti Niilo Ollinpoika mainitaan edesmenneeksi. Vuoden 1681 kesäkäräjillä (linkki alempana) mielestäni mainitaan, että Niilo Ollinpoika oli saanut vahvistuksen Foudilan taloon kuninkaallisella kirjeellä. Silloin, kun selailin tilikirjat läpi, keskityin keräämään mainintoja kirkkoherroista ja nimismiehistä; valitettavasti tein muistiinpanoja voudeista varsin huonosti; ja tällä hetkellä kiireet eivät anna myöden selailla voudintilejä uudestaan. Onko joku onnistunut löytämään kyseisen kirjeen tilikirjoista? Onko kenelläkään tietoa minkä vuoden tilikirjassa kyseinen kirje voisi olla? Olisin erittäin kiitollinen tiedosta!
-
Olli Niilonpojan kokomanttaalin talo löytyy vuoden 1606 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2656747)maantarkastuskirjasta (ilmeisesti vuoden 1608 maantarkastus); tuolloin Olli mainitaan lohivoudiksi. Samaisessa maantarkastuskirjassa (edellisellä sivulla) myös Hannu Krankka mainitaan lohivoudiksi. Maakirjoihin Olli Niilonpojan talo kirjataan vuodesta 1607 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2655485) alkaen; myös tuolloin sekä Olli että Hannu Krankka mainitaan lohivoudeiksi. Vielä vuoden 1610 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2658865) maakirjassa sekä Hannu Krankka että Ollin Niilonpoika mainitaan lohivoudeiksi. Olisiko Olli Niilonpoika toiminut Kemin lohivoutina? Vuosien 1606-1607 tilikirjassa on Kemin lohivoudin Olli Niilonpojan 07.12.1606 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2655788) Limingassa päiväämä kuitti; kuitissa on Hannu Krankan sinetti (näkyy kuvassa vain mustana läiskänä) ja Olli Niilonpojan puumerkki (sievä Z, jossa on kaksi pientä pystyviivaa koristuksena). Vuosien 1607-1608 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2656283) tilikirjaan on kirjattu palkanmaksu Iin lohivouti Hannu Krankalle, Kemin lohivouti Olli Niilonpojalle ja Oulun lohivouti Niilo Paavonpojalle. Samoihin aikoihin Limingan kylässä asuvat Hannu Krankka ja Olli Niilonpoika on maakirjoissa kirjattu lohivoudeiksi.
Vuosien 1614-1615 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2638690) maakirjassa Olli Niilonpojan kokomanttaalin talo on kirjattu nimismiehen taloksi. Nimismies kirjaus ei todenna sitä, että Olli Niilonpoika itse olisi toiminut nimismiehenä; vaan vain sitä, että kyseinen talo nauttii nimismiehen verovapaudesta. Mietityttää se, miksi nimismiehen verovapaus kohdistui Olli Niilonpojan talolle. Noihin aikoihin Limingan nimismiehenä toimi Hannu Niilonpoika Myyr (hän kuittaa nimismiehen palkan 27.01.1615). Samaisten vuosien (1614-1615) autio/verovapaatalojenluettelossa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2638881) on kirjattuna nimismiehen verovapaus kokomanttaalin talolle, kommentilla "Hans Myyr hafuer Oluf Nilsons hemman". Ja vuoden 1616 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2641444) maakirjassa Olli Niilonpojan kokomanttaalin talo kirjataan jälleen ilman nimismies merkintää; tuolloin nimismies kirjaus on kokomanttaalin Lasse Ollinpojan talolla. Hannu Niilonpoika toimii nimismiehen tehtävissä ilmeisesti varsin lyhyen aikaa; vuonna 1616 päivätyssä kuitissa Hannu Niilonpoika kutsuu itseään Limingan entiseksi nimismieheksi.
Se mietityttää miksi Hannu Niilonpoika Myyrin nimismiehen verovapaus kohdistui Olli Niilonpojan kokomanttaalin talolle, vaikka kyseisestä vuodesta alkaen Hannu Niilonpoika kirjattiin puolenmanttaalin taloon, mikä vaikuttaa olleen edesmenneen kappalaisen Kristiern Henrikinpoika Lithoviuksen talo. Hannu ilmeisesti avioitui herra Kristiernin leskivaimon kanssa (tästä oli keskustelua "Limingan pappeja ja nimismiehiä 1500-luvulta (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=33806)" ketjussa).
Oliko jokin syy, ettei nimismiehen verovapautta kohdennettu Hannu Niilonpojan asumaan Kristiernilään?
Olisiko Olli Niilonpojan talo ollut Hannu Niilonpoika Myyr:n kotitalo, ja nimismiehen verovapaus olisi siksi kohdistunut Olli Niilonpojan taloon?
Voisivatko Olli Niilonpoika ja Hannu Nillonpoika Myyr olla veljeksiä (tämä on vain hataraa hatustavedettyä arvailua)? Jos näin olisi, niin mistä Hannulle tulisi lisänimi Myyr?
Vuoden 1620 maakirjoissa (4935:28 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2645884) ja 4936:78 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2646161)) Olli Niilonpojan talo kirjataan vielä yhtenä kokomanttaalin talona; edelleen luettelossa taloa edeltää Jöns Heikinpojan (Poutia) talo ja seuraa Matti Heikinpojan (Matinlauri) kokomanttaalin talo. Olli Niilonpojan kokomanttaalin talo vaikuttaa 1620-luvun alussa tuleen jaetuksi kahdeksi taloksi: 1/3 manttaalin taloksi ja 2/3 manttaalin taloksi. Pienempää taloa isännöi Niilo/Nisse Ollinpoika, ja tämä talo saattaisi olla se talo, josta myöhemmin käytetään nimeä Nissilä. Suurempaa taloa alkoi isännöidä Gabriel Ollinpoika, ja tämä talo kulkee myöhemmin nimellä Foudila. Vuoden 1627 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15941&pnum=57) ruodutusluettelossa nimismies Gabriel Ollinpojan iäksi mainitaan 40 vuotta; Gabrielin talo on tuolloin kirjattuna Limingan pitäjän luettelon loppupuolelle, ilmeisesti nimismiehen pestin vuoksi. Samaisessa ruodutusluettelossa Nissilän (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15941&pnum=53) taloon vaikuttaisi olevan kirjattuna 27-vuotias Niilo Ollinpoika. Voisivatko Niilo Ollinpoika ja Gabriel Ollinpoika olla veljeksiä? Vuoden 1622 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2647579) maakirjassa Olli Niilonpojan kokomanttaalin talon "paikalla" vaikuttaa olevan kaksi taloa: kolmannesmanttaalin Nisse Ollinpojan talo ja 2/3 manttaalin Gabriel Ollinpojan talo. Edelleen taloja edeltää Juho Jönsinpojan talo ja seuraa Matti (Heikinpoika) Laurilan (Matinlaurin) kokomanttaalin talo. Vuoden 1624 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2650416) maantarkastuskirjaan kirjataan peräkkäin Niilo Ollinpojan ja Gabriel Ollinpojan talot. Taloja edeltää Jöns Jönsinpojan talo ja seuraa Matti Heikinpojan talo. Samoin vuoden 1627 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2653225) maakirjassa Jöns Jönsinpojan puolenmanttaalin talon ja Matti Heikinpojan kokomanttaalin talojen välissä on Niilo Ollinpojan kolmannesmanttaalin talo ja Gabriel Ollinpojan 2/3 manttaalin talo.
Vuosien 1633 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2655224) ja 1635 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13594062) maakirjoihin kirjataan kokomanttaalin Gabriel Ollinpojan talo juuri ennen kokomanttaalin Matti Heikinpojan taloa. Olisiko Niilon kolmannesmanttaali tuolloin kirjattu Gabrielin talon yhteyteen, vai olisiko Gabrielin taloon yhdistetty muuta maata?
Vuoden 1637 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12260688) maakirjassa ei enää ole kirjattuna Gabriel Ollinpojan taloa. Sen sijaan luettelossa juuri ennen Simo Matinpojan kokomanttaalin taloa on kirjattuna Karl Josefinpojan kokomanttaalin talo. Se mikä on erikoista, niin jo vuoden 1634 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2655542) maakirjassa "samalla paikalla" oli kirjattuna Carolus Josephi. Limingan nimismiehenä toimi vuosina 1624-1632 Gabriel Ollinpoika, vuosina 1633-1638 Antti Tuomaanpoika ja vuodesta 1639 alkaen Karl Josefinpoika. Karl Josefinpoika avioitui nimismies Gabriel Ollinpojan lesken kanssa (tästä on mainintoja useilla eri käräjillä ja asia on ollut esillä myös tässä keskusteluketjussa aiemmin).
Vuoden 1630 talvikäräjillä nimismies Gabriel Ollinpoika kertoo talokaupoista (1630 KO a:1:126, oikeanpuoleisen sivun alin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3703844)). Kertooko nimismies ostaneensa Temmeksessä sijaitsevan Simo Laukan talon ja vaihtaneensa sen sitten Limingan kylässä sijaitsevaan Sigfrid Nuutinpojan taloon? Onko jutussa mainittu Samuel veli nimismiehen veli? Kertooko nimismies, että hän oli antanut talon veljelleen Samuelille, mikä kattaisi Samuelille kuuluvaa isän ja äidinpuoleista perintöä? Luultavasti ymmärsin tätä juttua väärin ja puutteellisesti.
Vuoden 1634 talvikäräjillä Gabriel Ollinpojan vaimolle Britalle rapsahtaa komeat sakot (KO a:3:11, vasemmanpuoleisen sivun neljäs juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3704561)). Britaa ei mainita leskivaimoksi, joten Gabriel on tuolloin luultavasti vielä elossa. Brita ilmeisesti levitteli juttua edesmenneen Niilo Ollinpojan leskivaimosta (joka ehkä oli Britan miehen veljen leskivaimo). Siitä en päässyt kärryille, että mitä Brita väitti Niilon leskivaimon tehneen; ja oliko Brita kertonut Niilon leskivaimoa koskevan väitteensä kapteeni Johan Tawastille, vai väittikö Brita Niilon leskivaimon ja Johan Tawast:n tehneen jotain luvatonta.
Gabriel Ollinpoika luultavasti menehtyy vuoden 1635 kesäkäräjiin mennessä. Tuolloin käräjillä nimetään miehet arvioimaan edesmenneen Gabriel Ollinpojan Limingankylässä sijaitseva talo (KO a:3:118, vasemmanpuoleisen sivun alin kokonainen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3704794)).
Joissain lähteissä mainitaan, että Gabriel Ollinpojasta olisi käytetty lisänimeä Tolonen; voisikohan kyseessä olla kyseessä väärinkäsitys? Uskoisin, että Gabriel Ollinpoika itse ei ollut Tolonen; sen sijaan Gabriel Ollinpojan sisaren mies oli Heikki Tolonen. Vuoden 1645 talvikäräjillä vanha rättäri Heikki Tolonen penää nimismies Karl Josefinpojalta vaimonsa perintöä tämän edesmenneen veljen (siis Heikin vaimon veljen) Gabriel Ollinpojan talosta (KO a:6:12, vasemmanpuoleisen sivun ensimmäinen kokonainen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3705659)). Karl Josefinpojan mainitaan avioituneen Gabrielin leskivaimon kanssa ja isännöivän edesmenneen Gabrielin taloa. Mielestäni myöskään vuoden 1654 talvikäräjien jutussa ei Gabriel Ollinpojasta käytetä nimeä Tolonen, vaan jutussa mainitaan Gabriel Ollinpojan rättäri, jonka nimenä (siis rättärin nimenä) on Tolonen (KO a:8:215, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3708396)).
-
Useamman välikäden kautta Gabriel Ollinpojan talo kulkeutuu kappalainen Gabriel Isakinpojan omistukseen. Foudilan taloa vaikuttaa nimismies Gabriel Ollinpojan menehtymisen jälkeen asuvan hänen leskivaimonsa uusi puoliso nimismies Karl Josefinpoika. Vuosien 1645-1647 välisenä aikana Karl Josefinpoika vaikuttaa muuttavan Snikkarilan taloon, ja Foudilaa alkaa isännöidä Gabriel Ollinpojan poika Heikki Gabrielinpoika. Heikki asuu taloa vuoden 1649 tietämillä ja myy sen sitten pyhäjokelaiselle Heikki Tirille, joka myy sen oululaiselle Juho Pekanpojalle, joka myy sen Limingan kappalaiselle Gabriel Isakinpoika Lithoviukselle.
Vuoden 1650 talvikäräjillä kuulutetaan edesmenneen Gabriel Ollinpojan Limingan kylässä sijaitseva 2/3 manttaalin talo (KO a:7:28, vasemmanpuoleisen sivun alin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3706759)). Samaisen vuoden kesäkäräjillä edesmenneen Gabriel Ollinpojan talo kuulutetaan toiseen kertaan herra Gabriel Isakinpojalle (KO a:7:73, vasemmanpuoleisen sivun kolmanneksi alin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3706935)). Vuoden 1652 kesäkäräjillä Limingan kappalainen Gabriel Isakinpoika kuulutti viidennen? kerran itselleen Limingan kylässä sijaitsevan 2/3 manttaalin Foudilan talon, jonka hän oli ostanut 540 kuparitaalerilla oululaiselta Juho Pekanpojalta, joka nyt oli jo edesmennyt. Juho Pekanpoika oli ostanut talon Heikki Tiriseltä, joka puolestaan oli ostanut talon edesmenneen Gabriel Ollinpojan perillisiltä 800 kuparitaalerilla (KO a:7:520, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3707760)). Vuoden 1652 maakirjassa mainitaan isännille sekä patronyymit että lisänimet. Tuolloin (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22183863) Limingan kylässä sijaitsevaan 2/3 manttaalin taloon kirjataan Gabriel Isakinpoika Foudila. Foudilan talo vaikuttaa edelleen sijoittuvan veroluetteloissa samoin kuin 1500-luvullakin. Heti Foundilan talon jälkeen on kirjattuna kokomanttaalin taloon Simo Matinpoika Matinlauri, joka saattaisi olla samainen Simo, joka vuoden 1627 ruodutusluettelossa kirjattiin 38-vuotiaana Simo Matinpoikana 68-vuotiaan Matti Heikinpojan (Matinlauri) talouteen.
Myös vuoden 1647 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12622076) kymmenysluetteloon kirjataan isännille sekä patronyymit että lisänimet. Tuolloin juuri ennen kokomanttaalin Matinlaurin taloa kirjataan kokomanttaalin taloon Heikki Gabrielinpoika Foudila (Foudila on tuolloin vielä kirjattuna kokomanttaalin talona). Vielä vuoden 1645 henkikirjassa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12164583) ja kymmenysluettelossa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12164498) Foundila oli kirjattuna Karl Josefinpojan nimellä. Karl Josefinpoika muuttaa ilmeisesti Snikkarilaan vuosien 1645-1647 välisenä aikana. Foudila vaikuttaa olevan kirjattuna Heikki Gabrielinpojan nimellä kymmenysluetteloissa vuosina 1647, 1648 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22146759) ja 1649 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13592505) sekä henkikirjoissa vuosina 1647 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22645273) ja 1648 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12286065). Heikki Gabrielinpoika on ilmeisesti nimismies Gabriel Ollinpojan poika. Vuoden 1681 kesäkäräjillä oululaiset Yrjö Erkinpoika ja Pekka Erkinpoika penäävät edesmenneen vouti Lauri Pekanpojan leskivaimolta Karin Eskontyttäreltä oikeuttaan Foudilan taloon (KO a:1:786, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3684608)). Yrjön ja Pekan isäksi mainitaan Erkki Yrjönpoika, jonka lisänimestä en saa selvää (saattaisi ehkä olla Koura? taikka jotain sinne päin). Yrjön ja Erkin isän veljeksi mainitaan Yrjö Yrjönpoika. Yrjö ja Pekka kertovat olevansa Olli Niilonpojan tyttären poikia ja Niilo Ollinpojan pojan tyttären poikia. Karin kertoi, että hänen edesmennyt aiempi miehensä herra Gabriel Isakinpoika oli ostanut Foundilan talon 540 kuparitaalerilla pyhäjokelaiselta Heikki Tiriseltä, joka puolestaan oli ostanut Foudilan talon Niilo Ollinpojan pojanpojalta Heikki Gabrielinpojalta, jolla oli perintöoikeus taloon. Tässä jutusta oli jäänyt Foudilan talon kaupoista pois se vaihe, jossa Heikki Tirinen myi talon oululaiselle Juho Pekanpojalle, jolta herra Gabriel Isakinpoika sitten osti talon. Vuoden 1663 kesäkäräjillä käsiteltiin Foundilan talon arviointia Lauri Pekanpojan tultua talon isännäksi (KO a:11:286, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3711785)). Sitä seuraavassa jutussa kerottaan, että vouti Lauri Pekanpoika oli avioitunut herra Gabriel Isakinpojan leskivaimon Karin Eskontyttären kanssa. Karinilla mainitaan aiemmasta avioliitosta olevan pojat Isak ja Johannes. Jutussa kerrotaan myös, että Lauri Pekanpojalle ei ollut lapsia edesmenneen vaimonsa Brita Niilontyttären kanssa. Vuoden 1664 talvikäräjillä ilmenee, että Lauri Pekanpojan vaimo (eli Gabriel Isakinpojan leskivaimo) Karin Eskontytär oli Esko Pekanpoika Keukoisen tytär (KO a:11:401, oikeanpuoleisen sivun ensimmäinen kokonainen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3712014)).
Vuoden 1651 kesäkäräjillä mainitaan nimismiehen poikapuoli Isak Gabrielinpoika, joka sopisi olemaan Gabriel Ollinpojan poika (KO a:7:312, vasemmanpuoleisen sivun alin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3707368)). Jutussa kerrotaan, että Brita Jaakontytär Virkkulan kylästä oli pyöräyttänyt jo toisen lapsosen ilman papin aamenta. Mainitaanko jutussa, että lapsen isäksi epäiltiin Isak Gabrielinpoikaa?
Vuoden 1661 talvikäräjillä mainitaan nimismies Karl Josefinpojan tytärpuoli Susanna Gabrielintytär (KO a:11:74, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3711318)). Valittaako nimismies, että hänen ollessaan matkoilla Tanskassa oli Oulun vahtimestari Jaakko Ollinpoika kiirehtinyt kosimaan nimismiehen tytärpuolta Susannaa ja avioliittoaskareista oli otettu hieman förskottia ilman papin siunausta, minkä seurauksena Susanna oli saanut ylennyksen äiti-ihmiseksi? Tämän viestiketjun viestissä 30 Kimmo mainitsi, että vuoden 1677 henkikirjassa Snikkarilan taloon kirjataan mm. Klemet Klemetinpojan tytärpuoli Brita Jaakontytär. Voisiko tämän Britan isä olla Oulun vahtimestari Jaakko Ollinpoika?
Vuoden 1647 kesäkäräjillä Heikki Kristianinpoika (Hendrich Christopherson) ja tämän lanko Heikki Gabrielinpoika (Hendrich Gabrielson) valittivat herra Samuel Josefinpojasta, joka Heikkien näkemyksen mukaan oli toiminut heidän asioidensa hoitajan heidän ollessaan alaikäisiä (KO a:6:254, vasemmanpuoleisen sivun toinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3706198)). Jutusta ei käy ilmi se millä tavoin Heikit olivat langoksia; varmuutta ei ole siitäkään keitä Heikit olivat. Seuraava on puhtaasti pelkää arvailua: voisiko Heikki Kristianinpoika olla herra Kristian (Kristiern) Henrikinpoika Lithoviuksen poika, ja voisiko lanko Heikki Gabrielinpoika olla edesmenneen nimismies Gabriel Ollinpojan poika? Nimismies Gabriel Ollinpojalla tiedetään olleen Heikki Gabrielinpoika niminen poika, mutta ei ole löytynyt tietoa siitä, onko hän sama henkilö kuin tässä käräjäjutussa mainittu Heikki Gabrielinpoika. Olisiko nimismies Gabriel Ollinpojan poika avioitunut herra Kristiern Henrikinpojan tyttären kanssa, ja ajaisi käräjillä asiaa vaimonsa asiassa? Vai olisiko herra Samuel Josefinpoika toiminut sekä herra Kristiernin että nimismies Gabriel Ollinpojan lasten asioiden hoitajan (tässä tapauksessa lankous voisi tulla myös siten, että Heikki Kristianinpoika olisi avioitunut Heikki Gabrielinpojan sisaren kanssa)? Vuoden 1622 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2647579) maakirjassa puolenmanttaalin Kristiernilän talon kohdalle on kirjoitettu talon olevan edesmenneen herra Kristianin lasten maata ja maata viljeli omalla kustannuksellaan herra Josef (lasten isäpuoleksi mainitaan Hannu Myyr).
Vuoden 1668 talvikäräjillä Kalle Jaakonpoika ja Gabriel Heikinpoika kiistelevät Vihiluodon niitystä (KO a:12:103, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3713261)). Jutussa mainitaan, että niitty oli kuulunut edesmenneelle herra Josefille, jolta Heikki Gabrielinpoika oli ostanut kyseisen niityn. Voisikohan jutussa mainittu Heikki Gabrielinpoika olla samainen henkilö kuin Gabriel Ollinpojan poika Heikki Gabrielinpoika?
Vuoden 1664 talvikäräjillä (KO a:11:392, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3711996)) ja vuoden 1668 talvikäräjillä (KO a:12:105, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3713265)) mainitaan Karin Kristianintytär ja Marketta Kristianintytär; molemmissa jutuissa mainitaan myös herra Josef Samuelinpoika. Voisivatko Karin ja Marketta olla edesmenneen kappalaisen Kristiern Henrikinpoika Lithoviuksen tyttäriä?
--
Kun Gabriel Ollinpojan talo vaikuttaisi olevan Foudila, niin miksi Snikkarila mainittiin käräjillä Susanna Gabrielintyttären perintötaloksi? Testamenttasiko Karl Josefinpoika Snikkarilan talon lapsipuolilleen, taikka osalle lapsipuolistaan? Osittuiko ja/tai periytyikö Snikkarilan talo Karl:n vaimolle ja olisiko se sitä kautta tullut Karl:n vaimon lapsille? Koska Snikkarilan talo ei ollut tullut Karl:lle perintönä, vaan talo oli omalla toimeliaisuudella hankittu, sai hän vapaasti testamentata talon kenelle halusi.
Nimismies Karl Josefinpojalla, kuten monilla muillakin Lithoviuksen pojilla, vaikutti olleen taloharrastus; taloja ostettiin, myytiin, vaihdettiin ja ylösotettiin. Snikkarilan talo tuntuisi olevan se Limingan kylässä sijaitseva talo, jonka Karl sai omistukseensa talojen vaihtokaupalla 31.12.1645. Vuoden 1646 kesäkäräjillä nimismies Karl Josefinpoika kertoo 31.12.1645 vaihtaneensa taloja Niilo Matinpojan kanssa siten, että Karl sai Niilon Limingankylässä sijaitsevan talon (tämä talo sopisi olemaan Snikkarilan talo) ja Niilo sai Karl:n Hirvasniemellä sijaitsevan talon (KO a:6:120, oikeanpuoleisen sivun ensimmäinen kokonainen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3705926)). Talo, jonka Karl antoi vaihdossa Niilolle saattaisi ehkä olla se Hirvasniemellä sijaitseva talo, jonka Karl Josefinpoika osti Heikki Niilonpojalta; Karl:n ja Heikin talokaupasta on maininta vuoden 1642 kesäkäräjillä (KO a:5:135, oikeanpuoleisen sivun keskimmäinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3705260)).
Myös veroluetteloiden perusteella vaikuttaisi siltä, että Snikkarin taloa ennen nimismies Karl Josefinpoikaa asusteli Niilo Matinpoika. Vuoden 1645 kymmenysluettelossa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12164584) ja henkikirjassa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12164499) Limingan kylään kirjataan Heikki Erkinpojan ja Yrjö Soinin jälkeen Niilo Matinpoika. Vuoden 1647 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12622076) kymmenysluettelossa Jaakko Martinpoika Martinkaupin puolenmanttaalin talon, Heikki Erkinpoika Heiskarin 2/3 manttaalin talona ja Yrjö Soinin kolmannesmanttaalin talon jälkeen kirjataan Karl Josefinpoika Perälän? 2/3 manttaalin talo. Samaisena vuonna Foundilan talo aletaan kirjata Heikki Gabrilinpojan nimellä, kun se aiemmin kirjattiin Karl Josefinppojan nimellä. Vuoden 1652 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22183864) maakirjassa Heikki Erkinpoika Heiskarin 2/3 manttaalin talon, Jaakko Martinpoika Martin(kaupin) puolenmanttaalin talon ja Jöns Matinpoika Soinin kolmannesmanttaalin talon jälkeen kirjataan 2/3 manttaalin Snikkarilan talo. Vaikkakin Karl Josefinpojan talosta vuoden 1647 kymmenysluettelossa vaikutettiin käytettävän Perälä? nimeä, se paikan ja koon perusteella tuntuisi samalta talolta kuin vuoden 1652 maakirjaan kirjattu Karl Josefinpoika Snikkarilan talo. Myös muita veroluetteloita vertailemassa tulee sellainen vaikutelma kuin Karl Josefinpoika Snikkarilan taloa olisi aiemmin asunut Niilo Matinpoika.
Nimismies Karl Josefinpoika ostaa myös Helga leskivaimon talon, tästä on maininta esim. vuoden 1644 talvikäräjillä (KO a:5:301, oikeanpuoleisen sivun alhaalta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3705583)). Voisikohan tämä talo Nissilän talo? Anders Groot penää leskivaimo Helgan velkaa. Samaisessa jutussa mainitaan myös Yrjö Yrjönpoika, jolla ymmärtääkseni on leskivaimo Helgan taloon kohdentuvia vaateita. Olisiko Yrjö samainen Yrjö Yrjönpoika, jonka veljenpojat penäsivät oikeuttaan Foundilan taloon vuoden 1681 kesäkäräjillä? Vuoden 1644 kesäkäräjillä käsitellään oululaisen Yrjö Yrjönpojan ja nimismies Karl Josefinpojan välistä kiistaan Helgan kolmannesmanttaalin talosta (KO a:5:317, vasemmanpuoleisen sivun puolivälistä alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3705617)). Vuoden 1645 talvikäräjillä oululainen Yrjö Yrjönpoika penää nimismies Karl Josefinpojalta niittyä, mikä oli aiemmin ollut Helgan omistuksessa (KO a:6:12, oikeanpuoleisen sivun ylin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3705659)). Nissilän talo ilmeisesti tulee sittemmin Yrjö Yrjönpojan omistukseen. Vuoden 1662 kesäkäräjillä nimismies Karl Josefinpoika kertoo saaneensa Yrjö Yrjönpojalta maksun (80 taaleria ja kaksi äyriä) Nissilän talosta (KO a:11:130, vasemmanpuoleisen sivun kolmanneksi alin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3711464)). Samaisen aukeaman oikeanpuolisen sivun alimmassa jutussa mainitaan myös Yrjö Yrjönpoika ja Nissilän talo.
Nimismies Karl Josefinpoika ostaa 28.04.1648 leskivaimo Karinilta puolenmanttaalin Tonilan talon. Talokaupasta on maininta mm. vuoden 1650 kesäkäräjillä (KO a:7:72; oikeanpuoleisen sivun toinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3706850)) ja vuoden 1651 talvikäräjillä (KO a:7:225; vasemmanpuoleisen sivun alin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3707200)). Tästä talokaupasta mielensä pahoittaa Karinin vävy Erkki Pekanpoika. Tonilan talo vaikuttaisi veroluetteloiden perusteella olevan se talo, joka vielä vuoden 1633 maakirjaan kirjattiin Limingan kylään 2/3 manttaalin talona Antoniuksen nimellä, ja esim. vuoden 1627 maakirjaan kirjataan 2/3 manttaalin talona Tynius Sigfridinpojan nimellä. Tonilan talon verotuksellista kokoa ilmeisesti pienennetään kuudennesmanttaalilla 1630-luvulla, ja tämän jälkeen talo kulkee puolenmanttaalin talona. Talo vaikuttaisi olevan 1635 vuoden maakirjassa kirjattuna kahtena talona Hannu Tyniuksen pojan nimellä; toinen talo osa on kirjattuna asuttuna puolenmanttaalin talona ja toinen kuudennesmanttaalia verotuksellisesti autiona. Vuoden 1643 henkikirjaan talo kirjataan vielä Hannu Tyniuksenpojan nimellä. Vuoden 1645 kymmenysluetteloon ja henkikirjaan talo kirjataan jo Tyniuksen leskivaimon nimellä, mutta leskivaimoa ei mainita nimeltä.
Vuoden 1653 talvikäräjillä nimismies Karl Josefinpoika kertoo ylösottaneensa autiotalon (KO a:8:24, vasemmanpuoleisen sivun toinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3707970)); en ihan saanut selvää, että missä tämä talo sijaitsi. Olisikohan kyseessä sama talo, jonka Antti Anttipoika Ruskanen? halusi ylösottaa vuonna 1664. Kyseisen vuoden talvikäräjillä Antti pyysi saada ylösottaa 5/8 manttaalin talon, jota jonkin aikaa oli viljellyt nimismies Karl Josefinpoika (KO a:11:402, oikeanpuoleisen sivu ylin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3712018)); en saanut selvää talon nimestä (saattaisi olla Seikola taikka jotain sinne päin).
Nimismies Karl Josefinpoika velkaantui vävypuolelleen Nuutti Juhonpojalle. Mikäli ymmärsin oikein, niin vuoden 1669 talvikäräjillä oululainen Nuutti Juhonpoika kertoo maksaneensa appiukkonsa Karl Josefinpojan talon rästejä 600 kuparitaalerin edestä (KO a:12:282, vasemmanpuoleisen sivun puolivälistä alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3713669)). Nuutti pyyttä appensa taloon uutta arviointia. Tämä velka saattaa olla syynä siihen, että talon myöhemmin katsottiin kuuluvan Nuutille ja tämän vävylle Karl Krankalle.
Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari
Jouni Kaleva
06.11.16, 11:51
Vuoden 1661 talvikäräjillä mainitaan nimismies Karl Josefinpojan tytärpuoli Susanna Gabrielintytär (KO a:11:74, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu). Valittaako nimismies, että hänen ollessaan matkoilla Tanskassa oli Oulun vahtimestari Jaakko Ollinpoika kiirehtinyt kosimaan nimismiehen tytärpuolta Susannaa ja avioliittoaskareista oli otettu hieman förskottia ilman papin siunausta, minkä seurauksena Susanna oli saanut ylennyksen äiti-ihmiseksi? Tämän viestiketjun viestissä 30 Kimmo mainitsi, että vuoden 1677 henkikirjassa Snikkarilan taloon kirjataan mm. Klemet Klemetinpojan tytärpuoli Brita Jaakontytär. Voisiko tämän Britan isä olla Oulun vahtimestari Jaakko Ollinpoika?
Niin näyttää olevan! Ymmärtääkseni juttu lykättiin seuraaville käräjille, mutta en onnistunut saamaan silmiini ainakaan Limingan kesäkäjillä 1661 tai talvikäräjillä 1662.
Jouni Kaleva
06.11.16, 12:08
Vuoden 1634 talvikäräjillä Gabriel Ollinpojan vaimolle Britalle rapsahtaa komeat sakot (KO a:3:11, vasemmanpuoleisen sivun neljäs juttu). Britaa ei mainita leskivaimoksi, joten Gabriel on tuolloin luultavasti vielä elossa. Brita ilmeisesti levitteli juttua edesmenneen Niilo Ollinpojan leskivaimosta (joka ehkä oli Britan miehen veljen leskivaimo). Siitä en päässyt kärryille, että mitä Brita väitti Niilon leskivaimon tehneen; ja oliko Brita kertonut Niilon leskivaimoa koskevan väitteensä kapteeni Johan Tawastille, vai väittikö Brita Niilon leskivaimon ja Johan Tawast:n tehneen jotain luvatonta.
"...at han henne skulle besofnat hafwa... " eli että kapteeni ja leski olisivat olleet petipuuhissa, mutta Brita ei sitä kuitenkaan voinut todistaa, joten halventavista juoruista sakot rapsahtivat.
Ritva Nygren
13.12.16, 22:18
Tässä olevan infon perusteella runkona:
Knut Johansson, kuollut elokuussa 1687, Oulu, haudattu 28. elokuuta 1687, Oulu.
A. Puoliso Margareta Martintytär, kuollut 1645, Oulu, haudattu 16. huhtikuuta 1645, Oulu, lapset
* Brita Knutintytär.
Puoliso Kaarle Kranck, syntynyt 1618, kuollut 1711 (ikä kuollessa 93 vuotta vanha).
Eiköhän tuossa seuraavassa ole Nuutti Juhonpojan ensimmäisen vaimon Margaretan isä Martti Nuutinpoika ja äiti Aune, joilla ei muita lapsia kuin tämä Margareta, Aunella uusi mies Matti Pietarinpoika, omaisuus arvioitu:
Oulu RO 24.4.1633 s. 164v-165 (jakso 163) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3704477
(alkaa vasemmalta alhaalta, ehkä noin:)
Inträdde Matz Persson i Echtenskap medh Edelig och gudhfruktigh hustru, Agnetha be:nd salig Mårthen Knutssons Efterleffuerska, Blef thå wärderat aff efter skriffne wördighe, wälachtade edelige förständighe Män, såm thå tillstädes woro: Kyrckioherde, Her Simån, Caplan, Her Zacharijs, Jöran Andersson Bårgmestare, Mats Mickilsson, Jacob Andersson, Thomas Jöransson, Isak Hansson(?); Och aldenstund hustru Agnetha, hon har icke flera barn medh S: Mårthen Knutzson, ähn såm Een, Margetha be:nd, …
2.9.1643 s. 189v (jakso 195) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11646718
Knut Johansson vastaan Matti Pietarinpoika 150 taalerista, minkä Matti velkaa Nuutti Juhonpojan vaimon perinnöstä pöytäkirjan 24.4.1633 mukaan, Matin maksettava naimakaaren 15. cap. mukaisesti.
Jouni Kaleva
17.12.16, 17:14
Eiköhän tuossa seuraavassa ole Nuutti Juhonpojan ensimmäisen vaimon Margaretan isä Martti Nuutinpoika ja äiti Aune, joilla ei muita lapsia kuin tämä Margareta, Aunella uusi mies Matti Pietarinpoika, omaisuus arvioitu:
Oulu RO 24.4.1633 s. 164v-165 (jakso 163) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3704477
(alkaa vasemmalta alhaalta, ehkä noin:)
Inträdde Matz Persson i Echtenskap medh Edelig och gudhfruktigh hustru, Agnetha be:nd salig Mårthen Knutssons Efterleffuerska, Blef thå wärderat aff efter skriffne wördighe, wälachtade edelige förständighe Män, såm thå tillstädes woro: Kyrckioherde, Her Simån, Caplan, Her Zacharijs, Jöran Andersson Bårgmestare, Mats Mickilsson, Jacob Andersson, Thomas Jöransson, Isak Hansson(?); Och aldenstund hustru Agnetha, hon har icke flera barn medh S: Mårthen Knutzson, ähn såm Een, Margetha be:nd, …
2.9.1643 s. 189v (jakso 195) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11646718
Knut Johansson vastaan Matti Pietarinpoika 150 taalerista, minkä Matti velkaa Nuutti Juhonpojan vaimon perinnöstä pöytäkirjan 24.4.1633 mukaan, Matin maksettava naimakaaren 15. cap. mukaisesti.
Erinomaista, Ritva!
Kyllä selvästi nyt on löytynyt Margareta Martintyttären äiti Agneta ja tämän kaksi aviota.
Kukahan oli tämä Matti Pietarinpoika? Mutu-tuntemuksena, voisiko olla Houru-sukuinen Matti, jonka isä oli Pietari Olavinpoika, maakauppias, mainitaan Oulun pormestarina 1611 ja 1614, kuoli 1620 tienoilla? Tällä Houru-suvun Matilla oli tietääkseni tytär Liisa Matintytär (eli siis Matti oli aviossa).
Ritva Nygren
18.12.16, 00:04
Tarkoitat varmaan tätä:
Yo-matrikkeli http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=543
Oulun pitäjän käräjät 19.-23.2.1669 s. 299/79 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3713703
Herra Peer Hourenius koulumestari Oulusta ilmoitti, että edesmennyt Herra Jöns, hänen äidinisänsä, on aikanaan, mistä on kauan, yhdessä Erik Nilssonin kanssa raivannut Pappilan niityn, mistä niitty saanut nimensä, ja sitten kun Herra Jöns kuoli, on hänen vävynsä Herra Zachris Sigfridi ottanut niityn vastaan, ja kun Herra Zachris kuoli, kukaan perillisistä ei sen jälkeen kysellyt, jolloin Knut Fiskare ei ainoastaan osuuttansa, vaan myös sitä osaa, mikä Herra Jönsille kuului, oli alkanut viljellä joitakin vuosia sitten ”som slät” eikä niityllä ollut asumusta, Johan Knutsson vaatimuksellaan Erik Östenssonin ja Zachris Matssonin kirjallisesti todistamana… Niitty tuomittiin Herra Peerille Herra Jönssin perillisenä, koska kukaan muu kanssaperillisistä ei ole valittanut.
Tähän kuten muihinkin väännöksiini ja muistiinpanoihini pitää suhtautua hyvin varovaisesti!
Oulun kaupunginhistoria 1610-1721 hakemistossa Matti Pietarinpoika, porvari:
s. 164 (alaviite) Kun v. 1611 Pohjanmaan pohjoisesta provastikunnasta koottiin hevosia nähtävästi Itämeren maakunnissa käytävää sotaa varten, saatiin niitä Oulun kaupungista 10 kappaletta. Hevosten luovuttajat muodostavat ensimmäisen tapaamamme luettelon kaupungin porvaristosta ja ansaitsevat sen vuoksi tässä mainitsemista. Ne olivat, paitse linnanpäällikköä Eerik Harea, Hannu Juhonpoika, Simo Mikonpoika, Maunu Olavinpoika, Tyris Pietarinpoika, Matti Pietarinpoika, Matti Olavinpoika, Pietari Pietarinpoika, Eskeli Makkonen ja Klemet Kassari. Itsekukin luovutti valtiolle yhden hevosen; niiden hinta vaihteli 12-8 taalerin välillä.
s. 226-227 Vuoden 1620 tullitilien luettelossa oululaisia liikemiehiä 16 kpl, joista, Matti Pietarinpoika vienyt Tukholmaan tervaa, voita, lohta, kuivattuja haukia ja kuoreita.
Samassa luettelossa Oulun pormestarit Hannu Juhonpoika, Yrjö Antinpoika ja Pietari Olavinpoika.
Samasta kirjasta ym. mukaan aikaisemmin mainitussa omaisuuden arvioinnissa 24.4.1633 olivat
Simon Erici Frosterus, Oulun kirkkoherra 1620-47
Zacharias Sigfridi Aboëns, Oulun kappalainen 1623-43
Yrjö Antinpoika Lyttraeus, pormestari 1619-1632
Matti Mikonpoika, raatimies 1628-35, varapormestari 1638, vainajana 1649, jolloin vaimo Anna eli.
Jaakko Antinpoika, pormestari 1633-1640
Tuomas Yrjönpoika, oliko varakas porvari, raatimies ja ”kylänvouti” (ja pidättikö kaupungille ”perintöveroa” Karl Kranckin vaimon äidinperinnöstä? 1668)
Iisakki Hannun(?)poika ???
Kirkkoherra Jöns Iistä ostanut niittyjä:
Oulun pitäjän käräjät 2.3.1626, s. 4, oikealla viides kappale http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3703575
Julistettiin että kunniallinen mies herra Jöns Iin pitäjän kirkkoherra on ostanut nämä jäljempänä mainitut niityt mitkä ovat Mats Nauskalta Lumijoelta niityn Oulunsalosta mistä antanut 74 mk? hopeaa, Henrik Pernulta niityn Lylyojan varrelta Sangilla 5 taalerilla, Nisius Parkkiselta? kahden xxx:n niityn Juurusojan varrelta 10 taalerilla. Myös Siikajokisaaren puolikkaan, mikä langennut Sangin tilalle perinnön kautta, tämän todistivat lautamiehet.
Oplystes hederligh man her Jöns Kyrckioherde uthi Ijo sockn, att han hadhe köpt desse efter:ne Engiar som ähr af Mats Nauska i Lumijoki een Engh i Ulsalön och derföre gifvit Pennr 74 mk? slfmn af Henrik Pernu en Engh widh Lyly Åija inhi Sangi för Pnnr 5 Daler, af Nisius Parkkinen? Engh under 2. lådh widh Jurus Åija för Pennr 10 Dal. Ähn af Sijkajokisari halfdehl, hwilken Arffligen under Sangi hemmanet tillfallen ähr, Detta wittnade de 12. Nembd.
-Lylyjärvi ja Lylyoja Sanginsuussa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Lylyj%C3%A4rvi_(Oulu)
1624 Maantarkastus http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2650478
Vasemmalla Herra Johannes
1626 Myllytulli http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2652728
Oikealla keskipaikkeilla: Iin kirkkoherran lampuoti
1629 Myllytulli http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2654087
Ja vielä tämäkin hutaisu:
21.8.1687 s. 414-415 (k. 214-215) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3688723
Johan Matsson Saarela vastaan Mats Matsson Sangi Siikajoensaaren niitystä, että se kuuluu Saarelan 2/3 mtl:n kruununmaalle, minkä Johan on vapaaherrakunnan aikana ylösottanut tuomari Thomas Pehrssonin 1672 kihlakunnan tuomiolla, minkä jälkeen Militia’ Auditeuren (sotilastuomari?) väitti Johanin puolesta joka on Militia’ bonde, että niitty pitää tunnustaa Saarelaan. Mats Sangi esitti tätä vastaan Gabriel Påhlssonin kihlakunnan tuomion 2.3.1626 osoittaen, kuinka silloinen Iin pitäjän kirkkoherra Hr. Johannes Henrici oli ostanut lukuisia niittyjä tälle asumukselleen Sangin tilalle ja sille tullut perinnön kautta mainittu Siikajoen saari puoli niittyä, … tämä riitainen niitty vanhastaan ja Johan Ottesonin maantarkastuksesta ja verotuksessa ollut Sangin tilalla, tuomittiin Siikajoensaarensuun puoli niittyä jäämään Sangin tilalle… jotakin vielä Henrik Turkka esittää…
Voisiko tämä ”Siikajoensaari” olla Oulujoen Turkansaaren naapurisaari Siikasaari, kun Saarelat ja Turkatkin niin kiinnostuneita.
http://www.ouka.fi/oulu/ppm/turkansaaren-ulkomuseo
Jouni Kaleva
18.12.16, 09:15
Hei Ritva
Tarkoitin, että pormestari Pietari Olavinpoika olisi isä, jolla oli porvarispojat Tyris Pietarinpoika ja Matti Pietarinpoika. Näin veljekset olisivat siteeraamassasi luettelossa peräkkäin. Tämä Matti Pietarinpoika voisi olla Agnetan toinen mies.
Oulun kaupunginhistoria 1610-1721 hakemistossa Matti Pietarinpoika, porvari:
s. 164 (alaviite) Kun v. 1611 Pohjanmaan pohjoisesta provastikunnasta koottiin hevosia nähtävästi Itämeren maakunnissa käytävää sotaa varten, saatiin niitä Oulun kaupungista 10 kappaletta. Hevosten luovuttajat muodostavat ensimmäisen tapaamamme luettelon kaupungin porvaristosta ja ansaitsevat sen vuoksi tässä mainitsemista. Ne olivat, paitse linnanpäällikköä Eerik Harea, Hannu Juhonpoika, Simo Mikonpoika, Maunu Olavinpoika, Tyris Pietarinpoika, Matti Pietarinpoika, Matti Olavinpoika, Pietari Pietarinpoika, Eskeli Makkonen ja Klemet Kassari. Itsekukin luovutti valtiolle yhden hevosen; niiden hinta vaihteli 12-8 taalerin välillä.
s. 226-227 Vuoden 1620 tullitilien luettelossa oululaisia liikemiehiä 16 kpl, joista, Matti Pietarinpoika vienyt Tukholmaan tervaa, voita, lohta, kuivattuja haukia ja kuoreita.
