Peuna-suku

[mika68]

Kuusamossa ja Kuolajärvellä vaikuttanut Peuna-suku. Mistähän oli kotoisin? Ei vaikuta saamelaiselta, mutta ei ole ehkä suomalainenkaan. Ainakaan savo-karjalainen ei ole, eikä pohjalainenkaan.
Tosin avioitui kyllä saamelaissukujen kanssa 1600- ja 1700-luvuilla. Tuliko Kuolajärvelle idästä?
Olisiko tullut samalta suunnalta idästä jostain Vienanmeren rannoilta kuin ehkä Kuhmitsa-sukukin, joka saamelaistui.


Mika J

[jtm57]

Suora lainaus Paavo Hautalan Tuntsan Kojamot kirjasta.

-"Liki samoihin aikoihin Ulkuniemen ja Määtän sukujen kanssa tuli Kurtille Onkamosta lähtöisin oleva Peunan suku".

Tämän varmaan Mika tiesikin! Mitä minä Peunoja ulkonäoltä tunnen, niin ei ole lappalais- tai saamelaisukuja.

Kuolajärven alueelta taitaa puuttua osa siitä dokumentoidusta tiedosta Kemin talonpoikien eräsijoista. Onko olemassa tietoa niistä kuljeksivista pirkkalaisista jakoveljistä, jotka vähäisillä jako-osuuksilla liikkuivat Kemin lapin alueella ja heidän eräsijoistaan? Nuo eräsijat selittänee sen, että uudisasukkaat olisi voineet niinkin varhaisessa vaiheessa kuin 1600 -luvulla asettua lappalaisten asuinalueelle.

Kemin historiasta löytyy maininta Lautiosaaren talonpojan Vilmin eräsijasta joka olisi Vilmajärvi.

Vilkunan mukaan mm. Märkäjärvi olisi ollut Tervolalaisten kalavesiä.Itäisemmät alueet on selkeää lappalaisten aluetta.

Ylläoleva on omaa pohdiskelua, joten se pitää ottaa sellaisena. Pääasia, että keskustelua syntyy!

[jtm57]

Lainaus Kemin kaupungin historia osa 1:

- "Vielä kesäkuun 25.päivänä 1420 pirkkalaiset ja muut lapinkävijät valittavat Tornion käräjillä, että "irtolaismiehiä Hämeestä", joiden lapinosuudet olivat hyvin pienet, kulki mielensä mukaan kaikissa lapinmaissa ja kiusasi lappalaisia siinä määrin, että nämä yrittivät lähteä pakoon laillisten verottajien saapuessa"

Oliskohan ne muutamat suvut nykyisen Sallan alueella mahdollisesti näiden kuljeksijoiden jälkeläisiä?

[mika68]

Lainaus Kemin kaupungin historia osa 1:

- "Vielä kesäkuun 25.päivänä 1420 pirkkalaiset ja muut lapinkävijät valittavat Tornion käräjillä, että "irtolaismiehiä Hämeestä", joiden lapinosuudet olivat hyvin pienet, kulki mielensä mukaan kaikissa lapinmaissa ja kiusasi lappalaisia siinä määrin, että nämä yrittivät lähteä pakoon laillisten verottajien saapuessa"

Oliskohan ne muutamat suvut nykyisen Sallan alueella mahdollisesti näiden kuljeksijoiden jälkeläisiä?

onko tuo vuosiluku 1620 eikä 1420?
Kuolajärvihän oli rajaseutua, ja siellä kävivät myös venäläiset ja karjalaiset verotusretkillä.
Peuna ehkä tosiaan kuitenkin viittaa vanhaan länsisuomalaiseen väestöön, jota kuljeskeli kaukana Lapissa erä- ja verotusretkillä. Koska ei tuo karjalaiselta/venäläiseltäkään näytä.



Mika J

[jtm57]

Minulla on tuo Ossi Hedmanin tekemä teos KEMIN KAUPUNGIN HISTORIA osa1 edessäni ja sivulla 38 on tuo lainaamani teksti. Kyllä siellä on kirjoitettuna vuosiluku 1420.

