Kainuun ruodutusluettelot?

[Korhoant]

Tervehdys.
Ruodutusluettelot on hyviä lähteitä 1600-luvun sukututkimuksessa. Onko tietoa onko näitä luetteloita digitoitu? Jos on mistä ne löytyy? Maakuntanarkistojen kautta alkuperäiskappaleita saa varmaan tilata tutkittavaksi?
Kaikki tieto tervetullutta.

Näitä kyselee Martti K :).

[Erkki A Tikkanen]

Läänintilien yleisasiakirjoista löytyy ruodutusluetteloita, mutta Kainuun osalta en tiedä paljonko niitä on.
Alkuperäisiä tuskin pääsee katselemaan tai edes tilailemaan, jos asiakirjat on mikrofilmattu. Maakunta-arkistojen kautta saa kyllä mikrofilmejä lainaan.

Ruotsista SVAR:sta löytyy asiakirjoja sekä digitoituna että mikrokortteina, kortteja saa lainaan esim. maakuntakirjastojen kautta, ne voi myös ostaa itselleen.

http://www.svar.ra.se/winder.asp?uidObjectGUID={6587EEF0-3E98-4BE3-A404-E1938D3AEA68}&strType=

Sotilasasiakirjat löytyvät Arkivsök - Arkiv - Militaria

[Matti Lund]

Läänintilien yleisasiakirjoista löytyy ruodutusluetteloita, mutta Kainuun osalta en tiedä paljonko niitä on.
Alkuperäisiä tuskin pääsee katselemaan tai edes tilailemaan, jos asiakirjat on mikrofilmattu. Maakunta-arkistojen kautta saa kyllä mikrofilmejä lainaan.

Ruotsista SVAR:sta löytyy asiakirjoja sekä digitoituna että mikrokortteina, kortteja saa lainaan esim. maakuntakirjastojen kautta, ne voi myös ostaa itselleen.

http://www.svar.ra.se/winder.asp?uidObjectGUID={6587EEF0-3E98-4BE3-A404-E1938D3AEA68}&strType=

Sotilasasiakirjat löytyvät Arkivsök - Arkiv - Militaria


Yleisasiakirjoista löytyy vain vuoden 1637 ruodutus rullalta ES2467, nide 9104. Siis koko Pohjanmaa, Kainuu ml.

Kaikki muu 1600 -luku löytyy rullilta WA773 ja WA774 yhtä lukuunottamatta, joka löytyy rullalta Fr--- (en muista numeroa juuri nyt).

Olen kuvannut nämä kaikki itselleni ja kirjoittanut koko Kainuun puhtaaksi tuota yhtä vuotta lukuunottamatta, mutta lopputarkistus on suorittamatta, kun 2-3 sivua olisi uusittava, jotta tulkintavirheitä ei tulisi. Lisäksi kun 4 v sitten Oulussa ne itselleni kuvasin, oli pienempi vanha kannettavani mukana ja jouduin skaalaamaan kuvat pieniksi, jotta pystyin lataamaan ne sinne. Siksi osa ei ole resoluutiosyistä esityskelpoisia netissä.

Jos on jokin tarkemmin määritelty kysymys koskien jotain Kainuun henkilöä, johon ruodutuksista löytyy vastaus, olen valmis tiedon sieltä antamaan.

terv Matti Lund

[Korhoant]

Terve!
Kiitos vastauksista. Arvelinkin ettei luetteloja ole digitoitu, joten täytynee mennä Mikkelin Maakunta-arkistoon, josta toivottavasti löydän nämä asiakirjat.
Minulla ei ole mitään yksilöityä henkilöä, jota etsisin, vaan ajattelin jos ne kaikki ruodutusluettelot saisi käyttöönsä tutkimuksia varten? Välillä näitä luetteloita on ollut näillä sukufoorumin sivuilla, lähinnä Matti Lundin lähettäminä. Niitä olen sitten omin luvin lainaillut omaan käyttööni.