Samassa luettelossa Oulun pormestarit Hannu Juhonpoika, Yrjö Antinpoika ja Pietari Olavinpoika.
Jouni Kaleva
18.12.16, 09:39
Oulun pitäjän käräjät 19.-23.2.1669 s. 299/79 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3713703
Herra Peer Hourenius koulumestari Oulusta ilmoitti, että edesmennyt Herra Jöns, hänen äidinisänsä, on aikanaan, mistä on kauan, yhdessä Erik Nilssonin kanssa raivannut Pappilan niityn, mistä niitty saanut nimensä, ja sitten kun Herra Jöns kuoli, on hänen vävynsä Herra Zachris Sigfridi ottanut niityn vastaan, ja kun Herra Zachris kuoli, kukaan perillisistä ei sen jälkeen kysellyt, jolloin Knut Fiskare ei ainoastaan osuuttansa, vaan myös sitä osaa, mikä Herra Jönsille kuului, oli alkanut viljellä joitakin vuosia sitten ”som slät” eikä niityllä ollut asumusta, Johan Knutsson vaatimuksellaan Erik Östenssonin ja Zachris Matssonin kirjallisesti todistamana… Niitty tuomittiin Herra Peerille Herra Jönssin perillisenä, koska kukaan muu kanssaperillisistä ei ole valittanut.
Tuossa kaikki on melko selvää. Oliko vastineen antanut Johan Knutsson sama kuin Johan Knutsson Pihlman, joka oli Knut Johanssonin (kultaseppä) poika? Onko Knut Fiskare sama kuin Knut Johansson (kultaseppä)? Ainakin viimeksi mainittu oli elossa jutun aikaan 1669 ja hyväkuntoinenkin, juuri mennyt neljänteen avioonsa, josta syntyi lapsiakin. Eikö hän viitsinyt itse vastata näin vähäpätöiseen asiaan ja laittoi poikansa asialle??
Matti Lund
18.12.16, 11:11
Hei Ritva
Tarkoitin, että pormestari Pietari Olavinpoika olisi isä, jolla oli porvarispojat Tyris Pietarinpoika ja Matti Pietarinpoika. Näin veljekset olisivat siteeraamassasi luettelossa peräkkäin. Tämä Matti Pietarinpoika voisi olla Agnetan toinen mies.
Hei Tyris Pietarinpojasta ja veljestään löytyy Oulun raastuvan pöytäkirjoista sen verran jo esille tulleen lisäksi, että pystyy aika hyvin kartoittamaan koko heidän sukupiirinsä kaikkine kiemuroineen.
Eli kun jatkatte samaan malliin, loputkin mielenkiinnon kohteista pitäisi selvitä.
Missä (kameraalisessa) lähteessä Pietari Olavinpoikaa on nimitetty pormestariksi. Oulussa oli systeemi, jossa samoina vuosina voidaan mainita kaksikin pormestaria, mutta en oikein saa selvää, missä nimenomaisessa välissä olisi Pietari Olavinpoika?
terv Matti Lund
Jouni Kaleva
18.12.16, 12:30
Missä (kameraalisessa) lähteessä Pietari Olavinpoikaa on nimitetty pormestariksi. Oulussa oli systeemi, jossa samoina vuosina voidaan mainita kaksikin pormestaria, mutta en oikein saa selvää, missä nimenomaisessa välissä olisi Pietari Olavinpoika?
terv Matti Lund
Tuossa Oulun tulliluettelossa 1620 "Hans Jönson Jöran Andersson och Per Olofson borgmestare uthi Uhlå hafua inskippat här ifrå den 20 Maij til Stockholm..."
Ja luettelo jatkuu sisältäen mm. Matz Person, Borgare.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1660420
Matti Lund
18.12.16, 17:32
Tuossa Oulun tulliluettelossa 1620 "Hans Jönson Jöran Andersson och Per Olofson borgmestare uthi Uhlå hafua inskippat här ifrå den 20 Maij til Stockholm..."
Ja luettelo jatkuu sisältäen mm. Matz Person, Borgare.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1660420
Ei siis tupla riittänyt, vaan Sinulla oli tarjota tripla. Nuo kaksi muuta olivat kyllä minulle selviä tiedossani olevista lähteistä.
Minullakin on ollut yksi projekti, jossa on ilmennyt jonkinlainen liittymäkohta näihin.
terv Matti Lu
Ritva Nygren
18.12.16, 22:45
Tarkoitin, että pormestari Pietari Olavinpoika olisi isä, jolla oli porvarispojat Tyris Pietarinpoika ja Matti Pietarinpoika. Näin veljekset olisivat siteeraamassasi luettelossa peräkkäin. Tämä Matti Pietarinpoika voisi olla Agnetan toinen mies.
Kiitos Jouni taas!
Oulu RO 6.5.1633 s. 168v (jakso 166) vasemmalla keskipaikkeilla http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3704485
Mats Peersson, jolla takaajat Mats Mickelsson (varapormestari) ja Sigfred Jönsson (raatimies) sekä Mats Simonsson (takaajat Zachris Ficke ja Eskil Keukonen) tekivät porvarivalansa 6 vuodeksi.
Oulun kaupungin historian liitteissä s. 1 pormestarit:
”Pietari Olavinpoika, main. pormestarina 1611 ja 1614. Harjoitti kauppaa ja laivaliikettä. Oulun edusmies Kokkolan maakäräjissä 1612. Hankki Oulun kirkossa sukuhaudan, joka tuomittiin hänen pojanpojalleen, porvari Jaakko Hannunpojalle ja tämän jälkeläisille (Tk 10/12 1687).”
s. 130-131 (jakso 562) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11707434
Tuossa jonkun Pietari Olavinpojan poikia:
Oulun pitäjän käräjät 2.3.1626, s. 4, oikealla neljäs kappale (ennen sitä Herra Jönssin niittyasiaa) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3703575
Joseph Kinnunen ja Joseph Olsson Muhokselta tutkimaan sitä velkaa, mitä Oulun kaupungin asukkaat Tyris Persson ja Hans Persson vaativat pitäjältä ja minkä heidän isänsä autuas Peer Olsson pitäjälle lainannut.
1642 Mats Peersson ja tytär vasemmalla 12. nimi
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12131079
1644 Mats Peersson, Knut Johansson ja Claas Jenderjan vasemmalla alakkain
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12159367
Kaksi viim. mainittua olivat pitkään rajanaapureita eräistä jutuista päätellen. Oululaisen ravintolan esitteestä: ”Ynninkulman vanhin varmuudella jäljitetty asukas on saksalainen porvari Klaus Klaunpoika Jenderjan, joka rakennutti paikalle vuonna 1656 talon, johon tuli holvikellari.” Ynninkulman historia lyhyesti, Hannu Uutinen 2009.
Oulun kaupungin historian liitteessä s. 5, raatimiehiä:
Tyris (Tuure) Pietarinpoika, raatimies 1628-30, 1656. Laivanomistaja. Lienee kuollut 2/4 1658. Pesäkirjoitusluettelo on tehty 27/7 1658. … Vaimo raatimies Tuomas Yrjönpoika Leiston tytär. Tuure Pietarinpojalta jäi neljä alaikäistä lasta (pojat Tuomas, Johan ja Kasper), jotka perivät suuren omaisuuden. Hänen veljensä oli Mikko Pietarinpoika Dirich, joka asui Uusikaarlepyyssä.
Oulun kaupungin perunkirjoituksissa s. 1-3, nro 2 Ture Pedersson, raatimies.
Tässä ei perillisten nimiä ole mainittu.
(Noista lasten nimistä tulee Saarelan talo Oulunsuusta mieleen.)
Ritva Nygren
18.12.16, 22:48
Tuossa kaikki on melko selvää. Oliko vastineen antanut Johan Knutsson sama kuin Johan Knutsson Pihlman, joka oli Knut Johanssonin (kultaseppä) poika? Onko Knut Fiskare sama kuin Knut Johansson (kultaseppä)? Ainakin viimeksi mainittu oli elossa jutun aikaan 1669 ja hyväkuntoinenkin, juuri mennyt neljänteen avioonsa, josta syntyi lapsiakin. Eikö hän viitsinyt itse vastata näin vähäpätöiseen asiaan ja laittoi poikansa asialle??
Joo, näin on mielestäni. Pihlman hoiti käräjillä isänsä kuoleman jälkeen ainakin yhtä tältä kesken jäänyttä perimisasiaa vielä 1703 Muhoksella. Ja tuossa Fiskare-nimisenä:
23.-27.2.1707 s. 404 (jakso 205)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24535045
Raatimies Clas Jenderjanin leski Catharina Henriksdr vaatii Johan Knutsson Fiskaren välityksellä Simon-lukkarin leskeltä Muhoskylästä...
Tuossa olisi yksi porvari Johan Knutsson, olisiko sama Fiskare joka kelpasi takaajaksi:
Oulu RO 10.6.1705 s. 213
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12183693
Uti saaken emellan tullnären wälb. Johan Mollerus och Borgaren Johan Knutsson angående ett bref med een gull ring, som Knutsson 1703 om sommaren emot tagit af Fahlberg i Stockholm... Rådman Langs son Jacob, som här uti jämwähl påberopades, skall afhöras. Jatkuu 14.6. Petter Langin laiva.
RO 20.10.1706 s. 210-211
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=18689025
Raati ei hyväksynyt tullinhoitaja Johan Molleruksen esittämiä takaajia, koska he olivat kärsineet suurta vahinkoa kaupungin tulipalon takia kesällä 1705. Mollerus aikoo hankkia uudet porvareiden palattua asioiltaan Tukholmasta.
RO 18.7.1707 s. 276
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=18688087
Inspektööri ja tullinhoitaja Petter Ehnerothin takaajiksi Limingan pastori maisteri Michael Lithovius ja porvari Johan Fiskare.
RO 4.6.1709 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=18685425
Ehnerothin takaajat nyt Johan Fiskare ja Nils Forström.
Kiitos Jouni taas!
....
Oulun kaupungin historian liitteessä s. 5, raatimiehiä:
Tyris (Tuure) Pietarinpoika, raatimies 1628-30, 1656. Laivanomistaja. Lienee kuollut 2/4 1658. Pesäkirjoitusluettelo on tehty 27/7 1658. … Vaimo raatimies Tuomas Yrjönpoika Leiston tytär. Tuure Pietarinpojalta jäi neljä alaikäistä lasta (pojat Tuomas, Johan ja Kasper), jotka perivät suuren omaisuuden. Hänen veljensä oli Mikko Pietarinpoika Dirich, joka asui Uusikaarlepyyssä.
Oulun kaupungin perunkirjoituksissa s. 1-3, nro 2 Ture Pedersson, raatimies.
Tässä ei perillisten nimiä ole mainittu.
(Noista lasten nimistä tulee Saarelan talo Oulunsuusta mieleen.)
Ennen kuin jälleen kerran sekoitetaan kaksi Tyris Pietarinpoikaa keskenään niin Tyris Pietarinpoika Houru näyttää kuolevan viimeistään 1641, sillä jo 1641 Oulun henkikirjassa on hänen leskensä Karin Johanintytär Lithovia (GS 6223), joka eli leskenä Oulussa vielä 1653. Tyris Pietarinpoika Hourulla oli ainakin lapset Karin k. 1707 Oulu, Petrus k. 1647 Oulu, Johan ja Henricus k. 1665 Turku. Näistä Petrusta epäilen siksi herra Pietariksi, jonka leski Maria Danielintytär meni 1650-luvun puolivälissä naimisiin Oulun pormestari Daniel Krögerin kanssa.
Kun taas Tyris Pietarinpoika Dirich, k. 1658, muutti Turusta Ouluun vasta 1640-luvun loppupuolella (Turun RO 13.5.1648).
Näitä Tyris Pietarinpoikia on käsitelty aikaisemminkin mm.
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=32170
Jouni Kaleva
19.12.16, 21:23
Ennen kuin jälleen kerran sekoitetaan kaksi Tyris Pietarinpoikaa keskenään niin Tyris Pietarinpoika Houru näyttää kuolevan viimeistään 1641, sillä jo 1641 Oulun henkikirjassa on hänen leskensä Karin Johanintytär Lithovia (GS 6223), joka eli leskenä Oulussa vielä 1653. Tyris Pietarinpoika Hourulla oli ainakin lapset Karin k. 1707 Oulu, Petrus k. 1647 Oulu, Johan ja Henricus k. 1665 Turku. Näistä Petrusta epäilen siksi herra Pietariksi, jonka leski Maria Danielintytär meni 1650-luvun puolivälissä naimisiin Oulun pormestari Daniel Krögerin kanssa.
Kun taas Tyris Pietarinpoika Dirich, k. 1658, muutti Turusta Ouluun vasta 1640-luvun loppupuolella (Turun RO 13.5.1648).
Näitä Tyris Pietarinpoikia on käsitelty aikaisemminkin mm.
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=32170
Kiitos muistutuksesta! Mehän emme koskaan lähtisi sekottamaan näitä kahta toisiinsa :D:
Ei siis tupla riittänyt, vaan Sinulla oli tarjota tripla. Nuo kaksi muuta olivat kyllä minulle selviä tiedossani olevista lähteistä.
Minullakin on ollut yksi projekti, jossa on ilmennyt jonkinlainen liittymäkohta näihin.
terv Matti Lu
Olihan myös vuonna 1633 tiedossa ainakin myös kolme Oulun pormestaria eli Anders Jöransson, Anders Eriksson ja Anders Jöranssonin tilalle 8.11.1633 valittu Jacob Andersson (vak. 3.5.1644). Eli yleensä ylimääräiset ovat viransijaisia, kuten kävi myös 1653 kun Johan Bochmöller hoiti väliaikaisesti pormestarin virkaa kun Daniel Kröger erotettiin väliaikaisesti virastaan.
Ritva Nygren
21.12.16, 13:49
Knut Fiskare näyttää kuuluvan 1630 ja 1631 porukkaan, joilla titteli Ledhemerckiare.
Luenko oikein? Väylien merkkaajia?
1628 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3703956
1630 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3703811
1631 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3704030
Jouni Kaleva
21.12.16, 15:43
Knut Fiskare näyttää kuuluvan 1630 ja 1631 porukkaan, joilla titteli Ledhemerckiare.
Luenko oikein? Väylien merkkaajia?
1628 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3703956
1630 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3703811
1631 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3704030
Kyllä vaan. Purjehdusväylien merkkaaminen ja kunnossapito oli kehittyvän kauppakaupungin elinehto.
s.peltonen
06.07.17, 14:05
Tässä ketjussa on sivuttu Tuure Pekanpoikaa ja Tyris Pekanpoikaa, joten rohkenen kirjoitella ensin mainitusta tähän ketjuun, vaikka hieman otsikon ohi meneekin. Koska Tuomas Yrjönpoika Leisto on Tuure Pekanpojan appiukko, voisi muutaman sanasen kirjoittaa Oulun Tuomas Yrjönpojistakin.
Oulu ei ole omaa "kotikenttääni"; Oulun tuomiokirjoja olen lueskellut vain etsiäkseni tietoja muutamasta esivanhemmastani; Oulun tuomiokirjoja olen lukenut vain kevyesti ja niistä tekemäni muistiinpanot ovat hajanaisia ja vajavaisia. Olen tuomiokirjoja lukiessani saattanut lukea ja ymmärtää jotain väärin; samoin tätä kirjoittaessani luultavasti olen tapani mukaan tehnyt kosolti kirjoitusvirheitä, toivottavasti en kuitenkaan kovin pahoja. Olen erittäin kiitollinen kaikista korjauksista mikäli havaitsette tulkinnoissani virheitä. Lisätiedot ovat myös lämpimästi tervetulleita.
Tuomas Yrjönpoikia vaikuttaa Oulussa 1600-luvulla olleen ainakin kolme: Tuomas Yrjönpoika Karhu (+1639), raatimies Tuomas Yrjönpoika Leisto (+1658, vävy: Tuure Pekanpoika) ja raatimies Tuomas Yrjönpoika (+1669, vaimo: Marketta Hannuntytär, jonka vanhemmat ovat Hannu Mikonpoika ja Valpuri Laurintytär Tolvanen).
Useammassa eri lähteessä Hannu Mikonpoika Hourun tyttären Marketta Hannuntyttären puolisoksi mainitaan Tuomas Yrjönpoika Leisto, ja Tuomaan mainitaan menehtyneen vuonna 1669. Näissä jutuissa kaksi peräkkäistä raatimies Tuomas Yrjönpoikaa ovat ilmeisesti päässeet sekoittumaan keskenään. Marketan puoliso Tuomas Yrjönpoika on elossa vielä kymmenisen vuotta Tuomas Yrjönpoika Leiston menehtymisen jälkeen. Tuomas Yrjönpoika Leisto (koko nimellä) mainitaan edesmenneeksi 07.05.1666 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742747) Oulun raastuvanoikeudessa (tuolloin mainitaan edesmenneen Tuomas Yrjönpoika Leiston talo, joka kuuluu Mikko Pekanpojan edesmenneen veljen Tuure Pekanpojan lapsille). Tuomas Leiston menehtymisestä on useampia mainintoja tuomiokirjoissa vuodesta 1658 alkaen siten, että tekstistä käy ilmi kyseessä olevan Tuomas Yrjönpoika Leisto (vaikka Tuomaan patronyymi taikka sukunimi on useammissa jutuissa jätetty mainitsematta, viitataan häneen esim. edesmenneen Tuure Pekanpojan lasten edesmenneenä äidin isänä; ja useista tuomiokirjon jutuista käy ilmi, että Tuure Pekanpojan lapset olivat Tuomas Yrjönpoika Leiston tyttären lapsia). Myös Iin kesäkäräjillä 1671 mainitaan, että Tuomas Leisto menehtyi vuonna 1658. Myös Oulun kirkontileissä Tuomas Yrjönpoika Leisto mainitaan edesmenneeksi 14.04.1658 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5752613) tehdyssä kirjauksessa ("aff saligh Thomas Jörensån Leistoij för muura griffan"); samaisen vuoden tammikuun kolmantena Tuomas Yrjönpoika Leisto maksoi kellojen soitosta edesmenneen tyttärensä, sisarensa ja piikansa hautausten tiimoilla. Yrjö Tuomaanpoika Leiston voidaan näin ollen olettaa menehtyneen vuonna 1658. Marketta Hannuntyttären (Hannu Mikonpoika Hourun tytär) puoliso raatimies Tuomas Yrjönpoika sen sijaan mainitaan eläväisenä vielä vuoden 1668 tuomiokirjassa. Marketta Hannuntyttären puoliso tunnutaan tuomiokirjoissa mainittavan aina pelkkänä Tuomas Yrjönpoikana, ilman sukunimeä. Tämä Tuomas Yrjönpoika saattaisi olla vielä vuonna 1657 olla porvarina Tukholmassa, ennen muuttoaan Ouluun. Onko kenelläkään tietoa kenen poikia tämä Marketta Hannuntyttären puoliso Tuomas Yrjönpoika oli?
Monissa tuomiokirjojen jutuissa Tuomas Yrjönpoika mainitaan vain etunimeä ja patronyymiä käyttäen. Osa jutuista on sellaisia, että kontekstista käy selville se, ketä Tuomas Yrjönpoikaa tarkoitetaan. Osa jutuista on sellaisia, että itselleni ei selvinnyt kuka Tuomaista oli kyseessä.
Tuomas Yrjönpoika Karhu ja Tuomas Yrjönpoika Leisto
Vuoden 1627 (https://oirula.kuvat.fi/kuvat/Lähteitä/Alkuperäisiä/Verokirjoja/Oulu/1627/1627_WA_Oulu_152.jpg) ruodutusluettelossa Ouluun kirjataan kaksi Tuomas Yrjönpoikaa: 26-vuotiaan Tuomas Yrjönpoika pienempään taloon (vasemmanpuoleisen sivun kymmenes nimi) ja 30-vuotiaan Tuomas Yrjönpoika isompaan taloon (oikeanpuoleisen sivun alin nimi). Voisivatkohan nämä Tuomaat olla Tuomas Yrjönpoika Karhu ja Tuomas Yrjönpoika Leisto?
Vuosien 1628 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3703956)-1629 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3703970) tuomiokirjassa Oulun kaupunginvoudiksi on kirjattu Tuomas Yrjönpoika. Vuodesta 1630 alkaen Tuomas Yrjönpoika kirjataan raatimieheksi (tuolloin kaupunginvoudiksi mainitaan Lauri Simonpoika). Voisikohan kyseessä olla Tuomas Yrjönpoika Karhu taikka Tuomas Yrjönpoika Leisto? 1640- ja 1650-luvuilla raatimieheksi mainittu Tuomas Yrjönpoika on luultavasti Leisto, mutta 1630-luvun alusta en ole varma olisiko kyseessä Karhu, Leisto vaiko kenties joku kolmas Tuomas Yrjönpoika.
Oulun kirkontileissä listataan päiväyksestä 01.12.1633 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5752477) alkaen menehtyneet henkilöt. Listan kaksi ensimmäistä ovat "Thomas Jörensons Biörns hustru" ja "Leistola Thomases hustru". Kyseessä luultavasti ovat Tuomas Yrjönpoika Karhun vaimo ja Tuomas Yrjönpoika Leiston vaimo. Niinpä on vaikea sanoa onko Oulun tuomiokirjassa 21.02.1635 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3704877) (KO a:3:159, vasemmanpuoleinen sivu, juttu nro 5) mainittujen Tuomas Yrjönpojan tyttärien Kertun ja Marketan isä Tuomas Yrjönpoika Karhu, Tuomas Yrjönpoika Leisto, vaiko mahdollisesti joku kolmas Tuomas Yrjönpoika. Jutussa kerrotaan, että pormestari Jaakko Antinpoika ja raatimies Matti Mikonpoika olivat Tuomas Yrjönpojan pyynnöstä käyneet hänen luonaan määrittämässä tytärten äidin jälkeistä perintöä; molemmille määritettiin saatavaksi sata kuparitaalaria ja 16 luotia hopeaa. Tytärten holhoojaksi nimitettiin raatimies Matti Mikonpoika.
Tuomas Yrjönpoika Karhu
Tuomas Yrjönpoika Karhu mainitaan Oulun tuomiokirjoissa koko nimellä ainakin kahdesti. 01.09.1638 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3667962) (vasemmanpuoleinen sivu, hieman puolivälin yläpuolella) päivätyssä jutussa Tuomas Yrjönpoika Karhun mainitaan olevan velkaa tukholmalaiselle Johan Peterinpojalle. 31.05.1648 päivätyssä jutussa Tuomas Yrjönpoika Karhu mainitaan edesmenneeksi (oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627442)). Jutussa kantajana on Tukholman raatimies Johan Peterinpoika, joka oli valtuuttanut Tuomas Yrjönpojan ajamaan asiaa (tämä Johanin valtuuttama Tuomas Yrjönpoika saattaisi ehkä olla Marketta Hannuntyttären puoliso ja tuleva Oulun porvari). Vastaajina jutussa olivat Oulun entinen pormestari Jaakko Antinpoika sekä Hannu Hannunpoika. Jutussa viitataan samaisen jutun aiempaan käsittelyyn 17.05.1647. Tämän aiemman käsittelyn kohdalla (oikeanpuoleisen sivun puolivälistä alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627421)) edesmenneelle Tuomas Yrjönpojalle ei tuomiokirjassa mainita sukunimeä, mutta on ilmeistä, että kyseessä on Tuomas Yrjönpoika Karhu. Tuolloinkin asiaa ajoi tukholmalaisen Johan Peterinpojan valtuuttaman Tuomas Yrjönpoika. Ja vastaajina olivat Jaakko Antinpoika ja Hannu Hannunpoika. Jutussa kerrotaan, että Tuomas Yrjönpoika (Karhu) oli menehtynyt maaliskuussa 1639.
21.08.1644 käsitellään juttua, jossa kantajana on Sakari Ficke ja vastaajana on Karin (vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627380)). Luultavasti ymmärrän tämän jutun nyt aivan väärin. Tarkoitetaanko jutussa, että Tyris Pekanpojan leskivaimo Karin olisi sittemmin avioitunut Tuomas Yrjönpojan kanssa? Ja onko Tuomas Yrjönpoikakin tässä vaiheessa jo edesmennyt? En saa jutusta riittävästi selvää, joten todennäköisesti nyt ymmärrän tämän jutun väärin. Sekä Tuomas Yrjönpojan että Tyris Pekanpojan nimen edessä on jokin merkintä, ihan kuin olisi s kirjain ja jokin toinen merkki, joka saattaisi olla ehkä g kirjan. Juttu saattaisi olkaa jotenkin seuraavasti: "Zacharias Ficke kärde till h: Charin sg Thåmas Jönresons om 83 dl 24 öre kr.mtt son sg Thåmas hadhe hånnåm skyldigh blifuitt, förmenar likwäll att hon skall wara plichlig till att swara till resten, ehuru wäll hennes sg mans egendom bådhe i lös och fas ähr tagen till att divideras emellan creditorerne och derföre att enkian hafuer någåt betalt efter sijn sg mans dödh till Zacharian uppå resten" ... ja seuraavasta kappaleesta jatkuu jotenkin seuraavasti: "Så krafde? Zacharias Ficke at be:te h: Charin hennes förre sg mans Tyrijs Pedhersåns gield n 17 dl 27 öre" ... Yleensä mainintaa "förre" edesmenneen puolison yhteydessä käytetään silloin, kun leski on avioitunut uudelleen (vaikka olisi leskeytynyt myös uudemmasta liitostaan). Jos tämä tarkoittaisi sitä, että Tyris Pekanpojan leskivaimo oli avioitunut Tuomas Yrjönpojan kanssa ja että Tuomaskin oli nyt jo edesmennyt, niin voisiko olla niin, että Karin olisi avioitunut Tuomas Yrjönpoika Karhun kanssa ja ehtinyt olla pienen aikaa Tuomaan kanssa avioliitossa ennen kuin jäi uudelleen leskeksi? Tuomas Yrjönpoika Karhu on tuolloin jo edesmennyt, Tuomas Yrjönpoika Leisto sen sijaan on elossa. Mutta luultavasti ymmärsin tämän jutun jotenkin väärin.
Tuomas Yrjönpoika Leisto
Tuomas Yrjönpoika Leisto mainitaan tuomiokirjoissa usein myös hänen menehtymisensä jälkeen; tuolloin asiat suurimmaksi osin liittyvät Tuomaan tyttären poikiin. Joissakin kirjoituksissa Tuomas Yrjönpoika Leiston vävyn Tuure Pekanpojan kuolinvuodeksi on mainittu 1658; kyseinen vuosi on kuitenkin Tuuren appiukon Tuomas Yrjönpoika Leiston kuolinvuosi ja vävy Tuure on menehtynyt aiemmin. Tuure mainitaan edesmenneeksi 17.01.1657. Tuure mainittiin elossa olevan oloisena vielä 30.05.1656, joten hänen kuolemansa vaikuttasi ajoittuvan aikavälille 30.05.1656-17.01.1657. Tässä ketjussa mainittiinkin, että Tuurelta jäi neljä poikaa, ja heistä nimeltä mainittiin Tuomas, Juho ja Kasper. Neljäs poika (pojista vanhin) on nimeltään Pekka Tuurenpoika. (Pojista nuorin on Kasper.)
Tuomas Yrjönpoika Leiston menehdyttyä hänen orvoksi jääneet tyttärenpoikansa ovat alkuun Olli Heikinpojan huollettavat, lasten isoisän toiveen mukaisesti. Sittemmin Tuure Pekanpojan lapset eli Tuomas Yrjönpoika Leiston lapsenlapset ripotellaan asumaan kuka minnekin. Vanhin poika Pekka asuu Johan Bochmöller:n luona. Tuomas poika asuu Oulun kirkkoväärti Juho Niilonpojan luona. Juho pojan holhoojana toimii Henrik Forbus. Nuorimman pojan, Casperin, holhoojana toimii ensin Olli Heikinpoika; sittemmin Casperin huoltajuudesta vastaavat Oulun pormestari Antti Yrjönpoika ja Sakari Jenderjan. Holhousasiat tuntuvat menevän kohdilleen vain Tuomas pojan ja tämän holhoojan Juho Niilonpojan välillä. Muiden poikien holhouksesta ja perintövarallisuuden asioiden hoitamisesta tulee sanomista enemmän taikka vähemmän. Sittemmin vanhemmat veljet käyvät hakemassa suojiinsa nuorimman veljensä Casperin, vastoin Casperin holhoojien tahtoa. Tuuren poikien perimä omaisuus on merkittävän suuruinen, ja poikien varallisuutta on vuosien saatossa hoitamassa useita henkilöitä; niinpä poikien perintövarallisuuden hoitaminen on vuodesta toiseen kestoaiheena Oulun raastuvanoikeudessa.
Tuomas Yrjönpoika Leisto on lähtöisin Pohjois-Iin uudemmasta Leiston talosta. Vanhempi Leiston talo oli olemassa jo Iin ensimmäisten veroluetteloiden aikaan (Iin veroluettelot alkavat vuodesta 1547). Vuoteen 1570 tietämille Leiston talo vaikuttaa olevan yhtenä savuna. Vuoden 1570 tietämillä Leiston talosta lohkaistiin uudistila, jota alkoi isännöidä lautamies Mikko Jönsinpoika Leisto, joka ehkä saattaisi olla Tuomas Yrjönpoika Leiston isoisä. Tämä uudempi Leiston talo on se talo, joka jatkaa myöhemminkin nimellä Leisto. Leiston "emotila" eli vanhempi Leiston talo autioituu, ja siitä aletaan myöhemmin (1650-luvun tietämiltä) käyttää nimeä Paaso (Matti Matinpoika Paaso ylösotti vanhemman Leiston tilan 1648). Uudemman Leiston talon isännyys siirtyi vuoden 1683 tietämillä Yrjö Mikonpoika Leistolle, joka saattaisi olla Tuomas Yrjönpoika Leiston isä. Yrjö Mikonpojan (Leisto) talo mainitaan vuoden 1585 maakirjassa nimismiehen taloksi; tämä ei tarkoita sitä, että Yrjö Mikonpoika itse olisi välttämättä tuolloin toiminut nimismiehenä, vaan vain sitä, että kyseisenä vuonna nimismiehen talo verovapaus on kohdistunut Yrjö Mikonpojan taloon (eli ilmeisesti nimismies asui tuolloin Yrjö Leiston talossa). Vuoden 1620 tietämillä uudemman Leiston talon isännyys siirtyy Yrjö Yrjönpojalle (s.n.1580), joka on Ouluun muuttaneen Tuomas Yrjönpoika Leiston veli. Mikäli Tuomas Yrjönpoika Leisto on jompikumpi Oulun vuoden 1627 ruodutusluetteloon kirjatuista Tuomas Yrjönpojista, niin Tuomas vaikuttaa olevan Leiston isännäksi jäänyttä Yrjö veljeään nuorempi. Vuoden 1577 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2650347) kymmenysluettelon lopussa on kirkkoherran sinetin ohella Mikko Leiston puumerkki. Kirkkoherra Lauri Matinpojan 19.01.1579 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2633505) päiväämän kirjeen lopussa on Iin lautamiesten puumerkit, joiden joukossa on myös Mikko Leiston puumerkki. Erikoista on se, että Mikko Leiston puumerkki vaikuttaa olevan näissä asiakirjoissa erilainen. Oliko Mikko Leistoja Iissä tuolloin kaksi?
Iin kesäkäräjillä vuonna 1642 käsitellään Pohjois-Iissä sijaitsevan kokomanttaalin Yrjö Leiston talon tilannetta (KO a:5:130, vasemmanpuoleisen sivun ylin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3705250)). Kukaan Leiston talon perillisistä ei ollut halukas ottamaan taloa hallintaansa; perillisistä nimeltä mainitaan Yrjön Oulussa asuva veli Tuomas Yrjönpoika. Niinpä talon nautinta myönnetään pohjois-iiläiselle Sigfrid Tapaninpojalle (Veijola), sillä ehdolla, että hän maksaa saatavat ja huolehtii Yrjö Leistosta tämän loppuelämän ajan. Vuoden 1656 Iin talvikäräjillä oululainen Tuure Pekanpoika penää appiukkonsa Tuomas Yrjönpojan sadan taalerin Leiston taloon liittyviä saatavia iiläiseltä Sigfrid Tapaninpojalta (KO a:9:399, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3709634)). Tuure Pekanpoika ajoi Iin käräjillä myös muita appiukkonsa saataviin liittyviä juttuja. Vuoden 1648 kesäkäräjillä Tuure Pekanpoika penäsi appiukkonsa Tuomas Leiston saatavia Isak Filipinpoika Liedekseltä (KO a:6:348, oikeanpuoleisen sivun kolmas juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3706391)).
Leiston nimellä Tuomas mainitaan Oulun tuomiokirjoissa viimeistään 07.01.1637 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3667838) (vasemmanpuoleinen sivu, hieman puolenvälin yläpuolella), ja kirkontileissä 1633. Leskeksi jäätyään Tuomas Leisto keksii jekuttaa Lauri Pentinpojan leskivaimo Kirstiniä. Oulun tuomiokirjan 03.04.1637 päivätyssä jutussa kerrotaan, että Tuomas Leisto oli lupaillut Lauri Pentinpojan leskivaimo Kirstinille avioliittoa ja pari oli ennakkoon harjoitellut yksissätuumin avioliittotoiminteita (oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3667840)). Tuomas oli kuitenkin tullut avioliiton suhteen toisiin aatoksiin, eikä aikonut Kirstinin kanssa papin pakeille lähteä. Niinpä Tuomas sai salavuoteudesta 40 taalerin sakot. Kirstinin ensimmäinen puoliso oli Heikki Pöyhtäri; ja leskeksi jäätyään hän oli avioitunut Lauri Pentinpoika Lajan kanssa. Avioituessaan Kirstinin kanssa Lauri maksoi edellisen liiton lapsipuolilleen näiden perintöosuudet (KO a:1:190, 04.05.1629, oikeanpuoleisen sivun puolivälistä alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3703978)). Laurin edellinen vaimo Brita oli ollut ennen Lauria kahdesti aviossa (Tuomas Lajan ja Jöns Lajan kanssa), ja kummastakin liitosta oli syntynyt lapsia, joiden holhoojina olivat raatimiehet Matti Mikonpoika ja Jaakko Antinpoika. Myös Kirstinin aiemmasta liitosta (Heikki Pöyhtärin kanssa) syntyneille lapsille Hannu Heikinpojalle ja Brita Heikintyttärelle maksettiin näiden isän puoleiset perintöosuudet; lasten holhoojiksi nimettiin pormestari Yrjö Antinpoika ja raatimies Matti Mikonpoika (KO a:1:210, 15.06.1630, vasemmanpuoleisen sivun ylhäältä alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3704020)). Kirstinin jälkimmäinen puoliso Lauri Pentinpoika menehtyi samoihin aikoihin kuin Tuomas Yrjönpoika Leiston vaimokin. Itselleni ei ole selvinnyt, miksi leskivaimo Kirstinillä oli saatavia Tuomas Yrjönpoika Leistolta. 21.08.1640 Heikki Pöyhtärin leskivaimo Kirstinin valtuuttama Antti Tuomaanpoika penäsi Tuomas Leistolta 40 taaleria, joka oli vielä maksamatta siitä sadasta taalerista, jonka Tuomas Yrjönpoika oli leskivaimolle luvannut (vasemmanpuoleisen sivun keskimmäinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11646690)). Tuomas kertoo mitä hän on jo maksanut ja päädytään siihen, että Tuomaan tulee maksaa vielä 31 taaleria Kirstinille. Josef Tuomaanpoika penää sisarensa perintöosuuden rästejä 22.10.1641 Lauri Pentinpojan leskivaimo Kirstiniltä (vasemmanpuoleisen sivun puolivälissä oleva juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11646702)). Olisikohan Josef ja hänen sisarensa Kirstinin edesmenneen miehen edesmenneen vaimon (Britan) aiemman edesmenneen miehen Tuomas Lajan lapsia? Leskivaimo Kirsinin valtuuttama Antti Tuomaanpoika vastasi, että leskivaimo saa Tuomas Yrjönpoika Leiston luota rahaa (31 taaleria), hevosen?, hopeakannun (6 luotia) ja lehmän; ja nämä saatuaan Kirstin ilmeisesti aikoi maksaa Josef Tuomaanpojan sisaren saatavat. En ole löytynyt tietoa siitä menikö Tuomas Yrjönpoika Leisto enää uuteen avioon (vuoden 1633 jälkeen). Tuomas Leiston perintöasioita käsiteltäessä ei myöskään ole mainintoja siitä, että Tuomaalta olisi jäänyt leskivaimoa.
15.12.1666 käsitellään törnäväläisen Niilo Haaran saatavaa porvari Matti Leistolta; jutussa mainitaan myös edesmennyt Tuomas Leisto (oikeanpuoleisen sivun ylin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742764)). Olisiko Matti Leisto sama henkilö kuin 19.02.1666 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742733) mainittu Matti Heikinpoika Leisto? Kuka on Matti Heikinpoika Leisto?
Monen Oulun porvarin tavoin myös Tuomas Leisto oli laivanomistajia. Esim. 11.08.1651 mainitaan Hannu Mikonpojan ja Tuomas Leiston kuutit (vasemmanpuoleisen sivun alin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627568)). Ja laiva-asioihin liittynee myös 20.08.1651 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627570) ja 27.08.1651 sekä 30.08.1651 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627571) käsiteltävä turkulaisen Kristofer Franken ja Tuure Pekanpojan välinen kiista-asia, Tuure edustaa appiukkoaan Tuomas Yrjönpoika Leistoa.
Tuomas Yrjönpojan vävy Tuure Pekanpoika mainitaan oululaisena Iin käräjillä jo vuonna 1648. Tuure Pekanpojan saatavia Sakari Fickeltä käsitellään 15.05.1650, yhtenä saatavana mainitaan Tuomas Leiston 30 taalerin raatimiehen palkka (vasemmanpuoleisen sivun alin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627550)). Porvarin valansa Tuure Pekanpoika antaa Oulussa 24.05.1651 (vasemmanpuoleinen sivu 24.05.1651 istunnon ensimmäinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627564)). Seuraava juttu käsittelee Matti Simonpoika Päkkilän (lähtöisin Iin pitäjän Pirttitörmän kylästä) ja Tuomas Leiston välistä kiistaa; jutussa Tuomas Leiston puolesta vastaa tämän vävy Tuure Pekanpoika. Tuure vaikuttaa aiemmin toimineen turkulaisen Hienonimus Skepperin palkollisena (10.05.1647, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627420); 15.05.1647, oikeanpuoleisen sivun ylin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627421)). Hieronimus Skepper mainitaan turkulaiseksi esim. 04.07.1636 (vasemmanpuoleisen sivun ylin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3667711)). Hienonimus Skepperin veli Daniel Skepper mainitaan 15.08.1641 (oikeanpuoleisen sivun alin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11646731)). 29.08.1655 Tuure Pekanpoika ajaa turkulaisen Heikki Skepper nuoremman asiaa penäten saatavia Oulun koulumestari Andreakselta (oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627505)).
Oulun tuomiokirjan 04.06.1653 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627490) ja 06.06.1653 päivätyissä jutussa Hans Jönsinpojan leskivaimo Anna Jaakontytär penää Tuomas Yrjönpoika Leistolta äidinpuoleista perintöosuuttaan. Asiaa hoitaa Annan valtuuttamana tämän poika, opiskelija herra Yrjö Yrjönpoika (jutuissa käytetään Yrjöstä nimityksiä "Jöran Jöranson studiosus", "D. Georgius" ja "Dn: Georgius Georgij"). Jutussa mainittu Anna Jaakontytär on ilmeisesti Pyhäjoen kirkkoherra Yrjön leskivaimo, joka avioitui oululaisen Hannu Jönsinpojan kanssa (useissa nettikirjoituksissa mainitaan, että Hannu Jönsinpoika olisi sama Hannu Jönsinpoika, joka aiemmin toimi Oulun pormestarina). Asuiko leskivaimo Anna Jaakontytär jutun käsittelyn aikaan Kalajoella, vai asuiko Yrjö poika tuolloin Kalajoella, vai oliko valtuutus pojalle muuten vain annettu Kalajoella? Leskivaimo Anna vaikuttaisi penäävän osuuttaan oman äitinsä jäämistöstä. Leisto käsittääkseni kertoo, että Annan äiti oli 27.08.1631 testamentannut omaisuutensa (sekä kiinteän omaisuuden että irtaimiston) puolisolleen Brusius Sigfridinpojalle; vaatteensa hän kuitenkin oli luvannut tyttärelleen Anna Jaakontyttärelle; ja äitinsä vaatteet Anna oli saanutkin, minkä myös herra Yrjö tiesi. Oliko Leistolla jokin kytkös Anna Jaakontyttären isäpuoleen Brusius Sigfridinpoikaan? Taikka onko jokin muu syy siihen, miksi Anna Jaakontytättären äidin jäämistö oli Leiston hallussa? Vuoden 1627 ruodutusluettelossa Ouluun kirjataan 60-vuotias Hannu Jönsinpoika ja 61-vuotias Brusius Sigfridinpoika. Mikäli he olisivat Anna Jaakontyttären jälkimmäinen puoliso ja Anna Jaakontyttären isäpuoli, niin siinä tapauksessa Annan jälkimmäinen puoliso olisi ollut samaa ikäluokkaa Annan äidin uuden puolison kanssa. Korostettakoon kuitenkin, että ei ole mitään varmuutta siitä, että ruodutusluettelossa mainittu Brusius Sigfridinpoika olisi sama henkilö kuin vuoden 1653 tuomiokirjassa mainittu Brusius Sigfridinpoika. Se on itselleni jäänyt epäselväksi oliko oululaisen Hannu Jönsinpojan kanssa avioitunut Anna Jaakontytär Pyhäjoen kirkkoherra Yrjö Petruksenpoika Hordeliuksen ("Georgius Petri") leskivaimo vaiko Pyhäjoen kirkkoherra Yrjö Johanneksenpoika ("Georgius Johannis") Wesilaxiuksen leskivaimo.
Tuomas Yrjönpoika Leiston vävystä, Tuure Pekanpojasta, vaikuttaisi tulevan raatimies toukokuussa 1656 (06.05.1656, oikeanpuoleisen sivun alin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627588); 07.05.1656, oikeanpuoleinen sivu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627515)). Kauaa ei Tuure ehdi Turun raatimiehenä kuitenkaan toimia, sillä edesmenneen Tuure Pekanpojan appiukko Tuomas Yrjönpoika mainitaan Oulun tuomiokirjassa mm. 17.01.1657 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627527), 07.03.1657 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627532) ja 12.03.1657 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627597). Reilu vuosi myöhemmin menehtyy Tuomas Yrjönpoika itse. Tuomaan elinaikana ei ilmeisesti ollut suurempaa tarvetta käsitellä tyttärenlasten asioita oikeudessa. Tuomaan menehtymisen jälkeen hänen neljän orvoksi jääneen tyttärenpoikansa huoltajuusasioita ja perintöasioita käsitellään Oulun raatimiehenoikeudessa parinkymmenen vuoden ajan.