[jukive]

Kuolajärven veroluetteloista 1600-luvun puolelta ei voi varmentaa Pekka Peunaa. Vasta vuoden 1702 luettelossa varmuudella mainitaan Antti Pekanp. Peuna.
Pekka Peunahan kuoli jo vuonna 1700 ja hänen vaimonsa Anna vuonna 1710 kuolleiden luettelon mukaan 80-vuotiaana.
Mistä Peuna on tullut Kuolajärvelle, siitä minulla ei ole mitään faktaa. Mutta oma epävirallinen epäilykseni on, että rajaseudun alkuperäisiin asukkaisiin hän kuuluu.

Mahdollista ehkä on, että Pekka Peuna kuului johonkin isompaan sikäläiseen sukuun ja perustaessaan oman "kotakuntansa" hän alkoi käyttämään Peuna nimeä.

Esimerkiksi Iivari Antinp. Kallunki käytti Onkamoa sukunimenään asuessaan Onkamojärven tienoilla.

Tietysti voi leikitellä ajatuksella, että jos Peuna olisi tullut muualta, niin kuinka on mahdollista, että hän olisi saanut Onkamojärveltä jalansijaa niinkin vahvalta mieheltä kuin Iivari Kallunki-Onkamolta?

[mika68]

Kuolajärven veroluetteloista 1600-luvun puolelta ei voi varmentaa Pekka Peunaa. Vasta vuoden 1702 luettelossa varmuudella mainitaan Antti Pekanp. Peuna.
Pekka Peunahan kuoli jo vuonna 1700 ja hänen vaimonsa Anna vuonna 1710 kuolleiden luettelon mukaan 80-vuotiaana.
Mistä Peuna on tullut Kuolajärvelle, siitä minulla ei ole mitään faktaa. Mutta oma epävirallinen epäilykseni on, että rajaseudun alkuperäisiin asukkaisiin hän kuuluu.

Mahdollista ehkä on, että Pekka Peuna kuului johonkin isompaan sikäläiseen sukuun ja perustaessaan oman "kotakuntansa" hän alkoi käyttämään Peuna nimeä.

Esimerkiksi Iivari Antinp. Kallunki käytti Onkamoa sukunimenään asuessaan Onkamojärven tienoilla.

Tietysti voi leikitellä ajatuksella, että jos Peuna olisi tullut muualta, niin kuinka on mahdollista, että hän olisi saanut Onkamojärveltä jalansijaa niinkin vahvalta mieheltä kuin Iivari Kallunki-Onkamolta?

Saamelaisessa sanastossa löytyy muutama aika samalta kuulostava sana:
Päiviä-sanan saamenkielinen vastine Peuia sekä Pen'nu, Ben'ne ja Ban'ne (pohjois-saame).


Lähde: Virittäjän saamenkielinen sanasto.
Mika J

[jtm57]

Kallunkeja vastaan ei ole käräjöity kun he on asettuneet asumaan Kallunkijärven rannalle perustaessaan Alatalo no:1 tilan. Eli heidät on luettu "alkuperäisiin" asukkaisiin jo tuolloin v.1674; jolloin tilasta on maininta. 1673 kylläkin oli annettu plakaatti lapin maiden asuttamisesta, joka mahdollisti tilan perustamisen mm. Kallunkijärvelle.

Pieni epäilys kalvaa mieltäni, josko Antti Kallungilla olisi ollut osuus pirkkalaisten eräsijaan pirkkalais-sukuisena henkilönä. Eräsijana pitäisin Kallunkijärven ja Näsmäjärven aluetta.Tällöin lappalaiset olisi luontojaan tunnustaneet Kallungin oikeuden asumiseen lappalaisalueen sisällä.

Seuraavassa linkissä voi tarkastella Kallunki-Niemelä mieslinjan Y-DNA näytettä, ja verrata sukulaisuutta muihin näytteenantajiin. Se, joka on enenpi perehtynyt Suomen asutushistoriaan, pystyy tuosta täppätaulusta tulkkaamaan, mistä päin mahdollisesti osa Sallan asukkaista on saapunut.