Kiittäen tiedoista, Martti K

[Mattikuusela]

Hei,

"Jos on jokin tarkemmin määritelty kysymys koskien jotain Kainuun henkilöä, johon ruodutuksista löytyy vastaus, olen valmis tiedon sieltä antamaan."

Kysyisin, oletko 1600-luvun sotilasnimissä nähnyt sukunimeä Finsk tai Finska?

Vanhin tuntemani iso-isä on 1700-luvun alussa soldat Johan Finsk, joka 1720-luvun alussa oli Kiteellä. Tiedossani ei ole, mistä hän tuli Kiteelle. Kitteellä tuohon aikaan ei ollut rasitteena ruotulaitosta, joten sotilaat tulivat muualta Ruotsi-Suomen alueelta.

Terveisin
Matti

[Matti Lund]

Hei,

"Jos on jokin tarkemmin määritelty kysymys koskien jotain Kainuun henkilöä, johon ruodutuksista löytyy vastaus, olen valmis tiedon sieltä antamaan."

Kysyisin, oletko 1600-luvun sotilasnimissä nähnyt sukunimeä Finsk tai Finska?

Vanhin tuntemani iso-isä on 1700-luvun alussa soldat Johan Finsk, joka 1720-luvun alussa oli Kiteellä. Tiedossani ei ole, mistä hän tuli Kiteelle. Kitteellä tuohon aikaan ei ollut rasitteena ruotulaitosta, joten sotilaat tulivat muualta Ruotsi-Suomen alueelta.

Terveisin
Matti


Vanhimmissa 1600 -luvun ruodutusluetteloissa, joissa nihdit ilmenevät ensiksikin omissa pitäjäkohtaisissa nihtien luetteloissa ja sitten yksi kunkin ruodun kohdalla, rivimiehillä ei ollut esillä ja tuskin edes kovin monillakaan sotilasnimiä. Aliupseereilla oli, muttei kaikilla. Aivan 1600 -luvun lopussa ja aivan 1700 -luvun alussa ilmenee nihtilistoja sotilasnimillä.


WA774:ssa nuorin luettelo on vuodelta 1709.


Kyllä Finsk -nimeä on tullut vastaan, mutta nyt ei muistu ruodutusluetteloa, vaan henkiveroluettelossa sotamies Finskin vaimo ja tuomiokirjoissa Keski-Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla.

Osaatko arvioida etsimäsi synnyinvuotta, eli mahtuisiko vuoden 1709 puitteeseen?


terv Matti Lund

[Mattikuusela]

Hei,

Soldat Johan Finskalla oli vaimo Kirstin Andersdotter, joka oli syntynyt noin 1680. Joten Johan on varmaan syntynyt samoihin aikoihin. Tällöin hän on jo hyvin voinut olla sotilaana 1709.

Olisi hienoa, jos pariskunta löytyisi Pohjanmaalta!

t. Matti

[Mattikuusela]

Suunnittelin jo meneväni Kansallisarkistoon mikrofilmiltä lukemaan vuoden 1709 miehistöluetteloita. Sitten mieleeni tuli, että ne miehistöluettelot on varmaankin tehty ennen Pultavan taistelua ja se miehistö on tapatettu jo ainakin kertaalleen. Ja eikö Kaarle XII tehnyt vielä tämän jälkeen jonkun talvimarssin Norjaan, jolloin loput ruotusotilaat paleltuivat.

Vuoden 1720 ruotusotilas ei taida olla vuoden 1709 luetteloissa.

[kainuulainen]

Tervehdys!

Muutama huomio Kainuun ruodutusluetteloista, koska keskustelussa on esiintynyt epätietoisuutta näistä asioista:

1.Kainuussa otettiin sotaväkeen miehiä väenotoilla 30-vuotisen sodan aikana ainakin vuosina 1627-1637: näissä ruodutuksissa otettiin joko 10. tai joka 15.mies Saksaan tai Baltiaan laivattavaksi, sotilasnimiä ei tietääkseni ollut. Nämä ruodutukset löytyvät esim. mikrofilmeiltä WA773, ES2467.