24.04.1658 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627631) Olli Heikinpoika tuo esiin edesmenneen Tuomas Yrjönpojan omaisuuden inventoinnin tarpeen. 09.06.1658 Uusikaarlepyyn porvari Mikko Pekanpoika Dirich pyysi saada edesmenneen veljensä Tuure Pekanpojan neljän alaikäisen lapsen huoltajuuden (oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627636)). 12.06.1658 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627637) käsitellään Olli Heikinpojan allekirjoittamaa kirjettä liittyen edesmenneen Tuure Pekanpojan lasten asioihin. Edesmennyt Tuomas Yrjönpoika oli pyytänyt Olli Heikinpojan huoltajaksi edesmenneen Tuure Pekanpojan neljälle alaikäiselle lapselle. 11.08.1658 Olli Heikinpoika kertoo, että Tuomas Yrjönpoika oli sairasvuoteella maatessaan pyytänyt Ollia lasten (tyttärensä poikien) huoltajaksi (oikeanpuoleisen sivun ensimmäinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627783)). 14.08.1658 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627533) (vasemmanpuoleinen sivu) lasten holhooja Olli Heikinpoika pyytää edesmenneen Tuomas Yrjönpojan kuutin arvioimista. Seuraavassa jutussa kerrotaan, että edesmennyt Tuomas Yrjönpoika oli elinaikanaan pyytänyt perillisilleen, eli tyttärensä neljälle pienelle pojalle, holhoojaksi Olli Heikinpoikaa. Olli tunsi itsensä turhan iäkkääksi pystyäkseen yksin suoriutumaan tästä tehtävästä. Ollin avuksi nimettiin Juho Niilonpoika, Heikki Matilainen ja Tuomas Yrjönpoika (olisikohan tämä avuksi nimetty Tuomas Yrjönpoika jo se Tuomas Yrjönpoika, joka oli avioitunut Marketta Hannuntytär Hourun kanssa?). Samaisen aukeaman oikeanpuoleisella sivulla (23.08.1658) liminkalainen vapaaherrakunnan vouti Lauri Pekanpoika penää lasten huoltajalta Olli Heikinpojalta edesmenneen Tuomas Yrjönpojan kuuttiin liittyviä maksuja. 16.02.1659 pormestari Daniel Kröger kertoo, että hänen lankonsa herra Jaakko oli myynyt myllyn edesmenneelle Tuomas Yrjönpojalle (vasemmanpuoleisen sivun ylin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627640)). 28.05.1659 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627788) Kerttu Ollintytär penää edesmenneen Tuure Pekanpojan lasten holhoojalta, Olli Heikinpojalta, takkia?, mikä hänelle kuului Tuuren jäämistöstä?, minkä liminkalainen kirkkoherra oli todistanut. Tuure Pekanpojan lasten perintöasiaa puidaan ilmeisesti myös hovioikeudessa. 17.03.1660 Mikko Pekanpoika Dirich esitti hovioikeuden 02.12.1659 päiväämän kirjeen, mikä koski Mikon edesmenneen veljen lasten perintöä (oikeanpuoleisen sivun ylin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742933)). 31.03.1660 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742935) renki Lauri Heikinpoika penää vuoden palkkasaatavia edesmenneen Tuomas Leiston perillisiltä; jutussa mainitaan myös "arfwingars skybeste?? Thure Simonson och Juliana änckia bekiände restera honom dhe 17 dal:r", mikä on tuo sana ennen Tuuren etunimeä?. Myös Iin käräjillä on pari mainintaa, että Tuure Simonpoika / renki Tuure on vastaanottanut edesmenneen Tuomas Yrjönpoika Leiston saataviin kuuluvaa rahaa. Kuka oli Tuure Simonpoika?. 20.05.1663 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742862) Juho Enqvist penää Antti Tuomaanpojan leskivaimo Sofialta hopeavyötä?, joka oli pantattuna Sofian luona. Vyö oli sittemmin myyty edesmenneelle Tuomas Yrjönpojalle. 14.12.1663 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742877) Antti Vaikko kertoo, että hän oli hyvän aikaa sitten ostanut Olli Heikinpojalta edesmenneen Tuomas Yrjönpojan kuutin. Antti oli kuutin maksanut, mutta ei ollut saanut Ollilta kuittia; Antti halusi saada maksustaan kuitin.
13.02.1664 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742949) Mikko Pekanpoika esitti Turussa 11.04.1661 päivätyn hovioikeuden kirjeen, minkä mukaan Leiston lasten (Tuomas Yrjönpojan tyttären lasten) holhoojien on vuosittain esitettävä laskelma, jonka pormestari ja raati tarkistavat Mikko Pekanpojan läsnä ollessa; jutussa lapset mainitaan Mikon edesmenneen veljen lapsiksi (oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu). 26.08.1655 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742809) edesmenneen Tuure Pekanpojan lasten holhoojat Johan Bochmöller, Olli Heikinpoika, Henrik Forbus ja Juho Niilonpoika esittävät laskelman huollettaviensa asioista.
14.05.1666 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742749) käsitellään hovioikeuden kirjettä. Tuolloin kerrotaan, että Olli Heikinpoika lakkaa olemasta edesmenneen Tuure Pekanpojan nuorimman pojan holhooja. Kun Casperin perintöomaisuuden tilanne on selvitetty, määrää raati Casperille uuden holhoojan. 16.06.1666 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742754) raatimies Olli Heikinpoika kertoo, että hovioikeuden päätöksen mukaisesti hän lakkaa olemasta edesmenneen Tuure Pekanpojan pojan Casper Tuurenpojan holhooja. Olli antaa laskelmaa Casperin omaisuudesta. Osa Casperin omaisuudesta on annettu puoliksi pormestari Antti Yrjönpojalle ja Sakari Jenderjan:lle, ja osa on edelleen Ollilla, mikä Ollin tulee antaa Casperin seuraavalle holhoojalle, kun tämä on nimetty.
29.04.1667 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742694) raatimies Olli Heikinpoika esittää omaisuuden jaon edesmenneen Tuure Pekanpojan perillisten välillä. Jutussa mainitaan torniolainen Isak Erkinpoika, Mikko Tapaninpoika, herra Markuksen leskivaimo. En päässyt kärryille siitä millä tavoin mainitut henkilöt linkittyvät Tuure Pekanpoikaan. 23.05.1668 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742643) pormestari Antti Yrjönpoika ja vaimo Marketta Jenderjan esittivät kirjallisen vastalauseen Johan Bochmöller:iä ja Henrik Forbusta vastaan asiassa, joka koski Casper Tuurenpojan oikeutta rahaan, mikä oli Johanin ja Henrikin hallussa.
28.08.1668 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742654) Juho Tuurenpoika penää maksettavaksi muutamaa sataa taaleria hänelle kuuluvasta perintöomaisuudesta, joka on Henrik Forbuksen hallussa. Jutussa mainitaan myös vanhin veli Pekka Tuurenpoika. Henrik Forbus määrätään maksamaan Juholle 400 kuparitaaleria. Limingan talvikäräjillä 1668 käsitellään niittyä, jonka Martti Monkka oli pantannut Tuure Pekanpojan eli Leiston perillisille (KO a:12:104, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3713263)). 12.01.1670 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742549) Oulun raastuvanoikeudessa Tuomas Antinpoika penää Pekka Tuurenpojalta maksua hatusta, minkä hän oli Pekalle lainannut. Samalla sivulla olevassa seuraavassa jutussa Pekka Tuurenpoika esittää veljiensä Tuomas Tuurenpojan ja Juho Tuurenpojan kirjeen, jossa veljet myöntävät Pekalle Ankkurinkarin olevan omistuksen kahdeksi vuodeksi.
24.01.1670 Oulun pormestari Antti Yrjönpoika ja Sakari Jenderjan olivat ottaneet kontolleen edesmenneen Tuure Pekanpojan nuorimman pojan Casper Tuurenpojan huoltajuuden, mutta nyt Casperin isoveli oli laittomasti hakenut Casperin luokseen (oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742550)). 12.09.1670 pormestari Antti Yrjönpoika ja Sakari Jenderjan esittävät protestin Casper Tuurenpojan huoltajuuden tiimoilla (oikeanpuoleisen sivun ylin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742599)). Antti ja Sakari eivät onnistu lähettämään Casperia kouluun taikka hoitamaan muita heille holhoojina olevia velvoitteita. Sama kirje oli lähetetty Casperin veljelle Juho Tuurenpojalle, jonka luona Casper nyt asui.
Tuomas Tuurenpojan osalla holhousasiat vaikuttavat menneen ongelmitta. 16.03.1670 kirkkoväärti Juho Niilonpoika kertoi Tuomas Tuurenpojan 27.08.1669 päiväämästä kuitista, jossa Tuure vahvistaa vastaanottaneensa holhoojaltaan Juho Niilopojalta Tuurelle kuuluvan perintöosuuden, inventaarion mukaisesti (vasemmanpuoleisen sivun alin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742561)).
06.06.1670 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742580) edesmenneen Tuure Pekanpojan poika Juho Tuurenpoika kertoo ettei hän veljiensä kanssa ole saanut haltuunsa heidän vanhemmilleen kuulunutta niittyjä. Niityt tulisi nyt jakaa veljesten kesken.
23.08.1670 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742594) Juho Tuurenpojan holhoojana toiminut raatimies Henrik Forbus esittää laskelman Juhon perintörahoista.
16.11.1670 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742603) Johan Bochmäller esittää Gabriel Vahl:n 02.10.1660 esittämän vaateen tuhanteen kuparitaaleriin edesmenneen Tuure Pekanpojan pojan Pekka Tuurenpojan perintörahoihin. 21.04.1671 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742498) Johan Bochmöller raatimies Gabriel Vahl:n välityksellä edesmenneen Tuure Pekanpojan poikien vaateeseen. Pojista nimeltä mainitaan Juho Tuurenpoika. 25.11.1672 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742463) Juho Tuurenpoika kertoo edesmenneen isänsä Tuure Pekanpojan ja Johan Bochmöllerin välisestä 750 kuparitaalerin vaateesta.
06.02.1671 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742484) Antti Erkinpoika kertoo olleensa edellisenä sunnuntaina yöllä vahdissa Baltzar Camronin ikkunan alla. Tuolloin oli tapahtunut välikohtaus, jossa osallisena oli Pekka Tuurenpoika. Jutussa mainitaan myös Pekan veli Tuomas Tuurenpopika. 27.02.1671 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742489) kerrotaan, että köyhän leskivaimon Kerttu Erkintyttären hautauskustannukset lankeavat maksettavaksi Pekka Tuurenpojalle, Simo Simonpojalle ja Jaakko Martinpojalle, jotka olivat sunnuntaiyönä aiheuttaneet häiriötä.
22.03.1671 Tuomas Tuurenpoika mainitaan Oulun porvarina (vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742491)).
30.03.1672 (vasemmanpuoleisen sivun puolivälistä alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742414)) ja 22.04.1672 (vasemmanpuoleisen sivun keskimmäinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742420)) kerrotaan niittykaupoista, joissa Jaakko Kotilaisen leskivaimo Anna Laurintytär lapsipuoltensa kanssa myi niityn Juho Erkinpoika Heinoselle. Jutussa mainitaan, että niitty on Tuomas Leiston ja Petter Nymanin niittyjen välissä. Tuomas Leistoa ei mainita edesmenneeksi. 22.04.1672 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742419) kerrotaan, että Iin edesmenneen kirkkoherra Andreaksen leskivaimo Anna Laurintytär esitti 04.11.1669 päivätyn kauppakirjan, mikä koski Tuomas Leiston vieressä (vaiko tiluksilla?) olevaa niittyä. Tässäkään jutussa Tuomasta ei mainita edesmenneeksi. Ehkä jutuissa viitattiin edesmenneen Tuomas Yrjönpoika Leiston niityn vieressä olleeseen niittyyn, ja juttujen kannalta ei ollut oleellista mainita Tuomasta edesmenneeksi. Mikäli jutuissa mainitulla Tuomas Leistolla tarkoitetaan elossa olevaa Tuomas Leistoa, niin ehkäpä Tuomas Tuurenpojasta olisi käytetty sukunimeä Leisto?
04.05.1672 Juho Tuurenpoika kertoo Iin käräjillä 25.02.1672 päivätystä Risto Vuormaan liittyvästä asiasta, minkä mukaan hänen tulee etsiä entinen holhoojansa Henrik Forbus ja vaatia tältä saatavansa 107 taaleria ja 12 äyriä (oikeanpuoleisen sivun puolivälissä oleva juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742429)). Henrik Forbus vastaa, että ensin tulee käsitellä heidän (Henrikin ja Juhon välinen) aiempi riita-asia ja ottaa sen jälkeen tämä uudempia asia käsittelyyn. Risto Vuorman ja edesmenneen Tuomas Yrjönpoika Leiston välistä asiaa käsiteltiin jo vuoden 1671 Iin kesäkäräjillä (KO a:12:645, vasemmanpuoleisen sivun alempi juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3714412)); ja ilmeisesti käsittelyä sitten jatkettiin seuraavana vuonna. En ole onnistunut löytämään Iin käräjäpöytäkirjoja vuodelta 1672 (en kesä- enkä talvikäräjien). Tietääkö joku ovatko kyseiset pöytäkirjat joissain saatavilla, taikka ovatko ne tuhoutuneet?
Se, että Juho Tuurenpoika kokee entisen holhoojansa pitäneen Juholle kuuluvia perintörahoja, saattaa vaikuttaa ilmapiirin kiristymiseen Juhon ja Henrik Forbuksen välillä. 08.05.1672 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742431) raatimies Henrik Forbus valittaa Juho Tuurenpojasta, että Juho oli Iin markkinapaikalla vuonna 1670 suurisuisesti haukkunut Henrikiä. Yrjö Hannunpoika todisti, että oli kuullut Juho Tuurenpojan kutsuvan raatimies Forbusta hunsvoltiksi. Jaakko Jämsä todisti, että Juho Tuurenpoika oli kutsunut raatimies Fobusta kymmenisen kertaa koiraksi ja hunsvoltiksi.
14.05.1681 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11741898) käsitellään Juho Tuurenpojan ja edesmenneen pormestari Henrik Forbuksen leskivaimon välistä asiaa.
19.12.1672 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742464) Juho Heikinpoika Matelainen kertoo 19.10.1670 päivätystä sopimuksesta, jonka mukaan hän yhdessä Juho Tuurenpojan ja lanko Simo Simonpojan kanssa olivat luvanneet maksaa tukholmalaiselle Peer Brynielinpojalle 566 kuparitaaleria ja 8 äyriä. Juho Tuurenpojan ja Simo Simonpojan osuudesta oli edelleen maksamatta 54 taaleria ja 27 äyriä, jotka Juho Heikinpoika oli joutunut maksamaan. Juho Tuurenpoika kertoi, että maksamatta jäänyt osuus oli Simo Simonpojan osuutta. Juho Tuurenpoika määrättiin maksamaan summa Juho Heikinpojalle ja etsimään lankonsa Simo Simonpoika ja koettaa saada häneltä saatavansa takaisin. Iin talvikäräjillä vuonna 1679 on juttu, minkä yhteydessä mainitaan oululainen leskivaimo Anna Ollintytär ja leskivaimon vävy Juho Tuurenpoika (KO a:21:90, oikeanpuoleiselta sivulta alkava pitkä juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3724887)). Oulun käräjillä mainitaan useampaan kertaan Simo Luotolaisen leskivaimo Anna Ollintytär, jolla on poika Simo Simonpoika. Juho Tuurenpojan vaimo Brita Simontytär vaikuttaisi siis olevan Simo Simonpoika Luotolaisen tytär.
19.09.1678 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742311) (saattaa olla 19.09.1674, sillä juttu on vuoden 1674 pöytäkirjoissa) käsitellään Olli Heikinpojan ja Tuomas Tuurenpojan välistä juttua; jutussa mainitaan, että Tuomaan esi-isä oli asettanut holhoojaksi Olli Heikinpojan.
14.01.1678 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742188) Tuomas, Juho ja Casper Tuurenpojat penäävät Johan Bochmölleriltä 20.05.1652 päivättyä 300 hopeataalerin saatavaa, josta Bochmöller ja poikien edesmennyt isä Tuure Pekanpoika olivat sopineet. 23.03.1678 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742208) edesmenneen Tuure Pekanpojan perilliset penäävät Johan Bochmölleriltä 1653 päivättyä 300 taalerin saatavaa ja edesmenneen Tuomas Yrjönpojan saamisia. Edesmenneen Tuure Pekanpojan 1655 valtuuttama Juho Enqvist oli aikoinaan ajanut asiaa. Jutussa mainitaan, että Bochmäller oli sittemmin toiminut myös Tuuren vanhimman pojan Pekan holhoojana.
21.01.1678 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742190) Tuomas ja Casper Tuurenpojat kertovat myyneensä Ankkurinkarin omistukset Juho Juhonpojalle. Voisikohan ostaja olla Tuomaan holhoojana toimineen Juho Niilonpojan poika?
17.06.1678 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742225) edesmenneen Maunu Pekanpojan leskivaimo penää Tuomas Tuurenpojalta niittyä, jonka edesmennyt Maunu oli Tuomaan edesmenneelle isälle Tuure Pekanpojalle pantannut. Tuomas kertoi, että niitty oli ostettu ja kauppakirja oli hänen veljensä vaimolla, joka nyt oli Iin markkinoilla. 10.08.1678 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742229) edesmenneen Maunu Pekanpojan leskivaimo Elina Pekantytär penää edesmenneen Tuomas Yrjönpoika Leiston perillisiltä niittyä, minkä hänen edesmennyt miehensä oli Tuomaalle pantannut. Elina halusi lunastaa niityn samasta hinnasta kuin mistä se aikoinaan oli pantattu. Raatimies Antti Kauhanen kertoi, että edesmennyt raatimies Josef Yrjönpoika oli kuusi vuotta sitten arvioinut niityn arvoksi 24 kuparitaaleria. Tuomas Yrjönpojan perilliset Tuomas ja Juho Tuurenpojat tiesivät kertoa, että 19.05.1638 Tuomas Yrjönpoika oli ostanut niityn porvari Matti Hongaselta.
14.02.1680 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742007) Casper Tuurenpoika esittää 16 taalerin ja 24 äyrin vaateen edesmenneen pormestari Antti Yrjönpojan perikunnalle. Jutussa mainitaan myös Antin poika, Antti Antinpoika. Samoin Casper esitti Mikko Paavonpoika Muluisen 25.08.1657 päivätyn todistuksen siitä, että Casper Tuurenpojan äidin isä Tuomas Yrjönpoika Leisto oli maksanut Mikolle edesmenneen Antti Yrjönpojan 50 kuparitaalerin arvoisen velan. 17.01.1681 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11741843) Casper Tuurenpoika penää Antti Lyttraum:lta 18.02.1680 päivättyä 200 taalerin saatavaa. Samoin saatavana oli Antin edesmennyt isä pormestari Antti Yrjönpoika omakätisesti 16.06.1670 kirjaamat 16 taaleria 24 äyriä. Edesmennyt pormestari oli 25.08.1651 velkaantunut Casperin edesmenneelle äidin isälle Tuomas Yrjönpojalle. Antti kertoi, että Casperin edesmennyt isä Tuure Pekanpoika oli aikoinaan saanut kyseiset 50 taaleria. Antti määrättiin maksamaan Casperille 200 taalerin saatava sekä 16 taalerin 24 äyrin saatava.
22.03.1680 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742022) Juho Tuurenpoika pyytää inventaariota (ilmeisesti asiakirjaa) edesmenneen isänsä jäämistöstä. Tuolloin Tuure Pekanpojan menehtymisestä oli kulunut aikaa yli 20 vuotta, joten aika kauan ehtivät inventaarioasiakirjat oikeudessa roikkua.
Vuodesta 1670 alkaen Oulun porvari Juho Tuurenpoika esiintyy kohtalaisen usein myös Iin käräjillä, esim: Iin kesäkäräjät 1671 (KO a:12:637, vasemmanpuoleinen sivu, juttu 50 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3714583) ja KO a:12:638, vasemmanpuoleisen sivun alempi juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3714397)), Iin kesäkäräjät 1674 (KO a:13:573, oikeanpuoleisen sivun juttu nro 258 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3716022)), Iin talvikäräjät 1678 (KO a:19:77, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3723780); KO a:19:84, vasemmanpuoleisen sivun juttu nro 291 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3723794); KO a:19:85, oikeanpuoleisen sivun juttu nro 312 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3723797)). Vuoden 1678 Iin kesäkäräjillä (KO a:19:68, oikeanpuoleisen sivun juttu 244 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3723759)) ja 1679 talvikäräjillä (KO a:21:84, oikeanpuoleisen sivun juttu 296 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3724874)) käsitellään Kuivaniemen kylässä sijaitsevan Kakko Karjalainen talon velka-asiaa. Talon aiempi asukas Niilo Laurinpoika oli velkaa porvari Juho Tuurenpojalle 66 taaleria ja 24 äyriä.
Tuomas Yrjönpoika (Marketta Hannuntyttären puoliso ja Hannu Mikonpojan vävy)
Tukholmalainen porvari Tuomas Yrjönpoika mainitaan Oulun porvari Hannu Mikonpojan vävyksi Oulun tuomiokirjassa 06.05.1657 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627603). Tämä Tuomas on ilmeisesti Marketta Hannuntytär Hourun puoliso, sillä Oulussa ei tuohon aikaan taida olla kuin yksi Hannu Mikonpoika, joka toimii porvarina.
Kyseessä ehkä saattaisi olla sama Tuomas kuin 17.05.1647 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627421) mainittu tukholmalainen Tuomas Yrjönpoika, joka hoiti Johan Peterinpojan valtuuttamana velkomisasiaa Oulun raastuvanoikdeussa (tuolloin kyseessä oli edesmenneen Tuomas Yrjönpoika Karhun velka). Tukholmalainen Tuomas Yrjönpoika mainitaan Oulun tuomiokirjoissa silloin tällöin. 09.11.1657 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627613) tukholmalainen Peter Johaninpoika penää edesmenneen Pekka Niilonpojan leskivaimolta 381 taaleria; edesmenneellä Pekka Niilonpojalla oli maksettavaa edesmenneelle Johan Peterinpojalle ja tämän palkolliselle Tuomas Yrjönpojalle. Tuomas Yrjönpojan kohdalle on kirjattu "hans tienare", mutta itselleni jäi hieman epäselväksi kenen palkollinen Tuomas oli ollut (Peter Johaninpojan vaiko Johan Peterinpojan vaiko Pekka Niilonpojan). Mikäli ymmärsin 14.11.1657 jutun oikein, niin Tuomas Yrjönpoika olisi ollut tukholmalaisen Peter Johaninpojan edesmenneen isän Johan Peterinpojan entinen palkollinen. En ole varma ymmärsinkö oikein.
Olisikohan Tuomas Yrjönpoika muuttanut Tukholmasta Ouluun appensa menehtymisen aikoihin? 25.10.1658 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627810) mainitaan edesmenneen Hannu Mikonpojan leskivaimo. 15.06.1659 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627815) edesmennyt Hannu Mikonpoika Houru mainitaan sekä patronyymiä että sukunimeä käyttäen. 02.05.1659 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627814) Tuomas Yrjönpoika mainitaan Oulun raatimiehenä; mahdollisesti jo tuolloin kyseessä on tässä tarkasteltava Tuomas Yrjönpoika (vuonna 1657 raatimiehenä toiminut Tuomas Yrjönpoika on saattanut vielä olla Leisto, joka olisi palannut hetkeksi raatimiehen toimeen vävynsä menehtymisen jälkeen; taikka sitten vuoden 1657 raatimiehenä toiminut Tuomas Yrjönpoika on joku kolmas henkilö, joku muu kuin Leisto taikka Hourun vävy).
Hannu Mikonpojan isän kerrotaan olevan Pyhäjoen nimismies Mikko Simonpoika Houru. Pyhäjoen kesäkäräjillä 1628 nimismies Mikko Simonpoika kertoo miten hän rakkaan vaimonsa kanssa yksimielisesti olivat päättäneet lastensa perintöosuuksista (KO a:1:68, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3703702)). Lapsista vanhin, Hannu Mikonpoika, jatkaisi talon isännöintiä ja huolehtisi vanhemmistaan. Jutussa mainitaan myös poika Josef Mikonpoika, tytär Elisabeth ja nuorempi tytär Marketta. Jutussa ei kuitenkaan mainita Antti poikaa. Vuoden 1627 ruodutusluettelossa on kirjattuna 60-vuotias nimismies Mikko Simonpoika ja 18-vuotias poika Antti Mikonpoika. Tietääkö kukaan menehtyikö Antti Mikonpoika vuosien 1627-1628 välisenä aikana? Hannu Mikonpoika muuttanee Ouluun vuoteen 1638 mennessä; 16.06.1638 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3667958) Oulun raastuvanoikeuden istunnossa mainitaan Hannu Mikonpojan vaimo Valpuri.
12.05.1660 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742939) Tuomas Yrjönpoika pyytää edesmenneen appiukkonsa Hannu Mikonpojan perinnön jakoa, koska Tuomaan anoppi on solmimassa (vaiko jo solminut?) uuden avioliiton. 03.04.1661 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742911) velkomusasiassa mainitaan Valpuri Laurintytär ja tämän entinen edesmennyt mies Hannu Mikonpoika (Valpuri on ilmeisesti tällöin jo solminut uuden avioliiton, kun Hannu mainitaan Valpurin entiseksi "förra" edesmenneeksi puolisoksi, ja Valpuri myös mainitaan rouvaksi). 04.12.1661 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742928) edesmenneen Hannu Mikonpojan leskivaimo eli nykyinen Hannu Pekanpojan vaimo määrätään maksamaan 98 kuparitaaleria edesmenneen Lauri Antinpojan saamisia; edesmenneen Lauri Antinpojan seuraajaksi (avioliitossa) mainitaan Henrik Forbus. Edesmenneen Hannu Mikonpojan ja edesmenneen Lauri Antinpojan välistä velka-asiaa käsitellään edelleen 30.04.1662 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742890); elossa olevina osapuolina mainitaan edesmenneen Lauri Antinpojan leskivaimon nykyinen puoliso Henrik Forbus sekä edesmenneen Hannu Mikonpojan leskivaimo Valpuri ja tämän nykyinen mies Hannu Pekanpoika sekä vävy Tuomas Yrjönpoika. Hannu Pekanpoikiakin on Oulussa useampia. Tuomas Yrjönpojan appipuoli ei ole nimismiehenä ja Oulun raatimiehenä ja kirkkoväärtinä toiminut Hannu Pekanpoika Houru (Tyris Pekanpojan veli), sillä tämä menehtyi jo 1640-luvulla (mainitaan elossa olevaisena vielä 1643; hänen leskivaimonsa mainitaan 1644) ja hänen leskivaimonsa Malin Johanneksentytär Lithovius elää miehensä kuoleman jälkeen. Tuomas Yrjönpojan appiukko ei ilmeisesti ole myöskään Hannu Pekanpoika Tervo (jonka veli Pekka Pekanpoika toimii isäntänä Kemin pitäjän Tervolan kylässä), joka toimii Oulussa porvarina ja vaikuttaa olevan elossa vielä 1678; vuoden 1674 henkikirjaan on kirjattu Hannu Tervo ja tämän vaimo Marketta. Kun Hannu Pekanpoika mainitaan tuomiokirjoissa ilman sukunimeä, saa hänenkin kohdallaan aprikoida kenestä milloinkin on kysymys.
Tuomas Yrjönpoika ostaa edesmenneen Lauri Jönsinpojan talon (23.03.1661 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742910), 30.10.1661 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742926)).
12.06.1665 Juho Jönsinpoika penäsi Tuomas Yrjönpojalta niittyä. Tuomas vastasi, että hänen vaimonsa äidin isä edesmennyt Lauri Tolvanen oli samaisen niityn ostanut jo vuonna 1618 (oikeanpuoleisen sivun alin kokonainen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742803)). Näin ollen Marketta Hannuntyttären äidin voidaan olettaa olevan Valpuri Laurintytär Tolvanen (jonka isä on ilmeisesti Lauri Laurinpoika Tolvanen s.n.1567, joka muutti Pudasjärveltä Ouluun vuoden 1611 tietämillä). 30.08.1665 raatimies Tuomas Yrjönpoika penäsi appiukkopuoleltaan Hannu Pekanpojalta perintöosuutta (vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742811)); Tuomaan anoppi mainitaan edesmenneeksi. Juttu alkaa jotenkin seuraavasti: "Rådhman Thomas Jörenson framstegh och besweredhe sigh öfwer sin stijgswärfadher Hans Peerson, angåendhe, en dell aff fädherne och helt och hållit efter sin sahl swermodher nembl: mödherne". Mitä tässä kontekstissa tarkoittaa "en dell aff fädherne"? Tarkoittaako tämä sitä, että Hannu Mikonpoika oli ollut aiemminkin aviossa ja aiemmasta liitosta olisi ollut lapsia ja Tuomaan vaimolle kuuluisi vain osuus isänpuoleisesta perinnöstä? Luultavasti ymmärsin tämän jotenkin väärin.
17.02.1666 Johan Bochmöller kertoo, että on jokin aika sitten myynyt raatimies Tuomas Yrjönpojalle Pyhäjoella sijaitsevan Hourula-nimisen talon, jota edesmennyt Matti Laurinpoika aiemmin isännöi ja joka velkaantui kruunun rästien tiimoilla (oikeanpuoleisen sivun toinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742732)). Johan kertoo kaupan tapahtuneen, koska raatimies oli talon oikea perillinen. Tuomas ei katso ostaneensa taloa, ja että Bochmöller oli ehtinyt talon jo myydä vouti Kristian Willinghusen:lle. 10.03.1666 Bochmöller vaatii Tuomas Yrjönpoikaa pitäytymään Hourulan talon kaupassa (vasemmanpuoleisen sivun ylin kokonainen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742737)). Tuomas vaatii Bochmöller:ltä vaateet kirjallisina ja kertoo antavansa niihin vastauksen kirjallisina; tämä taas ei tunnu sopivan Bochmöller:lle. 12.03.1666 Bochmäller valittaa jälleen Tuomas Yrjönpojasta ja Hourulan talon kaupasta. 21.03.1666 Tuomas vastaa Bochmöllerille, että hänellä ei ole asiaan enää mitään sanottavaa. 24.03.1666 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742738) Johan Bochmöller kertoo, että oli tehnyt laillisen kaupan raatimies Tuomas Yrjönpojan kanssa Pyhäjoella sijaitsevasta Hourulan talosta. Talo oli tuli tullut Bockmöllerin haltuun Hourulan talon edesmenneen isännän Matti Laurinpojan kruununrästien johdosta. Bochmöller halusi nyt Tuomaalta maksun talosta. Tuomas näkee edelleen kaupassa ongelmaa. En ihan päässyt kärryille siitä, mikä oli ongelman ydin. Oliko epäselvyyttä siitä, oliko Bochmöller:llä täysi omistusoikeus Hourulan taloon ja oikeus myydä se?
25.05.1667 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742699) Tukholman porvari Henrik Jacobinpoika penää saataviaan edesmenneen Hannu Mikonpojan perilliseltä Tuomas Yrjönpojalta. Raatimies Tuomas Yrjönpoika vapautetaan edesmenneen Pekka Laurinpoika Tolvasen perillisten vaateista. Tolvasen perikunta määrätään maksamaan raatimiehelle 86 kuparitaaleria ja 20 äyriä. Tolvasen perikunnasta nimeltä mainitaan Heikki Tolvanen, joka saattaisi olla Heikki Pekanpoika Tolvanen, jonka isä oli aikoinaan Oulusta Raumalle muuttanut Pekka Laurinpoika Tolvanen (Heikki Pekanpoika Tolvasella oli veli Lauri Pekanpoika ja sisar, joka oli avioliitossa raumalaisen Bertil Herman:n kanssa). 24.02.1668 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742626) kerrotaan, että Tuomas Yrjönpojan edesmennyt appiukko Hannu Mikonpoika oli 20.08.1657 kuljettanut 3562 kuparitaaleria Tukholmaan. 14.03.1670 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742560) raahelainen Karl Kranck penää saataviaan Tuomas Yrjönpojalta. Juttu alkaa jotenkin seuraavasti: "Carll Kranck ifrån Brahestadh framstegh tillkändandes? sin eedh åbook, sigh icke öfwer 700 dal km:tt utaf der 1500 dl af Thomas Jörensn på sin swärfaders wägnar för sin hustrus arff till gode bekommit". En päässyt kärryille, että kenen perinnöstä tässä oli kyse. Oliko kyseessä Karl:n appiukon vaimolle kuuluva perintö?
Ja sitten tulee tämänkin Tuomas Yrjönpojan taipale päätökseen. 16.03.1670 mainitaan edesmenneen Tuomas Yrjönpojan leskivaimo (vasemmapuoleisen sivun toiseksi alin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742561)). 23.03.1670 mainitaan edesmenneen raatimies Tuomas Yrjönpojan leskivaimo Marketta Hannuntytär (oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742562)).
13.04.1670 Petter Nyman esittää asiakirjan, minkä mukaan hän on lähtenyt Viipurin kaupungista (oikeanpuoleisen sivun kolmas juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742564)). Petter pyytää saada asettua Oulun kaupunkiin, koska on solminut avioliiton edesmenneen raatimies Tuomas Yrjönpojan leskivaimo Marketta Hannuntyttären kanssa. Petter otetaan porvariksi Oulun kaupunkiin ja hän vannoo porvarin valansa. 11.05.1670 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742572) käsitellään niittykiistaa, jossa kantajana on Antti Heikinpoika Matilainen ja vastaajana Petter Nyman. Antti Matilaisen anoppi Anna Yrjöntytär oli 22.04.1657 myynyt 50 kuparitaalerilla niityn edesmenneelle Tuomas Yrjönpojalle. Niitty ei ollut kuulunut tonttiin, minkä edesmennyt Tuomas Yrjönpoika 11.03.1661 oli ostanut. Itselleni jäi epäselväksi oliko tässä kyseessä yksi vaiko kaksi edesmennyttä Tuomas Yrjönpoikaa (eli oliko ensin mainittu Leisto ja jäljempänä mainittu Hourun vävy).
14.01.1671 Petter Nyman saa sakot, koska ei saavu oikeuteen vastaamaan vaimonsa äidin sisaren valtuuttamalle Simo Sigfridinpojalle (vasemmanpuoleisen sivun toinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742477)). Neljä päivää myöhemmin (18.01.1671, oikeanpuoleisen sivun alin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742481)) Simo Sigfridinpoika penäsi Petter Nymanilta pyhäjokelaisen Niilo Ollinpojan vaimon perintöä. Petter Nyman on tuolloin avioliitossa Marketta Hannuntyttären kanssa, jonka äiti on edesmennyt Valpuri Laurintytär Tolvanen. Tämä jollain tapaa vaikuttaisi tarkoittavan, että Valpuri Laurintytär Tolvasen sisar asustelee Pyhäjoella ja on avioliitossa Niilo Ollinpojan kanssa. Olisikohan kyseessä sama Niilo Ollinpoika, joka jo vuonna 1636 mainittiin Lauri Tolvasen vävyksi? Onko kenelläkään tietoa milloin Niilo Ollinpoika olisi muuttanut Pyhäjoelle ja missä hän siellä asui?
06.04.1674 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742290) käsitellään Petter Nymanin ja edesmenneen Hannu Hannunpojan leskivaimon välistä asiaa; jutussa mainitaan myös leskivaimon poika Hannu. 08.04.1674 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742291) edesmenneen Tuomas Yrjönpojan seuraaja (avioliitossa) Petter Nyman penää saataviaan Hannu Hannunpojan leskivaimo Marketta Klemetintyttäreltä, jutussa mainitaan myös Hannu Hannunpoika Fordell. 13.04.1674 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742293) Hannu Hannunpoika Fordell protestoi Petter Nymania vastaan. 02.03.1678 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742200) raatimies Petter Nyman kertoi, että 08.04.1674 Hannu Hannunpojan leskivaimo Marketta Klemetintytär oli määrätty maksamaan hänelle 291 kuparitaaleria ja 28 äyriä. Petter Nyman huudattaa velkojen pantiksi Hannu Hannunpojan leskivaimon talon ensimmäisen kerran 27.03.1678 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742209), toisen kerran 13.04.1678 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742211) ja kolmannen kerran 20.04.1678 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742213). Asiaa käsitellään edelleen 29.04.1678 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742215), 03.05.1678 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742216), 11.05.1678 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742218) ja 13.05.1678 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742219). Marketta Klemetintyttären poika Hannu Hannunpoika Fordellbärg lupaa turvata äitinsä velan maksun Petter Nymanille.
21.01.1679 raatimies Petter Nyman mainitaan edesmenneeksi (oikeanpuoleisen sivun keskimmäinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742108)). 31.05.1679 mainitaan Petter Nymanin leskivaimo Marketta Hannuntytär (vasemmanpuoleisen sivun toinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742138)).
Sukuhenkisin Terveisin,
sari
s.peltonen
06.07.17, 14:48
Oulun tuomiokirjan 04.06.1653 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627490) ja 06.06.1653 päivätyissä jutussa Hans Jönsinpojan leskivaimo Anna Jaakontytär penää Tuomas Yrjönpoika Leistolta äidinpuoleista perintöosuuttaan. Asiaa hoitaa Annan valtuuttamana tämän poika, opiskelija herra Yrjö Yrjönpoika (jutuissa käytetään Yrjöstä nimityksiä "Jöran Jöranson studiosus", "D. Georgius" ja "Dn: Georgius Georgij"). Jutussa mainittu Anna Jaakontytär on ilmeisesti Pyhäjoen kirkkoherra Yrjön leskivaimo, joka avioitui oululaisen Hannu Jönsinpojan kanssa (useissa nettikirjoituksissa mainitaan, että Hannu Jönsinpoika olisi sama Hannu Jönsinpoika, joka aiemmin toimi Oulun pormestarina). Asuiko leskivaimo Anna Jaakontytär jutun käsittelyn aikaan Kalajoella, vai asuiko Yrjö poika tuolloin Kalajoella, vai oliko valtuutus pojalle muuten vain annettu Kalajoella? Leskivaimo Anna vaikuttaisi penäävän osuuttaan oman äitinsä jäämistöstä. Leisto käsittääkseni kertoo, että Annan äiti oli 27.08.1631 testamentannut omaisuutensa (sekä kiinteän omaisuuden että irtaimiston) puolisolleen Brusius Sigfridinpojalle; vaatteensa hän kuitenkin oli luvannut tyttärelleen Anna Jaakontyttärelle; ja äitinsä vaatteet Anna oli saanutkin, minkä myös herra Yrjö tiesi. Oliko Leistolla jokin kytkös Anna Jaakontyttären isäpuoleen Brusius Sigfridinpoikaan? Taikka onko jokin muu syy siihen, miksi Anna Jaakontytättären äidin jäämistö oli Leiston hallussa? Vuoden 1627 ruodutusluettelossa Ouluun kirjataan 60-vuotias Hannu Jönsinpoika ja 61-vuotias Brusius Sigfridinpoika. Mikäli he olisivat Anna Jaakontyttären jälkimmäinen puoliso ja Anna Jaakontyttären isäpuoli, niin siinä tapauksessa Annan jälkimmäinen puoliso olisi ollut samaa ikäluokkaa Annan äidin uuden puolison kanssa. Korostettakoon kuitenkin, että ei ole mitään varmuutta siitä, että ruodutusluettelossa mainittu Brusius Sigfridinpoika olisi sama henkilö kuin vuoden 1653 tuomiokirjassa mainittu Brusius Sigfridinpoika. Se on itselleni jäänyt epäselväksi oliko oululaisen Hannu Jönsinpojan kanssa avioitunut Anna Jaakontytär Pyhäjoen kirkkoherra Yrjö Petruksenpoika Hordeliuksen ("Georgius Petri") leskivaimo vaiko Pyhäjoen kirkkoherra Yrjö Johanneksenpoika ("Georgius Johannis") Wesilaxiuksen leskivaimo.
Onko oululaisen Hannu Jönsinpojan kanssa avioitunut Anna Jaakontytär Pyhäjoen kirkkoherra Yrjö Petruksenpoika ("Georgius Petri") Hordeliuksen leskivaimo vaiko Pyhäjoen kirkkoherra Yrjö Johanneksenpoika ("Georgius Johannis") Wesilaxiuksen leskivaimo? Joissakin kirjoituksissa mainitaan, että Yrjö Johanneksenpoika Wesilaxiuksen leskivaimo Anna Jaakontytär avioitui Oulun kaupungin entisen pormestarin Hannu Jönsinpojan kanssa. Joissakin kirjoituksissa mainitaan, että Yrjö Hordeliuksen leskivaimo Anna Jaakontytär avioitui Hannu Jönsinpojan kanssa.
Tilikirjoista löytyi mainintoja Pyhäjoen kirkkoherra Yrjö Petruksenpojasta ja Pyhäjoen kirkkoherra Yrjö Johanneksenpojasta, mutta kummallekaan ei mainita sukunimeä. Vähäkyrön seurakunnan arkistossa olevan "Merkittävien tapausten kirja (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9491037)" listaa Vähäkyrön kirkkoherrat vasta Johannes Klementinpojasta alkaen. Toiseksi kirkkoherraksi siinä listataan Georgius Petri Hordelius ja kolmanneksi Georgius Johannis Wesilaxensis. Tietääkö kukaan yhtään kyseisten pastorien oman aikaista arkistolähdettä, missä heille mainittaisiin sukunimet?
Mistä on päätelty se kumman kirkkoherra Yrjön puoliso on Anna Jaakontytär? Onko sama Anna Jaakontytär tullut laitetuksi eri kirjoituksissa välillä Yrjö Petruksenpojan ja välillä Yrjö Johanneksenpojan vaimoksi? Mikäli kirkkoherra Yrjö Petruksenpojan leskivaimo olisi ehtinyt avioitua kirkkoherra Yrjö Johanneksenpojan kanssa, niin avioliitto olisi jäänyt varsin lyhytaikaiseksi. Mm. vuoden 1623 kymmenysluettelossa ja vuoden 1630 ruodutusluettelossa Pyhäjoen pitäjän Pohjankylään kirjataan edesmenneen herra Yrjön leskivaimo ja luettelot on allekirjoittanut silloinen kirkkoherra Yrjö Johannneksenpoika; herra Yrjön vaimoa tuskin olisi kirjattu herra Yrjön leskivaimona, mikäli hän olisi ehtinyt avioitua Yrjö Johanneksenpojan kanssa.
Jommankumman Yrjön leskivaimo Anna avioituu oululaisen Hannu Jönsinpojan kanssa ilmeisesti vuoteen 1635 mennessä; 06.05.1635 Oulun käräjillä aletaan käsitellä Antti Grootin velkavaadetta Hannu Jönsinpojalta ja velan mainitaan olevan Hannun vaimon edellisen puolison peruja (KO a:3:169, vasemmanpuoleisen sivun juttu nro 1 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3704897)); velkomusasiaa käsitellään myös 31.10.1637 (KO a:4:108, oikeanpuoleisen sivun alin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3667834)) ja 06.05.1637 (KO a:4:113, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3667844)); näistä tulee esiin se, että Annan aiempi edesmennyt puoliso oli pyhäjokelainen herra Yrjö. Tähän mennessä tuomiokirjoista silmään pistäneissä jutuissa edesmenneistä Pyhäjoen kirkkoherra Yrjöistä yleensä käytetään vain nimeä herra Yrjö, mutta patronyymi ja sukunimi on jätetty mainitsematta; niinpä ainakin itselleni jää usein epäselväksi kummasta edesmenneestä herra Yrjöstä on kyse.
Vuoden 1612 kymmenysluettelon allekirjoitti vielä kirkkoherra Johannes Klemetinpoika. Vuoden 1613 kymmenysluettelon allekirjoitti jo Yrjö Petruksenpoika ("Georgius Petri"). Vuoden 1621 kymmenysluettelon allekirjoitti vielä Yrjö Petruksenpoika. Vuoden 1622 kymmenysluettelon allekirjoitti jo Yrjö Johanneksenpoika. Yrjö Johanneksenpoika näyttää allekirjoittaneen kymmenysluettelon ainakin vielä 1629 ja ruodutusluettelon ainakin vielä vuonna 1630. Oulun tuomiokirjassa 07.03.1631 mainitaan Pyhäjoen kirkkoherra herra Yrjö; häntä ei mainita edesmenneeksi (KO a:1:216; oikeanpuoleisen sivun puolivälistä alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3704032)). Pyhäjoen vuoden 1633 talvikäräjillä mainitaan edesmennyt kirkkoherra Yrjö, mutta hänelle ei mainita patronyymiä eikä sukunimeä (KO a:2:75, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3704286)). Pyhäjoen kesäkäräjillä vuonna 1634 kirkkoherra Erik (Yrjönpoika Montanus) penää Juho Yrjönpoika Vuotilalta vanhaa myllypaikkaa, jota entinen kirkkoherra Johan Klemetinpoika oli pitänyt pappilalla, ja samoin oli pitänyt tämän seuraaja edesmennyt Yrjö Petruksenpoika ("Georgii Petri"), jonka leskivaimo oli sittemmin laittomasti ottanut oman talonsa hallintaan (KO a:3:14, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3704568)). Vuosien 1629 ja 1630 ruodutusluettelossa 2/3 manttaalin Pohjankylään edesmenneen herra Yrjön leskivaimon nimellä (vaimon etunimeä ei mainita) kirjattu talo sopisi olemaan sama talo kuin vuoden 1633 ruodutusluttelossa Pohjankylään 28-vuotiaan Juho Yrjönpojan nimellä kirjattu talo. Voisikohan Juho Yrjönpoika olla herra Yrjö Petruksenpojan poika? Voi toki olla niinkin, että Juhon isä on joku muu Yrjö ja uuden isännän patronyymi vain sattumalta täsmää herra Yrjön etunimeen.