Varauksella, että sukutaulut pitää paikkansa. Niinkuin tiedätte!

http://www.fidna.info/map8.php?title=Map%20for%20178466&people=178466.csv&hide=67

[mika68]

Kallunkeja vastaan ei ole käräjöity kun he on asettuneet asumaan Kallunkijärven rannalle perustaessaan Alatalo no:1 tilan. Eli heidät on luettu "alkuperäisiin" asukkaisiin jo tuolloin v.1674; jolloin tilasta on maininta. 1673 kylläkin oli annettu plakaatti lapin maiden asuttamisesta, joka mahdollisti tilan perustamisen mm. Kallunkijärvelle.

Pieni epäilys kalvaa mieltäni, josko Antti Kallungilla olisi ollut osuus pirkkalaisten eräsijaan pirkkalais-sukuisena henkilönä. Eräsijana pitäisin Kallunkijärven ja Näsmäjärven aluetta.Tällöin lappalaiset olisi luontojaan tunnustaneet Kallungin oikeuden asumiseen lappalaisalueen sisällä.

Seuraavassa linkissä voi tarkastella Kallunki-Niemelä mieslinjan Y-DNA näytettä, ja verrata sukulaisuutta muihin näytteenantajiin. Se, joka on enenpi perehtynyt Suomen asutushistoriaan, pystyy tuosta täppätaulusta tulkkaamaan, mistä päin mahdollisesti osa Sallan asukkaista on saapunut.

Varauksella, että sukutaulut pitää paikkansa. Niinkuin tiedätte!

http://www.fidna.info/map8.php?title=Map%20for%20178466&people=178466.csv&hide=67

Tuostahan sen näkee selvästi, että saamelaisiksi on luettu selvästi kantagermaanista väestöä. Eli kantagermaanista haploryhmää kantavia miehiä on siittänyt saamelaiskylien naisia tai todennäköisesti itse asettuneet sinne asumaan, voi olla tietysti kulkumiehiäkin.. Tuota I-ryhmäähän oli ja on juuri Suomen länsiosissa.
Minun tiedoissa Kallunki-suvun kantaisä oli Antti Ollinpoika Aikio-Callung (1620-1705) Kallunkijärven rannalta.


Mika J

[jukive]

Kallunkeja vastaan ei ole käräjöity kun he on asettuneet asumaan Kallunkijärven rannalle perustaessaan Alatalo no:1 tilan. Eli heidät on luettu "alkuperäisiin" asukkaisiin jo tuolloin v.1674; jolloin tilasta on maininta.

Mistä lähteestä tälläinen tieto on peräisin?

[jtm57]

Tosiaan, ei pitäisi paiskomalla kirjoitella kaikkea olettamuksia!

Maininta vanhimmasta Kallunki suvun asuinpaikasta löytyy Tuomo Tikkasen toimittamasta 98995 KYLÄ NAPAPIIRILLÄ yli 200 vuotta Hautajärven kylän elämää.

Lainaus kirjasta: " Kuhmitsa l. Kallunki-suvun vanhin asuinpaikka Kallungin kylässä on nykyinen Ylitalo no:1 tila", jne...

Muutamia käräjäjuttuja olen lukenut Kuolajärven lappalaisten ja uudisasukkaiden välisistä kärhämistä, ja ne on koskeneet Vuotosjoen ja Siuliojoen majavanpyyntiä. Ne käräjät oli istuttu Sodankylässä.

Taitaa olla vähissä asiakirjat Kuolajärven alueen käräjistä, tai niitä arkistoja ei ole kukaan käynyt läpi ja julkaissut niistä nykyaikaistettuja suomen kielellä luettavia versiota, kuten on tehty mm. Satakunnan alueelta.

Kiitoksia jukivelle tarkkaavaisuudesta, yritän parantaa tapani!

[jukive]

taitaa olla vähissä asiakirjat Kuolajärven alueen käräjistä

Olisipa ollut mukava yllätys, jos olisi löytynyt uutta lähdeaineistoa. Kemin-Lapista kun ei ole muuta tarjolla, kuin tuo "perus kama". Mutta hyvä, että edes ne löytyvät.

[mika68]

Sallan Mikkola-sukua ei käsittääkseni ole tullut Kallungeista, vaan Granrotheista, joka tunentusti on ruotsalaisperäinen. Siitä selittyy ehkä Sallan Mikkola-suvun I-haploryhmä. On toinenkin suku, josta on tullut Sallan Mikkoloita, mutta ei tule nyt heti mieleen, mutta ei tietääkseni ole Kallunkeja.
Helpostihan tuon kyllä rippikirjoista tarkistaa.