2. Pietari Brahen Vapaaherrakunnassa nämä väenotot lopetettiin 1653.

3. Värvätty rajavartio-osasto toimi Kainuussa 1655-1681

4. Kainuulaisista koottiin kuitenkin nostoväkeä linnan suojaksi 300 miestä 1660-luvulla

5. Kainuussa otettiin sotaväkeen väenotoilla Tanskan sodan aikana 1676-1678, mutta väenotot epäonnistuivat pahoin

6. Kajaanin (maa)komppania 1681-1788: 150 miestä ilman sotilastorppia, ensimmäinen yritys siirtyä muun valtakunnan kaltaiseen ruotujakolaitokseen v.1757-1766 (jolloin annettiin ensimmäisen kerran ruotsinkieliset sotilasnimet ja määrttiin sotilastorpat). Suosittelen 1600-luvun lopun ja 1700-luvun alun osalta tutustumista henkikirjoihin, joihin on merkitty "soldat"-merkinnällä nämä maakomppanian miehet.

7. Kuninkaallinen Kajaanin pataljoona 1788-1809: 4 komppaniaa ja nostoväkeä yhteensä 718 miestä. Vakinaisilla ruotusotilailla (soldat) sotilastorpat ja sotilasnimet, nostoväellä (jägare) ei sotilastorppia mutta sotilasnimet (harvoin lähteissä).

Lisätietoja:

http://www.romppainen.net/kajaaninjaakaripataljoona.htm

T: Hannu

[Matti Lund]

Suunnittelin jo meneväni Kansallisarkistoon mikrofilmiltä lukemaan vuoden 1709 miehistöluetteloita. Sitten mieleeni tuli, että ne miehistöluettelot on varmaankin tehty ennen Pultavan taistelua ja se miehistö on tapatettu jo ainakin kertaalleen. Ja eikö Kaarle XII tehnyt vielä tämän jälkeen jonkun talvimarssin Norjaan, jolloin loput ruotusotilaat paleltuivat.

Vuoden 1720 ruotusotilas ei taida olla vuoden 1709 luetteloissa.


Hei, muutama vastaus.

Kyllä vuoden 1729 luetteloista löytyy vielä muutama vuoden 1709 luettelosta löytyvä mies, vaikka sellaista tykinruoalla mässäilyä, missä ihmishengellä ei ollut mitään arvoa, ne Kaarle XII:n sotaseikkailut olivatkin.

Itse en ole nähnyt mitään vuoden 1720 luetteloa (Saattaahan sellainen olla, mutta tuolloin oltiin Venäjän vallan alla ja jos sellainen luettelo löytyy, ne on ns. ryssänsotilaita eli jonkinlaisista venäläismiehittäjien vänkäämistä ruoduista isännät pakotettiin lähettämään ulos miehiä taistelemaan Venäjän riveissä.).

Selailin joutessani vuoden 1709 miehistöluetteloa rullalta WA774 eikä siinä osunut silmään Juho Finskaa. Juho Yrjänänpoika Fisk oli lähin sitä muistuttava, Saloisen pitäjässä, mutta ei Fiskistä saa Finskaa.

Rullan teksti on luettelon osalta reunoiltaan aika heikko, joten jotkut nimet ylimmillä ja alimmilla riveillä näkyvät heikosti ja harrastuksen aloittelija ei vielä osaa sellaista tulkinnanvaraista tekstiä lukea. Joten jos tämä on uutta Sinulle, välttämättä et "kostu" juuri siitä luettelosta.

Mutta luettelo olisi vielä tarkemmin käytävä läpi, minkä tein.


terv Matti Lund

[Mattikuusela]

Hei Kaima,

Kiitos äärimmäisen mielenkiintoisista kommenteista.