Paimenmuistossa Yrjö Petruksenpojan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/1040) ("Georgius Petri") sukunimeksi mainitaan Hordelius ja hänelle ei mainita vaimoa. Paimenmuistossa Yrjö Johanneksenpojan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/2665) ("Georgius Johannis") sukunimeksi mainitaan Wesilaxius ja hänen puolisokseen mainitaan Anna Jaakontytär, joka leskeydyttyään avioitui Oulun kaupungin entisen pormestarin Hannu Jönsinpoika Fordellin kanssa. Yliopppilasmatrikkelissa Karl Hordeliuksen (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=677) veljeksi mainitaan Yrjö Yrjönpoika ja veljesten isäksi mainitaan Yrjö Petruksenpoika Hordelius. Monissa lähteissä Hieronimus Skepparin vaimon isäksi mainitaan Yrjö Wesilaxius. Niin Oulun kuin Iinkin tuomiokirjoissa useissa jutuissa Hieronimus Skepper mainitaan Hannu Jönsinpojan vävyksi (oli kuitenkin luultavasti vävypuoli) ja Hannu Jönsinpojan leskivaimo Anna Jaakontyttären vävyksi. Anna Jaakontyttärellä tiedetään olevan poika Yrjö Yrjönpoika. Jos Anna oli Yrjö Wesilaxiuksen leskivaimo ja jos ylioppilasmatrikkelissa oleva tieto Yrjö Yrjönpojan isästä Yrjö Petruksenpoika Hordeliuksesta pitää paikkansa, niin oliko molemmilla kirkkoherra Yrjöillä Yrjö nimiset pojat, jotka kävivät opin tielle? Vai onko ylioppilasmatrikkelissa mainittu Yrjö Yrjönpoika sittenkin Wesilaxius? Vai onko Anna Jaakontyttären edesmennyt mies sittenkin Hordelius? Itselleni on jäänyt varsin epäselväksi kumman Yrjön leskivaimo Anna Jaakontytär on ja ketkä ovat kirkkoherra Yrjö Petruksenpojan lapsia ja ketkä ovat kirkkoherra Yrjö Johanneksenpojan lapsia. Jos jollakulla on arkistolähteisiin perustuvaa tietoa kyseisten kirkkoherra Yrjöjen vaimoista ja lapsista, niin olisin erittäin kiitollinen tiedosta.
Paimenmuistossa kerrotaan, että Pietarsaaren kappalaisen (sittemmin Uudenkaarlepyyn kappalainen) Gabriel Nuutinpoika Westzynthiuksen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/2669) ("Gabriel Canuti Westzynthius") puoliso on Margareta Yrjöntytär Hordelia, jonka vanhemmat ovat Pyhäjoen kirkkoherra Yrjö Johanneksenpoika Vesilaxius ja tämän vaimo Anna Jaakontytär. Mihin perustuu se, että Margaretan sukunimi olisi Hordelius? Mihin perustuu se, että Margaretan isän sukunimi olisi Vesilaxius. Mihin perustuu se, että Pyhäjoen kirkkoherra Yrjö Vesilaxiuksen lasten sukunimenä olisi ollut Hordelius ja että Yrjö Vesilaxisuksen lapset olisivat olleet sukunimikaimoja Yrjö Hordeliukselle, joka edelsi Yrjö Vesilaxiusta Pyhäjoen kirkkoherrana?
Joissain kirjoituksissa mainitaan, että Hieronimus Skepperin vaimo olisi Karin Yrjöntytär Hordelius (tätä en kuitenkaan ole arkistolähteistä tarkistanut). Onko kenelläkään tiedossa arkistolähdettä, josta käy ilmi Hiernonimus Skepparin vaimon nimi? Tuomiokirjoista käy ilmi, että Hiernonimus Skepperin anoppi oli Anna Jaakontytär, joka oli Pyhäjoen kirkkoherra Yrjön leskivaimo, ja että leskeydyttyään Anna avioitui oululaisen Hannu Jönsinpojan kanssa. Tuomiokirjoissa tosin Hieronimuksen appiukoksi mainitaan oululainen Hannu Jönsinpoika, mutta hän taitaa olla Hieronimuksen appiukkopuoli. Paimenmuiston mukaan oululaisen Hannu Jönsinpojan kanssa avioitui Pyhäjoen kirkkoherra Yrjö Johanneksenpoika Vesilaxiuksen leskivaimo Anna Jaakontytär; paimenmuisto ei mainitse vaimon nimeä Pyhäjoen kirkkoherra Yrjö Petruksenpoika Hordeliukselle. Onko Hieronimus Skepperin vaimo Hordelius vai onko hän Vesilaxius? Mikäli Skepperin vaimo on Karin Yrjöntytär Hordelius, niin olisiko Anna Jaakontytär sittenkin Yrjö Petruksenpoika Hordeliuksen leskivaimo, eikä Yrjö Johanneksenpoika Vesilaxiuksen leskivaimo?
Iin kesäkäräjillä vuonna 1641 mainitaan oululainen edesmennyt Hannu Jönsinpoika (KO a:5:58, vasemmanpuoleisen sivun ensimmäinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3705202)). Iin kesäkäräjillä 1642 mainitaan oululaisen edesmenneen Hannu Jönsinpojan leskivaimo (KO a:5:130, vasemmanpuoleisen sivun toiseksi alin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3705250)). Iin kesäkäräjillä 1648 Hienonimus Skepper penää edesmenneen appiukkonsa Hannu Jönsinpojan saatavia etelä-iiläiseltä Klemet Jaakonpojalta (Valtari), joka oli ollut takaamassa veljensä sotkamolaisen herra Mansuetin velkaa; Klemetin veli jättänyt velan maksamatta ja velka lankesi nyt Klemetin maksettavaksi (KO a:6:219, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3706127)). Samaisilla käräjillä (samaisen aukeaman oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu) käsitellään ylikiiminkiläinen Mikko Mikonpojan (Paso) ja Hieronimus Skepprin (joka ajoi asiaa edesmenneen Hannu Jönsinpojan puolesta) välistä velkomusasiaa. Samaisilla käräjillä Hieronimus Skepper penää karjalankyläläiseltä Sigfridin Sigfridinpojalta (Kaisto) edesmenneen Hannu Jönsinpojan saatavia (KO a:6:220, vasemmanpuoleisen sivun ensimmäinen kokonainen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3706129)). Sigfrid vastaa, että velka ei ole hänen maksattavaansa, vaan on Olli Ollinpojan velkaa. Sigfrid oli jokin aika sitten ostanut Ollin talon, mutta Ollin poika oli lunastanut talon itselleen. Hienonimusta kehotettiin hakemaan saataviaan Ollin pojalta, joka nyt isännöi taloa (sopisi olemaan Karjalankylän Pylkön talo), johon velka kohdistui. Iin talvikäräjillä 1648 kiiminkiläinen Yrjö Paavonpoika (Vilpola) penää veljeltään Sigfrid Paavonpojalta sitä rahaa, minkä hän perinnönjaon jälkeen oli joutunut isänsä velkaa maksamaan edesmenneelle Hannu Jönsinpojalle (KO a:6:294, vasemmanpuoleisen sivun neljäs juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3705900)). Iin kesäkäräjillä 1648 oululainen Tuure Pekanpoika esittää haukiputaalaisen Tapani Eskonpojan (Luukela) todistuksen saatavasta, jota hän (Tuure vaiko Tapani?) oli ollut takaamassa?? ja sittemmin saman rahan taannut leskivaimo Anna Jaakontyttärelle; ja sittemmin Anna vävy Hieronimus Skepper oli saatavaa esittänyt Tuurelle (KO a:6:348, oikeanpuoleisen sivun kolmas juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3706391)).
Hannu Jönsinpoika mainitaan entiseksi pormestariksi Oulun tuomiokirjoissa mm. 22.08.1628 (KO a:1:182, oikeanpuoleisen sivun kolmas juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3703962), jatkuen seuraavalle sivulle), 28.12.1629 (KO a:1:195, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3703990)) ja 12.01.1629 (KO a:1:198, vasemmanpuoleisen sivun ensimmäinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3703998)). Oulun raastuvanoikeuden istunnossa 03.05.1634 Hannu Jönsinpoika on pormestarin sijaisena (KO a:3:81, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3704695)). Hannu Jönsinpoika mainitaan Oulun tuomiokirjoissa lisäksi mm. 19.08.1635 (KO a:3:175, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3704909)), 24.11.1638 (KO a:4:218, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3668069), jatkuen seuraavalla aukeamalle), 06.04.1639 (KO a:4:224, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3668081)) ja Oulu 18.05.1639 (KO a:4:225, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3668083)).
27.11.1640 Oulun raastuvan oikeudessa käsitellään perinnönjakoa edesmenneen Hannu Jönsinpojan perillisten kesken (oikeanpuoleisen sivun alin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11646684)).
31.05.1647 käsitellään pyhäjoen kirkkoherra herra Henrikin (Johanneksenpoika Ahlholm) ja Hieronimus Skepperin välistä kiistaa (vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627424)). Jutussa mainitaan myös Pekka Tysk, Tuure Pekanpoika, Olli Pylkäs ja edesmenneen Hannu Jönsinpojan palkollinen Yrjö Mikonpoika. Sitten sanotaan jotenkin seuraavasti: "Prestegårdz byggnigh som saligh her Jören kyrkioherde i Pyhäjoki giortt hafuer, stelles Hieronimus i tinget att sökia her Henrich eller sochnen. Anbelagande de 10 rijkz dr såm Hiernonimus kräfuar för saligh her Jöns skuld i Ijå, remittes Hieronimus att sökia erfwingarne åm sin betalning. Dhe 28 dl som her Hendrich till Hieronimj swärmoder betalt hafr afkårttes tillbetalning." Lopuksi päädytään siihen, että herra Henrik on velkaa Hieronimus Skepperille 77 kuparitaaleria ja 27 äyriä.
Vuotilan tila Pyhäjoen pitäjän Pohjankylässä
Tuomiokirjojen perusteella tulee vaikutelma, että Pohjankylässä sijaitseva Vuotilan talo olisi jossain vaiheessa kuulunut Pyhäjoen kirkkoherra Yrjö Petruksenpoika Hordeliuksen leskivaimolle. Syy siihen, miksi talo olisi kuulunut herra Yrjö Petruksenpojan leskivaimolle ei ole itselleni selvinnyt. Jos jollakulla on tietoa siitä, miksi leskivaimo omisti Vuotilaa, niin olisin erittäin kiitollinen kaikista lisätiedoista.
Pohjankylässä ei 1600-luvun alussa ole kovin montaa taloa: kokomanttaalin Luoto, kokomanttaalin Kiiskilä, neljännesmanttaalin Kittilä, 2/3 manttaalin Vuotila, 2/3 manttaalin Parpala, 2/3 manttaalin Annala ja 1 1/4 manttaalin Hourula. Lisäksi 1610-luvulla mukaan vaikuttaa tulevan neljännesmanttaalin Siikanivan (taikka Siikanevan?) talo.
Vuotilan taloa veroluetteloiden mukaan vaikuttaisi vuosina 1598-1620 isännöivän Martti Jaakonpoika. Vuoden 1618 ruodutusluetteloon Martti Jaakonpojan taloon kirjataan isännän lisäksi yksi vävy; kyseisessä luettelossa nimeltä mainitaan vain isännät, mutta mainitaan lukumäärät, pojille, tyttären pojille, vävyille, jne. Vuoden 1611 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2651273) maakirjassa Vuotila näyttäisi olevan kirjattuna Jaakko Martinpojan nimellä (lieneekö etunimi ja patronyymi lipsahtaneet väärin päin, vai olisiko kyseessä Martti Jaakonpojan poika taikka vävy?). Vuoden 1613 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2637429) maakirjassa talo kirjataan jälleen Martti Jaakonpojan nimellä. Vuoden 1616 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2641290) maakirjassa Martti Jaakonpojan nimellä kirjatun Vuotilan talon viereen kirjattu kommentti, minkä mukaan talo on saanut verovapauden kuninkaan kirjeellä. Vuotilaa isännöinyt Martti Jaakonpoika vaikuttaisi olevan entinen lapinvouti. 13.03.1614 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2641487) päivätyllä kirjeellä Kustaa Adolf myönsi vapauden vuosittaisista veroista iäkkään Martti Jaakonpojan isännöimään taloon Martin elinajaksi; talon mainitaan sijaitsevan Pyhäjoella. Vuosien 1614-1615 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2638538) ja 1615-1616 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2640274) tilikirjoissa mainitaan, että vanha lapinvouti Martti Jaakonpoika on saanut 13.03.1614 päivätyllä kuninkaan kirjeellä verovapauden taloonsa; talo mainitaan 2/3 manttaalin taloksi.
Vuotila kirjataan Martti Jaakonpojan nimellä vielä vuoden 1620 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2645772) maakirjassa ja vuosien 1619 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2644822) ja 1621 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2647146) kymmenyslutteloissa. Vuosien 1620 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2645958) ja 1622 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2647387) kymmenysluetteloissa Vuotila vaikuttaisi olevan kirjattuna Martti Heikinpojan nimellä. Vuoden 1622 karja- ja kymmenysluettelossa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2647464) Martti Heikinpoika on kirjattu Pohjankylään huonemiehenä; tuolloin Vuotilan taloa tuntuisi puutuvan listalta. Onko kenelläkään tietoa kuka voisi olla Martti Heikinpoika; onko hän jotain sukua Martti Jaakonpojalle taikka tämän vävy?
Vuosina 1622-1627 Vuotila vaikuttaa olevan kirjattuna joissakin luetteloissa herra Yrjön leskivaimon nimellä ja joissakin leskivaimo Kertun nimellä. Vuotila kirjataan leskivaimo Kertun nimellä vuoden 1624 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2650283) maantarkastuskirjassa, vuosien 1622 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2647569) ja 1627 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2653267) maakirjoissa (vuoden 1627 maakirjassa Etelänkylän ja Pohjankylän otsikot vaikuttavat olevan väärin päin), vuoden 1624 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2649992) kymmenysluettelossa, vuosien 1626 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2653015) ja 1629 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2654343) karja- ja kymmenysluetteloissa, ja vuosien 1626 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2652690) ja 1629 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2654127) myllytulliluetteloissa. Talo kirjataan herra Yrjön leskivaimon nimellä vuosien 1627, 1629 ja 1630 ruodutusluetteloissa, vuoden 1623 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2648823) kymmenysluettelossa, vuoden 1624 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2650018) maakirjassa sekä vuoden 1627 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2653380) karja- ja kylvöluettelossa. Mikäli leskivaimo Kerttu ja herra Yrjön leskivaimo olisivat yksi ja sama leskivaimo, niin silloin Oululaisen Hannu Jönsinpojan kanssa avioitunut leskivaimo Anna Jaakontytär ei sovi olemaan kirkkoherra Yrjö Petruksenpoika Hordeliuksen leskivaimo; siinä tapauksessa Anna vaikuttaa olevan kirkkoherra Yrjö Johanneksenpoika Vesilaxiuksen leskivaimo; ja siinä tapauksessa jää ihmetyttämään miksi Annan lapsista käytetään sukunimeä Hordelius. En kuitenkaan ole ollenkaan varma onko kyseessä yksi vaiko kaksi eri leskivaimoa. Herran Yrjön leskivaimolle ei mainita etunimeä. Leskivaimo Kerttua ei mainita herra Yrjön leskivaimoksi. Voisiko tässä olla kyseessä kaksi eri leskivaimoa: herra Yrjö Petruksenpoika Hordeliuksen leskivaimo ja leskivaimo Kerttu (joka olisi lapinvouti Martti Jaakonpojan leskivaimo taikka tämän tytär taikka tämän pojan leskivaimo)? Voisiko molemmilla leskivaimoilla olla osuus Vuotilaan? Miten herra Yrjön leskivaimo sai osuuden (joko koko talon taikka osan siitä) lapinvouti Martti Jaakonpojan talosta? Onko herra Yrjön leskivaimo jotain sukua lapinvoudille; taikka onko lapinvoudin talo velkaantunut taikka muutoin myyty?
Vuotila vaikuttaa olevan kirjattuna Juho Yrjönpojan nimellä vuoden 1633 ruodutusluettelossa (jolloin Juho mainitaan 28-vuotiaaksi) sekä vuosien 1633 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2655190) ja 1634 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2655508) maakirjoissa. Vuoden 1635 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13594163) maakirjaan 2/3 manttaalin Vuotila vaikuttaisi olevan kirjattuna kahdessa 1/3 manttaalin taloja, joista toista isännöi Juho Yrjönpoika ja toista Erkki Pekanpoika. Vuoden 1637 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12260663) maakirjaan talo kirjataan yhtenä 2/3 manttaalin talona Juho Jönsinpojan nimellä; olisikohan patronyymin pitänyt olla Yrjönpoika? Vuoden 1635 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13577537) karja- ja kylvöluetteloon Vuotila kirjataan Juho Yrjönpojan nimellä.
Vuonna 1642 Vuotilan talo siirtyy kirkkoherra Henrikin (Johanneksenpoika Ahlhom) omistukseen. Pyhäjoen 1642 kesäkäräjillä kirkkoherra Henrik kertoo ostaneensa 2/3 manttaalin Vuotilan talon ja talo kuulutetaan herra Henrikille ensimmäistä kertaa (KO a:5:140, oikeanpuoleisen sivun toinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3705268)). Vuoden 1643 Pyhäjoen kesäkäräjillä kirkkoherra Henrik kertoo ostaneensa Pohjankylässä sijaitsevan 2/3 manttaalin Vuotilan talon (KO a:5:227, vasemmanpuoleisen sivun ylin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3705438)). Talon edellinen asukas Juho Yrjönpoika oli ajautunut vaikeuksiin kruunun rästien vuoksi. Herra Henrik oli maksanut 250 taalerin rästit entiselle voudille, Israel Ollinpojalle. Loput 250 kuparitaaleria 500 taalerin kappasummasta herra Henrik oli maksanut talon perillisille. Aiemmin Juho Yrjönpojalle ja tämän perillisille kuulunut Vuotilan talo kaikkine omistuksineen siirtyi nyt kirkkoherra Henrikille ja tämän perillisille. Vuoden 1644 Pyhäjoen talvikäräjillä mainitaan velkomusasiassa oululainen entinen kirjuri Matti Jönsinpoika, kirkkoherra Henrik Johanneksenpoika, Juho Yrjönpoika sekä Jöns Jaakonpoika (KO a:5:296, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3705576)).
Sukuhenkisin Terveisin,
sari
Onko oululaisen Hannu Jönsinpojan kanssa avioitunut Anna Jaakontytär Pyhäjoen kirkkoherra Yrjö Petruksenpoika ("Georgius Petri") Hordeliuksen leskivaimo vaiko Pyhäjoen kirkkoherra Yrjö Johanneksenpoika ("Georgius Johannis") Wesilaxiuksen leskivaimo? Joissakin kirjoituksissa mainitaan, että Yrjö Johanneksenpoika Wesilaxiuksen leskivaimo Anna Jaakontytär avioitui Oulun kaupungin entisen pormestarin Hannu Jönsinpojan kanssa. Joissakin kirjoituksissa mainitaan, että Yrjö Hordeliuksen leskivaimo Anna Jaakontytär avioitui Hannu Jönsinpojan kanssa.
Tilikirjoista löytyi mainintoja Pyhäjoen kirkkoherra Yrjö Petruksenpojasta ja Pyhäjoen kirkkoherra Yrjö Johanneksenpojasta, mutta kummallekaan ei mainita sukunimeä. Vähäkyrön seurakunnan arkistossa olevan "Merkittävien tapausten kirja (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9491037)" listaa Vähäkyrön kirkkoherrat vasta Johannes Klementinpojasta alkaen. Toiseksi kirkkoherraksi siinä listataan Georgius Petri Hordelius ja kolmanneksi Georgius Johannis Wesilaxensis. Tietääkö kukaan yhtään kyseisten pastorien oman aikaista arkistolähdettä, missä heille mainittaisiin sukunimet?
Mistä on päätelty se kumman kirkkoherra Yrjön puoliso on Anna Jaakontytär? Onko sama Anna Jaakontytär tullut laitetuksi eri kirjoituksissa välillä Yrjö Petruksenpojan ja välillä Yrjö Johanneksenpojan vaimoksi? Mikäli kirkkoherra Yrjö Petruksenpojan leskivaimo olisi ehtinyt avioitua kirkkoherra Yrjö Johanneksenpojan kanssa, niin avioliitto olisi jäänyt varsin lyhytaikaiseksi. Mm. vuoden 1623 kymmenysluettelossa ja vuoden 1630 ruodutusluettelossa Pyhäjoen pitäjän Pohjankylään kirjataan edesmenneen herra Yrjön leskivaimo ja luettelot on allekirjoittanut silloinen kirkkoherra Yrjö Johannneksenpoika; herra Yrjön vaimoa tuskin olisi kirjattu herra Yrjön leskivaimona, mikäli hän olisi ehtinyt avioitua Yrjö Johanneksenpojan kanssa.
Jommankumman Yrjön leskivaimo Anna avioituu oululaisen Hannu Jönsinpojan kanssa ilmeisesti vuoteen 1635 mennessä; 06.05.1635 Oulun käräjillä aletaan käsitellä Antti Grootin velkavaadetta Hannu Jönsinpojalta ja velan mainitaan olevan Hannun vaimon edellisen puolison peruja (KO a:3:169, vasemmanpuoleisen sivun juttu nro 1 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3704897)); velkomusasiaa käsitellään myös 31.10.1637 (KO a:4:108, oikeanpuoleisen sivun alin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3667834)) ja 06.05.1637 (KO a:4:113, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3667844)); näistä tulee esiin se, että Annan aiempi edesmennyt puoliso oli pyhäjokelainen herra Yrjö. Tähän mennessä tuomiokirjoista silmään pistäneissä jutuissa edesmenneistä Pyhäjoen kirkkoherra Yrjöistä yleensä käytetään vain nimeä herra Yrjö, mutta patronyymi ja sukunimi on jätetty mainitsematta; niinpä ainakin itselleni jää usein epäselväksi kummasta edesmenneestä herra Yrjöstä on kyse.
Vuoden 1612 kymmenysluettelon allekirjoitti vielä kirkkoherra Johannes Klemetinpoika. Vuoden 1613 kymmenysluettelon allekirjoitti jo Yrjö Petruksenpoika ("Georgius Petri"). Vuoden 1621 kymmenysluettelon allekirjoitti vielä Yrjö Petruksenpoika. Vuoden 1622 kymmenysluettelon allekirjoitti jo Yrjö Johanneksenpoika. Yrjö Johanneksenpoika näyttää allekirjoittaneen kymmenysluettelon ainakin vielä 1629 ja ruodutusluettelon ainakin vielä vuonna 1630. Oulun tuomiokirjassa 07.03.1631 mainitaan Pyhäjoen kirkkoherra herra Yrjö; häntä ei mainita edesmenneeksi (KO a:1:216; oikeanpuoleisen sivun puolivälistä alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3704032)). Pyhäjoen vuoden 1633 talvikäräjillä mainitaan edesmennyt kirkkoherra Yrjö, mutta hänelle ei mainita patronyymiä eikä sukunimeä (KO a:2:75, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3704286)). Pyhäjoen kesäkäräjillä vuonna 1634 kirkkoherra Erik (Yrjönpoika Montanus) penää Juho Yrjönpoika Vuotilalta vanhaa myllypaikkaa, jota entinen kirkkoherra Johan Klemetinpoika oli pitänyt pappilalla, ja samoin oli pitänyt tämän seuraaja edesmennyt Yrjö Petruksenpoika ("Georgii Petri"), jonka leskivaimo oli sittemmin laittomasti ottanut oman talonsa hallintaan (KO a:3:14, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3704568)). Vuosien 1629 ja 1630 ruodutusluettelossa 2/3 manttaalin Pohjankylään edesmenneen herra Yrjön leskivaimon nimellä (vaimon etunimeä ei mainita) kirjattu talo sopisi olemaan sama talo kuin vuoden 1633 ruodutusluttelossa Pohjankylään 28-vuotiaan Juho Yrjönpojan nimellä kirjattu talo. Voisikohan Juho Yrjönpoika olla herra Yrjö Petruksenpojan poika? Voi toki olla niinkin, että Juhon isä on joku muu Yrjö ja uuden isännän patronyymi vain sattumalta täsmää herra Yrjön etunimeen.
Paimenmuistossa Yrjö Petruksenpojan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/1040) ("Georgius Petri") sukunimeksi mainitaan Hordelius ja hänelle ei mainita vaimoa. Paimenmuistossa Yrjö Johanneksenpojan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/2665) ("Georgius Johannis") sukunimeksi mainitaan Wesilaxius ja hänen puolisokseen mainitaan Anna Jaakontytär, joka leskeydyttyään avioitui Oulun kaupungin entisen pormestarin Hannu Jönsinpoika Fordellin kanssa. Yliopppilasmatrikkelissa Karl Hordeliuksen (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=677) veljeksi mainitaan Yrjö Yrjönpoika ja veljesten isäksi mainitaan Yrjö Petruksenpoika Hordelius. Monissa lähteissä Hieronimus Skepparin vaimon isäksi mainitaan Yrjö Wesilaxius. Niin Oulun kuin Iinkin tuomiokirjoissa useissa jutuissa Hieronimus Skepper mainitaan Hannu Jönsinpojan vävyksi (oli kuitenkin luultavasti vävypuoli) ja Hannu Jönsinpojan leskivaimo Anna Jaakontyttären vävyksi. Anna Jaakontyttärellä tiedetään olevan poika Yrjö Yrjönpoika. Jos Anna oli Yrjö Wesilaxiuksen leskivaimo ja jos ylioppilasmatrikkelissa oleva tieto Yrjö Yrjönpojan isästä Yrjö Petruksenpoika Hordeliuksesta pitää paikkansa, niin oliko molemmilla kirkkoherra Yrjöillä Yrjö nimiset pojat, jotka kävivät opin tielle? Vai onko ylioppilasmatrikkelissa mainittu Yrjö Yrjönpoika sittenkin Wesilaxius? Vai onko Anna Jaakontyttären edesmennyt mies sittenkin Hordelius? Itselleni on jäänyt varsin epäselväksi kumman Yrjön leskivaimo Anna Jaakontytär on ja ketkä ovat kirkkoherra Yrjö Petruksenpojan lapsia ja ketkä ovat kirkkoherra Yrjö Johanneksenpojan lapsia. Jos jollakulla on arkistolähteisiin perustuvaa tietoa kyseisten kirkkoherra Yrjöjen vaimoista ja lapsista, niin olisin erittäin kiitollinen tiedosta.
Paimenmuistossa kerrotaan, että Pietarsaaren kappalaisen (sittemmin Uudenkaarlepyyn kappalainen) Gabriel Nuutinpoika Westzynthiuksen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/2669) ("Gabriel Canuti Westzynthius") puoliso on Margareta Yrjöntytär Hordelia, jonka vanhemmat ovat Pyhäjoen kirkkoherra Yrjö Johanneksenpoika Vesilaxius ja tämän vaimo Anna Jaakontytär. Mihin perustuu se, että Margaretan sukunimi olisi Hordelius? Mihin perustuu se, että Margaretan isän sukunimi olisi Vesilaxius. Mihin perustuu se, että Pyhäjoen kirkkoherra Yrjö Vesilaxiuksen lasten sukunimenä olisi ollut Hordelius ja että Yrjö Vesilaxisuksen lapset olisivat olleet sukunimikaimoja Yrjö Hordeliukselle, joka edelsi Yrjö Vesilaxiusta Pyhäjoen kirkkoherrana?
Joissain kirjoituksissa mainitaan, että Hieronimus Skepperin vaimo olisi Karin Yrjöntytär Hordelius (tätä en kuitenkaan ole arkistolähteistä tarkistanut). Onko kenelläkään tiedossa arkistolähdettä, josta käy ilmi Hiernonimus Skepparin vaimon nimi? Tuomiokirjoista käy ilmi, että Hiernonimus Skepperin anoppi oli Anna Jaakontytär, joka oli Pyhäjoen kirkkoherra Yrjön leskivaimo, ja että leskeydyttyään Anna avioitui oululaisen Hannu Jönsinpojan kanssa. Tuomiokirjoissa tosin Hieronimuksen appiukoksi mainitaan oululainen Hannu Jönsinpoika, mutta hän taitaa olla Hieronimuksen appiukkopuoli. Paimenmuiston mukaan oululaisen Hannu Jönsinpojan kanssa avioitui Pyhäjoen kirkkoherra Yrjö Johanneksenpoika Vesilaxiuksen leskivaimo Anna Jaakontytär; paimenmuisto ei mainitse vaimon nimeä Pyhäjoen kirkkoherra Yrjö Petruksenpoika Hordeliukselle. Onko Hieronimus Skepperin vaimo Hordelius vai onko hän Vesilaxius? Mikäli Skepperin vaimo on Karin Yrjöntytär Hordelius, niin olisiko Anna Jaakontytär sittenkin Yrjö Petruksenpoika Hordeliuksen leskivaimo, eikä Yrjö Johanneksenpoika Vesilaxiuksen leskivaimo?
Iin kesäkäräjillä vuonna 1641 mainitaan oululainen edesmennyt Hannu Jönsinpoika (KO a:5:58, vasemmanpuoleisen sivun ensimmäinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3705202)). Iin kesäkäräjillä 1642 mainitaan oululaisen edesmenneen Hannu Jönsinpojan leskivaimo (KO a:5:130, vasemmanpuoleisen sivun toiseksi alin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3705250)). Iin kesäkäräjillä 1648 Hienonimus Skepper penää edesmenneen appiukkonsa Hannu Jönsinpojan saatavia etelä-iiläiseltä Klemet Jaakonpojalta (Valtari), joka oli ollut takaamassa veljensä sotkamolaisen herra Mansuetin velkaa; Klemetin veli jättänyt velan maksamatta ja velka lankesi nyt Klemetin maksettavaksi (KO a:6:219, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3706127)). Samaisilla käräjillä (samaisen aukeaman oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu) käsitellään ylikiiminkiläinen Mikko Mikonpojan (Paso) ja Hieronimus Skepprin (joka ajoi asiaa edesmenneen Hannu Jönsinpojan puolesta) välistä velkomusasiaa. Samaisilla käräjillä Hieronimus Skepper penää karjalankyläläiseltä Sigfridin Sigfridinpojalta (Kaisto) edesmenneen Hannu Jönsinpojan saatavia (KO a:6:220, vasemmanpuoleisen sivun ensimmäinen kokonainen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3706129)). Sigfrid vastaa, että velka ei ole hänen maksattavaansa, vaan on Olli Ollinpojan velkaa. Sigfrid oli jokin aika sitten ostanut Ollin talon, mutta Ollin poika oli lunastanut talon itselleen. Hienonimusta kehotettiin hakemaan saataviaan Ollin pojalta, joka nyt isännöi taloa (sopisi olemaan Karjalankylän Pylkön talo), johon velka kohdistui. Iin talvikäräjillä 1648 kiiminkiläinen Yrjö Paavonpoika (Vilpola) penää veljeltään Sigfrid Paavonpojalta sitä rahaa, minkä hän perinnönjaon jälkeen oli joutunut isänsä velkaa maksamaan edesmenneelle Hannu Jönsinpojalle (KO a:6:294, vasemmanpuoleisen sivun neljäs juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3705900)). Iin kesäkäräjillä 1648 oululainen Tuure Pekanpoika esittää haukiputaalaisen Tapani Eskonpojan (Luukela) todistuksen saatavasta, jota hän (Tuure vaiko Tapani?) oli ollut takaamassa?? ja sittemmin saman rahan taannut leskivaimo Anna Jaakontyttärelle; ja sittemmin Anna vävy Hieronimus Skepper oli saatavaa esittänyt Tuurelle (KO a:6:348, oikeanpuoleisen sivun kolmas juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3706391)).
Hannu Jönsinpoika mainitaan entiseksi pormestariksi Oulun tuomiokirjoissa mm. 22.08.1628 (KO a:1:182, oikeanpuoleisen sivun kolmas juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3703962), jatkuen seuraavalle sivulle), 28.12.1629 (KO a:1:195, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3703990)) ja 12.01.1629 (KO a:1:198, vasemmanpuoleisen sivun ensimmäinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3703998)). Oulun raastuvanoikeuden istunnossa 03.05.1634 Hannu Jönsinpoika on pormestarin sijaisena (KO a:3:81, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3704695)). Hannu Jönsinpoika mainitaan Oulun tuomiokirjoissa lisäksi mm. 19.08.1635 (KO a:3:175, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3704909)), 24.11.1638 (KO a:4:218, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3668069), jatkuen seuraavalla aukeamalle), 06.04.1639 (KO a:4:224, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3668081)) ja Oulu 18.05.1639 (KO a:4:225, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3668083)).
27.11.1640 Oulun raastuvan oikeudessa käsitellään perinnönjakoa edesmenneen Hannu Jönsinpojan perillisten kesken (oikeanpuoleisen sivun alin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11646684)).
31.05.1647 käsitellään pyhäjoen kirkkoherra herra Henrikin (Johanneksenpoika Ahlholm) ja Hieronimus Skepperin välistä kiistaa (vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627424)). Jutussa mainitaan myös Pekka Tysk, Tuure Pekanpoika, Olli Pylkäs ja edesmenneen Hannu Jönsinpojan palkollinen Yrjö Mikonpoika. Sitten sanotaan jotenkin seuraavasti: "Prestegårdz byggnigh som saligh her Jören kyrkioherde i Pyhäjoki giortt hafuer, stelles Hieronimus i tinget att sökia her Henrich eller sochnen. Anbelagande de 10 rijkz dr såm Hiernonimus kräfuar för saligh her Jöns skuld i Ijå, remittes Hieronimus att sökia erfwingarne åm sin betalning. Dhe 28 dl som her Hendrich till Hieronimj swärmoder betalt hafr afkårttes tillbetalning." Lopuksi päädytään siihen, että herra Henrik on velkaa Hieronimus Skepperille 77 kuparitaaleria ja 27 äyriä.
Vuotilan tila Pyhäjoen pitäjän Pohjankylässä
Tuomiokirjojen perusteella tulee vaikutelma, että Pohjankylässä sijaitseva Vuotilan talo olisi jossain vaiheessa kuulunut Pyhäjoen kirkkoherra Yrjö Petruksenpoika Hordeliuksen leskivaimolle. Syy siihen, miksi talo olisi kuulunut herra Yrjö Petruksenpojan leskivaimolle ei ole itselleni selvinnyt. Jos jollakulla on tietoa siitä, miksi leskivaimo omisti Vuotilaa, niin olisin erittäin kiitollinen kaikista lisätiedoista.
Pohjankylässä ei 1600-luvun alussa ole kovin montaa taloa: kokomanttaalin Luoto, kokomanttaalin Kiiskilä, neljännesmanttaalin Kittilä, 2/3 manttaalin Vuotila, 2/3 manttaalin Parpala, 2/3 manttaalin Annala ja 1 1/4 manttaalin Hourula. Lisäksi 1610-luvulla mukaan vaikuttaa tulevan neljännesmanttaalin Siikanivan (taikka Siikanevan?) talo.
Vuotilan taloa veroluetteloiden mukaan vaikuttaisi vuosina 1598-1620 isännöivän Martti Jaakonpoika. Vuoden 1618 ruodutusluetteloon Martti Jaakonpojan taloon kirjataan isännän lisäksi yksi vävy; kyseisessä luettelossa nimeltä mainitaan vain isännät, mutta mainitaan lukumäärät, pojille, tyttären pojille, vävyille, jne. Vuoden 1611 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2651273) maakirjassa Vuotila näyttäisi olevan kirjattuna Jaakko Martinpojan nimellä (lieneekö etunimi ja patronyymi lipsahtaneet väärin päin, vai olisiko kyseessä Martti Jaakonpojan poika taikka vävy?). Vuoden 1613 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2637429) maakirjassa talo kirjataan jälleen Martti Jaakonpojan nimellä. Vuoden 1616 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2641290) maakirjassa Martti Jaakonpojan nimellä kirjatun Vuotilan talon viereen kirjattu kommentti, minkä mukaan talo on saanut verovapauden kuninkaan kirjeellä. Vuotilaa isännöinyt Martti Jaakonpoika vaikuttaisi olevan entinen lapinvouti. 13.03.1614 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2641487) päivätyllä kirjeellä Kustaa Adolf myönsi vapauden vuosittaisista veroista iäkkään Martti Jaakonpojan isännöimään taloon Martin elinajaksi; talon mainitaan sijaitsevan Pyhäjoella. Vuosien 1614-1615 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2638538) ja 1615-1616 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2640274) tilikirjoissa mainitaan, että vanha lapinvouti Martti Jaakonpoika on saanut 13.03.1614 päivätyllä kuninkaan kirjeellä verovapauden taloonsa; talo mainitaan 2/3 manttaalin taloksi.
Vuotila kirjataan Martti Jaakonpojan nimellä vielä vuoden 1620 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2645772) maakirjassa ja vuosien 1619 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2644822) ja 1621 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2647146) kymmenyslutteloissa. Vuosien 1620 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2645958) ja 1622 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2647387) kymmenysluetteloissa Vuotila vaikuttaisi olevan kirjattuna Martti Heikinpojan nimellä. Vuoden 1622 karja- ja kymmenysluettelossa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2647464) Martti Heikinpoika on kirjattu Pohjankylään huonemiehenä; tuolloin Vuotilan taloa tuntuisi puutuvan listalta. Onko kenelläkään tietoa kuka voisi olla Martti Heikinpoika; onko hän jotain sukua Martti Jaakonpojalle taikka tämän vävy?
Vuosina 1622-1627 Vuotila vaikuttaa olevan kirjattuna joissakin luetteloissa herra Yrjön leskivaimon nimellä ja joissakin leskivaimo Kertun nimellä. Vuotila kirjataan leskivaimo Kertun nimellä vuoden 1624 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2650283) maantarkastuskirjassa, vuosien 1622 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2647569) ja 1627 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2653267) maakirjoissa (vuoden 1627 maakirjassa Etelänkylän ja Pohjankylän otsikot vaikuttavat olevan väärin päin), vuoden 1624 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2649992) kymmenysluettelossa, vuosien 1626 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2653015) ja 1629 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2654343) karja- ja kymmenysluetteloissa, ja vuosien 1626 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2652690) ja 1629 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2654127) myllytulliluetteloissa. Talo kirjataan herra Yrjön leskivaimon nimellä vuosien 1627, 1629 ja 1630 ruodutusluetteloissa, vuoden 1623 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2648823) kymmenysluettelossa, vuoden 1624 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2650018) maakirjassa sekä vuoden 1627 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2653380) karja- ja kylvöluettelossa. Mikäli leskivaimo Kerttu ja herra Yrjön leskivaimo olisivat yksi ja sama leskivaimo, niin silloin Oululaisen Hannu Jönsinpojan kanssa avioitunut leskivaimo Anna Jaakontytär ei sovi olemaan kirkkoherra Yrjö Petruksenpoika Hordeliuksen leskivaimo; siinä tapauksessa Anna vaikuttaa olevan kirkkoherra Yrjö Johanneksenpoika Vesilaxiuksen leskivaimo; ja siinä tapauksessa jää ihmetyttämään miksi Annan lapsista käytetään sukunimeä Hordelius. En kuitenkaan ole ollenkaan varma onko kyseessä yksi vaiko kaksi eri leskivaimoa. Herran Yrjön leskivaimolle ei mainita etunimeä. Leskivaimo Kerttua ei mainita herra Yrjön leskivaimoksi. Voisiko tässä olla kyseessä kaksi eri leskivaimoa: herra Yrjö Petruksenpoika Hordeliuksen leskivaimo ja leskivaimo Kerttu (joka olisi lapinvouti Martti Jaakonpojan leskivaimo taikka tämän tytär taikka tämän pojan leskivaimo)? Voisiko molemmilla leskivaimoilla olla osuus Vuotilaan? Miten herra Yrjön leskivaimo sai osuuden (joko koko talon taikka osan siitä) lapinvouti Martti Jaakonpojan talosta? Onko herra Yrjön leskivaimo jotain sukua lapinvoudille; taikka onko lapinvoudin talo velkaantunut taikka muutoin myyty?
Vuotila vaikuttaa olevan kirjattuna Juho Yrjönpojan nimellä vuoden 1633 ruodutusluettelossa (jolloin Juho mainitaan 28-vuotiaaksi) sekä vuosien 1633 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2655190) ja 1634 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2655508) maakirjoissa. Vuoden 1635 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13594163) maakirjaan 2/3 manttaalin Vuotila vaikuttaisi olevan kirjattuna kahdessa 1/3 manttaalin taloja, joista toista isännöi Juho Yrjönpoika ja toista Erkki Pekanpoika. Vuoden 1637 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12260663) maakirjaan talo kirjataan yhtenä 2/3 manttaalin talona Juho Jönsinpojan nimellä; olisikohan patronyymin pitänyt olla Yrjönpoika? Vuoden 1635 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13577537) karja- ja kylvöluetteloon Vuotila kirjataan Juho Yrjönpojan nimellä.
Vuonna 1642 Vuotilan talo siirtyy kirkkoherra Henrikin (Johanneksenpoika Ahlhom) omistukseen. Pyhäjoen 1642 kesäkäräjillä kirkkoherra Henrik kertoo ostaneensa 2/3 manttaalin Vuotilan talon ja talo kuulutetaan herra Henrikille ensimmäistä kertaa (KO a:5:140, oikeanpuoleisen sivun toinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3705268)). Vuoden 1643 Pyhäjoen kesäkäräjillä kirkkoherra Henrik kertoo ostaneensa Pohjankylässä sijaitsevan 2/3 manttaalin Vuotilan talon (KO a:5:227, vasemmanpuoleisen sivun ylin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3705438)). Talon edellinen asukas Juho Yrjönpoika oli ajautunut vaikeuksiin kruunun rästien vuoksi. Herra Henrik oli maksanut 250 taalerin rästit entiselle voudille, Israel Ollinpojalle. Loput 250 kuparitaaleria 500 taalerin kappasummasta herra Henrik oli maksanut talon perillisille. Aiemmin Juho Yrjönpojalle ja tämän perillisille kuulunut Vuotilan talo kaikkine omistuksineen siirtyi nyt kirkkoherra Henrikille ja tämän perillisille. Vuoden 1644 Pyhäjoen talvikäräjillä mainitaan velkomusasiassa oululainen entinen kirjuri Matti Jönsinpoika, kirkkoherra Henrik Johanneksenpoika, Juho Yrjönpoika sekä Jöns Jaakonpoika (KO a:5:296, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3705576)).
Sukuhenkisin Terveisin,
sari
Olisiko tuosta apua Oulun RO 4.6.1654
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627490
Jöran Jöransson studiosas ...
Sijn moders H:ro Anna Jacobsdotters fulmache Dat: Calajoki den 26. Maij 653.
Katso myöskin Kalajoen käräjät 1.-2.8.1642 f. 143
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3705274
Hans Jönssåns änkia i Uhlå H: Anna
Ylioppilas Uppsalassa 12.11.1642 Georgius Georgij Hordelius U122 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=U122).
Olisiko tuosta apua Oulun RO 4.6.1654
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627490
Jöran Jöransson studiosas ...
Sijn moders H:ro Anna Jacobsdotters fulmache Dat: Calajoki den 26. Maij 653.
Katso myöskin Kalajoen käräjät 1.-2.8.1642 f. 143
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3705274
Hans Jönssåns änkia i Uhlå H: Anna
Ylioppilas Uppsalassa 12.11.1642 Georgius Georgij Hordelius U122 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=U122).
Georgiuksen veli Carolus Georgii Hordelius oli Vetelin papin Erik Raumannuksen vävy.
s.peltonen
07.07.17, 16:03
Tervehdys JHissa,
Oikein Paljon Kiitoksia linkeistä!