Mika J

[Apa]

Löysin keskustelunne sattumalta hakiessani tietoa Alakurtin matkaa varten.
Pentti Kortelaisen väitöskirjan Kadonneet kylät - elävät suvut (Lapin Yliopisto)
mukaan Peuna on alueen lappalaissukua. Mielenkiintoista, että Inarinjärvellä Nanguvuonon pohjoispäässä on niemi nimeltä Telju-Peuna.
Jos joku tietää nimen hirtoriasta tai suvun historiasta enemmän mitä Hautalan kirjasta löytyy olisi aloitteleva amatööri kiitollinen tiedoista.

[Jaska]

Tuostahan sen näkee selvästi, että saamelaisiksi on luettu selvästi kantagermaanista väestöä. Eli kantagermaanista haploryhmää kantavia miehiä on siittänyt saamelaiskylien naisia tai todennäköisesti itse asettuneet sinne asumaan, voi olla tietysti kulkumiehiäkin.. Tuota I-ryhmäähän oli ja on juuri Suomen länsiosissa.
I1-haploryhmän yleisyyshuiput ovat ruotsalaisilla, länsisuomalaisilla ja Suomen saamelaisilla, kaikilla noin 40 %. Saamelaisilla se tuskin on germaanista perua.

[mika68]

I1-haploryhmän yleisyyshuiput ovat ruotsalaisilla, länsisuomalaisilla ja Suomen saamelaisilla, kaikilla noin 40 %. Saamelaisilla se tuskin on germaanista perua.

Miksi se ei olisi germaaniusta perua saamelaisilla? Tuskin on mitään erillisiä toisistaan riippumattomia I1-ryhmiä.
Kuten kirjoitettu, ei siihen ole tarvittu kuin yksi sitä kantava germaani etelästä, joka on siittänyt saamelaisnaisen.

Mika J

[Jaska]

Miksi se ei olisi germaaniusta perua saamelaisilla? Tuskin on mitään erillisiä toisistaan riippumattomia I1-ryhmiä.
Kuten kirjoitettu, ei siihen ole tarvittu kuin yksi sitä kantava germaani etelästä, joka on siittänyt saamelaisnaisen.

Mika J
Miksi se olisi germaaniperua? Jos haplotyyppivertailulla (esim. 67 markkeria) käy ilmi, että saamelaiset I1-miehet polveutuvat esim. skandinaaveista, niin vasta silloin on tarpeen olettaa I1 saamelaisilla germaaniperäiseksi.

Syitä, miksi se ei välttämättä ole germaaniperua:

- I1:tä tavataan idässä Volgalta ja Luoteis-Siperian manseilta saakka. Saamelaisten I1 voi siis olla peräisin idempää.

- I1-haploryhmän pitoisuus on korkein Suomen saamelaisilla, matalampi Ruotsin ja Kuolan saamelaisilla. Tämä viittaa siihen, että linja on levinnyt Lappiin Suomesta, ei Skandinaviasta.

- On myös väläytelty, että I1 palautuisi jääkauden maksimin aikaiseen Iberian refugioon, jolloin sitä olisi voinut levitä Lappiin läntistä reittiä myöten, eli sulaa Norjan rannikkoa seuraten. Samaa tietä se olisi tullut Skandinaaveillekin. Tämä ei ole ristiriidassa edellisen kohdan kanssa: jonkin verran I1:tä olisi voinut tulla Lappiin jo heti jääkauden jälkeen (ennen kuin germaaneja oli olemassakaan), ja Suomen saamelaisille sitä on voinut tulla etelästä lisää myöhemmin.

Joka tapauksessa vaihtoehtoja on niin monia, ettei voida yhdistää koko haploryhmää yhteen ainoaan kieliryhmään. Germaaneilla (kuten kaikilla muillakin kansoilla) oli toki muitakin haploryhmiä, ja I1:tä oli niin ikään monilla kansoilla, joilla oli myös muita haploryhmiä. Se, että nykyään osa I1-miehistä puhuu germaanista kieltä, ei tarkoita että kaikki I1 kaikkialla todistaisi germaaninkielisten läsnäolosta.