Vanhin tunnettu isoisäni on Peter Finsk (1699-1761), joka vaikutti Kiteellä. Olen tutkaillut, että Kiteellä kirkonkirjoissa on hajamerkintöjä soldat Johan Finskasta, esim
http://hiski.genealogia.fi/hiski/2hhgwz?fi+0208+haudatut+1092
ja olen luontevasti päätellyt, että hän on varmaankin ollut Peter Finskan isä.

Kitee oli 1720-luvulla rajapitäjä, jossa kuninkaan käskystä ei ollut ruotuväkilaitosta. Rajavartioijoina olleet sotilaat tuotiin muista pitäjistä. Pääsisin yhtä sukupolvea taaemmaksi historiassa, jos löytäisin kunnollisia merkintöjä tuosta soldat Johan Finskasta.

Kiitoksia jo avusta ja mielenkiintoisista lisätiedoista.

[Veikko Gröhn]

Tutkin Gröhnin sukua ja haluaisin löytää jonkinlaisen vahvistuksen siihen onko tällainen suvussa kulkenut tieto todenperäinen:

Erään tarkistamattoman tiedon mukaan Pielisjärven Kylänlahdesta lähti aikoinaan (luultavasti joskus 1600 luvulla)nuori nainen (Kaisa Laurintytär) piikomaan Kajaanin linnaan. Siellä hän meni naimisiin ruotsalaisen Olof Gröning nimisen rakuunan kanssa. Heille syntyi kaksi poikaa Olof ja Gabriel. Rakuunan kuoltua leski muutti poikiensa kanssa takaisin Pielisjärvelle. Perhe asui myöhemmin jonkin aikaa Nurmeksen Höljäkässä, josta toinen poika, Olof muutti Paalasmaahan ja sieltä vuodeksi Vuokkoon ja sitten takaisin Paalasmaahan Autiolahteen.

Mistä voisin löytää tarkempaa tietoa Kajaanin linnan tapahtumista?

[Kimmo Kemppainen]

Siis kyllä, Olof Gröningin vaimo oli Kaisa Laurintytär ihan todistettavastikin, mutta sitä mistä tämä oli kotoisin en lainkaan osaa sanoa.
Kimmo Kemppainen

Tutkin Gröhnin sukua ja haluaisin löytää jonkinlaisen vahvistuksen siihen onko tällainen suvussa kulkenut tieto todenperäinen:

Erään tarkistamattoman tiedon mukaan Pielisjärven Kylänlahdesta lähti aikoinaan (luultavasti joskus 1600 luvulla)nuori nainen (Kaisa Laurintytär) piikomaan Kajaanin linnaan. Siellä hän meni naimisiin ruotsalaisen Olof Gröning nimisen rakuunan kanssa. Heille syntyi kaksi poikaa Olof ja Gabriel. Rakuunan kuoltua leski muutti poikiensa kanssa takaisin Pielisjärvelle. Perhe asui myöhemmin jonkin aikaa Nurmeksen Höljäkässä, josta toinen poika, Olof muutti Paalasmaahan ja sieltä vuodeksi Vuokkoon ja sitten takaisin Paalasmaahan Autiolahteen.

Mistä voisin löytää tarkempaa tietoa Kajaanin linnan tapahtumista?

[Kimmo Kemppainen]

Ja löytyypä (nuoremmankin) Olli Gröningin vaimo Anna Kirjavainen.
Kimmo Kemppainen

Siis kyllä, Olof Gröningin vaimo oli Kaisa Laurintytär ihan todistettavastikin, mutta sitä mistä tämä oli kotoisin en lainkaan osaa sanoa.
Kimmo Kemppainen

[Veikko Gröhn]