Olisiko tuosta apua Oulun RO 4.6.1654
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627490
Jöran Jöransson studiosas ...
Sijn moders H:ro Anna Jacobsdotters fulmache Dat: Calajoki den 26. Maij 653.
Katso myöskin Kalajoen käräjät 1.-2.8.1642 f. 143
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3705274
Hans Jönssåns änkia i Uhlå H: Anna
Ylioppilas Uppsalassa 12.11.1642 Georgius Georgij Hordelius U122 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=U122).
Linkeistä itselleni oli uusi tuo Kalajoen käräjien linkki (niitä en ole toistaiseksi selaillut), mutta siinäkin käsittääkseni mainittiin vain edesmenneen oululaisen Hannu Jönsinpojan leskivaimo Anna, joka sai sakot, koska ei saapunut käräjille vastaamaan.
Aiempi selitykseni oli turhan pitkä, joten tiivistän sitä vähän. Arkistolähteiden perusteella vaikuttaa seuraavalta:
- Pyhäjoella on kaksi peräkkäistä Yrjöä kirkkoherrana: herra Yrjö Petruksenpoika Hordelius (1613-1621) ja herra Yrjö Johanneksenpoika Wesilaxius (1622-1630).
- herra Yrjö Petruksenpojan leskivaimo vaikuttaa asuneen jonkin aikaa Pyhäjoen pitäjän Pohjankylässä sijaitsevaa Vuotilan taloa (vaikuttaisi jonkin aikaa omistaneen talosta osan, taikka talon kokonaan)
- herra Yrjön (ei tiedä kumman Yrjön) leskivaimo Anna Jaakontytär avioitui oululaisen Hannu Jönsinpojan kanssa
- Hannu Jönsinpojan kanssa avioituneella Anna Jaakontyttärellä on ylioppilaaksi valmistunut poika herra Yrjö Yrjönpoika
- Hannu Jönsinpojan kanssa avioituneen Anna Jaakontyttären vävy on turkulainen Hieronimus Skepper
- Hannu Jönsinpojan kanssa avioitunut Anna Jaakontytär on elossa 06.06.1653
- Pyhäjokelaisen herra Yrjön (ei tiedä kumman Yrjön) vävy on Uudenkaarlepyyn kappalainen Gabriel Nuutinpoika Westzynthius
- Uudenkaarlepyyn kapplainen herra Gabriel Westzynthius mainitaan edesmenneeksi 29.07.1653, mutta hänen vaimonsa ja vaimon äiti ovat elossa 29.07.1658
Lisäksi:
- Ylioppilasmatrikkelin mukaan "Carolus Georgii, Ostrobotniensis" valmistui ylioppilaaksi Uppsalassa 12.11.1642 ja hänen nimensä kirjattiin Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin "Carolus Georgii Hordelius"
- Ylioppilasmatrikkelin mukaan "Georgius Georgii, Ostrobotniensis" valmistui ylioppilaaksi Uppsalassa 12.11.1642
Ongelma on se, että useammissa kirjoituksissa (joille ei kerrota arkistolähdettä mihin asia perustuisi) vaikutetaan kerrottavan, että:
- oululaisen Hannu Jönsinpojan kanssa avioitunut Anna Jaakontytär olisi ollut Pyhäjoen kirkkoherra Yrjö Johanneksenpoika Wesilaxiuksen leskivaimo (miksi Anna ei sen sijaan olisi Yrjö Petruksenpoika Hordeliuksen leskivaimo?)
- Hieronimus Skepper:n vaimo olisi Karin Yrjöntytär Hordelius (jos Hieronimuksen anoppi Anna Jaakontytär oli herra Yrjö Johanneksenpoika Wesilaxiuksen leskivaimo, niin miksi hänen tyttärensä sukunimenä olisi Hordelius?)
- Gabriel Nuutinpoika Westzynthiuksen vaimo olisi Marketta Yrjöntytär Hordelia, ja hänen vanhempansa olisivat Yrjö Johanneksenpoika Wesilaxius ja Anna Jaakontytär (miksi Marketan sukunimenä olisi Hordelius, jos hänen isänsä oli Wesilaxius?)
- Ylioppilasmatrikkelin mukaan ylioppilas Yrjö Yrjönpoika Hordeliuksen vanhemmat olivat Pyhäjoen kirkkoherra Yrjö Petruksenpoika Hordelius ja tämän tuntematon vaimo
(tuomiokirjojen mukaan Anna Jaakontyttärellä on poika ylioppilas Yrjö Yrjönpoika; mikäli Anna oli Yrjö Wesilaxuksen leskvaimo, niin meillä kaksi ylioppilasta:
kirkkoherra Yrjö Peruksenpoika Hordeliuksen poika Yrjö Yrjönpoika Hordelius (joka löytyy ylioppilasmatrikkelista) ja Yrjö Johanneksenpoika Wesilaxiuksen poika Yrjö Yrjönpoika Wesilaxius (jota ei löydy ylioppilasmatrikkelista))
- Ylioppilasmatrikkelin mukaan ylioppilas Karl Yrjönpoika Hordeliuksen ("Carolus Georgii Hordelius") veli oli ylioppilas Yrjö Yrjönpoika Hordelius ("Georgius Georgii Hordelius")
- Ylioppilasmatrikkelin mukaan Karl Yrjönpoika Hordeliuksen ("Carolus Georgii Hordelius") vanhemmat ovat Pyhäjoen kirkkoherra Yrjö Petruksenpoika Hordelius ("Georgius Petri Hordelius") ja tämän tuntematon vaimo
- Ylioppilasmatrikkelin mukaan Karl Yrjönpoika Hordeliuksen ("Carolus Georgii Hordelius") sisarenpoika oli Raahen ja Saloisten kirkkoherra Magnus Westzynthius, jonka isä oli Gabriel Nuutinpoika Westzynthius ("Gabriel Canuti Westzynthius").
Mikäli ylioppilasmatrikkelin tiedot pitävät paikkansa, olisi kirkkoherra Yrjö Pertuksenpoika Hordeliuksen lapsia ylioppilas Karl Yrjönpoika Hordelius, ylioppilas Yrjö Yrjönpoika Hordelius ja tytär, jonka puolisona on Gabriel Nuutinpoika Westzynthius.
Ja mikäli myös paimenmuiston tieto Yrjö Johanneksenpoika Wesilaxiuksen vaimosta (Anna Jaakontytär, joka leskeydyttyään avioitui oululaisen Hannu Jönsinpojan kanssa) pitää paikkansa, niin siinä tapauksessa Hieronimus Skepperin vaimo ei olisi Yrjö Petruksenpoika Hordeliuksen lapsia, vaan hän olisi Wesilaxius (eikä Hordelia).
Miksi Wesilaxiuksen lapset tuntuvat kirjoituksissa muuttuvan Hordelius sukunimelle? Tuntuu erikoiselta, että kirkkoherra Wesilaxiuksen lapset olisivat saavat sukunimensä Hordeliukselta, joka edelsi lasten isää Pyhäjoen kirkkoherrana. Onko olemassa jokin syy siihen, miksi Wesilaxiuksen lapsiksi sanotut lapset ovat eri kirjoituksissa kirjattuna Hordelius sukunimellä?
Mihin arkistolähteeseen perustuu se, että oululaisen Hannu Jönsinpojan kanssa avioitunut Anna Jaakontytär olisi Yrjö Johanneksenpoika Wesilaxiuksen leskivaimo?
Miksi Anna ei olisi Yrjö Petruksenpoika Hordeliuksen leskvaimo?
Mikäli Anna olisi ollut molempien leskivaimo (en ole arkistolähteistä löytänyt viitteitä tällaisesta, eikä tällaista mielestäni muissakaan kirjoituksissa ole esitetty), niin siinä tapauksessa Annan avioliitto Wesilaxiuksen kanssa olisi erittäin lyhytaikainen, ja tuskin Annan ja Wesilaxiuksen lapsista olisi alettu käyttää Annan entisen puolison sukunimeä.
Seuraavia kysymyksiä on tullut mieleen:
- onko jokin arkistolähde, minkä mukaan oululaisen Hannu Jönsinpojan avioitunut Anna Jaakontytär olisi Yrjö Johanneksenpoika Wesilaxiuksen leskivaimo?
- onko jokin arkistolähde, minkä mukaan Hieronimus Skepperin vaimo olisi sukunimeltään Hordelius?
- onko jokin arkistolähde, minkä mukaan Hieronimus Skepperin vaimo olisi Gabriel Nuutinpoika Westzynthiuksen vaimon sisar?
- onko jokin arkistolähde, minkä mukaan Hieronimus Skepperin vaimo olisi Karl Yrjönpoika Hordeliuksen sisar?
- onko jokin arkistolähde, minkä mukaan Hieronimus Skepperin vaimo olisi Yrjö Yrjönpoika Hordeliuksen sisar (siis sen Yrjön, jonka vanhemmiksi ylioppilasmatrikkelissa mainitaan Yrjö Petruksenpoika Hordelius)?
-
Jätin aiemmasta kirjoituksesta pois linkit Uusikaarlepyyn kappalaisen Gabriel Westzynthiukseen liittyvät linkit. Laitan ne nyt tähän; tosin niistäkään ei ilmene kumman kirkkoherra Yrjön vävy Gabriel oli.
Pyhäjoen talvikäräjillä 1644 Uudenkaarlepyyn kappalainen herra Gabriel penää saataviaan edesmenneen appiukkonsa herra Yrjön jäämistöstä (vasemmanpuoleisen sivun kolmas juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3705226)). Pyhäjoen kesäkäräjillä 1653 mainitaan edesmennyt herra Gabriel, Uusikaarlepyystä (vasemmanpuoleisen sivun alin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3708486)). Pyhäjoen talvikäräjillä 1655 mainitaan edesmenneen herra Gabriel Westzynthiuksen leskivaimo ja perintöosuus edesmenneen kirkkoherra Yrjön jäämistöstä (vasemmanpuoleisen sivun puolenvälin yläpuolelta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3708841)). Pyhäjoen kesäkäräjillä mainitaan edesmennyt herra Gabriel (jonka mainitaan olevan Uusikaarlepyystä), Henrik Tirinen ja Johan Hemming (vasemmanpuoleisen sivun kolmas juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3710819)). Henrik Tiristä kehotetaan hakemaan saataviaan herra Gabrielin leskivaimolta taikka tämän äidiltä.
-
Mikäli on jokin arkistolähde, minkä mukaan Hieronimus Skepperin vaimon sukunimen voidaan olettaa olevan Hordelius, niin voisiko siinä tapauksessa olla esimerkiksi näin (tämä on vain arvaus):
- oululaisen Hannu Jönsinpojan kanssa avioitunut Anna Jaakontytär olisi ollut Pyhäjoen kirkkoherra Yrjö Petruksenpoika Hordeliuksen leskivaimo
- ylioppilas Yrjö Yrjönpoika Hordelius ja Hiernonimus Skepperin vaimo olisvat kirkkoherra Yrjö Petruksenpoika Hordeliuksen ja Anna Jaakontyttären lapsia
- ylioppilas Karl Yrjönpoika Hordeliuksen ja Uusikaarlepyyn kappalaisen Gabriel Nuutinpoika Westzynthiuksen vaimon isä olisi kirkkoherra Yrjö Petruksenpoika Hordelius, ja heidän äitinsä taikka äitipuolensa olisi Anna Jaakontytär
- Pyhäjoen pitäjän Pohjankylässä sijaitsevaan Vuotilan taloon vuosina 1622-1627 kirjatut leskivaimot herra Yrjön leskvaimo ja leskivaimo Kerttu olisivat kaksi eri henkilöä (joista ensin mainittu olisi kirkkoherra Yrjö Petruksenpoika Hordeliuksen leskivaimo ja jälkimmäinen esim. lapinvouti Martti Jaakonpojan leskivaimo taikka tytär taikka pojan leskivaimo)
Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari
s.peltonen
07.07.17, 16:04
Georgiuksen veli Carolus Georgii Hordelius oli Vetelin papin Erik Raumannuksen vävy.
Oikein Paljon Kiitoksia tiedosta!
Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari
Oikein Paljon Kiitoksia tiedosta!
Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari
Hans Jönssonin tila löytyy Kalajoen henkikirjasta vuonna 1641 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13593030), mutta tilalla ei ole isäntää, ja vuonna 1642 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12131115) siellä on Anna leski aina vuoteen 1652 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22183897). Tämän jälkeen Kalajoen tilalle tulee Margareta leski 1653 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22184156), joka on merkitty kylläkin tyttäreksi, Margareta leski on tilalla aina vuoteen 1659 ja vuonna 1660 Margareta lesken tila on merkitty autioksi. Margareta taitaa olla Uudenkaarlepyyn kappalaisen Gabriel Canuti Westzynthiuksen (yo Uppsalassa 1.1628, † ~1650) leski, sillä heidän poikansa Raahen ja Saloisten kirkkoherran Magnus Westzynthius 1142 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=1142) (yo 1656, † 1692) ylioppilasmatrikkelin tiedoissa on maininta (KA valtakunnanregistratuura 30.10.1650 f. 489 (Hemmans frijheet för fordom Caplans i Nykarlby änkia till sitt änkiestånd ... H:r Gabriels efterlefwerska hustro Margaretha Jörensdotter ... sitt hem:n Ellilä be:dh i Calajoki sokn belägit) ... Pyhäjoen käräjät 13.2.1655 f. 25v (Emedan såsom Hindrich Tirinen nekar och förwägrar sigh eij hafwa Caverat för dee bönder som Sal: H:r Gabriel Westzyntio på hans hustrus wägna och hans Andeel effter fordom Kyrckioherden Sal: H:r Jören i Pyhäjokj uthj Arfzlått är uppdragit, bestående uthj 80 D:r K:M:t);
Kappalainen Gabriel mainitaan Uudenkaarlepyyn henkikirjoissa 1643 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12161683), 1644 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12163833) ja 1645 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12164373).
Nyt pitää seurata, kenen nimissä Kalajoen tila oli 1630-luvulla, sillä vuonna 1627 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2653280) siellä näyttää olevan Georgius Johannis.
H. Anna löytyy kylläkin samaan aikaa myös Oulusta vuodesta 1641 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13592936) aina vuoteen 1644 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12159366), jolloin näkyy H. Anna Jacobsdotter.
Hans Jönssonin tila löytyy Kalajoen henkikirjasta vuonna 1641 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13593030), mutta tilalla ei ole isäntää, ja vuonna 1642 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12131115) siellä on Anna leski aina vuoteen 1652 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22183897). Tämän jälkeen Kalajoen tilalle tulee Margareta leski 1653 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22184156), joka on merkitty kylläkin tyttäreksi, Margareta leski on tilalla aina vuoteen 1659 ja vuonna 1660 Margareta lesken tila on merkitty autioksi. Margareta taitaa olla Uudenkaarlepyyn kappalaisen Gabriel Canuti Westzynthiuksen (yo Uppsalassa 1.1628, † ~1650) leski, sillä heidän poikansa Raahen ja Saloisten kirkkoherran Magnus Westzynthius 1142 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=1142) (yo 1656, † 1692) ylioppilasmatrikkelin tiedoissa on maininta (KA valtakunnanregistratuura 30.10.1650 f. 489 (Hemmans frijheet för fordom Caplans i Nykarlby änkia till sitt änkiestånd ... H:r Gabriels efterlefwerska hustro Margaretha Jörensdotter ... sitt hem:n Ellilä be:dh i Calajoki sokn belägit) ... Pyhäjoen käräjät 13.2.1655 f. 25v (Emedan såsom Hindrich Tirinen nekar och förwägrar sigh eij hafwa Caverat för dee bönder som Sal: H:r Gabriel Westzyntio på hans hustrus wägna och hans Andeel effter fordom Kyrckioherden Sal: H:r Jören i Pyhäjokj uthj Arfzlått är uppdragit, bestående uthj 80 D:r K:M:t);
Kappalainen Gabriel mainitaan Uudenkaarlepyyn henkikirjoissa 1643 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12161683), 1644 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12163833) ja 1645 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12164373).
Nyt pitää seurata, kenen nimissä Kalajoen tila oli 1630-luvulla, sillä vuonna 1627 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2653280) siellä näyttää olevan Georgius Johannis.
H. Anna löytyy kylläkin samaan aikaa myös Oulusta vuodesta 1641 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13592936) aina vuoteen 1644 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12159366), jolloin näkyy H. Anna Jacobsdotter.
Hans Jönsson esiintyy Kalajoella jo 1633
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2655143
vielä 1629
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2654328
Kalajoella on D. Georg: Johannis, joka on samaan aikaan myös Kirkkoherrana Pyhäjoella
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2654341
nyt pitää etsiä vielä vuodet 1630, 1631 ja 1632.
Jouni Kaleva
09.07.17, 09:03
Sari, kiitos tästä hengästyttävän laajasta selvityksestäsi Tuomas Yrjönpojista. Tämähän olisi valmis artikkeli julkaistavaksi missä vain!
Muutamiin kohtiin kommentteja:
21.08.1644 käsitellään juttua, jossa kantajana on Sakari Ficke ja vastaajana on Karin (vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627380)). Luultavasti ymmärrän tämän jutun nyt aivan väärin. Tarkoitetaanko jutussa, että Tyris Pekanpojan leskivaimo Karin olisi sittemmin avioitunut Tuomas Yrjönpojan kanssa? Ja onko Tuomas Yrjönpoikakin tässä vaiheessa jo edesmennyt? En saa jutusta riittävästi selvää, joten todennäköisesti nyt ymmärrän tämän jutun väärin. Sekä Tuomas Yrjönpojan että Tyris Pekanpojan nimen edessä on jokin merkintä, ihan kuin olisi s kirjain ja jokin toinen merkki, joka saattaisi olla ehkä g kirjan. Juttu saattaisi olkaa jotenkin seuraavasti: "Zacharias Ficke kärde till h: Charin sg Thåmas Jönresons om 83 dl 24 öre kr.mtt son sg Thåmas hadhe hånnåm skyldigh blifuitt, förmenar likwäll att hon skall wara plichlig till att swara till resten, ehuru wäll hennes sg mans egendom bådhe i lös och fas ähr tagen till att divideras emellan creditorerne och derföre att enkian hafuer någåt betalt efter sijn sg mans dödh till Zacharian uppå resten" ... ja seuraavasta kappaleesta jatkuu jotenkin seuraavasti: "Så krafde? Zacharias Ficke at be:te h: Charin hennes förre sg mans Tyrijs Pedhersåns gield n 17 dl 27 öre" ... Yleensä mainintaa "förre" edesmenneen puolison yhteydessä käytetään silloin, kun leski on avioitunut uudelleen (vaikka olisi leskeytynyt myös uudemmasta liitostaan). Jos tämä tarkoittaisi sitä, että Tyris Pekanpojan leskivaimo oli avioitunut Tuomas Yrjönpojan kanssa ja että Tuomaskin oli nyt jo edesmennyt, niin voisiko olla niin, että Karin olisi avioitunut Tuomas Yrjönpoika Karhun kanssa ja ehtinyt olla pienen aikaa Tuomaan kanssa avioliitossa ennen kuin jäi uudelleen leskeksi? Tuomas Yrjönpoika Karhu on tuolloin jo edesmennyt, Tuomas Yrjönpoika Leisto sen sijaan on elossa. Mutta luultavasti ymmärsin tämän jutun jotenkin väärin.Mielestäni olet ihan oikeassa. Tuo merkintä "sg" tarkoittaa "salig". Zacharias ajoi omia saataviaan Tuomas Yrjönpojan pesästä ohi muiden velkojien. (velka 83 dl oli melko iso). Lisäksi hän vielä vaati Karin-lesken edellisen miesvainajan Tyris Pekanpojan velkaa 17 dl. Leski myönsi jälkimmäisen saatavan todeksi, kuitenkin niin, että siitä oli jäljellä enää 9 dl.
Minusta näyttää, että oikeuden päätös oli Zachariakselle kielteinen, koska koko kuolinpesä oli jätetty kaikkien velkojien hallintaan, tästä en kuitenkaan ole varma.
Kyllä siis vahvasti näyttää, että Karinilla on ollut lyhytkestoinen avio Tuomas Yrjönpojan (Karhu) kanssa. Verkostoja kuvaa se, että Karinin isä Johan Limingius oli hankkinut 1620 Iin kirkkoherraksi siirtyessään Karhun talon, josta tämä Tuomas Yrjönpoika oli lähtöisin. Tuomakselle on nyt tiedossa myös tarkka kuolinaika maaliskuu 1639, joten Tyris Pekanpoika on kuollut viimeistään 1638.
JHissa kirjoitti Forumilla näin:
Ennen kuin jälleen kerran sekoitetaan kaksi Tyris Pietarinpoikaa keskenään niin Tyris Pietarinpoika Houru näyttää kuolevan viimeistään 1641, sillä jo 1641 Oulun henkikirjassa on hänen leskensä Karin Johanintytär Lithovia (GS 6223), joka eli leskenä Oulussa vielä 1653. Tyris Pietarinpoika Hourulla oli ainakin lapset Karin k. 1707 Oulu, Petrus k. 1647 Oulu, Johan ja Henricus k. 1665 Turku. Näistä Petrusta epäilen siksi herra Pietariksi, jonka leski Maria Danielintytär meni 1650-luvun puolivälissä naimisiin Oulun pormestari Daniel Krögerin kanssa. Kun taas Tyris Pietarinpoika Dirich, k. 1658, muutti Turusta Ouluun vasta 1640-luvun loppupuolella (Turun RO 13.5.1648). Näitä Tyris Pietarinpoikia on käsitelty aikaisemminkin mm. http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=32170 (JHissa SukuForum 19.12.2016) http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=283681&postcount=69
Oulun henkikirjassa 1641 on luettelon kuudentena H Charin. Hänkö siis on tämä leski Karin (Johanintr. Limingius)?. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13592936
Jouni Kaleva
09.07.17, 09:19
Mikko Pekanpoika Dirich esitti hovioikeuden 02.12.1659 päiväämän kirjeen, mikä koski Mikon edesmenneen veljen lasten perintöä (oikeanpuoleisen sivun ylin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742933)). 31.03.1660 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742935) renki Lauri Heikinpoika penää vuoden palkkasaatavia edesmenneen Tuomas Leiston perillisiltä; jutussa mainitaan myös "arfwingars skybeste?? Thure Simonson och Juliana änckia bekiände restera honom dhe 17 dal:r", mikä on tuo sana ennen Tuuren etunimeä?. Myös Iin käräjillä on pari mainintaa, että Tuure Simonpoika / renki Tuure on vastaanottanut edesmenneen Tuomas Yrjönpoika Leiston saataviin kuuluvaa rahaa.
En saa selvää tuosta "skybeste"-sanasta. Mutta voidaanko tästä päätellä, että Tuomas Yrjönpoika Leiston leski on Juliana?
12.06.1665 Juho Jönsinpoika penäsi Tuomas Yrjönpojalta niittyä. Tuomas vastasi, että hänen vaimonsa äidin isä edesmennyt Lauri Tolvanen oli samaisen niityn ostanut jo vuonna 1618 (oikeanpuoleisen sivun alin kokonainen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742803)). Näin ollen Marketta Hannuntyttären äidin voidaan olettaa olevan Valpuri Laurintytär Tolvanen (jonka isä on ilmeisesti Lauri Laurinpoika Tolvanen s.n.1567, joka muutti Pudasjärveltä Ouluun vuoden 1611 tietämillä). 30.08.1665 raatimies Tuomas Yrjönpoika penäsi appiukkopuoleltaan Hannu Pekanpojalta perintöosuutta (vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742811)); Tuomaan anoppi mainitaan edesmenneeksi. Juttu alkaa jotenkin seuraavasti: "Rådhman Thomas Jörenson framstegh och besweredhe sigh öfwer sin stijgswärfadher Hans Peerson, angåendhe, en dell aff fädherne och helt och hållit efter sin sahl swermodher nembl: mödherne". Mitä tässä kontekstissa tarkoittaa "en dell aff fädherne"? Tarkoittaako tämä sitä, että Hannu Mikonpoika oli ollut aiemminkin aviossa ja aiemmasta liitosta olisi ollut lapsia ja Tuomaan vaimolle kuuluisi vain osuus isänpuoleisesta perinnöstä? Luultavasti ymmärsin tämän jotenkin väärin.
Mielestäni tulkitset oikein: Tuomas Yrjönpojan vaimo on oikeutettu äitinsä perintöön kokonaisuudessaan ja isäpuolensa Hans Peersonin perintöön osittain. Siis Hans Peersonilla on muitakin perijöitä, kaiketi nämä olisivat Hansin lapsia aiemmasta aviosta?
Jouni Kaleva
09.07.17, 11:39
(http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742560)14.03.1670 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742560) raahelainen Karl Kranck penää saataviaan Tuomas Yrjönpojalta. Juttu alkaa jotenkin seuraavasti: "Carll Kranck ifrån Brahestadh framstegh tillkändandes? sin eedh åbook, sigh icke öfwer 700 dal km:tt utaf der 1500 dl af Thomas Jörensn på sin swärfaders wägnar för sin hustrus arff till gode bekommit". En päässyt kärryille, että kenen perinnöstä tässä oli kyse. Oliko kyseessä Karl:n appiukon vaimolle kuuluva perintö?
Tulkitsen, että Karl hakee appiukkonsa (=kultaseppä Knut Johansson) toimeksiannosta vaimonsa (=Karlin vaimo, Brita Knutintytär) perintöosaa.
Tuomas Yrjönpoika on kuollut jo vuosi aiemmin ja Tuomaksen leski Margareta Hansintytär (Houru) on menossa/mennyt naimisiin Petter Nymanin kanssa.
Tässä siis kaiketi halutaan Tuomaksen pesästä kaikki saatavat ennenkuin ne joutuvat Petter Nymanin haltuun. Tosin en löydä mitään sukuyhteyttä, mikä olisi ollut Brita Knutintyttären ja Margareta Hansintyttären (Houru) välillä. Olisiko tuo "perintö" syntynyt velkomussuhteena?
s.peltonen
09.07.17, 22:08
Tervehdys Jouni,
SuurenSuuret Kiitokset tiedoista!
Kyllä siis vahvasti näyttää, että Karinilla on ollut lyhytkestoinen avio Tuomas Yrjönpojan (Karhu) kanssa.
En ihan uskaltanut luottaa siihen, ymmärsinkö oikein. Kommenttisi hälvensi epätietoisuuttani, ja nyt rohkenen uskoa, että Karin ehti astella lyhyehkön aviotaipaleen Tuomas Yrjönpojan kanssa. Oikein Paljon Kiitoksia!
Mielestäni tulkitset oikein: Tuomas Yrjönpojan vaimo on oikeutettu äitinsä perintöön kokonaisuudessaan ja isäpuolensa Hans Peersonin perintöön osittain.
Voisiko olla niin, että jutussa mainittu "fäderne" viittaisi Marketta Hannuntyttären edesmenneen isän Hannu Mikonpojan jälkeiseen perintöön; ja että Hannu Mikonpojalla olisi ollut useampia avioliittoja? Marketta ei luultavasti olisi saanut perintöä isänpuolensa omaisuudesta, mutta Marketan osuus hänen edesmenneen isänsä perinnöstä olisi ehkä saattanut olla Marketan äidin hoteissa, ja nyt äidin menehdyttyä haluttiin myös edesmenneen isän perintöosuus. (Marketan osuus isänpuoleisesta perinnöstä olisi pitänyt hoitaa jo silloin, kun äiti oli solmimassa uutta avioliittoa; mutta joskus perintöosuuksien maksatus vaikuttaa jääneen häävalmisteluiden jalkoihin.)
Mikäli olisi niin, että "fäderne" viittaisi Hannu Mikonpojan jäämistöön, niin voisiko olla niin, että Hannu Mikonpoika olisi ollut aiemmin avioliitossa ja esim. Josef Hannunpoika olisi syntyisin isänsä aiemmasta liitosta? Vähän arvailuksi tämä toki menee.
22.01.1651 Hieronimus Jönsinpoika (tämä on eri Hieronumus kuin Hieronimus Skepper; 06.09.1647 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627429) mainitaan kiistakumppaneina Hieronimus Jönsinpoika ja Hieronimus Skepper) valitti Josef Hannunpoika Hourusta (vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627559)). Myöhemmin samassa jutussa mainitaan myös Hannu Mikonpoika Houru. Oulun kirkontileissä 13.04.1653 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5752467) mainitaan Hannu Mikonpojan poika Josef Johanneksenpoika "aff Hans Michelsons sån Joseph Johannis för klåckar". Tässä Josefia ei mainita edesmenneeksi. Olisikohan Josef maksanut jostain syystä neljä taaleria lukkarille?
14.12.1657 mainitaan Carl Camron:in palkollinen Josef Hannunpoika, mutta ei ole mitään takeita siitä, onko tässä kyseessä sama vaiko eri Josef (oikeanpuoleisen sivun ylin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627617)). 07.06.1658 kerrotaan, että Josef Hannunpoikaa ja Karin Heikintytär olivat marraskuussa harrastaneet avioliitonomaista toimintaa ilman papin siunausta, ja 15.05. oli Karinista pyöräyttänyt maailmaan lapsen (vasemmanpuoleisen sivun ylin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627636)). Vähän lyhykäiseltä tuo raskausaika kuulostaa. Karin tosin siinä kyseltäessä muisti, että hän oli vastaavaa harrastetta harjoittanut aiemmin myös Erkki Antinpojan kanssa, joka oli Juho Pilkarin vaimolla renkinä. Tässäkin jutussa mainittu Josef Hannunpoika saattaa olla joku muu kuin Hannu Mikonpojan poika.
Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari
s.peltonen
09.07.17, 22:11
Tervehdys JHissa,
Hans Jönsson esiintyy Kalajoella jo 1633
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2655143
vielä 1629
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2654328
Kalajoella on D. Georg: Johannis, joka on samaan aikaan myös Kirkkoherrana Pyhäjoella
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2654341
nyt pitää etsiä vielä vuodet 1630, 1631 ja 1632.
Paljon Kiitoksia tiedoista!
24.04.1672 Oulun raastuvan oikeudessa käsitellään Gabriel Tuomaanpojan ja edesmenneen Hannu Hannunpojan leskivaimo Marketta Klemetintyttären välistä asiaa (oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742421); ja vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742423)). Jutussa mainitaan Gabriel Tuomaanpojan edesmennyt isä Tuomas Paavonpoika, Gabrielin isäpuoli Yrjö Fransinpoika, sekä Marketan edesmenneen puolison Hannu Hannupojan edesmennyt isä Hannu Jönsinpoika. Jutuissa mainitaan myös Kalajoen isännät. Samoin mainitaan, että Hannu Hannunpoika oli myynyt isänsä saatavat? Benjamin Tapaninpojalle. Jutussa mainittu Hannu Jönsinpoika saattaa ehkä olla samainen Hannu Jönsinpoika, joka avioitui Anna Jaakontyttären kanssa. (Vaikka kyseessä olisi sama Hannu Jönsinpoika, niin tämäkään juttu ei tuo selvyyttä siihen, ketkä olivat Yrjö Wesilaxiuksen lapsia ja ketkä olivat Yrjö Hordeliuksen lapsia.)
Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari
Ritva Nygren
09.07.17, 23:25
[URL="http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742560"]
Tulkitsen, että Karl hakee appiukkonsa (=kultaseppä Knut Johansson) toimeksiannosta vaimonsa (=Karlin vaimo, Brita Knutintytär) perintöosaa.
Tuomas Yrjönpoika on kuollut jo vuosi aiemmin ja Tuomaksen leski Margareta Hansintytär (Houru) on menossa/mennyt naimisiin Petter Nymanin kanssa.
Tässä siis kaiketi halutaan Tuomaksen pesästä kaikki saatavat ennenkuin ne joutuvat Petter Nymanin haltuun. Tosin en löydä mitään sukuyhteyttä, mikä olisi ollut Brita Knutintyttären ja Margareta Hansintyttären (Houru) välillä. Olisiko tuo "perintö" syntynyt velkomussuhteena?
Kaarle IX:n kaupungin etuoikeuskirja 26.9.1610, 18. kohta
(Oulun kaupunginhistoria 1, s. 98)
Me olemme myöskin armollisimmasti myöntäneet heille kaupungin rakentamiseksi ja parantamiseksi kymmenennen rahan kaikesta siitä perinnöstä, mikä kaupungissa lankeaa, niin että jos jotain perintöä, irtainta taikka kiinteitä, kaupungissa joutuisi jollekin kaupungin ulkopuolella olevalle, ja hän itse ei tahdo asua kaupungissa siinä talossa taikka sillä tontilla, mikä hänen haltuunsa on joutunut, vaan tahtoo asua kaupungin ulkopuolella ja kuljettaa irtainta pois, antakoon hän ensiksi, niinkuin ennen on mainittu, irtainta ja kiinteätä kaupungille joka kymmenennen rahan; …
Carll Kranck ifrån Brahestadh framstoogh tillbiudandes sin eedh å book, sig icke öfwer 700 Dal:r Km:t utaf den 1500 dr af Thomas Jöransson på sin swär faders wägnar för sin hustros arf till godo bekommit sedan han alt Expensier och omkostningar afdragit hafwer, och ehuruwähl staden sin tionde Penningh efter Privilegierne niuta böhr, begiärandes han måtte befrijas för den 150 Dal:r som på åfwanbe:te Summa till 10:de penning bestijger, och tillbinder i så måtte allenast 50 Dal:r godhwilleligen till staden contentera deer wedh och det nu således förblifwer.
Oliko Thomas Jöransson silloin "kylävouti"?
Ritva
Tulkitsen, että Karl hakee appiukkonsa (=kultaseppä Knut Johansson) toimeksiannosta vaimonsa (=Karlin vaimo, Brita Knutintytär) perintöosaa.
Tuomas Yrjönpoika on kuollut jo vuosi aiemmin ja Tuomaksen leski Margareta Hansintytär (Houru) on menossa/mennyt naimisiin Petter Nymanin kanssa.
Tässä siis kaiketi halutaan Tuomaksen pesästä kaikki saatavat ennenkuin ne joutuvat Petter Nymanin haltuun. Tosin en löydä mitään sukuyhteyttä, mikä olisi ollut Brita Knutintyttären ja Margareta Hansintyttären (Houru) välillä. Olisiko tuo "perintö" syntynyt velkomussuhteena?
Otetaan viestini Gustaf Carlundin lanko Hans Kantola-keskustelusta
Hans Perssonin vaimojen hautaukset ovat tiedossa, sillä 1.puoliso Dordi haudataan 25.4.1658 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742560)Oulussa, 2.puoliso Walborg Larsdotter Tolvanen haudataan 13.3.1664 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5752635) Oulussa ja 3.puoliso Carin Henriksdotter haudataan 13.4.1735 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5726168) Oulussa yli 90 vuoden iässä. Henkikirjojen perusteella ensimmäinen avioliitto tapahtuu vuosien 1651 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22144528) ja 1652 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22183883) välillä, leskeksi jäätyään 1658 hän ja Hans Michelssonin leski ovat leskejä vielä 1660 henkikirjassa, mutta raastuvanoikeuden pöytäkirjojen mukaan he ovat [U]toisessa avioliittossa jo 1662, Hans jää leskeksi uudestaan vuoden 1664 alusta, mutta hänellä on vaimo jo seuraavan vuoden 1665 henkikirjassa, joten kolmas avioliitto tapahtuu 1664 ja 1665 välillä.
Karin Hansdotter vihitään 1671, joten hän on syntynyt luultavasti 1650-luvun alusssa eli hänen äitinsä olisi Dordi. Yksi vaihtoehto olisi myös, että Karin Hansdotter olisikin Hans Perssonin tytärpuoli eli hän olisikin 2. vaimon Walborg Larsdotter Tolvasen ja hänen ensimmäisen miehen Hans Michelssonin (haudattu 20.8.1658 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5752614) Oulu) tytär, mutta kaikissa raastuvanoikeuden ja käräjäotteissa heille mainitaan vain tytär Margareta, joka kuoli haaksirikossa 21.10.1683 Raahessa ja joka näyttää mennen naimisiin Tuomas Jöransonin (haudattu 20.4.1669 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5752652)) kanssa jo 1654 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13593602), jolloin henkikirjassa näkyy vävy.
Hans Hansson Houreniuksen, haudattu 28.4.1701 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5753002) Oulu (pk 25.11.1702 Oulu) äiti on kuitenkin Carin Henriksdotter, haudattu 13.4.1735 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5726168) Oulu (pk 27.4.1737&12.10.1738 Oulu) ja hänellä on ainakin yksi velipuoli Claudius Claudii Jenderjan, haudattu 4.12.1702 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5753009) Oulu.
Lisäksi viestini Jacku Ii Pirttitörmä -keskustelusta
Minun mielestäni Knut Johansson ei voi olla kukaan muu kuin Beata Andersintyttären (Cajanus), haud. 30.4.1699 Oulu, mies, joka haudataan 28.8.1687 Oulussa ja jonka perukirja löytyy Alf Brennerin Oulun kaupungin perunkirjoituksia teoksesta:
64. Knut Johansson, rådman; bouppt. 14.11.1687. Änkan, den avlidnes fjärde hustru Beata Andersdotter; barn av första giftet med Margareta Mårtensdotter: Brita Knutsdotter, gift med Karl Krank; av andra giftet med Margareta Sigfridsdotter: Johan Knutsson och Margareta Knutsdotter, gift med Erik Persson; av tredje giftet: Gabriel Knutsson och avlidne Karl Knutsson; av fjärde giftet: Anders Knutsson och Maria Knutsdotter. Knut Johansson var avliden redan 17.4.1672.
Tillgångar 3126 dr 24½ öre, bestående av gården belägen gentemot kapten Henrik Gråå värderades åt sonen för 820 dr, Antilanvainio åker och 1 åkerstycke vid Tuhkaoja 172 dr, lösöre, varibland 1 häst, 1 ko och guldsmedsverktyg 176 dr, utestående fordringar 1958 dr 24½ öre; avkortning 187 dr 13 öre; behållning 2939 dr 11½ öre. Av behållningen hade arvingarna redan tillgodogjort sig på sina arv sammanlagt 2440 dr 2 öre, varför till delning återstod 498 dr 15½ öre. Därav fick änkan 276 dr 23 öre 18 runst. och var och en de sex övriga arvingarna 36 dr 30 öre 15 runst. vid det slutliga arvskiftet, som förrattades 3.5.1694.
Knut Johaninpojan isä voisi olla oululainen laivanomistaja Johan Knutinpoika. Koska hänen tavaroistaan löytyy myös kultasepäntarvikkeet, niin hän voi olla sama kuin kultaseppä Knut Johansson, jonka vaimo ja lapsi haudataan Oulussa 18.4.1645? Muut vaimot olisivat haudatut Oulussa tammikuussa 1656 ja 20.8.1665.
Olisikohan tuossa Hans Jönssonin hautaus Oulun kirkontileissä elokuussa 1637
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5752489
Hans Jönsson vuoden 1611 Oulun porvarien luettelossa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2650720
Jouni Kaleva
10.07.17, 11:33
Kaarle IX:n kaupungin etuoikeuskirja 26.9.1610, 18. kohta
(Oulun kaupunginhistoria 1, s. 98)
Me olemme myöskin armollisimmasti myöntäneet heille kaupungin rakentamiseksi ja parantamiseksi kymmenennen rahan kaikesta siitä perinnöstä, mikä kaupungissa lankeaa, niin että jos jotain perintöä, irtainta taikka kiinteitä, kaupungissa joutuisi jollekin kaupungin ulkopuolella olevalle, ja hän itse ei tahdo asua kaupungissa siinä talossa taikka sillä tontilla, mikä hänen haltuunsa on joutunut, vaan tahtoo asua kaupungin ulkopuolella ja kuljettaa irtainta pois, antakoon hän ensiksi, niinkuin ennen on mainittu, irtainta ja kiinteätä kaupungille joka kymmenennen rahan; …
Carll Kranck ifrån Brahestadh framstoogh tillbiudandes sin eedh å book, sig icke öfwer 700 Dal:r Km:t utaf den 1500 dr af Thomas Jöransson på sin swär faders wägnar för sin hustros arf till godo bekommit sedan han alt Expensier och omkostningar afdragit hafwer, och ehuruwähl staden sin tionde Penningh efter Privilegierne niuta böhr, begiärandes han måtte befrijas för den 150 Dal:r som på åfwanbe:te Summa till 10:de penning bestijger, och tillbinder i så måtte allenast 50 Dal:r godhwilleligen till staden contentera deer wedh och det nu således förblifwer.
Oliko Thomas Jöransson silloin "kylävouti"?
Ritva
Kiitos Ritva
Tämähän selventää koko jutun. Ja tuo erikoinen? oikeus pidättää kaupungille 10%. (tosin onhan se perintövero nykyäänkin voimassa:)
Siis Karl Kranckille ei ole jäänyt 1500dl perintösaatavasta kulujen jälkeen kuin 700dl. Ja nyt hän pyytää, että kaupungille menevä 10% kohtuullistetaan vastaavasti 50 taalariin.
Kävi minullakin mielessä, että onko Tuomas Yrjönpoika toiminut tässä "viran puolesta" saamisten tilittäjänä ilman, että olisi itse osallinen perinnönmaksuun? Silti tuosta jutun sanamuodosta ei voine olla varma tässä suhteessa?
juhani myllylä
04.05.19, 12:27
Odotin että Jouni Kaleva kiinnostuisi enempi Isterin suvun tutkimisesta 2016, ehkäpä nyt…
Minun taidot eivät riitä, mutta
- väitän että Juho Juhonpoika Isteri. Fiskari äiti on 1 puoliso Carin Johansson Fiskari s. xxxx k. 1711 jälkeen eikä Brita Sutela
- väitän että Juho Henriksson Isteri l. Fiskari l. Halonen s. 1684 2 Puoliso Riitta Bengtintyttö (Maxa) s. 1682 k. 4.10.1767 Oulu Oulunsuu eikä Brita Sutela, vihitty 712 jälkeen
Juho Henriksson Isteri l. Fiskari l. Halonen s. 1684 Fiskar Oulu Kiviniemi no 52 k. 17.3.1742 Isteri Oulu Oulunsuu.
Isä Henrik Halonen
Äiti N. N.
1710 hk Johan Fiskar, hu Carin. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12921488 1
1711 hk Johan Fiskar ja vaimo http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10963874
1712 hk Johan Fiskar, ei vaimoa = 1 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10987890
1713 hk Johan Fiskar, svägerskan (vaimon sisko/veljen vaimo tms.) = 2 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10987890
Puoliso Carin Johansson Fiskari s. xxxx k. jälkeen 1711, Johan Halonen tulee n. 1706 Fiskar no 61
Isä Johan Knutsson Fiskari s. n. 1639 k. 1866-8, Talollinen Oulunsuu Kiviniemi ¼ mant
Äiti N.N. s. 1639 Oulunsuun Kiviniemi, vihitään noin 1659
Puoliso Carin Johansson (Andersin Johanssonin sisko), 1707 puolisoksi tulee Johan Henriksson Isteri l. Fiskari l. Halonen s. 1684. Knut Johansson Fiskare nosti kanteen 1706, kun Johan Halonen asui Knutin isän ¼ manttaalin kruununtilalla. Johan Henriksson Isteri l. Fiskari l. Halonen s. 1684 k. 17.3.1742 Isteri Oulu Oulunsuu, 2Puoliso Riitta Bengtintyttö (Sutela) onko Fiskari? s. 1682 k. 4.10.1767 Oulu Oulunsuu. Asuivat joskus 1712–1720 lähtien Kiviniemessä Oulunlahdessa silloisessa Oulunsuussa Fiskarin talossa no 61 aina v. 1739 jolloin muuttivat Oulunsuuhun Isteri no 6
Lapsi
Juho Juhonpoika Isteri l. Fiskari s. 9.2.1711 k. 8.1743 Oulu Oulunsuu, Maria Mikontyttö Pietilä s. 25.1.1725, (Liminka RK, kylä Muhos), vihitty 5.2.