[mika68]

Miksi se olisi germaaniperua? Jos haplotyyppivertailulla (esim. 67 markkeria) käy ilmi, että saamelaiset I1-miehet polveutuvat esim. skandinaaveista, niin vasta silloin on tarpeen olettaa I1 saamelaisilla germaaniperäiseksi.

Syitä, miksi se ei välttämättä ole germaaniperua:

- I1:tä tavataan idässä Volgalta ja Luoteis-Siperian manseilta saakka. Saamelaisten I1 voi siis olla peräisin idempää.

- I1-haploryhmän pitoisuus on korkein Suomen saamelaisilla, matalampi Ruotsin ja Kuolan saamelaisilla. Tämä viittaa siihen, että linja on levinnyt Lappiin Suomesta, ei Skandinaviasta.

- On myös väläytelty, että I1 palautuisi jääkauden maksimin aikaiseen Iberian refugioon, jolloin sitä olisi voinut levitä Lappiin läntistä reittiä myöten, eli sulaa Norjan rannikkoa seuraten. Samaa tietä se olisi tullut Skandinaaveillekin. Tämä ei ole ristiriidassa edellisen kohdan kanssa: jonkin verran I1:tä olisi voinut tulla Lappiin jo heti jääkauden jälkeen (ennen kuin germaaneja oli olemassakaan), ja Suomen saamelaisille sitä on voinut tulla etelästä lisää myöhemmin.

Joka tapauksessa vaihtoehtoja on niin monia, ettei voida yhdistää koko haploryhmää yhteen ainoaan kieliryhmään. Germaaneilla (kuten kaikilla muillakin kansoilla) oli toki muitakin haploryhmiä, ja I1:tä oli niin ikään monilla kansoilla, joilla oli myös muita haploryhmiä. Se, että nykyään osa I1-miehistä puhuu germaanista kieltä, ei tarkoita että kaikki I1 kaikkialla todistaisi germaaninkielisten läsnäolosta.

Yhtä kaikki, I-ryhmä on samaa perua, eli Siperian manseilla ja saksalaisilla on samaa Y-DNA. Mielestäno se kertoo vain siitä, että Saksasta on ollut muuttoliikettä manseihin päin.
Koska I-haploryhmä ei ole itäinen, sitä ei tavata tietääkseni Aasiassa, Japanissa ja Kiinassa, ollenkaan.

Mika J

[Jaska]

Yhtä kaikki, I-ryhmä on samaa perua, eli Siperian manseilla ja saksalaisilla on samaa Y-DNA. Mielestäno se kertoo vain siitä, että Saksasta on ollut muuttoliikettä manseihin päin.
Koska I-haploryhmä ei ole itäinen, sitä ei tavata tietääkseni Aasiassa, Japanissa ja Kiinassa, ollenkaan.

Aivan, se on yhtä ja samaa eurooppalaista perua. Tarkempia leviämisreittejä ei kuitenkaan osata sanoa – pitäisi saada ensin enemmän dataa manseilta, mordvalaisilta ja muilta itäisiltä kansoilta joilla I1:tä on. Esimerkiksi tutkimuksessa Lappalainen et al. 2008 (Baltic Sea region) esitettiin, että I1 olisi tullut Suomeen kahta puolta Itämerta, ja vain länsisuomalaisten I1 muistuttaa ruotsalaista. Itäisempi I1 olisi levinnyt Baltian kautta eikä liittyisi germaaneihin.

Myöskään leviämisen aikatasosta ei voi sanoa mitään varmaa toistaiseksi. Voi olla, että jonkin verran I1:tä on ollut mukana esim. kantasuomalaisten tai muiden uralinkielisten levittäytymisessä. Vain osa siitä liittyy germaaneihin.

[Jouni Kaleva]

Puuhastelen nyt tämän Peuna-suvun kanssa. Eräs Matti Matinpoika Peuna tullut Iihin ainakin jo 1812, kirjattu rippikirjaan naimattomana rengin asemaan. Rippikirjan synt.aika 1778. Sallan Ongamon kylässä on Hiskin haussa synt. 11.5.1772 tämänniminen - onkohan sama?