Kiitos vastauksista. Minulla olevan tiedon mukaan tämän nuoremman Olof'in vaimo Anna Kirjavainen olisi syntynyt vuonna 1669 Kylänlahdella ja kuollut 16.12.1753 Pielisjärven Paalasmaalla. He saivat yhden lapsen joka myös sai nimekseen Olof. Lapsi syntyi 29.6.1691 Pielisjärvellä ja kuoli 1741. Tämä lapsi (Olof Grön) meni naimisiin Carin Karjalaisen kanssa 25.1.1727. He saivatkin sitten peräti 9 lasta.
Tietäisitkö mistä voisin saada jonkinlaista dokumentaatiota ja lisätietoa tämän ilmeisesti rakuunana toimineen Olof Gröningin ja hänen vaimonsa Karin Larsdotter'in Kajaanin vaiheista? Olisi mukava löytää jostakin myös tarkempaa tietoa rakuuna Olof Gröning'in vanhemmista ja esivanhemmista. Tulikohan hän Kajaanin linnaan jostakin Ruotsista?

[Kimmo Kemppainen]

Kyllä,
koko tarina on se, että Olof Gröning oli saattamassa salpietarintekijää, koska osasi ruotsia, ja paluumatkalla Pieliselle hän hukkasi virtaan tavaransa. Gröningin kuoleman jälkeen hänen leskensä miltei sokeana ruokki lapsiaan olkileivällä surkeassa köyhyydessä. Niinpä Samuel Lång kirjoitti Per Bergenhembille avunpyynnön ja Kaisa Laurintytär sai kuin saikin apua.

Olettaisin, että tämä kirje on ollut lähteenä tiedolle Kaisa Laurintyttärestä, se on erittäin selvällä käsialalla kirjoitettu enkä muuhun lähteeseen ole törmännyt, ellei Per Brahen kirjeenvaihdossa sitten olisi jotakin.
Kimmo Kemppainen


Tietäisitkö mistä voisin saada jonkinlaista dokumentaatiota ja lisätietoa tämän ilmeisesti rakuunana toimineen Olof Gröningin ja hänen vaimonsa Karin Larsdotter'in Kajaanin vaiheista? Olisi mukava löytää jostakin myös tarkempaa tietoa rakuuna Olof Gröning'in vanhemmista ja esivanhemmista. Tulikohan hän Kajaanin linnaan jostakin Ruotsista?

[Kimmo Kemppainen]

Täsmennän hieman,
kirje oli siis osoitettu Per Brahelle mutta Per Bergenhemb käytännössä toimitti avun ja lesken nimi käy kuittauksesta ilmi.
Kimmo Kemppainen

Kyllä,
koko tarina on se, että Olof Gröning oli saattamassa salpietarintekijää, koska osasi ruotsia, ja paluumatkalla Pieliselle hän hukkasi virtaan tavaransa. Gröningin kuoleman jälkeen hänen leskensä miltei sokeana ruokki lapsiaan olkileivällä surkeassa köyhyydessä. Niinpä Samuel Lång kirjoitti Per Bergenhembille avunpyynnön ja Kaisa Laurintytär sai kuin saikin apua.

Olettaisin, että tämä kirje on ollut lähteenä tiedolle Kaisa Laurintyttärestä, se on erittäin selvällä käsialalla kirjoitettu enkä muuhun lähteeseen ole törmännyt, ellei Per Brahen kirjeenvaihdossa sitten olisi jotakin.
Kimmo Kemppainen

[Kimmo Kemppainen]

Tosiaan mainitsemassani kirjeessä kerrotaan, että Olof Gröning saattoi salpietarimiestä "emedan han war Swänsk".
Kimmo Kemppainen



Tulikohan hän Kajaanin linnaan jostakin Ruotsista?

[Kimmo Kemppainen]

Ok,
tästä löydät Kansallisarkiston kuvan alkuperäisestä kirjeestä.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12644316

Kimmo Kemppainen


Tietäisitkö mistä voisin saada jonkinlaista dokumentaatiota ja lisätietoa tämän ilmeisesti rakuunana toimineen Olof Gröningin ja hänen vaimonsa Karin Larsdotter'in Kajaanin vaiheista?