2 Puoliso Riitta Bengtintyttö (Sutela tai Maxa) s. 1682 k. 4.10.1767 Oulu Oulunsuu, asuu vielä 1712 kotonaan Oulunsalossa
Isä Bengt Maxa
Äiti Walborg
Lapsi
Riitta Juhontyttö Isteri l. Fiskari s 1719 k. 6.12.1769 Oulu Oulunsuu, Abraham Henrikinpoika Juurus el Pikkarainen s. 29.4.1722 k. 20.4.1789 Oulunsuu, vihitty 7.2.1739
Antti Juhonpoika Isteri l. Fiskari s.(11.7.1723) Oulu Oulunsuu, k. 17.2.1723 koska ei ollut perunkirjoituksessa)
Kaarina Juhontyttö Isteri l. Fiskari s. 14.6.1724 Oulu Oulunsuu, puoliso Petteri Juhonpoika, vihitty 7.2.1745
Anna Juhontyttö Isteri l. Fiskari s. 12.1.1727 Oulu Oulunsuu, oletan kuollee ennen 1744 koska ei ollut perunkirjoituksessa)
Maria Juhontyttö Isteri l. Fiskari s. 24.2.1727 Oulu Oulunsuu, puoliso Lars Gabrielinpoika Kauppila
Valpuri Juhontyttö Isteri l. Fiskari s. 10.6.1730 Oulu Oulunsuu
Juho Henriksson Isteri l. Fiskari l. Halonen s. 1684 Fiskar Oulu Kiviniemi no 52 k. 17.3.1742 Isteri Oulu Oulunsuu.
Asui Fiskar Oulu Kiviniemi no 52 Johan Halonen tulee n. 1706 Fiskar no 61
Isä Henrik Halonen
Äiti N. N.
1 Puoliso Carin Johansson Fiskari s. xxxx k. n. 1712,
Isä Anders Johansson Fiskari s. n. 1665 k. 1866-8, Talollinen Oulunsuu Kiviniemi ¼ mant
Äiti N.N. s. 1639 Oulunsuun Kiviniemi, vihitään noin 1659
Lapsi
Juho Juhonpoika Isteri l. Fiskari s. 9.2.1711 k. 8.1743 Oulu Oulunsuu, Maria Mikontyttö Pietilä s. 25.1.1725, (Liminka RK, kylä Muhos), vihitty 5.2.
2 Puoliso Riitta Bengtintyttö Maxa (Sutela) s. 1682 k. 4.10.1767 Oulunsalo
Isä Bengt Maxa Oulunsalo, 1712 Oulunsalo 2/3 mant Bengt Maxa ja vaimo sekä Tytär Brita?
Lapsi
Riitta Juhontyttö Isteri l. Fiskari s 1719 k. 6.12.1769 Oulu Oulunsuu, Abraham Henrikinpoika Juurus el Pikkarainen s. 29.4.1722 k. 20.4.1789 Oulunsuu, vihitty 7.2.1739
Antti Juhonpoika Isteri l. Fiskari s.(11.7.1723) Oulu Oulunsuu, k. 17.2.1723 koska ei ollut perunkirjoituksessa)
Kaarina Juhontyttö Isteri l. Fiskari s. 14.6.1724 Oulu Oulunsuu, puoliso Petteri Juhonpoika, vihitty 7.2.1745
Anna Juhontyttö Isteri l. Fiskari s. 12.1.1727 Oulu Oulunsuu, Anna oletan kuollee ennen 1744 koska ei ollut perunkirjoituksessa)
Maria Juhontyttö Isteri l. Fiskari s. 24.2.1727 Oulu Oulunsuu, puoliso Lars Gabrielinpoika Kauppila
Valpuri Juhontyttö Isteri l. Fiskari s. 10.6.1730 Oulu Oulunsuu
Käräjät 27.2.–6.3.1725 KOa:41 (rr57) ES2053 s. 1118
Johan Henriksson Fiskari myy vaimonsa perinnön 2/3 mtl:n Maxalan Oulunsalossa Johan Henriksson Haloselle.
Samasta asiasta SSHY:llä lainhuudoissa 1708–1749:
Kauppakirja tehty 27.2.1725, hinta 250 tlr, ostaja maksaa velat, ostajan vaimo Anna Pehrsdotter Hyväritär.
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivu...15724&pnum=204
Ainakin toinen lainhuuto 11.10.1725 kuvassa 248, … Johan vaimonsa puolesta myynyt…
1725 Oulunsalo, 2/3 mtl Maxa Pehr, svåger Johan Henriksson Fiskari = 2 (Johan Henriksson Halonen puoliso Anna Pehersdotter Hyväritär)
Johan Fiskaren tontti on vuosina 1723–1729 autio (öde) ja vuonna 1728 sanotaan että se on poltettu (avbränd) eli ilmeisesti isonvihan aikana poltettu.
Juho asuu perheineen ennen 1739 tilalla n:61 Fiskari, tilalla n:o 52 Oulunsuu nimellä Fiskari RK 1723 -1738
Juho muutti perheineen jälkeen 1739 tilalla n:o 6 Isteri Oulujokivarteen ja tällöin nimi Fiskars muuttuu Isteriksi
Knut Johansson Fiskare nosti kanteen 1706, kälyään Dorde Markuksentyttö, hän on Anders Johanssonin vaimo.
Knut Johansson ja Maria Johansdotter, ovat Andersin Johanssonin Fiskare s. 1663 k. 1696-7 talollinen Oulunsuu Kiviniemi ¼ mant puoliso Dordi Markuksentyttö vihitty n. 1683, sisaria
Isä Anders Johansson Fiskari s. n. 1665 k. 1866-8,
Knut Johansson Fiskare nosti kanteen 1706, kun Johan Henriksson Halonen asui Knutin isän ¼ manttaalin kruununtilalla
(Johan Knutsson Fiskari s. n. 1639 k. 1866-8 talollinen Oulunsuu Kiviniemi ¼ mant puoliso Karin Henriksdotter k. xxxx Oulu, vihitty noin 1659).
(Johan Henriksson Isteri l. Fiskari l. Halonen s. 1684 k. 17.3.1742 Isteri Oulu Oulunsuu, 2 Puoliso Riitta Bengtintyttö Maxa s. 1682 k. 4.10.1767 Oulu Oulunsuu. Asuivat joskus 1712–1720 lähtien Kiviniemessä Oulunlahdessa silloisessa Oulunsuussa Fiskarin talossa no 61 Fiskari aina vuoteen 1739 jolloin muuttivat Oulunsuuhun no 6 Isteri)
Knut Johansson Fiskare nosti kanteen lankoaan vastaan 1711 Johan Henriksson Isteri l. Fiskari l. Halonen s. 1684 k. 17.3.1742?
Maria Johansson Fiskare s. 1660–70, on Knut Johansson Fiskare sisko, nosti kanteen lankoaan vastaan Hän halusi lunastaa isänsä Fiskare ¼ (61 tai 52) manttaalin tilan siinä asuvalta langolta Johan Haloselta, Halonen oli ajanut Marian pois
14. helmikuuta 1744 on nyttemmin edesmennyt kruununnimismies Isaac Gisselkors sekä pitäjänkirjuri Hans Wallman asianomaisten lautamiesten kanssa toimittanut laillisen luetteloinnin (perunkirjoituksen) ja arvioinnin irtaimessa ja kiinteässä (omaisuudessa) tällä Isterin 3/4 manttaalin perintötilalla n:ro 6 Oulunsuun kylässä Oulun pitäjää asukkaan, edesmenneen Johan Henrikinpoika Halosen jälkeen, joka oli jättänyt jälkeensä lesken Brita Bengtintyttären ja heidän yhdessä siittämänsä lapset, pojan Johan Johaninpojan sekä tyttäret Britan, täysi-ikäinen, mutta Karin, Marja ja Valborg Johanintyttäret, alaikäisiä, joiden puolesta Eskill Parckinen holhoojana inventaarion allekirjoittanut, ollen koko omaisuus noussut 932 taaleriin 9 äyriin, vähennys 19 taaleriin 6 äyriin, niin että tallessa ollut summa yhteensä oli 913 taaleria 3 äyriä kuparirahaa.
Sittemmin ei ole mitään jakoa toimeenpantu, vaan leski on Johan Johaninpojan kanssa hoitanut taloa. Johan Johaninpoika on kuollut viime elokuun lopulla ja jättänyt jälkeensä lesken Marja Mikkelintyttären sekä heidän yhdessä siittämänsä lapset, pojan Mikkelin, 3 v. sekä tyttäret Brita, Anna, Marja ja Karin Johanintyttäret. Johan Henrikinpoika Halosen tyttäristä Brita oli jo yllämainitun perunkirjoituksen aikana naimisissa talollisen Abraham Pickaraisen kanssa, mutta Karin on nyttemmin naimisissa talollisenpojan Per Johaninpoika Jacolan kanssa ja Marja talollisenpoika Lars Gabrielinpoika Kaupilan kanssa niin, että Walborg yksin on vailla huolenpitoa ja oleskelee kotona äitinsä luona. Edesmenneen holhoojan Eskell Parckisen tilalle Walborgin holhoojaksi tuli tilallinen Henrik Pickarainen. John Johaninpojan lasten holhoojaksi tuli Eskell Eskelinpoika Parckinen…
Isänpuoleisia sukulaisia ei ole käytettävissä. Talon arvioinnissa otettiin huomioon kevättulvavahinkojen takia viljelemättä jätetyt pellot ja niityt, joista kertoivat vävyt Per Jacola ja Lars Kaupila. 'Valkoisista' rahoista eli hopearahoista vähän väiteltiin. Leski totesi ne tuhlatuiksi, joten jäljellä oli vain plootuja ja lantteja... Sen jälkeen seuraa monta sivua tarkkaa tavaroitten jakoa. Sitten lausuivat holhoojat Parckinen ja Pickarainen, että alaikäisten perintöosuudet jäävät pesän vastattaviksi niin, että talollisen poika Henrik Henrikinpoika Pickarainen... hoitaa taloa... Lopuksi minulle mielenkiintoisin osuus: Henrik Henrikinpoika Pickarainen ilmoitti Johan Johaninpojan viimeisenä tahtona jättämän todistuksen 30. pv. viime elokuuta... että hän luovuttaa vanhimmalle tyttärelleen Britalle omistusoikeuden Isterin tilaan, joka nyt perillisille julkisesti luettiin. Henrik Henrikinpoika sanoi aikanaan menevänsä Britan kanssa naimisiin.
Knut Johansson Fiskare nosti kanteen 1706, kälyään Dorde Markuksentyttö, hän on Anders Johanssonin vaimo ja Knut Johansson ja Maria Johansdotter ovat Andersin sisaria
(Käly = puolison sisar, veljen vaimo, puolison veljen vaimo
Knut Johansson Fiskare nosti kanteen 1706, kun Johan Halonen asui Knutin isän ¼ manttaalin kruununtilalla. Johan Henriksson Isteri l. Fiskari l. Halonen s. 1684 k. 17.3.1742 Isteri Oulu Oulunsuu, 2Puoliso Riitta Bengtintyttö (Sutela) onko Fiskari? s. 1682 k. 4.10.1767 Oulu Oulunsuu. Asuivat joskus 1712–1720 lähtien Kiviniemessä Oulunlahdessa silloisessa Oulunsuussa Fiskarin talossa no 61 aina v. 1739 jolloin muuttivat Oulunsuuhun Istei no 6
Knut Johansson Fiskare nosti kanteen lankoaan miestä vastaan 1711 Johan Henriksson Isteri l. Fiskari l. Halonen s. 1684 k. 17.3.1742?
Maria Johansson Fiskare s. 1660–70 Hän on Knutin sisko, nosti kanteen lankoaan vastaan Hän halusi lunastaa isänsä Fiskare ¼ manttaalin tilan siinä asuvalta langolta Johan Haloselta, Halonen oli ajanut Marian pois
Jouni Kaleva
04.05.19, 14:34
Odotin että Jouni Kaleva kiinnostuisi enempi Isterin suvun tutkimisesta 2016, ehkäpä nyt…
Minun taidot eivät riitä, mutta
- väitän että Juho Juhonpoika Isteri. Fiskari äiti on 1 puoliso Carin Johansson Fiskari s. xxxx k. 1711 jälkeen eikä Brita Sutela
- väitän että Juho Henriksson Isteri l. Fiskari l. Halonen s. 1684 2 Puoliso Riitta Bengtintyttö (Maxa) s. 1682 k. 4.10.1767 Oulu Oulunsuu eikä Brita Sutela, vihitty 712 jälkeen
Hei vaan
Olen ollut kiinnostunut tämän ketjun otsikkohenkilöstä, "kultaseppä" Knut Juhonpojasta. Tähän esillä olleeseen Isteri/Fiskari-sukuryppääseen minulla ei ole ollut mitään kiinnekohtaa. En ole päässyt perille edes siitä, millä tavalla se liittyisi tähän "kultaseppään" tai hänen jälkeläisiinsä!
Ehkäpä joku toinen tähän tarttuisi, mahdollisesti asiaa selkiyttäisi avata sille uusi oma ketjunsa?
Jouni Kaleva
05.05.19, 08:45
Vuoden 1664 talvikäräjillä (KO a:11:392, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3711996)) ja vuoden 1668 talvikäräjillä (KO a:12:105, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3713265)) mainitaan Karin Kristianintytär ja Marketta Kristianintytär; molemmissa jutuissa mainitaan myös herra Josef Samuelinpoika. Voisivatko Karin ja Marketta olla edesmenneen kappalaisen Kristiern Henrikinpoika Lithoviuksen tyttäriä?
Kun kävin ketjua taas läpi, pysähdyin tähän Sari Peltosen kysymykseen.
Tuossa 1664 jutussa Limingan kappalainen Josephus Samuelis kirjauttaa, kuinka hän on saanut lahjoituksina talollisilta sekä ostamalla erinäisiä niittykappaleita. "Karin och Margarta Christophers döttren uppedragit Eng Joseph deras sahl faders räkning mark utij Rajakårpi"
Alempana mainitaan myös "Christopher klåckares andell" - lieneekö tämä lukkari Karinin ja Margetan isä taikka veli??
Vuode 1668 jutussa samainen Josephus Samuelis haastoi Mats Nillssonin, joka oli nyt poissaoleva, saattaakseen tämän tietoon, että hänen hallussaan oli maapala Rajakårpi, jonka "Karin och Margeta Christer döttren" olivat hänelle luovuttaneet ja tästä oli kihlakunnan tuomio annettu. Ymmärtääkseni näin nyt myös vahvistettiin. Kappalaisen motiivina oli kaiketi periä niitystä vuokraa Matts Nilssonilta. Juttu lykättiin seuraaville käräjille.
Tästä ei mielestäni mitenkään käy esiin, että Karin ja Margareta olisivat edesmenneen kappalaisen Kristiern Henrikinpoika Lithoviuksen tyttäriä - muuta ei myöskään mikään poissulje tätä vaihtoehtoa.
Tässä ketjussa on sivuttu Tuure Pekanpoikaa ja Tyris Pekanpoikaa, joten rohkenen kirjoitella ensin mainitusta tähän ketjuun, vaikka hieman otsikon ohi meneekin. Koska Tuomas Yrjönpoika Leisto on Tuure Pekanpojan appiukko, voisi muutaman sanasen kirjoittaa Oulun Tuomas Yrjönpojistakin.
Oulu ei ole omaa "kotikenttääni"; Oulun tuomiokirjoja olen lueskellut vain etsiäkseni tietoja muutamasta esivanhemmastani; Oulun tuomiokirjoja olen lukenut vain kevyesti ja niistä tekemäni muistiinpanot ovat hajanaisia ja vajavaisia. Olen tuomiokirjoja lukiessani saattanut lukea ja ymmärtää jotain väärin; samoin tätä kirjoittaessani luultavasti olen tapani mukaan tehnyt kosolti kirjoitusvirheitä, toivottavasti en kuitenkaan kovin pahoja. Olen erittäin kiitollinen kaikista korjauksista mikäli havaitsette tulkinnoissani virheitä. Lisätiedot ovat myös lämpimästi tervetulleita.
Tuomas Yrjönpoikia vaikuttaa Oulussa 1600-luvulla olleen ainakin kolme: Tuomas Yrjönpoika Karhu (+1639), raatimies Tuomas Yrjönpoika Leisto (+1658, vävy: Tuure Pekanpoika) ja raatimies Tuomas Yrjönpoika (+1669, vaimo: Marketta Hannuntytär, jonka vanhemmat ovat Hannu Mikonpoika ja Valpuri Laurintytär Tolvanen).
Useammassa eri lähteessä Hannu Mikonpoika Hourun tyttären Marketta Hannuntyttären puolisoksi mainitaan Tuomas Yrjönpoika Leisto, ja Tuomaan mainitaan menehtyneen vuonna 1669. Näissä jutuissa kaksi peräkkäistä raatimies Tuomas Yrjönpoikaa ovat ilmeisesti päässeet sekoittumaan keskenään. Marketan puoliso Tuomas Yrjönpoika on elossa vielä kymmenisen vuotta Tuomas Yrjönpoika Leiston menehtymisen jälkeen. Tuomas Yrjönpoika Leisto (koko nimellä) mainitaan edesmenneeksi 07.05.1666 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742747) Oulun raastuvanoikeudessa (tuolloin mainitaan edesmenneen Tuomas Yrjönpoika Leiston talo, joka kuuluu Mikko Pekanpojan edesmenneen veljen Tuure Pekanpojan lapsille). Tuomas Leiston menehtymisestä on useampia mainintoja tuomiokirjoissa vuodesta 1658 alkaen siten, että tekstistä käy ilmi kyseessä olevan Tuomas Yrjönpoika Leisto (vaikka Tuomaan patronyymi taikka sukunimi on useammissa jutuissa jätetty mainitsematta, viitataan häneen esim. edesmenneen Tuure Pekanpojan lasten edesmenneenä äidin isänä; ja useista tuomiokirjon jutuista käy ilmi, että Tuure Pekanpojan lapset olivat Tuomas Yrjönpoika Leiston tyttären lapsia). Myös Iin kesäkäräjillä 1671 mainitaan, että Tuomas Leisto menehtyi vuonna 1658. Myös Oulun kirkontileissä Tuomas Yrjönpoika Leisto mainitaan edesmenneeksi 14.04.1658 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5752613) tehdyssä kirjauksessa ("aff saligh Thomas Jörensån Leistoij för muura griffan"); samaisen vuoden tammikuun kolmantena Tuomas Yrjönpoika Leisto maksoi kellojen soitosta edesmenneen tyttärensä, sisarensa ja piikansa hautausten tiimoilla. Yrjö Tuomaanpoika Leiston voidaan näin ollen olettaa menehtyneen vuonna 1658. Marketta Hannuntyttären (Hannu Mikonpoika Hourun tytär) puoliso raatimies Tuomas Yrjönpoika sen sijaan mainitaan eläväisenä vielä vuoden 1668 tuomiokirjassa. Marketta Hannuntyttären puoliso tunnutaan tuomiokirjoissa mainittavan aina pelkkänä Tuomas Yrjönpoikana, ilman sukunimeä. Tämä Tuomas Yrjönpoika saattaisi olla vielä vuonna 1657 olla porvarina Tukholmassa, ennen muuttoaan Ouluun. Onko kenelläkään tietoa kenen poikia tämä Marketta Hannuntyttären puoliso Tuomas Yrjönpoika oli?
Monissa tuomiokirjojen jutuissa Tuomas Yrjönpoika mainitaan vain etunimeä ja patronyymiä käyttäen. Osa jutuista on sellaisia, että kontekstista käy selville se, ketä Tuomas Yrjönpoikaa tarkoitetaan. Osa jutuista on sellaisia, että itselleni ei selvinnyt kuka Tuomaista oli kyseessä.
Tuomas Yrjönpoika Karhu ja Tuomas Yrjönpoika Leisto
Vuoden 1627 (https://oirula.kuvat.fi/kuvat/Lähteitä/Alkuperäisiä/Verokirjoja/Oulu/1627/1627_WA_Oulu_152.jpg) ruodutusluettelossa Ouluun kirjataan kaksi Tuomas Yrjönpoikaa: 26-vuotiaan Tuomas Yrjönpoika pienempään taloon (vasemmanpuoleisen sivun kymmenes nimi) ja 30-vuotiaan Tuomas Yrjönpoika isompaan taloon (oikeanpuoleisen sivun alin nimi). Voisivatkohan nämä Tuomaat olla Tuomas Yrjönpoika Karhu ja Tuomas Yrjönpoika Leisto?
Vuosien 1628 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3703956)-1629 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3703970) tuomiokirjassa Oulun kaupunginvoudiksi on kirjattu Tuomas Yrjönpoika. Vuodesta 1630 alkaen Tuomas Yrjönpoika kirjataan raatimieheksi (tuolloin kaupunginvoudiksi mainitaan Lauri Simonpoika). Voisikohan kyseessä olla Tuomas Yrjönpoika Karhu taikka Tuomas Yrjönpoika Leisto? 1640- ja 1650-luvuilla raatimieheksi mainittu Tuomas Yrjönpoika on luultavasti Leisto, mutta 1630-luvun alusta en ole varma olisiko kyseessä Karhu, Leisto vaiko kenties joku kolmas Tuomas Yrjönpoika.
Oulun kirkontileissä listataan päiväyksestä 01.12.1633 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5752477) alkaen menehtyneet henkilöt. Listan kaksi ensimmäistä ovat "Thomas Jörensons Biörns hustru" ja "Leistola Thomases hustru". Kyseessä luultavasti ovat Tuomas Yrjönpoika Karhun vaimo ja Tuomas Yrjönpoika Leiston vaimo. Niinpä on vaikea sanoa onko Oulun tuomiokirjassa 21.02.1635 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3704877) (KO a:3:159, vasemmanpuoleinen sivu, juttu nro 5) mainittujen Tuomas Yrjönpojan tyttärien Kertun ja Marketan isä Tuomas Yrjönpoika Karhu, Tuomas Yrjönpoika Leisto, vaiko mahdollisesti joku kolmas Tuomas Yrjönpoika. Jutussa kerrotaan, että pormestari Jaakko Antinpoika ja raatimies Matti Mikonpoika olivat Tuomas Yrjönpojan pyynnöstä käyneet hänen luonaan määrittämässä tytärten äidin jälkeistä perintöä; molemmille määritettiin saatavaksi sata kuparitaalaria ja 16 luotia hopeaa. Tytärten holhoojaksi nimitettiin raatimies Matti Mikonpoika.
Tuomas Yrjönpoika Karhu
Tuomas Yrjönpoika Karhu mainitaan Oulun tuomiokirjoissa koko nimellä ainakin kahdesti. 01.09.1638 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3667962) (vasemmanpuoleinen sivu, hieman puolivälin yläpuolella) päivätyssä jutussa Tuomas Yrjönpoika Karhun mainitaan olevan velkaa tukholmalaiselle Johan Peterinpojalle. 31.05.1648 päivätyssä jutussa Tuomas Yrjönpoika Karhu mainitaan edesmenneeksi (oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627442)). Jutussa kantajana on Tukholman raatimies Johan Peterinpoika, joka oli valtuuttanut Tuomas Yrjönpojan ajamaan asiaa (tämä Johanin valtuuttama Tuomas Yrjönpoika saattaisi ehkä olla Marketta Hannuntyttären puoliso ja tuleva Oulun porvari). Vastaajina jutussa olivat Oulun entinen pormestari Jaakko Antinpoika sekä Hannu Hannunpoika. Jutussa viitataan samaisen jutun aiempaan käsittelyyn 17.05.1647. Tämän aiemman käsittelyn kohdalla (oikeanpuoleisen sivun puolivälistä alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627421)) edesmenneelle Tuomas Yrjönpojalle ei tuomiokirjassa mainita sukunimeä, mutta on ilmeistä, että kyseessä on Tuomas Yrjönpoika Karhu. Tuolloinkin asiaa ajoi tukholmalaisen Johan Peterinpojan valtuuttaman Tuomas Yrjönpoika. Ja vastaajina olivat Jaakko Antinpoika ja Hannu Hannunpoika. Jutussa kerrotaan, että Tuomas Yrjönpoika (Karhu) oli menehtynyt maaliskuussa 1639.
21.08.1644 käsitellään juttua, jossa kantajana on Sakari Ficke ja vastaajana on Karin (vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627380)). Luultavasti ymmärrän tämän jutun nyt aivan väärin. Tarkoitetaanko jutussa, että Tyris Pekanpojan leskivaimo Karin olisi sittemmin avioitunut Tuomas Yrjönpojan kanssa? Ja onko Tuomas Yrjönpoikakin tässä vaiheessa jo edesmennyt? En saa jutusta riittävästi selvää, joten todennäköisesti nyt ymmärrän tämän jutun väärin. Sekä Tuomas Yrjönpojan että Tyris Pekanpojan nimen edessä on jokin merkintä, ihan kuin olisi s kirjain ja jokin toinen merkki, joka saattaisi olla ehkä g kirjan. Juttu saattaisi olkaa jotenkin seuraavasti: "Zacharias Ficke kärde till h: Charin sg Thåmas Jönresons om 83 dl 24 öre kr.mtt son sg Thåmas hadhe hånnåm skyldigh blifuitt, förmenar likwäll att hon skall wara plichlig till att swara till resten, ehuru wäll hennes sg mans egendom bådhe i lös och fas ähr tagen till att divideras emellan creditorerne och derföre att enkian hafuer någåt betalt efter sijn sg mans dödh till Zacharian uppå resten" ... ja seuraavasta kappaleesta jatkuu jotenkin seuraavasti: "Så krafde? Zacharias Ficke at be:te h: Charin hennes förre sg mans Tyrijs Pedhersåns gield n 17 dl 27 öre" ... Yleensä mainintaa "förre" edesmenneen puolison yhteydessä käytetään silloin, kun leski on avioitunut uudelleen (vaikka olisi leskeytynyt myös uudemmasta liitostaan). Jos tämä tarkoittaisi sitä, että Tyris Pekanpojan leskivaimo oli avioitunut Tuomas Yrjönpojan kanssa ja että Tuomaskin oli nyt jo edesmennyt, niin voisiko olla niin, että Karin olisi avioitunut Tuomas Yrjönpoika Karhun kanssa ja ehtinyt olla pienen aikaa Tuomaan kanssa avioliitossa ennen kuin jäi uudelleen leskeksi? Tuomas Yrjönpoika Karhu on tuolloin jo edesmennyt, Tuomas Yrjönpoika Leisto sen sijaan on elossa. Mutta luultavasti ymmärsin tämän jutun jotenkin väärin.
Tuomas Yrjönpoika Leisto
Tuomas Yrjönpoika Leisto mainitaan tuomiokirjoissa usein myös hänen menehtymisensä jälkeen; tuolloin asiat suurimmaksi osin liittyvät Tuomaan tyttären poikiin. Joissakin kirjoituksissa Tuomas Yrjönpoika Leiston vävyn Tuure Pekanpojan kuolinvuodeksi on mainittu 1658; kyseinen vuosi on kuitenkin Tuuren appiukon Tuomas Yrjönpoika Leiston kuolinvuosi ja vävy Tuure on menehtynyt aiemmin. Tuure mainitaan edesmenneeksi 17.01.1657. Tuure mainittiin elossa olevan oloisena vielä 30.05.1656, joten hänen kuolemansa vaikuttasi ajoittuvan aikavälille 30.05.1656-17.01.1657. Tässä ketjussa mainittiinkin, että Tuurelta jäi neljä poikaa, ja heistä nimeltä mainittiin Tuomas, Juho ja Kasper. Neljäs poika (pojista vanhin) on nimeltään Pekka Tuurenpoika. (Pojista nuorin on Kasper.)
Tuomas Yrjönpoika Leiston menehdyttyä hänen orvoksi jääneet tyttärenpoikansa ovat alkuun Olli Heikinpojan huollettavat, lasten isoisän toiveen mukaisesti. Sittemmin Tuure Pekanpojan lapset eli Tuomas Yrjönpoika Leiston lapsenlapset ripotellaan asumaan kuka minnekin. Vanhin poika Pekka asuu Johan Bochmöller:n luona. Tuomas poika asuu Oulun kirkkoväärti Juho Niilonpojan luona. Juho pojan holhoojana toimii Henrik Forbus. Nuorimman pojan, Casperin, holhoojana toimii ensin Olli Heikinpoika; sittemmin Casperin huoltajuudesta vastaavat Oulun pormestari Antti Yrjönpoika ja Sakari Jenderjan. Holhousasiat tuntuvat menevän kohdilleen vain Tuomas pojan ja tämän holhoojan Juho Niilonpojan välillä. Muiden poikien holhouksesta ja perintövarallisuuden asioiden hoitamisesta tulee sanomista enemmän taikka vähemmän. Sittemmin vanhemmat veljet käyvät hakemassa suojiinsa nuorimman veljensä Casperin, vastoin Casperin holhoojien tahtoa. Tuuren poikien perimä omaisuus on merkittävän suuruinen, ja poikien varallisuutta on vuosien saatossa hoitamassa useita henkilöitä; niinpä poikien perintövarallisuuden hoitaminen on vuodesta toiseen kestoaiheena Oulun raastuvanoikeudessa.
Tuomas Yrjönpoika Leisto on lähtöisin Pohjois-Iin uudemmasta Leiston talosta. Vanhempi Leiston talo oli olemassa jo Iin ensimmäisten veroluetteloiden aikaan (Iin veroluettelot alkavat vuodesta 1547). Vuoteen 1570 tietämille Leiston talo vaikuttaa olevan yhtenä savuna. Vuoden 1570 tietämillä Leiston talosta lohkaistiin uudistila, jota alkoi isännöidä lautamies Mikko Jönsinpoika Leisto, joka ehkä saattaisi olla Tuomas Yrjönpoika Leiston isoisä. Tämä uudempi Leiston talo on se talo, joka jatkaa myöhemminkin nimellä Leisto. Leiston "emotila" eli vanhempi Leiston talo autioituu, ja siitä aletaan myöhemmin (1650-luvun tietämiltä) käyttää nimeä Paaso (Matti Matinpoika Paaso ylösotti vanhemman Leiston tilan 1648). Uudemman Leiston talon isännyys siirtyi vuoden 1683 tietämillä Yrjö Mikonpoika Leistolle, joka saattaisi olla Tuomas Yrjönpoika Leiston isä. Yrjö Mikonpojan (Leisto) talo mainitaan vuoden 1585 maakirjassa nimismiehen taloksi; tämä ei tarkoita sitä, että Yrjö Mikonpoika itse olisi välttämättä tuolloin toiminut nimismiehenä, vaan vain sitä, että kyseisenä vuonna nimismiehen talo verovapaus on kohdistunut Yrjö Mikonpojan taloon (eli ilmeisesti nimismies asui tuolloin Yrjö Leiston talossa). Vuoden 1620 tietämillä uudemman Leiston talon isännyys siirtyy Yrjö Yrjönpojalle (s.n.1580), joka on Ouluun muuttaneen Tuomas Yrjönpoika Leiston veli. Mikäli Tuomas Yrjönpoika Leisto on jompikumpi Oulun vuoden 1627 ruodutusluetteloon kirjatuista Tuomas Yrjönpojista, niin Tuomas vaikuttaa olevan Leiston isännäksi jäänyttä Yrjö veljeään nuorempi. Vuoden 1577 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2650347) kymmenysluettelon lopussa on kirkkoherran sinetin ohella Mikko Leiston puumerkki. Kirkkoherra Lauri Matinpojan 19.01.1579 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2633505) päiväämän kirjeen lopussa on Iin lautamiesten puumerkit, joiden joukossa on myös Mikko Leiston puumerkki. Erikoista on se, että Mikko Leiston puumerkki vaikuttaa olevan näissä asiakirjoissa erilainen. Oliko Mikko Leistoja Iissä tuolloin kaksi?
Iin kesäkäräjillä vuonna 1642 käsitellään Pohjois-Iissä sijaitsevan kokomanttaalin Yrjö Leiston talon tilannetta (KO a:5:130, vasemmanpuoleisen sivun ylin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3705250)). Kukaan Leiston talon perillisistä ei ollut halukas ottamaan taloa hallintaansa; perillisistä nimeltä mainitaan Yrjön Oulussa asuva veli Tuomas Yrjönpoika. Niinpä talon nautinta myönnetään pohjois-iiläiselle Sigfrid Tapaninpojalle (Veijola), sillä ehdolla, että hän maksaa saatavat ja huolehtii Yrjö Leistosta tämän loppuelämän ajan. Vuoden 1656 Iin talvikäräjillä oululainen Tuure Pekanpoika penää appiukkonsa Tuomas Yrjönpojan sadan taalerin Leiston taloon liittyviä saatavia iiläiseltä Sigfrid Tapaninpojalta (KO a:9:399, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3709634)). Tuure Pekanpoika ajoi Iin käräjillä myös muita appiukkonsa saataviin liittyviä juttuja. Vuoden 1648 kesäkäräjillä Tuure Pekanpoika penäsi appiukkonsa Tuomas Leiston saatavia Isak Filipinpoika Liedekseltä (KO a:6:348, oikeanpuoleisen sivun kolmas juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3706391)).
Leiston nimellä Tuomas mainitaan Oulun tuomiokirjoissa viimeistään 07.01.1637 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3667838) (vasemmanpuoleinen sivu, hieman puolenvälin yläpuolella), ja kirkontileissä 1633. Leskeksi jäätyään Tuomas Leisto keksii jekuttaa Lauri Pentinpojan leskivaimo Kirstiniä. Oulun tuomiokirjan 03.04.1637 päivätyssä jutussa kerrotaan, että Tuomas Leisto oli lupaillut Lauri Pentinpojan leskivaimo Kirstinille avioliittoa ja pari oli ennakkoon harjoitellut yksissätuumin avioliittotoiminteita (oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3667840)). Tuomas oli kuitenkin tullut avioliiton suhteen toisiin aatoksiin, eikä aikonut Kirstinin kanssa papin pakeille lähteä. Niinpä Tuomas sai salavuoteudesta 40 taalerin sakot. Kirstinin ensimmäinen puoliso oli Heikki Pöyhtäri; ja leskeksi jäätyään hän oli avioitunut Lauri Pentinpoika Lajan kanssa. Avioituessaan Kirstinin kanssa Lauri maksoi edellisen liiton lapsipuolilleen näiden perintöosuudet (KO a:1:190, 04.05.1629, oikeanpuoleisen sivun puolivälistä alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3703978)). Laurin edellinen vaimo Brita oli ollut ennen Lauria kahdesti aviossa (Tuomas Lajan ja Jöns Lajan kanssa), ja kummastakin liitosta oli syntynyt lapsia, joiden holhoojina olivat raatimiehet Matti Mikonpoika ja Jaakko Antinpoika. Myös Kirstinin aiemmasta liitosta (Heikki Pöyhtärin kanssa) syntyneille lapsille Hannu Heikinpojalle ja Brita Heikintyttärelle maksettiin näiden isän puoleiset perintöosuudet; lasten holhoojiksi nimettiin pormestari Yrjö Antinpoika ja raatimies Matti Mikonpoika (KO a:1:210, 15.06.1630, vasemmanpuoleisen sivun ylhäältä alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3704020)). Kirstinin jälkimmäinen puoliso Lauri Pentinpoika menehtyi samoihin aikoihin kuin Tuomas Yrjönpoika Leiston vaimokin. Itselleni ei ole selvinnyt, miksi leskivaimo Kirstinillä oli saatavia Tuomas Yrjönpoika Leistolta. 21.08.1640 Heikki Pöyhtärin leskivaimo Kirstinin valtuuttama Antti Tuomaanpoika penäsi Tuomas Leistolta 40 taaleria, joka oli vielä maksamatta siitä sadasta taalerista, jonka Tuomas Yrjönpoika oli leskivaimolle luvannut (vasemmanpuoleisen sivun keskimmäinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11646690)). Tuomas kertoo mitä hän on jo maksanut ja päädytään siihen, että Tuomaan tulee maksaa vielä 31 taaleria Kirstinille. Josef Tuomaanpoika penää sisarensa perintöosuuden rästejä 22.10.1641 Lauri Pentinpojan leskivaimo Kirstiniltä (vasemmanpuoleisen sivun puolivälissä oleva juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11646702)). Olisikohan Josef ja hänen sisarensa Kirstinin edesmenneen miehen edesmenneen vaimon (Britan) aiemman edesmenneen miehen Tuomas Lajan lapsia? Leskivaimo Kirsinin valtuuttama Antti Tuomaanpoika vastasi, että leskivaimo saa Tuomas Yrjönpoika Leiston luota rahaa (31 taaleria), hevosen?, hopeakannun (6 luotia) ja lehmän; ja nämä saatuaan Kirstin ilmeisesti aikoi maksaa Josef Tuomaanpojan sisaren saatavat. En ole löytynyt tietoa siitä menikö Tuomas Yrjönpoika Leisto enää uuteen avioon (vuoden 1633 jälkeen). Tuomas Leiston perintöasioita käsiteltäessä ei myöskään ole mainintoja siitä, että Tuomaalta olisi jäänyt leskivaimoa.
15.12.1666 käsitellään törnäväläisen Niilo Haaran saatavaa porvari Matti Leistolta; jutussa mainitaan myös edesmennyt Tuomas Leisto (oikeanpuoleisen sivun ylin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742764)). Olisiko Matti Leisto sama henkilö kuin 19.02.1666 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742733) mainittu Matti Heikinpoika Leisto? Kuka on Matti Heikinpoika Leisto?
Monen Oulun porvarin tavoin myös Tuomas Leisto oli laivanomistajia. Esim. 11.08.1651 mainitaan Hannu Mikonpojan ja Tuomas Leiston kuutit (vasemmanpuoleisen sivun alin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627568)). Ja laiva-asioihin liittynee myös 20.08.1651 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627570) ja 27.08.1651 sekä 30.08.1651 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627571) käsiteltävä turkulaisen Kristofer Franken ja Tuure Pekanpojan välinen kiista-asia, Tuure edustaa appiukkoaan Tuomas Yrjönpoika Leistoa.
Tuomas Yrjönpojan vävy Tuure Pekanpoika mainitaan oululaisena Iin käräjillä jo vuonna 1648. Tuure Pekanpojan saatavia Sakari Fickeltä käsitellään 15.05.1650, yhtenä saatavana mainitaan Tuomas Leiston 30 taalerin raatimiehen palkka (vasemmanpuoleisen sivun alin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627550)). Porvarin valansa Tuure Pekanpoika antaa Oulussa 24.05.1651 (vasemmanpuoleinen sivu 24.05.1651 istunnon ensimmäinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627564)). Seuraava juttu käsittelee Matti Simonpoika Päkkilän (lähtöisin Iin pitäjän Pirttitörmän kylästä) ja Tuomas Leiston välistä kiistaa; jutussa Tuomas Leiston puolesta vastaa tämän vävy Tuure Pekanpoika. Tuure vaikuttaa aiemmin toimineen turkulaisen Hienonimus Skepperin palkollisena (10.05.1647, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627420); 15.05.1647, oikeanpuoleisen sivun ylin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627421)). Hieronimus Skepper mainitaan turkulaiseksi esim. 04.07.1636 (vasemmanpuoleisen sivun ylin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3667711)). Hienonimus Skepperin veli Daniel Skepper mainitaan 15.08.1641 (oikeanpuoleisen sivun alin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11646731)). 29.08.1655 Tuure Pekanpoika ajaa turkulaisen Heikki Skepper nuoremman asiaa penäten saatavia Oulun koulumestari Andreakselta (oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627505)).
Oulun tuomiokirjan 04.06.1653 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627490) ja 06.06.1653 päivätyissä jutussa Hans Jönsinpojan leskivaimo Anna Jaakontytär penää Tuomas Yrjönpoika Leistolta äidinpuoleista perintöosuuttaan. Asiaa hoitaa Annan valtuuttamana tämän poika, opiskelija herra Yrjö Yrjönpoika (jutuissa käytetään Yrjöstä nimityksiä "Jöran Jöranson studiosus", "D. Georgius" ja "Dn: Georgius Georgij"). Jutussa mainittu Anna Jaakontytär on ilmeisesti Pyhäjoen kirkkoherra Yrjön leskivaimo, joka avioitui oululaisen Hannu Jönsinpojan kanssa (useissa nettikirjoituksissa mainitaan, että Hannu Jönsinpoika olisi sama Hannu Jönsinpoika, joka aiemmin toimi Oulun pormestarina). Asuiko leskivaimo Anna Jaakontytär jutun käsittelyn aikaan Kalajoella, vai asuiko Yrjö poika tuolloin Kalajoella, vai oliko valtuutus pojalle muuten vain annettu Kalajoella? Leskivaimo Anna vaikuttaisi penäävän osuuttaan oman äitinsä jäämistöstä. Leisto käsittääkseni kertoo, että Annan äiti oli 27.08.1631 testamentannut omaisuutensa (sekä kiinteän omaisuuden että irtaimiston) puolisolleen Brusius Sigfridinpojalle; vaatteensa hän kuitenkin oli luvannut tyttärelleen Anna Jaakontyttärelle; ja äitinsä vaatteet Anna oli saanutkin, minkä myös herra Yrjö tiesi. Oliko Leistolla jokin kytkös Anna Jaakontyttären isäpuoleen Brusius Sigfridinpoikaan? Taikka onko jokin muu syy siihen, miksi Anna Jaakontytättären äidin jäämistö oli Leiston hallussa? Vuoden 1627 ruodutusluettelossa Ouluun kirjataan 60-vuotias Hannu Jönsinpoika ja 61-vuotias Brusius Sigfridinpoika. Mikäli he olisivat Anna Jaakontyttären jälkimmäinen puoliso ja Anna Jaakontyttären isäpuoli, niin siinä tapauksessa Annan jälkimmäinen puoliso olisi ollut samaa ikäluokkaa Annan äidin uuden puolison kanssa. Korostettakoon kuitenkin, että ei ole mitään varmuutta siitä, että ruodutusluettelossa mainittu Brusius Sigfridinpoika olisi sama henkilö kuin vuoden 1653 tuomiokirjassa mainittu Brusius Sigfridinpoika. Se on itselleni jäänyt epäselväksi oliko oululaisen Hannu Jönsinpojan kanssa avioitunut Anna Jaakontytär Pyhäjoen kirkkoherra Yrjö Petruksenpoika Hordeliuksen ("Georgius Petri") leskivaimo vaiko Pyhäjoen kirkkoherra Yrjö Johanneksenpoika ("Georgius Johannis") Wesilaxiuksen leskivaimo.
Tuomas Yrjönpoika Leiston vävystä, Tuure Pekanpojasta, vaikuttaisi tulevan raatimies toukokuussa 1656 (06.05.1656, oikeanpuoleisen sivun alin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627588); 07.05.1656, oikeanpuoleinen sivu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627515)). Kauaa ei Tuure ehdi Turun raatimiehenä kuitenkaan toimia, sillä edesmenneen Tuure Pekanpojan appiukko Tuomas Yrjönpoika mainitaan Oulun tuomiokirjassa mm. 17.01.1657 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627527), 07.03.1657 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627532) ja 12.03.1657 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627597). Reilu vuosi myöhemmin menehtyy Tuomas Yrjönpoika itse. Tuomaan elinaikana ei ilmeisesti ollut suurempaa tarvetta käsitellä tyttärenlasten asioita oikeudessa. Tuomaan menehtymisen jälkeen hänen neljän orvoksi jääneen tyttärenpoikansa huoltajuusasioita ja perintöasioita käsitellään Oulun raatimiehenoikeudessa parinkymmenen vuoden ajan.