Tämä Iihin tullut Matti avioitui paikallisen torpantytön kanssa. Muuttanut perheineen Pudasjärvelle 1828. On se mäkitupalaisleski Matti Peuna, joka kuollut vanhuuteen ja haudattu 12/1857 Pudasjärvelle 80 vuoden iässä. Tästä rippikirjamerkintä jakso 1854-61 p. 503. Asunut Kollajan Kaukonautiossa.

[mika68]

Puuhastelen nyt tämän Peuna-suvun kanssa. Eräs Matti Matinpoika Peuna tullut Iihin ainakin jo 1812, kirjattu rippikirjaan naimattomana rengin asemaan. Rippikirjan synt.aika 1778. Sallan Ongamon kylässä on Hiskin haussa synt. 11.5.1772 tämänniminen - onkohan sama?



Tämä Iihin tullut Matti avioitui paikallisen torpantytön kanssa. Muuttanut perheineen Pudasjärvelle 1828. On se mäkitupalaisleski Matti Peuna, joka kuollut vanhuuteen ja haudattu 12/1857 Pudasjärvelle 80 vuoden iässä. Tästä rippikirjamerkintä jakso 1854-61 p. 503. Asunut Kollajan Kaukonautiossa.

Ei voi olla sama.
Matti Matinpoika Peuna (s.11.5.1772) avioitui kuusamolaisen Magdalena Samuelintytär Jukaraisen kanssa 16.3.1816.
Hän tosin oleskeli Venäjällä 1808-14 ja palasi Kuolajärvelle, käväisi Kuusamossa 1815-18 ja palasi taas Kuolajärvelle.

Sinun Mattisi löytyy täältä. Anteeksi moneen kertaan korjailut. Onko tuo Antti Peunan alapuolella oleva nainen Brita hänen siskonsa vai vaimonsa?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5524946

[Jouni Kaleva]

Ei voi olla sama.
Matti Matinpoika Peuna (s.11.5.1772) avioitui kuusamolaisen Magdalena Samuelintytär Jukaraisen kanssa 16.3.1816.
Hän tosin oleskeli Venäjällä 1808-14 ja palasi Kuolajärvelle, käväisi Kuusamossa 1815-18 ja palasi taas Kuolajärvelle.

Sinun Mattisi löytyy täältä. Anteeksi moneen kertaan korjailut. Onko tuo Antti Peunan alapuolella oleva nainen Brita hänen siskonsa vai vaimonsa?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5524946


Kiitos pikaisesta selvityksestäsi!
Siltä näyttää, että tuntomerkit sopivat. Brita Peunan avioton Matti-poika s. 5.6.1778 on se, joka siirtynyt sittemmin Iihin.


Minusta on selvästi
Matts Peuna (isäntä) s. 1745
Moder Elin k. 1789
pojat Matts, Johan, Michel


Bror Anders s. 1740
Syster Brita s. 1752
dess oächta son Matts s. 1778
Stiufson Anders s. 1760
Stiufdr. Anna

Stiufson Hans s. 1764.


Hiski-tutkimuksella selviää, että näiden ottolasten isä on Simon Isaksson Ongamo, k. 1767 ja äiti Elin Andersdr.


Täytyy siis olla niin, että leski-isäntä Matin vaimo on ollut Simon Ongamon leski Elin Antintytär, joka hänkin näyttäisi kuolleen tähän 1787 mennessä, kun ei näy tällä sivulla.

[Jouni Kaleva]

Kiitos pikaisesta selvityksestäsi!
Siltä näyttää, että tuntomerkit sopivat. Brita Peunan avioton Matti-poika s. 5.6.1778 on se, joka siirtynyt sittemmin Iihin.




Au-Matin kastemerkinnästä löytyy myös todennäköinen isä ("sades vara") Isak Kallung.

[Jouni Kaleva]

Tuossa Matti muuttaa Sallasta Pudasjärvelle 1801. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5525016


Löysin myös Iistä vastaavan tulomerkinnän: Pudajärveltä Iihin 1811. Kaikki siis täsmää. Silloin kirjattu nimeksi Matts Peuna. Seuraavalla rippikirjajaksolla 1812 alkaen on ilmaantunut patronyymi Matti Matinpoika Peuna. Tässä on ainut ristiriita: Mattihan on Britanpoika tai mahdollisesti Isakinpoika.