24.04.1658 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627631) Olli Heikinpoika tuo esiin edesmenneen Tuomas Yrjönpojan omaisuuden inventoinnin tarpeen. 09.06.1658 Uusikaarlepyyn porvari Mikko Pekanpoika Dirich pyysi saada edesmenneen veljensä Tuure Pekanpojan neljän alaikäisen lapsen huoltajuuden (oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627636)). 12.06.1658 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627637) käsitellään Olli Heikinpojan allekirjoittamaa kirjettä liittyen edesmenneen Tuure Pekanpojan lasten asioihin. Edesmennyt Tuomas Yrjönpoika oli pyytänyt Olli Heikinpojan huoltajaksi edesmenneen Tuure Pekanpojan neljälle alaikäiselle lapselle. 11.08.1658 Olli Heikinpoika kertoo, että Tuomas Yrjönpoika oli sairasvuoteella maatessaan pyytänyt Ollia lasten (tyttärensä poikien) huoltajaksi (oikeanpuoleisen sivun ensimmäinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627783)). 14.08.1658 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627533) (vasemmanpuoleinen sivu) lasten holhooja Olli Heikinpoika pyytää edesmenneen Tuomas Yrjönpojan kuutin arvioimista. Seuraavassa jutussa kerrotaan, että edesmennyt Tuomas Yrjönpoika oli elinaikanaan pyytänyt perillisilleen, eli tyttärensä neljälle pienelle pojalle, holhoojaksi Olli Heikinpoikaa. Olli tunsi itsensä turhan iäkkääksi pystyäkseen yksin suoriutumaan tästä tehtävästä. Ollin avuksi nimettiin Juho Niilonpoika, Heikki Matilainen ja Tuomas Yrjönpoika (olisikohan tämä avuksi nimetty Tuomas Yrjönpoika jo se Tuomas Yrjönpoika, joka oli avioitunut Marketta Hannuntytär Hourun kanssa?). Samaisen aukeaman oikeanpuoleisella sivulla (23.08.1658) liminkalainen vapaaherrakunnan vouti Lauri Pekanpoika penää lasten huoltajalta Olli Heikinpojalta edesmenneen Tuomas Yrjönpojan kuuttiin liittyviä maksuja. 16.02.1659 pormestari Daniel Kröger kertoo, että hänen lankonsa herra Jaakko oli myynyt myllyn edesmenneelle Tuomas Yrjönpojalle (vasemmanpuoleisen sivun ylin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627640)). 28.05.1659 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627788) Kerttu Ollintytär penää edesmenneen Tuure Pekanpojan lasten holhoojalta, Olli Heikinpojalta, takkia?, mikä hänelle kuului Tuuren jäämistöstä?, minkä liminkalainen kirkkoherra oli todistanut. Tuure Pekanpojan lasten perintöasiaa puidaan ilmeisesti myös hovioikeudessa. 17.03.1660 Mikko Pekanpoika Dirich esitti hovioikeuden 02.12.1659 päiväämän kirjeen, mikä koski Mikon edesmenneen veljen lasten perintöä (oikeanpuoleisen sivun ylin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742933)). 31.03.1660 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742935) renki Lauri Heikinpoika penää vuoden palkkasaatavia edesmenneen Tuomas Leiston perillisiltä; jutussa mainitaan myös "arfwingars skybeste?? Thure Simonson och Juliana änckia bekiände restera honom dhe 17 dal:r", mikä on tuo sana ennen Tuuren etunimeä?. Myös Iin käräjillä on pari mainintaa, että Tuure Simonpoika / renki Tuure on vastaanottanut edesmenneen Tuomas Yrjönpoika Leiston saataviin kuuluvaa rahaa. Kuka oli Tuure Simonpoika?. 20.05.1663 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742862) Juho Enqvist penää Antti Tuomaanpojan leskivaimo Sofialta hopeavyötä?, joka oli pantattuna Sofian luona. Vyö oli sittemmin myyty edesmenneelle Tuomas Yrjönpojalle. 14.12.1663 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742877) Antti Vaikko kertoo, että hän oli hyvän aikaa sitten ostanut Olli Heikinpojalta edesmenneen Tuomas Yrjönpojan kuutin. Antti oli kuutin maksanut, mutta ei ollut saanut Ollilta kuittia; Antti halusi saada maksustaan kuitin.
13.02.1664 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742949) Mikko Pekanpoika esitti Turussa 11.04.1661 päivätyn hovioikeuden kirjeen, minkä mukaan Leiston lasten (Tuomas Yrjönpojan tyttären lasten) holhoojien on vuosittain esitettävä laskelma, jonka pormestari ja raati tarkistavat Mikko Pekanpojan läsnä ollessa; jutussa lapset mainitaan Mikon edesmenneen veljen lapsiksi (oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu). 26.08.1655 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742809) edesmenneen Tuure Pekanpojan lasten holhoojat Johan Bochmöller, Olli Heikinpoika, Henrik Forbus ja Juho Niilonpoika esittävät laskelman huollettaviensa asioista.
14.05.1666 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742749) käsitellään hovioikeuden kirjettä. Tuolloin kerrotaan, että Olli Heikinpoika lakkaa olemasta edesmenneen Tuure Pekanpojan nuorimman pojan holhooja. Kun Casperin perintöomaisuuden tilanne on selvitetty, määrää raati Casperille uuden holhoojan. 16.06.1666 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742754) raatimies Olli Heikinpoika kertoo, että hovioikeuden päätöksen mukaisesti hän lakkaa olemasta edesmenneen Tuure Pekanpojan pojan Casper Tuurenpojan holhooja. Olli antaa laskelmaa Casperin omaisuudesta. Osa Casperin omaisuudesta on annettu puoliksi pormestari Antti Yrjönpojalle ja Sakari Jenderjan:lle, ja osa on edelleen Ollilla, mikä Ollin tulee antaa Casperin seuraavalle holhoojalle, kun tämä on nimetty.
29.04.1667 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742694) raatimies Olli Heikinpoika esittää omaisuuden jaon edesmenneen Tuure Pekanpojan perillisten välillä. Jutussa mainitaan torniolainen Isak Erkinpoika, Mikko Tapaninpoika, herra Markuksen leskivaimo. En päässyt kärryille siitä millä tavoin mainitut henkilöt linkittyvät Tuure Pekanpoikaan. 23.05.1668 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742643) pormestari Antti Yrjönpoika ja vaimo Marketta Jenderjan esittivät kirjallisen vastalauseen Johan Bochmöller:iä ja Henrik Forbusta vastaan asiassa, joka koski Casper Tuurenpojan oikeutta rahaan, mikä oli Johanin ja Henrikin hallussa.
28.08.1668 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742654) Juho Tuurenpoika penää maksettavaksi muutamaa sataa taaleria hänelle kuuluvasta perintöomaisuudesta, joka on Henrik Forbuksen hallussa. Jutussa mainitaan myös vanhin veli Pekka Tuurenpoika. Henrik Forbus määrätään maksamaan Juholle 400 kuparitaaleria. Limingan talvikäräjillä 1668 käsitellään niittyä, jonka Martti Monkka oli pantannut Tuure Pekanpojan eli Leiston perillisille (KO a:12:104, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3713263)). 12.01.1670 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742549) Oulun raastuvanoikeudessa Tuomas Antinpoika penää Pekka Tuurenpojalta maksua hatusta, minkä hän oli Pekalle lainannut. Samalla sivulla olevassa seuraavassa jutussa Pekka Tuurenpoika esittää veljiensä Tuomas Tuurenpojan ja Juho Tuurenpojan kirjeen, jossa veljet myöntävät Pekalle Ankkurinkarin olevan omistuksen kahdeksi vuodeksi.
24.01.1670 Oulun pormestari Antti Yrjönpoika ja Sakari Jenderjan olivat ottaneet kontolleen edesmenneen Tuure Pekanpojan nuorimman pojan Casper Tuurenpojan huoltajuuden, mutta nyt Casperin isoveli oli laittomasti hakenut Casperin luokseen (oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742550)). 12.09.1670 pormestari Antti Yrjönpoika ja Sakari Jenderjan esittävät protestin Casper Tuurenpojan huoltajuuden tiimoilla (oikeanpuoleisen sivun ylin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742599)). Antti ja Sakari eivät onnistu lähettämään Casperia kouluun taikka hoitamaan muita heille holhoojina olevia velvoitteita. Sama kirje oli lähetetty Casperin veljelle Juho Tuurenpojalle, jonka luona Casper nyt asui.
Tuomas Tuurenpojan osalla holhousasiat vaikuttavat menneen ongelmitta. 16.03.1670 kirkkoväärti Juho Niilonpoika kertoi Tuomas Tuurenpojan 27.08.1669 päiväämästä kuitista, jossa Tuure vahvistaa vastaanottaneensa holhoojaltaan Juho Niilopojalta Tuurelle kuuluvan perintöosuuden, inventaarion mukaisesti (vasemmanpuoleisen sivun alin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742561)).
06.06.1670 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742580) edesmenneen Tuure Pekanpojan poika Juho Tuurenpoika kertoo ettei hän veljiensä kanssa ole saanut haltuunsa heidän vanhemmilleen kuulunutta niittyjä. Niityt tulisi nyt jakaa veljesten kesken.
23.08.1670 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742594) Juho Tuurenpojan holhoojana toiminut raatimies Henrik Forbus esittää laskelman Juhon perintörahoista.
16.11.1670 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742603) Johan Bochmäller esittää Gabriel Vahl:n 02.10.1660 esittämän vaateen tuhanteen kuparitaaleriin edesmenneen Tuure Pekanpojan pojan Pekka Tuurenpojan perintörahoihin. 21.04.1671 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742498) Johan Bochmöller raatimies Gabriel Vahl:n välityksellä edesmenneen Tuure Pekanpojan poikien vaateeseen. Pojista nimeltä mainitaan Juho Tuurenpoika. 25.11.1672 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742463) Juho Tuurenpoika kertoo edesmenneen isänsä Tuure Pekanpojan ja Johan Bochmöllerin välisestä 750 kuparitaalerin vaateesta.
06.02.1671 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742484) Antti Erkinpoika kertoo olleensa edellisenä sunnuntaina yöllä vahdissa Baltzar Camronin ikkunan alla. Tuolloin oli tapahtunut välikohtaus, jossa osallisena oli Pekka Tuurenpoika. Jutussa mainitaan myös Pekan veli Tuomas Tuurenpopika. 27.02.1671 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742489) kerrotaan, että köyhän leskivaimon Kerttu Erkintyttären hautauskustannukset lankeavat maksettavaksi Pekka Tuurenpojalle, Simo Simonpojalle ja Jaakko Martinpojalle, jotka olivat sunnuntaiyönä aiheuttaneet häiriötä.
22.03.1671 Tuomas Tuurenpoika mainitaan Oulun porvarina (vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742491)).
30.03.1672 (vasemmanpuoleisen sivun puolivälistä alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742414)) ja 22.04.1672 (vasemmanpuoleisen sivun keskimmäinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742420)) kerrotaan niittykaupoista, joissa Jaakko Kotilaisen leskivaimo Anna Laurintytär lapsipuoltensa kanssa myi niityn Juho Erkinpoika Heinoselle. Jutussa mainitaan, että niitty on Tuomas Leiston ja Petter Nymanin niittyjen välissä. Tuomas Leistoa ei mainita edesmenneeksi. 22.04.1672 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742419) kerrotaan, että Iin edesmenneen kirkkoherra Andreaksen leskivaimo Anna Laurintytär esitti 04.11.1669 päivätyn kauppakirjan, mikä koski Tuomas Leiston vieressä (vaiko tiluksilla?) olevaa niittyä. Tässäkään jutussa Tuomasta ei mainita edesmenneeksi. Ehkä jutuissa viitattiin edesmenneen Tuomas Yrjönpoika Leiston niityn vieressä olleeseen niittyyn, ja juttujen kannalta ei ollut oleellista mainita Tuomasta edesmenneeksi. Mikäli jutuissa mainitulla Tuomas Leistolla tarkoitetaan elossa olevaa Tuomas Leistoa, niin ehkäpä Tuomas Tuurenpojasta olisi käytetty sukunimeä Leisto?
04.05.1672 Juho Tuurenpoika kertoo Iin käräjillä 25.02.1672 päivätystä Risto Vuormaan liittyvästä asiasta, minkä mukaan hänen tulee etsiä entinen holhoojansa Henrik Forbus ja vaatia tältä saatavansa 107 taaleria ja 12 äyriä (oikeanpuoleisen sivun puolivälissä oleva juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742429)). Henrik Forbus vastaa, että ensin tulee käsitellä heidän (Henrikin ja Juhon välinen) aiempi riita-asia ja ottaa sen jälkeen tämä uudempia asia käsittelyyn. Risto Vuorman ja edesmenneen Tuomas Yrjönpoika Leiston välistä asiaa käsiteltiin jo vuoden 1671 Iin kesäkäräjillä (KO a:12:645, vasemmanpuoleisen sivun alempi juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3714412)); ja ilmeisesti käsittelyä sitten jatkettiin seuraavana vuonna. En ole onnistunut löytämään Iin käräjäpöytäkirjoja vuodelta 1672 (en kesä- enkä talvikäräjien). Tietääkö joku ovatko kyseiset pöytäkirjat joissain saatavilla, taikka ovatko ne tuhoutuneet?
Se, että Juho Tuurenpoika kokee entisen holhoojansa pitäneen Juholle kuuluvia perintörahoja, saattaa vaikuttaa ilmapiirin kiristymiseen Juhon ja Henrik Forbuksen välillä. 08.05.1672 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742431) raatimies Henrik Forbus valittaa Juho Tuurenpojasta, että Juho oli Iin markkinapaikalla vuonna 1670 suurisuisesti haukkunut Henrikiä. Yrjö Hannunpoika todisti, että oli kuullut Juho Tuurenpojan kutsuvan raatimies Forbusta hunsvoltiksi. Jaakko Jämsä todisti, että Juho Tuurenpoika oli kutsunut raatimies Fobusta kymmenisen kertaa koiraksi ja hunsvoltiksi.
14.05.1681 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11741898) käsitellään Juho Tuurenpojan ja edesmenneen pormestari Henrik Forbuksen leskivaimon välistä asiaa.
19.12.1672 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742464) Juho Heikinpoika Matelainen kertoo 19.10.1670 päivätystä sopimuksesta, jonka mukaan hän yhdessä Juho Tuurenpojan ja lanko Simo Simonpojan kanssa olivat luvanneet maksaa tukholmalaiselle Peer Brynielinpojalle 566 kuparitaaleria ja 8 äyriä. Juho Tuurenpojan ja Simo Simonpojan osuudesta oli edelleen maksamatta 54 taaleria ja 27 äyriä, jotka Juho Heikinpoika oli joutunut maksamaan. Juho Tuurenpoika kertoi, että maksamatta jäänyt osuus oli Simo Simonpojan osuutta. Juho Tuurenpoika määrättiin maksamaan summa Juho Heikinpojalle ja etsimään lankonsa Simo Simonpoika ja koettaa saada häneltä saatavansa takaisin. Iin talvikäräjillä vuonna 1679 on juttu, minkä yhteydessä mainitaan oululainen leskivaimo Anna Ollintytär ja leskivaimon vävy Juho Tuurenpoika (KO a:21:90, oikeanpuoleiselta sivulta alkava pitkä juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3724887)). Oulun käräjillä mainitaan useampaan kertaan Simo Luotolaisen leskivaimo Anna Ollintytär, jolla on poika Simo Simonpoika. Juho Tuurenpojan vaimo Brita Simontytär vaikuttaisi siis olevan Simo Simonpoika Luotolaisen tytär.
19.09.1678 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742311) (saattaa olla 19.09.1674, sillä juttu on vuoden 1674 pöytäkirjoissa) käsitellään Olli Heikinpojan ja Tuomas Tuurenpojan välistä juttua; jutussa mainitaan, että Tuomaan esi-isä oli asettanut holhoojaksi Olli Heikinpojan.
14.01.1678 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742188) Tuomas, Juho ja Casper Tuurenpojat penäävät Johan Bochmölleriltä 20.05.1652 päivättyä 300 hopeataalerin saatavaa, josta Bochmöller ja poikien edesmennyt isä Tuure Pekanpoika olivat sopineet. 23.03.1678 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742208) edesmenneen Tuure Pekanpojan perilliset penäävät Johan Bochmölleriltä 1653 päivättyä 300 taalerin saatavaa ja edesmenneen Tuomas Yrjönpojan saamisia. Edesmenneen Tuure Pekanpojan 1655 valtuuttama Juho Enqvist oli aikoinaan ajanut asiaa. Jutussa mainitaan, että Bochmäller oli sittemmin toiminut myös Tuuren vanhimman pojan Pekan holhoojana.
21.01.1678 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742190) Tuomas ja Casper Tuurenpojat kertovat myyneensä Ankkurinkarin omistukset Juho Juhonpojalle. Voisikohan ostaja olla Tuomaan holhoojana toimineen Juho Niilonpojan poika?
17.06.1678 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742225) edesmenneen Maunu Pekanpojan leskivaimo penää Tuomas Tuurenpojalta niittyä, jonka edesmennyt Maunu oli Tuomaan edesmenneelle isälle Tuure Pekanpojalle pantannut. Tuomas kertoi, että niitty oli ostettu ja kauppakirja oli hänen veljensä vaimolla, joka nyt oli Iin markkinoilla. 10.08.1678 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742229) edesmenneen Maunu Pekanpojan leskivaimo Elina Pekantytär penää edesmenneen Tuomas Yrjönpoika Leiston perillisiltä niittyä, minkä hänen edesmennyt miehensä oli Tuomaalle pantannut. Elina halusi lunastaa niityn samasta hinnasta kuin mistä se aikoinaan oli pantattu. Raatimies Antti Kauhanen kertoi, että edesmennyt raatimies Josef Yrjönpoika oli kuusi vuotta sitten arvioinut niityn arvoksi 24 kuparitaaleria. Tuomas Yrjönpojan perilliset Tuomas ja Juho Tuurenpojat tiesivät kertoa, että 19.05.1638 Tuomas Yrjönpoika oli ostanut niityn porvari Matti Hongaselta.
14.02.1680 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742007) Casper Tuurenpoika esittää 16 taalerin ja 24 äyrin vaateen edesmenneen pormestari Antti Yrjönpojan perikunnalle. Jutussa mainitaan myös Antin poika, Antti Antinpoika. Samoin Casper esitti Mikko Paavonpoika Muluisen 25.08.1657 päivätyn todistuksen siitä, että Casper Tuurenpojan äidin isä Tuomas Yrjönpoika Leisto oli maksanut Mikolle edesmenneen Antti Yrjönpojan 50 kuparitaalerin arvoisen velan. 17.01.1681 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11741843) Casper Tuurenpoika penää Antti Lyttraum:lta 18.02.1680 päivättyä 200 taalerin saatavaa. Samoin saatavana oli Antin edesmennyt isä pormestari Antti Yrjönpoika omakätisesti 16.06.1670 kirjaamat 16 taaleria 24 äyriä. Edesmennyt pormestari oli 25.08.1651 velkaantunut Casperin edesmenneelle äidin isälle Tuomas Yrjönpojalle. Antti kertoi, että Casperin edesmennyt isä Tuure Pekanpoika oli aikoinaan saanut kyseiset 50 taaleria. Antti määrättiin maksamaan Casperille 200 taalerin saatava sekä 16 taalerin 24 äyrin saatava.
22.03.1680 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742022) Juho Tuurenpoika pyytää inventaariota (ilmeisesti asiakirjaa) edesmenneen isänsä jäämistöstä. Tuolloin Tuure Pekanpojan menehtymisestä oli kulunut aikaa yli 20 vuotta, joten aika kauan ehtivät inventaarioasiakirjat oikeudessa roikkua.
Vuodesta 1670 alkaen Oulun porvari Juho Tuurenpoika esiintyy kohtalaisen usein myös Iin käräjillä, esim: Iin kesäkäräjät 1671 (KO a:12:637, vasemmanpuoleinen sivu, juttu 50 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3714583) ja KO a:12:638, vasemmanpuoleisen sivun alempi juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3714397)), Iin kesäkäräjät 1674 (KO a:13:573, oikeanpuoleisen sivun juttu nro 258 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3716022)), Iin talvikäräjät 1678 (KO a:19:77, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3723780); KO a:19:84, vasemmanpuoleisen sivun juttu nro 291 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3723794); KO a:19:85, oikeanpuoleisen sivun juttu nro 312 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3723797)). Vuoden 1678 Iin kesäkäräjillä (KO a:19:68, oikeanpuoleisen sivun juttu 244 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3723759)) ja 1679 talvikäräjillä (KO a:21:84, oikeanpuoleisen sivun juttu 296 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3724874)) käsitellään Kuivaniemen kylässä sijaitsevan Kakko Karjalainen talon velka-asiaa. Talon aiempi asukas Niilo Laurinpoika oli velkaa porvari Juho Tuurenpojalle 66 taaleria ja 24 äyriä.
Tuomas Yrjönpoika (Marketta Hannuntyttären puoliso ja Hannu Mikonpojan vävy)
Tukholmalainen porvari Tuomas Yrjönpoika mainitaan Oulun porvari Hannu Mikonpojan vävyksi Oulun tuomiokirjassa 06.05.1657 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627603). Tämä Tuomas on ilmeisesti Marketta Hannuntytär Hourun puoliso, sillä Oulussa ei tuohon aikaan taida olla kuin yksi Hannu Mikonpoika, joka toimii porvarina.
Kyseessä ehkä saattaisi olla sama Tuomas kuin 17.05.1647 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627421) mainittu tukholmalainen Tuomas Yrjönpoika, joka hoiti Johan Peterinpojan valtuuttamana velkomisasiaa Oulun raastuvanoikdeussa (tuolloin kyseessä oli edesmenneen Tuomas Yrjönpoika Karhun velka). Tukholmalainen Tuomas Yrjönpoika mainitaan Oulun tuomiokirjoissa silloin tällöin. 09.11.1657 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627613) tukholmalainen Peter Johaninpoika penää edesmenneen Pekka Niilonpojan leskivaimolta 381 taaleria; edesmenneellä Pekka Niilonpojalla oli maksettavaa edesmenneelle Johan Peterinpojalle ja tämän palkolliselle Tuomas Yrjönpojalle. Tuomas Yrjönpojan kohdalle on kirjattu "hans tienare", mutta itselleni jäi hieman epäselväksi kenen palkollinen Tuomas oli ollut (Peter Johaninpojan vaiko Johan Peterinpojan vaiko Pekka Niilonpojan). Mikäli ymmärsin 14.11.1657 jutun oikein, niin Tuomas Yrjönpoika olisi ollut tukholmalaisen Peter Johaninpojan edesmenneen isän Johan Peterinpojan entinen palkollinen. En ole varma ymmärsinkö oikein.
Olisikohan Tuomas Yrjönpoika muuttanut Tukholmasta Ouluun appensa menehtymisen aikoihin? 25.10.1658 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627810) mainitaan edesmenneen Hannu Mikonpojan leskivaimo. 15.06.1659 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627815) edesmennyt Hannu Mikonpoika Houru mainitaan sekä patronyymiä että sukunimeä käyttäen. 02.05.1659 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627814) Tuomas Yrjönpoika mainitaan Oulun raatimiehenä; mahdollisesti jo tuolloin kyseessä on tässä tarkasteltava Tuomas Yrjönpoika (vuonna 1657 raatimiehenä toiminut Tuomas Yrjönpoika on saattanut vielä olla Leisto, joka olisi palannut hetkeksi raatimiehen toimeen vävynsä menehtymisen jälkeen; taikka sitten vuoden 1657 raatimiehenä toiminut Tuomas Yrjönpoika on joku kolmas henkilö, joku muu kuin Leisto taikka Hourun vävy).
Hannu Mikonpojan isän kerrotaan olevan Pyhäjoen nimismies Mikko Simonpoika Houru. Pyhäjoen kesäkäräjillä 1628 nimismies Mikko Simonpoika kertoo miten hän rakkaan vaimonsa kanssa yksimielisesti olivat päättäneet lastensa perintöosuuksista (KO a:1:68, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3703702)). Lapsista vanhin, Hannu Mikonpoika, jatkaisi talon isännöintiä ja huolehtisi vanhemmistaan. Jutussa mainitaan myös poika Josef Mikonpoika, tytär Elisabeth ja nuorempi tytär Marketta. Jutussa ei kuitenkaan mainita Antti poikaa. Vuoden 1627 ruodutusluettelossa on kirjattuna 60-vuotias nimismies Mikko Simonpoika ja 18-vuotias poika Antti Mikonpoika. Tietääkö kukaan menehtyikö Antti Mikonpoika vuosien 1627-1628 välisenä aikana? Hannu Mikonpoika muuttanee Ouluun vuoteen 1638 mennessä; 16.06.1638 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3667958) Oulun raastuvanoikeuden istunnossa mainitaan Hannu Mikonpojan vaimo Valpuri.
12.05.1660 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742939) Tuomas Yrjönpoika pyytää edesmenneen appiukkonsa Hannu Mikonpojan perinnön jakoa, koska Tuomaan anoppi on solmimassa (vaiko jo solminut?) uuden avioliiton. 03.04.1661 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742911) velkomusasiassa mainitaan Valpuri Laurintytär ja tämän entinen edesmennyt mies Hannu Mikonpoika (Valpuri on ilmeisesti tällöin jo solminut uuden avioliiton, kun Hannu mainitaan Valpurin entiseksi "förra" edesmenneeksi puolisoksi, ja Valpuri myös mainitaan rouvaksi). 04.12.1661 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742928) edesmenneen Hannu Mikonpojan leskivaimo eli nykyinen Hannu Pekanpojan vaimo määrätään maksamaan 98 kuparitaaleria edesmenneen Lauri Antinpojan saamisia; edesmenneen Lauri Antinpojan seuraajaksi (avioliitossa) mainitaan Henrik Forbus. Edesmenneen Hannu Mikonpojan ja edesmenneen Lauri Antinpojan välistä velka-asiaa käsitellään edelleen 30.04.1662 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742890); elossa olevina osapuolina mainitaan edesmenneen Lauri Antinpojan leskivaimon nykyinen puoliso Henrik Forbus sekä edesmenneen Hannu Mikonpojan leskivaimo Valpuri ja tämän nykyinen mies Hannu Pekanpoika sekä vävy Tuomas Yrjönpoika. Hannu Pekanpoikiakin on Oulussa useampia. Tuomas Yrjönpojan appipuoli ei ole nimismiehenä ja Oulun raatimiehenä ja kirkkoväärtinä toiminut Hannu Pekanpoika Houru (Tyris Pekanpojan veli), sillä tämä menehtyi jo 1640-luvulla (mainitaan elossa olevaisena vielä 1643; hänen leskivaimonsa mainitaan 1644) ja hänen leskivaimonsa Malin Johanneksentytär Lithovius elää miehensä kuoleman jälkeen. Tuomas Yrjönpojan appiukko ei ilmeisesti ole myöskään Hannu Pekanpoika Tervo (jonka veli Pekka Pekanpoika toimii isäntänä Kemin pitäjän Tervolan kylässä), joka toimii Oulussa porvarina ja vaikuttaa olevan elossa vielä 1678; vuoden 1674 henkikirjaan on kirjattu Hannu Tervo ja tämän vaimo Marketta. Kun Hannu Pekanpoika mainitaan tuomiokirjoissa ilman sukunimeä, saa hänenkin kohdallaan aprikoida kenestä milloinkin on kysymys.
Tuomas Yrjönpoika ostaa edesmenneen Lauri Jönsinpojan talon (23.03.1661 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742910), 30.10.1661 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742926)).
12.06.1665 Juho Jönsinpoika penäsi Tuomas Yrjönpojalta niittyä. Tuomas vastasi, että hänen vaimonsa äidin isä edesmennyt Lauri Tolvanen oli samaisen niityn ostanut jo vuonna 1618 (oikeanpuoleisen sivun alin kokonainen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742803)). Näin ollen Marketta Hannuntyttären äidin voidaan olettaa olevan Valpuri Laurintytär Tolvanen (jonka isä on ilmeisesti Lauri Laurinpoika Tolvanen s.n.1567, joka muutti Pudasjärveltä Ouluun vuoden 1611 tietämillä). 30.08.1665 raatimies Tuomas Yrjönpoika penäsi appiukkopuoleltaan Hannu Pekanpojalta perintöosuutta (vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742811)); Tuomaan anoppi mainitaan edesmenneeksi. Juttu alkaa jotenkin seuraavasti: "Rådhman Thomas Jörenson framstegh och besweredhe sigh öfwer sin stijgswärfadher Hans Peerson, angåendhe, en dell aff fädherne och helt och hållit efter sin sahl swermodher nembl: mödherne". Mitä tässä kontekstissa tarkoittaa "en dell aff fädherne"? Tarkoittaako tämä sitä, että Hannu Mikonpoika oli ollut aiemminkin aviossa ja aiemmasta liitosta olisi ollut lapsia ja Tuomaan vaimolle kuuluisi vain osuus isänpuoleisesta perinnöstä? Luultavasti ymmärsin tämän jotenkin väärin.
17.02.1666 Johan Bochmöller kertoo, että on jokin aika sitten myynyt raatimies Tuomas Yrjönpojalle Pyhäjoella sijaitsevan Hourula-nimisen talon, jota edesmennyt Matti Laurinpoika aiemmin isännöi ja joka velkaantui kruunun rästien tiimoilla (oikeanpuoleisen sivun toinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742732)). Johan kertoo kaupan tapahtuneen, koska raatimies oli talon oikea perillinen. Tuomas ei katso ostaneensa taloa, ja että Bochmöller oli ehtinyt talon jo myydä vouti Kristian Willinghusen:lle. 10.03.1666 Bochmöller vaatii Tuomas Yrjönpoikaa pitäytymään Hourulan talon kaupassa (vasemmanpuoleisen sivun ylin kokonainen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742737)). Tuomas vaatii Bochmöller:ltä vaateet kirjallisina ja kertoo antavansa niihin vastauksen kirjallisina; tämä taas ei tunnu sopivan Bochmöller:lle. 12.03.1666 Bochmäller valittaa jälleen Tuomas Yrjönpojasta ja Hourulan talon kaupasta. 21.03.1666 Tuomas vastaa Bochmöllerille, että hänellä ei ole asiaan enää mitään sanottavaa. 24.03.1666 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742738) Johan Bochmöller kertoo, että oli tehnyt laillisen kaupan raatimies Tuomas Yrjönpojan kanssa Pyhäjoella sijaitsevasta Hourulan talosta. Talo oli tuli tullut Bockmöllerin haltuun Hourulan talon edesmenneen isännän Matti Laurinpojan kruununrästien johdosta. Bochmöller halusi nyt Tuomaalta maksun talosta. Tuomas näkee edelleen kaupassa ongelmaa. En ihan päässyt kärryille siitä, mikä oli ongelman ydin. Oliko epäselvyyttä siitä, oliko Bochmöller:llä täysi omistusoikeus Hourulan taloon ja oikeus myydä se?
25.05.1667 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742699) Tukholman porvari Henrik Jacobinpoika penää saataviaan edesmenneen Hannu Mikonpojan perilliseltä Tuomas Yrjönpojalta. Raatimies Tuomas Yrjönpoika vapautetaan edesmenneen Pekka Laurinpoika Tolvasen perillisten vaateista. Tolvasen perikunta määrätään maksamaan raatimiehelle 86 kuparitaaleria ja 20 äyriä. Tolvasen perikunnasta nimeltä mainitaan Heikki Tolvanen, joka saattaisi olla Heikki Pekanpoika Tolvanen, jonka isä oli aikoinaan Oulusta Raumalle muuttanut Pekka Laurinpoika Tolvanen (Heikki Pekanpoika Tolvasella oli veli Lauri Pekanpoika ja sisar, joka oli avioliitossa raumalaisen Bertil Herman:n kanssa). 24.02.1668 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742626) kerrotaan, että Tuomas Yrjönpojan edesmennyt appiukko Hannu Mikonpoika oli 20.08.1657 kuljettanut 3562 kuparitaaleria Tukholmaan. 14.03.1670 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742560) raahelainen Karl Kranck penää saataviaan Tuomas Yrjönpojalta. Juttu alkaa jotenkin seuraavasti: "Carll Kranck ifrån Brahestadh framstegh tillkändandes? sin eedh åbook, sigh icke öfwer 700 dal km:tt utaf der 1500 dl af Thomas Jörensn på sin swärfaders wägnar för sin hustrus arff till gode bekommit". En päässyt kärryille, että kenen perinnöstä tässä oli kyse. Oliko kyseessä Karl:n appiukon vaimolle kuuluva perintö?
Ja sitten tulee tämänkin Tuomas Yrjönpojan taipale päätökseen. 16.03.1670 mainitaan edesmenneen Tuomas Yrjönpojan leskivaimo (vasemmapuoleisen sivun toiseksi alin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742561)). 23.03.1670 mainitaan edesmenneen raatimies Tuomas Yrjönpojan leskivaimo Marketta Hannuntytär (oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742562)).
13.04.1670 Petter Nyman esittää asiakirjan, minkä mukaan hän on lähtenyt Viipurin kaupungista (oikeanpuoleisen sivun kolmas juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742564)). Petter pyytää saada asettua Oulun kaupunkiin, koska on solminut avioliiton edesmenneen raatimies Tuomas Yrjönpojan leskivaimo Marketta Hannuntyttären kanssa. Petter otetaan porvariksi Oulun kaupunkiin ja hän vannoo porvarin valansa. 11.05.1670 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742572) käsitellään niittykiistaa, jossa kantajana on Antti Heikinpoika Matilainen ja vastaajana Petter Nyman. Antti Matilaisen anoppi Anna Yrjöntytär oli 22.04.1657 myynyt 50 kuparitaalerilla niityn edesmenneelle Tuomas Yrjönpojalle. Niitty ei ollut kuulunut tonttiin, minkä edesmennyt Tuomas Yrjönpoika 11.03.1661 oli ostanut. Itselleni jäi epäselväksi oliko tässä kyseessä yksi vaiko kaksi edesmennyttä Tuomas Yrjönpoikaa (eli oliko ensin mainittu Leisto ja jäljempänä mainittu Hourun vävy).
14.01.1671 Petter Nyman saa sakot, koska ei saavu oikeuteen vastaamaan vaimonsa äidin sisaren valtuuttamalle Simo Sigfridinpojalle (vasemmanpuoleisen sivun toinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742477)). Neljä päivää myöhemmin (18.01.1671, oikeanpuoleisen sivun alin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742481)) Simo Sigfridinpoika penäsi Petter Nymanilta pyhäjokelaisen Niilo Ollinpojan vaimon perintöä. Petter Nyman on tuolloin avioliitossa Marketta Hannuntyttären kanssa, jonka äiti on edesmennyt Valpuri Laurintytär Tolvanen. Tämä jollain tapaa vaikuttaisi tarkoittavan, että Valpuri Laurintytär Tolvasen sisar asustelee Pyhäjoella ja on avioliitossa Niilo Ollinpojan kanssa. Olisikohan kyseessä sama Niilo Ollinpoika, joka jo vuonna 1636 mainittiin Lauri Tolvasen vävyksi? Onko kenelläkään tietoa milloin Niilo Ollinpoika olisi muuttanut Pyhäjoelle ja missä hän siellä asui?
06.04.1674 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742290) käsitellään Petter Nymanin ja edesmenneen Hannu Hannunpojan leskivaimon välistä asiaa; jutussa mainitaan myös leskivaimon poika Hannu. 08.04.1674 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742291) edesmenneen Tuomas Yrjönpojan seuraaja (avioliitossa) Petter Nyman penää saataviaan Hannu Hannunpojan leskivaimo Marketta Klemetintyttäreltä, jutussa mainitaan myös Hannu Hannunpoika Fordell. 13.04.1674 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742293) Hannu Hannunpoika Fordell protestoi Petter Nymania vastaan. 02.03.1678 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742200) raatimies Petter Nyman kertoi, että 08.04.1674 Hannu Hannunpojan leskivaimo Marketta Klemetintytär oli määrätty maksamaan hänelle 291 kuparitaaleria ja 28 äyriä. Petter Nyman huudattaa velkojen pantiksi Hannu Hannunpojan leskivaimon talon ensimmäisen kerran 27.03.1678 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742209), toisen kerran 13.04.1678 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742211) ja kolmannen kerran 20.04.1678 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742213). Asiaa käsitellään edelleen 29.04.1678 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742215), 03.05.1678 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742216), 11.05.1678 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742218) ja 13.05.1678 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742219). Marketta Klemetintyttären poika Hannu Hannunpoika Fordellbärg lupaa turvata äitinsä velan maksun Petter Nymanille.
21.01.1679 raatimies Petter Nyman mainitaan edesmenneeksi (oikeanpuoleisen sivun keskimmäinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742108)). 31.05.1679 mainitaan Petter Nymanin leskivaimo Marketta Hannuntytär (vasemmanpuoleisen sivun toinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742138)).
Sukuhenkisin Terveisin,
sari
Hei! Vastaan tähän vanhaan ketjuun.
Oulun arkistoista löytyi tietoa Tyris Pehrsonin omaisuudesta. Tapaus lienee käsitelty vuonna 1658, jolloin Tyris ollut kuollut. Juuri ennen tapausta mainitaan kirjassa vuosiluku 1658.
Oulun raastuvanoikeuden I arkisto - AIe:1 Perukirjat 1653-1699, jakso 7, sivu 6-7: Tyrin Pietarinp. Luettelo omaisuudesta, joka vääryydellä on joutunut Olavi Henrikinpojalle; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5384038501&aineistoId=1786842220 / Viitattu 3.3.2024
Jäin miettimään, että miten omaisuus on päätynyt Olavi Henrikinpojalle, mutta Sarin vastaus sen paljastaakin. Tuuren appi on halunnut orvot tyttärenpoikansa Olli Heikinpojan huollettavaksi. Tutkin asiaa ja jäin miettimään, että onkohan kysessä Olli/Olavi Heikinpoika Heikola.
Selvisikö lähteistä, että mikä Tyriksen vaimo ja Tuomas Yrjönpojan tyttären nimi on? Jossain yhteydessä tälle Tyrikselle on laitettu vaimoksi Catharina Johansdotter Limingius. Eli Tyris lienee ollut naimisissa kahdesti? Oliko tämä NN Tuomaksentytär 2.vaimo, koska puhutaan huollettavista orvoista?
Täällä muuten tuon Olavi Heikinpoika Heikolan perunkirjoitus: Oulun raastuvanoikeuden I arkisto - AIe:1 Perukirjat 1653-1699, jakso 76, sivu 147: Olavi Henrikinp. Perunkirjoitus ja perinnönjako 4.10.1676; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5384038704&aineistoId=1786842220 / Viitattu 3.3.2024
Hei! Vastaan tähän vanhaan ketjuun.
Oulun arkistoista löytyi tietoa Tyris Pehrsonin omaisuudesta. Tapaus lienee käsitelty vuonna 1658, jolloin Tyris ollut kuollut. Juuri ennen tapausta mainitaan kirjassa vuosiluku 1658.
Oulun raastuvanoikeuden I arkisto - AIe:1 Perukirjat 1653-1699, jakso 7, sivu 6-7: Tyrin Pietarinp. Luettelo omaisuudesta, joka vääryydellä on joutunut Olavi Henrikinpojalle; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5384038501&aineistoId=1786842220 / Viitattu 3.3.2024
Jäin miettimään, että miten omaisuus on päätynyt Olavi Henrikinpojalle, mutta Sarin vastaus sen paljastaakin. Tuuren appi on halunnut orvot tyttärenpoikansa Olli Heikinpojan huollettavaksi. Tutkin asiaa ja jäin miettimään, että onkohan kysessä Olli/Olavi Heikinpoika Heikola.
Selvisikö lähteistä, että mikä Tyriksen vaimo ja Tuomas Yrjönpojan tyttären nimi on? Jossain yhteydessä tälle Tyrikselle on laitettu vaimoksi Catharina Johansdotter Limingius. Eli Tyris lienee ollut naimisissa kahdesti? Oliko tämä NN Tuomaksentytär 2.vaimo, koska puhutaan huollettavista orvoista?
Täällä muuten tuon Olavi Heikinpoika Heikolan perunkirjoitus: Oulun raastuvanoikeuden I arkisto - AIe:1 Perukirjat 1653-1699, jakso 76, sivu 147: Olavi Henrikinp. Perunkirjoitus ja perinnönjako 4.10.1676; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5384038704&aineistoId=1786842220 / Viitattu 3.3.2024
Otetaan vanha viestini tästä ketjusta vuoden 2016 lopulta
Ennen kuin jälleen kerran sekoitetaan kaksi Tyris Pietarinpoikaa keskenään niin Tyris Pietarinpoika Houru näyttää kuolevan viimeistään 1641, sillä jo 1641 Oulun henkikirjassa on hänen leskensä Karin Johanintytär Lithovia (GS 6223), joka eli leskenä Oulussa vielä 1653. Tyris Pietarinpoika Hourulla oli ainakin lapset Karin k. 1707 Oulu, Petrus k. 1647 Oulu, Johan ja Henricus k. 1665 Turku. Näistä Petrusta epäilen siksi herra Pietariksi, jonka leski Maria Danielintytär meni 1650-luvun puolivälissä naimisiin Oulun pormestari Daniel Krögerin kanssa.
Kun taas Tyris Pietarinpoika Dirich, k. 1658, muutti Turusta Ouluun vasta 1640-luvun loppupuolella (Turun RO 13.5.1648).
Näitä Tyris Pietarinpoikia on käsitelty aikaisemminkin mm.
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=32170
Tässä ketjussa on sivuttu Tuure Pekanpoikaa ja Tyris Pekanpoikaa, joten rohkenen kirjoitella ensin mainitusta tähän ketjuun, vaikka hieman otsikon ohi meneekin. Koska Tuomas Yrjönpoika Leisto on Tuure Pekanpojan appiukko, voisi muutaman sanasen kirjoittaa Oulun Tuomas Yrjönpojistakin.
Oulu ei ole omaa "kotikenttääni"; Oulun tuomiokirjoja olen lueskellut vain etsiäkseni tietoja muutamasta esivanhemmastani; Oulun tuomiokirjoja olen lukenut vain kevyesti ja niistä tekemäni muistiinpanot ovat hajanaisia ja vajavaisia. Olen tuomiokirjoja lukiessani saattanut lukea ja ymmärtää jotain väärin; samoin tätä kirjoittaessani luultavasti olen tapani mukaan tehnyt kosolti kirjoitusvirheitä, toivottavasti en kuitenkaan kovin pahoja. Olen erittäin kiitollinen kaikista korjauksista mikäli havaitsette tulkinnoissani virheitä. Lisätiedot ovat myös lämpimästi tervetulleita.
Tuomas Yrjönpoikia vaikuttaa Oulussa 1600-luvulla olleen ainakin kolme: Tuomas Yrjönpoika Karhu (+1639), raatimies Tuomas Yrjönpoika Leisto (+1658, vävy: Tuure Pekanpoika) ja raatimies Tuomas Yrjönpoika (+1669, vaimo: Marketta Hannuntytär, jonka vanhemmat ovat Hannu Mikonpoika ja Valpuri Laurintytär Tolvanen).
Useammassa eri lähteessä Hannu Mikonpoika Hourun tyttären Marketta Hannuntyttären puolisoksi mainitaan Tuomas Yrjönpoika Leisto, ja Tuomaan mainitaan menehtyneen vuonna 1669. Näissä jutuissa kaksi peräkkäistä raatimies Tuomas Yrjönpoikaa ovat ilmeisesti päässeet sekoittumaan keskenään. Marketan puoliso Tuomas Yrjönpoika on elossa vielä kymmenisen vuotta Tuomas Yrjönpoika Leiston menehtymisen jälkeen. Tuomas Yrjönpoika Leisto (koko nimellä) mainitaan edesmenneeksi 07.05.1666 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742747) Oulun raastuvanoikeudessa (tuolloin mainitaan edesmenneen Tuomas Yrjönpoika Leiston talo, joka kuuluu Mikko Pekanpojan edesmenneen veljen Tuure Pekanpojan lapsille). Tuomas Leiston menehtymisestä on useampia mainintoja tuomiokirjoissa vuodesta 1658 alkaen siten, että tekstistä käy ilmi kyseessä olevan Tuomas Yrjönpoika Leisto (vaikka Tuomaan patronyymi taikka sukunimi on useammissa jutuissa jätetty mainitsematta, viitataan häneen esim. edesmenneen Tuure Pekanpojan lasten edesmenneenä äidin isänä; ja useista tuomiokirjon jutuista käy ilmi, että Tuure Pekanpojan lapset olivat Tuomas Yrjönpoika Leiston tyttären lapsia). Myös Iin kesäkäräjillä 1671 mainitaan, että Tuomas Leisto menehtyi vuonna 1658. Myös Oulun kirkontileissä Tuomas Yrjönpoika Leisto mainitaan edesmenneeksi 14.04.1658 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5752613) tehdyssä kirjauksessa ("aff saligh Thomas Jörensån Leistoij för muura griffan"); samaisen vuoden tammikuun kolmantena Tuomas Yrjönpoika Leisto maksoi kellojen soitosta edesmenneen tyttärensä, sisarensa ja piikansa hautausten tiimoilla. Yrjö Tuomaanpoika Leiston voidaan näin ollen olettaa menehtyneen vuonna 1658. Marketta Hannuntyttären (Hannu Mikonpoika Hourun tytär) puoliso raatimies Tuomas Yrjönpoika sen sijaan mainitaan eläväisenä vielä vuoden 1668 tuomiokirjassa. Marketta Hannuntyttären puoliso tunnutaan tuomiokirjoissa mainittavan aina pelkkänä Tuomas Yrjönpoikana, ilman sukunimeä. Tämä Tuomas Yrjönpoika saattaisi olla vielä vuonna 1657 olla porvarina Tukholmassa, ennen muuttoaan Ouluun. Onko kenelläkään tietoa kenen poikia tämä Marketta Hannuntyttären puoliso Tuomas Yrjönpoika oli?
Monissa tuomiokirjojen jutuissa Tuomas Yrjönpoika mainitaan vain etunimeä ja patronyymiä käyttäen. Osa jutuista on sellaisia, että kontekstista käy selville se, ketä Tuomas Yrjönpoikaa tarkoitetaan. Osa jutuista on sellaisia, että itselleni ei selvinnyt kuka Tuomaista oli kyseessä.
Tuomas Yrjönpoika Karhu ja Tuomas Yrjönpoika Leisto
Vuoden 1627 (https://oirula.kuvat.fi/kuvat/Lähteitä/Alkuperäisiä/Verokirjoja/Oulu/1627/1627_WA_Oulu_152.jpg) ruodutusluettelossa Ouluun kirjataan kaksi Tuomas Yrjönpoikaa: 26-vuotiaan Tuomas Yrjönpoika pienempään taloon (vasemmanpuoleisen sivun kymmenes nimi) ja 30-vuotiaan Tuomas Yrjönpoika isompaan taloon (oikeanpuoleisen sivun alin nimi). Voisivatkohan nämä Tuomaat olla Tuomas Yrjönpoika Karhu ja Tuomas Yrjönpoika Leisto?
Vuosien 1628 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3703956)-1629 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3703970) tuomiokirjassa Oulun kaupunginvoudiksi on kirjattu Tuomas Yrjönpoika. Vuodesta 1630 alkaen Tuomas Yrjönpoika kirjataan raatimieheksi (tuolloin kaupunginvoudiksi mainitaan Lauri Simonpoika). Voisikohan kyseessä olla Tuomas Yrjönpoika Karhu taikka Tuomas Yrjönpoika Leisto? 1640- ja 1650-luvuilla raatimieheksi mainittu Tuomas Yrjönpoika on luultavasti Leisto, mutta 1630-luvun alusta en ole varma olisiko kyseessä Karhu, Leisto vaiko kenties joku kolmas Tuomas Yrjönpoika.
Oulun kirkontileissä listataan päiväyksestä 01.12.1633 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5752477) alkaen menehtyneet henkilöt. Listan kaksi ensimmäistä ovat "Thomas Jörensons Biörns hustru" ja "Leistola Thomases hustru". Kyseessä luultavasti ovat Tuomas Yrjönpoika Karhun vaimo ja Tuomas Yrjönpoika Leiston vaimo. Niinpä on vaikea sanoa onko Oulun tuomiokirjassa 21.02.1635 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3704877) (KO a:3:159, vasemmanpuoleinen sivu, juttu nro 5) mainittujen Tuomas Yrjönpojan tyttärien Kertun ja Marketan isä Tuomas Yrjönpoika Karhu, Tuomas Yrjönpoika Leisto, vaiko mahdollisesti joku kolmas Tuomas Yrjönpoika. Jutussa kerrotaan, että pormestari Jaakko Antinpoika ja raatimies Matti Mikonpoika olivat Tuomas Yrjönpojan pyynnöstä käyneet hänen luonaan määrittämässä tytärten äidin jälkeistä perintöä; molemmille määritettiin saatavaksi sata kuparitaalaria ja 16 luotia hopeaa. Tytärten holhoojaksi nimitettiin raatimies Matti Mikonpoika.
Tuomas Yrjönpoika Karhu
Tuomas Yrjönpoika Karhu mainitaan Oulun tuomiokirjoissa koko nimellä ainakin kahdesti. 01.09.1638 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3667962) (vasemmanpuoleinen sivu, hieman puolivälin yläpuolella) päivätyssä jutussa Tuomas Yrjönpoika Karhun mainitaan olevan velkaa tukholmalaiselle Johan Peterinpojalle. 31.05.1648 päivätyssä jutussa Tuomas Yrjönpoika Karhu mainitaan edesmenneeksi (oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627442)). Jutussa kantajana on Tukholman raatimies Johan Peterinpoika, joka oli valtuuttanut Tuomas Yrjönpojan ajamaan asiaa (tämä Johanin valtuuttama Tuomas Yrjönpoika saattaisi ehkä olla Marketta Hannuntyttären puoliso ja tuleva Oulun porvari). Vastaajina jutussa olivat Oulun entinen pormestari Jaakko Antinpoika sekä Hannu Hannunpoika. Jutussa viitataan samaisen jutun aiempaan käsittelyyn 17.05.1647. Tämän aiemman käsittelyn kohdalla (oikeanpuoleisen sivun puolivälistä alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627421)) edesmenneelle Tuomas Yrjönpojalle ei tuomiokirjassa mainita sukunimeä, mutta on ilmeistä, että kyseessä on Tuomas Yrjönpoika Karhu. Tuolloinkin asiaa ajoi tukholmalaisen Johan Peterinpojan valtuuttaman Tuomas Yrjönpoika. Ja vastaajina olivat Jaakko Antinpoika ja Hannu Hannunpoika. Jutussa kerrotaan, että Tuomas Yrjönpoika (Karhu) oli menehtynyt maaliskuussa 1639.
21.08.1644 käsitellään juttua, jossa kantajana on Sakari Ficke ja vastaajana on Karin (vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627380)). Luultavasti ymmärrän tämän jutun nyt aivan väärin. Tarkoitetaanko jutussa, että Tyris Pekanpojan leskivaimo Karin olisi sittemmin avioitunut Tuomas Yrjönpojan kanssa? Ja onko Tuomas Yrjönpoikakin tässä vaiheessa jo edesmennyt? En saa jutusta riittävästi selvää, joten todennäköisesti nyt ymmärrän tämän jutun väärin. Sekä Tuomas Yrjönpojan että Tyris Pekanpojan nimen edessä on jokin merkintä, ihan kuin olisi s kirjain ja jokin toinen merkki, joka saattaisi olla ehkä g kirjan. Juttu saattaisi olkaa jotenkin seuraavasti: "Zacharias Ficke kärde till h: Charin sg Thåmas Jönresons om 83 dl 24 öre kr.mtt son sg Thåmas hadhe hånnåm skyldigh blifuitt, förmenar likwäll att hon skall wara plichlig till att swara till resten, ehuru wäll hennes sg mans egendom bådhe i lös och fas ähr tagen till att divideras emellan creditorerne och derföre att enkian hafuer någåt betalt efter sijn sg mans dödh till Zacharian uppå resten" ... ja seuraavasta kappaleesta jatkuu jotenkin seuraavasti: "Så krafde? Zacharias Ficke at be:te h: Charin hennes förre sg mans Tyrijs Pedhersåns gield n 17 dl 27 öre" ... Yleensä mainintaa "förre" edesmenneen puolison yhteydessä käytetään silloin, kun leski on avioitunut uudelleen (vaikka olisi leskeytynyt myös uudemmasta liitostaan). Jos tämä tarkoittaisi sitä, että Tyris Pekanpojan leskivaimo oli avioitunut Tuomas Yrjönpojan kanssa ja että Tuomaskin oli nyt jo edesmennyt, niin voisiko olla niin, että Karin olisi avioitunut Tuomas Yrjönpoika Karhun kanssa ja ehtinyt olla pienen aikaa Tuomaan kanssa avioliitossa ennen kuin jäi uudelleen leskeksi? Tuomas Yrjönpoika Karhu on tuolloin jo edesmennyt, Tuomas Yrjönpoika Leisto sen sijaan on elossa. Mutta luultavasti ymmärsin tämän jutun jotenkin väärin.
Tuomas Yrjönpoika Leisto
Tuomas Yrjönpoika Leisto mainitaan tuomiokirjoissa usein myös hänen menehtymisensä jälkeen; tuolloin asiat suurimmaksi osin liittyvät Tuomaan tyttären poikiin. Joissakin kirjoituksissa Tuomas Yrjönpoika Leiston vävyn Tuure Pekanpojan kuolinvuodeksi on mainittu 1658; kyseinen vuosi on kuitenkin Tuuren appiukon Tuomas Yrjönpoika Leiston kuolinvuosi ja vävy Tuure on menehtynyt aiemmin. Tuure mainitaan edesmenneeksi 17.01.1657. Tuure mainittiin elossa olevan oloisena vielä 30.05.1656, joten hänen kuolemansa vaikuttasi ajoittuvan aikavälille 30.05.1656-17.01.1657. Tässä ketjussa mainittiinkin, että Tuurelta jäi neljä poikaa, ja heistä nimeltä mainittiin Tuomas, Juho ja Kasper. Neljäs poika (pojista vanhin) on nimeltään Pekka Tuurenpoika. (Pojista nuorin on Kasper.)
Tuomas Yrjönpoika Leiston menehdyttyä hänen orvoksi jääneet tyttärenpoikansa ovat alkuun Olli Heikinpojan huollettavat, lasten isoisän toiveen mukaisesti. Sittemmin Tuure Pekanpojan lapset eli Tuomas Yrjönpoika Leiston lapsenlapset ripotellaan asumaan kuka minnekin. Vanhin poika Pekka asuu Johan Bochmöller:n luona. Tuomas poika asuu Oulun kirkkoväärti Juho Niilonpojan luona. Juho pojan holhoojana toimii Henrik Forbus. Nuorimman pojan, Casperin, holhoojana toimii ensin Olli Heikinpoika; sittemmin Casperin huoltajuudesta vastaavat Oulun pormestari Antti Yrjönpoika ja Sakari Jenderjan. Holhousasiat tuntuvat menevän kohdilleen vain Tuomas pojan ja tämän holhoojan Juho Niilonpojan välillä. Muiden poikien holhouksesta ja perintövarallisuuden asioiden hoitamisesta tulee sanomista enemmän taikka vähemmän. Sittemmin vanhemmat veljet käyvät hakemassa suojiinsa nuorimman veljensä Casperin, vastoin Casperin holhoojien tahtoa. Tuuren poikien perimä omaisuus on merkittävän suuruinen, ja poikien varallisuutta on vuosien saatossa hoitamassa useita henkilöitä; niinpä poikien perintövarallisuuden hoitaminen on vuodesta toiseen kestoaiheena Oulun raastuvanoikeudessa.
Tuomas Yrjönpoika Leisto on lähtöisin Pohjois-Iin uudemmasta Leiston talosta. Vanhempi Leiston talo oli olemassa jo Iin ensimmäisten veroluetteloiden aikaan (Iin veroluettelot alkavat vuodesta 1547). Vuoteen 1570 tietämille Leiston talo vaikuttaa olevan yhtenä savuna. Vuoden 1570 tietämillä Leiston talosta lohkaistiin uudistila, jota alkoi isännöidä lautamies Mikko Jönsinpoika Leisto, joka ehkä saattaisi olla Tuomas Yrjönpoika Leiston isoisä. Tämä uudempi Leiston talo on se talo, joka jatkaa myöhemminkin nimellä Leisto. Leiston "emotila" eli vanhempi Leiston talo autioituu, ja siitä aletaan myöhemmin (1650-luvun tietämiltä) käyttää nimeä Paaso (Matti Matinpoika Paaso ylösotti vanhemman Leiston tilan 1648). Uudemman Leiston talon isännyys siirtyi vuoden 1683 tietämillä Yrjö Mikonpoika Leistolle, joka saattaisi olla Tuomas Yrjönpoika Leiston isä. Yrjö Mikonpojan (Leisto) talo mainitaan vuoden 1585 maakirjassa nimismiehen taloksi; tämä ei tarkoita sitä, että Yrjö Mikonpoika itse olisi välttämättä tuolloin toiminut nimismiehenä, vaan vain sitä, että kyseisenä vuonna nimismiehen talo verovapaus on kohdistunut Yrjö Mikonpojan taloon (eli ilmeisesti nimismies asui tuolloin Yrjö Leiston talossa). Vuoden 1620 tietämillä uudemman Leiston talon isännyys siirtyy Yrjö Yrjönpojalle (s.n.1580), joka on Ouluun muuttaneen Tuomas Yrjönpoika Leiston veli. Mikäli Tuomas Yrjönpoika Leisto on jompikumpi Oulun vuoden 1627 ruodutusluetteloon kirjatuista Tuomas Yrjönpojista, niin Tuomas vaikuttaa olevan Leiston isännäksi jäänyttä Yrjö veljeään nuorempi. Vuoden 1577 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2650347) kymmenysluettelon lopussa on kirkkoherran sinetin ohella Mikko Leiston puumerkki. Kirkkoherra Lauri Matinpojan 19.01.1579 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2633505) päiväämän kirjeen lopussa on Iin lautamiesten puumerkit, joiden joukossa on myös Mikko Leiston puumerkki. Erikoista on se, että Mikko Leiston puumerkki vaikuttaa olevan näissä asiakirjoissa erilainen. Oliko Mikko Leistoja Iissä tuolloin kaksi?
Iin kesäkäräjillä vuonna 1642 käsitellään Pohjois-Iissä sijaitsevan kokomanttaalin Yrjö Leiston talon tilannetta (KO a:5:130, vasemmanpuoleisen sivun ylin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3705250)). Kukaan Leiston talon perillisistä ei ollut halukas ottamaan taloa hallintaansa; perillisistä nimeltä mainitaan Yrjön Oulussa asuva veli Tuomas Yrjönpoika. Niinpä talon nautinta myönnetään pohjois-iiläiselle Sigfrid Tapaninpojalle (Veijola), sillä ehdolla, että hän maksaa saatavat ja huolehtii Yrjö Leistosta tämän loppuelämän ajan. Vuoden 1656 Iin talvikäräjillä oululainen Tuure Pekanpoika penää appiukkonsa Tuomas Yrjönpojan sadan taalerin Leiston taloon liittyviä saatavia iiläiseltä Sigfrid Tapaninpojalta (KO a:9:399, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3709634)). Tuure Pekanpoika ajoi Iin käräjillä myös muita appiukkonsa saataviin liittyviä juttuja. Vuoden 1648 kesäkäräjillä Tuure Pekanpoika penäsi appiukkonsa Tuomas Leiston saatavia Isak Filipinpoika Liedekseltä (KO a:6:348, oikeanpuoleisen sivun kolmas juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3706391)).
Leiston nimellä Tuomas mainitaan Oulun tuomiokirjoissa viimeistään 07.01.1637 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3667838) (vasemmanpuoleinen sivu, hieman puolenvälin yläpuolella), ja kirkontileissä 1633. Leskeksi jäätyään Tuomas Leisto keksii jekuttaa Lauri Pentinpojan leskivaimo Kirstiniä. Oulun tuomiokirjan 03.04.1637 päivätyssä jutussa kerrotaan, että Tuomas Leisto oli lupaillut Lauri Pentinpojan leskivaimo Kirstinille avioliittoa ja pari oli ennakkoon harjoitellut yksissätuumin avioliittotoiminteita (oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3667840)). Tuomas oli kuitenkin tullut avioliiton suhteen toisiin aatoksiin, eikä aikonut Kirstinin kanssa papin pakeille lähteä. Niinpä Tuomas sai salavuoteudesta 40 taalerin sakot. Kirstinin ensimmäinen puoliso oli Heikki Pöyhtäri; ja leskeksi jäätyään hän oli avioitunut Lauri Pentinpoika Lajan kanssa. Avioituessaan Kirstinin kanssa Lauri maksoi edellisen liiton lapsipuolilleen näiden perintöosuudet (KO a:1:190, 04.05.1629, oikeanpuoleisen sivun puolivälistä alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3703978)). Laurin edellinen vaimo Brita oli ollut ennen Lauria kahdesti aviossa (Tuomas Lajan ja Jöns Lajan kanssa), ja kummastakin liitosta oli syntynyt lapsia, joiden holhoojina olivat raatimiehet Matti Mikonpoika ja Jaakko Antinpoika. Myös Kirstinin aiemmasta liitosta (Heikki Pöyhtärin kanssa) syntyneille lapsille Hannu Heikinpojalle ja Brita Heikintyttärelle maksettiin näiden isän puoleiset perintöosuudet; lasten holhoojiksi nimettiin pormestari Yrjö Antinpoika ja raatimies Matti Mikonpoika (KO a:1:210, 15.06.1630, vasemmanpuoleisen sivun ylhäältä alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3704020)). Kirstinin jälkimmäinen puoliso Lauri Pentinpoika menehtyi samoihin aikoihin kuin Tuomas Yrjönpoika Leiston vaimokin. Itselleni ei ole selvinnyt, miksi leskivaimo Kirstinillä oli saatavia Tuomas Yrjönpoika Leistolta. 21.08.1640 Heikki Pöyhtärin leskivaimo Kirstinin valtuuttama Antti Tuomaanpoika penäsi Tuomas Leistolta 40 taaleria, joka oli vielä maksamatta siitä sadasta taalerista, jonka Tuomas Yrjönpoika oli leskivaimolle luvannut (vasemmanpuoleisen sivun keskimmäinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11646690)). Tuomas kertoo mitä hän on jo maksanut ja päädytään siihen, että Tuomaan tulee maksaa vielä 31 taaleria Kirstinille. Josef Tuomaanpoika penää sisarensa perintöosuuden rästejä 22.10.1641 Lauri Pentinpojan leskivaimo Kirstiniltä (vasemmanpuoleisen sivun puolivälissä oleva juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11646702)). Olisikohan Josef ja hänen sisarensa Kirstinin edesmenneen miehen edesmenneen vaimon (Britan) aiemman edesmenneen miehen Tuomas Lajan lapsia? Leskivaimo Kirsinin valtuuttama Antti Tuomaanpoika vastasi, että leskivaimo saa Tuomas Yrjönpoika Leiston luota rahaa (31 taaleria), hevosen?, hopeakannun (6 luotia) ja lehmän; ja nämä saatuaan Kirstin ilmeisesti aikoi maksaa Josef Tuomaanpojan sisaren saatavat. En ole löytynyt tietoa siitä menikö Tuomas Yrjönpoika Leisto enää uuteen avioon (vuoden 1633 jälkeen). Tuomas Leiston perintöasioita käsiteltäessä ei myöskään ole mainintoja siitä, että Tuomaalta olisi jäänyt leskivaimoa.
15.12.1666 käsitellään törnäväläisen Niilo Haaran saatavaa porvari Matti Leistolta; jutussa mainitaan myös edesmennyt Tuomas Leisto (oikeanpuoleisen sivun ylin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742764)). Olisiko Matti Leisto sama henkilö kuin 19.02.1666 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742733) mainittu Matti Heikinpoika Leisto? Kuka on Matti Heikinpoika Leisto?
Monen Oulun porvarin tavoin myös Tuomas Leisto oli laivanomistajia. Esim. 11.08.1651 mainitaan Hannu Mikonpojan ja Tuomas Leiston kuutit (vasemmanpuoleisen sivun alin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627568)). Ja laiva-asioihin liittynee myös 20.08.1651 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627570) ja 27.08.1651 sekä 30.08.1651 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627571) käsiteltävä turkulaisen Kristofer Franken ja Tuure Pekanpojan välinen kiista-asia, Tuure edustaa appiukkoaan Tuomas Yrjönpoika Leistoa.
Tuomas Yrjönpojan vävy Tuure Pekanpoika mainitaan oululaisena Iin käräjillä jo vuonna 1648. Tuure Pekanpojan saatavia Sakari Fickeltä käsitellään 15.05.1650, yhtenä saatavana mainitaan Tuomas Leiston 30 taalerin raatimiehen palkka (vasemmanpuoleisen sivun alin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627550)). Porvarin valansa Tuure Pekanpoika antaa Oulussa 24.05.1651 (vasemmanpuoleinen sivu 24.05.1651 istunnon ensimmäinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627564)). Seuraava juttu käsittelee Matti Simonpoika Päkkilän (lähtöisin Iin pitäjän Pirttitörmän kylästä) ja Tuomas Leiston välistä kiistaa; jutussa Tuomas Leiston puolesta vastaa tämän vävy Tuure Pekanpoika. Tuure vaikuttaa aiemmin toimineen turkulaisen Hienonimus Skepperin palkollisena (10.05.1647, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627420); 15.05.1647, oikeanpuoleisen sivun ylin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627421)). Hieronimus Skepper mainitaan turkulaiseksi esim. 04.07.1636 (vasemmanpuoleisen sivun ylin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3667711)). Hienonimus Skepperin veli Daniel Skepper mainitaan 15.08.1641 (oikeanpuoleisen sivun alin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11646731)). 29.08.1655 Tuure Pekanpoika ajaa turkulaisen Heikki Skepper nuoremman asiaa penäten saatavia Oulun koulumestari Andreakselta (oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627505)).
Oulun tuomiokirjan 04.06.1653 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627490) ja 06.06.1653 päivätyissä jutussa Hans Jönsinpojan leskivaimo Anna Jaakontytär penää Tuomas Yrjönpoika Leistolta äidinpuoleista perintöosuuttaan. Asiaa hoitaa Annan valtuuttamana tämän poika, opiskelija herra Yrjö Yrjönpoika (jutuissa käytetään Yrjöstä nimityksiä "Jöran Jöranson studiosus", "D. Georgius" ja "Dn: Georgius Georgij"). Jutussa mainittu Anna Jaakontytär on ilmeisesti Pyhäjoen kirkkoherra Yrjön leskivaimo, joka avioitui oululaisen Hannu Jönsinpojan kanssa (useissa nettikirjoituksissa mainitaan, että Hannu Jönsinpoika olisi sama Hannu Jönsinpoika, joka aiemmin toimi Oulun pormestarina). Asuiko leskivaimo Anna Jaakontytär jutun käsittelyn aikaan Kalajoella, vai asuiko Yrjö poika tuolloin Kalajoella, vai oliko valtuutus pojalle muuten vain annettu Kalajoella? Leskivaimo Anna vaikuttaisi penäävän osuuttaan oman äitinsä jäämistöstä. Leisto käsittääkseni kertoo, että Annan äiti oli 27.08.1631 testamentannut omaisuutensa (sekä kiinteän omaisuuden että irtaimiston) puolisolleen Brusius Sigfridinpojalle; vaatteensa hän kuitenkin oli luvannut tyttärelleen Anna Jaakontyttärelle; ja äitinsä vaatteet Anna oli saanutkin, minkä myös herra Yrjö tiesi. Oliko Leistolla jokin kytkös Anna Jaakontyttären isäpuoleen Brusius Sigfridinpoikaan? Taikka onko jokin muu syy siihen, miksi Anna Jaakontytättären äidin jäämistö oli Leiston hallussa? Vuoden 1627 ruodutusluettelossa Ouluun kirjataan 60-vuotias Hannu Jönsinpoika ja 61-vuotias Brusius Sigfridinpoika. Mikäli he olisivat Anna Jaakontyttären jälkimmäinen puoliso ja Anna Jaakontyttären isäpuoli, niin siinä tapauksessa Annan jälkimmäinen puoliso olisi ollut samaa ikäluokkaa Annan äidin uuden puolison kanssa. Korostettakoon kuitenkin, että ei ole mitään varmuutta siitä, että ruodutusluettelossa mainittu Brusius Sigfridinpoika olisi sama henkilö kuin vuoden 1653 tuomiokirjassa mainittu Brusius Sigfridinpoika. Se on itselleni jäänyt epäselväksi oliko oululaisen Hannu Jönsinpojan kanssa avioitunut Anna Jaakontytär Pyhäjoen kirkkoherra Yrjö Petruksenpoika Hordeliuksen ("Georgius Petri") leskivaimo vaiko Pyhäjoen kirkkoherra Yrjö Johanneksenpoika ("Georgius Johannis") Wesilaxiuksen leskivaimo.
Tuomas Yrjönpoika Leiston vävystä, Tuure Pekanpojasta, vaikuttaisi tulevan raatimies toukokuussa 1656 (06.05.1656, oikeanpuoleisen sivun alin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627588); 07.05.1656, oikeanpuoleinen sivu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627515)). Kauaa ei Tuure ehdi Turun raatimiehenä kuitenkaan toimia, sillä edesmenneen Tuure Pekanpojan appiukko Tuomas Yrjönpoika mainitaan Oulun tuomiokirjassa mm. 17.01.1657 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627527), 07.03.1657 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627532) ja 12.03.1657 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627597). Reilu vuosi myöhemmin menehtyy Tuomas Yrjönpoika itse. Tuomaan elinaikana ei ilmeisesti ollut suurempaa tarvetta käsitellä tyttärenlasten asioita oikeudessa. Tuomaan menehtymisen jälkeen hänen neljän orvoksi jääneen tyttärenpoikansa huoltajuusasioita ja perintöasioita käsitellään Oulun raatimiehenoikeudessa parinkymmenen vuoden ajan.
24.04.1658 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627631) Olli Heikinpoika tuo esiin edesmenneen Tuomas Yrjönpojan omaisuuden inventoinnin tarpeen. 09.06.1658 Uusikaarlepyyn porvari Mikko Pekanpoika Dirich pyysi saada edesmenneen veljensä Tuure Pekanpojan neljän alaikäisen lapsen huoltajuuden (oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627636)). 12.06.1658 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627637) käsitellään Olli Heikinpojan allekirjoittamaa kirjettä liittyen edesmenneen Tuure Pekanpojan lasten asioihin. Edesmennyt Tuomas Yrjönpoika oli pyytänyt Olli Heikinpojan huoltajaksi edesmenneen Tuure Pekanpojan neljälle alaikäiselle lapselle. 11.08.1658 Olli Heikinpoika kertoo, että Tuomas Yrjönpoika oli sairasvuoteella maatessaan pyytänyt Ollia lasten (tyttärensä poikien) huoltajaksi (oikeanpuoleisen sivun ensimmäinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627783)). 14.08.1658 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627533) (vasemmanpuoleinen sivu) lasten holhooja Olli Heikinpoika pyytää edesmenneen Tuomas Yrjönpojan kuutin arvioimista. Seuraavassa jutussa kerrotaan, että edesmennyt Tuomas Yrjönpoika oli elinaikanaan pyytänyt perillisilleen, eli tyttärensä neljälle pienelle pojalle, holhoojaksi Olli Heikinpoikaa. Olli tunsi itsensä turhan iäkkääksi pystyäkseen yksin suoriutumaan tästä tehtävästä. Ollin avuksi nimettiin Juho Niilonpoika, Heikki Matilainen ja Tuomas Yrjönpoika (olisikohan tämä avuksi nimetty Tuomas Yrjönpoika jo se Tuomas Yrjönpoika, joka oli avioitunut Marketta Hannuntytär Hourun kanssa?). Samaisen aukeaman oikeanpuoleisella sivulla (23.08.1658) liminkalainen vapaaherrakunnan vouti Lauri Pekanpoika penää lasten huoltajalta Olli Heikinpojalta edesmenneen Tuomas Yrjönpojan kuuttiin liittyviä maksuja. 16.02.1659 pormestari Daniel Kröger kertoo, että hänen lankonsa herra Jaakko oli myynyt myllyn edesmenneelle Tuomas Yrjönpojalle (vasemmanpuoleisen sivun ylin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627640)). 28.05.1659 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11627788) Kerttu Ollintytär penää edesmenneen Tuure Pekanpojan lasten holhoojalta, Olli Heikinpojalta, takkia?, mikä hänelle kuului Tuuren jäämistöstä?, minkä liminkalainen kirkkoherra oli todistanut. Tuure Pekanpojan lasten perintöasiaa puidaan ilmeisesti myös hovioikeudessa. 17.03.1660 Mikko Pekanpoika Dirich esitti hovioikeuden 02.12.1659 päiväämän kirjeen, mikä koski Mikon edesmenneen veljen lasten perintöä (oikeanpuoleisen sivun ylin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742933)). 31.03.1660 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742935) renki Lauri Heikinpoika penää vuoden palkkasaatavia edesmenneen Tuomas Leiston perillisiltä; jutussa mainitaan myös "arfwingars skybeste?? Thure Simonson och Juliana änckia bekiände restera honom dhe 17 dal:r", mikä on tuo sana ennen Tuuren etunimeä?. Myös Iin käräjillä on pari mainintaa, että Tuure Simonpoika / renki Tuure on vastaanottanut edesmenneen Tuomas Yrjönpoika Leiston saataviin kuuluvaa rahaa. Kuka oli Tuure Simonpoika?. 20.05.1663 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742862) Juho Enqvist penää Antti Tuomaanpojan leskivaimo Sofialta hopeavyötä?, joka oli pantattuna Sofian luona. Vyö oli sittemmin myyty edesmenneelle Tuomas Yrjönpojalle. 14.12.1663 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742877) Antti Vaikko kertoo, että hän oli hyvän aikaa sitten ostanut Olli Heikinpojalta edesmenneen Tuomas Yrjönpojan kuutin. Antti oli kuutin maksanut, mutta ei ollut saanut Ollilta kuittia; Antti halusi saada maksustaan kuitin.
13.02.1664 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742949) Mikko Pekanpoika esitti Turussa 11.04.1661 päivätyn hovioikeuden kirjeen, minkä mukaan Leiston lasten (Tuomas Yrjönpojan tyttären lasten) holhoojien on vuosittain esitettävä laskelma, jonka pormestari ja raati tarkistavat Mikko Pekanpojan läsnä ollessa; jutussa lapset mainitaan Mikon edesmenneen veljen lapsiksi (oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu). 26.08.1655 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742809) edesmenneen Tuure Pekanpojan lasten holhoojat Johan Bochmöller, Olli Heikinpoika, Henrik Forbus ja Juho Niilonpoika esittävät laskelman huollettaviensa asioista.
14.05.1666 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742749) käsitellään hovioikeuden kirjettä. Tuolloin kerrotaan, että Olli Heikinpoika lakkaa olemasta edesmenneen Tuure Pekanpojan nuorimman pojan holhooja. Kun Casperin perintöomaisuuden tilanne on selvitetty, määrää raati Casperille uuden holhoojan. 16.06.1666 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742754) raatimies Olli Heikinpoika kertoo, että hovioikeuden päätöksen mukaisesti hän lakkaa olemasta edesmenneen Tuure Pekanpojan pojan Casper Tuurenpojan holhooja. Olli antaa laskelmaa Casperin omaisuudesta. Osa Casperin omaisuudesta on annettu puoliksi pormestari Antti Yrjönpojalle ja Sakari Jenderjan:lle, ja osa on edelleen Ollilla, mikä Ollin tulee antaa Casperin seuraavalle holhoojalle, kun tämä on nimetty.
29.04.1667 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742694) raatimies Olli Heikinpoika esittää omaisuuden jaon edesmenneen Tuure Pekanpojan perillisten välillä. Jutussa mainitaan torniolainen Isak Erkinpoika, Mikko Tapaninpoika, herra Markuksen leskivaimo. En päässyt kärryille siitä millä tavoin mainitut henkilöt linkittyvät Tuure Pekanpoikaan. 23.05.1668 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742643) pormestari Antti Yrjönpoika ja vaimo Marketta Jenderjan esittivät kirjallisen vastalauseen Johan Bochmöller:iä ja Henrik Forbusta vastaan asiassa, joka koski Casper Tuurenpojan oikeutta rahaan, mikä oli Johanin ja Henrikin hallussa.
28.08.1668 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742654) Juho Tuurenpoika penää maksettavaksi muutamaa sataa taaleria hänelle kuuluvasta perintöomaisuudesta, joka on Henrik Forbuksen hallussa. Jutussa mainitaan myös vanhin veli Pekka Tuurenpoika. Henrik Forbus määrätään maksamaan Juholle 400 kuparitaaleria. Limingan talvikäräjillä 1668 käsitellään niittyä, jonka Martti Monkka oli pantannut Tuure Pekanpojan eli Leiston perillisille (KO a:12:104, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3713263)). 12.01.1670 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742549) Oulun raastuvanoikeudessa Tuomas Antinpoika penää Pekka Tuurenpojalta maksua hatusta, minkä hän oli Pekalle lainannut. Samalla sivulla olevassa seuraavassa jutussa Pekka Tuurenpoika esittää veljiensä Tuomas Tuurenpojan ja Juho Tuurenpojan kirjeen, jossa veljet myöntävät Pekalle Ankkurinkarin olevan omistuksen kahdeksi vuodeksi.
24.01.1670 Oulun pormestari Antti Yrjönpoika ja Sakari Jenderjan olivat ottaneet kontolleen edesmenneen Tuure Pekanpojan nuorimman pojan Casper Tuurenpojan huoltajuuden, mutta nyt Casperin isoveli oli laittomasti hakenut Casperin luokseen (oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742550)). 12.09.1670 pormestari Antti Yrjönpoika ja Sakari Jenderjan esittävät protestin Casper Tuurenpojan huoltajuuden tiimoilla (oikeanpuoleisen sivun ylin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742599)). Antti ja Sakari eivät onnistu lähettämään Casperia kouluun taikka hoitamaan muita heille holhoojina olevia velvoitteita. Sama kirje oli lähetetty Casperin veljelle Juho Tuurenpojalle, jonka luona Casper nyt asui.
Tuomas Tuurenpojan osalla holhousasiat vaikuttavat menneen ongelmitta. 16.03.1670 kirkkoväärti Juho Niilonpoika kertoi Tuomas Tuurenpojan 27.08.1669 päiväämästä kuitista, jossa Tuure vahvistaa vastaanottaneensa holhoojaltaan Juho Niilopojalta Tuurelle kuuluvan perintöosuuden, inventaarion mukaisesti (vasemmanpuoleisen sivun alin juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742561)).
06.06.1670 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742580) edesmenneen Tuure Pekanpojan poika Juho Tuurenpoika kertoo ettei hän veljiensä kanssa ole saanut haltuunsa heidän vanhemmilleen kuulunutta niittyjä. Niityt tulisi nyt jakaa veljesten kesken.
23.08.1670 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742594) Juho Tuurenpojan holhoojana toiminut raatimies Henrik Forbus esittää laskelman Juhon perintörahoista.
16.11.1670 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742603) Johan Bochmäller esittää Gabriel Vahl:n 02.10.1660 esittämän vaateen tuhanteen kuparitaaleriin edesmenneen Tuure Pekanpojan pojan Pekka Tuurenpojan perintörahoihin. 21.04.1671 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742498) Johan Bochmöller raatimies Gabriel Vahl:n välityksellä edesmenneen Tuure Pekanpojan poikien vaateeseen. Pojista nimeltä mainitaan Juho Tuurenpoika. 25.11.1672 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742463) Juho Tuurenpoika kertoo edesmenneen isänsä Tuure Pekanpojan ja Johan Bochmöllerin välisestä 750 kuparitaalerin vaateesta.
06.02.1671 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742484) Antti Erkinpoika kertoo olleensa edellisenä sunnuntaina yöllä vahdissa Baltzar Camronin ikkunan alla. Tuolloin oli tapahtunut välikohtaus, jossa osallisena oli Pekka Tuurenpoika. Jutussa mainitaan myös Pekan veli Tuomas Tuurenpopika. 27.02.1671 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742489) kerrotaan, että köyhän leskivaimon Kerttu Erkintyttären hautauskustannukset lankeavat maksettavaksi Pekka Tuurenpojalle, Simo Simonpojalle ja Jaakko Martinpojalle, jotka olivat sunnuntaiyönä aiheuttaneet häiriötä.
22.03.1671 Tuomas Tuurenpoika mainitaan Oulun porvarina (vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742491)).
30.03.1672 (vasemmanpuoleisen sivun puolivälistä alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742414)) ja 22.04.1672 (vasemmanpuoleisen sivun keskimmäinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742420)) kerrotaan niittykaupoista, joissa Jaakko Kotilaisen leskivaimo Anna Laurintytär lapsipuoltensa kanssa myi niityn Juho Erkinpoika Heinoselle. Jutussa mainitaan, että niitty on Tuomas Leiston ja Petter Nymanin niittyjen välissä. Tuomas Leistoa ei mainita edesmenneeksi. 22.04.1672 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742419) kerrotaan, että Iin edesmenneen kirkkoherra Andreaksen leskivaimo Anna Laurintytär esitti 04.11.1669 päivätyn kauppakirjan, mikä koski Tuomas Leiston vieressä (vaiko tiluksilla?) olevaa niittyä. Tässäkään jutussa Tuomasta ei mainita edesmenneeksi. Ehkä jutuissa viitattiin edesmenneen Tuomas Yrjönpoika Leiston niityn vieressä olleeseen niittyyn, ja juttujen kannalta ei ollut oleellista mainita Tuomasta edesmenneeksi. Mikäli jutuissa mainitulla Tuomas Leistolla tarkoitetaan elossa olevaa Tuomas Leistoa, niin ehkäpä Tuomas Tuurenpojasta olisi käytetty sukunimeä Leisto?
Sukuhenkisin Terveisin,
sari
Ainakin tässä lähteessä on Tuomas Tuurenpoika käyttänyt nimeä Leisto ja samaisesta lähteestä löytyy yhteys myös Ritvan mainitsemaan Saarelaan: Oulun raastuvanoikeuden I arkisto - AIe:1 Perukirjat 1653-1699, jakso 54, sivu 102-103: Saarela, (Sarella), Erkki Matinp. 5.3.1670 ; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5384039374&aineistoId=1786842220 / Viitattu 4.3.2024
Kiitos Jouni taas!
Oulu RO 6.5.1633 s. 168v (jakso 166) vasemmalla keskipaikkeilla http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3704485
Mats Peersson, jolla takaajat Mats Mickelsson (varapormestari) ja Sigfred Jönsson (raatimies) sekä Mats Simonsson (takaajat Zachris Ficke ja Eskil Keukonen) tekivät porvarivalansa 6 vuodeksi.
Oulun kaupungin historian liitteissä s. 1 pormestarit:
”Pietari Olavinpoika, main. pormestarina 1611 ja 1614. Harjoitti kauppaa ja laivaliikettä. Oulun edusmies Kokkolan maakäräjissä 1612. Hankki Oulun kirkossa sukuhaudan, joka tuomittiin hänen pojanpojalleen, porvari Jaakko Hannunpojalle ja tämän jälkeläisille (Tk 10/12 1687).”
s. 130-131 (jakso 562) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11707434
Tuossa jonkun Pietari Olavinpojan poikia:
Oulun pitäjän käräjät 2.3.1626, s. 4, oikealla neljäs kappale (ennen sitä Herra Jönssin niittyasiaa) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3703575
Joseph Kinnunen ja Joseph Olsson Muhokselta tutkimaan sitä velkaa, mitä Oulun kaupungin asukkaat Tyris Persson ja Hans Persson vaativat pitäjältä ja minkä heidän isänsä autuas Peer Olsson pitäjälle lainannut.
1642 Mats Peersson ja tytär vasemmalla 12. nimi
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12131079
1644 Mats Peersson, Knut Johansson ja Claas Jenderjan vasemmalla alakkain
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12159367
Kaksi viim. mainittua olivat pitkään rajanaapureita eräistä jutuista päätellen. Oululaisen ravintolan esitteestä: ”Ynninkulman vanhin varmuudella jäljitetty asukas on saksalainen porvari Klaus Klaunpoika Jenderjan, joka rakennutti paikalle vuonna 1656 talon, johon tuli holvikellari.” Ynninkulman historia lyhyesti, Hannu Uutinen 2009.
Oulun kaupungin historian liitteessä s. 5, raatimiehiä:
Tyris (Tuure) Pietarinpoika, raatimies 1628-30, 1656. Laivanomistaja. Lienee kuollut 2/4 1658. Pesäkirjoitusluettelo on tehty 27/7 1658. … Vaimo raatimies Tuomas Yrjönpoika Leiston tytär. Tuure Pietarinpojalta jäi neljä alaikäistä lasta (pojat Tuomas, Johan ja Kasper), jotka perivät suuren omaisuuden. Hänen veljensä oli Mikko Pietarinpoika Dirich, joka asui Uusikaarlepyyssä.
Oulun kaupungin perunkirjoituksissa s. 1-3, nro 2 Ture Pedersson, raatimies.
Tässä ei perillisten nimiä ole mainittu.
(Noista lasten nimistä tulee Saarelan talo Oulunsuusta mieleen.)
Ainakin tässä lähteessä on Tuomas Tuurenpoika käyttänyt nimeä Leisto ja samaisesta lähteestä löytyy yhteys myös Ritvan mainitsemaan Saarelaan: Oulun raastuvanoikeuden I arkisto - AIe:1 Perukirjat 1653-1699, jakso 54, sivu 102-103: Saarela, (Sarella), Erkki Matinp. 5.3.1670 ; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5384039374&aineistoId=1786842220 / Viitattu 4.3.2024
Didric-suku ei näytä kuuluvan tähän keskusteluun, sillä kuten kirjoitin
Ennen kuin jälleen kerran sekoitetaan kaksi Tyris Pietarinpoikaa keskenään niin Tyris Pietarinpoika Houru näyttää kuolevan viimeistään 1641, sillä jo 1641 Oulun henkikirjassa on hänen leskensä Karin Johanintytär Lithovia (GS 6223), joka eli leskenä Oulussa vielä 1653. Tyris Pietarinpoika Hourulla oli ainakin lapset Karin k. 1707 Oulu, Petrus k. 1647 Oulu, Johan ja Henricus k. 1665 Turku. Näistä Petrusta epäilen siksi herra Pietariksi, jonka leski Maria Danielintytär meni 1650-luvun puolivälissä naimisiin Oulun pormestari Daniel Krögerin kanssa.
Kun taas Tyris Pietarinpoika Dirich, k. 1658, muutti Turusta Ouluun vasta 1640-luvun loppupuolella (Turun RO 13.5.1648).
Näitä Tyris Pietarinpoikia on käsitelty aikaisemminkin mm.
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=32170
vuoden 1658 perunkirjoituksen Thure Pietarinpoika (Dirich) on siis eri kuin Oulun kauppaporvari Thure Pietarinpoika (Houru)
vuoden 1627 ruotuluettelo ikä 49 v
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055059_00159
ja jonka vaimo löytyy myös Sursill tutkimuksista eli hän on Karin Johanintytär Lithovia (GS 6223), joka on joskus sekoitettu Hannu Pietarinpojan (Houru)
vuoden 1627 ruotuluettelo ikä 32 v
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055059_00159
ja tämän vaimon Malin Johanintytär Lithovian (GS 5997) tyttäreksi.
Pär Sigfridinpoika Dirich, ent. Turun porvari -keskustelu:
https://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=32170
Tässä keskustelussahan on sivuttu Leiston sukua, johon vastaukseni liittyy!
Itse en ole perehtynyt Tuure Pekanpoikiin tai tutkinut heitä, mutta julkisesti heissä näyttää olevan tietoja sekaisin keskenään, joten tuskin lienen ainoa, jolla tämä on herättänyt ihmetystä. Minulla ei ole intressejä tutkia ”tai sekaantua” Tuure Pekanpoikiin.
Tässä keskustelussahan on sivuttu Leiston sukua, johon vastaukseni liittyy!
Itse en ole perehtynyt Tuure Pekanpoikiin tai tutkinut heitä, mutta julkisesti heissä näyttää olevan tietoja sekaisin keskenään, joten tuskin lienen ainoa, jolla tämä on herättänyt ihmetystä. Minulla ei ole intressejä tutkia ”tai sekaantua” Tuure Pekanpoikiin.
Juuri noiden sekaannusten vuoksi yritän saada pysymään nämä Thure Pietarinpojat erossa toisistaan eli vaikka asiaa on yritetty korjata vuosikymmeniä, niin aina nämä Thure Pietarinpojat pyritään sekoittamaan keskenään.
Toisaalta Leisto-suku ei myöskään liity Knut Johanssoniin vaan juuri Didrich-sukuun, sillä Thure Pietarinpoika (Didrich) oli vanhemman Tuomas Yrjänänpoika Leiston vävy, joten oikea viestiketju olisi paremminkin Pär Sigfridinpoika Dirich, ent. Turun porvari
https://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=32170
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.