[Teuvo Pernu]

Hei Jouni !
Tässä merkintöjäni Peuna-Matista 8. polvi
PAAKKOLA Saara Matintr 96 s.19.08.1790 Ii Pohjois-Ii k 07.01.1840 Pudasjärvi
Isä: PAAKKOLA Matti Matinp 36 Äiti: HIETALA Brita Jaakontr
Vih 13.02.1816 Ii
perhe muuttanut Pudasjärvelle 1828 (17.02.1829) Kollajan kylään Kaukonaution tilalle no 55 takaisin Iihin 1840-41
Pso PEUNA (KAUKONAUTIO) Matti Birgitanp s.05.06.1778 Salla Peuna k. xx.12.1857 Pudasjärvi
Isä: (KALLUNKI Isak) s. k.
Äiti: PEUNA Birgitta Antintr s.06.08.1752 Salla Onkamo Peuna k.
Lapset:
1) PEUNA (KAUKONAUTIO) Juho Erkki Matinp 96 s.15.07.1816 Ii Etelä-Ii k.30.04.1868 Pudasjärvi
2) PEUNA (KAUKONAUTIO) Matti Matinp 96 s.24.07.1818 Ii Etelä-Ii k.28.09.1895 Ii
3) PEUNA (KAUKONAUTIO) Brita Matintr 96 s.09.07.1822 Pudasjärvi k.29.09.1849 Ii Tannila
3) PEUNA (KAUKONAUTIO) Saara Maria Matintr 96 s.02.07.1825 Ii Karjalankylä k.27.02.1899 Ii Tannila
4) PEUNA (KAUKONAUTIO) Katariina Matintr s.06.12.1828 Ii Karjalankylä k.
oli Pudasjärvellä 1848 Kempeleeseen 1848

[Jouni Kaleva]

Hei Jouni !
Tässä merkintöjäni Peuna-Matista 8. polvi
PAAKKOLA Saara Matintr 96 s.19.08.1790 Ii Pohjois-Ii k 07.01.1840 Pudasjärvi
Isä: PAAKKOLA Matti Matinp 36 Äiti: HIETALA Brita Jaakontr
Vih 13.02.1816 Ii
perhe muuttanut Pudasjärvelle 1828 (17.02.1829) Kollajan kylään Kaukonaution tilalle no 55 takaisin Iihin 1840-41
Pso PEUNA (KAUKONAUTIO) Matti Birgitanp s.05.06.1778 Salla Peuna k. xx.12.1857 Pudasjärvi
Isä: (KALLUNKI Isak) s. k.
Äiti: PEUNA Birgitta Antintr s.06.08.1752 Salla Onkamo Peuna k.
Lapset:
1) PEUNA (KAUKONAUTIO) Juho Erkki Matinp 96 s.15.07.1816 Ii Etelä-Ii k.30.04.1868 Pudasjärvi
2) PEUNA (KAUKONAUTIO) Matti Matinp 96 s.24.07.1818 Ii Etelä-Ii k.28.09.1895 Ii
3) PEUNA (KAUKONAUTIO) Brita Matintr 96 s.09.07.1822 Pudasjärvi k.29.09.1849 Ii Tannila
3) PEUNA (KAUKONAUTIO) Saara Maria Matintr 96 s.02.07.1825 Ii Karjalankylä k.27.02.1899 Ii Tannila
4) PEUNA (KAUKONAUTIO) Katariina Matintr s.06.12.1828 Ii Karjalankylä k.
oli Pudasjärvellä 1848 Kempeleeseen 1848


Kiitos, kaikki täsmää minulla samoin.


Juho-Erkki vih. 18.5.1854 Ii, Margareta Heikintr. Räihä s. 2.12.1826 Ii.
Näillä mm. tytär Saara s. 5.9.1860 Pudasjärvi, joka vih. n. 1883 Erkki Erkinpk. Tuomaalan kanssa. Erkistä tuli Pudasjärvi Kollaja Rokkala 49 isäntä. Edellinen isäntä oli vaimon veli Jaakko Peuna, joka kuoli 1882.